Suomen rengasmiekat. Kuvat 1 2. Rengasm iekkojen ponsia Englannista. B. Salinin m ukaan.

Transkriptio

1 1 2 Kuvat 1 2. Rengasm iekkojen ponsia Englannista. B. Salinin m ukaan. Suomen rengasmiekat. Kansainvaellusajan rengasmiekkojen mielenkiintoista ryhmää ovat skandinavilaiset muinaistutkijat kerta toisensa jälkeen käsitelleet julkai* suissaan, viimeksi ja perusteellisimmin O. Montelius, joka on oleellisesti täydentänyt K. Stjernan luetteloa niistä ja yksityiskohtaisemmin selvittänyt B. Salinin niitä koskevan typologian.1 Montelius on koet* tanut saada rengasmiekkaluettelonsa, kaikki riittävän selvät kahva* katkelmat mukaan ottaen, mahdollisimman täydelliseksi. Häneltä on kuitenkin jäänyt huomaamatta, että Suomesta on löydetty merkittävä määrä tähän ryhmään kuuluvia mie< Kuvat 3 4. Rengasm iekkojen ponsia. 3 Englanti. 4 R uotsi. 2/3. B. Salinin m ukaan. kanponsia ja sellaisten osia. Lyhyt esitys näistä on sen vuoksi paikal* laan, varsinkin kun joukossa on pari sekä Skandinaviasta että muual* takin rengasmiekkain levenemis* alueelta toistaiseksi tuntematonta myöhäistä kehitysmuotoa. Salin ja Montelius ovat osoit* taneet, miten typologisesti varhah simpien rengasmiekkojen liikkuva, kaareen ripustettu rengas (kuv. 1, 2) sanottakoon tätä kehityk* sen alkuvaihetta 1. asteeksi vähis teilen sulautui yhteen kaaren kanssa. Sekä rengas että kaari, jotka tehtiin 1 K. Stjerna, H jälm ar och svärd i Beovulf, Studier tillägnade O. M ontelius 199/ 03 (Tukholm a 1903), s. 110 ja seur. B. Salin, Die altgerm anische Thierorna* m entik (Tukholm a 1904), s I i Shetelig, N ye jernaldersfun d paa Vestlandet, Bergens M useum s aarbok , s S. Grieg, A kerfundet, O ldtiden V II, 1918, s O. Montelius, Ringsvärd och närstående typer, A ntikv. T idskr. för Sverige XX II: 5, 1924 (opus posthumum ).

2 5 6 Kuvat Rengasmiekan renkaan kaari, Hiukkavainio, H uittinen, n. */5. 6 a b Rengasm iekan rengas, Vänniä, Tyrvää, */» entistä paksummiksi, valettiin vielä jonkun aikaa erikseen, ja tapiksi kavennettu kaaren alapää upotettiin renkaan silmään (tätä kehitys* vaihetta sanottakoon 2. asteeksi). Näin syntyi se omituinen ko* riste, joka nähdään miekanponnen oikealla sivulla kuvassa 4 ja jota voidaan nimittää rengaspahkaksi. Sittemmin sekä rengas että kaari valettiin yhteen (3. aste). Lopulta koko rengaspahka sulautui ponnen kanssa yhdeksi ainoaksi kappaleeksi (4. aste). Kehityssarjan ensimmäinen asteon Monteliuksen mukaan edustettuna vain kolmessa englantilaisessa miekassa 1 (kuv. 1, 2). Vasta toisessa asteessaan rengasmiekka, tähänastisten löytöjen mukaan, kotiutui Euroopan mannermaalle ja Skandinaviaan. Montelius luettelee 8 tämänasteista miekkaa tai miekan pontta, nim. Englannista, Norjasta ja Saksasta yhden kustakin maasta sekä Ruotsista 5 kappa* letta. Tähän on lisättävä yksi rengasmiekka Schretzheimistä Baierista 2, joten saksalaisten kappaleiden luku nousee ainakin kahteen. Suomen löydöissä on katkel* mia vähintäin neljästä toiseen kehi* tysasteeseen luettavasta miekanpon* nesta: 1) Rengaspahkan pronssinen kaari, kuva 5, löydetty Huittisten pitäjän Sammunkylän Vähänkäen talon maalta, Hiukkavainionmäen polttokalmistosta (3149:41). Pai* kalta on sekä kansainvaellus* että viikinkiajalta johtuvia löytöjä. Var* haisimmat esineet ovat tuskin 500* Kuvat 7 8. Rengasm iekkojen renkaita. luvun loppua tai n. vuotta a b Kirmukarmu, Vesilahti, 4/s. vanhempia. 8 a b M äkihaka, V ähäkyrö, */5. 1 Montelius, main. teos, s Ks. esim. S. Lindqvist, V endelkulturen, K. Vitterh., Hist. o. Antikv. Akad. H andlingar 36:1, s. 145, kuv. 149.

