VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2015
|
|
- Helena Turunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI Syksy 2015
2 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + oppimispäiväkirja (2 op) Oppimispäiväkirja (6-8 sivua 1½ rivivälillä) on palautettava huoneeni (Pinni A4056) vieressä olevaan lokeroon viimeistään pe Suoritetaan teos Heywood, Politics. Palgrave painos (3 op)
3 Vaihtoehtoisia suoritustapoja Heywoodin kirjalle: 1. Tentitään teos lukuvuoden aikana sähköisessä tenttijärjestelmässä (tentaattorina Erika Säynässalo) 2. Laaditaan essee yhdestä seuraavista aiheista: Perussuomalaisten merkitys Suomen politiikassa Mitä euron kriisi kertoo politiikan ja talouden suhteesta? Sosiaalisen median merkitys politiikassa Essee on palautettava huoneeni (Pinni A4056) vieressä olevaan lokeroon viimeistään pe Sen pituuden on oltava 8-10 sivua 1½ rivivälillä.
4 Ohjeita luentopäiväkirjan kirjoittamiseen Luentopäiväkirjassa kannattaa keskittyä 2-4 itseään eniten kiinnostavaan teemaan eli luentopäiväkirjan ei tarvitse olla tiivistelmä luentosarjasta Reflektoikaa kriittisesti kuulemaanne sekä arvioikaa omaa oppimistanne Ohjeita esseen kirjoittamiseen Essee saa olla vapaamuotoinen, pohdiskeleva kirjoitus Tärkeintä on kyetä monipuoliseen ja kriittiseen keskusteluun aiheesta Luentopäiväkirjassa ja esseessä ei edellytetä kirjallisuuden tai muun lähdemateriaalin hyödyntämistä Muistakaa laittaa ensimmäiselle sivulle nimenne ja opiskelijanumeronne
5 Luentopäivämäärät ja luentojen aiheet 8.9. klo 9-12 Johdanto, tieteenalan kehitys ja politiikan määritelmät klo 9-12 Demokratia ja valta klo 9-12 Poliittinen osallistuminen ja politiikan vaikutuskanavat klo 9-12 Vaalit, puolueet ja media klo 9-12 Parlamentit, hallitukset ja presidentit klo 9-12 Valtio, EU ja globalisaatio Luentosalit: Pinni B1100 (8.9., 15.9.), Päätalo D10A (10.9., 17.9., 24.9.), Päätalo A1 (22.9.)
6 Tavoitteet Luentokurssin ja sen yhteydessä tentittävän teoksen suoritettuaan opiskelija omaa perustiedot politiikan tutkimuksen keskeisistä käsitteistä, teorioista, aineistoista, tutkimuskohteista sekä ajankohtaisista haasteista Opintojakson jälkeen opiskelija on perehtynyt valtiooppiin tieteenalana ja osaa arvioida politiikan tutkimuksen suhteita muihin yhteiskuntatieteisiin Opiskelija osaa myös arvioida politiikan luonteen muutosta ja poliittisen toiminnan eri muotoja sekä ymmärtää tärkeimpien poliittisten ideologioiden ja poliittisten järjestelmien keskeisiä ominaisuuksia
7 TIETEENALAN KEHITYS JA POLITIIKAN MÄÄRITELMÄT Politiikan tutkimus / valtio-oppi on hankala ja tavallaan hieman vanhahtava käsite Keskeiset käsitteet: osallistuminen, valta, demokratia, ideologiat, poliittinen järjestelmä, valtio, Eurooppa / EU Yhteiskuntatieteet alkoivat varsinaisesti syntyä vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla Yhteiskunnallisia kysymyksiä oli siihen asti tutkittu lähinnä historian, filosofian tai oikeustieteen näkökulmasta Politiikan tutkimuksen (tai valtio-opin) suhde muihin yhteiskuntatieteisiin on alusta alkaen ollut kiinteä ja eri oppiaineiden väliset rajat häilyviä
8 Politiikan tutkimus omana tieteenalanaan käynnistyi varsinaisesti Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla (American Political Science Association perustettiin 1903) Eurooppaan politiikan tutkimus levisi oikeastaan vasta toisen maailmansodan jälkeen Tieteenalan kehittyminen on vahvasti sidoksissa demokratisoitumiseen ei-demokraattisia valtioita on huomattavasti hankalampaa tutkia!
9 Politiikan lähtökohdat 1. Politiikka on vuorovaikutusta (kollektiivista) 2. Eri toimijoilla on eri tavoitteet (tai ainakaan tavoitteet eivät ole identtiset) 3. Tavoitteena on näiden eriävien tavoitteiden ja arvojen yhteensovittaminen tai hallinta 4. Resurssien niukkuus (scarcity of resources) kaikkien tarpeita ei voi tyydyttää 5. Päätökset ovat sitovia tai ainakin vaikuttavat väestön toimintaan
