VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2018

Transkriptio

1 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI Syksy 2018

2 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + oppimispäiväkirja (2 op) Oppimispäiväkirja (6-8 sivua 1½ rivivälillä). Palautuspäivä on viimeistään pe Suoritetaan teos Heywood, Politics. Palgrave painos (3 op)

3 Vaihtoehtoisia suoritustapoja Heywoodin kirjalle: 1. Tentitään teos lukuvuoden aikana sähköisessä tenttijärjestelmässä (tentaattorina Erika Säynässalo) 2. Laaditaan essee yhdestä seuraavista aiheista: Äänestäminen, sosiaalinen media vai kulutusvalinnat? Keskustele poliittisen osallistumisen ja vaikuttamisen muutoksesta Pohdi mitä Brexit ja Trumpin valinta kertovat nykyajan poliittisesta ilmapiiristä Valitse mikä tahansa maailman valtio paitsi Suomi ja keskustele sen poliittisesta järjestelmästä ja poliittisesta kulttuurista luentomateriaalin valossa Essee on palautettava huoneeni (Pinni A4056) vieressä olevaan lokeroon viimeistään pe Sen pituuden on oltava 8-10 sivua 1½ rivivälillä

4 Ohjeita oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen Oppimispäiväkirjassa kannattaa keskittyä 3-4 luentosarjan teemaan eli sen ei tarvitse olla tiivistelmä luennoista Reflektoikaa kriittisesti kuulemaanne sekä arvioikaa omaa oppimistanne Ohjeita esseen kirjoittamiseen Essee saa olla vapaamuotoinen, pohdiskeleva kirjoitus Tärkeintä on kyetä monipuoliseen ja kriittiseen keskusteluun Oppimispäiväkirjassa ei edellytetä kirjallisuuden tai muun lähdemateriaalin hyödyntämistä. Esseessä muun materiaalin hyödyntäminen vahvistaa argumentaatiota

5 Luentopäivämäärät ja luentojen aiheet klo 9-12 Johdanto, tieteenalan kehitys ja politiikan määritelmät (Päätalo D10B) klo 9-12 Demokratia ja valta (Päätalo A1) klo 9-12 Poliittiset asenteet ja ideologiat (Päätalo D10B) klo 9-12 Kansalaisyhteiskunta ja media (Päätalo juhlasali) klo 9-12 Vaalit ja puolueet (Päätalo D10B) klo 9-12 Valtiot ja poliittiset järjestelmät (Päätalo juhlasali) klo 9-12 EU ja kansainvälistyminen (Päätalo D10B)

6 Tavoitteet Luentokurssin ja sen yhteydessä tentittävän teoksen suoritettuaan opiskelija omaa perustiedot politiikan tutkimuksen keskeisistä käsitteistä, teorioista, aineistoista, tutkimuskohteista sekä ajankohtaisista haasteista Opintojakson jälkeen opiskelija on perehtynyt valtiooppiin tieteenalana ja osaa arvioida politiikan tutkimuksen suhteita muihin yhteiskuntatieteisiin Opiskelija osaa myös arvioida politiikan luonteen muutosta ja poliittisen toiminnan eri muotoja sekä ymmärtää tärkeimpien poliittisten ideologioiden ja poliittisten järjestelmien keskeisiä ominaisuuksia

7 TIETEENALAN KEHITYS JA POLITIIKAN MÄÄRITELMÄT Politiikan tutkimus / valtio-oppi on hankala ja tavallaan vanhahtava käsite Keskeiset käsitteet: osallistuminen, valta, demokratia, ideologiat, poliittinen järjestelmä, valtio, Eurooppa / EU Kuninkaalliseen Turun Akatemiaan nimitettiin vuonna 1640 kymmenen professoria: yksi heistä oli valtio-opin ja historian professori Mikael Wexionius Politiikan tutkimuksen (tai valtio-opin) suhde muihin yhteiskuntatieteisiin on alusta alkaen ollut kiinteä ja eri oppiaineiden väliset rajat häilyviä

8 Politiikan tutkimus omana tieteenalanaan käynnistyi varsinaisesti Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla (American Political Science Association perustettiin 1903) Eurooppaan politiikan tutkimus levisi oikeastaan vasta toisen maailmansodan jälkeen Yhteiskunnallisia kysymyksiä oli siihen asti tutkittu lähinnä historian, filosofian tai oikeustieteen näkökulmasta Tieteenalan kehittyminen on vahvasti sidoksissa demokratisoitumiseen ei-demokraattisia valtioita on huomattavasti hankalampaa tutkia!

9 Politiikan lähtökohdat 1. Politiikka on vuorovaikutusta (kollektiivista) 2. Eri toimijoilla on eri tavoitteet (tai ainakaan tavoitteet eivät ole identtiset) 3. Tavoitteena on näiden eriävien tavoitteiden ja arvojen yhteensovittaminen tai hallinta 4. Resurssien niukkuus (scarcity of resources) kaikkien tarpeita ei voi tyydyttää 5. Päätökset ovat sitovia tai ainakin vaikuttavat väestön toimintaan

10 MITÄ POLITIIKKA ON?

11 Tutkimuskohteet Tutkimus kohdentuu: 1. Arvojen ja tavoitteiden määrittämiseen ja selittämiseen esimerkiksi ihmisten, etujärjestöjen, puolueiden tai valtioiden kannat 2. Poliittisen prosessin eli päätöksenteon analyysiin ja selittämiseen miten eriävistä kannoista rakentuu lopputulos; instituutioiden ja muiden toimijoiden kuten median rooli 3. Tehtyjen päätösten ja niiden vaikutusten analysointiin

12 Tutkimussuuntaukset Tutkimus on nykyään hyvin erikoistunutta tiedon sirpaloituminen Valtio-oppi on nimestään huolimatta erittäin kansainvälinen oppiaine Valtion (tai valtiollisten instituutioiden) merkitys tutkimuskohteena vähenee alueellinen integraatio (EU), globalisaatio, ei-valtiollisten toimijoiden kuten yksilöiden, kansalaisjärjestöjen ja yritysten korostunut merkitys Behavioralismi käyttäytymisen tutkiminen (esimerkiksi vaalikäyttäytyminen) Tavoitteena on empiirisen kvantitatiivisen analyysin avulla todentaa teoriasta johdettuja hypoteeseja Aineistojen saatavuuden parantuessa siirryttiin maakohtaisesta tarkastelusta enenevässä määrin vertailevaan tutkimukseen

13 Instituutioiden tutkimus instituutioilla on omat tavoitteensa ja toimintamuotonsa (vrt. organisaatiotutkimus; valtiosääntöoikeus), jotka vaikuttavat politiikan tuotoksiin ja toimijoiden valtasuhteisiin Rationaalisen valinnan teoria ensisijaisesti taloustieteisiin pohjautuva lähestymistapa, jossa "mallinnetaan" toimijoiden (ihmiset, instituutiot) käyttäytymistä; pyritään ratkaisemaan kollektiivisen toiminnan ongelmia Poliittinen filosofia aatehistoriallinen tutkimus politiikan kieli (diskurssi, retoriikka, käsitteet, argumentaatio) Yhteiskuntakriittinen tutkimus kyseenalaistaa vallitsevia valtamekanismeja (esimerkiksi feministinen näkökulma) Poliittisen prosessin tai politiikan tuotosten analyysi (policyanalyysi; public policy) tutkitaan päätöksentekoa tai päätösten vaikutuksia politiikan sektoreilla (esimerkiksi ympäristöpolitiikka)

14 Politiikan tutkimus ja muut tieteenalat Ainakin seuraavat tieteenalat tai oppiaineet ovat kiinteässä yhteydessä valtio-oppiin / politiikan tutkimukseen historia (poliittinen historia) taloustiede hallintotieteet oikeustiede (varsinkin ihmisoikeuskysymykset ja perustuslakien tutkimus) sosiologia filosofia viestintätieteet

15 Valtio-opin ja kansainvälisen politiikan välinen rajanveto on yhä hankalampaa Globalisaatio ja alueellinen integraatio (EU) ovat hämärtäneet rajaa entisestään ilmiöitä voidaan tarkastella molempien oppiaineiden näkökulmasta Maailman valtioiden sisäpolitiikan ja poliittisten järjestelmien tutkimus lukeutuu valtio-opin alaan riippumatta siitä missä valtio sijaitsee EU-tutkimus (paitsi unionin ulkosuhteet) sijoittuu valtio-opin kenttään

16 Politiikan määritelmät Tutkijoiden keskuudessa ei vallitse yksimielisyyttä politiikan määritelmästä Yhteisten asioiden hoitoa mutta kenen toimesta? Valtataistelu ja konfliktit lähtökohtana oletus ristiriidoista (maailmassa on hyvin harvoin tilanteita, joissa asianomaisilla on täsmälleen samat tavoitteet) Politiikka tulee kreikankielen sanasta polis, kaupunki Politiikka ei ole pelkästään (julkista) päätöksentekoa! Politiikka voidaan ymmärtää koko ajan käynnissä olevana prosessina, joka kumpuaa ihmisten erilaisista asemista, tavoitteista ja arvoista

17 Politiikka on toimintaa, jonka avulla ihmiset luovat, säilyttävät ja muuttavat niitä yleisiä sääntöjä, joiden alaisuudessa he elävät. (Heywood 2007) Politiikka on sellaista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiin nousevien ongelmien käsittelyä, missä ihmiset pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan erilaisia vallankäytön keinoja käyttäen. (Paloheimo & Wiberg 1997)

18 Politiikka suppeassa ja avarassa merkityksessä 1. Politiikka suppeassa merkityksessä: toimintaa määrätyissä poliittisiksi tunnistetuissa instituutioissa (tai niiden asettamissa puitteissa) 2. Politiikka avarassa merkityksessä: mitä tahansa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiintyvää vallankäyttöä Lähde: Jan-Magnus Jansson (1970): Politiikan teoria.

