Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2019

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2019 Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 1 Sisältö 1. Suunnittelujärjestelmä Toiminta- ja taloussuunnitelman perusteet Normatiivinen ohjaus Muu ohjaus Lapin sairaanhoitopiirin strategia Tuottavuusohjelma vuosille Yhteenveto kuntien lausunnoista Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Väestöennuste Lapin sairaanhoitopiirin alueella Painopistealueet 2019 ja toiminnan kehittäminen Painopistealueet vuonna Kehittämishankkeet vuonna Työhyvinvoinnin johtaminen, tuloksellisuus ja työkyky Tavoitteet Erikoissairaanhoito Hoitotyö Keskushallinto Medisiininen hoito Operatiivinen hoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Päivystys ja ensihoito Perusterveydenhuolto (Muonio ja Enontekiö) Sairaanhoidolliset tukipalvelut Tukipalvelut Taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio Taloussuunnitelman ja -arvion yleiset lähtökohdat Käyttösuunnitelma vuodelle Ensihoito Talousarvion sitovuus Tytär- ja jäsenyhteisöille asetettavat tavoitteet Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa Investointiosa Liite 1 Talousarviokaava... 55

3 2 1. Suunnittelujärjestelmä Tämä on Lapin sairaanhoitopiirin 27. toimintasuunnitelma. Kuntalain mukaan kunnilla ja kuntayhtymillä tulee olla vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä laaditaan minimipituinen talous- ja toimintasuunnitelma vuosille Tämä talous- ja toimintasuunnitelma on laadittu Lapin sairaanhoitopiirin strategiseen suunnitelmaan liittyen. Yksityiskohtaiset toiminnan tavoitteet on asetettu painopistealueet huomioiden neljästä eri näkökulmasta: Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen Tuloksellisuuden parantaminen Asiakas- ja potilaslähtöisten hoito- ja palveluprosessien kehittäminen 2. Toiminta- ja taloussuunnitelman perusteet 2.1. Normatiivinen ohjaus Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolailla 1326/ säädetään mm. asiakkaan mahdollisuuksista valita terveydenhuollon palveluja yli kunta- ja sairaanhoitopiirirajojen. Vuodesta 2014 lähtien potilas on yhdessä lähettävän lääkärin kanssa voinut valita kiireetöntä erikoissairaanhoitoa antavan yksikön kaikista maan julkisista sairaaloista. Erikoissairaanhoidossa tämä on merkinnyt sitä, että raha seuraa asiakkaan mukana palvelut tuottavaan sairaanhoitopiiriin. Lapin sairaanhoitopiirissä valinnan vapauden käyttämisestä ei ole käyntikirjausten perusteella kattavaa kuvaa, mutta vuoden 2018 ostopalvelujen määrästä voidaan ajatella, ettei muiden sairaaloiden käyttö valinnan vapauden perusteella ole merkittävää. EU:n potilasdirektiivin perusteella hoidon saamista varten toiseen EU-maahan ilman ennakkolupaa hakeutuminen on mahdollista. Jokaisella EU-maalla on direktiivistä yksityiskohtaiset omat säädöksensä, jotka liittyvät hoidon ja matkakustannusten korvaamiseen. Kokemusten perusteella direktiivillä ei juuri ole ollut vaikutusta lappilaisten potilaiden käyttäytymiseen. Korvaus ei pääsääntöisesti kata kaikkia toisessa EUmaassa annettuun hoitoon ja matkustamiseen liittyviä kustannuksia. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäjänä toimii terveydenhuoltolain mukainen perusterveydenhuollon yksikkö. Sen keskeisempiä tehtäviä on tukea kuntia terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisessa ja toimeenpanossa. Lapin sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma tullaan arvioimaan vuodelle 2019 ja päivittämään kun kansalliset tai alueelliset rakenneratkaisut on tehty. Terveydenhuoltolakia muutettiin vuoden 2016 lopussa ja Lapin keskussairaala määrättiin yhdeksi laajan päivystyksen kahdestatoista sairaalasta. Tehtävää täsmennettiin vuoden 2017 syksyllä annetulla valtioneuvoston asetuksella siten, että erikoisalakohtaisia edellytyksiä tiukennettiin. Yleislääketieteen ympärivuorokautisesta päivystyksestä tehtiin velvoite samoin kuin hammaslääkäripäivystyksestä yöaikaa lukuun ottamatta. Myös sosiaalipäivystyksen toteuttaminen yhteispäivystyksen yhteydessä on velvoitteen mukaisesti toteutettu yhteistyössä Rovaniemen kanssa. Terveydenhuoltolain perusteella valtioneuvosto antoi syksyllä 2017 asetuksen sairaaloiden työnjaosta. Operatiivista toimintaa keskitetään sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen yhteispäivystys. Tämä vähentää muualla maassa aluesairaaloiden toimintaa merkittävästi. Yliopistosairaaloihin keskitetään määrättyjä aiemmin muissa keskussairaaloissa toteutettavia leikkaushoitoja. Erva-alueen työnjakosuunnitelman mukaan joitain vatsan alueen leikkauksia siirrettiin asetuksen perusteella yliopistosairaalaan. Pääsääntöisesti vaikutukset Lapin keskussairaalan toiminnan sisältöön jäivät pieniksi. Enemmän vaikutuksia asetuksen määräyksillä on koko erva-alueen sairaalaverkon yhteistyökykyyn.

