Lausunto nro 9/2018. (annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan nojalla)

Transkriptio

1 Lausunto nro 9/2018 (annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan nojalla) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n petostentorjuntaohjelman perustamisesta 12, rue Alcide De Gasperi L-1615 Luxembourg T E eca-info@eca.europa.eu eca.europa.eu

2 2 Sisällys Kohta Tiivistelmä I VI Johdanto Ensimmäinen osa: Yleiset huomautukset Ohjelman rakenne Ohjelman tavoitteet Ohjelman indikaattorit Ohjelman seuranta, arviointi ja raportointi 17 Toinen osa: Erityiset huomautukset Kelpoisuussäännöt 18 Yhteisrahoitusosuus Arviointi 21 Kolmas osa: Johtopäätökset ja suositukset LIITE Tilintarkastustuomioistuimen ehdotukseen esittämät muutokset

3 3 EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 325 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnon Herkules III -ohjelmasta Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisen alalla toteutettavien toimien tukemiseksi 1 (lausunto 3/ ), ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset nro 10/2015 3, 24/ ja 19/2017 5, ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen aihekohtaisen katsauksen EU:n rahoituksen tulevaisuudesta 6 ja monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi , ottaa huomioon komission 30. toukokuuta 2018 esittämän ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n petostentorjuntaohjelman perustamisesta 8 (jäljempänä ehdotus ), 1 Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 250/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, ohjelman perustamisesta Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisen alalla toteutettavien toimien tukemiseksi (Herkules III -ohjelma) ja päätöksen N:o 804/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 84, , s. 6). 2 EUVL C 201, , s Erityiskertomus nro 10/2015: Toimia EU:n koheesiovarojen käytössä todettujen julkisia hankintoja koskevien ongelmien ratkaisemiseksi olisi tehostettava. 4 Erityiskertomus nro 24/2016: Koheesiopolitiikan alalla lisätoimet tarpeen valtiontukisääntöjen noudattamisen valvomiseksi ja niitä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi. 5 Erityiskertomus nro 19/2017: Tuontimenettelyt: oikeuskehyksen puutteet ja täytäntöönpanon tehottomuus vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin. 6 EU:n rahoituksen tulevaisuutta ja talousarvion toiminnan uudistamista käsittelevä aihekohtainen katsaus Future of EU finances: reforming how the EU budget operates, 15. helmikuuta Komission ehdotusta vuosien monivuotiseksi rahoituskehykseksi käsittelevä aihekohtainen katsaus The Commission s proposal for the Multiannual Financial Framework, 10. heinäkuuta COM(2018) 386 final.

4 4 ottaa huomioon edellä mainittua ehdotusta koskevat neuvoston 27. kesäkuuta 2018 ja komission 30. toukokuuta 2018 esittämät lausuntopyynnöt, ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 9, ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON: 9 EUVL L 193, , s. 1.