19 Politiikan eri tasot Yksilö (perhe) Kuntataso Aluetaso huomatkaa Suomen muutos kohti maakuntahallintoa, joka samalla supistaa kuntien roolia Valtio Euroopan tason politiikka (EU) Globaali taso (esim. Maailman kauppajärjestö WTO) Politiikan eri tasojen keskinäisriippuvuus on lisääntynyt merkittävästi

20 Politiikan toimijat tai areenat Kansalainen Kansalaisjärjestöt Puolueet Kunnalliset ja valtiolliset instituutiot Tiedotusvälineet ja sosiaalinen media Yritykset Valtiot EU Globaalit järjestöt (kuten YK)

21 Politiikan kuvia

22

23

24

25

26

27 (Photo by Joe Raedle / Getty Images)

28 Today s ceremony, however, has very special meaning. Because today we are not merely transferring power from one Administration to another, or from one party to another but we are transferring power from Washington, D.C. and giving it back to you, the American People. For too long, a small group in our nation s Capital has reaped the rewards of government while the people have borne the cost.

29

30

31 4_vi.shtml

32

33

34

35 html

36

37

38 DEMOKRATIA Kansanvalta Termin alkuperä: kreikankieliset sanat demos (kansa) ja kratos (valta) Antiikin Kreikassa harjoitettiin suoraa demokratiaa vapaat kansalaiset kokoontuivat yhteen paikkaan äänestämään kaupungin / yhteisön asioista Edustuksellinen demokratia: kansa valitsee keskuudestaan edustajat tekemään päätöksiä heidän puolestaan

39 Demokratian leviäminen demokratia oli 1800-luvulle asti ensisijaisesti kielteinen käsite (mahdollisti enemmistön tyrannian) teollistumisen myötä syntyi kilpailevia poliittisia ryhmiä (eri yhteiskuntaluokat) yleinen äänioikeus levisi vasta kun työväenluokka vaati oikeutta saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa

40 Demokratisoitumisen kolme aaltoa 1) Eurooppalaisten kansallisvaltioiden ja Yhdysvaltojen asteittainen demokratisoituminen 1800-luvulta noin toiseen maailmansotaan 2) Toisen maailmansodan jälkeinen siirtomaiden itsenäistyminen ja sitä ajan mittaan seurannut demokratisoituminen 3) Sosialistisen järjestelmän romahtaminen lukujen taitteessa käynnisti demokratisoitumiskehityksen entisissä sosialistisissa maissa 1950-luvulla noin 1/4 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 1980-luvun alussa noin 1/3 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 2000-luvun alussa yli puolet maapallon väestöstä asuu (ainakin osin) demokraattisissa maissa (ks. Freedom House)

41 Toimivan demokratian edellytykset Vapaa mielipiteenmuodostus Sananvapaus ja kokoontumisvapaus Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Säännölliset ja vapaat vaalit Laillinen oppositio Valistuneet ja aktiiviset kansalaiset (???)

42 Vapaat / demokraattiset valtiot (Freedom House, 2018)

43

44 Ei-demokraattisia valtioita tai hauraita demokratioita Valtaosa Aasian ja Afrikan maista Paljon hauraita ( fragile ) demokratioita esimerkiksi Meksiko ja monet muut latinalaisen Amerikan valtiot Venäjä: steered tai managed democracy myös useat Kaakkois-Aasian valtiot Kiina: kommunistisen puolueen johtama sosialistinen markkinatalous Pohjois-Korea: juchelaisuus (vrt. ISIS)

45 Demokratiateoriat Klassinen demokratia kansalaiset päättivät suoraan asioista yhteisissä kokouksissa Viranomaisten valinta joko suoralla vaalilla, arpomalla, tai kierrättämällä tehtäviä kansalaisten kesken

46 Kehittävä demokratia ihmisten osallistuminen päätöksentekoon on suotavaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta Koulukunnan edustajat kannattivat joko suoraa demokratiaa (esimerkiksi Rousseau) tai ainakin yleistä äänioikeutta (esimerkiksi Mill)

47 Osallistuva / osallistava demokratia kansalaisille on taattava aito mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Poliittisia järjestelmiä olisi muutettava tämän mahdollistamiseksi kansalaisaloitteet kansanäänestykset lähidemokratia

48 Deliberatiivinen demokratia Painottaa päätöksentekoa edeltävää keskustelua ja harkintaa (Habermas) Nykyistä perusteellisempi keskustelu johtaisi eri näkökantojen parempaan ymmärtämiseen ja mahdollisesti kantojen muokkautumiseen Argumentaatio (perustelut) nousisi ratkaisevaan asemaan Deliberatiivisen demokratian haasteita tai ongelmia: Onko kantojen muokkautuminen tavoiteltava asia? Onko olemassa yhteistä julkista tilaa, jossa keskustelua käydään? Haluavatko kansalaiset todella keskustella päätöksenteon kohteena olevista asioista?

49 Kilpailudemokratia / minimidemokratia Schumpeter (1942): Capitalism, Socialism and Democracy Demokratia on kilpailua äänistä Kansalla on mahdollisuus säännöllisin väliajoin tarvittaessa vaihtaa johtajia

50 Demokratian eri muodot Vastinpareja ja kysymyksiä: Suora demokratia vai edustuksellinen demokratia? Miten ne voidaan sovittaa yhteen (vrt. Suomi)? Enemmistödemokratia (kuten Iso-Britannia) vai valtaa tasapainottava järjestelmä / konsensusdemokratia (kuten Sveitsi, USA tai EU)? Tulisiko kansalaisten ja heidän edustajiensa kantojen olla yhteneviä vai tuleeko poliitikkojen kuten kansanedustajien toimia itsenäisesti suhteessa äänestäjiinsä?

51 Demokratian ongelmat Enemmistödemokratia: voi johtaa vähemmistöjen etujen polkemiseen Konsensusdemokratia: vaikeuttaa uudistusten läpivientiä Kansa tuntuu haluavan nopeampaa päätöksentekoa, mutta usein laajemmalla enemmistöllä hyväksytyt päätökset ovat kestävämpiä USA ja checks and balances : vallan tasapainotus niin liittovaltion instituutioiden kuin liittovaltion ja osavaltioiden kesken ( ambition must be made to counteract ambition, The Federalist Papers) Kansan pienoiskuvan mahdottomuus yleensä huonoosaisemmat saavat heikoimmin äänensä kuuluviin

52 Suora demokratia: kansanäänestykset ja kansalaisaloite Tavallinen kansanäänestys (referendum) äänestäjät hyväksyvät tai hylkäävät esityksen (sitova tai neuvoa-antava) Kansalaisaloite tietty määrä kansalaisia voi vaatia kansanäänestystä tai lakiesitystä jostain asiasta. Käytössä esimerkiksi Sveitsissä ja Kaliforniassa sekä Suomessa ja EU:ssa vuodesta 2012 lähtien Suomessa kansalaiset voivat saada lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli vähintään kansalaista kannattaa aloitetta Vähintään miljoona EU-kansalaista voi ehdottaa komissiolle uutta lakialoitetta. Aloitteeseen täytyy saada allekirjoituksia vähintään neljäsosasta EU:n jäsenmaista

53 Hyvät puolet Mahdollistavat kansalaisten osallistumisen Lisäävät järjestelmän legitimiteettiä (Sveitsi) Lisäävät kansalaisten poliittista tietämystä Lisäävät yhteiskunnallista keskustelua varsinkin sellaisista aiheista, joista puolueet mielellään vaikenevat Huonot puolet Onko kansalaisilla riittävästi tietoa päättääkseen asioista? Esityslistan manipulaation vaara kansalaiset eivät tee äänestyspäätöstä oikeiden asioiden perusteella Poliitikot välttävät vastuuta Voidaanko yhteiskunnalliset asiat yksinkertaistaa kyllä/eivastakkainasetteluksi? Alhainen osallistumisaste: vain kiinnostuneet tahot osallistuvat?

