Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2018

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2018 Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 1 Sisältö 1. Suunnittelujärjestelmä Toiminta- ja taloussuunnitelman perusteet Normatiivinen ohjaus Muu ohjaus Lapin sairaanhoitopiirin strategia (2019) Tuottavuusohjelma vuosille Yhteenveto kuntien lausunnoista Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Väestöennuste Lapin sairaanhoitopiirin alueella Painopistealueet 2018 ja toiminnan kehittäminen Painopistealueet vuonna Kehittämishankkeet vuonna Työkyky ja työhyvinvoinnin kehittäminen Osaamisen arviointi ja osaamiskartoitukset otetaan käyttöön kaikissa yksiköissä Tavoitteet Erikoissairaanhoito Hoitotyö Keskushallinto Medisiininen hoito Operatiivinen hoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Päivystys ja ensihoito Perusterveydenhuolto (Muonio ja Enontekiö) Sairaanhoidolliset tukipalvelut Tukipalvelut Taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio Taloussuunnitelman ja -arvion yleiset lähtökohdat Käyttösuunnitelma vuodelle Ensihoito Talousarvion sitovuus Tytär- ja jäsenyhteisöille asetettavat tavoitteet Käyttötalousosa Tuloslaskelma Rahoitusosa Investointiosa Liite 1 Talousarviokaava Liite 2 Toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion 2018 laadintaohje... 63

3 2 1. Suunnittelujärjestelmä Tämä on Lapin sairaanhoitopiirin 26. toimintasuunnitelma. Kuntalain mukaan kunnilla ja kuntayhtymillä tulee olla vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä laaditaan minimipituinen talous- ja toimintasuunnitelma suunnitelma vuosille Tämä talous- ja toimintasuunnitelma on laadittu Lapin sairaanhoitopiirin strategiseen suunnitelmaan liittyen. Yksityiskohtaiset toiminnan tavoitteet on asetettu painopistealueet huomioiden neljästä eri näkökulmasta: Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen Tuloksellisuuden parantaminen Asiakas- ja potilaslähtöisten hoito- ja palveluprosessien sekä toimitilojen kehittäminen 2. Toiminta- ja taloussuunnitelman perusteet 2.1. Normatiivinen ohjaus Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveydenhuoltolaki 1326/ säädetään mm. asiakkaan mahdollisuuksista valita terveydenhuollon palveluja yli kunta- ja sairaanhoitopiirirajojen. Vuodesta 2014 lähtien potilas on yhdessä lähettävän lääkärin kanssa voinut valita kiireetöntä erikoissairaanhoitoa antavan yksikön kaikista maan julkisista sairaaloista. Erikoissairaanhoidossa tämä on merkinnyt sitä, että raha seuraa asiakkaan mukana palvelut tuottavaan sairaanhoitopiiriin. Lapin sairaanhoitopiirissä valinnan vapauden käyttämisestä ei ole käyntikirjausten perusteella kattavaa kuvaa, mutta vuoden 2017 aikana ostopalvelujen väheneminen on ollut merkittävää ja näin voidaan ajatella, ettei väestö valinnanvapauden perusteella muita sairaaloita merkittävästi käytä. EU:n potilasdirektiivin perusteella hoidon saamista varten toiseen EU-maahan ilman ennakkolupaa hakeutuminen on mahdollista. Jokaisella EU-maalla on direktiivistä yksityiskohtaiset omat säädöksensä, jotka liittyvät hoidon ja matkakustannusten korvaamiseen. Kokemusten perusteella direktiivillä ei juuri ole ollut vaikutusta lappilaisten potilaiden käyttäytymiseen. Korvaus ei pääsääntöisesti kata kaikkia toisessa EUmaassa annettuun hoitoon ja matkustamiseen liittyviä kustannuksia. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäjänä toimii terveydenhuoltolain mukainen perusterveydenhuollon yksikkö. Sen keskeisempiä tehtäviä on tukea kuntia terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisessa ja toimeenpanossa. Lapin sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman sijaan tullaan alkaneelle valtuustokaudelle laatimaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Terveydenhuoltolakia muutettiin vuoden 2016 lopussa ja Lapin keskussairaala määrättiin yhdeksi laajan päivystyksen kahdestatoista sairaalasta. Tehtävää täsmennettiin vuoden 2017 syksyllä annetulla valtioneuvoston asetuksella siten, että erikoisalakohtaisia edellytyksiä tiukennettiin. Yleislääketieteen ympärivuorokautisesta päivystyksestä tehtiin velvoite samoin kuin hammaslääkäripäivystyksestä yöaikaa lukuun ottamatta. Velvoitteen toteuttaminen suunnitellaan yhdessä alueen terveyskeskusten kanssa. Terveydenhuoltolain perusteella valtioneuvosto antoi syksyllä 2017 myös asetuksen sairaaloiden työnjaosta. Operatiivista toimintaa keskitetään sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen yhteispäivystys. Yliopistosairaaloihin keskitetään jossain määrin aiemmin muissa keskussairaaloissa toteutettavia leikkaushoitoja. Vaikutuksia Lapin keskussairaalan palveluvalikoimaan selvitetään yhdessä erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Joitain vatsan alueen leikkauksia joudutaan siirtämään asetuksen perusteella Ouluun. Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelu järjestetään sairaanhoitopiirin omana toimintana. Ensihoidon toimintamallin kehittäminen ja kustannustehokkuuden parantaminen ovat keskeisiä tehtäviä vuonna Uusi palvelutasopäätös on valmisteltu hallituksen päätettäväksi ennen vuoden 2018 alkua. Muutetun terveydenhuoltolain mukaisesti palvelutasopäätös valmistellaan ervan ensihoitokeskuksen kanssa ja on perusratkaisuiltaan jonkin verran muuttunut aiemmasta.