4 3 Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelu järjestetään sairaanhoitopiirin omana toimintana. Ensihoidon toimintamallin kehittäminen ja kustannustehokkuuden parantaminen ovat keskeisiä tehtäviä vuonna Palvelutasopäätös valmistellaan Terveydenhuoltolain mukaisesti ervan ensihoitokeskuksen kanssa vuodelle Erityisvastuualueella tullaan valmistelemaan nykyiselle valtuustokaudelle terveydenhuoltolain ja sitä täydentävän valtioneuvoston asetuksen mukainen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimuksen valmistelussa tullaan huomioimaan erityisesti valtioneuvon työnjakoasetus, jonka perusteella erva-alueen erikoissairaanhoidon vastuut jonkin verran tulevat muuttumaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen tulevaisuudessa Pääministeri Sipilän hallituskauden sote-uudistuksen lakivalmistelut ovat tätä kirjoitettaessa eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen esityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyisi 18 maakunnalle. Ratkaisuun liittyvä valinnanvapaus tulisi ulottumaan sote-keskusten tehtävien lisäksi pääosin henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelikäytännön perusteella myös maakunnan liikelaitoksen vastuulle tulevien sosiaalipalvelujen ja joissain tapauksissa myös erikoissairaanhoidon palvelujen alueelle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus tulisi hallituksen esityksen mukaan valtion tehtäväksi. Lakien voimaantuloa ja maakuntavaalien ajankohtaa ei tätä kirjoitettaessa vielä tarkemmin tiedetä. Hoitotakuun toteutuminen Vuonna 2005 tuli voimaan kiireettömän hoidon saatavuutta määrittelevä ns. hoitotakuulaki, joka säätää hoitoprosessien eri vaiheille lakisäteiset enimmäisajat. Terveydenhuoltolaki kiristi edelleen aikarajoja hoitoon pääsyssä. Hoitoaikojen toteutumista seurataan tiiviisti valtakunnallisesti ja sairaanhoitopiiri julkaisee odotusajat verkkosivuillaan. Lapin sairaanhoitopiiri pystyy tarjoamaan pääosin kiireettömän hoidon lain edellyttämissä määräajoissa Muu ohjaus Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusohjelman mukaiset kärkihankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallitusohjelman strategista tavoitetta hyvinvointi ja terveys, joka sisältää viisi kärkihanketta. Hankkeiden tavoitteena on parantaa suomalaisten hyvinvointia ja pärjäämistä sekä lisätä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja mahdollisuuksia tehdä itseään koskevia valintoja. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kärkihankkeiden painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuuden kehittämisessä, henkilöstön hyvinvoinnissa sekä tietojärjestelmien toimivuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeita ovat: palvelut asiakaslähtöisiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutus ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaiken ikäisten omaishoidon vahvistaminen osatyökykyisille väyliä työhön Kärkihankkeet on pilkottu edelleen pienemmiksi toimenpiteiksi, joita on yhteensä 9 kappaletta. Toimenpiteillä on omat aikataulunsa, tavoitteensa ja budjettinsa. Sairaanhoitopiirin toimintaan eniten vaikuttava kärkihanke on palvelut asiakaslähtöisiksi hanke. Hankkeen tavoitteena on toimintamallien uudistaminen ja eri organisaatioiden tietojen yhteiskäytön mahdollistaminen. Lisäksi hankkeella tavoitellaan asiakkaan omatoimisuuden ja valinnanvapauden lisäämistä mm. sähköisten palveluiden käyttöönotolla. Kärkihankkeella tavoitellaan myös kustannussäästöjä ja resurssien uudelleen kohdentamista.

5 Lapin sairaanhoitopiirin strategia Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemuutoksen myötä sairaanhoitopiirin kuntayhtymä todennäköisesti lakkaa nykymuodossaan lähivuosina. Tässä tilanteessa strategia lähivuosille on otettu osaksi toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Tämän myötä strategiatyöhön käytetään resursseja kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja strategia myös päivitetään vuosittain. Mikäli vireillä oleva maakunta- ja sote-uudistus toteutuu, sairaanhoitopiirin kuntayhtymä lakkaa vuodenvaihteessa Strategia on kuitenkin laadittu ajatuksella, että sairaanhoitopiirin tuottamat palvelut jatkuvat muutoksen jälkeenkin uudessa organisaatiossa. Toiminta-ajatus Sairaanhoitopiirin toiminnan tarkoituksena on tuottaa ja hankkia alueensa tarpeiden mukaista erikoissairaanhoitoa tukien alueensa perusterveydenhuoltoa. Sairaanhoitopiiri ylläpitää Lapin keskussairaalaa, joka toimii Rovaniemellä Ounasvaaralla ja Muurolassa. Sairaanhoitopiiri tuottaa ensihoitopalvelun alueelleen. Lisäksi sairaanhoitopiiri toteuttaa perustason sosiaali- ja terveyspalveluja jäsenkuntien kanssa sovitun mukaisesti. Sairaanhoitopiiri toteuttaa tehtävänsä yhteistyössä OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien sekä kuntien terveys- ja sosiaalitoimen kanssa. Visio vuoteen 2023 Osana integroituja sosiaali- ja terveyspalveluja toimivan Lapin keskussairaalan ylläpitäjä on valtakunnallisesti vetovoimainen, toiminnaltaan dynaaminen, lappilainen erikoissairaanhoidon palveluja tuottava organisaatio, joka hyödyntää digitalisaatiota toiminnan ja palvelujen kehittämisessä. Keskussairaala tukee alueensa perusterveydenhuollon toimintayksiköitä. Alueen väestö luottaa keskussairaalaan, jolta se saa laadukasta ja hyvää hoitoa. Keskussairaala luo turvallisuutta alueen väestössä ja henkilökunnassa sekä matkailijoiden ja matkailuelinkeinon piirissä. Suhteet alueen kuntiin ovat hyvät. Arvot Sairaanhoitopiirin arvoja ovat inhimillisyys ja inhimillinen tehokkuus potilaslähtöisyys laadukkuus vastuullisuus. Strategiset valinnat Strategia perustuu neljään strategiseen valintaan, jotka ovat Lapin laajan päivystyksen sairaala ammattilaiset ihmisiä varten inhimillisesti tehokas sairaala vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaalan on Lapin laajan päivystyksen sairaala. Tämä linjaus perustuu sairaalan maantieteelliseen sijaintiin, harvaan julkiseen terveyspalvelujen verkkoon ja vaihtoehtoisten palvelujen puutteeseen. Valtakunnallisesti Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Erikoissairaanhoidon päivystys on turvattava 24 tuntia vuorokaudessa viikon ja vuoden jokaisena päivänä. Päivystävä erikoisalat ovat riippuvaisia toisistaan, eikä niistä mistään voida luopua aiheuttamatta ongelmia päivystyskyvylle. Kirurgista päivystystä ei voi toteuttaa ilman anestesiapäivystystä eikä synnytystoimintaa ilman lastentautien päivystystä. Myös sisätautien, neurologian ja psykiatrian hätätilanteet on voitava hoitaa. Kaikki päivystävät erikoisalat tarvitsevat kuvantamis- ja laboratoriopalveluja. Päivystyskyvyn ja päivystyksen turvaamiseksi tehdään yhteistyötä OYS:n ja muiden OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa.