5 5 Tiivistelmä I Komission ehdotus EU:n petostentorjuntaohjelmasta ohjelmakaudeksi sisältää useita toimenpiteitä, joilla autetaan jäsenvaltioita ja unionia ehkäisemään ja torjumaan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia. Lisäksi toimenpiteillä tuetaan keskinäistä hallinnollista avunantoa ja yhteistyötä tullitoiminnan ja maatalouden alalla. Samankaltaisia toimia rahoitettaessa tai samojen toimien yhteydessä on olemassa riski päällekkäisyyksistä ja synergioiden puutteesta siitä huolimatta, että komissio pyrkii virtaviivaistamaan määrärahojen hallinnointia. Onkin epävarmaa, tuottaako ohjelma lisäarvoa. II Ehdotusta laadittaessa ei tehty kattavaa dokumentoitua vaikutustenarviointia. Ehdotukseen oli liitetty varainhoitoasetuksessa edellytetty ennakkoarviointi. Tilintarkastustuomioistuin panee kuitenkin merkille, ettei komissio arvioinut, millaisia päällekkäisyyksiä ja synergioita voi ilmetä ohjelman ja muiden EU:n toimien kesken, eikä pyrkinyt paremmin selvittämään ohjelman tuottamaa lisäarvoa. Tilintarkastustuomioistuin toi erityiskertomuksessaan nro 19/2017 esiin, että komission mukaan komission yksikköjen välistä yhteistyötä olisi voitu tehostaa Herkules II -ohjelman yhteydessä, jotta olisi vältetty päällekkäisyyksiä ja hyödynnetty synergiavaikutuksia. III Ehdotuksessa ei säädetä yhteisrahoitusosuudesta eli siitä, millä prosenttimäärällä EU osallistuu toimien kuluihin (loppuosan kuluista maksaa jäsenvaltio). Tämä ei ole varainhoitoasetuksen mukaista. Tilintarkastustuomioistuin on aiemmin suositellut, että teknisten laitteiden osien kohdalla yhteisrahoituksen enimmäisosuudeksi asetettaisiin 50 prosenttia ja muiden toimien kohdalla 80 prosenttia. IV Osa ohjelman yleis- ja erityistavoitteista ei ole täsmällisiä ja mitattavissa. Ehdotetut tuloksellisuusindikaattorit eivät ole riittävän selkeitä ja kestäviä. Tämä ei ole varainhoitoasetuksen mukaista ja rajoittaa täytäntöönpanon seurantaa, tulosten arvioimista ja varojen vaikuttavaa kohdentamista lisäarvoa tuottaviin toimiin. V Tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että lainsäädäntöelimet täsmentävät tarkemmin ohjelman tavoitteet sekä indikaattorit, joiden avulla seurattaisiin ohjelman täytäntöönpanoa ja arvioitaisiin tuloksia. Tilintarkastustuomioistuin suosittelee myös, että lainsäädäntöelimet pyytäisivät komissiota arvioimaan ohjelman ja muiden EU:n toimien välisiä päällekkäisyyksiä ja synergioita sekä ohjelman tuottamaa lisäarvoa.

6 VI Lisäksi tilintarkastustuomioistuin ehdottaa, että lainsäädäntöelimet täsmentävät, miten usein tuloksista on raportoitava ja mitkä ovat sovellettavat yhteisrahoitusosuudet. Lainsäädäntöelimet voisivat myös tuoda esiin, että arvioinnit on annettava riippumattoman arvioijan tehtäväksi. 6

7 7 Johdanto 01 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 325 artiklan mukaan EU:n taloudellisten etujen suojaaminen on EU:n ja jäsenvaltioiden yhteinen velvollisuus. Aiempien monivuotisten rahoituskehysten (MRK) täytäntöönpanon yhteydessä toteutettiin sarja toimenpiteitä, joilla autettiin jäsenvaltioita ja unionia ehkäisemään ja torjumaan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia. Lisäksi tuettiin keskinäistä hallinnollista avunantoa ja yhteistyötä tullitoiminnan ja maatalouden alalla. Herkules III on ohjelmakaudella yksi pääasiallisista ohjelmista, jonka toimenpiteillä torjutaan petoksia. 02 Ohjelmakaudeksi ehdotetussa EU:n petostentorjuntaohjelmassa sovellettaisiin edelleen suurinta osaa Herkules III -ohjelman määräyksistä. Herkules III -ohjelma kattaa jäsenvaltioiden teknisen avustamisen, kohdennetun erikoiskoulutuksen ja muita toimia. Näissä keskitytään petostentorjuntaan ja rajat ylittävien operaatioiden tukemiseen. Petostentorjuntaohjelmasta rahoitettaisiin lisäksi kahta keskeistä järjestelmää eli AFIS-järjestelmää 10 ja IMS-järjestelmää. Petostentorjunnan tietojärjestelmä (AFIS) kattaa komission hallinnoimat tullisovellukset. Sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmä (IMS) puolestaan auttaa jäsenvaltioita täyttämään ilmoitusvelvoitteensa, joka koskee EU:n varoihin kohdistuvia havaittuja petoksia tai muita sääntöjenvastaisuuksia. 03 Ehdotetulla ohjelmalla olisi kaksi yleistavoitetta: 1) Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen 2) jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisen avunannon sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyön tukeminen tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi. 10 Ks. neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 82, , s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) 2015/1525.