4 3 Erityisvastuualueella tullaan valmistelemaan uudelle valtuustokaudelle terveydenhuoltolain ja sitä täydentävän valtioneuvoston asetuksen mukainen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimuksen valmistelussa tullaan huomioimaan erityisesti valtioneuvon työnjakoasetus, jonka perusteella alueen erikoissairaanhoidon vastuut jonkin verran tulevat muuttumaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen tulevaisuudessa Pääministeri Sipilän hallituskauden sote-uudistuksen lakivalmistelut ovat siirtymässä eduskuntakäsittelyyn talven 2018 aikana. Hallitus on valmistelussaan linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy 18 maakunnalle. Ratkaisuun liittyvä valinnanvapaus tulee ulottumaan sote-keskusten tehtävien lisäksi laajasti myös maakunnan liikelaitoksen vastuulla olevien sosiaali- ja erikoissairaanhoidon palvelujen alueelle. Liikelaitoksen tulee tarjota hoidon tai palvelujen tarpeen toteamisen jälkeen asiakkaalle asiakasseteliä tai henkilökohtaista budjettia palvelujen toteuttamiseksi. Vain mikäli asiakas kieltäytyy asiakassetelistä, voi liikelaitos itse tuottaa tarvittavat palvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus tulee lakiluonnosten mukaan valtion tehtäväksi. Valmistelun aikataulun mukaan sote- ja maakuntalakipaketti tulee talven 2018 aikana eduskuntakäsittelyyn. Lakien on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2018 niin, että ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin toteuttaa lokakuussa 2018 ja maakuntavaltuustot voisivat aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta. Maakuntien vastuulla toimivat palvelut alkaisivat porrastetusti vuoden 2020 alusta. Hoitotakuun toteutuminen Vuonna 2005 tuli voimaan kiireettömän hoidon saatavuutta määrittelevä ns. hoitotakuulaki, joka säätää hoitoprosessien eri vaiheille lakisäteiset enimmäisajat. Terveydenhuoltolaki kiristi edelleen aikarajoja hoitoon pääsyssä. Hoitoaikojen toteutumista seurataan tiiviisti valtakunnallisesti ja sairaanhoitopiirin on myös julkaistava odotusajat verkkosivuillaan. Lapin sairaanhoitopiiri pystyy tällä hetkellä tarjoamaan pääosin kiireettömän hoidon lain edellyttämissä määräajoissa Muu ohjaus Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusohjelman mukaiset kärkihankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallitusohjelman strategista tavoitetta hyvinvointi ja terveys, joka sisältää viisi kärkihanketta. Hankkeiden tavoitteena on parantaa suomalaisten hyvinvointia ja pärjäämistä sekä lisätä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja mahdollisuuksia tehdä itseään koskevia valintoja. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kärkihankkeiden painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuuden kehittämisessä, henkilöstön hyvinvoinnissa sekä tietojärjestelmien toimivuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeita ovat: palvelut asiakaslähtöisiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutus ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaiken ikäisten omaishoidon vahvistaminen osatyökykyisille väyliä työhön Kärkihankkeet on pilkottu edelleen pienemmiksi toimenpiteiksi, joita on yhteensä 9 kappaletta. Toimenpiteillä on omat aikataulunsa, tavoitteensa ja budjettinsa. Sairaanhoitopiirin toimintaan eniten vaikuttava kärkihanke on Palvelut asiakaslähtöisiksi-hanke. Hankkeen tavoitteena on toimintamallien uudistaminen ja eri organisaatioiden tietojen yhteiskäytön mahdollistaminen. Lisäksi hankkeella tavoitellaan asiakkaan omatoimisuuden ja valinnanvapauden lisäämistä mm. sähköisten palveluiden käyttöönotolla. Kärkihankkeella tavoitellaan myös kustannussäästöjä ja resurssien uudelleen kohdentamista.

5 2.3 Lapin sairaanhoitopiirin strategia (2019) 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemuutoksen myötä sairaanhoitopiirin kuntayhtymä todennäköisesti lakkaa nykymuodossaan lähivuosina. Tässä tilanteessa strategia lähivuosille on otettu osaksi toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Tämän myötä strategiatyöhön käytetään resursseja kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja strategia myös päivitetään vuosittain. Mikäli vireillä oleva maakunta- ja sote-uudistus toteutuu, sairaanhoitopiirin kuntayhtymä lakkaa vuodenvaihteessa Strategia on kuitenkin laadittu ajatuksella, että sairaanhoitopiirin tuottamat palvelut jatkuvat muutoksen jälkeenkin uudessa organisaatiossa. Toiminta-ajatus Sairaanhoitopiirin toiminnan tarkoituksena on tuottaa ja hankkia alueensa väestön tarpeiden mukaista erikoissairaanhoitoa tukien alueensa perusterveydenhuoltoa. Sairaanhoitopiiri ylläpitää Lapin keskussairaalaa, joka toimii Rovaniemellä Ounasvaaralla ja Muurolassa. Sairaanhoitopiiri tuottaa ensihoitopalvelun alueelleen. Lisäksi sairaanhoitopiiri toteuttaa perustason sosiaali- ja terveyspalveluja jäsenkuntien kanssa sovitun mukaisesti. Sairaanhoitopiiri toteuttaa tehtävänsä yhteistyössä OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien sekä kuntien terveys- ja sosiaalitoimen kanssa. Visio vuoteen 2022 Osana integroituja sosiaali- ja terveyspalveluja toimivan Lapin keskussairaalan ylläpitäjä on valtakunnallisesti vetovoimainen, toiminnaltaan dynaaminen, lappilainen erikoissairaanhoidon palveluja tuottava organisaatio. Keskussairaala tukee alueensa perusterveydenhuollon toimintayksiköitä. Alueen väestö luottaa keskussairaalaan, jolta se saa laadukasta ja hyvää hoitoa. Keskussairaala luo turvallisuutta alueen väestössä ja henkilökunnassa sekä matkailijoiden ja matkailuelinkeinon piirissä. Suhteet alueen kuntiin ovat hyvät. Arvot Sairaanhoitopiirin arvoja ovat inhimillisyys ja inhimillinen tehokkuus potilaslähtöisyys laadukkuus vastuullisuus Strategiset valinnat Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaalan on Lapin laajan päivystyksen sairaala. Tämä linjaus perustuu sairaalan maantieteelliseen sijaintiin, harvaan julkiseen terveyspalvelujen verkkoon ja vaihtoehtoisten palvelujen puutteeseen. Valtakunnallisesti Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Erikoissairaanhoidon päivystys on turvattava 24 tuntia vuorokaudessa viikon ja vuoden jokaisena päivänä. Päivystävä erikoisalat ovat riippuvaisia toisistaan, eikä niistä mistään voida luopua aiheuttamatta ongelmia päivystyskyvylle. Kirurgista päivystystä ei voi toteuttaa ilman anestesiapäivystystä eikä synnytystoimintaa ilman lastentautien päivystystä. Myös sisätautien, neurologian ja psykiatrian hätätilanteet on voitava hoitaa. Kaikki päivystävät erikoisalat tarvitsevat kuvantamis- ja laboratoriopalveluja. Päivystyskyvyn ja päivystyksen turvaamiseksi tehdään yhteistyötä OYS:n ja muiden OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Keskeinen haaste on, että erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn ylläpitäminen tarvitsee oman alueen väestöpohjan tarpeita suurempaa sairaalaa. Päivystyskyvyn ylläpitäminen edellyttää myös toiminnan aktiivista ja määrätietoista kehittämistä sekä investointeja. Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys sairaanhoitopiirin alueella on vain LKS:n yhteispäivystyksessä Rovaniemellä ja Inarin terveyskeskuksessa Ivalossa.