6 5 Keskeinen haaste on, että erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn ylläpitäminen tarvitsee oman alueen väestöpohjan tarpeita suurempaa sairaalaa. Päivystyskyvyn ylläpitäminen edellyttää myös toiminnan aktiivista ja määrätietoista kehittämistä sekä investointeja. Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys sairaanhoitopiirin alueella on LKS:n yhteispäivystyksessä Rovaniemellä ja Inarin terveyskeskuksessa Ivalossa. Ammattilaiset ihmisiä varten Palvelut suunnitellaan väestön tarpeiden mukaisesti ja erilaiset käyttäjät otetaan huomioon. Sairauksien diagnostiikan, tutkimusten, hoidon ja kuntoutuksen päämääränä on potilaan hyvä toimintakyky ja elämänlaatu. Tavoitteena vaikuttavan ja turvallisen hoidon lisäksi on hyvä palvelukokemus jokaiselle potilaalle ja asiakkaalle. Toimintaa kehitetään jatkuvasti palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten yhteistyönä. Sujuvilla prosesseilla varmistetaan, että potilas saa tarvitsemansa hoidon ja muun palvelun oikea-aikaisesti riippumatta siitä missä yksikössä häntä hoidetaan. Asiakkaat, työyhteisön jäsenet ja yhteistyökumppanit kohdataan ihmisinä yksilöllisesti, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Inhimillisesti tehokas sairaala Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Ajattelumallista on muodostettu monivuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma, jolla tähdätään uuteen tapaan tehdä työtä sairaalan työyhteisössä. Tavoitteena on sairaala, joka on inhimillinen potilaiden ja henkilöstön kannalta sekä tehokas ja tuottava henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla. Tavoitteena on myös vahvistaa sairaalan monialaisen työyhteisön toimintaa, tiedon hallintaa ja työn mielekkyyttä. Kaikkiaan kymmenvuotisessa ohjelmassa luodaan konkreettinen ja käytännönläheinen toimintamalli työyhteisön tietovirtojen, pätevyyksien ja työn mielekkyyden hallitsemiseksi sekä johtamisen kehittämiseksi sairaalaorganisaatiossa. Inhimillisesti tehokasta sairaalaa toteutetaan mm. Lean-ajatteluun pohjautuvilla menetelmillä, kuten arkipäivän hukkaa vähentävän systemaattisen Hukkahaavi-kehittämistyön muodossa. Tila- ja laitekapasiteetti hyödynnetään tehokkaasti ja toiminta on sujuvaa sekä potilaiden että henkilökunnan näkökulmasta. Toimintaa ja palveluita kehitetään myös digitalisaatiota hyödyntäen. Työn mielekkyys ja toiminnan sujuvuus sekä henkilöstön hyvä työvointi ovat inhimillisesti tehokkaan sairaalan kulmakiviä. Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Toiminta on turvallista (potilasturvallisuus, lääkitysturvallisuus, infektioturvallisuus, tietoturvallisuus, työturvallisuus jne.) ja perustuu näyttöön sekä hyviin käytäntöihin. Sairaanhoitopiiri tekee tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden kanssa ja kehittää aktiivisesti toimintaprosesseja. Toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon kokonaisuus ja vaikutukset sidosryhmiin. Tavoitteena on kokonaishyöty, ei osaoptimointi. Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti ja päämäärätietoisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja sote-integraation valmisteluun ja toteutukseen sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan omassa toiminnassa, omalla toiminta-alueellaan, Lapin maakunnan alueella ja OYS:n erityisvastuualueella. Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Päämääränä on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Sairaanhoitopiiri on tarvittaessa valmis aktiivisesti rakentamaan alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta uudelta pohjalta yhdessä jäsenkuntiensa ja alueen muiden toimijoiden kanssa.

7 Tuottavuusohjelma vuosille Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa terveydenhuoltolaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja muissa säädöksissä määrätyt erikoissairaanhoidon palvelut väestölle mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Lapin sairaanhoitopiiri laati vuosien aikana valtuuston hyväksymän tuottavuusohjelman vuosille Tuottavuusohjelma jaettiin seitsemään kehittämiskohteeseen: 1) päivystyksen kehittäminen, 2) prosessien kehittäminen, 3) johtamisjärjestelmän kehittäminen, 4) henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen, 5) toiminnan uudelleen organisointi, 6) tietojärjestelmien kehittäminen sekä 7) toimitilat ja logistiikka. Edellä mainitut kehittämiskohteet pilkottiin konkreettisemmiksi vuosittain toteutettaviksi tuottavuutta lisääviksi toimenpiteiksi. Lapin sairaanhoitopiirissä on valmisteltu talous- ja toimintasuunnitelmatyön osana tuottavuusohjelma vuosille Tuottavuusohjelmaa konkretisoidaan toimenpideohjelmalla, johon kirjataan yksityiskohtaisemmat toimenpiteet kullekin talousarviovuodelle tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuottavuusohjelma jaetaan viiteen kehittämisalueeseen, niiden tavoitteita on avattu seuraavassa: 1. Kilpailukyvyn ja kilpailuedun jatkuva parantaminen Tuottaa turvallisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita. Potilaiden hoitoon pääsy on sujuvaa ja hoidolla vastataan potilaan omiin tarpeisiin. Tyytyväiset asiakkaat levittävät sairaalan hyvää mainetta. 2. Johtamisen kehittäminen Meidän hyvä johtaminen on yhdessä määritelty ja jokainen esimies tietää tehtävänsä vastuineen ja valtuuksineen sekä johtamansa yksikön tavoitteet. Johtamisen tuki työkaluineen ja osamisineen tarjotaan ja johtamisosaamista kehitetään koko ajan. 3. Henkilöstön hyvinvoinnin jatkuva parantaminen Henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut työhönsä ja asiakkaiden hyvään palveluun. Heillä on aito mahdollisuus osallistua oman työnsä ja yksikön toiminnan kehittämiseen. 4. Laajan päivystyksen sairaalan turvaaminen Väestön tarpeiden sekä sairaalan mahdollisuuksien ja velvollisuuksien muuttuessa osaajien allokointi yksiköihin ja toimintaan on tarkoituksenmukainen. Riittävä osaaminen koko sairaalassa on varmistettu. Akuuttilääketieteen ja päivystystoiminnan erityisosaamisen tarpeet on huomioitu. Päivystysalkuisen toiminnan prosessit ovat sujuvat ja sairaalan muu toiminta on tuotteistettu kilpailukykyiseksi markkinatoimijoihin verrattuna. 5. Toiminnan ja palvelujen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen Potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa on sujuvampaa digitalisaation avulla. Terveydenhuollon ammattilaisten päätöksenteko on laadukasta digitalisaation keinoin tuettuna. Tuottavuusohjelma konkretisoidaan vuosittain hallituksen käyttösuunnitelmassa tai sen yhteydessä vahvistamalla toimenpideohjelmalla. Toimenpideohjelma tullaan huomioimaan vuosittain vahvistettavassa talousarviossa sekä toimenpiteinä että sitovina määrällisinä tavoitteina. Tuottavuusohjelman edistymistä tullaan seuraamaan osavuosikatsauksien yhteydessä.