8 8 04 Ohjelmalla olisi lisäksi kolme erityistavoitetta: 1) petosten, lahjonnan ja EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan muun laittoman toiminnan ehkäisy ja torjunta 2) sellaisia sääntöjenvastaisuuksia, mukaan lukien petoksia, koskevan raportoinnin tukeminen, jotka liittyvät yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin ja liittymistä valmistelevaa tukea koskeviin EU:n talousarvion varoihin 3) tietojenvaihtovälineiden asettaminen käyttöön ja operatiivisen toiminnan tukeminen tulli- ja maatalousasioissa tehtävän keskinäisen hallinnollisen avunannon alalla. 05 Ohjelman toteuttamista varten koko kaudeksi ehdotettu talousarvio on kaikkiaan 181 miljoonaa euroa. Tämä määrä kohdennettaisiin nimellisesti kuhunkin kolmesta erityistavoitteesta seuraavasti: 114 miljoonaa euroa (63 prosenttia), 7 miljoonaa euroa (4 prosenttia) ja 60 miljoonaa euroa (33 prosenttia). Ohjelmaa hallinnoisi komissio suoraan Tilintarkastustuomioistuin toi lausunnossaan nro 3/2012 esiin eräitä puutteita Herkules II -ohjelman 12 tuloksellisuuden arvioinnissa, sillä ohjelmassa painotettiin tuotoksia ja panoksia raportoimatta vaikutuksista. Yhteenvetona uudempien erityiskertomusten nro 10/2015, 24/2016 ja 19/2017 havainnoista voidaan todeta, että AFIS- ja IMS-järjestelmissä ilmeni puutteita. Nämä puutteet heikensivät petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvää viestintää ja raportointia. 07 Tämä lausunto perustuu tilintarkastustuomioistuimen aiemmalle työlle sekä komission ehdotuksen ja siihen liittyvän ennakkoarvioinnin 13 tutkimiseen ja Herkules III -ohjelman väliarviointiin (joka kattaa jakson tammikuulta 2014 kesäkuulle 2017). 11 Erityistoimien toteuttamiseen olisi mahdollista soveltaa välillistä hallinnointia. 12 Herkules II -ohjelma on Herkules III -ohjelman edeltäjä, jota sovellettiin ohjelmakaudella Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Ex-ante evaluation accompanying the proposal for a regulation of the European Parliament and the Council establishing the EU Anti-Fraud Programme, SWD(2018) 294 final, 30. toukokuuta 2018.

9 9 08 Tämä lausunto jakautuu kolmeen osaan: yleiset huomautukset, erityiset huomautukset ja johtopäätökset. Ensimmäinen osa: Yleiset huomautukset Ohjelman rakenne 09 Nykyisessä MRK:ssa Herkules III on oma erillinen meno-ohjelmansa. EU:n petostentorjuntaohjelmassa yhdistettäisiin Herkules III -ohjelman ja AFIS- ja IMSjärjestelmien rahoituspohjat. Nämä kaksi järjestelmää olisivat edelleen toiminnallisesti yhteydessä toisiinsa oikeudellisten välineidensä (AFIS-järjestelmän osalta asetus (EY) N:o 515/97 ja IMS-järjestelmän osalta useat alakohtaiset asetukset) kautta, mutta uuteen ohjelmaa siirrettäisiin AFIS-järjestelmän rahoitusta koskevat säännöt. 10 Tilintarkastustuomioistuin pitää myönteisenä komission aloitetta virtaviivaistaa mainittujen kolmen välineen määrärahojen hallinnointia. Samankaltaisia toimia rahoitettaessa tai samojen toimien yhteydessä on kuitenkin olemassa riski päällekkäisyyksistä ja synergioiden puutteesta 14. Tämä koskee muun muassa seuraavaa Tulli-ohjelmaa. Resurssien käytöstä saataisiin tehokasta ja vaikuttavaa yhdistämällä samankaltaisilla aloilla toteutettavia toimia. Tilintarkastustuomioistuin toi erityiskertomuksessaan nro 19/2017 esiin komission tekemän havainnon, jonka mukaan komission yksikköjen välistä yhteistyötä olisi voitu tehostaa Herkules II -ohjelman yhteydessä, jotta olisi hyödynnetty synergiavaikutuksia ja vältetty päällekkäisyyksiä Ehdotuksen ohessa oli varainhoitoasetuksen 34 artiklan 2 kohdassa edellytetty ennakkoarviointi. Ehdotusta laadittaessa ei kuitenkaan tehty kattavaa dokumentoitua vaikutustenarviointia 16. Komissio piti arviointia tarpeettomana, koska EU:n 14 Oikeus-, tulli- ja sisäasiat (ks. myös alaviite 18). 15 Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Herkules II -ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta (COM(2015) 221 final, 27. toukokuuta 2015). 16 Paremman sääntelyn suuntaviivojen (SWD (2017) 350 final, 7. toukokuuta 2017) mukaan vaikutustenarviointi on tehtävä silloin, kun EU:n toimien odotettavissa olevat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset vaikutukset ovat todennäköisesti huomattavia (s. 15).