10 MITÄ POLITIIKKA ON?
11 Tutkimuskohteet Täten tutkimus kohdentuu: 1. Arvojen ja tavoitteiden määrittämiseen ja selittämiseen (esimerkiksi ihmisten tai puolueiden kannat) 2. Poliittisen prosessin eli päätöksenteon analyysiin ja selittämiseen (miten eriävistä kannoista rakentuu lopputulos; instituutioiden ja muiden toimijoiden rooli) 3. Tehtyjen päätösten ja niiden vaikutusten analysointiin
12 Tutkimussuuntaukset Tutkimus on nykyään hyvin erikoistunutta vaarana on tiedon sirpaloituminen Valtio-oppi on nimestään huolimatta erittäin kansainvälinen oppiaine Valtion (tai valtiollisten instituutioiden) merkitys tutkimuskohteena vähenee alueellinen integraatio (EU), globalisaatio, ei-valtiollisten toimijoiden kuten kansalaisjärjestöjen ja yritysten korostunut merkitys Behavioralismi käyttäytymisen tutkiminen (esimerkiksi vaalikäyttäytyminen) Tavoitteena on empiirisen kvantitatiivisen (määrällisen) analyysin avulla todentaa teoriasta johdettuja hypoteeseja Aineistojen saatavuuden parantuessa siirryttiin maakohtaisesta tarkastelusta enenevässä määrin vertailevaan tutkimukseen
13 Instituutioiden tutkimus instituutioilla on omat tavoitteensa ja toimintamuotonsa (vrt. organisaatiotutkimus; valtiosääntöoikeus), jotka vaikuttavat politiikan tuotoksiin ja toimijoiden valtasuhteisiin Rationaalisen valinnan teoria ensisijaisesti taloustieteisiin pohjautuva lähestymistapa, jossa "mallinnetaan" toimijoiden (ihmiset, instituutiot) käyttäytymistä Poliittinen filosofia aatehistoriallinen tutkimus politiikan kieli (diskurssi, retoriikka, käsitteet, argumentaatio) Yhteiskuntakriittinen tutkimus kyseenalaistaa vallitsevia valtamekanismeja (esimerkiksi feministinen näkökulma) Poliittisen prosessin tai politiikan tuotosten analyysi (policyanalyysi; public policy) tutkitaan päätöksentekoa tai päätösten vaikutuksia politiikan sektoreilla (esimerkiksi ympäristöpolitiikka)
14 Politiikan tutkimus ja muut tieteenalat Ainakin seuraavat tieteenalat tai oppiaineet ovat kiinteässä yhteydessä valtio-oppiin / politiikan tutkimukseen historia (poliittinen historia) taloustiede hallintotieteet oikeustiede (varsinkin perustuslakien tutkimus) sosiologia filosofia tiedotusoppi
15 Valtio-opin ja kansainvälisen politiikan välinen rajanveto on yhä hankalampaa Globalisaatio ja alueellinen integraatio (EU) ovat hämärtäneet rajaa entisestään ilmiöitä voidaan tarkastella molempien oppiaineiden näkökulmasta Maailman valtioiden sisäpolitiikan ja poliittisten järjestelmien tutkimus lukeutuu valtio-opin alaan riippumatta siitä missä valtio sijaitsee EU-tutkimus (paitsi unionin ulkosuhteet) sijoittuu ensisijaisesti valtio-opin kenttään
16 Politiikan määritelmät Tutkijoiden keskuudessa ei vallitse yksimielisyyttä politiikan määritelmästä Yhteisten asioiden hoitoa (mutta kenen toimesta?) Valtataistelu ja konfliktit lähtökohtana oletus ristiriidoista (maailmassa on hyvin harvoin tilanteita, joissa asianomaisilla on täsmälleen samat tavoitteet) Politiikka tulee kreikankielen sanasta polis, kaupunki Politiikka ei ole pelkästään (julkista) päätöksentekoa! Politiikka voidaan ymmärtää koko ajan käynnissä olevana prosessina, joka kumpuaa ihmisten erilaisista asemista, tavoitteista ja arvoista
17 Politiikka on toimintaa, jonka avulla ihmiset luovat, säilyttävät ja muuttavat niitä yleisiä sääntöjä, joiden alaisuudessa he elävät. (Heywood 2007) Politiikka on sellaista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiin nousevien ongelmien käsittelyä, missä ihmiset pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan erilaisia vallankäytön keinoja käyttäen. (Paloheimo & Wiberg 1997)
18 Politiikka suppeassa ja avarassa merkityksessä 1. Politiikka suppeassa merkityksessä: toimintaa määrätyissä poliittisiksi tunnistetuissa instituutioissa (tai niiden asettamissa puitteissa) 2. Politiikka avarassa merkityksessä: mitä tahansa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiintyvää vallankäyttöä Lähde: Jan-Magnus Jansson (1970): Politiikan teoria.
