EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 15. huhtikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2001/2174(INI) MIETINTÖLUONNOS Yliopistot ja korkeakoulut tietojen ja taitojen Euroopassa (2001/2174(INI)) Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta Esittelijä: Cristina Gutiérrez Cortines PR\ doc PE

2 PE /14 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 5 PERUSTELUT PR\ doc 3/14 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 15. marraskuuta 2001, että kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalle on annettu lupa laatia työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti valiokunta-aloitteinen mietintö yliopistoista ja korkeakouluista tietojen ja taitojen Euroopassa. Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta oli nimittänyt kokouksessaan 18. syyskuuta 2001 esittelijäksi Cristina Gutiérrez Cortinesin. Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja),... (esittelijä),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja... Mietintö jätettiin käsiteltäväksi... PE /14 PR\ doc

5 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin päätöslauselma yliopistoista ja korkeakouluista tietojen ja taitojen Euroopassa (2001/2174(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 149 artiklan, ottaa huomioon Euroopan neuvoston 11. joulukuuta 1953 tekemän eurooppalaisen yleissopimuksen korkeakouluun pääsyyn oikeuttavien tutkintotodistusten vastaavuudesta (STE n:o 015), ottaa huomioon Euroopan neuvoston 14. joulukuuta 1959 tekemän eurooppalaisen yleissopimuksen korkeakoulututkintojen akateemisesta tunnustamisesta (STE n:o 032), ottaa huomioon Euroopan neuvoston 16. marraskuuta 1990 tekemän eurooppalaisen yleissopimuksen korkeakoulujen opiskelujaksojen yleisestä vastaavuudesta (STE n:o 138), ottaa huomioon Euroopan neuvoston 11. huhtikuuta 1997 tekemän yleissopimuksen korkeakouluopetuksen pätevyyden tunnustamisesta Euroopan alueella (STE n:o 165), ottaa huomioon Euroopan neuvoston 17. maaliskuuta 1998 antaman suosituksen N:o R (98) 3 korkeakouluopetukseen pääsystä, ottaa huomioon Euroopan neuvoston 30. maaliskuuta 2000 antaman suosituksen N:o R (2000) yliopistossa tehtävästä tutkimustyöstä, ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2001 antaman suosituksen 2001/613/EY opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, nuorten vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä, ottaa huomioon eurooppalaisten yliopistojen Bolognassa 18. syyskuuta 1988 allekirjoittaman Magna Chartan, ottaa huomioon 25. toukokuuta 1998 annetun Sorbonnen julistuksen ja 19. kesäkuuta 1999 annetun Bolognan julistuksen, ottaa huomioon Salamancassa maaliskuuta 2001 pidetyn Euroopan korkeakoulujen kokouksen johtopäätökset ja Prahassa 19. toukokuuta 2001 kokoontuneiden korkeakoulukysymyksistä vastaavien ministerien johtopäätökset, ottaa huomioon 15. toukokuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta, joka koskee valkoisen kirjan "Opettaminen ja oppiminen: kohti kognitiivista yhteiskuntaa" täytäntöönpanoa 1, 1 Ei vielä julkaistu EYVL:ssä. PR\ doc 5/14 PE