6 5 Ammattilaiset ihmisiä varten Palvelut suunnitellaan väestön tarpeiden mukaisesti ja erilaiset käyttäjät otetaan huomioon. Sairauksien diagnostiikan, tutkimusten, hoidon ja kuntoutuksen päämääränä on potilaan hyvä toimintakyky ja elämänlaatu. Tavoitteena on hyvä palvelukokemus jokaiselle potilaalle ja asiakkaalle. Toimintaa kehitetään jatkuvasti palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten yhteistyönä. Sujuvilla prosesseilla varmistetaan, että potilas saa tarvitsemansa osaamisen oikea-aikaisesti riippumatta siitä missä yksikössä häntä hoidetaan. Asiakkaat, työyhteisön jäsenet ja yhteistyökumppanit kohdataan ihmisinä yksilöllisesti, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Inhimillisesti tehokas sairaala Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Ajattelumallista on muodostettu monivuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma, jolla tähdätään uuteen tapaan tehdä työtä sairaalan työyhteisössä. Tavoitteena on sairaala, joka on inhimillinen henkilöstön ja potilaiden kannalta sekä tehokas ja tuottava henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla. Tavoitteena on myös vahvistaa sairaalan monialaisen työyhteisön toimintaa, tiedon hallintaa ja työn mielekkyyttä. Kaikkiaan kymmenvuotisessa ohjelmassa luodaan konkreettinen ja käytännönläheinen toimintamalli työyhteisön tietovirtojen, pätevyyksien ja työn mielekkyyden hallitsemiseksi sekä johtamisen kehittämiseksi sairaalaorganisaatiossa. Inhimillisesti tehokasta sairaalaa toteutetaan mm. Lean-ajatteluun pohjautuvilla menetelmillä, kuten arkipäivän hukkaa vähentävän systemaattisen Hukkahaavi-kehittämistyön muodossa. Tila- ja laitekapasiteetti hyödynnetään tehokkaasti ja toiminta on sujuvaa sekä potilaiden että henkilökunnan näkökulmasta. Työn mielekkyys ja toiminnan sujuvuus sekä henkilöstön hyvä työvointi ovat inhimillisesti tehokkaan sairaalan kulmakiviä. Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Toiminta on turvallista (potilasturvallisuus, lääkitysturvallisuus, infektioturvallisuus, tietoturvallisuus, työturvallisuus jne.) ja perustuu näyttöön sekä hyviin käytäntöihin. Sairaanhoitopiiri tekee tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden kanssa ja kehittää aktiivisesti toimintaprosesseja. Toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon kokonaisuus ja vaikutukset sidosryhmiin. Tavoitteena on kokonaishyöty, ei osaoptimointi. Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti ja päämäärätietoisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja sote-integraation valmisteluun ja toteutukseen sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan omassa toiminnassa, omalla toiminta-alueellaan, Lapin maakunnan alueella ja OYS:n erityisvastuualueella. Soteuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Päämääränä on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan hoidettavakseen tehtäviä mm. jäsenkunnilta sekä muilta sote-organisaatioilta.

7 2.4. Tuottavuusohjelma vuosille Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa terveydenhuoltolaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja muissa säädöksissä määrätyt erikoissairaanhoidon palvelut väestölle mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Lapin sairaanhoitopiiri laati vuosien aikana valtuuston hyväksymän tuottavuusohjelman vuosille Tuottavuusohjelma jaettiin seitsemään kehittämiskohteeseen: 1) päivystyksen kehittäminen, 2) prosessien kehittäminen, 3) johtamisjärjestelmän kehittäminen, 4) henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen, 5) toiminnan uudelleen organisointi, 6) tietojärjestelmien kehittäminen sekä 7) toimitilat ja logistiikka. Edellä mainitut kehittämiskohteet pilkottiin konkreettisemmiksi vuosittain toteutettaviksi tuottavuutta lisääviksi toimenpiteiksi. Lapin sairaanhoitopiiri aloitti keväällä 2017 talous- ja toimintasuunnitelmatyön osana tuottavuusohjelman laatimisen vuosille Tuottavuusohjelmaan tullaan kirjaamaan strategiset linjaukset palvelutuotannon tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Valmisteilla olevassa tuottavuusohjelmassa pyritään huomioimaan entistä paremmin terveyspalveluiden kokonaistuottavuutta erikoissairaanhoidon osaoptimoinnin sijaan. Tuottavuusohjelmaa konkreettisempaan toimenpideohjelmaan kirjataan yksityiskohtaisemmat toimenpiteet kullekin talousarviovuodelle tavoitteiden saavuttamiseksi ja talousarvion toteutumisen varmistamiseksi. Tuottavuusohjelma jaetaan tässä vaiheessa neljään ylätason kehittämisalueeseen: 1. rakenteelliset muutokset 2. henkilöstömuutokset 3. potilaslähtöinen palveluiden kehittäminen ja 4. tuottavuuden jatkuva kehittäminen Rakenteellisissa muutoksissa seuraavina vuosina tullaan keskittymään Lapin sairaanhoitopiirin organisaatiomuutokseen ja sote-uudistuksia ennakoiviin palvelurakennemuutoksiin. Henkilöstömuutoksissa huomio tulee kiinnittymään lähivuosina mm. henkilöstömitoitusten toimeenpanoon ja toimintaprosessien kehittämiseen. Potilaslähtöisten palveluiden kehittämisessä pyritään lisäämään tuottavuutta osallistamalla potilaita systemaattisesti omaan hoitoprosessiinsa siten, että asioinnista tulee mielekkäämpää ja joustavampaa. Tämän kaltaisia toimia ovat esim. hoidollisen potilashotellitoiminnan jatkokehittäminen ja toiminnan laajentaminen, ajanvarausprosessien muuttaminen helpommaksi ja joustavammaksi sekä etäpalveluiden/digitaalisten palveluiden kehittäminen. Tuottavuuden jatkuvan kehittämisen osalta tulevina vuosina jatketaan palvelujen jatkuvaa parantamista Lean-työkaluilla mm. Hukkahaavi, Kaizen ja Huddle (taulujohtaminen). Tarkempi ja konkreettisempi tuottavuusohjelma vuosille julkaistaan ja vahvistetaan alkuvuoden 2018 aikana. Tuottavuusohjelman konkretisoimiseksi laaditaan vuosittain hallituksen käyttösuunnitelmassa tai sen yhteydessä vahvistama toimenpideohjelma tuottavuuden lisäämiseksi. Toimenpideohjelma tullaan huomioimaan vuosittain vahvistettavassa talousarviossa sekä toimenpiteinä että sitovina määrällisinä tavoitteina Yhteenveto kuntien lausunnoista Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää vuosittain jäsenkunnilta esityksiä sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämiseksi ja lausunnon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitteluohjeesta. Kuntien lausunnoissa korostuivat tänä vuonna seuraavat asiat: 1. erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hallinta ja kuntien tiukentuva taloudellinen tilanne 2. erikoissairaanhoidon palvelutuotannon tehostaminen 3. etäpalveluiden kehittäminen esimerkiksi digitalisaation keinoin 4. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen 5. Lapin sairaanhoitopiirin aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen tulevaan sote-uudistukseen 6. erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhdistyminen ja yhdistymisestä aiheutuvien kustannusten kohdentuminen