19 Politiikan eri tasot (Euroopassa) Yksilö (perhe) Kuntataso Aluetaso (suurimmassa osassa demokraattisia valtioita aluetaso on Suomea merkittävämmässä asemassa) Valtio Euroopan tason politiikka (EU) Globaali taso (esim. Maailman kauppajärjestö WTO) Politiikan eri tasojen keskinäisriippuvuus on lisääntynyt merkittävästi
20 Politiikan toimijat tai areenat Kansalainen Kansalaisjärjestöt Puolueet Kunnalliset ja valtiolliset instituutiot Tiedotusvälineet ja sosiaalinen media Yritykset Valtiot EU Globaalit järjestöt (kuten YK)
21 Politiikan kuvia
22
23
24
25
26
27
28 DEMOKRATIA Termin alkuperä: kreikankieliset sanat demos (kansa) ja kratos (valta) Antiikin Kreikassa harjoitettiin suoraa demokratiaa vapaat kansalaiset kokoontuivat yhteen paikkaan äänestämään kaupungin / yhteisön asioista Edustuksellinen demokratia: kansa valitsee keskuudestaan edustajat tekemään päätöksiä heidän puolestaan
29 Demokratian leviäminen Demokratia oli 1800-luvulle asti ensisijaisesti kielteinen käsite (mahdollisti enemmistön tyrannian) Teollistumisen myötä syntyi kilpailevia poliittisia ryhmiä (eri yhteiskuntaluokat) Yleinen äänioikeus levisi vasta kun työväenluokka vaati oikeutta saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa
30 Demokratisoitumisen kolme aaltoa 1) Eurooppalaisten kansallisvaltioiden ja Yhdysvaltojen asteittainen demokratisoituminen 1800-luvulta noin toiseen maailmansotaan 2) Toisen maailmansodan jälkeinen siirtomaiden itsenäistyminen ja sitä ajan mittaan seurannut demokratisoituminen 3) Sosialistisen järjestelmän romahtaminen lukujen taitteessa käynnisti demokratisoitumiskehityksen entisissä sosialistisissa maissa 1950-luvulla noin 1/4 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 1980-luvun alussa noin 1/3 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 2000-luvun alussa yli puolet maapallon väestöstä asuu (ainakin osin) demokraattisissa maissa (ks. Freedom House)
31 Toimivan demokratian edellytykset Vapaa mielipiteenmuodostus Sananvapaus ja kokoontumisvapaus Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Säännölliset ja vapaat vaalit Laillinen oppositio Valistuneet ja aktiiviset kansalaiset (???)
32 Vapaat / demokraattiset valtiot (Freedom House, 2014)
33
34 Demokratiateoriat Klassinen demokratia kansalaiset päättivät suoraan asioista yhteisissä kokouksissa Viranomaisten valinta joko suoralla vaalilla, arpomalla, tai kierrättämällä tehtäviä kansalaisten kesken
35 Kehittävä demokratia ihmisten osallistuminen päätöksentekoon on suotavaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta Koulukunnan edustajat kannattivat joko suoraa demokratiaa (esimerkiksi Rousseau) tai ainakin yleistä äänioikeutta (esimerkiksi Mill)
36 Osallistuva demokratia kansalaisille on taattava aito mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Poliittisia järjestelmiä olisi muutettava tämän mahdollistamiseksi kansalaisaloitteet kansanäänestykset lähidemokratia
37 Deliberatiivinen demokratia Painottaa päätöksentekoa edeltävää keskustelua ja harkintaa (Habermas) Nykyistä perusteellisempi keskustelu johtaisi eri näkökantojen parempaan ymmärtämiseen (ja mahdollisesti kantojen muokkautumiseen) Argumentaatio (perustelut) nousisi ratkaisevaan asemaan Deliberatiivisen demokratian haasteita tai ongelmia: Onko kantojen muokkautuminen tavoiteltava asia? Onko olemassa yhteistä julkista tilaa, jossa keskustelua käydään? Haluavatko kansalaiset todella keskustella päätöksenteon kohteena olevista asioista?
38 Kilpailudemokratia / minimidemokratia Schumpeter (1942): Capitalism, Socialism and Democracy Demokratia on kilpailua äänistä Kansalla on mahdollisuus (säännöllisin väliajoin) tarvittaessa vaihtaa johtajia
39 Demokratian eri muodot Demokratia = kansanvalta Vastinpareja ja kysymyksiä: Suora demokratia vai edustuksellinen demokratia? Enemmistödemokratia (kuten Iso-Britannia) vai konsensusdemokratia (kuten Sveitsi)? Tulisiko kansalaisten ja heidän edustajiensa kantojen olla yhteneviä vai tuleeko poliitikkojen kuten kansanedustajien toimia itsenäisesti suhteessa äänestäjiinsä?
40 Demokratian ongelmat Enemmistödemokratia: voi johtaa vähemmistöjen etujen polkemiseen Konsensusdemokratia: vaikeuttaa uudistusten läpivientiä Kansan pienoiskuvan mahdottomuus yleensä huono-osaisemmat saavat heikoimmin äänensä kuuluviin
41 Suora demokratia: kansanäänestykset ja kansalaisaloite Tavallinen kansanäänestys (referendum) äänestäjät hyväksyvät tai hylkäävät lakiesityksen (oi olla sitova tai neuvoa-antava) Kansalaisaloite tietty määrä kansalaisia voi vaatia kansanäänestystä tai lakiesitystä jostain asiasta (käytössä esimerkiksi Sveitsissä ja Kaliforniassa sekä Suomessa ja EU:ssa vuodesta 2012 lähtien) Suomessa kansalaiset voivat saada lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli vähintään kansalaista kannattaa aloitetta Vähintään miljoona EU-kansalaista voi ehdottaa komissiolle uutta lakialoitetta. Aloitteeseen täytyy saada allekirjoituksia vähintään neljäsosasta EU:n jäsenmaista
42 Hyvät puolet Mahdollistavat kansalaisten osallistumisen Lisäävät järjestelmän legitimiteettiä (Sveitsi) Lisäävät kansalaisten poliittista tietämystä Huonot puolet Onko kansalaisilla riittävästi tietoa kyetäkseen päättämään asiasta? Esityslistan manipulaation vaara (kansalaiset eivät tee äänestyspäätöstä oikeiden asioiden perusteella) Poliitikot välttävät vastuuta Voidaanko yhteiskunnalliset asiat yksinkertaistaa kyllä/eivastakkainasetteluksi? Alhainen osallistumisaste (vain kiinnostuneet tahot osallistuvat?)