8 Yhteenveto kuntien lausunnoista Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää vuosittain jäsenkunnilta esityksiä sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämiseksi ja lausunnon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitteluohjeesta. Kuntien lausunnoissa korostuivat tänä vuonna seuraavat asiat: 1. erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hallinta ja kuntien tiukentuva taloudellinen tilanne 2. erikoissairaanhoidon palvelutuotannon tehostaminen 3. etäpalveluiden kehittäminen esimerkiksi digitalisaation keinoin 4. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen 5. Lapin sairaanhoitopiirin aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen tulevaan sote-uudistukseen 6. ERVA-alueen sairaaloiden yhteistyö ja työnjakokysymykset Sairaanhoitopiirin vastaukset kuntien tahtotilaan Kuntien tahtotila Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hallinta ja kuntien tiukentuva taloudellinen tilanne Erikoissairaanhoidon palvelutuotannon tehostaminen Etäpalveluiden kehittäminen esimerkiksi digitalisaation keinoin Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen tulevaan sote-uudistukseen ERVA-alueen sairaaloiden yhteistyön vahvistaminen ja työnjako Sairaanhoitopiirin vastaus tahtotilaan Oman toiminnan jäsenkuntalaskutuksen arvioidaan kasvavan 4,14 %. Laskutuksen kasvuun vaikuttaa hintojen keskimääräiset korotukset avohoidossa 1,2 % suoritemäärien kasvaessa ja vuodeosastohoidossa 5 % suoritemäärien vähentyessä. Tämän lisäksi Muonio-Enontekiön perusterveydenhuollon laskutus kunnille arvioidaan olevan 5,73 milj.. Nousun suurimpina tekijöinä ovat henkilöstön työehtosopimusten mukaiset palkan tarkistukset ja kikyn loppuminen, konesalipalveluiden ostot ict-palveluissa, ostopalvelut, henkilökunnan työhyvinvointimäärärahoihin tehtävä lisäys, mielenterveys- ja päihdepalvelujen ryhmätoiminnan vuokrakulut ja uusien koneiden ja laitteiden leasingmaksut/käyttöönotot sekä poistojen kasvu. Jokavuotiset perusinvestoinnit toimintaan toteutetaan pääsääntöisesti poistopohjalla. Lähinnä rakennusinvestointeihin suunnitellaan ulkopuolista rahoitusta. Ambulanssit ja kiinteistönhuollon työkone hankitaan leasingrahoituksella. Erikoissairaanhoidon palvelutuotantoa tehostetaan kehittämällä johtamisjärjestelmää vahvemmin strategialähtöiseksi tavoitteelliseksi toiminnan johtamiseksi. Tuotannon prosesseista haetaan jatkuvan kehittämisen keinoin hukkaa poistettavaksi ja hyödynnetään tiedolla johtamisen työkaluja päivittäisjohtamisessa. Digitaalisia työkaluja otetaan käyttöön lisää myös potilaiden hoitoon. Alueellista yhteistyötä kehitetään hoitoketjuja hienosäätämällä ja vältetään päällekkäisiä toimintoja. Palvelurakenteen yhteensovittamista kuntien kanssa omistajien tahtotilan mukaan jatketaan. Yhteinen tuottavuusohjelma valmistellaan. Sairaanhoitopiiri sitoutuu valmistuvaan maakunnalliseen digistrategiaan. Potilaille ja omaisille tarkoitettuja etäpalveluita lisätään suunnitelmallisesti. Sairaanhoitopiirin organisaation sisällä kehitettävät ratkaisut palvelevat yhteistyötä myös muiden jäsenkuntien kanssa. Tuottavuusohjelman myötä tarkastellaan ja kehitetään yhteisiä prosesseja. Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti ja päämäärätietoisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja sote-integraation valmisteluun ja toteutukseen sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan omassa toiminnassa, omalla toiminta-alueellaan, Lapin maakunnan alueella ja OYS:n erityisvastuualueella. Sairaanhoitopiiri on ottanut ja on jatkossakin valmis ottamaan hoidettavakseen tehtäviä mm. jäsenkunnilta sekä myös muilta sote-organisaatioilta. Sairaanhoitopiiri osallistuu erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen valmisteluun ja on mukana muissakin yhteistyö- ja työnjakoneuvotteluissa erva-sairaanhoitopiirien kanssa. Erva-sairaanhoitopiirien valmistelussa on osuuskuntamalli, jossa rajattu ja yhteisesti sovittu osa erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta voitaisiin siirtää yhteisen osuuskunnan ja sen alaisten tytäryhtiöiden hoidettavaksi.

9 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on kuntien yhteinen linjaus siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja siihen liittyvä yhteistyö järjestetään Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Terveydenhuoltolain mukaan järjestämissuunnitelma tehdään valtuustokaudeksi ja sitä tulee arvioida ja tarpeellisin osin päivittää vuosittain. Suunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö on koordinoinut järjestämissuunnitelman valmistelua. Perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä hyväksyi palveluiden suunnittelun pohjaksi joulukuussa 2013 palveluketjun yleisen mallin. Malli pohjautuu asiakkaiden tarpeisiin, joihin vastataan toimijoiden osaamisella sekä resurssien suunnittelulla. Malli on riippumaton organisaatiorakenteista (kuva 1). Kuva 1. Palveluketjun yleinen malli Elokuussa 2015 aloitettiin Lapin sote-tuotantoalueen asiakaslähtöisten palveluprosessien valmistelu. Valitut palveluprosessit ovat: Perheiden palvelut Vammaisten palvelut Aikuisten psykososiaaliset palvelut Sairauksien ehkäisy ja hoito Ikäihmisten palvelut Päivystyksen ja ensihoito Saamenkieliset palvelut Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Työryhmätyöskentely pohjautui palveluketjun yleiseen malliin. Valmistelua tehtiin laajassa yhteistyössä, sillä mukana ovat eri organisaatioiden, oppilaitosten ja järjestöjen edustajat. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Posken, Lapin sairaanhoitopiirin kehittämisyksikön ja perusterveydenhuollon yksikön toimijat koordinoivat palveluprosessityötä. Työryhmätyöskentelyn tuotoksena valmistui suunnitelma asiakaslähtöisistä palveluprosesseista, jonka pohjalta lähdettiin laatimaan uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa.

10 9 Perusterveydenhuollon yksikkö, Lapin sairaanhoitopiirin kehittämisyksikkö ja Poske laativat yhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin alueen kuntien yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valtuustokaudelle Tämän suunnitelman arviointi tehdään syksyllä 2018.järjestämissuunnitelma. Arvioinnin perusteella päivitetään suunnitelmaa vuosille Yhteistyötä tehdään maakunnallisen valmistelun kanssa Väestöennuste Lapin sairaanhoitopiirin alueella Lapin sairaanhoitopiirin alueen väestö on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Väestön väheneminen on kuitenkin alkanut vähitellen tasaantua viime vuosina ja viimeisten ennusteiden mukaan näyttääkin, että alueen väkiluku tulee pysymään suurin piirtein samana kuin nyt seuraavina vuosikymmeninä. Tilastokeskuksen väestöennusteet vuosille 2030 ja 2040 ennakoivat (ks. oheinen taulukko) pienoista väestönmäärän muutosta Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Ennusteet ennakoivat noin 240 henkilön kasvua vuoteen Kasvutrendi näyttää taittuvan ennusteen mukaan vuoteen 2038 mennessä. Ennusteen mukaan väkiluku tullee olemaan noin 297 henkilöä pienempi vuonna 2040 nykyhetkeen verrattuna. Ennusteen mukaan Lapin sairaanhoitopiirin alueen viiden (5) kunnan (Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari ja Rovaniemi) väestömäärä lisääntyisi vuoteen 2040 mennessä. Muiden kuntien osalta väestömäärän kehitys on ennusteen mukaan negatiivinen. Kunta Enontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Kunta Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki Lapin shp Lapin sairaanhoitopiirin väestömuutos ikäryhmittäin vuosina