8 7 Sairaanhoitopiirin vastaukset kuntien tahtotilaan Kuntien tahtotila Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hallinta ja kuntien tiukentuva taloudellinen tilanne Erikoissairaanhoidon palvelutuotannon tehostaminen Etäpalveluiden kehittäminen esimerkiksi digitalisaation keinoin Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen tulevaan soteuudistukseen Erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhdistyminen ja yhdistymisestä aiheutuvien kustannusten kohdentuminen Sairaanhoitopiirin vastaus tahtotilaan Bruttokäyttötalouskulujen osalta vertailtavuus on heikko vuosien välillä suurista toiminnallisista muutoksista johtuen siirtyi Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut Lshp:n toiminnaksi, siirtyi ict-palvelut LapIT Oy:n tuottamaksi sairaanhoitopiirin omistajien tahtotilan mukaisesti, siirtyi Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto Lshp:n toiminnaksi. Toimintojen yhdistämisillä on tavoitteena saada synergiaetuja ja sitä kautta myös ajan myötä kustannustehokkuutta. Muutosvaiheessa yleensä kustannukset kasvavat. Näiden toiminnallisten muutosten lisäksi on huomioitava mm. hoitotarvikkeiden myynnit, jotka sisältyvät sairaanhoitopiirin kuluihin, mutta ovat ulkoisina tuloina vastaavasti. Myyntiä on mm. NordLabille (aloitettu vuoden 2017 aikana), Rovaniemen kaupungille, Pellon kunnalle. Bruttokäyttötalouskulujen kasvu muutettuun talousarvioon 2017 verrattuna on 5,7 %. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutuksen arvioidaan kasvavan 3,5 %, josta suurimman kasvun aiheuttaa jäsenkuntien hyväksymän omistajapolitiikan mukainen ict-palveluiden ulkoistamisen LapIt Oy:ltä ostettavaksi. Jokavuotiset perusinvestoinnit toimintaan toteutetaan pääsääntöisesti poistopohjalla. Lähinnä rakennusinvestointeihin suunnitellaan ulkopuolista rahoitusta. Kalliisiin lääkintälaiteinvestointeihin on suunniteltu leasingrahoitus. Erikoissairaanhoidon palvelutuotantoa tehostetaan kehittämällä johtamisjärjestelmää vahvemmin strategialähtöiseksi tavoitteelliseksi toiminnan johtamiseksi. Tuotannon prosesseista haetaan jatkuvan kehittämisen keinoin hukkaa poistettavaksi ja hyödynnetään tiedolla johtamisen työkaluja päivittäisjohtamisessa. Digitaalisia työkaluja otetaan käyttöön lisää myös potilaiden hoitoon. Alueellista yhteistyötä kehitetään hoitoketjuja hienosäätämällä ja vältetään päällekkäisiä toimintoja. Palvelurakenteen yhteensovittamista kuntien kanssa omistajien tahtotilan mukaan jatketaan. Sairaanhoitopiiri sitoutuu valmistuvaan maakunnalliseen digistrategiaan. Potilaille ja omaisille tarkoitettuja etäpalveluita lisätään suunnitelmallisesti. Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuollon järjestämisvastuu ja palvelujen tuottaminen on siirtynyt sairaanhoitopiirin toiminnaksi alkaen. Muonio- Enontekiö toimii erinomaisena pilottina perusterveyden-huollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämisessä. Sairaanhoitopiirin organisaation sisällä kehitettävät ratkaisut palvelevat yhteistyötä myös muiden jäsenkuntien kanssa. Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti ja päämäärätietoisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja sote-integraation valmisteluun ja toteutukseen sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan omassa toiminnassa, omalla toimintaalueellaan, Lapin maakunnan alueella ja OYS:n erityisvastuualueella. Sairaanhoitopiiri on ottanut ja on jatkossakin valmis ottamaan hoidettavakseen tehtäviä mm. jäsenkunnilta sekä myös muilta sote-organisaatioilta. Sairaanhoitopiirin toiminnaksi alkaen siirtynyt Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto muodostaa perusterveydenhuollon tulosalueen. Näin on mahdollista seurata, että perusterveydenhuollon kustannukset kohdentuvat ko. kunnille. Talousarvioesitykseen on varattu keskushallinnon määrärahoihin euroa käytettäväksi sote-uudistuksen valmisteluun. Määrärahaa voidaan käyttää mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä Itä-Lapin kuntien alueella koskevan selvitystyön kustannuksiin siltä osin kuin selvitystyön tulokset ovat hyödynnettävissä myös mahdollisissa muita jäsenkuntia koskevissa vastaavankaltaisissa selvityksissä ja/tai maakuntauudistuksen valmistelussa.

9 2.6. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 8 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on kuntien yhteinen linjaus siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja siihen liittyvä yhteistyö järjestetään Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Terveydenhuoltolain mukaan järjestämissuunnitelma tehdään valtuustokaudeksi ja sitä tulee arvioida ja tarpeellisin osin päivittää vuosittain. Suunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö on koordinoinut järjestämissuunnitelman valmistelua. Perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä hyväksyi palveluiden suunnittelun pohjaksi joulukuussa 2013 palveluketjun yleisen mallin. Malli pohjautuu asiakkaiden tarpeisiin, joihin vastataan toimijoiden osaamisella sekä resurssien suunnittelulla. Malli on riippumaton organisaatiorakenteista (kuva 1). Kuva1. Palveluketjun yleinen malli Elokuussa 2015 aloitettiin Lapin sote-tuotantoalueen asiakaslähtöisten palveluprosessien valmistelu. Valitut palveluprosessit ovat: Perheiden palvelut Vammaisten palvelut Aikuisten psykososiaaliset palvelut Sairauksien ehkäisy ja hoito Ikäihmisten palvelut Päivystyksen ja ensihoito Saamenkieliset palvelut Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Työryhmätyöskentely pohjautuu palveluketjun yleiseen malliin. Valmistelua tehdään laajassa yhteistyössä, sillä mukana ovat eri organisaatioiden, oppilaitosten ja järjestöjen edustajat. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske), Lapin sairaanhoitopiirin kehittämisyksikön ja perusterveydenhuollon yksikön toimijat koordinoivat palveluprosessityötä. Työryhmätyöskentelyn tuotoksena valmistui suunnitelma asiakaslähtöisistä palveluprosesseista, jonka pohjalta lähdettiin laatimaan uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Perusterveydenhuollon yksikkö, Lapin sairaanhoitopiirin kehittämisyksikkö ja Poske laativat yhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin alueen kuntien yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valtuustokaudelle Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksyttiin yhtymävaltuuston kokouksessa

10 2.7. Väestöennuste Lapin sairaanhoitopiirin alueella 9 Lapin sairaanhoitopiirin alueen väestö on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Väestön väheneminen on kuitenkin alkanut vähitellen tasaantua viime vuosina ja viimeisten ennusteiden mukaan näyttääkin, että alueen väkiluku tulee pysymään suurin piirtein samana kuin nyt seuraavina vuosikymmeninä. Tilastokeskuksen väestöennusteet vuosille 2028 ja 2038 ennakoivat (ks. oheinen taulukko) pienoista väestönmäärän muutosta Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Ennusteet ennakoivat noin 260 henkilön kasvua vuoteen Kasvutrendi näyttää taittuvan ennusteen mukaan vuoteen 2038 mennessä. Ennusteen mukaan väkiluku tullee olemaan noin 150 henkilöä pienempi vuonna 2038 nykyhetkeen verrattuna. Ennusteen mukaan Lapin sairaanhoitopiirin alueen viiden (5) kunnan (Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari ja Rovaniemi) väestömäärä lisääntyisi vuoteen 2038 mennessä. Muiden kuntien osalta väestömäärän kehitys on ennusteen mukaan negatiivinen Enontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki Lapin SHP (Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2015 iän ja sukupuolen mukaan alueittain ) Lapin sairaanhoitopiirin väestömuutos ikäryhmittäin vuosina (Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2015 iän ja sukupuolen mukaan alueittain )