43 Kansanäänestys: Britannian EU-jäsenyys
44 Kansalaisaloite: tasa-arvoinen avioliittolaki
45 VALTA Valta: toimijan A kyky saada B tekemään jotain, jota B ei ilman A:n vaikutusta tekisi Rakenteellinen valta Vallankäyttö voi perustua asemaan esimerkiksi lainsäädännössä hallitusten ja parlamenttien jäsenillä on enemmän valtaa resursseihin fyysinen pakkovalta, taloudellinen valta, ideologinen valta (mikä on oikein ja mikä väärin; legitimiteetti), tieto (asiantuntijuus) kieleen (vallitseva diskurssi ja terminologia hyvinvointivaltio / hyvinvointiyhteiskunta ) Vallan luotettava mittaaminen on usein erittäin hankalaa
46 Valta päätöksenteossa Toimijoiden valtaa äänestysmenetelmin päätöksiä tekevissä instituutioissa analysoidaan esimerkiksi valtaindeksien avulla. Valtaindeksejä laskettaessa otetaan huomioon 1. Päätöksentekoon osallistuvien ryhmien koko 2. Käytettävät päätössäännöt 3. Toimijoiden väliset erilaiset enemmistöyhdistelmät
47 Esimerkki I: puolueella ei ole lainkaan äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 ja D10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 ei mikään puolue 3. A B D 70 A ja B 4. A C D 70 A ja C 5. B C D 70 B ja C 6. A B 60 A ja B 7. A C 60 A ja C 8. B C 60 B ja C Ratkaisevat poistumat: A/4 B/4 C/4 D/0 Pienellä puolueella ei ole yhtään valtaindeksillä mitattua äänivaltaa
48 Esimerkki II: päätössäännön muutos vaikuttaa valtasuhteisiin Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 D10 Päätössääntö: 67 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 A B C 3. A B D 70 A B D 4. A C D 70 A C D 5. B C D 70 B C D Ratkaisevat poistumat A/3 B/3 C/3 D/3 Pienellä puolueella (D) on yhtä paljon valtaindeksillä mitattua äänivaltaa kuin suuremmilla puolueillakin
49 Esimerkki III: pienellä puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A 45 B 45 C 10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C 100 ei mikään puolue 2. A B 90 A ja B 3. A C 55 A ja C 4. B C 55 B ja C Ratkaisevat poistumat: A/2 B/2 C/2
50 Esimerkki IV: poliittiseen keskustaan sijoittuvalla puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: Vasemmisto (V) 45; Keskusta (K) 10; Oikeisto (O) 45 Päätössääntö: 51 ääntä. Oletus: Vain suljetut koalitiot tulevat kysymykseen. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. V K O 100 K 2. O K 55 V ja K 3. K O 55 K ja O Ratkaisevat poistumat: K/3 V/1 O/1 Poliittiseen keskustaan kuuluvalla puolueella (K) on erittäin paljon äänivaltaa
51 Valta ja puolueiden koalitioituminen Puolueen koalitiokelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä 1. Paikkaosuus ja äänivalta 2. Ohjelmallinen läheisyys 3. Sisäinen puoluekuri 4. Koalitiokumppanin sopimuksentekotyylit ja uskottavuus (historia, maine) 5. Puolueen kannattajien käsitykset sopivista yhteistyökumppaneista 6. Suhtautuminen koalitioyhteistyöhön yleensä 7. Henkilökemia
52 POLIITTINEN OSALLISTUMINEN JA POLITIIKAN VAIKUTUSKANAVAT Onko yksilöllä valtaa? Kannattaako äänestää? Kyllä: pystyy mahdollisesti vaikuttamaan lopputulokseen; tuntee mielihyvää (täyttää velvollisuutensa kansalaisena) Ei: yksittäisen äänen vaikutus lopputulokseen minimaalinen; ehdokkaisiin ja/tai puolueisiin perehtymiseen sekä itse äänestämiseen menee aikaa
53 Miksi ihmiset osallistuvat politiikkaan? Politiikkaan osallistutaan yleensä kolmesta syystä 1. Se on tapa edistää omia tavoitteita tai etuja (ideologiset tai muut tavoitteet) 2. Yhteiskunnallinen toiminta koetaan kansalaisvelvollisuutena 3. Yksilö tavoittelee itselleen valtaa
54 Ketkä osallistuvat politiikkaan? Väestö voidaan karkeasti ottaen jakaa kolmeen ryhmään: 1. Poliittisesti passiivisiin kansalaisiin: osallistuvat politiikkaan korkeintaan satunnaisesti eivätkä juuri seuraa politiikkaa 2. Aktiiviset osallistujat ovat kiinnostuneita politiikasta ja ottavat siihen säännöllisesti osaa äänestämällä ja/tai etujärjestöjen kautta 3. Vallanpitäjät
55 Kiinnostus politiikkaa kohtaan
56 Poliittinen kiinnostuneisuus 24 Euroopan maassa 2010: melko paljon tai erittäin kiinnostuneiden osuus vastaajista (%) (Kestilä-Kekkonen 2014)