6 ottaa huomioon 23. lokakuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta elinikäisestä oppimisesta 1, ottaa huomioon 6. helmikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta alustavasta yksityiskohtaisesta työohjelmasta koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen seurannasta 2, ottaa huomioon 19. helmikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta yhteistyön vahvistamisesta kolmansien maiden kanssa korkea-asteen koulutuksen alalla 3, ottaa huomioon Lissabonissa maaliskuuta 2000 ja Tukholmassa maaliskuuta 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon 12. helmikuuta , 28. toukokuuta , 13. heinäkuuta ja 14. helmikuuta kokoontuneen opetusneuvoston päätelmät, ottaa huomioon Euroopan parlamentissa 20. helmikuuta 2002 järjestetyn kuulemistilaisuuden yliopistoista ja korkeakouluopetuksesta EU:n jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa, ottaa huomioon Barcelonassa maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppaneuvoston päätelmät, ottaa huomioon työjärjestyksen 163 artiklan, ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietinnön (A5-0000/2002), A. katsoo, että yliopistojen vapauden ja autonomisuuden on edelleenkin oltava yhteiskunnan ja Euroopan institutionaalisen kehyksen olennaisia tekijöitä, B. katsoo, että edistyksen ja kasvun saavuttamiseksi Euroopassa on luotava perustat eurooppalaiselle korkeakoulutusalueelle, jonka on oltava aktiivinen, dynaaminen sekä uudistusten ja pysyvän kehityksen kannustin, C. katsoo, että sosiaalisista ja yhtäläisistä mahdollisuuksista johtuvista syistä jäsenvaltioiden on sitouduttava julkisten yliopistojen tukemiseen, mikä on myös niiden velvollisuus, D. katsoo, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on tarjottava yliopistoille ja korkeakouluille tarvittavat välineet, E. katsoo, että opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus rikastuttaa tietoa sekä edistää uudistuksia ja uusien kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyvien realiteettien löytämistä, 1 Ei vielä julkaistu EYVL:ssä. 2 Ei vielä julkaistu EYVL:ssä. 3 Ei vielä julkaistu EYVL:ssä. 4 Lehdistötiedote n:o 5927/01. 5 Lehdistötiedote n:o 8536/01. 6 EYVL C 204, , s Lehdistötiedote n:o 6111/02. PE /14 PR\ doc

7 F. katsoo, että liikkuvuus ei voi olla täydellistä ja tehokasta ilman tutkintotodistusten ja muiden pätevyyttä osoittavien asiakirjojen todellista tunnustamista, 1. toteaa, että eurooppalaisen korkeakoulutusalueen saavuttamiseksi Euroopan unionin on tuettava enemmän yliopistoja, ja katsoo, että toissijaisuusperiaate sopii täysin yhteen tämän tuen kanssa; 2. vahvistaa, että Euroopan on investoitava enemmän opetukseen, koska tieto on Euroopan kilpailukyvyn ja taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen avaintekijä; 3. pyytää Euroopan komissiota lisäämään yliopistojen osallisuutta sen ohjelmissa ja politiikoissa ja vaatii yliopistojen merkittävämpää roolia yhteisön oikeuden soveltamisprosessissa; 4. katsoo, että Bolognan prosessia on vauhditettava ja vahvistettava kannustamalla yliopistojen lähentymistä ja johdonmukaisuutta ja että tämä kaikki on toteutettava eri tiedehaarojen pedagogista monimuotoisuutta ja yliopistojen erityisominaisuuksia suuresti kunnioittaen; 5. toteaa, että akateemisen lähentymisen mallien ja -kriteerien ja EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmien hankkeiden ja opintokokonaisuuksien arvioinnin on oltava joustavia ja mukautettavissa tiedon ja tutkimuksen alojen monimuotoisuuteen; Laadun arviointi 6. katsoo, että on edistettävä laadukasta ja yritteliästä kulttuuria sellaisen ulkoisen, avoimen ja kansalaisten saatavilla olevan arvioinnin kautta, jonka avulla kansalaiset voivat tehdä päätöksiä; Liikkuvuus ja pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tunnustaminen 