11 10 Väestöennusteen mukaan Lapin sairaanhoitopiirin alueen väestömäärä tulee lisääntymään noin 250 ihmisellä vuoteen 2028 mennessä. Eniten lisääntyvät 75 79, 70 74, 80 84, vuotiaiden määrät. Näiden ikäryhmien osalta väestön kasvu on noin 6300 henkilöä. Yli 70-vuotiaiden määrä lisääntyy kaiken kaikkiaan Lapin sairaanhoitopiirin alueella ennusteen mukaan noin 6420 henkilöllä. Eniten sairaanhoitopalveluita käyttävien eli yli 75-vuotiaiden määrä nousee ennusteiden mukaan lähes 5000 henkilöllä. Ikäryhmittäin tarkasteltaessa eniten vähenevät 55 59, 60 64, ja vuotiaiden joukko. Vähennys näiden neljän ikäryhmän osalta on noin 7730 henkilöä. Väestön sairastavuus Väestön sairastavuutta Lapissa ja erikoissairaanhoidon tarvetta on arvioitu kansalliseen FINRISKI terveystutkimuksen perusteella. FINRISKI-tutkimus on toistettu 2012, mutta siihen ei sisältynyt Lapin alueen tutkimuksia. Kyseisen FINRISKI 2007-tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin edelleen kohtalaisesti Lapin terveysriskejä kuvaavia ja antavat suunnittelulle pohjaa. FINRISKI 2007-tutkimuksen mukaan keskeisimmät sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Varsinkin kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen osalta väestötasolla tapahtuneet muutokset ovat merkittäviä. Myönteisen kehityksen seurauksena sepelvaltimotaudin ja muiden verenkiertoelinten sairauksien ja niiden aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien määrä on vähentynyt etenkin keski-ikäisessä väestössä. Varsinkin työikäisten miesten ja naisten sepelvaltimokuolleisuus on vähentynyt merkittävästi. Sepelvaltimokuolleisuuden lasku on selitettävissä merkittävimpien riskitekijöiden, kuten esimerkiksi tupakoinnin vähenemisellä sekä seerumin kolesterolin ja verenpaineen laskulla. Saman trendin osoittaa myös THL sairastavuusindeksin kehitys Lapin alueella luvun aikana sairastavuus on vähentynyt merkittävästi, mutta siitä huolimatta indeksimme on edelleen noin 10 % koko maan sairastavuutta korkeammalla tasolla. Merkittävimmin sitä nostavat valtimosairaudet, joskin niidenkin sairastavuus on merkittävästi vuosituhannen alkua matalammalla tasolla. Lapin sairaanhoitopiirin väestön sairastavuutta nostavat myös tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä tapaturmat. Syöpien suhteen olemme maan keskitasolla ja mielenterveyden osaltakin vain hieman sen yläpuolella.

12 11 3. Painopistealueet 2019 ja toiminnan kehittäminen Toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon väestön palvelutarve, voimassa olevat ja lähiaikoina annettavat säädökset, kuntien lausunnot sekä Lapin sairaanhoitopiirin alueen valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Lisäksi sairaanhoitopiirin toiminnan painopisteitä määritettäessä on otettu huomioon OYS-erva strategia Terveempi Pohjois-Suomi Toiminnan suunnitteluun liittyy myös OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien välinen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus, missä määritetään mm. sairaanhoitopiirien välistä työnjakoa Painopistealueet vuonna Asiakkaat ja vaikuttavuus hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut 2. Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen 3. Talous kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen 4. Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen 3.2. Kehittämishankkeet vuonna 2019 Kehittämisen painopisteet ovat pysyneet samankaltaisina viime vuosina pitkäkestoisten kehittämiskohteiden johdosta. Keskeisinä kehittämisen kohteina ovat olleet Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelman osa-alueet, erikoissairaanhoidon palveluiden tuottavuuden parantaminen, tietojohtaminen, osaamisen johtaminen, raportoinnin kehittäminen ja tiedolla johtaminen, tulevaisuuden SOTE-yhteensopivan sairaalaorganisaation kehittäminen sekä digitaalisten palveluiden käyttöönotto ja kehittäminen. Lapin sairaanhoitopiirin kymmenvuotinen Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmalla tavoitellaan toiminnan tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä. Kehittämisohjelmalla avulla tavoitteena on rakentaa inhimillisesti tehokas sairaala, joka on inhimillinen sekä asiakkaiden että henkilökunnan näkökulmasta ja joka on tehokas hyödyntämällä työntekijöiden tietoa ja osaamista. Osana Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatketaan toiminnan jatkuvaan parantamiseen tähtäävää Hukkahaavi- ja Kaizen -toimintaa. Edellä mainitut menetelmät pohjautuvat Lean -menetelmiin ja ideologiaan. Toiminnassa käytetään hyväksi havaittuja osallistavia menetelmiä, joiden tavoitteena on systemaattinen toiminnan laadun ja tuloksellisuuden lisääminen. Lean -menetelmissä tehokkuutta ja tuottavuutta pyritään lisäämään esim. vähentämällä hukkaa, ts. lisäarvoa tuottamatonta toimintaa ja lisäämällä arvoa potilaalle. Lapin sairaanhoitopiirin kokemukset Hukkahaavi toiminnasta ovat olleet positiivisia ja tulokset hyviä. Vuoden 2019 keskeisenä kehittämisen kohteena tulee olemaan toiminnan rajapinnoista johtuvan hukan vähentäminen, Lean-ideologian huomioiminen johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehitystyössä sekä lean-ideologian jalkauttaminen työyksikköjen jokapäiväiseen työhön.