57 Poliittinen sosialisaatio Kansalaisten poliittisen identiteetin muodostuminen Arvojen ja toimintamallien omaksuminen Sosialisaatio on käynnissä koko elämän ajan Yhteiskunnalliset lähtökohdat Luokka (merkitys vähenemässä; miten määritellä) Perhe Sukupolvi Sukupuoli Asuinpaikka Etninen ryhmä Uskonto
58 Koulutus ja työelämä Joukkotiedotusvälineet Oman maan poliittinen järjestelmä Mielipidejohtajien merkitys vähentynyt tietoa nykyään paremmin saatavana Naiset enenevässä määrin miehiä aktiivisempia poliittisia toimijoita (naiset kuitenkin edelleen aliedustettuina päätöksentekijöiden keskuudessa)
59 Naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista
60 Poliittinen kulttuuri Määritelmä: (suhteellisen pysyvät) kansalaisten politiikkaan kohdistamat asenteet ja arvot Kansalaisten suhtautuminen poliittiseen toimintaan (alamaisia vai aktivisteja?) Mitä kansalaiset toivovat tai odottavat poliittiselta järjestelmältä konsensus vs. vastakkainasettelu? Luottamus poliittiseen järjestelmään ja poliitikkoihin
61 Poliittisen kulttuurin murros? Inglehart (1977): The Silent Revolution Poliittisen kulttuurin muutos 1960-luvulla: rauhanliike (Vietnamin sota), ympäristöliikkeet jne.: muuttuva politiikan agenda Luottamus päättäjiä (mutta ei demokratiaa) kohtaan alkoi laskea Postmateriaaliset arvot alkoivat syrjäyttää ns. materiaalisia arvoja
62 Länsimaissa pitkään vallinnut rauha ja taloudellinen hyvinvointi ovat johtaneet siihen, että materiaalisten arvojen (= talous ja turvallisuus) merkitys on laskenut Koulutuksen laadun ja määrän kasvu Tiedon monipuolistuminen ja lisääntyminen Ryhmäsidonnaisuuden (esimerkiksi yhteiskuntaluokat) merkitys on laskenut
63 Perinteisen vasemmisto-oikeisto ulottuvuuden rinnalle on noussut uusia merkittäviä kysymyksiä Auktoriteettien kunnioitus vs. osallistumisen ja kritiikin tärkeys Uskonnollisuus vs. maallistuminen Kansallinen yhtenäisyys vs. monikulttuurisuus ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen Kestävä kulutus (ekologiset arvot) vs. talouskasvu
64 Poliittinen luottamus Poliittinen luottamus tai kannatus voidaan jakaa yleiseen tai diffuusiin luottamukseen sekä erityiseen tai spesifiin luottamukseen (Easton 1965) Yleisellä kannatuksella viitataan kansalaisten tukeen poliittista järjestelmää ja sitä ohjaavia arvoja kohtaan Erityinen kannatus taasen viittaa kansalaisten luottamukseen poliittisia instituutioita ja vallanpitäjiä kohtaan Poliittinen luottamus on poliittisen järjestelmän elinehto aivan samoin kuin ihmisten luottamus toisiinsa on toimivan kansalaisyhteiskunnan perusta Mikäli kansalaiset eivät luota johtajiinsa ja ennen kaikkea poliittisiin instituutioihin, kertoo se järjestelmän alhaisesta hyväksyttävyydestä. Alhainen legitimiteetti voi johtaa poliittisen järjestelmän hajoamiseen tai ainakin sen puolueiden voimasuhteiden uusiutumiseen
65 Vahva luottamus poliittisiin instituutioihin ja demokratian tilaan kielii puolestaan poliittisen järjestelmän toimivuudesta ja kansalaisten kiinnittymisestä maansa politiikkaan, jotka myötävaikuttavat kansalaisten poliittiseen osallistumiseen Poliittinen luottamus on täten yhteydessä myös äänestysaktiivisuuteen eli poliittisiin instituutioihin ja varsinkin parlamenttiin luottavat henkilöt äänestävät todennäköisemmin kuin ne kansalaiset, jotka eivät koe voivansa luottaa valtionsa poliittiseen järjestelmään Mielenkiintoista on myös, että luottamus valtiollisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratian toimivuuteen on vahvinta nimenomaan niissä maissa, joissa luotetaan vahvimmin toisiin ihmisiin
66 Tutkijat ovat ainakin 1970-luvulta lähtien kiinnittäneet huomiota kansalaisten heikentyneeseen poliittiseen luottamukseen. Varsinkin kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin ja puolueisiin on laskenut Kansalaiset kuitenkin arvostavat demokratiaa eli kansanvaltainen hallitsemistapa nauttii edelleen vankkaa suosiota Tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan on heikompaa enemmän korruptoituneissa valtioissa Kansalaisten luottamus erityisesti maan hallitukseen riippuu ratkaisevasti taloudellisesta tilanteesta