7. pyytää jäsenvaltioita ja yliopistoja ryhtymään toimiin liikkuvuutta vaikeuttavien juridisten ja hallinnollisten esteiden kaatamiseksi ja hyväksymään nopeita ja joustavia järjestelmiä tutkintotodistusten, opintojen ja pätevyyttä osoittavien asiakirjojen käsittelyä ja tunnustamista varten, mukaan lukien sellaisten, joita omassa maassa ei ole käytössä; suosittaa myös, että virkamiehiä tai opetushenkilökuntaa ja tutkijoita koskevia säännöksiä saatettaisiin joustavammaksi, jotta edistettäisiin ammattilaisten ja asiantuntijoiden liittymistä henkilökuntaan; 8. pyytää tunnustamaan yksiselitteisesti eri yliopistoissa ja maissa hankitun kokemuksen arvioitaessa opettaja- ja tutkijauran ansioita ja eurooppalaisia hankkeita; ehdottaa yliopistoille, että niiden sisäisissä säännöissä helpotettaisiin muista maista kotoisin olevien opettajien ja opiskelijoiden sisäänpääsyä; Yhteiset verkostot ja palvelut 9. toteaa, että on luotava Euroopan laajuisia julkisia verkostoja ja palveluja, jotta edistettäisiin tieteellisten, teknisten ja bibliografisten tietojen joita on ominaisuuksiensa vuoksi hallinnoitava yhdessä saatavuutta; PR\ doc 7/14 PE

8 Eurooppalaiset maisteritutkinnot (master) 10. tukee komission parhaillaan esittämiä ehdotuksia luoda yhteistyössä yliopistojen kanssa yhteisiä opintoja ja tutkintoja tai eurooppalaisia maisteritutkintoja; Tutkimus ja tieteelliset jatko-opinnot 11. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään yliopistojen rahoitusta ja koordinaatiostrategioita tieteellisiä jatko-opintoja varten ja kannustamaan tohtoriopintoihin ja tohtorintutkinnon jälkeisiin opintoihin, joilla luodaan kriittistä massaa ja jotka ovat tulevan eurooppalaisen tutkimusalueen perusta; 12. suosittaa yliopistoihin sidoksissa olevien tutkimuslaitosten kehittämistä ja transeurooppalaisten verkostojen luomista näiden tutkimuskeskusten ja jatkoopintokeskusten välillä; Elinikäinen oppiminen 13. pyytää Euroopan komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia sisällyttämään yliopistoihin ja korkeakouluihin elinikäistä oppimista koskevat ohjelmat, tietojen ajan tasalle saattamisen ja teknologian siirron; Yksityiset yliopistot 14. ymmärtää, että yksityiset yliopistot tai korkeakoulut ovat osa eurooppalaista opetusjärjestelmää ja tukevat sen kehitystä; katsoo kuitenkin, että niiden on harjoitettava avointa hallinnointitapaa ja alistuttava pedagogisen sisällön ja tulosten laatua koskeviin arviointiprosesseihin; Vihreä kirja 15. pyytää komissiota ehdottamaan yliopistojen ja jäsenvaltioiden autonomisuutta sekä tiettyjen oppilaitosten ja opintojen ainutlaatuisuutta kunnioittaen sellaisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen perustamista koskevan vihreän kirjan laatimista, jossa tutkimus- ja keskusteluprosessin, jossa ovat mukana kaikki alat, jälkeen käsitellään seuraavia seikkoja: analysoidaan eurooppalaisten yliopistojen tilannetta, tehtäviä ja niiden tarjoamia opintotyyppejä, tutkitaan yliopistojen vaikutusta tieto- ja tutkimusjärjestelmään, identifioidaan yhteiset ohjelmat ja julkiset palvelut, joita yliopistot tarvitsevat opetusja tutkimuskeskuksina ja joiden luominen helpottaisi niiden tehtävien suorittamista, ehdotetaan yliopistojen suurempaa osallistumista yhteisön oikeuden välittämiseen ja tietojen uudistamiseen sekä niiden siirtämiseen tuottavaan järjestelmään; PE /14 PR\ doc