13 12 Sairaala SOTE-kuntoon -kehittämishankkeessa keskitytään sairaalaorganisaation kehittämiseen siten, että organisaatio ja johtamisjärjestelmä mahdollistavat mahdollisimman tehokkaan palvelutuotannon tulevassa sote-organisaatiossa. Tavoitteeseen pääsemiseksi vuonna 2017 valmisteltu johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistusta, joka on pantu täytäntöön vaiheittain vuoden 2017 aikana. Vuonna 2019 jatketaan edelleen sairaalan toimintaprosessien tarkastelua, luodaan uusia, asiakaslähtöisiä toimintakonsepteja ja toimintamalleja sekä jatketaan Lapin keskussairaalan osaamisen arviointimallin käyttöönottoa Vuoden 2019 aikana toimeenpannaan edelleen alueellista digistrategiaa sekä kehitetään ja otetaan käyttöön asiakaslähtöisiä digipalveluita. Tavoitteena on kokeilla, testata ja ottaa käyttöön erilaisia uusia palvelumuotoja ja asiointia helpottavia digitaalisaatioon ja mobiiliteknologiaan pohjautuvia ratkaisuja eri erikoisaloilla. Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisia, asiakkaita osallistavia, palveluja, mutta samalla hyvin suunnitellut ja tarkkaan harkitut välineet/ratkaisut voivat tehostaa henkilöstön työtä. Erilaisten henkilökunnan käyttöön tarkoitettujen mobiilisovellusten käyttöönottoja jatketaan ja mahdollistetaan etävastaanottojen toiminnan aloittaminen erikoisaloilla. Hoidonvarauskeskuksen suunnittelu ja pilotointi on tarkoitus toteuttaa vuoden 2019 aikana. Tarkoituksena on suunnitella toimintamalli jolla voidaan hoidonvaraukset keskittää ja näin vähentää ajanvaraukseen menevää työtä erikoisalapoliklinikoilta. Tähän toimintaa liittyy myös asiakkaiden sähköisen ajanvarauksen käyttöönoton valmistelu ja vaiheistus. KURSuT -kehittämishanke aloitettiin raportointiin liittyvien ongelmien vähentämiseksi ja se toteutettiin suunnitellusti vuosina Tiedolla johtamisen kehittämistyötä jatketaan tietojohtamisen jatkokehitysprojektilla (LapTI) vuosina Hankkeen toiminnallisina tavoitteina ovat 1) sairaanhoitopiiritasoinen keskitetty tietojohtamisen kokonaisratkaisu (tietopohjan laajentaminen kattamaan koko shp-alueen kunnat, sis. pth- ja sos-tiedot ja tarvittavat tekniset toimenpiteet), 2) tiedolla johtamisen ja -tekemisen mahdollistaminen (roolipohjaiset näkymät: johtamisen työpöytä, tarvittavien toteutuksien tekeminen organisaatiorakenteen eri tasoille ja rooleille), 3) johtajien ja esimiesten muutosvalmentaminen tiedolla johtamisen - ja tekemisen toteuttamiseen osana päivittäistä työtään, 4) sertifioidun, lääkintälaitteita koskevan ISO laatujärjestelmän käyttöönottamisen CE-merkinnän hankkimiseksi tietovarastolle, keinoälyn ja robotiikan kehittämiseksi sekä käyttöönottamiseksi kliinisen päätöksenteon tueksi ja tiedolla johtamisen avuksi, 5) tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tukeminen. Rovaniemen kaupungin kanssa yhteisiä hankkeita ovat Päivystyksestä pirttiin -hanke sekä Rekrytointi-hanke. Päivystyksestä pirttiin hankkeessa pilotoidaan yhden ensihoitajan yksikön toimintamallia ja rekrytointihankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan toimintamalli aluksi lääkäreiden rekrytointiin. Valtakunnalliset ja erityisvastuualueen kehittämishankkeet sekä sote-palvelurakenneuudistusta toteuttavat hankkeet Sairaanhoitopiiri osallistuu jatkossakin Pohjoisen sote-tietohallintoyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Lapin sairaanhoitopiiri on mm. vetovastuussa tiedolla johtamisen kokonaisuudessa, missä luodaan tulevien maakuntien käyttöön raportointi- ja tiedolla johtamisen käytäntöjä. Sairaanhoitopiiri on lisäksi mukana valtakunnallisessa UNA-hankkeessa, jossa määritellään kansallisesti yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuus. Määrittelyssä huomioidaan eri sosiaalija terveyspalveluiden tarpeet aina kotiin tuotavista palveluista yliopistotasoiseen sairaanhoitoon asti. UNAhankkeessa perustetaan myös kansallinen hanketoimisto, joka alkaa osaltaan valmistelemaan hankkeen määrittelyjen mukaisesti kilpailutuksia tulevaisuuden sote-tietojärjestelmistä. Lapin sairaanhoitopiiri ei ole tässä vaiheessa sitoutunut hankintayhteistyöhön.

14 Työhyvinvoinnin johtaminen, tuloksellisuus ja työkyky Työhyvinvointitoiminnan lähtökohtina ovat työn sujuvuus ja työn tuottavuus sekä työntekijöiden työssä jaksamisen tukeminen. Kokonaishyvinvointiin liittyviä aiheita ovat varhainen välittäminen, työturvallisuus ja yksilön hy-vinvointi. Hyvällä työhyvinvoinnin johtamisella ja toimivilla työkyvyn tuen prosesseilla työnantaja voi vaikuttaa ennakoivasti työkyvyttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin. Työhyvinvoinnin johta-minen on osa henkilöstövoimavarojen, palveluiden ja talouden muodostamaa kokonaisuutta. Vaikka työhyvinvoinnin johtamisella pyritään saamaan työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden painopiste työntekijöiden voimavaroja tukeviksi, tarvitaan myös reaktiivista eli ongelmiin puuttuvaa työhyvinvointijohtamista. Kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin johtaminen muodostuukin sekä reak-tiivisesta eli ongelmiin puuttuvasta että proaktiivisesta eli ennakoivasta toiminnasta ja sen johtamisen perustana on yhteisöllisyys, osallistaminen ja sitoutuminen. Strategisella työhyvinvoinnin johtamisella tarkoitetaan tavoitteellista työhyvinvointityötä ja työhyvinvoinnin linkittymistä olennaiseksi osaksi organisaation strategiaan, visioon ja arvoihin. Työhyvinvoinnille täytyy määritellä organisaatiossa selkeät sisällöt ja tavoitteet, kehittämisprosessit, resurssit sekä mittarit ja niiden seuranta. Tärkeä osa työhyvinvoinnin johtamista on vaikuttaa työhyvinvointiajattelun jalkauttamiseen käytännössä, koska sen sitominen osaksi päivittäistä johtamista parantavat organisaation tuloksellisuutta. Työhyvinvoinnin arvioinnissa hyödynnetään sairauspoissaolotilastoja, työhyvinvointikyselyä, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitystä ja vuosittain tehtäviä riskiarviointeja sekä työpaikkaselvityksiä. Sairaanhoitopiirin sairauspoissaolot usean vuoden laskun jälkeen kääntyivät nousuun vuonna 2017, lisäksi eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden määrä Kevan ennusteiden mukaan kasvaa edelleen lähi-vuosina. Työhyvinvoinkyselyn tuloksien arviot olivat kauttaaltaan laskeneet verrattuna aikaisempien vuosien tuloksiin. Kaikenlaiset ja tasoiset muutokset työssä lisäävät psykososiaalista kuormittuneisuutta ja siksi huomiota tulee entistä enemmän kiinnittää muutosjohtamisen valmiuksiin ja kuormittuneisuuden arviointiin. Muutokset, työkyvyttömyydestä johtuvat poissaolot ja hiljaisen tiedon siirtyminen haastavat johtamista, esimiestyötä sekä työterveysyhteistyötä. Toimenpiteitä vuosina Strategisen työhyvinvointi- ja työkyky- sekä työhyvinvointijohtamisen tavoitteiden, roolien ja mittareiden selkiyttäminen. 2. Esimiestyöhön perehdyttäminen sekä esimiestyön tukeminen koulutuksen ja vertaistuen keinoin. 3. Organisaatiossa olevan osaamisen hyödyntäminen rekrytoinneissa ja henkilöstösuunnittelussa. 4. Avoimen keskustelun ja palautteenannon osaamista tuetaan koulutuksilla organisaation kaikilla tasoilla: Muutoksen johtamisen osaamista vahvistetaan. Yhteisöllisyyttä tuetaan ja osallisuutta vahvistetaan erilaisin osallistavien keinojen ja keskustelun avulla johdon ja henkilöstön välillä sekä työyhteisöissä. Perehdytyksen tehostamista jatketaan. Kehityskeskustelujen vakiinnuttamista osaksi johtamisjärjestelmää jatketaan. Ennaltaehkäisevänä toimintana työkykyä tai toimintaa heikentävien asioiden varhaista puheeksi ottamista osana päivittäisjohtamista lisätään. Työhyvinvoinnin seurannan (työkyvyttömyydestä johtuvat poissaolot, työterveyskyselyt ja työhyvinvointikyselyt) tueksi lähdetään kartoittamaan työntekijäkokemusta. 5. Työterveysyhteistyön ja työkykyä tukevien toimintamallien selkiyttäminen tukemaan ennalta ehkäisevää työkyky- ja työhyvinvointijohtamista. 6. Tehostetaan osasairauspäivärahan käyttöä ja kehitetään edelleen korvaavan työn mallia tukemaan työhön paluuta vaihtoehdoksi pitkittyville sairauspoissaoloille.