54 Kansanäänestys: Britannian EU-jäsenyys

55 Kansalaisaloite: tasa-arvoinen avioliittolaki

56

57

58

59 VALTA Valta: toimijan A kyky saada B tekemään jotain, jota B ei ilman A:n vaikutusta tekisi Politiikkaan liittyy aina valta ja sen muutos: jokainen päätös tuottaa häviäjiä ja voittajia Vallan luotettava mittaaminen on usein erittäin hankalaa Rakenteellinen valta esimerkiksi sukupuolten, väestöryhmien tai valtioiden välillä Poliittisen järjestelmän rakenne vaikuttaa vahvasti yhteiskunnan valtasuhteisiin esimerkiksi: Osallistetaanko kansalaisia? Suosiiko vaalijärjestelmä suuria puolueita? Toteutuvatko yhteiskunnassa poliittisen osallistumisen perusedellytykset?

60 Vallankäyttö voi perustua asemaan esimerkiksi lainsäädännössä hallitusten ja parlamenttien jäsenillä on enemmän valtaa, valtiovarainministeriön virkamiehet resursseihin fyysinen pakkovalta, taloudellinen valta, tieto (esimerkiksi hallituksen ja eduskunnan kuulemat asiantuntijat) kieli ja ideologinen valta: vallitseva diskurssi ja terminologia hyvinvointivaltio / hyvinvointiyhteiskunta, kilpailukyky, turvallisuus ; mikä on oikein ja mikä väärin, legitimiteetti agendan (esityslistan) määrittelyyn: kuka päättää mistä asioista keskustellaan median kasvanut rooli? vaa ankieliasemaan päätöksenteossa: esimerkkinä Ison- Britannian konservatiivipuolueen euroskeptinen siipi Valta turmelee korostaa aktiivisen kansalaisyhteiskunnan ja median merkitystä

61 Valta päätöksenteossa Toimijoiden valtaa äänestysmenetelmin päätöksiä tekevissä instituutioissa analysoidaan esimerkiksi valtaindeksien avulla. Valtaindeksejä laskettaessa otetaan huomioon 1. Päätöksentekoon osallistuvien ryhmien koko 2. Käytettävät päätössäännöt 3. Toimijoiden väliset erilaiset enemmistöyhdistelmät

62 Esimerkki I: puolueella ei ole lainkaan äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 ja D10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 ei mikään puolue 3. A B D 70 A ja B 4. A C D 70 A ja C 5. B C D 70 B ja C 6. A B 60 A ja B 7. A C 60 A ja C 8. B C 60 B ja C Ratkaisevat poistumat: A/4 B/4 C/4 D/0 Pienellä puolueella ei ole yhtään valtaindeksillä mitattua äänivaltaa

63 Esimerkki II: päätössäännön muutos vaikuttaa valtasuhteisiin Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 D10 Päätössääntö: 67 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 A B C 3. A B D 70 A B D 4. A C D 70 A C D 5. B C D 70 B C D Ratkaisevat poistumat A/3 B/3 C/3 D/3 Pienellä puolueella (D) on yhtä paljon valtaindeksillä mitattua äänivaltaa kuin suuremmilla puolueillakin

64 Esimerkki III: pienellä puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A 45 B 45 C 10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C 100 ei mikään puolue 2. A B 90 A ja B 3. A C 55 A ja C 4. B C 55 B ja C Ratkaisevat poistumat: A/2 B/2 C/2

65 Esimerkki IV: poliittiseen keskustaan sijoittuvalla puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: Vasemmisto (V) 45; Keskusta (K) 10; Oikeisto (O) 45 Päätössääntö: 51 ääntä. Oletus: Vain suljetut koalitiot tulevat kysymykseen. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. V K O 100 K 2. O K 55 V ja K 3. K O 55 K ja O Ratkaisevat poistumat: K/3 V/1 O/1 Poliittiseen keskustaan kuuluvalla puolueella (K) on erittäin paljon äänivaltaa

66 POLIITTISET ASENTEET JA IDEOLOGIAT

67 Poliittinen sosialisaatio Kansalaisten poliittisen identiteetin muodostuminen Arvojen ja toimintamallien omaksuminen Sosialisaatio on käynnissä koko elämän ajan Yhteiskunnalliset lähtökohdat Luokka (merkitys vähenemässä; miten määritellä) Perhe Sukupolvi Sukupuoli Asuinpaikka Etninen ryhmä Uskonto

68 Koulutus ja työelämä Joukkotiedotusvälineet Oman maan poliittinen järjestelmä Mielipidejohtajien merkitys vähentynyt tietoa nykyään paremmin saatavana Naiset enenevässä määrin miehiä aktiivisempia poliittisia toimijoita naiset kuitenkin edelleen aliedustettuina päätöksentekijöiden keskuudessa

69 Naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista

70 Naiset eduskunnan valiokunnissa

71 Poliittinen kulttuuri Määritelmä: suhteellisen pysyvät kansalaisten politiikkaan kohdistamat asenteet ja arvot Kansalaisten suhtautuminen poliittiseen toimintaan alamaisia vai aktivisteja? Mitä kansalaiset toivovat tai odottavat poliittiselta järjestelmältä konsensus vs. vastakkainasettelu? Luottamus poliittiseen järjestelmään ja poliitikkoihin

72 Pohjoismainen poliittinen kulttuuri The Nordic model? Pohjoismainen malli rakentuu seitsemään toisiaan täydentävien pilareiden varaan: (Arter 1999: ) 1) Vahvat sosialidemokraattiset puolueet 2) Monipuoluejärjestelmät 3) Konsensushakuisuus 4) Laaja sidosryhmien kuuleminen 5) Työmarkkinaosapuolten korostunut merkitys 6) Aktiivinen tai suuri valtio 7) Pragmatismi, johon myötävaikuttaa poliittisen ja taloudellisen eliitin läheiset suhteet Viiden pohjoismaan välillä on toki merkittäviä eroja ja lisäksi mallin tietyt ulottuvuudet ovat menettäneet painoarvoaan

73

74

75 Poliittisen kulttuurin ja ideologioiden murros? Inglehart (1977): The Silent Revolution Poliittisen kulttuurin muutos 1960-luvulla: rauhanliike (Vietnamin sota), ympäristöliikkeet jne. muuttuva politiikan agenda Luottamus päättäjiä (mutta ei demokratiaa) kohtaan alkoi laskea Postmateriaaliset arvot alkoivat syrjäyttää ns. materiaalisia arvoja

76 Länsimaissa pitkään vallinnut rauha ja taloudellinen hyvinvointi ovat johtaneet siihen, että materiaalisten arvojen (= talous ja turvallisuus) merkitys on laskenut Koulutuksen laadun ja määrän kasvu Tiedon monipuolistuminen ja lisääntyminen Ryhmäsidonnaisuuden (esimerkiksi yhteiskuntaluokat) merkitys on laskenut Poliittisesta toiminnasta ja ennen kaikkea arvonmuodostuksesta on tullut yksilölähtöisempää

77 Ideologioita / puolueperheitä: kommunismi / sosialismi / vasemmisto sosialidemokratia vihreä liike liberalismi konservatismi / kristillisdemokratia kristilliset populismi / nationalismi / radikaalioikeisto Muita: agraaripuolueet, alueelliset tai kielipuolueet, feminismi, anarkismi

78 Perinteisen vasemmisto-oikeisto ulottuvuuden rinnalle on noussut uusia merkittäviä kysymyksiä (ns. sosiokulttuurinen jakolinja): auktoriteettien kunnioitus vs. osallistumisen ja kritiikin tärkeys uskonnollisuus vs. maallistuminen kansallinen yhtenäisyys vs. monikulttuurisuus ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen Kansainvälistyminen / EU vs. kansallinen kulttuuri ja itsenäisyys kestävä kulutus (ekologiset arvot) vs. talouskasvu

79 Postmaterialististen arvojen ja BKT:n suhde (Inglehart 2008)

80 Poliittinen luottamus Poliittinen luottamus tai kannatus voidaan jakaa yleiseen tai diffuusiin luottamukseen sekä erityiseen tai spesifiin luottamukseen (Easton 1965) Yleisellä kannatuksella viitataan kansalaisten tukeen poliittista järjestelmää ja sitä ohjaavia arvoja kohtaan Erityinen kannatus taasen viittaa kansalaisten luottamukseen poliittisia instituutioita ja vallanpitäjiä kohtaan Poliittinen luottamus on poliittisen järjestelmän elinehto aivan samoin kuin ihmisten luottamus toisiinsa on toimivan kansalaisyhteiskunnan perusta Mikäli kansalaiset eivät luota johtajiinsa ja ennen kaikkea poliittisiin instituutioihin, kertoo se järjestelmän alhaisesta hyväksyttävyydestä. Alhainen legitimiteetti voi johtaa poliittisen järjestelmän hajoamiseen tai ainakin sen puolueiden voimasuhteiden uusiutumiseen

