K A L V O L A. EM 9726.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "K A L V O L A. EM 9726."

Juho-Matti Lehtonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

K A L V O L A. ==== ========= = Varhemman rautakauden kalmisto Kutilankylän?eltokutilan huvilapalstan maalla EM 9726.

1 K A L V O L A. ==== ========= = Varhemman rautakauden kalmisto Kutilankylän?eltokutilan huvilapalstan maalla EM Hein~kuun 11 p~ivänä 1932 saapui Kansallisrruseoon joukko varhemman rautakauden esineitä sisältävä lähetys. Bsineet olivat löydetyt Kalvolan pitäjän Kutilankylän Peltokutilan huvilapalstan.,. alueelta. Ilmoituksen johdosta rauhoitettiin alue SL:CSl, ku"lne s joku Kansallismuseon virkamiehistä kävisi kyseess~olevaa löytöpaikkaa tarkastamassa. l'ui nais tieteellisen Toi riikunnan mä!:l.räykse s tä alle kir joi ttanu t p : nä el o'i:::uu ta 1933 suoritti tarpeen vaatirra t tutkimukset. Tutkimuksiin otti osaa maisteri 3ven ~ndersson. reltokutilan huvila, jun~ca omistaa pienviljelijä 1.!ikko Korpula, sijaitsee korkealla kivikkokummulla, n. 150 m Äimä ärven rannasta, järven W- puolella. Huvilan ympäristö on tehty puutarhrucsi, jyri~t rint~et ovat ~uitenkin vielä koskemattoman nurmikon ~eitos - sa. N m huvilasta suoraan järvelle päin pistää kummusta F kieleke ONO- suuntaan (kts. ::artl.:aa). Täm~n kielekkeen yläp~.ästä, siinä olevasta kivirauniosta, olivat Korpulan lapset löytäneet yllänainitut esineet. Kyseess!:iolevaa :i;:iviraunion rajaa ei tarkalleen voitu mä1rtitä. Näytti silt~. että rau1io olisi rakennettu suuren, nykyään haljenneen silmäkivcn ympärille, mikä arvelu kuitenkin myöhe~min osoittautui ainoastaan osaksi ouceaksi. Peltokutilan rau'liossa oli nirn. ilmeisesti ollut useampia hautauksia, joiden kautta raunion alkuperäinen ul'::onäkö huooattavalla tavalla oli muuttu.rnt.

Herra Korpulan antamien tietojen mukaan olivat lapset löytäneet kyseessr:iolevat esineet suurin man lcivilohkareen vierestä, osalcsi sen päältäkin. Esineet olivat aivan likelhl.