15 14 4. Tavoitteet Erikoissairaanhoito Toiminta-ajatus Sairaanhoitopiirin tehtävä on tuottaa ja hankkia alueensa väestön ja täällä tilapäisesti oleskelevien ihmisten tarvitsema erikoissairaanhoito ja keskitetyt päihdehuollon palvelut. Palveluiden ostoihin sisältyvät myös terveydenhuoltolain perusteella valinnanvapautta käyttäneiden jäsenkuntien asukkaiden muista sairaanhoitopiireistä saamat kiireettömät hoidot. Vastaavasti Lapin keskussairaala hoitaa myös muiden kuin omistajakuntien asukkaiden kiireettömiä hoitoja ja laskuttaa kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä hoidosta. Sairaanhoitopiiri on ottanut vastuulleen myös omistajakuntiensa muita tehtäviä erikoissairaanhoidon lisäksi. Muonio-Enontekiön perusterveydenhuolto ja Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä radiologian tutkimukset ovat siirtyneet sairaanhoitopiirin osaksi ja sairaanhoitopiirillä on valmiuksia suunnitella ja sopia muistakin vastaavan laisista palveluintegraatioratkaisuista. Saamenkielisen väestön erityistarpeet, matkailu, kaivostoiminta, liikenne sekä yhteistyö Pohjoiskalotin alueella ovat Lapin toimintaympäristöön liittyviä erityispiirteitä. Väestön terveyttä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä kuntien, erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Kansalaisten omaa vastuuta hyvinvoinnista ja terveydestä tuetaan suunnittelemalla hoidot ja kuntoutukset yhdessä potilaan kanssa. Potilaan osuus omassa hoitoprosessissaan vahvistuu edelleen, kun omien potilastietojen käyttö kansallisesta sähköisestä potilaskertomusarkistosta edistyy. Päivystyksellinen ja kiireellinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito muodostavat keskussairaalan palvelujen ytimen. Lapin keskussairaala on päivitetyn terveydenhuoltolain määräämä laajan päivystyksen sairaala, jonka päivystystoimintaa ohjataan yksityiskohtaisemmin valtioneuvoston päivystysasetuksella. Yhteispäivystyksessä hoidetaan Inarin ja Utsjoen alueen potilaita lukuun ottamatta muiden kuntien potilaiden kaikki päivystystarpeet vähintään yöaikaisesti. Keskeinen strateginen valinta on, että Lapin keskussairaala tulee jatkossakin olemaan Pohjois-Suomen päivystävä sairaala, joka täyttää kansalliset laadun ja saatavuuden kriteerit. Kuntien taloudellisen liikkumavaran kaventuminen, hoitomenetelmien kehittyminen ja kansallinen normiohjaus kiirehtivät toimintatapojen uudistamista. Prosessien uudistamisessa keskeistä on, että potilasturvallisuudesta, ammatillisesta ja kokemuksellisesta laadusta huolehditaan talouden ohella. Hoito pyritään toteuttamaan avohoitona aina kun mahdollista. Keskussairaalan laajennuksen suunnittelussa ensisijaista on toimintatapojen uudistaminen ja tilainvestointi vain tulevia tarpeita varten. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittu jäsenkuntien ja kuntayhtymän yhteisistä tavoista valmistella ja sopia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Suunnitelmassa on sovittu kehittämisen painopisteet. Erityisvastuualueen yhteistyöstä sovitaan valtuustokausittain erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksella. Oleellista tulevaisuutta varten on yhdessä huolehtia voimavarojen, erityisesti osaajien riittävyydestä kunkin sairaanhoitopiirin vastuulle sovittuihin tehtäviin. Tehtävää varten erityisvastuualueella selvitetään myös mahdollisuuksia rakenteellisiin ratkaisuihin osaajien riittävyyden yhteisen vastuun kantamiseksi. Keskeisimmät toiminnalliset muutokset vuonna 2019 Työnjako- ja keskittämisasetuksen velvoittavien työnjakomuutosten toimeenpano yhdessä erityisvastuualueen muiden keskussairaaloiden kanssa muuttaa mahdollisesti jossain määrin sairaalan toimintaa vielä vuonna Työnjaon varmistamisen keinoina arvioidaan myös rakenteellisia ratkaisuja. Vaikutukset Lapin keskussairaalaan kohdistuvat eräiden syöpien leikkaushoitoihin. Tuottavuuden kehittämisessä fokus sairaalan sisäisen kehittämisen lisäksi kohdennetaan perusterveydenhuollon kanssa yhteisen tuottavuuden kehittämiseen. Erityisesti potilaiden kotiutuminen ja jatkohoitoon