81 Vahva luottamus poliittisiin instituutioihin ja demokratian tilaan kielii puolestaan poliittisen järjestelmän toimivuudesta ja kansalaisten kiinnittymisestä maansa politiikkaan, jotka myötävaikuttavat kansalaisten poliittiseen osallistumiseen Poliittinen luottamus on täten yhteydessä myös äänestysaktiivisuuteen eli poliittisiin instituutioihin ja varsinkin parlamenttiin luottavat henkilöt äänestävät todennäköisemmin kuin ne kansalaiset, jotka eivät koe voivansa luottaa valtionsa poliittiseen järjestelmään Mielenkiintoista on myös, että luottamus valtiollisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratian toimivuuteen on vahvinta nimenomaan niissä maissa, joissa luotetaan vahvimmin toisiin ihmisiin

82 Tutkijat ovat ainakin 1970-luvulta lähtien kiinnittäneet huomiota kansalaisten heikentyneeseen poliittiseen luottamukseen. Varsinkin kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin ja puolueisiin on laskenut Kansalaiset kuitenkin arvostavat demokratiaa eli kansanvaltainen hallitsemistapa nauttii edelleen vankkaa suosiota Tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan on heikompaa enemmän korruptoituneissa valtioissa Kansalaisten luottamus erityisesti maan hallitukseen riippuu ratkaisevasti taloudellisesta tilanteesta

83 Alhaisempi luottamus kansallisiin instituutioihin voi ainakin osittain myös johtua globalisaatiosta ja Euroopan integraatiosta, sillä asettavathan ne yhä suurempia rajoitteita ja reunaehtoja valtiollisten instituutioiden päätöksille Aikaisempaa kriittisempi suhtautuminen valtarakenteisiin ja vallanpitäjiin voidaan tosin tulkita myös myönteiseksi kehitykseksi, jossa kansalaiset ovat valmiimpia sekä korkeamman koulutustason myötä myös kykenevämpiä kyseenalaistamaan päättäjien toimintaa (critical citizens?) Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaisten luottamus ja tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan ovat verraten korkealla tasolla. Suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet eniten poliisiin, puolustusvoimiin, oikeusjärjestelmään ja presidenttiin, kun taas luottamus (puolue)poliittisiin instituutioihin on heikentynyt, näin erityisesti 1990-luvun lamavuosien seurauksena

84

85

86

87

88

89

90

91 KANSALAISYHTEISKUNTA JA MEDIA Onko yksilöllä valtaa? Kannattaako osallistua tai äänestää? Kyllä: pystyy mahdollisesti vaikuttamaan lopputulokseen; tuntee mielihyvää (täyttää velvollisuutensa kansalaisena) Ei: yksittäisen teon tai äänen vaikutus lopputulokseen minimaalinen; asioihin, ehdokkaisiin ja/tai puolueisiin perehtymiseen sekä itse toimintaan / äänestämiseen menee aikaa

92 Ketkä osallistuvat politiikkaan? Väestö voidaan karkeasti ottaen jakaa kolmeen ryhmään: 1. Poliittisesti passiivisiin kansalaisiin: osallistuvat politiikkaan korkeintaan satunnaisesti eivätkä juuri seuraa politiikkaa mutta heilläkin on mielipiteensä (vrt. kansanäänestykset, Trumpin valinta jne.)! 2. Aktiiviset osallistujat ovat kiinnostuneita politiikasta ja ottavat siihen säännöllisesti osaa äänestämällä ja/tai muiden vaikutuskanavien kautta 3. Vallanpitäjät

93 Politiikan vaikutuskanavia arjen kulutusvalinnat tiedon levittäminen, keskustelun herättäminen (erityisesti sosiaalinen media) toiminta kansalaisjärjestöissä ja puolueissa mielenosoitukset lakot väkivallaton kansalaistottelemattomuus väkivallan / voimakeinojen käyttö vrt. terrorismi; milloin oikeutettua? propaganda yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen oikeuslaitoksen kasvanut merkitys poliittisten kiistojen ratkaisijana

94 Poliittinen osallistuminen Suomessa

95

96

97

98

99 Valkoinen talo juhlii korkeimman oikeuden päätöstä

100

101 Kansalaisyhteiskunta Valtion ohjauksen tai omistuksen ulkopuolella toimivat järjestöt tai ihmisryhmät Taloudelliset etujärjestöt Kansalaisjärjestöt esimerkiksi yhden asian liikkeet, uskonnolliset yhteisöt jne. Ovatko puolueet tai työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt osa kansalaisyhteiskuntaa vai osa valtiota? Suomessa on aktiivinen järjestökenttä. Suomalaisia järjestöjä leimaa läheinen kumppanuussuhde julkiseen sektoriin sidosryhmät

102 Kansalaisjärjestöjen toimintatavat Poliittisten järjestöjen yleisenä tavoitteena on päätöksentekoon (tai julkiseen mielipiteeseen) vaikuttaminen Päättäjien lobbaaminen Julkisuuden hankkiminen esimerkiksi kampanjoilla tai teoilla yhä enemmän sosiaalista mediaa hyödyntäen Asiantuntijana toimiminen esimerkiksi ministeriöissä tai eduskunnan valiokunnissa Edustaako kansalaislähtöinen toiminta vastademokratiaa, edustuksellisen vaalidemokratian valvontavaltaa (Rosanvallon)?

103 Lobbaaminen päätöksentekijöihin tai päätösten valmisteluun osallistuviin kohdistuva toiminta Lobbaamisen tehokkuus riippuu Pääsystä (access) oikeiden henkilöiden luo Argumentaatiosta: tieto ja miten se esitetään Voimavaroista: vertaa esimerkiksi suurten yritysten ja ympäristöjärjestöjen tai kansalaisten resursseja Internet on helpottanut kansalaisten mahdollisuuksia olla yhteydessä poliitikkoihin ja viranhaltijoihin

104

105 10/13/nain-lobataaneduskunnassa-katsokarkinimet

106 Pluralismi Etujärjestöt toimivat yksilöiden puolustajina tai valtiovaltaa vastaan Kansalaisjärjestöt ovat vähemmän riippuvaisia valtiosta tai jopa kokonaan niistä erillään Järjestöt tasapainottavat toisiaan Ongelmana järjestöjen erilaiset voimavarat

107 Korporatismi Valtiovalta tarjoaa tietyille järjestöille vakiintuneen aseman neuvotteluissa ja politiikan suunnittelussa Tyypillinen esimerkki on työmarkkina-asioista sopiminen kolmikantaperiaatteella valtio, työnantajien järjestö, työntekijöiden järjestö Korporatismi on keskimäärin käytössä yleisemmin asukasluvultaan pienemmissä valtioissa: Itävalta, Norja, Ruotsi, Alankomaat, Saksa, Suomi, Japani... Korporatismi vähentää lakkojen ja muiden työtaisteluiden todennäköisyyttä Suomessa yli 70 % kuuluu ammattiliittoon

108

109

110

111

112 MEDIA Yleinen väite: median ja erityisesti sähköisen median rooli politiikassa on kasvanut politiikan medioituminen Media seuraa aikaisempaa tarkemmin politiikkaa ja varsinkin poliitikkoja mutta ovatko median edellytykset analysoida politiikkaa parantuneet ja seuraako media oikeita asioita (vrt. kuva Touko Aallosta ilman paitaa Tukholman King Kong -homoklubilla? Maiden välillä on suurta vaihtelua sen suhteen kuinka poliittisesti värittynyttä media on Suomessa on verrattain objektiivinen, informaation välittämiseen keskittyvä media Puoluelehdistön hiipuminen

113 Määrittääkö media politiikan esityslistaa tai rytmiä? Vaikuttaako media poliitikkojen ratkaisuihin esimerkiksi ulkoministeri Ilkka Kanervan erottaminen vuonna 2008 Edistääkö media ja varsinkin sosiaalinen media kantojen polarisoitumista? Totuuden jälkeinen aika? vrt. Trumpin valinta ja Yhdysvaltojen poliittinen ilmapiiri Median suuri merkitys tiedon välittäjänä tai suodattimena: pystyy vaikuttamaan olennaisesti siihen mistä asioista keskustellaan pohdintaa: montako teemaa hallitsee ajankohtaista raportointia?