9 Eurooppalaisten yliopistojen keskus 16. pitää soveliaana sellaisen eurooppalaisten yliopistojen keskuksen perustamista, jonka pääasiallinen tehtävä koostuisi seuraavista toimista: yhteisiä ohjelmia, opetustyyppejä, laatu- ja tulosarviointijärjestelmien käyttöönottoa ja jatko-opintoja koskevien tietojen tarjoaminen ja vaihtaminen, yliopistojen osallistumisen eurooppalaisiin toimielimiin ja politiikkaan edistäminen, yliopistojen lähenemisen ja kilpailukyvyn edistäminen Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla, katsoo, että tämä keskus olisi riippuvainen Euroopan komissiosta ja siinä olisivat edustettuina muun muassa jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti, Euroopan yliopistojen liitto (EUA) ja Euroopan opiskelijoiden ja tutkijoiden liitot; Rahoitus 17. toteaa, että korkeakouluopetuksen alalla toimivaltaisten jäsenvaltioiden ja alueiden on valvottava, että julkisilla yliopistoilla on käytössään tarvittavat varat opetus- ja tutkimustehtäviensä laadun takaamiseksi; katsoo, että oikeudenmukaisen vastaavuuden vuoksi yliopistojen on julkisluonteisina laitoksina harjoitettava avointa hallinnointitapaa ja tiedotettava työskentelylinjoistaan ja tuloksistaan; Etäyliopistot ja tiedotusvälineet 18. katsoo, että yliopistoissa harjoitettua akateemista toimintaa ja tutkimustuloksia on esiteltävä enemmän julkisissa tiedotusvälineissä; 19. suosittaa etäyliopiston tukemista, uusien tekniikoiden käyttöä pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tarjontaa varten sekä tiedon saatavuuden ja uudistamisen helpottamista opettajatyön ammattilaisille, vähiten suotuisille aloille ja naisille; 20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PR\ doc 9/14 PE

10 PERUSTELUT 1. Johdanto Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, joka on Euroopan parlamentin ensimmäinen yliopistoille instituutioina omistettu asiakirja, pyritään asettamaan normit ja avaamaan tietä yliopistoille suunnatulle selkeälle tuelle ammattilaisten ja tutkijoiden opetuskeskuksina. Tässä mielessä esittelijä suosittelee kaikille asianomaisille elimille, että ne kannustaisivat tähän mennessä tehtyä työtä, ja rohkaisee niitä siirtymään tarmokkaasti ja kiireisesti kohti vankkaa ja päättäväistä yhteistyötä, joka mahdollistaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen vakauttamisen ja niiden mahdollisuuksien syventämisen, joita nykyinen oikeuskehys jota ei aina käytetä asianmukaisesti hyväksi ja joka monissa tapauksissa tulkitaan mahdollisuuden asemesta rajoitteeksi tarjoaa. 2. Yliopistot Euroopan rakentamisen perustana Yliopistot ovat antiikin ajoista olleet aktiivisessa roolissa kulttuurimme ja teknisen ja poliittisen kehityksen perusarvojen määrittelyssä. Näin on saatu aikaan perustat, joilta Eurooppa on rakennettu, eli järjen ja dialogin valta, eettisten ja poliittisten periaatteiden muotoilu, luonnollisen ja poliittisen oikeuden täydentäminen, tieteen ja tekniikan kehittäminen sekä lääketieteen, tekniikan ja humanististen ja yhteiskunnallisten tieteiden harjoittamisen teoria. Yliopistojen saleissa on muotoiltu vuosisatoja filosofista ja tieteellistä substanssia ja tuettu eksperimentaalisia tieteitä ja kriittistä henkeä. Kriisihetkillä yliopistot ovat olleet demokraattisten ideoiden turva. Lisäksi ne ovat myötävaikuttaneet historian kielteisten aspektien kampittamisessa tiedon syventämisen kautta. Eurooppalaiset yliopistot ovat osanneet mukautua yhteiskunnallisiin muutoksiin ja aikamme uusiin vaatimuksiin sosiaalisen hyvinvoinnin alalla ja reagoida niihin helpottamalla