3 - 46-2) Rengaspahkan pronssinen rengas, kuva 6, löydetty hauta* roukkiosta T yrvään pitäjän Kaukolan kylän Vänniän talon m aalta1 (4301:59). Muista löytöesineistä johtunee muuan pronssilevystä teh* dyn rannerenkaan palanen 500*luvun lopulta tai 600duvulta. 3) Rengaspahkan pronssinen rengas, kuva 7 a b, Vesilahden pitäjästä, Kirmukarmun polttokalmistosta (5165:20). M uut löydöt (vrt. kuv. 15) ovat enimmäkseen kansainvaellusajan loppupuolelta, vähältä osaltaan viikinkikauden alulta. 4) Rengaspahkan pronssinen rengas, kuva 8 a b, V ähänkyrön pitäjän Perkiön kylästä, M äkiha an polttohaudasta n:o 3 (4746:31). Haudan kalusto, johon kuuluu niin tunnusomaisia esineitä kuin profi* Ioitu tasavartinen solki, vrt. Hackman, Eisenzeit, taul. 5:1, ynnä pari kullattua hakasten koristekupuraa, vrt. K. Vitterh., Hist. o. Antikv. Akad. Handlingar 34, sarja III, 1:4, kuv. 27, on 500*luvulta. Kolmannen asteen miekkoja, joissa rengaspahka on sulautu* nut yhdeksi kappaleeksi, tuntee Montelius Englannista (kuva 3) ja Norjasta kummastakin yhden, Ruotsista 9 ja Tanskasta 4. Suomesta on toistaiseksi vain yksi tähän ryhmään luettava löytö, nim ittäin: 5) Kolmiomainen, pronssinen miekanponsi, kuva 9, Ristimäen polttokalmistosta Kaarinan pitäjästä (6913:221, 222).2 Ponsi ja rengaspahka ovat molemmat eläinornamentiikan II:n tyylin mukai* sesti nauhapujotelmin ja eläinaihein koristettuja. Ponsi on puhko* nainen, mutta aukossa lienee alkuaan ollut värilliset lasit. Rengas* pahka on ontto. Neljäs kehitysaste, jossa rengaspahka ja ponsi ovat yhteen valetut, on tietojeni mukaan tunnettu vain Suomesta, mistä ensimmäi* nen ja vastaiseksi ainoa tällainen miekanponsi muutamia vuosia sit* ten löydettiin. Monteliuksen luettelosta saa turhaan hakea tämän asteista rengasmiekkaa Skandinaviasta tai muualta germaanisista maista. Tarkoittamani kappale on : 6) Vendel*tyyppinen pronssinen miekanponsi, kuva 10 a c, löy* detty Varsinaissuomesta, U udenkirkon pitäjän Kallelan kylän Hasun talon maalta, Kalmumäen laajasta polttokalmistosta (8242:85). Rengaspah* kan särkyneellä kaarella saattaa nähdä tyylin II kuosista eläinkoris* telua: ylhäältä päin kuvatun pään ynnä ruumiin nauhamaisten kie* murojen osia. Ponnen ja renkaan somisteina on nauhapujotelmia. Renkaan erottaa muusta kahvasta vinouurteinen vyö. Ponsi on pah* koineen sisältä yhtä onteloa. Rengasmiekan ponnen kehitys ei näytä Suomessa loppuneen vielä tähänkään, Kansallismuseon kokoelmissa on nim ittäin: 1 A. Hackman, Die ältere Eisenzeit, s. 65. * FM 1917, s. 63 ja seur.

4 Kuvat M iekanponsi erillisine rengaspahkoineen, Ristimäki, Kaarina, n. */s. 10 M iekanponsi kiinteine rengaspahkoineen, Kalmumäki, Kallela, U usikirkko T. 1., */,.