114 Internet ja politiikka Internet ja sosiaalinen media ovat verrattain tuoreita ilmiöitä ennenaikaista vetää luotettavia johtopäätöksiä niiden merkityksestä Internet on tehokkaimmillaan keskustelun herättäjänä (politisointi) ajankohtaisen tiedon levittäjänä päättäjien valvonnassa (esim. Internet tarjoaa nopean ja vaivattoman tavan olla yhteydessä samanmielisiin, allekirjoittaa vetoomuksia tai tehdä aloitteita sekä olla suoraan yhteydessä päättäjiin hyvä esimerkki oli Tahdon2013

115 Kykenevätkö Internet ja muut vaihtoehtoiset vaikuttamiskanavat mobilisoimaan politiikkaan sellaisia henkilöitä, jotka eivät äänestä tai toimi puolueissa, vai kasautuuko osallistuminen niille kansalaisille, jotka osallistuvat politiikkaan myös perinteisillä tavoilla? Kansalaisten toiminta kansalaisjärjestöissä ja/tai Internetissä rikastuttaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttää, muttei välttämättä kovin paljon lisää poliittiseen toimintaan osallistuvien henkilöiden osuutta Samalla on muistettava, että yhden asian liikkeiden tai Internetissä vaikuttamisen lisääntyneestä suosiosta huolimatta edustuksellinen demokratia rakentuu jatkossakin poliittisten puolueiden ja perinteisten instituutioiden varaan

116 Internet, some ja vaalit Sosiaalisen median suosio Esimerkkejä somen onnistuneesta käytöstä kampanjoissa Obama 2008 Presidentinvaalit Suomessa 2012: mediasta saattoi saada vaalien alla sellaisen kuvan, että some ja erityisesti Facebook tulisi ratkaisemaan vaalit Haaviston kiri toisella kierroksella Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat käyttäneet verkkoa politiikan seuraamiseen varsin vähän ja sen merkitys äänestyspäätöksille on ollut melkein olematon Nuoremmille kansalaisille verkko on kuitenkin yhtä tärkeä kuin perinteinen media Puolueet, kansanedustajat, hallitukset ja ylipäätään kaikki poliittiset toimijat joutuvat panostamaan yhä enemmän sosiaaliseen mediaan

117 Eduskuntavaalien seuraaminen tiedotusvälineistä, 2015

118

119

120

121

122 Ehdokkaat ja Twitter, eduskuntavaalit

123

124

125

126

127 VAALIT JA PUOLUEET Demokratian komentoketju (ja toiseen suuntaan vastuuketju) 1. Kansalaiset (äänestäjät) 2. Parlamentti 3. Hallitus 4. Valtionhallinto (virkamiehet)

128 Puolueet edustuksellisen demokratian välttämätön paha? Edustuksellinen demokratia rakentuu vahvasti puolueiden varaan Puolueet esittävät kansalaisille kilpailevia vaihtoehtoja, ylläpitävät poliittista keskustelua, edistävät kannattajiensa aineellisia etuja ja aatteellisia tavoitteita ja nostavat tärkeinä pitämiään kysymyksiä poliittisen keskusteluun ja päätöksentekoon Puolueet vastaavat vaaleissa ehdokkaiden asettamisesta ja kampanjoinnista Parlamentaarisissa demokratioissa hallituspuolueet kantavat poliittisen vastuun hallituksen politiikasta. Vastaavasti oppositiopuolueilla on mahdollisuus tai velvollisuus esittää vaihtoehtoja hallituspuolueiden harjoittamalle politiikalle Täten vaaliosallistumisen taso kertoo osaltaan puolueiden kyvystä houkutella kansalaisia äänestämään

129 Vaalijärjestelmät Vaalijärjestelmien eroja Ketkä saavat äänestää ja asettua ehdokkaaksi ikäraja ja muut mahdolliset rajoitukset Kenellä on oikeus asettaa ehdokkaita yleensä puolueet sekä valitsijayhdistykset Mitä henkilö äänestää puoluetta vai ehdokasta; ns. suljetut listat, avoimet listat, tai niiden välimuodot Miten äänet muunnetaan paikoiksi Suomessa on käytössä ns. D Hondtin menetelmä Äänikynnys tai ei huom. todellinen äänikynnys Vaalipiirien määrä ja suuruus

130 Eduskuntavaalit: ehdokas vai puolue?

131 Eduskuntavaalien äänestyslippu

132 Eduskuntavaalien vaalipiirit 2015

133 D Hondtin menetelmä

134

135 Mitä pienempi vaalipiiri, sitä huonommin toteutuu suhteellisuus Vaalipiirien koon ja/tai rajojen määrittäminen on tärkeä osa prosessia Keskeinen erottelu: suhteelliset vaalitavat (proportional representation, PR) enemmistövaalit Duvergerin laki: enemmistövaalit johtavat kaksipuoluejärjestelmään, suhteellinen vaalitapa monipuoluejärjestelmään

136

137

138 Enemmistövaali Läpimenoon vaaditaan joko yksinkertainen enemmistö (plurality) tai ehdoton enemmistö (majority) äänistä Yhden edustajan vaalipiirit Hyvät puolet vahvistaa edustajan yhteyttä äänestäjiin tuottaa todennäköisemmin vahvoja hallituksia ääripuolueiden ehdokkaiden läpimeno vaikeaa Huonot puolet ääniä menee hukkaan (alhainen suhteellisuus) epäsuosiollinen pienille puolueille

139 Suhteellinen vaalitapa Kustakin vaalipiiristä valitaan useampi ehdokas Hyvät puolet: tuottaa suhteellisen lopputuloksen eli paikkajako heijastelee äänten jakautumista, vähemmän hukkaääniä monipuoluejärjestelmä edistää konsensushakuisuutta Huonot puolet: Tuottaa hajanaisemman puoluejärjestelmän kansanedustajien ja äänestäjien siteet ovat ainakin lähtökohtaisesti heikommat STV (single transferable vote, siirrettävän äänen menetelmä): Käytössä usean ehdokkaan vaalipiirit. Äänestäjät pistävät kaikki ehdokkaat järjestykseen Monimutkainen järjestelmä käytössä esimerkiksi Irlannissa

140 Puolueet ja kansalaiset Puolueiden heikentyminen / luonteen muutos? it would be an overstatement to write the parties political obituary, but a pattern of partisan decline or at least a transformation in the role played by parties is increasingly apparent in almost all advanced industrial democracies. (Dalton & Wattenberg 2000) Puolueiden siteet kansalaisiin ovat heikentyneet 1. Äänestysprosentit laskevat 2. Puolueisiin samaistuminen on aikaisempaa heikompaa 3. Yhä harvempi on puolueen jäsen

141 Vaaliosallistuminen Vaaliosallistumisen aste kertoo niin puolueiden ja ehdokkaiden kyvystä houkutella ihmisiä äänestämään, kansalaisten linkittymisestä poliittiseen järjestelmään ja heidän uskosta oman äänensä merkityksestä kuin yhteiskuntien sosiaalisesta eriarvoistumisesta Vaalit ovat edustuksellisessa demokratiassa myös keskeisin tapa kanavoida kansalaisten mielipiteet julkiseen päätöksentekoon Institutionaalisista tekijöistä äänestysaktiivisuuteen myötävaikuttavat eniten suhteellinen vaalitapa ja ns. äänestyspakko Väestöön liittyvien tekijöiden suhteen tutkimukset niin Suomesta kuin muista valtioista osoittavat systemaattisia vinoutumia: korkeammin koulutetut ja paremman tulotason omaavat kansalaiset äänestävät muita aktiivisemmin

142 Lisäksi nuoret ovat äänestäneet vähäisemmin kuin vanhemmat ikäluokat Muista yksilötason tekijöistä esimerkiksi äänestäminen edellisissä vaaleissa, samaistuminen puolueeseen, kiinnostus politiikkaan sekä äänestämistä koskeva velvollisuudentunto myötävaikuttavat äänestämiseen Vaaliosallistuminen on vähentynyt varsin tasaisesti vakaissa demokratioissa 1950-luvulta lähtien EU:n jäsenvaltioista Malta, Luxemburg, Belgia, Kypros, Tanska, Ruotsi, Italia, ja Itävalta ovat korkean vaaliosallistumisen maita eli keskimäärin yli 80 % valitsijoista hyödynsi äänioikeuttaan. Malta, Tanska ja Ruotsi ovat ainoat jäsenmaat, joissa korkeaan äänestysprosenttiin ylletään ilman äänestämättä jättämisen sanktiointia

143 Suomessa vaaliosallistuminen on laskenut varsin tasaisesti 1960-luvun lopulta alkaen. Ero muihin Pohjoismaihin on nykyään suuri Kevään 2007 eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 67,9 pienin lukema sitten toisen maailmansodan. Jos mukaan lasketaan maamme rajojen ulkopuolella asuvat ulkosuomalaiset, äänestysaktiivisuus oli vain 65 % Kevään 2011 (70,5 %) ja 2015 (70,1 %) vaalien hieman korkeampi äänestysvilkkaus selittynee ainakin osittain Perussuomalaisten nousulla ja siihen liittyneellä yhteiskunnan politisoitumisella

144 Vähäinen vaaliosallistuminen vinouttaa päätöksentekoa, mikäli äänestämättä jättäneiden näkemykset poikkeavat huomattavasti äänioikeuttaan käyttäneiden näkemyksistä Suomessa esimerkiksi maahanmuuton ja EU:n suhteen kansanedustajien näkemykset ovat olleet myönteisempiä kuin äänestäjien ja varsinkin äänestämättä jättäneiden Osallistumishalukkuus seuraavissa vaaleissa voi vähentyä, mikäli oman ryhmän näkemysten ei koeta tulevan huomioon otetuiksi päätöksenteossa Tai sitten nousee jokin aidon vaihtoehdon tarjoava poliittinen liike, kuten Perussuomalaiset vuoden 2011 vaaleissa, joka hyötyy kansalaisten ja päätöksentekijöiden välisestä mielipidekuilusta