kaikkien kansalaisten pääsyä yliopistoon. Yliopiston traditionaalinen rooli tieteellisen tutkimuksen keskuksena on kuitenkin asetettu Euroopassa parhaillaan kyseenalaiseksi, koska huomattava osa tärkeästä tutkimuksesta tehdään yliopiston ulkopuolella ja koska suurten joukkojen korkeakouluopetus on luonut opetukselle voimakkaita keskittymispaineita aiheuttamalla toisinaan laadun ja kilpailukyvyn laskua. Toisaalta monien yliopistojen ja hallitusten halu vastata tutkintoja koskeviin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin sekä oppilaiden huomattava lisääntyminen on heijastunut välineiden puutteena ja tutkimukseen ja tohtorintutkinnon jälkeiseen opetukseen suunnattujen resurssien rajoituksena. Tämänhetkisessä kontekstissa, jossa "tietoyhteiskunnasta" 1 on tullut Euroopan unionin prioriteetti, on varmistettava, että sovellettavat toimintalinjat ovat johdonmukaisia ja tehokkaita. On tarkastettava, että eurooppalaiset toimielimet ovat määritelleet tai jopa 1 Lissabonin Eurooppa-neuvosto ( maaliskuuta 2000). PE /14 PR\ doc

11 esitelleet yhdistettyjä ja soveliaita strategioita yliopistojen kannustamiseksi intellektuelliin ja tieteelliseen kilpailukykyyn perustuvan universumin tekniikkojen, tietojen ja kulttuurien uudistamisen keskuksina. Eurooppalaisten yliopistojen tutkimusta koskevat vertailukelpoiset tilastotiedot kuvastavat niiden johtajakapasiteetin, tieteelle antaman annin ja uudistamiskyvyn laskua. Tässä yhteydessä ja huomioiden, että kyseessä on järjestelmä, joka vastaa hitaasti sille annettuihin kiihokkeisiin, näyttää siltä, että on kiireellisesti edistettävä teknisiä ja tieteellisiä keskusteluja, koulutettava nuoria ja saatava takaisin tieteellinen hegemonia, joka Euroopalla oli aina aikaisemmin. 3. Yliopistoja koskeva eurooppalainen politiikka alakohtaiset toimet, lähentymishankkeet ja liikkuvuutta koskevat aloitteet Euroopan unioni on toteuttanut lähentymisen hyväksi tehtyjä aloitteita edistämällä yliopistojen, opettajien ja opiskelijoiden suhteita sekä kokemusten lähentämistä yliopistojen välillä. Sokrates/Erasmus-ohjelma on osoittautunut yhdeksi parhaista välineistä, joita komissiolla ja jäsenvaltioilla on ollut opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden edistämiseksi, yhteisten kurssien laatimiseksi, intensiivikurssien suunnittelemiseksi ja aihepiirikohtaisten verkkojen perustamiseen osallistumiseksi. Tässä yhteydessä voimme korostaa opiskelijoiden ( Erasmus-opiskelijaa lukuvuonna , yksi prosentti opiskelijoista korkeakouluopetuksessa ja opiskelijaa lukuvuonna EU:ssa/EEA:ssa) ja opettajien (7 000 opettajaa lukuvuonna ja lukuvuonna EU:ssa/EEA:ssa) liikkuvuuden alalla saavutettuja tuloksia. Sokrates-ohjelma on kuitenkin mahdollistanut lisäksi sellaisten erityisten toimien toteuttamisen, jotka ovat tärkeitä lähentymisen saavuttamiseksi ja joita ovat: Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECTS, European Credit Transfer System). Tämä yli tiedekunnan tai laitoksen käyttämä opintosuoritusten osoittamis- ja siirtojärjestelmä helpottaa Erasmus-opiskelijoiden ulkomailla suorittamien opintojaksojen (mutta ei pätevyyttä osoittavien asiakirjojen) hyväksymistä. Pilottihankkeella "TUNING Educational Structures in Europe" (Euroopan opetusrakenteiden yhteensovittaminen), johon osallistuu noin 70 eurooppalaista yliopistoa, pyritään luomaan metodologia, jonka avulla voidaan edistyä opetusrakenteiden yhteensovittamisessa Euroopassa viidessä konkreettisessa oppiaineessa (matematiikka, maantiede, liiketaloustiede, historia ja kasvatustieteet). Hankkeen vastaanotto ja sopimuksiin pääsyn nopeus osoittavat, että jos sillä olisi neuvoston ja komission päättäväinen tuki, monilla tiedon aloilla voitaisiin lähenemisessä edistyä kitkattomasti. PR\ doc 11/14 PE