67 Alhaisempi luottamus kansallisiin instituutioihin voi ainakin osittain myös johtua globalisaatiosta ja Euroopan integraatiosta, sillä asettavathan ne yhä suurempia rajoitteita ja reunaehtoja valtiollisten instituutioiden päätöksille Aikaisempaa kriittisempi suhtautuminen valtarakenteisiin ja vallanpitäjiin voidaan tosin tulkita myös myönteiseksi kehitykseksi, jossa kansalaiset ovat valmiimpia sekä korkeamman koulutustason myötä myös kykenevämpiä kyseenalaistamaan päättäjien toimintaa (critical citizens?) Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaisten luottamus ja tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan ovat verraten korkealla tasolla. Suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet eniten poliisiin, puolustusvoimiin ja oikeusjärjestelmään, kun taas luottamus poliittisiin instituutioihin on heikentynyt, näin erityisesti 1990-luvun lamavuosien seurauksena
68 Poliittinen luottamus 24 maassa (asteikko 0-10) vuonna 2010: summamuuttuja (luottamus parlamenttiin, poliitikkoihin ja puolueisiin) (Kestilä-Kekkonen 2014)
69 Edustuksellinen demokratia Edustuksellinen demokratia rakentuu vahvasti puolueiden varaan Puolueet esittävät kansalaisille kilpailevia vaihtoehtoja, ylläpitävät poliittista keskustelua, edistävät kannattajiensa aineellisia etuja ja aatteellisia tavoitteita ja nostavat tärkeinä pitämiään kysymyksiä poliittisen keskusteluun ja päätöksentekoon Puolueet vastaavat vaaleissa ehdokkaiden asettamisesta ja kampanjoinnista Parlamentaarisissa demokratioissa hallituspuolueet kantavat poliittisen vastuun hallituksen politiikasta. Vastaavasti oppositiopuolueilla on mahdollisuus (tai velvollisuus) esittää vaihtoehtoja hallituspuolueiden harjoittamalle politiikalle Täten vaaliosallistumisen taso kertoo osaltaan puolueiden kyvystä houkutella kansalaisia äänestämään
70 Puoluejäsenyys Puoluejäsenyydet ovat laskeneet yleisesti Euroopassa sama pätee myös Suomeen Tuoreessa 27 Euroopan valtion vertailussa Suomi sijoittui kolmanneksi. 8 % suomalaisista äänioikeutetuista kuuluu puolueeseen maiden keskiarvon ollessa 4,7 %. Enemmistössä valtioita alle 5 % äänioikeutetuista kuuluu puolueisiin Vielä 1960-luvulla joka viides suomalainen äänioikeutettu kuului puolueeseen Suomalaisilla puolueilla on suuria vaikeuksia rekrytoida uusia jäseniä. Kun lisäksi huomioidaan puoluejäsenistöjen ikääntyminen, on todennäköistä, että puolueiden jäsenmäärät pienenevät tulevaisuudessa entisestään Onko laskeva puoluejäsenyys ongelma puolueille tai demokratialle?
71 Vaaliosallistuminen Vaaliosallistumisen aste kertoo niin puolueiden ja ehdokkaiden kyvystä houkutella ihmisiä äänestämään, kansalaisten linkittymisestä poliittiseen järjestelmään ja heidän uskosta oman äänensä merkityksestä kuin yhteiskuntien sosiaalisesta eriarvoistumisesta Vaalit ovat edustuksellisessa demokratiassa myös keskeisin tapa kanavoida kansalaisten mielipiteet julkiseen päätöksentekoon Institutionaalisista tekijöistä äänestysaktiivisuuteen myötävaikuttavat eniten suhteellinen vaalitapa ja ns. äänestyspakko Väestöön liittyvien tekijöiden suhteen tutkimukset niin Suomesta kuin muista valtioista osoittavat systemaattisia vinoutumia: korkeammin koulutetut ja paremman tulotason omaavat kansalaiset äänestävät muita aktiivisemmin
72 Lisäksi nuoret ovat äänestäneet vähäisemmin kuin vanhemmat ikäluokat Muista yksilötason tekijöistä esimerkiksi äänestäminen edellisissä vaaleissa, samaistuminen puolueeseen, kiinnostus politiikkaan sekä äänestämistä koskeva velvollisuudentunto myötävaikuttavat äänestämiseen Vaaliosallistuminen on vähentynyt varsin tasaisesti vakaissa demokratioissa 1950-luvulta lähtien EU:n jäsenvaltioista Malta, Luxemburg, Belgia, Kypros, Tanska, Ruotsi, Italia, ja Itävalta ovat korkean vaaliosallistumisen maita eli keskimäärin yli 80 % valitsijoista hyödynsi äänioikeuttaan. Malta, Tanska ja Ruotsi ovat ainoat jäsenmaat, joissa korkeaan äänestysprosenttiin ylletään ilman äänestämättä jättämisen sanktiointia
73 Suomessa vaaliosallistuminen on laskenut varsin tasaisesti 1960-luvun lopulta alkaen. Ero muihin Pohjoismaihin on nykyään suuri Kevään 2007 eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 67,9 pienin lukema sitten toisen maailmansodan. Jos mukaan lasketaan maamme rajojen ulkopuolella asuvat ulkosuomalaiset, äänestysaktiivisuus oli vain 65 % Kevään 2011 (70,5 %) ja 2015 (70,1 %) vaalien hieman korkeampi äänestysvilkkaus selittynee ainakin osittain Perussuomalaisten nousulla ja siihen liittyneellä yhteiskunnan politisoitumisella