145

146

147

148

149 Puolueisiin samaistuminen Suomessa (eri tavoin mitattuna)

150

151

152 Puoluejäsenyys Puoluejäsenyydet ovat laskeneet yleisesti Euroopassa sama pätee myös Suomeen Tuoreessa 27 Euroopan valtion vertailussa Suomi sijoittui kolmanneksi. 8 % suomalaisista äänioikeutetuista kuuluu puolueeseen maiden keskiarvon ollessa 4,7 %. Enemmistössä valtioita alle 5 % äänioikeutetuista kuuluu puolueisiin Vielä 1960-luvulla joka viides suomalainen äänioikeutettu kuului puolueeseen Suomalaisilla puolueilla on suuria vaikeuksia rekrytoida uusia jäseniä. Kun lisäksi huomioidaan puoluejäsenistöjen ikääntyminen, on todennäköistä, että puolueiden jäsenmäärät pienenevät tulevaisuudessa entisestään Onko laskeva puoluejäsenyys ongelma puolueille tai demokratialle?

153 Puoluejärjestelmien muutos Liikkuvien äänestäjien määrä on kasvanut Puoluejärjestelmät ovat menettäneet vakauttaan ja fragmentoituneet Puolueiden väliset ideologiset erot ovat kaventuneet ns. catch-all parties Puolueiden ideologioissa ja tavoitteissa on toki eroja, mutta ainakin vasemmisto-oikeisto ulottuvuudella ne ovat lähentyneet toisiaan (valtion ja markkinoiden rooli) Tämä on korostanut muiden politiikan jakolinjojen tai kysymysten merkitystä

154 Suomen politiikan ristiriitaulottuvuuksia (2011, 2015) Vasemmisto oikeisto Ydinalueet syrjäseudut Kansallinen suvereniteetti kansainvälistyminen Eliitti kansa Suomenkieliset ruotsinkieliset Perinteiset arvot avarakatseisuus Kasvu ja kulutus ympäristönsuojelu

155 Suomalaisten äänestäjien sijoittuminen vasemmisto oikeisto ulottuvuudelle

156

157

158 Asiakysymysäänestäminen: kansalaisten huolenaiheiden vaikutus eri puolueiden äänestämiseen Työllisyys Toimeentulo Verotuksen kireys Yritysten toimintaedellytykset Lakot ja työriidat Maaseudun ongelmat Ympäristön saastuminen + + Väkivalta, rikollisuus, huumeet + + Moraalin rappeutuminen + Henkilökohtainen turvallisuus Eriarvoisuus Kansainvälistymisen uhkatekijät + + Globaalit ongelmat, sodan uhka Eliitin etääntyminen kansasta SDP KESK KOK VAS VIHR RKP KD PS Lähde: Paloheimo (2003)

159

160 Ovatko puolueet osa kansalaisyhteiskuntaa vai osa valtion hallintakoneistoa kartellipuolueet (Katz & Mair 1995) Puolueet ovat taloudellisesti enemmän riippuvaisia valtiosta eli puoluetuesta Puolueen johdon merkityksen on tulkittu korostuneen rivijäsenten ja puolueorganisaation kustannuksella Puolueiden organisatorinen näivettyminen (varsinkin paikallistasolla) politiikan henkilöityminen, vaalikampanjat ja median rooli Kansainvälinen vuorovaikutus (EU)

161 Puoluevastaisuus Tyytymättömyys puolueita ja politiikkaa kohtaan on lisääntynyt anti-party sentiment Valtapuolueiden ideologinen samankaltaisuus? Kansalaisten kokema ja todellinen epävarmuus globalisaatio, EU, epätietoisuus taloudesta Kansalaisten ja valtapuolueiden näkemyserot esimerkiksi maahanmuuton ja EU:n suhteen Koettu voimattomuuden tunne politiikan monimutkaisuus ja etäisyys

162 Äärioikeiston / radikaalin oikeiston / populististen puolueiden nousu Radikaali oikeisto tai populistiset puolueet ovat lisänneet kannatustaan useassa Euroopan maassa Pohjoismaista Norja, Tanska, Ruotsi ja Suomi vuoden 2011 vaalien jälkeen Alankomaat, Belgia, Ranska, Italia, Itävalta, Espanja Muutoksen merkitystä ei kuitenkaan pidä suurennella hankalaa ennustaa kyseisten puolueiden menestystä pitkällä aikavälillä Selittyykö radikaalin oikeiston nousu protestiäänestämisellä vai asiakysymysäänestämisellä (maahanmuutto, EU jne.)?

163 Perustelut Perussuomalaisten äänestämiselle (2011)

164 Pohdintaa: demokratian kriisi? Kylmän sodan jälkeisen lännen ja idän välisen ideologisen kahtiajaon päättymisen jälkeen väitettiin, että demokratia on läntisessä, liberaalissa muodossaan saavuttanut lopullisen historiallisen voittonsa Sittemmin monet tutkijat, poliittiset toimijat ja kansalaiset ovat suhtautuneet näihin väitteisiin entistä kriittisemmin Valtioiden sisällä perinteinen edustuksellinen demokratia kohtaa yhä suurempia vaikeuksia Yhä harvempi äänestää vaaleissa tai kuuluu poliittisiin puolueisiin. Samoin yhä harvempi katsoo voivansa luottaa päätöksentekijöihin

165 Samalla globalisaatio sekä alueellinen yhdentyminen (erityisesti EU) murtaa entisiä valtiollisia, poliittisia ja ideologisia rajoja Maailmanlaajuiset ongelmat kuten ympäristökysymykset, järjestäytynyt rikollisuus, terrorismin torjunta tai maahanmuutto edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä mutta kuitenkin seuraukset voivat olla merkittäviä myös paikallisella tasolla (esimerkiksi pakolaisten vastaanottokeskukset) Kyselytutkimusten mukaan yhä suurempi osuus kansalaisista tulkitsee tosiasiallisen vallan olevan instituutioilla, jotka ovat joko etäällä tai demokraattisen valvonnan ulottumattomissa EU, keskuspankit, markkinat, monikansalliset yritykset jne. Tämä kehitys myötävaikuttaa kansalaisten etääntymiseen politiikasta ja kansalaisten eriarvoistumiseen

166 Yleisödemokratia? Audience / spectator democracy (Manin 1997) Kansalaisten ja poliittisen eliitin välinen etäisyys kasvaa Vähenevä osuus kansalaisista osallistuu politiikkaan ainakin perinteisiä kanavia hyödyntäen Alhaisempi luottamus poliitikkoihin Poliittiset puolueet ja suureen jäsenistöön nojaavat organisaatiot korvautuvat yhden asian liikkeillä Median ja mielipidemittausten merkitys korostuvat Poliittisten johtajien imago ja henkilökohtaiset ominaisuudet painottuvat sisältökysymysten asemesta Kuitenkin päätöksenteko ja julkisen vallan käyttö perustuvat edelleen edustukselliseen demokratiaan (puolueet, vaalit, hallituslaitokset)

167 VALTIOT JA POLIITTISET JÄRJESTELMÄT Miten valtiot eroavat toisistaan? Mikä on paras parlamentaarinen, presidentiaalinen, vai puolipresidentiaalinen järjestelmä? Pystyvätkö parlamentit tosiasiallisesti valvomaan hallitusten toimintaa? Kenellä on valtaa hallituksessa? Onko virkamiesten ja oikeuslaitoksen valta kasvanut vaaleilla valittujen poliitikkojen kustannuksella (kansanedustajat, ministerit)?

168 Valtiot Itsenäisten valtioiden määrä on lisääntynyt huimasti nykyään maailmassa on vajaat 200 valtiota Valtion kriteerit: alue ja väestö kansainvälinen tunnustus YK:n jäsenyys, N = 193 kyky hallita aluetta ja väestöä väkivaltamonopoli?