12 Eurooppalaisen korkeakoulutuksen arviointielinten yhteistyöverkosto, joka perustettiin eurooppalaista yhteistyötä koskevan neuvoston suosituksen 1 ja Bolognan prosessin tavoitteiden mukaisesti ja jonka tavoitteena on tiedon, kokemuksien, hyvien käytäntöjen ja laadun arviointi- ja takausjärjestelmien levittäminen asianomaisten eli julkisten viranomaisten, korkeakoululaitosten ja laadunarviointielinten kesken. Toteutetuista ponnisteluista huolimatta voidaan kuitenkin todeta, että tutkintotodistusten vastavuoroinen tunnustaminen on hyvin alhaista, Erasmus-opiskelijoiden liikkuvuus ei ole kuin yksi prosentti opiskelijaväestöstä ja eurooppalainen korkeakoulutusalue on edelleenkin haave. Järjestelmän, jossa yliopistot eristetään vaihto-opiskelijasysteemiä vaikeuttavaan, liikkuvuutta jarruttavaan ja usein endogamian palkitsevaan autonomiaan, voimattomuutta ei ole onnistuttu rikkomaan. Tässä mielessä hallinnollinen koneisto ja opettajan ja tutkijan ura toimivat varoituskoneistona niille, jotka pyrkivät suunnittelemaan avointa tulevaisuutta, jossa on päällimmäisenä yhteistyö Euroopassa ilman rajoja. 4. Bolognan prosessi lähentymisehdotukset ja joustavan järjestelmän tarve Suoraan tai epäsuorasti yliopiston piirissä toimivat yhteisön ohjelmat (Sokrates/Erasmus, Leonardo jne.) ovat suurimmalta osin sopusoinnussa vuonna 1999 annettuun Bolognan julistukseen, jonka lopullisena tavoitteena on "eurooppalaisen korkeakoulutusalueen" perustaminen, perustuvan Bolognan prosessin kanssa. Tässä hallitustenvälisessä prosessissa, johon osallistuu 32 eurooppalaista maata ja jossa Euroopan yliopistojen liitto (EUA) ja Euroopan kansallisten opiskelijajärjestöjen liitto (ESIB) ja Euroopan neuvosto ovat tarkkailijoina, Euroopan komissiolla on asema jäsenenä, jolla on täysin oikeus osallistua seurantaryhmään. Tällä järjestelmällä on onnistuttu systematisoimaan yhtenäisessä hankkeessa aloitteet, joita yliopistot ja muut asianomaiset elimet ovat toteuttaneet vuoden 1988 Carta Magnan jälkeen selkeiden ja vertailukelpoisten tutkintojen, opintoviikkojärjestelmien, liikkuvuuden ja laadun hyväksi. Monet yliopistot ja valtiot ovat rinnakkaisesti ponnistelleet korkeakouluopetuksen alan lainsäädäntönsä lähentämisessä Bolognan perustavoitteisiin. Niiden kohtaamat vaikeudet tutkintojen rakenteen yhdenmukaistamisessa ECTS-järjestelmän käyttöönottamiseksi, pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tunnustamisen vaimeus ja kylmäkiskoisuus, jolla ulkoiset ja avoimet arviointijärjestelmät on vastaanotettu, ovat hidastuttaneet suunniteltua edistystä. Euroopan parlamentissa helmikuussa 2002 järjestetyssä yliopistoja koskevassa julkisessa kuulemistilaisuudessa esitetyt muutamat Bolognan prosessin arvioinnit sekä Prahan huippukokouksen työskentelykokouksissa julkituodut mielipiteet ovat osoittautuneet paljastaviksi. Muutamat alat ovat olleet epäluuloisia sellaisten liian pelkistettyjen yhdenmukaistamisaloitteiden suhteen, jotka voivat rajoittaa yliopiston autonomisuutta. Tällä 1 Neuvoston 24. syyskuuta 1998 antama suositus 98/561/EY. PE /14 PR\ doc