11 10 Väestöennusteen mukaan Lapin sairaanhoitopiirin alueen väestömäärä tulee lisääntymään noin 250 ihmisellä vuoteen 2028 mennessä. Eniten lisääntyvät 75 79, 70 74, 80 84, vuotiaiden määrät. Näiden ikäryhmien osalta väestön kasvu on noin 6300 henkilöä. Yli 70-vuotiaiden määrä lisääntyy kaiken kaikkiaan Lapin sairaanhoitopiirin alueella ennusteen mukaan noin 6420 henkilöllä. Eniten sairaanhoitopalveluita käyttävien eli yli 75-vuotiaiden määrä nousee ennusteiden mukaan lähes 5000 henkilöllä. Ikäryhmittäin tarkasteltaessa eniten vähenevät 55 59, 60 64, ja vuotiaiden joukko. Vähennys näiden neljän ikäryhmän osalta on noin 7730 henkilöä. Väestön sairastavuus Väestön sairastavuutta Lapissa ja erikoissairaanhoidon tarvetta on arvioitu kansalliseen FINRISKI terveystutkimuksen perusteella. FINRISKI-tutkimus on toistettu 2012, mutta siihen ei sisältynyt Lapin alueen tutkimuksia. Kyseisen FINRISKI 2007-tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin edelleen kohtalaisesti Lapin terveysriskejä kuvaavia ja antavat suunnittelulle pohjaa. FINRISKI 2007-tutkimuksen mukaan keskeisimmät sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Varsinkin kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen osalta väestötasolla tapahtuneet muutokset ovat merkittäviä. Myönteisen kehityksen seurauksena sepelvaltimotaudin ja muiden verenkiertoelinten sairauksien ja niiden aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien määrä on vähentynyt etenkin keski-ikäisessä väestössä. Varsinkin työikäisten miesten ja naisten sepelvaltimokuolleisuus on vähentynyt merkittävästi. Sepelvaltimokuolleisuuden lasku on selitettävissä merkittävimpien riskitekijöiden, kuten esimerkiksi tupakoinnin vähenemisellä sekä seerumin kolesterolin ja verenpaineen laskulla. Saman trendin osoittaa myös THL sairastavuusindeksin kehitys Lapin alueella luvun aikana sairastavuus on vähentynyt merkittävästi, mutta siitä huolimatta indeksimme on edelleen noin 10 % koko maan sairastavuutta korkeammalla tasolla. Merkittävimmin sitä nostavat valtimosairaudet, joskin niidenkin sairastavuus on merkittävästi vuosituhannen alkua matalammalla tasolla. Lapin sairaanhoitopiirin väestön sairastavuutta nostavat myös tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä tapaturmat. Syöpien suhteen olemme maan keskitasolla ja mielenterveyden osaltakin vain hieman sen yläpuolella. 3. Painopistealueet 2018 ja toiminnan kehittäminen Toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon väestön palvelutarve, voimassa olevat ja lähiaikoina annettavat säädökset, kuntien lausunnot sekä Lapin sairaanhoitopiirin alueen valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Lisäksi sairaanhoitopiirin toiminnan painopisteitä määritettäessä on otettu huomioon OYS-erva strategia Terveempi Pohjois-Suomi Toiminnan suunnitteluun liittyy myös OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien välinen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus, missä määritetään mm. sairaanhoitopiirien välistä työnjakoa Painopistealueet vuonna Asiakkaat ja vaikuttavuus hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut 2. Henkilöstö henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen

12 3. Talous kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen 4. Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Kehittämishankkeet vuonna 2018 Kehittämisen painopisteet ovat pysyneet samankaltaisina viime vuosina pitkäkestoisten kehittämiskohteiden johdosta. Keskeisinä kehittämisen kohteina ovat olleet Inhimillisesti tehokas sairaala-kehittämisohjelman osa-alueet, erikoissairaanhoidon palveluiden tuottavuuden parantaminen, tietojohtaminen, raportoinnin kehittäminen ja tiedolla johtaminen, tulevaisuuden sote-yhteensopivan sairaalaorganisaation kehittäminen sekä digitaalisten palveluiden käyttöönotto ja kehittäminen. Lapin sairaanhoitopiirin kymmenvuotinen Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmalla tavoitellaan toiminnan tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä. Kehittämisohjelmalla avulla tavoitteena on rakentaa inhimillisesti tehokas sairaala, joka on inhimillinen sekä asiakkaiden että henkilökunnan näkökulmasta ja joka on tehokas hyödyntämällä työntekijöiden tietoa ja osaamista. Osana Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatketaan toiminnan jatkuvaan parantamiseen tähtäävää Hukkahaavin ja Kaizen toimintaa. Edellä mainitut menetelmät pohjautuvat Lean menetelmiin ja ideologiaan. Toiminnassa käytetään hyväksi havaittuja osallistavia menetelmiä, joiden tavoitteena on systemaattinen toiminnan laadun ja tuloksellisuuden lisääminen. Lean-menetelmissä tehokkuutta ja tuottavuutta pyritään lisäämään esim. vähentämällä hukkaa, ts. lisäarvoa tuottamatonta toimintaa ja lisäämällä arvoa potilaalle. Lapin sairaanhoitopiirin kokemukset Hukkahaavi toiminnasta ovat olleet positiivisia ja tulokset hyviä. Vuoden 2018 keskeisenä kehittämisen kohteena tulee olemaan toiminnan rajapinnoista johtuvan hukan vähentäminen, Lean-ideologian huomioiminen johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehitystyössä sekä valmisteilla oleva uutta asiakkuutta ja dynaamisia verkostoja tutkiva ja kehittävä hanke. Sairaala SOTE-kuntoon -kehittämishankkeessa keskitytään sairaalaorganisaation kehittämiseen siten, että organisaatio ja johtamisjärjestelmä mahdollistavat mahdollisimman tehokkaan palvelutuotannon tulevassa sote-organisaatiossa. Tavoitteeseen pääsemiseksi vuonna 2017 valmisteltu johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistusta, joka on pantu täytäntöön vaiheittain vuoden 2017 aikana. Vuoden 2018 aikana on tarkoitus tarkastella uudelleen sairaalan toimintaprosesseja, luoda uusia, asiakaslähtöisiä toimintakonsepteja ja toimintamalleja sekä ottaa käyttöön Lapin keskussairaalassa osaamisen arviointimalli. Sairaala SOTE-kuntoon hankkeessa tehdään edelleen tiivistä yhteistyötä maakuntavalmistelun ja Lapin sairaanhoitopiirin uudisrakentamishankkeen (ITU-2022) kanssa. Vuoden 2018 aikana toimeenpannaan myös alueellista digistrategiaa sekä kehitetään ja otetaan käyttöön asiakaslähtöisiä digipalveluita. Tavoitteena on kokeilla, testata ja ottaa käyttöön erilaisia uusia palvelumuotoja ja asiointia helpottavia digitaalisaatioon ja mobiiliteknologiaan pohjautuvia ratkaisuja eri erikoisaloilla. Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisia, asiakaita osallistavia, palveluja, mutta samalla hyvin suunnitellut ja tarkkaan harkitut tuotteet voivat tehostaa henkilöstön työtä. Esimerkkeinä vuonna 2018 käyttöönotettavista digipalveluista on syöpäpotilaiden käyttöön tarkoitettu Noona-sovellus, kuntien ja erikoissairaanhoidon käyttöön tarkoitettu sähköinen äitiyskortti sekä erilaiset henkilökunnan käyttöön tarkoitetut mobiilisovellukset. Vuonna 2018 jatketaan myös raportoinnin, tietojohtamisen ja tiedolla johtamisen kehittämishanketta (KURSuT). KURSuT-kehittämishanke aloitettiin raportointiin liittyvien ongelmien vähentämiseksi ja se toteutetaan suunnitellusti vuosina Hankkeen toiminnallisina tavoitteina ovat 1) teknisen toimintaympäristön kehittäminen, 2) raportoinnin ja tiedolla johtamisen käytäntöjen kehittäminen ja 3) raportoinnin uusien työkalujen ja menetelmien kehittäminen. KURSuT-hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Lapin sairaanhoitopiirin alueen kuntien, OYS-ervan kokonaisarkkitehtuurityön (VAKAVA) sekä muiden tiedolla joh-