16 Henkilöstö Asiakkaat ja vaikuttavuus 15 siirtyminen sekä somaattisesta, että psykiatrisesta sairaalahoidosta ovat fokuksessa. Tuottavuuden kehittymisen myötä sairaalan kustannusrakennetta sopeutetaan tarvetta vastaavaksi esimerkiksi vähentämällä sairaansijoja osastohoidosta. Tarjotaan myös mm. kuvantamisen ja patologian palveluja terveyskeskusten käyttöön. Terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen edellyttämä Lapin keskussairaalan yhteispäivystyksen toimintaa kehitetään edellytysten mukaisesti ja kehitetään akuuttilääketieteen koulutusmahdollisuuksia toiminnan tueksi. Kehitetään yhdessä valtakunnallisen koordinaation kanssa Päivystysapu palvelunumero päivystyksellisten kysymysten tueksi kansalaisille. Ensihoidon tehokkuuden kehittämiseksi valmiutta säädellään alueittain tarvetta vastaavasti. Valmistaudutaan valtakunnalliseen kaikkien viranomaisten KEJO-kenttäjohtojärjestelmän tuloon koulutuksin ja laitehankinnoin. Integroidaan mahdollisuuksien mukaan psykiatrian päivystystä tiiviimmin yhteispäivystykseen jo ennen sairaalan rakentamisratkaisuja. Esimerkiksi potilaiden ohjaus tarpeen mukaan suoraan psykiatriselle sairaanhoitajalle jouduttaa mielenterveysongelmien päivystyksellisiä ratkaisuja. Mielenterveys ja päihdepalvelujen tulosyksikköjakoa muutetaan toiminnallisuuden parantamiseksi ja kehitetään uusia hoitoprosesseja ja -malleja. Muurolan sairaalasta vähennetään kaksi sairaansijaa. Perusterveydenhuollon vastuualueella kehitetään Muonion ja Enontekiön palvelujen integrointia erikoissairaanhoidon kanssa. Medisiinisen hoidon tulosalueella tehostetaan toimintaa mm. yhdistämällä dialyysiosasto ja munuaispoliklinikka hallinnollisesti sekä kehittämällä hoitajapoliklinikkaa tahdistinpotilaiden seurannassa. Operatiivisen hoidon tulosalueella yhdistetään naistentautien vuodeosastot ja yhdistetään operatiivisten alojen poliklinikoiden esimiestehtävät. Kehitetään edelleen avohoidon mahdollisuuksia sekä hoidon suunnittelun ja ajanvarauksen prosesseja. Erityisesti lastentaudeilla kehitetään etätoimintaa ja puhelinneuvontaa. Sairaanhoidon tukipalvelujen tulosalueella yhtenäistetään toimintaa standardoitujen käsikirjojen tuella ja edistetään sähköisten palveluiden ja apuvälineiden käyttöönottoa. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden arviointisuunnitelma - hyvä asiakaskokemus - turvallisuus - vaikuttavat hoitoratkaisut - asiakkaita kohdellaan inhimillisesti ja ammattimaisesti - otetaan käyttöön nopeita palautejärjestelmiä ja hyödynnetään niitä yksiköissä - turvallisuustyötä sairaalassa johdetaan järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti - arvioidaan asiakaspalautteista - tekstiviestipalautteet kattavasti käytössä - sairaanhoidon johtoryhmä käsittelee turvallisuusasioita vähintään 20 kertaa vuoden aikana (muistiot K/E) ja tekee vähintään 20 turvallisuuspäätöstä (muistiot K/E) - potilaan oma määrittely tarpeestaan ja osallistumismahdollisuudestaan keskustellaan hoitopäätöksen yhdeksi hoitopäätöksen perusteeksi - todennetaan kysymällä asiakaspalautteissa ratkaisujen osuvuus potilaan tarpeeseen yli 50 % - työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus - avoin, nopea ja oikea-aikainen sisäinen viestintä - osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen - mahdollistetaan ja motivoidaan päivittäisjohtamisen käytännöillä jokaiselle yksikön ja oman työn kehittämiseen osallistuminen - toteutetaan kiinnostavat ja helposti päivitettävät intran sivut, joiden uutisvirta vuolas - osallistavan päivittäisjohtamisen työkaluja käytössä kaikissa yksiköissä (K/E) - uutisvirrassa vähintään noin tapahtuma / päivä (K/E) - toteutetaan osaamisen dokumentointi kattavasti valitulla järjestelmällä - C&Q kattavasti käytössä (K/E)

17 Prosessit ja rakenteet Talous 16 - kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa - parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi - jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen - koulutetaan oikeat sairaalan talouteen vaikuttamisen mahdollisuudet koko henkilökunnalle ja kannustetaan niiden aktiiviseen käyttöön - levitetään tehokkaiksi kehitettyjä käytäntöjä toisiin yksiköihin - päivittäisjohtamiseen ja kaikkiin kehittämishankkeisiin on näkökulmana sisällytettävä myös tavoitteellinen hukan poisto - koko henkilökunnalle järjestetty talouskoulutus (K/E ) - parhaiden taloudellisuuskäytäntöjen palkitseminen (K/E) - muutaman merkittävimmän prosessien kustannusarviovertailu (K/E) - kaikissa kehittämissuunnitelmissa ja raporteissa on hukanpoisto-osio (K/E) - potilaan osallisuus - sujuva hoitoon pääsy - keskustellaan ja kirjataan potilaan omat tavoitteet ja osuus hoitosuunnitelman toteuttamiseen - potilaan oman osuuden kirjaus hoitosuunnitelmassa nähtävissä 30 % kertomuksista otostarkastelu - kirjaaminen ja tiedolla johtaminen - seurataan hoitoon pääsyn kehittymistä aktiivisesti ja reagoidaan tilanteen mukaisesti - tilanteen raportointi ja toimenpiteiden käsittely kuukausittain ylilääkärikokouksessa (K/E) - tuetaan potilasta hoitavaa tahoa etäpalveluin - etäpalveluja käytössä jokaisella tulosalueella (K/E) - kohdennetaan kontrollikäynnit vaikuttavuuden perusteella - Kairan käyttöä lisätään esimiesten päivittäisjohtamistyössä - yhtenäistetään kirjaamiskäytännöt ja poistetaan päällekkäinen kirjaaminen - erikoisaloittain käyty läpi seurannassa tai pitkään hoidossa olleiden potilaiden jatkohoidon suunnitelmat (K/E) - Kaira aktiivikäytössä päivittäis-- johtamisessa (K/E) - yhtenäiset kirjaamisvastuut ja - käytännöt toteutettu (K/E) 4.2. Hoitotyö Toiminta-ajatus Hoitotyön tehtävänä on lappilaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntayhtymässä toteutettavaa terveyden- ja sairaanhoitoa. Lapin sairaanhoitopiirin hoitotyön toimintaohjelma ohjaa hoitotyön kehittämistä ja tukee käytännön toimintaa. Vuonna 2019 jatkamme hoitotyön tarkoituksenmukaisen resurssien kohdentamisen parissa. Sillä pyritään varmistamaan osaavat hoitajat oikeaan paikkaan oikeaan aikaan potilaiden hoitotyön tarpeiden mukaan. Hoitotyön resursoinnissa hyödynnämme Hoitohenkilökunnan mitoitus ja työnjako- hankkeen tuloksia sekä Rafaela-hoitoisuusluokituksista saatavaa tietoa. Hoitotyön toimintasuunnitelmassa painotetaan hyvää asiakaskokemusta ja vahvistetaan henkilökunnan osallisuutta toiminnan kehittämisessä. Palvelua parannetaan turvallisemmaksi, laadukkaammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi kehittämällä hoitotyön palveluja yhteistyössä henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa. Potilaiden turvallisuuden ja hoitotyön laadun kehittämisessä edistämme erityisesti systemaattista näyttöön perustuvaa hoitotyötä sekä sen kirjaamista. Osallistumme valtakunnallisen hoitotyön kehittäjäverkoston organisoimiin tutkimuksiin. Osana sairaanhoitopiirin osaamisen arvioinnin ja hallinnan kehittämistä olemme aktiivisesti määrittämässä ja kuvaamassa hoitohenkilökunnan tehtävä- ja osaamiskokonaisuuksia. Osaamiskokonaisuuksien määrittämisen kautta vahvistetaan hoitotyön perustehtävää yhdessä henkilökunnan kanssa.