5 Kuva 11. M iekankahvan ponsipääkatkelm a.vrt kuv. 12. Pukkila, Isokyrö. /, ) Pronssisen kuva 11, josta ei saa tosin täyttä varmuutta ponnen muodosta kokonaisuudessaan, mutta joka osoittaa, että ainakin rengaspahkan kaari (kuva 12, b) ja luultavasti myös itse ponsi (kuva 12, a) ovat olleet siinä soikean ponnen alustan (kuva 12, c) kanssa yhdeksi kappaleeksi valetut. Katkelma on löydetty Isonkyvön pitäjästä, rik* kaista löydöistään tunnetusta Pukkilan poltto* kalmistosta (7703:13). O n kylläkin outoa, että rengas, jota ei saatu talteen, olisi näin myö* häisellä kehitysasteella jälleen irtautunut kaaren yhteydestä ja tehty erikseen. M utta että kah* vassa alkuaan on ollut tällainen irtain rengas, voidaan joltisellakin varmuudella päätellä ponnenalustaan ja kaaren tyveen jääneistä jäljistä sekä myös ponnenalustan pituudesta. Siinä on nimittäin kaaren sivussa riittävästi tilaa isonlaisellekin renkaalle. Kuvan 12 uusintopiirrosta on kuitenkin pidettävä vain ehdollisena, ei suinkaan riidattomana kokeena. Vielä on Suomesta kaksi Vendebtyyppistä miekanpontta, jotka epätasasuhtaisen muotonsa nojalla voitaneen lukea rengasmiekkain ryhmään. Toinen ponsi, kuva 13, on löydetty Laitilan pitäjän Kodialan kylästä isosta polttokalmistosta Pärkön talon luota (2217:35). Pon* nessa on toisessa päässä reiälliset ulokkeet, joiden läpi se on ollut rautanastoilla kiinnitetty alustaansa, mutta toisessa päässä niitä ei ole ollut, jotavastoin siinä voi nähdä sekä yläkulman päällä että vastaa* valla kohden onton sisustan seinässä pronssinastan, arvatenkin rengas* pahkan kiinnikkeen, jätettä. Miekan ponnenalusta ja väistin saa* tiin myös talteen, ehkäpä itse säiläkin.1 Kuva 12. Katkelma kuv. 11, ennalleen hahm oteltuna; a varsinainen ponsi, b rengaspahkan kaari, c ponnenalusta, d rengas. /«1 Paikkakuntalaisten tästä polttokalm istosta puutarhatöissä tapaam ien ensim* mäisten löytöesineitten joukossa oli nim ittäin m m. neljä kokoon taitettua kaksi* teräistä miekansäilää.

6 Kuva 13. M iekanponsi alustoineen, Pärkkö, Laitila, */5. Toinen ponsi, kuva 14, on edellä jo mainitusta V ähänkyrön Mäkiha an kalmistosta, kuten ponsi n:o 4:kin, mutta eri hautauksesta (4902:260). Tässä ponnessa on kummassakin päässä nasta*uloke, joista toinen on kuitenkin huomattavasti toista korkeampi. Tämä johtunee siitä, että matalampi uloke on muodostettu rengaspahkaa var* ten.1 Yllälueteltujen miekanponsien suhteellisen suuresta lukumää* rästä ja niiden laajasta levenemisestä, joka käsittää kolme vanhaa kulttuurialuettamme Varsinaissuomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla, selviää, että rengasmiekka ei saattanut olla Suomessa kansainvaellus* ajalla mikään harvinainen ilmiö. Jos vielä otetaan mukaan muut maastamme löytyneet, tyypiltään skandinaviset pronssiset miekanpon* net 500*luvun lopun ja n. v:n 800 j. Kr. väliseltä ajalta, päästään sangen huomattavaan 18:n kappaleen kokonaismaärään. Lisäksi tulee edelleen useampia kahvan osia miekoista, joissa ilmeisesti on alkuaan ollut samanlainen ponsi. Tämän suuren määrän ylittääkin vain edellyttäen että Monteliuksen tuskin kymmentä vuotta vanha luettelo on yhä jotakuinkin täydellinen samanaikuisten miekanpon* sien luku Ruotsista, jotavastoin tanskalaisten ja norjalaisten vas* taavien kappaleiden lukumäärä jää meikäläistä paljon vähäisemmäksi. M onet puheenalaisista miekoistamme, sekä rengaskoristeiset että muunlaisetkin.lienevät ruotsalaista tuonti* tavaraa. M utta osaksi ne ovat epäile* mättä kotimaistakin työtä. Ja näin ei ole laita vain yksinkertaisten, vaatimattomien kappaleiden, joista sitä ensisijassa olettaisi. Suomessa valmistettuja ovat ilmeisesti Kuva \ 4, M iekanponsi, M äkihaka, myös jotkut taidokkaamminkin tehdyt, V ähäkyrö, */ 1 Vrt. vastaavanlaista norjalaista m iekanpontta: Montelius, m ain. teos, s. 45, kuv. 79, tahi Salin, m ain. teos, kuv

7 tyylin II mukaisesti koristetut kappaleet, esim. Kaarinan Ristimäen ja Uudenkirkon Kalmumäen barokkisävyiset rengasmiekat, joille ei tun* neta vastineita Ruotsista, samoin myös vain Suomesta tavatut makaa* van eläimen muotoiset hauskat miekanponnet (kuva 15). A lfr e d H ackm an. Kuva 15. Pronssinen, kullattu m iekanponsi, m akaavan eläim en m uotoinen. Kirm ukarm u, Vesilahti. '/i-