13 12 tamisen kehittämiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Hankkeessa on kehitetty KAIRA-portaali, jonka sisältöä tullaan edelleen kehittämään vuonna 2018 yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Vuoden 2018 aikana KAI- RA-portaalia kehitetään entisestään tuomalla uusien kuntien terveydenhuollon palvelutuotannon tietoja ja yhdistämällä ne erikoissairaanhoidon tietoihin. Valtakunnalliset ja erityisvastuualueen kehittämishankkeet sekä sote-palvelurakenneuudistusta toteuttavat hankkeet Sairaanhoitopiiri osallistuu jatkossakin pohjoisen sote-tietohallintoyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Lapin sairaanhoitopiiri on mm. vetovastuussa tiedolla johtamisen kokonaisuudessa, missä luodaan tulevien maakuntien käyttöön raportointi- ja tiedolla johtamisen käytäntöjä. Sairaanhoitopiiri on lisäksi mukana valtakunnallisessa UNA-hankkeessa, jossa määritellään kansallisesti yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuus. Määrittelyssä huomioidaan eri sosiaalija terveyspalveluiden tarpeet aina kotiin tuotavista palveluista yliopistotasoiseen sairaanhoitoon asti. UNAhankkeessa perustetaan myös kansallinen hanketoimisto, joka alkaa osaltaan valmistella hankkeen määrittelyjen mukaisesti kilpailutuksia tulevaisuuden sote-tietojärjestelmistä. Lapin sairaanhoitopiiri ei ole tässä vaiheessa sitoutunut hankintayhteistyöhön Työkyky ja työhyvinvoinnin kehittäminen Sairaanhoitopiiri tarvitsee hyvinvoivia ammattilaisia ja työyhteisöjä onnistuakseen tuottamaan laadukkaita erikoissairaanhoidon palveluita. Tavoitteena on, että työssä jaksetaan paremmin ja jatketaan pidempään sekä huolehditaan omasta osaamisesta, työkyvystä ja hyvinvoinnista. Työkyvyn säilyttäminen ja parantaminen on työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyötä. Hyvinvoivilla työntekijöillä ja työyhteisöillä on tärkeä strateginen merkitys organisaation tuloksellisuuteen, kustannuksiin ja työantajamaineeseen. Siksi työhyvinvoinnin edistämisen, seurannan ja arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja pitkäjänteistä johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyötä. Hyvinvoiva työpaikka on turvallinen, terveyttä sekä osaamista edistävä, ja se mahdollistaa voimavarojen suuntaamisen perustehtävän hoitamiseen. Työnantajan on luotava sellaiset työolot, etteivät ne aiheuta vaaraa työntekijöiden terveydelle. Työterveyshuollon asiantuntemus tukee työpaikoilla tehtävää työkyvyn ja terveyden edistämistä. Työntekijällä itsellään on vastuu omasta työkyvystään ja työnantajana sairaanhoitopiiri kannustaa omaehtoiseen liikuntaan tarjoamalla mm. päiväkuntoremonttikursseja ja liikuntaseteleitä. Suunnittelukaudella kehitetään entistä työlähtöisempiä työterveyspalveluita sekä työterveysyhteistyötä tulosalueiden johtoryhmien kanssa. Työhyvinvoinnin kehittäminen on vakiintunut osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua ohjaten yksiköiden työhyvinvointityötä henkilöstöpolitiikan periaatteiden mukaisesti. Työhyvinvoinnin arvioinnissa hyödynnetään sairauspoissaolotilastoja, työhyvinvointikyselyä, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitystä ja vuosittain tehtäviä riskiarviointeja sekä työpaikkaselvityksiä. Koska muutokset työssä lisäävät psykososiaalista kuormittuneisuutta, huomiota tulee entistä enemmän kiinnittää muutosjohtamiseen ja arviointiin. Noin neljäsosa sairaanhoitopiirin henkilöstöstä on yli 50-vuotiaita. Lähes 200 työntekijää on 60 vuotta täyttäneitä. Lähivuosien aikana eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden määrä ennusteiden mukaan kasvaa nykyisestä. Kun tiedetään, että eri-ikäisillä on omat ainutkertaiset kokemuksensa ja koulutustaustansa, näiden taidokas yhdisteleminen on toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta olennainen vahvuus, joka tulee entistä selkeämmin hyödyntää perehdytyksessä ja toiminnan kehittämisessä. Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteet Työkykykeskusteluja käydään entistä useammin jo varhaisemmassa vaiheessa työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi. 2. Työn kuormittavuutta lisäävien asioiden varhaista tunnistamista ja puheeksi ottamisen tukemista jatketaan hyödyntämällä uudistettua aktiivisen tuen (varhaisen puuttumisen) toimintamallia sekä henkilökunnan ja esimiesten työyhteisötaitokoulutuksia.