169 Valtion määritelmä Valtio on oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella. Max Weber (1922): Wirtschaft und Gesellschaft 1. Valtio on ihmisyhteisö 2. Valtio on pakkoyhteisö 3. Valtiolla on määrätty maantieteellinen alue 4. Valtiolla on fyysisen väkivallan käytön legitiimi monopoli 5. Oikeusjärjestys = voimassa olevien oikeusnormien kokonaisuus

170 Keskittäminen ja hajauttaminen Valtioiden välillä on suurta vaihtelua sen mukaan, kuinka keskitettyjä ne ovat Keskittämistä mitataan yleensä toimivaltuuksien jakautumisella tai taloudellisilla mittareilla esimerkiksi kuntien tai aluetason osuus julkisista menoista Yhtenäisvaltioissa valtiolliset instituutiot (yleensä parlamentti) määrittävät alempien päätöksentekotasojen (kunnat, alueet) toimivallan esimerkiksi Suomi

171 Liittovaltiot Liittovaltioissa valta on perustuslain nojalla jaettu kahden tai useamman eri tason kesken osavaltiot ja liittovaltiotaso; perustuslain muuttamisessa osavaltioilla on merkittävä rooli USA Venäjä EU:n jäsenvaltioista Belgia, Itävalta ja Saksa lisäksi esimerkiksi Espanjassa ja Isossa-Britanniassa on merkittävää vallan hajauttamista alueille Intia, Brasilia, Argentiina, Australia, Sveitsi, Kanada jne. Liittovaltion (ja / tai vallan hajauttamisen) on yleensä katsottu sopivan paremmin moniaineksisiin yhteiskuntiin

172 Kansallisvaltio Termi kansallisvaltio (nation-state) on usein harhaanjohtava valtioiden sisäisestä väestöllisestä moniaineksisuudesta johtuen Sisällissodat ovat huomattavasti yleisempiä kuin valtioiden väliset konfliktit Valtioiden joukko ei ole vakio milloin pyrkimys itsenäisyyteen tai autonomiseen asemaan on oikeutettua Itä-Ukraina, Skotlanti, Katalonia, Kosovo, lukuisat valtiot Lähi-idässä ja Afrikassa jne.

173 Vallan kolmijako (Montesquieu) Lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan Lainsäädäntöelimet (parlamentit) säätävät lakeja Toimeenpanevat elimet (presidentit, hallitukset ja virkamiehet) panevat lait toimeen Oikeuslaitos tulkitsee lakeja ja tekee päätöksiä niiden perusteella Kuinka hyvin tämä vastaa todellisuutta?

174 Presidentiaalinen järjestelmä Kansa valitsee presidentin suorilla vaaleilla Parlamentti ei voi erottaa presidenttiä (pois lukien jokin vakava lainrikkomus) eikä presidentti voi hajottaa parlamenttia Esimerkiksi USA sekä lähes kaikki Etelä-Amerikan valtiot Presidentti on maan poliittinen johtaja mahdollistaa tehokkaamman poliittisen johtamisen politiikan henkilöityminen ja epäluottamus puolueita kohtaan myötävaikuttavat presidenttien roolin kasvuun presidentiaaliset järjestelmät ovat alttiita vallan liialliselle keskittymiselle ja siirtymiselle autoritääriseen hallintoon näin varsinkin ilman toimikausien rajaamista sekä vallan tasapainottamista (vrt. USA)

175 Presidenteistä pääsee eroon

176 Vai pääseekö?

177 Monarkiat, 2018

178 Parlamentaarinen järjestelmä Hallitus muodostetaan parlamenttivaalien tuloksen pohjalta Parlamentti valitsee ja voi tarvittaessa erottaa hallituksen toki muodollisesti hallituksen nimittää usein valtionpää eli muuten kuin suorilla vaaleilla valittu presidentti tai monarkki Hallitus voi olla yhden puolueen hallitus (kuten yleensä Isossa-Britanniassa) useamman puolueen koalitio (kuten Suomessa) vähemmistöhallitus kuten usein Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa Pääministeri on maan poliittinen johtaja Yksinkertaisuus on koettu parlamentarismin vahvuudeksi toisaalta mahdollistaa myös enemmistön tyrannian

179 Puolipresidentiaalinen järjestelmä (semi-presidentalism) Toimeenpanovalta on jaettu hallituksen ja suorilla vaaleilla valitun presidentin kesken Presidentin valta kattaa yleensä seuraavat alat: nimittää ainakin muodollisesti hallituksen veto-oikeus lainsäädännössä ulkopolitiikan johto ja muu edustaminen Useimmissa puolipresidentiaalisissa valtioissa presidentin rooli on rajallinen pääministerin ollessa maan poliittinen johtaja Haasteeksi voi muodostua toimiva vallanjako presidentin ja hallituksen (sekä parlamentin) kesken Euroopan yleisin hallitusmuoto: esimerkiksi Ranska, Venäjä, Suomi, Puola, Romania, Itävalta, Islanti, Liettua, Kroatia sekä useat luvulla itsenäistyneet entiseen Neuvostoliittoon kuuluneet maat

180 Kumpi johtaa Suomen ulkopolitiikkaa presidentti vai pääministeri?

181 Suomen presidentin rooli Presidentti on riisuttu vallasta 1980-luvun lopulta alkaen: taustalla osin Kekkosen pitkä valtakausi Presidentin valta rajoittuu lähinnä ulkopolitiikan yhteisjohtajuuteen hallituksen kanssa ei perustuslain antamaa valtaa sisäpolitiikassa tai EU-politiikassa Tilannekohtaiset tekijät vaikuttavat: viime vuosina Sauli Niinistö on ollut paljon esillä varsinkin Venäjä-suhteiden kautta Presidentit suositumpia kuin puoluepoliitikot yleinen piirre puolipresidentiaalisissa valtioissa; presidentti turvallisuuden takaajana? Onko tilausta presidentin arvojohtajuudelle? Kohteleeko media presidenttiä eri tavalla kuin muita poliitikkoja?

182 Haavisto (2018)

183 Parlamenttien tehtävät Parlamenteilla on lukuisia tehtäviä. Niistä keskeisimmät ovat: kansalaisten edustaminen lakien säätäminen (hyväksyntä) hallituksen valitseminen ja sen valvonta keskustelu budjettivalta

184 Parlamenttien rakenne Parlamenttien koko vaihtelee suuresti: yleensä väkiluvultaan pienemmissä valtioissa on myös vähemmän kansanedustajia Parlamentit ovat joko yksikamarisia (noin 2/3 parlamenteista) tai kaksikamarisia Kaksikamarisuus on käytössä varsinkin liittovaltioissa jolloin alahuone edustaa kansalaisia ja ylähuone (senaatti) osavaltioita Kaksikamarisuutta on lisäksi perusteltu sillä, että se vaikeuttaa enemmistön tyranniaa ja mahdollistaa lakiesitysten huolellisemman tarkastelun

185 House of Commons

186 Eduskunta

187 Parlamenttien heikentyminen? Parlamentit valitsevat hallituksen ja voivat tarvittaessa antaa sille epäluottamuslauseen (hallituksen muodostamisen suhteen suuria eroja eri maiden välillä) Parlamentit hyväksyvät lakeja ja vastaavat yleensä myös perustuslain muuttamisesta Perustuslaillisesti parlamenttien asema on siis erittäin vahva Parlamentin ja hallituksen vahvan keskinäisriippuvuuden sekä politiikan muuttuneen luonteen on kuitenkin arvioitu heikentäneen parlamentin mahdollisuuksia valvoa hallitusta

188 Puoluevalta ( party government ) Hallituksen kohtalo riippuu parlamentin tuesta Parlamentin valta riippuu ainakin osittain siitä, kuinka laaja tuki hallituksella parlamentissa on Esimerkki: pääministeri Lipposen johtamilla vuosien sateenkaarihallituksilla oli hallussaan jopa yli 70 % paikoista oppositio jäi väkisinkin heikoksi Pääministeri voi aina uhata erolla, mikäli hallituspuolueiden parlamenttiryhmät tekevät hallituksen elämän vaikeaksi Hallituksen politiikan kritisointi tapahtuu yleensä suljettujen ovien takana hallituspuolueiden parlamenttiryhmien kokouksissa

189 Politiikan luonteen muutos Politiikan on katsottu sirpaloituneen ja monimutkaistuneen suuri osa lainsäädännöstä käsittelee varsin kapeita asioita, joihin perehtyminen edellyttää syvällisempää alakohtaista asiantuntemusta Lisääntynyt kansainvälinen päätöksenteko ja verkottuminen myötävaikuttavat parlamenttien informaatiovajeen (informational asymmetry) kasvamiseen Virkamiehillä on keskeinen rooli hallitusten lakiesitysten valmistelussa ja toimeenpanossa

190 Onko parlamenteilla aidosti vaikutusvaltaa? Parlamentit prosessoivat hallituksen esityksiä käytännössä kaikki lait, budjetti mukaan lukien, perustuvat hallituksen (tai EU:n) esityksiin Valiokuntien rooli on korostunut viime vuosikymmeninä kansanedustajien erikoistumisen katsotaan parantavan parlamentin edellytyksiä valvoa hallitusta Kansallinen lainsäädäntö edellyttää parlamentin hyväksyntää (legitimoi päätökset) Lainsäädäntö on hallitusvetoista, mutta ainakin hallitus joutuu ennakoimaan parlamentin kannat

191 Valtasuhteet hallituksessa Pääministerin rooli on korostunut median vaikutus EU ja muu kansainvälinen vuorovaikutus pääministeri koordinoi koko hallituksen toimintaa Valtiovarainministerin tehtävä on yleensä arvioitu seuraavaksi tärkeimmiksi salkuksi ulkoministerin salkun painoarvo on laskussa Koalitiohallituksissa puolueiden johtajat ovat keskeisessä asemassa (esimerkiksi Suomi) Varsinkin yksityiskohtaisemmissa asioissa ministereillä ja virkamiehillä voi olla paljonkin valtaa