2 Herra Korpulan antamien tietojen mukaan olivat lapset löytäneet kyseessr:iolevat esineet suurin man lcivilohkareen vierestä, osalcsi sen päältäkin. Esineet olivat aivan likelhl. maanpintaa, ainoastaan ohuen multa- ja kivikerroksen peijtäminä. Tutkimus osoitti että kyseessäoleva, lasten löytamä hauta oli sekundrfrinen, sillä huomattavasti syve!nmältä, vielä kivien juureltakin, tavattiin vanhemman hautauksen j ~Hi.nnöksi ä. Viimeksi mainittu hautaus on kaikesta pä~ttg,en katsottava hautaryhmän vanhim.aksi hautaukse~si, sillä kiinteämmin kuin mikään muu liittyy t!imä yll~mainittuun keskuslciveen. Hautaraunion rakennelma onkin nähtävästi seuraavalla tavalla selitettävissä: Ensi~mäisen. roomalais- ja kansainvaellusaj&n raja-ajoilta peräisin olevan hautauksen hautarakennelman muodosti verrattain suppea, edellämainitun silmäkiven ympäri kasattu kiviraunio. N. 500-luvu j!hk' puolislc olla ja 6CO-luvun alussa otettiin vanha kalrr.i sto,jaikka uudestaan käytäntöön, kuitenkin kajoamatta itse hautaan. Osaksi aikaisemman raunion p~älle, osaksi.. sen viereen kasataan kiviä, ""._... joilla on tarkoitus peittää toisia hautauksia. Siten muodostuu s ai nvaellusaikamme maanalaisiin pol t tokal rr.i s toihl-mme_. 1'itä olstettuun vanhippaan hautaukseen tulee, emme kuitenkaan varmuudella voi sanoa, onko yksi tai kaksi vainajaa tähän haudattu. Palane et luunsirut niinkuiri löydötkin tavattiin niw. eri syvyyksistä (ero n. 50 cm) ja verrattain laajalta alueelta. Huomattavin osa keskittyi silrräkiven ia ee~ it~puolella olevaan f rotkoon, mutta vielä silmäkiven HNO- puolelta tavattiin hyvin runsaasti palaneita luunsiruja. Kuitenkin on mainit~ava, ett~ samaan pai 'rnlle kollektiivinen :polttokalmisto, joka on verrattavissa kani garhityyriin kuuluvia rannerenkaita löydettiin sekä yllämainitusta rotkosta ett~ ~yöskin silm~kiven N-puolelta. T9.h9.n vanhimpaan hautaukseen kuuluvat löydöt ovat kai esta p~jtt~en per!1isin naisen haudasta, mik!1 seikka myöskin viittaisi siihen, että löytöjen l aajasta levinneisyydestä huoli 1atta kyseessä olisi yksi ainoa hauta. Löydöist~. mainittakoon sormus sek!1 nelj!1 rannerenkaan katkelmaa selc9. pieni kivi-(pronssi?)kautinen vasarakirves.

Täm~n vanhimwan hautauksen yläpuolella sijaitsi se josta l{orpulan lapset olivat löyttineet (kts. m: 9521). hauta, Esine et olivat kertomuksen mukaan olleet yhdess!1 sikermäss!

3 Täm~n vanhimwan hautauksen yläpuolella sijaitsi se josta l{orpulan lapset olivat löyttineet (kts. m: 9521). hauta, Esine et olivat kertomuksen mukaan olleet yhdess!1 sikermäss!l yhtä keihästä lu1cuunottamatta, joka löydettiin silmäkivien eteläpuolella olevan ison kiven vierestä. Silmäki ven länsipuolella ulottui ki viraunio paljon laajemn alle kuin itapuolella. Kiviä oli täällä ladottu kahdessa ja kolmessa kerroksessa, kivet ~livat hyvin erikokoisia ja niiden välissä ja pä!::i.11!1 olt sepelintapai sta soraa. N. 2 m silmäkivestä W-suuntaan tuli vastaan hyvin rikaslöytöinen hautaryhmä etup~ässä ruudussa g 5. (Tämän ryhmän ja silmäkiven väliseltä alueelta puuttuivat löydöt täydellisesti). Esineet olivat kahdessa, pitk3.ssä, yhdens1rnntaisessa ryhm!lssä, jossa suuri joukko aseita sekä myökin naisen koruja. Ilmeisesti oli tähän useampia vainajia haudattu on rrerkillep ::.1.ntava, että löytöjen joukossa oli m. m. osia ainakin kahdesta kilvenkupurasta. ~inkäänlaista suljettua 1 samaan hautaan kuuluvaa ryhmää ei kuitenkaan voitu eroi ttaa. Sen j!hkeen kuin raunio oli l o..;i.t?uun tutkittu a:ine ttiin herra Korpulalle lupa tasoittaa paikka pihamaaksi. helsingissä joulukuun 12 p:nä 1933.

Samankaltaiset tiedostot

Tarkastuksia Kokemäellä p:nä kesäkuuta 1935.

Tarkastuksia Kokemäellä p:nä kesäkuuta 1935. Tarkastuksia Kokemäellä 21 22 p:nä kesäkuuta 1935. Liitteet: 2 karttaa ja 4 valokuvaa. 1. Uhrilähde Orjapaaden luona. Kirjeessään Suomen Muinaismuistoyhdistykselle 12 päivältä marraskuuta I934 ilmoitti