14 13 3. Osasairauspäivärahan käyttöä lisätään ja työhön paluuta tuetaan pitkien sairauspoissaolojen vähentämiseksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 4. Esimiesten tietokorin sisältöä syvennetään johtajakoulua ja muuta esimieskoulutusta hyödyntäen. 5. Perehdytystä tehostetaan kaikissa yksiköissä. 6. Kehityskeskustelut vakiinnutetaan osaksi johtamisjärjestelmää. 7. Osaamisen arviointi ja osaamiskartoitukset otetaan käyttöön kaikissa yksiköissä. 4. Tavoitteet Erikoissairaanhoito Toiminta-ajatus Sairaanhoitopiirin tehtävä on tuottaa ja hankkia alueensa väestön ja täällä tilapäisesti oleskelevien ihmisten tarvitsema erikoissairaanhoito ja keskitetyt päihdehuollon palvelut. Palveluiden ostoihin sisältyvät myös terveydenhuoltolain perusteella valinnanvapautta käyttäneiden jäsenkuntien asukkaiden muista sairaanhoitopiireistä saamat kiireettömät hoidot. Vastaavasti Lapin keskussairaala hoitaa myös muiden kuin omistajakuntien asukkaiden kiireettömiä hoitoja ja laskuttaa kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä hoidosta. Sairaanhoitopiiri on ottanut vastuulleen myös omistajakuntiensa muita tehtäviä erikoissairaanhoidon lisäksi. Muonio-Enontekiön perusterveydenhuolto ja Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat siirtyneet sairaanhoitopiirin osaksi ja sairaanhoitopiirillä on valmiuksia suunnitella ja sopia muistakin vastaavan laisista palveluintegraatioratkaisuista. Saamenkielisen väestön erityistarpeet, matkailu, kaivostoiminta, liikenne sekä yhteistyö Pohjoiskalotin alueella ovat Lapin toimintaympäristöön liittyviä erityispiirteitä. Väestön terveyttä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä kuntien, erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Kansalaisten omaa vastuuta hyvinvoinnista ja terveydestä tuetaan suunnittelemalla hoidot ja kuntoutukset yhdessä potilaan kanssa. Potilaan osuus omassa hoitoprosessissaan vahvistuu edelleen, kun omien potilastietojen käyttö kansallisesta sähköisestä potilaskertomusarkistosta edistyy. Päivystyksellinen ja kiireellinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito muodostavat keskussairaalan palvelujen ytimen. Lapin keskussairaala on päivitetyn terveydenhuoltolain määräämä laajan päivystyksen sairaala, jonka päivystystoimintaa ohjataan yksityiskohtaisemmin valtioneuvoston päivystysasetuksella. Yhteispäivystyksessä hoidetaan Inarin ja Utsjoen alueen potilaita lukuun ottamatta muiden kuntien potilaiden kaikki päivystystarpeet vähintään yöaikaisesti. Keskeinen strateginen valinta on, että Lapin keskussairaala tulee jatkossakin olemaan Pohjois-Suomen päivystävä sairaala, joka täyttää kansalliset laadun ja saatavuuden kriteerit. Kuntien taloudellisen liikkumavaran kaventuminen, hoitomenetelmien kehittyminen ja kansallinen normiohjaus kiirehtivät toimintatapojen uudistamista. Prosessien uudistamisessa keskeistä on, että potilasturvallisuudesta, ammatillisesta ja kokemuksellisesta laadusta huolehditaan talouden ohella. Hoito pyritään toteuttamaan avohoitona aina kun mahdollista. Keskussairaalan laajennuksen suunnittelussa ensisijaista on toimintatapojen uudistaminen ja tilainvestointi vain tulevia tarpeita varten. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittu jäsenkuntien ja kuntayhtymän yhteisistä tavoista valmistella ja sopia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Suunnitelmassa on sovittu kehittämisen painopisteet. Erityisvastuualueen yhteistyöstä tullaan sopimaan uuden valtuustokauden erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksella. Oleellista tulevaisuutta varten on sopia ja yhdessä huolehtia voimavarojen, erityisesti osaajien riittävyydestä kunkin sairaanhoitopiirin vastuulle sovittuihin tehtäviin.

15 Asiakkaat ja vaikuttavuus 14 Keskeisimmät toiminnalliset muutokset vuonna 2018 Terveydenhuoltolain mukainen päivystysasetus edellyttää Lapin keskussairaalan yhteispäivystykseen ympärivuorokautisen yleislääkäripäivystyksen sekä yöpäivystystä lukuun ottamatta hammaslääkäripäivystyksen toteuttamisen. Valmistelut tehdään yhdessä kuntien terveyskeskusten kanssa ja toimeenpannaan kun ratkaisut ovat valmiit, vuoden 2018 aikana. Päivystystoimintaa kehitetään myös toimintamalleja hiomalla ja pyritään mm. lyhentämään potilaiden odotusaikoja päivystyspoliklinikalla. Päivystysosastoratkaisua valmistellaan vuoden 2018 aikana nykyisten tilojen mahdollistamilla tavoilla. Ensihoidon toimintaa kehitetään mm. esimiestehtäviä ja koulutuskäytäntöjä muuttamalla, ottamalla käyttöön laboratoriotutkimuslaitteita yksiköihin sekä testaamalla Rovaniemellä yhden ensihoitajan miehittämää yksikköä. Mielenterveys ja päihdepalveluissa kehitetään erityisesti avohoitoa ja palveluja, jotka aiemmin ovat olleet perusterveydenhuollon vastuulla Rovaniemellä. Toimintamalleista haetaan tapoja tukea muidenkin kuntien perusterveydenhuoltoa. Perusterveydenhuollon vastuualueella kehitetään lokakuun alusta 2017 sairaanhoitopiirin vastuulle siirtyneitä Muonion ja Enontekiön palveluja ja niiden integrointia erikoissairaanhoidon kanssa. Osallistutaan myös muiden kuntien kanssa integrointiselvityksiin mahdollisiin toiminnan yhdistämisvalmisteluihin. Terveydenhuoltolain perusteella annettu valtioneuvoston antama erikoissairaanhoidon työnjakoasetus vaikuttaa eniten kirurgian toimintaan. Erityisvastuualueella sovitaan kuinka erityisesti ortopedian ja syöpäkirurgian tuotantoedellytykset vaikuttavat sairaaloiden toimintaprofiileihin ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa tullaan sopimaan miten potilasohjaus Pohjois-Suomessa asetuksen vaatimusten mukaan tullaan toteuttamaan. Valmisteluvaiheen käsityksen mukaan Lapin keskussairaalan osalta asetus tulisi vaikuttamaan joihinkin suolistosyöpien leikkaushoitoihin, jotka tulisi keskittää yliopistosairaalaan. Medisiinisen hoidon tulosalueen osalta uusista asetuksista ei näyttäisi seuraavan merkittäviä muutosvaatimuksia. Laajan päivystyksen sairaalan asema edellyttää kuitenkin sujuvaa ja luotettavaa valmiutta mm. kardiologisten ja neurologisten akuuttipotilaiden hoitoon, jota kehitetään edelleen. Myös mm. keuhkosairauksien hoitojen tiiviimpää integraatiota perusterveydenhuoltoon kehitetään esimerkiksi uniapneapotilaiden diagnostiikkaa ja hoitomenetelmää kehittämällä. Sairaanhoidollisissa tukipalveluissa uudistetaan ja lisätään laitekantaa väestön tarpeeseen vastaamiseksi. Lisäksi valmistellaan ja mahdollisuuksien mukaan toimeenpannaan toimintojen yhdistämisratkaisuja mm. Rovaniemen kuvantamisen kanssa niin, että kaupungin alueella henkilöstö ja laitekanta tulisivat mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden arviointisuunnitelma Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Ammatillisuuden ja hyvän kohtelun arvostus toiminnassa Hoidonvarauksen kehittäminen Arvioidaan asiakaspalautteista Arvioidaan asiakaspalautteista sekä vaihdettujen ja toteutumattomien ajanvarausten määrien kehityksestä Nopeiden palautejärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen yksikkötasolla Hymynaamat käytössä K/E Lääkehoitoprosessin kehittäminen - katkeamaton lääkehoito Katkeamaton lääkehoito kaikilla vuodeosastoilla käytössä K/E