13 yleistävällä pelolla ei ole mitään tekemistä oikeudellisesti tunnustetun autonomisuusasteen kanssa, vaan kyse on puolustavasta asenteesta ulkoisia pakotteita vastaan, mikä asettaisi vaikeaan tilanteeseen ne, jotka eivät haluaisi yhtyä muutoksiin. Toisaalta on havaittu paljon perusteltavampaa pelkoa, joka koskee byrokraattisin näkemyksin toteutettavaa yhdenmukaistamista, pakottamista yksinomaisiin ja tutkintojen rakenteisiin rajattuihin kriteereihin, opintokokonaisuuksien suunnitteluun tai ansioiden tunnustamiseen. Näitä arvioita on tutkittava, koska tarpeella lähentyä ei pidä vähentää monimuotoisuutta eikä rajoittaa akateemisten tai tieteellisten mallien kehittymistä. Joidenkin näiden vaikeuksien ratkaisemiseksi tässä mietinnössä ehdotetaan Bolognan prosessin tukemista edelleenkin määrätietoisesti, mutta saattamalla järjestelmä joustavammaksi, jotta annettaisiin tilaa eurooppalaisten tutkintojärjestelmien tämänhetkiselle monimuotoisuudelle. Yhdenmukaistamisen on mahdollistettava erilaisia väyliä, logiikkaa ja tarpeita seuraavien eri tieteenhaarojen (lääketiede, yhteiskuntatieteet, oikeustiede, tekniikka, sovelletut taiteet jne.) mukaanotto. Jos monimuotoisuutta pidetään eurooppalaisena rikkautena, meidän on löydettävä monitahoisia kohtaamisjärjestelmiä, joissa tunnustetaan erilaistettujen vivahteiden lisäarvo. Tällä tavoin yliopiston autonomisuus ja eri tutkintojen ja tiede- ja opettajaurien erityistarpeet voivat kehittyä sopuisammin avoimemmassa ja vapaammassa järjestelmässä. Tässä yhteydessä on vaadittava, että julkisten ja yksityisten yliopistojen on pystyttävä yhteiseloon. Molemmat ovat hoitaneet tehtävänsä Euroopan opetushistorian aikana, ja nykyisin niitä voidaan pitää toisiaan täydentävinä, koska yksityinen opetus voi avata uusia rintamia ja käsittää aloja, jotka eivät ole aina saatavilla julkisissa yliopistoissa opiskeleville. Tästä huolimatta parlamentti puolustaa aina yliopistojen pedagogista riippumattomuutta. 5. Johtopäätös Jos haluamme eurooppalaisen yliopiston olevan kilpailukykyisen ja tyydyttävän "tiedon Euroopan" alustavat tarpeet, eurooppalaisen korkeakoulutusalueen perustat on luotava institutionaalisen politiikan avulla. Yliopistot ovat tähän saakka olleet lainsäädännöllisten toimivaltojen vuoksi ajettuina toiseen etupiiriin. On toteutettu alakohtaisia politiikkoja ja ohjelmia tavoitteena auttaa opettajatyön harjoittamista, edistää tutkimusta ja asianomaisten liikkuvuutta. Euroopan on kuitenkin käsitettävä yliopistot julkisiksi instituutioiksi. Tässä mietinnössä halutaan korostaa tämän institutionaalisen politiikan puitteissa, että on laadittava eurooppalaista korkeakoulutusaluetta koskeva vihreä kirja, jossa käsitellään ja tutkitaan kokonaisnäkökulmasta yliopiston nykytilaa kansalaista palvelevana julkisena instituutiona. Tämän työn tulos mahdollistaa julkisten tukien ja avustusten (alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten) tehokkaamman ohjauksen kohti yliopistojen tarpeita sekä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen perustamisprosessia. PR\ doc 13/14 PE

14 Tässä mietinnössä kannatetaan myös, että yliopistoja on koordinoitava enemmän, jotta ne saisivat käyttöönsä ja vaihtaisivat tietoja yhteisistä ohjelmista ja hankkeista, opetustyypeistä, laatua ja tuloksia koskevien arviointijärjestelmien käyttöönotosta ja tohtorintutkinnon jälkeisestä opetuksesta. Tämän tehtävän toteuttamiseen soveltuva yhteistyökehys voisi olla "eurooppalaisten yliopistojen keskuksen" kaltainen rakenne. PE /14 PR\ doc