10 10 petostentorjuntaohjelmassa jatkettaisiin jo olemassa olevia aloitteita ja myös ohjelman rakenteen ja vähäisten määrärahojen vuoksi. 12 Ehdotuksen perustelujen mukaan komissio selvittää vuotuisten työohjelmiensa yhteydessä, miten vältetään päällekkäisyyksiä ja löydetään synergioita uuden ohjelman ja samojen toiminnanalojen muiden välineiden välillä. Tilintarkastustuomioistuin katsoo vaikutustenarvioinnin puuttuessa, että komission kannattaisi arvioida ehdotuksen osalta, käytettäisiinkö varat paremmin, jos uusi ohjelma yhdistettäisiin samankaltaisia toimia rahoittaviin muihin ohjelmiin 17 esimerkiksi oikeuden, tullin ja sisäasioiden aloilla 18. Tällainen arviointi tarjoaisi lisäksi paremman perustan ohjelmalla saavutettavan lisäarvon selvittämiselle. Ohjelman tavoitteet 13 Ehdotuksessa asetetaan kaksi yleistavoitetta ja kolme erityistavoitetta (ks. kohdat 3 ja 4). Tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan yleistavoite 1 ja erityistavoite 1 ovat liian laajoja ja saattavat johtaa päällekkäisyyksiin muiden ohjelmien tavoitteiden kanssa. Vastoin varainhoitoasetuksen 33 artiklan 3 kohdan vaatimuksia ne täyttävät vain osan SMART-kriteereistä (tavoitteiden pitäisi olla täsmälliset, mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt). 14 Tilintarkastustuomioistuin panee merkille myös, että ohjelmassa ei määritellä operatiivisia tavoitteita, jollaiset on asetettu Herkules III -ohjelmaa varten. Operatiivisten tavoitteiden määritteleminen erittelisi nykyiset tavoitteet yksityiskohtaisemmiksi käytännön työhön sovellettaviksi tavoitearvoiksi ja helpottaisi tuloksellisuusindikaattoreiden asettamista. Ohjelman indikaattorit 15 Varainhoitoasetuksen 33 artiklan 3 kohdassa vaaditaan, että sovellettavat tuloksellisuusindikaattorit ovat merkitykselliset, hyväksytyt, uskottavat, selkeät ja kestävät (RACER). Ehdotuksessa säädetään kolmesta indikaattorista, joilla seurattaisiin ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista (ks. laatikko). 17 Ks. etenkin ehdotuksen johdanto-osan 13 kappale, joka koskee tullivalvontalaitteiden hankintaa. 18 Fiscalis-ohjelma, Tulli-ohjelma, oikeusalan ohjelma ja sisäisen turvallisuuden rahasto.