74 Vähäinen vaaliosallistuminen vinouttaa päätöksentekoa, mikäli äänestämättä jättäneiden näkemykset poikkeavat huomattavasti äänioikeuttaan käyttäneiden näkemyksistä Suomessa esimerkiksi maahanmuuton ja EU:n suhteen kansanedustajien näkemykset ovat olleet myönteisempiä kuin äänestäjien ja varsinkin äänestämättä jättäneiden Osallistumishalukkuus seuraavissa vaaleissa voi vähentyä, mikäli oman ryhmän näkemysten ei koeta tulevan huomioon otetuiksi päätöksenteossa Tai sitten nousee jokin aidon vaihtoehdon tarjoava poliittinen liike, kuten Perussuomalaiset vuoden 2011 vaaleissa, joka hyötyy kansalaisten ja päätöksentekijöiden välisestä mielipidekuilusta
75 Eduskuntavaalien äänestysprosentti
76 Äänestysprosentti viimeisimmissä parlamenttivaaleissa 24 Euroopan maassa (Kestilä-Kekkonen 2014)
77 Yhteydet päätöksentekijöihin Lobbaaminen päätöksentekijöihin (tai päätösten valmisteluun osallistuviin) kohdistuva toiminta Lobbaamisen tehokkuus riippuu Pääsystä (access) oikeiden henkilöiden luo Argumentaatiosta (tieto ja miten se esitetään) Voimavaroista (vertaa esimerkiksi suurten yritysten ja ympäristöjärjestöjen tai kansalaisten resursseja) Internet on helpottanut kansalaisten mahdollisuuksia olla yhteydessä poliitikkoihin ja viranhaltijoihin
78 Muita vaikutuskanavia Propaganda yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen Oikeuslaitoksen kasvanut merkitys poliittisten kiistojen ratkaisijana Mielenosoitukset Lakot Väkivallaton kansalaistottelemattomuus Väkivallan / voimakeinojen käyttö vrt. terrorismi; milloin oikeutettua? Arjen kulutusvalinnat
79 Valkoinen talo juhlii korkeimman oikeuden päätöstä
80 Poliittinen osallistuminen Suomessa, 2011
81 Kansalaisyhteiskunta Valtion ohjauksen tai omistuksen ulkopuolella toimivat järjestöt tai ihmisryhmät Taloudelliset etujärjestöt Kansalaisjärjestöt esimerkiksi yhden asian liikkeet, uskonnolliset yhteisöt jne. Ovatko puolueet (tai työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt) osa kansalaisyhteiskuntaa vai osa valtiota? Suomessa on aktiivinen järjestökenttä. Suomalaisia järjestöjä leimaa läheinen kumppanuussuhde julkiseen sektoriin ( sidosryhmät )
82 Kansalaisjärjestöjen toimintatavat Poliittisten järjestöjen yleisenä tavoitteena on päätöksentekoon (tai julkiseen mielipiteeseen) vaikuttaminen Päättäjien lobbaaminen Julkisuuden hankkiminen esimerkiksi kampanjoilla tai teoilla (yhä enemmän sosiaalista mediaa hyödyntäen) Asiantuntijana toimiminen (esimerkiksi ministeriöissä tai eduskunnan valiokunnissa) Edustaako kansalaislähtöinen toiminta vastademokratiaa, edustuksellisen vaalidemokratian valvontavaltaa (Rosanvallon)?
83 Pluralismi Etujärjestöt toimivat yksilöiden puolustajina tai valtiovaltaa vastaan Kansalaisjärjestöt ovat kansalaisten ja valtion välinen linkki Järjestöt tasapainottavat toisiaan Ongelmana järjestöjen erilaiset voimavarat
84 Korporatismi Valtiovalta tarjoaa tietyille järjestöille vakiintuneen aseman neuvotteluissa ja politiikan suunnittelussa Tyypillinen esimerkki on työmarkkina-asioista sopiminen kolmikantaperiaatteella valtio, työnantajien järjestö, työntekijöiden järjestö Korporatismi on keskimäärin käytössä yleisemmin asukasluvultaan pienemmissä valtioissa (Itävalta, Norja, Ruotsi, Alankomaat, Saksa, Suomi, Japani...) Korporatismi vähentää lakkojen ja muiden työtaisteluiden todennäköisyyttä Suomessa yli 70 % kuuluu ammattiliittoon
85 VAALIT, PUOLUEET JA MEDIA Demokratian komentoketju (ja toiseen suuntaan vastuuketju) 1. Kansalaiset (äänestäjät) 2. Parlamentti 3. Hallitus 4. Valtionhallinto (virkamiehet)
86 Vaalijärjestelmät Vaalijärjestelmien eroja Ketkä saavat äänestää (ikäraja ja muut mahdolliset rajoitukset) ja asettua ehdokkaaksi Kenellä on oikeus asettaa ehdokkaita yleensä puolueet sekä valitsijayhdistykset Mitä henkilö äänestää puoluetta vai ehdokasta; ns. suljetut listat, avoimet listat, tai niiden välimuodot Miten äänet muunnetaan paikoiksi Äänikynnys tai ei (huom. todellinen äänikynnys) Vaalipiirien määrä ja suuruus