16 Talous Talous Henkilöstö Asiakkaat ja vaikuttavuus 15 Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut HaiProjen hyödyntäminen - käsittelyprosessin kehittäminen Ennakoiva kotiutus HaiProjen perusteella muutettu toiminta lisääntyy vuodesta 2017 Ennakoivan kotiutuksen käytäntö kaikilla osastoilla K/E Potilaan osallisuuden vahvistaminen omassa hoidossa Potilaan oman osuuden kirjaus hoitosuunnitelmassa nähtävissä 30 % kertomuksista - otostarkastelu Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Tulosaluejohto keskustelee toimintayksiköissä strategian ja painopisteet Säännölliset tulosyksikkökokoukset Suunnitelmalliset ja kattavat kehityskeskustelut Työnohjauksen mahdollistaminen Ajantasaiset intrasivut Keskusteltu kaikissa yksiköissä K/E Kaikissa yksiköissä tulosyksikkökokoukset toteutuvat K/E Kaikissa yksiköissä työnohjaus mahdollista K/E Intran uutiset päivitetään viikoittain K/E Someviestintä alkuun Facebook Someviestintä toimii K/E Osaamistarpeiden määrittely erikoisaloittain ja tehtävittäin Määrittely tehty K/E Suunnitelmallinen koulutus Koulutukset toteutuvat yksiköittäin koulutussuunnitelmien mukaan K/E Osaamisen dokumentointi C&Q C&Q käytössä K/E Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Tunnistetaan yksiköittäin kustannustekijät, joihin voidaan itse vaikuttaa Koulutetaan talouteen vaikuttamisen mahdollisuudet koko henkilökunnalle Kehitetään Kairan talousseuranta säännölliseen käyttöön yksiköittäin Suoritteiden yhdenmukainen kirjaaminen päivittäisjohtamisen tueksi Sairaalan yhtenäiset käytännöt työryhmän aktiivinen hyödyntäminen Ajanvarausprosessin kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa tehtävään hoidon suunnitteluun Rafaela-hoitoisuusjärjestelmän hyödyntäminen resurssien allokoinnissa Yksiköittäin tunnistettu kustannustekijöitä, joihin itse voidaan vaikuttaa K/E Koko henkilökunnalle järjestetty talouskoulutusta K/E Kaira palvelee säännöllistä talousseurantaa eri tasoilla K/E Suoritteet kirjataan yhdenmukaisesti K/E Työryhmä toimii aktiivisesti ja käytäntöjä yhtenäistetty yksiköiden kesken K/E Hoidon suunnitteluun kehitetty asiakaslähtöisiä ratkaisuja K/E Resursseja allokoitu Rafaelan perusteella K/E Yksiköiden hoitoisuudet ovat pääsääntöisesti optimissa ja hoitohenkilöstön sijaismäärärahat riittävät Toiminnan kehittämisessä aina resurssien käytön tehokkuus yhtenä näkökulmana Kaikissa kehittämissuunnitelmissa ja raporteissa on nähtävissä taloudellisuusarvio K/E Hukkahaavimenetelmien mukaiset kehittämiskäytännöt yksiköissä Jokaisessa yksikössä on käytössä hukkahaavimenetelmiä oman toiminnan kehittämiseen K/E

17 Prosessit ja rakenteet Prosessit ja rakenteet 16 Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Potilasohjauksen keinoin osallisuuden vahvistaminen Potilaan oma näkemys omista tavoitteistaan ja osuudestaan hoitosuunnitelmassa Arvioidaan asiakaspalautteista Potilaan oman osuuden kirjaus hoitosuunnitelmassa nähtävissä 30 % kertomuksista otostarkastelu Kehitetään keinoja potilaan omaan esi- ja lääkitystietojen esittämiseen sähköiset esitietolomakkeet Sähköiset esitietolomakkeet käytössä K/E Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Oireseurannan kehittäminen teknologian keinoin etänä Saavutettavuuden laajentaminen toimitilojen ja laitteiden tehokas käyttö (ilta-ajat) Tarjotaan eri keinoin erityisosaamista potilasta hoitavan tahon lähipalveluihin Arvioidaan kriittisesti kontrollikäyntien tarjonta Oireseuranta etänä kattavasti käytössä jossain potilasryhmässä K/E Tilojen ja laitteiden taloudellista käyttöä virka-ajan ulkopuolella aloitettu K/E Etäpalveluja tai jalkautuvia erikoislääkäripalveluja käytössä K/E Erikoisaloittain käyty läpi pitkään hoidossa olleiden potilaiden jatkohoidon suunnitelmat K/E Tarkistetaan ja päivitetään alueen sovitut hoitoketjut Päivitetty K/E Kaira käyttöön esimiesten päivittäisjohtamistyössä Kaira aktiivikäytössä päivittäisjohtamisessa K/E Kirjaamisen yhtenäistäminen Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt yksiköiden kesken K/E Järjestelmien automatisoinnin hyödyntäminen ja päällekkäisen kirjaamisen poistaminen Kirjaamisvastuut määritelty toimijoittain K/E Kuormitus ja viiveseurannan kehittäminen Kairassa Seurantajärjestelmä kehitetty K/E 4.2. Hoitotyö Toiminta-ajatus Hoitotyön tehtävänä on lappilaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntayhtymässä toteutettavaa terveyden- ja sairaanhoitoa. Lapin sairaanhoitopiirin päivitetty hoitotyön toimintaohjelma ohjaa hoitotyön kehittämistä ja tukee käytännön toimintaa. Vuonna 2018 jatkamme hoitotyön tarkoituksenmukaisen resurssien kohdentamisen parissa. Sillä pyritään varmistamaan osaavat hoitajat oikeaan paikkaan oikeaan aikaan potilaiden hoitotyön tarpeiden mukaan. Hoitotyön resursoinnissa hyödynnämme Hoitohenkilökunnan mitoitus ja työnjako- hankkeen tuloksia sekä Rafaela- hoitoisuusluokituksista saatavaa tietoa. Toimintasuunnitelman erityisiksi kehittämisalueiksi valitsimme hoitotyön potilasturvallisuutta ja laatua tukevat teemat. Palvelua parannetaan turvallisemmaksi, laadukkaammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi kehittämällä lääkehoitoprosessia, suunnittelemalla ja aikatauluttamalla asiakkaiden hoito kerralla oikein sekä ottamalla käyttöön laatupoikkeamatiedon pohjalta kehitettyjä turvallisempia ja parempia käytäntöjä. Potilaiden turvallisuuden ja hoitotyön laadun kehittämisessä edistämme erityisesti systemaattista kivun arviointia ja hoitotyötä sekä kirjaamista. Hyödynnämme Hoitotyön valtakunnallisen kehittäjäverkoston materiaalia ja eri sairaanhoitopiireissä jo tehtyjä ryhti-liikkeitä kivunhoidon laadun parantamisessa.