11 11 Laatikko Ohjelman erityistavoitteisiin liittyvät tuloksellisuusindikaattorit 1) Tuki sellaisille toimille, joilla ehkäistään ja torjutaan petoksia, lahjontaa ja muuta unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavaa laitonta toimintaa. Tätä mitataan - ohjelman avulla järjestettyjä (yhteis)rahoitettuja toimia koskevalla tyytyväisyysasteella ja - niiden jäsenvaltioiden prosenttiosuudella, jotka saavat tukea kunakin ohjelman toteuttamisvuonna. 2) IMS-järjestelmän käyttäjien tyytyväisyysaste. 3) Keskinäisenä avunantona toimitettujen tietojen lukumäärä ja ohjelmasta tuettujen keskinäisen avunannon toimien lukumäärä. 16 Nämä indikaattorit eivät mittaa tuloksia ja vaikutuksia, jotka saadaan aikaan tukemalla EU:n taloudellisia etuja suojaavia toimia. Nykymuodossaan indikaattorit vastaavat RACER-kriteereitä vain osin, eivätkä sovellu mittaamaan ohjelman tavoitteiden saavuttamisastetta. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että ehdotukseen ei sisälly tarkoituksenmukaisia indikaattoreita, jotka kytkisivät petostentorjuntatoimiin käytettävät resurssit toimien vaikutuksiin. Ohjelman seuranta, arviointi ja raportointi 17 Edellä kuvatut tavoitteiden ja indikaattoreiden puutteet rajoittaisivat ohjelman täytäntöönpanoon kohdistettavaa seurantaa ja tuloksia koskevien (väli- ja loppu)arviointien tekemistä. Ehdotuksesta ei myöskään käy ilmi, miten usein tuloksista raportoitaisiin. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että on hyvän käytännön mukaista raportoida tuloksellisuudesta vuosittain (ks. liite). Toinen osa: Erityiset huomautukset Kelpoisuussäännöt 18 Ehdotuksen 8 artiklassa mahdollistettaisiin kaikkien ehdotuksessa tarkoitettuja tavoitteita toteuttavien toimien rahoittaminen. Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että komissio ei ole määrittänyt erityisiä sääntöjä rahoitettavien toimien avustuskelpoisuuden arvioimista varten. Koska sääntöjä ei ole määritetty ja osa tavoitteista on löyhiä (ks. kohdat 3, 4 ja 13), arviosta tulisi liian yleisluontoinen ollakseen hyödyllinen.

12 12 Yhteisrahoitusosuus 19 Ehdotuksessa ei säädetä yhteisrahoitusosuudesta eli siitä, millä prosenttimäärällä EU osallistuu toimien kuluihin (loppuosan kuluista maksaa kansallinen täytäntöönpanoelin). Tämä ei ole varainhoitoasetuksen mukaista 19. Herkules II -ohjelmassa tekniseen apuun tarkoitetun yhteisrahoituksen enimmäismäärä oli 50 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista. Herkules III -ohjelmassa yhteisrahoitusosuus oli kaikissa EU:n toimissa 80 prosenttia (ja asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa 90 prosenttia). Käsillä olevassa ehdotuksessa ei kuitenkaan täsmennetä, miten suuri EU:n tuki enimmillään olisi ja kuinka suurella osuudella jäsenvaltioiden olisi osallistuttava kansallisista talousarvioistaan. 20 Tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan yhteisrahoitusosuuksien enimmäismäärien olisi käytävä selvästi ilmi asetuksesta (ks. liite), sillä niiden avulla huolehditaan tarkoituksenmukaisesta tasapainosta EU:n ja kansallisten etujen välillä, varmistetaan jäsenvaltioiden sitoutuminen sekä lisätään varainkäyttöä koskevaa avoimuutta. Tilintarkastustuomioistuin katsoi lausunnossaan nro 3/2012, että teknisiä laitteita koskevan osarahoituksen enimmäismäärä olisi pidettävä 50 prosentissa, jotta varmistettaisiin, että EU:n ja jäsenvaltioiden etu olisi laitehankintojen kohdalla tasapainossa. Arviointi 21 Ehdotuksen 12 artiklan 1 kohdassa säädetään, että arvioinnit suoritettaisiin oikeaaikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Ehdotuksessa ei kuitenkaan täsmennetä, että riippumattoman arvioijan on laadittava nämä arvioinnit. Komission mukaan 20 arviointia voidaan pitää riippumattomana, jos arvioijat i) hoitavat tehtävänsä ilman organisaation vaikutusta tai painostusta, ii) saavat käyttöönsä kaiken tarvittavan tiedon ja iii) voivat toimia ja raportoida havainnoistaan täysin itsenäisesti. Tilintarkastustuomioistuin ehdottaa, että komissio laajentaa kyseistä artiklaa tältä osin (ks. liite). 19 Varainhoitoasetuksen 186 artikla. 20 Ks. paremman sääntelyn suuntaviivat asiakirjassa Better Regulation Guidelines (SWD(2017) 350 final, 7. toukokuuta 2017).