192 Oikeuslaitoksen korostunut rooli Tuomioistuinten kasvava merkitys politiikassa Politiikan oikeudellistuminen, jossa kansainväliset sopimukset, perustuslait, muu lainsäädäntö sekä tuomioistuinten ratkaisut asettavat rajoitteita poliittiselle päätöksenteolle Perustuslakituomioistuinten vaikutus on merkittävä etenkin liittovaltioissa esimerkiksi USA ja EU Suomessa on kansainvälisesti poikkeuksellinen järjestelmä, jossa eduskunnan perustuslakivaliokunta etukäteen arvioi hallituksen esitysten yhteensopivuutta perustuslain näkökulmasta viime aikoina on käyty keskustelua varsinkin perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden puolueettomuudesta Kansalaiset ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat valmiimpia edistämään tavoitteitaan oikeuslaitoksen kautta

193

194 EUROOPAN UNIONI (EU) JA KANSAINVÄLISTYMINEN Euroopan unionia on yleisesti kuvattu liittovaltion ja valtioliiton välimuodoksi tai yhdistelmäksi 28 jäsentä, reilut puoli miljardia kansalaista EU:n toimivalta on kattava, käsittäen lähes kaikki politiikan sektorit kulttuuripolitiikasta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen EU:n lainsäädäntö on ensisijaista jäsenvaltioiden lakeihin nähden EU ei kuitenkaan ole valtio juridisesti tarkasteltuna se on ylikansallisesta oikeusjärjestelmästään ja päätöksentekorakenteestaan huolimatta edelleen ensisijaisesti itsenäisten valtioiden yhteisö

195 EU:lla ei ole valtiollista perustuslakia vaan perussopimus, jonka muuttaminen tapahtuu jäsenvaltioiden eikä unionin toimesta. Perussopimusten muuttaminen edellyttää täten jäsenvaltioiden yksimielisyyttä Jäsenvaltioiden kansalaiset ovat samalla EU:n kansalaisia EU ei ole missään sanan järkevässä merkityksessä kansakunta, yhteenkuuluvuuden tunteen omaava kansa (demos) Unionin suurin ja poliittisesti tärkein ero liittovaltioihin verrattuna on yhteisen identiteetin tai yhteenkuuluvuuden tunteen sekä poliittisen yhteisöllisyyden heikkous Kansalaisten ensisijainen samaistumiskohde on heidän oma jäsenvaltionsa tai jokin sen alainen alue, ei EU tosin merkkejä eurooppalaisen identiteetin kehittymisestä on

196 EU:lla on omat liittovaltiolliset instituutionsa, jotka omaavat välitöntä toimivaltaa suhteessa unionin kansalaisiin Eurooppa-neuvosto komissio parlamentti ja neuvosto tuomioistuin Jäsenvaltioiden rooli EU:n päätöksenteossa on selkeästi vahvempi kuin osavaltioiden yhdessäkään liittovaltiossa EU:lla ei ole varsinaista hallitusta tai presidenttiä, vaan ylintä poliittista valtaa käyttää jäsenvaltioiden poliittisista johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto

197 Eurooppa-neuvosto

198 EU:n budjetti

199 Unionin arvot Artikla 2: Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo Artikla 7: arvoja rikkovalta jäsenmaalta voidaan huomautusten esittämisen jälkeen pidättää toistaiseksi jäsenvaltion oikeuksia (lähinnä äänioikeus neuvostossa) Tulisiko Unkariin tai Puolaan kohdentaa sanktioita? Toteuttaako EU arvojaan ulkosuhteissaan tai maahanmuuttopolitiikassa?

200 Eurokriisi ja integraation politisoituminen Kreikan konkurssi loppuvuodesta 2009 toimi euroalueen kriisin laukaisijana Kreikalle (ja sittemmin Irlannille, Portugalille, Espanjalle ja Kyprokselle) annettiin rahaa, koska niiden talousahdingon on pelätty vaarantavan euroalueen vakautta. Lisäksi on pelätty kriisin leviämistä muihin euromaihin Euroopan vakausmekanismi (EVM) aloitti toimintansa vuonna Sen lainojen tarkoituksena on pitää yllä euroalueen vakautta Kohti pankkiunionia: loppuvuodesta 2014 käynnistyi yhteinen pankkivalvontamekanismi EKP valvoo suoraan suuria euroalueen pankkeja Vuotuinen EU-ohjausjakso : unioni ohjeistaa jäsenmaita talouden ja budjetin suhteen, kansalliset budjetit ja talouden toimintasuunnitelmat on hyväksytettävä komissiolla Euron kriisi johti integraation merkittävään kansalliseen politisoitumiseen hyvänä esimerkkinä Suomi ja kevään 2011 eduskuntavaalit

201 Miten ulkoiset tekijät selittävät integraatiota? Monien mielestä jopa tärkein tekijä integraation tiivistämisessä on ollut jäsenvaltioiden tarve vastata globalisaation ja kansainvälistymisen haasteisiin Toisen maailmansodan jälkeen kommunismin uhka ja Yhdysvaltain tuki tiiviille yhteistyölle olivat tärkeitä tekijöitä integraatioprojektia käynnistettäessä 1980-luvulta alkaen voimistunut talouden globalisoituminen selittää pitkälti EU-johtajien integraatiovalintoja: Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn arvioitiin paranevan yhteisten sisämarkkinoiden ja talous- ja rahaliiton myötä Entisen Jugoslavian alueen sodat 1990-luvulla toimivat kimmokkeena EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiselle Terroristi-iskut ( ) johtivat unionin piirissä harjoitettavan rikosoikeudellisen integraation ja poliisiviranomaisten yhteistyön tiivistämiseen Vuonna 2010 alkaneet euron ongelmat ovat johtaneet unionin talouspoliittisen roolin vahvistumiseen

202 EU:n tulevaisuus hajaannusta vai kohti liittovaltiota? Euroopan integraatio on kiistatta onnistunut päätehtävässään: maanosamme on (ainakin EU:n jäsenvaltioiden osalta) rauhallisempi ja vauraampi kuin koskaan ennen EU:lle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2012 Unioni on toiminut myös esimerkkinä muille alueellisille yhteenliittymille Pohjois-Amerikassa (Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTA), Etelä-Amerikassa (kauppavyöhyke Mercosur), Aasiassa (Kaakkois-Aasian valtioiden yhteistyöjärjestö ASEAN) ja Afrikassa (Afrikan unioni AU) EU:n houkuttelevuus ja vallan kasvu ovat johtaneet tilanteeseen, jossa vaihtoehtoiset Euroopan tason organisaatiot kuten Euroopan neuvosto sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) samoin kuin Pohjoismaiden neuvosto ovat väistämättä jääneet unohduksiin ja toisarvoiseen asemaan maanosamme poliittisella kartalla

203 Euroopan lähivuosien haasteita Talous Kreikan ja muiden euroalueen maiden ongelmat Jäsenvaltioiden (kuten Suomen) omat taloudelliset vaikeudet Britannian irtautuminen EU:sta ensimmäinen kerta kun valtio eroaa unionista Demokratian heikkeneminen useissa uudemmissa jäsenmaissa (democratic backsliding, illiberal democracy) Maahanmuutto riippuu lähialueiden tilanteesta Ulkosuhteet: Venäjä, energia, kauppapolitiikka Onko eritahtinen integraatio mahdollista? Kansalaisten vahvempi osallistaminen ja heidän Eurooppatietämyksen lisääminen

204 Laajeneva unioni EU:n laajeneminen jatkuu varmuudella. Potentiaalisia jäseniä ovat: Balkanin alueen valtiot Albania, Bosnia-Herzegovina, Serbia (jäsenyysneuvottelut käynnistyivät 2014), Makedonia, Montenegro (jäsenyysneuvottelut aloitettiin 2012), Kosovo Ukraina, Moldova, Valko-Venäjä ja Venäjä Euroopan talousalueen (ETA) maat Liechtenstein, Norja ja Islanti (haki jäsenyyttä 2009 ja jäsenyysneuvottelut aloitettiin kesällä 2010, mutta perui jäsenyyshakemuksen keväällä 2015) Mikrovaltiot Andorra, Monaco, San Marino (ja Vatikaani) Sveitsi (haki unionin jäsenyyttä vuonna 1992, mutta samana vuonna sveitsiläiset torjuivat kansanäänestyksessä ETAjäsenyyden) Turkki (jäsenyysneuvottelut aloitettiin vuonna 2005, mutta ne ovat jäädytetty Turkin viimeaikaisen tilanteen johdosta) Kaukasuksen maat: Armenia, Azerbaidzan, Georgia jne.

205

206

207

208

209

210

211

212