13 13 Kolmas osa: Johtopäätökset ja suositukset 22 Ohjelmakaudeksi ehdotettu EU:n petostentorjuntaohjelma olisi olennaisilta osiltaan jatkoa nykyiselle Herkules III -ohjelmalle, joskin siitä rahoitettaisiin myös AFIS- ja IMS-järjestelmiä. Tilintarkastustuomioistuin pitää myönteisenä komission aloitetta virtaviivaistaa määrärahojen hallinnointia tällä tavoin. Resurssien käytöstä saataisiin kuitenkin tehokasta ja vaikuttavaa, jos samankaltaisilla aloilla toteutettavia toimia yhdistettäisiin (ks. kohdat 2 ja 10). 23 Ehdotus ei perustu kattavaan ja kaikilta osin dokumentoituun vaikutustenarviointiin. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että komissio ei arvioinut, millaisia päällekkäisyyksiä ja synergioita voi ilmetä ohjelman ja muiden EU:n toimien kesken, eikä pyrkinyt paremmin selvittämään ohjelman tuottamaa lisäarvoa (ks. kohdat 11 ja 12). 24 Osa yleis- ja erityistavoitteista ei ole täsmällisiä ja mitattavissa, eivätkä tuloksellisuusindikaattorit ole riittävän selkeitä ja kestäviä. Tämä rajoittaisi täytäntöönpanon seurantaa, tulosten arvioimista ja varojen vaikuttavaa kohdentamista toimiin, joilla varmasti tuotetaan lisäarvoa. Ehdotuksessa ei myöskään täsmennetä, miten usein tuloksista raportoitaisiin (ks. kohdat 13 17). 25 Tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että lainsäädäntöelimet mahdollisimman pian a) tarkentavat ohjelman tavoitteita samoin kuin indikaattoreita, joilla seurattaisiin sen täytäntöönpanoa ja arvioitaisiin tuloksia. b) täsmentävät, miten usein tuloksista raportoidaan; määrittävät yhteisrahoituksen enimmäismäärät sekä tuovat esiin, että arvioinnit on annettava riippumattoman arvioijan tehtäväksi (ks. kohdat 17, 20 ja 21). Tilintarkastustuomioistuimen ehdottamat muutokset esitetään liitteessä. c) pyytävät komissiota arvioimaan, millaisia päällekkäisyyksiä ja synergioita voi ilmetä ohjelman ja muiden EU:n toimien kesken, sekä selvittämään paremmin ohjelman tuottamaa lisäarvoa.

14 14 Tilintarkastustuomioistuin on hyväksynyt tämän lausunnon Luxemburgissa 15. marraskuuta 2018 pitämässään kokouksessa. Tilintarkastustuomioistuimen puolesta Klaus-Heiner LEHNE presidentti

15 1 LIITE Tilintarkastustuomioistuimen ehdotukseen esittämät muutokset Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n petostentorjuntaohjelman perustamisesta, COM(2018) 386 final Artikla 8 artikla 11 artiklan 3 kohta 12 artiklan 1 kohta Tilintarkastustuomioistuimen ehdotus / ehdotettu muutos Nykyinen teksti Avustuskelpoiset toimet Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla pyritään saavuttamaan 2 artiklassa tarkoitetut tavoitteet. Ehdotettu muutos Avustuskelpoiset toimet ja yhteisrahoitus 1. Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla pyritään saavuttamaan 2 artiklassa tarkoitetut tavoitteet. 2. Teknisten laitteiden yhteisrahoituksen enimmäisosuus on xx prosenttia. Osuus voidaan hyvin perustelluissa poikkeustapauksissa nostaa xx prosenttiin. Yhteisrahoituksen enimmäisosuutta, joka on xx prosenttia, sovelletaan myös muihin EU:n toimiin. Lisätään kolmas virke: Tuloksista raportoidaan vuosittain. Lisätään toinen virke: Arviointien laatiminen annetaan riippumattoman arvioijan tehtäväksi. Kommentit Yhteisrahoitusosuudet olisi ilmoitettava asetuksessa selvästi (ks. kohta 20). Ehdotuksesta ei nykyisellään käy ilmi, miten usein tuloksista raportoitaisiin (ks. kohta 17). Ehdotuksessa ei mainita, että riippumattoman arvioijan on laadittava arvioinnit. Tilintarkastustuomioistuin ehdottaa tämän vaatimuksen sisällyttämistä kyseiseen artiklaan (ks. kohta 21).