87 Eduskuntavaalit: ehdokas vai puolue?
88 Eduskuntavaalien äänestyslippu
89 Mitä pienempi vaalipiiri, sitä huonommin toteutuu suhteellisuus Vaalipiirien koon ja/tai rajojen määrittäminen on tärkeä osa prosessia Keskeinen erottelu: suhteelliset vaalitavat (proportional representation, PR) enemmistövaalit Duvergerin laki: enemmistövaalit johtavat kaksipuoluejärjestelmään, suhteellinen vaalitapa monipuoluejärjestelmään
90 Enemmistövaali Läpimenoon vaaditaan joko yksinkertainen enemmistö (plurality) tai ehdoton enemmistö (majority) äänistä Yhden edustajan vaalipiirit Hyvät puolet vahvistaa edustajan yhteyttä äänestäjiin tuottaa vahvoja hallituksia ääripuolueiden ehdokkaiden läpimeno vaikeaa Huonot puolet ääniä menee hukkaan (alhainen suhteellisuus) epäsuosiollinen pienille puolueille
91 Suhteellinen vaalitapa Kustakin vaalipiiristä valitaan useampi ehdokas Hyvät puolet: tuottaa suhteellisen lopputuloksen (paikkajako heijastelee äänten jakautumista), vähemmän hukkaääniä monipuoluejärjestelmä edistää konsensushakuisuutta Huonot puolet: Tuottaa hajanaisemman puoluejärjestelmän kansanedustajien ja äänestäjien siteet ovat ainakin lähtökohtaisesti heikommat STV (single transferable vote, siirrettävän äänen menetelmä): Käytössä usean ehdokkaan vaalipiirit. Äänestäjät pistävät kaikki ehdokkaat järjestykseen Monimutkainen järjestelmä (käytössä esimerkiksi Irlannissa)
92 Puolueet ja kansalaiset Puolueiden heikentyminen / luonteen muutos? it would be an overstatement to write the parties political obituary, but a pattern of partisan decline or at least a transformation in the role played by parties is increasingly apparent in almost all advanced industrial democracies. (Dalton & Wattenberg 2000) Puolueiden siteet kansalaisiin ovat heikentyneet 1. Äänestysprosentit laskevat 2. Puolueisiin samaistuminen aikaisempaa heikompaa 3. Yhä harvempi on puolueen jäsen
93 Puolueisiin samaistuminen Suomessa (eri tavoin mitattuna)
94
95
96 Puoluejärjestelmien muutos Liikkuvien äänestäjien määrä on kasvanut Puoluejärjestelmät ovat menettäneet vakauttaan ja fragmentoituneet Puolueiden väliset ideologiset erot ovat kaventuneet (catch-all parties) Puolueiden ideologioissa ja tavoitteissa on toki eroja, mutta ainakin vasemmisto-oikeisto ulottuvuudella ne ovat lähentyneet toisiaan (valtion ja markkinoiden rooli) Tämä on korostanut muiden politiikan jakolinjojen tai kysymysten merkitystä
97 Ovatko puolueet osa kansalaisyhteiskuntaa vai osa valtion hallintakoneistoa? ( kartellipuolueet, cartel party; Katz & Mair 1995) Puolueet ovat taloudellisesti enemmän riippuvaisia valtiosta eli puoluetuesta Puolueen johdon merkityksen on tulkittu korostuneen rivijäsenten ja puolueorganisaation kustannuksella Puolueiden organisatorinen näivettyminen (varsinkin paikallistasolla) politiikan henkilöityminen, vaalikampanjat ja median rooli Kansainvälinen vuorovaikutus (EU)
98 Suomen politiikan ristiriitaulottuvuuksia (2011, 2015) Vasemmisto oikeisto Ydinalueet syrjäseudut Kansallinen suvereniteetti kansainvälistyminen Eliitti kansa Suomenkieliset ruotsinkieliset Perinteiset arvot avarakatseisuus Kasvu ja kulutus ympäristönsuojelu
99 Suomalaisten äänestäjien sijoittuminen vasemmisto oikeisto ulottuvuudelle
100 Asiakysymysäänestäminen: kansalaisten huolenaiheiden vaikutus eri puolueiden äänestämiseen Työllisyys Toimeentulo Verotuksen kireys Yritysten toimintaedellytykset Lakot ja työriidat Maaseudun ongelmat Ympäristön saastuminen + + Väkivalta, rikollisuus, huumeet + + Moraalin rappeutuminen + Henkilökohtainen turvallisuus Eriarvoisuus Kansainvälistymisen uhkatekijät + + Globaalit ongelmat, sodan uhka Eliitin etääntyminen kansasta SDP KESK KOK VAS VIHR RKP KD PS Lähde: Paloheimo (2003)
101 Puoluevastaisuus Tyytymättömyys puolueita ja politiikkaa kohtaan on lisääntynyt (distrust; anti-party sentiment) Valtapuolueiden ideologinen samankaltaisuus? Kansalaisten kokema (ja todellinen) epävarmuus globalisaatio, EU, epätietoisuus taloudesta Kansalaisten ja valtapuolueiden näkemyserot esimerkiksi maahanmuuton ja EU:n suhteen Koettu voimattomuuden tunne (politiikan monimutkaisuus ja etäisyys )
102 Äärioikeiston / radikaalin oikeiston / populististen puolueiden nousu Radikaali oikeisto tai populistiset puolueet ovat lisänneet kannatustaan useassa Euroopan maassa Pohjoismaista Norja, Tanska ja Suomi vuoden 2011 vaalien jälkeen Alankomaat ja Belgia, Ranska, Italia, Itävalta, Espanja Muutoksen merkitystä ei kuitenkaan pidä suurennella hankalaa ennustaa kyseisten puolueiden menestystä pitkällä aikavälillä Selittyykö radikaalin oikeiston nousu protestiäänestämisellä vai asiakysymysäänestämisellä (maahanmuutto, EU jne.)?
103 Perustelut Perussuomalaisten äänestämiselle (2011)
104 Demokratian kriisi? Kylmän sodan jälkeisen lännen ja idän välisen ideologisen kahtiajaon päättymisen jälkeen väitettiin, että demokratia on läntisessä, liberaalissa muodossaan saavuttanut lopullisen historiallisen voittonsa Sittemmin monet tutkijat, poliittiset toimijat ja kansalaiset ovat suhtautuneet näihin väitteisiin entistä kriittisemmin Yhä useampia politiikan tutkijoita askarruttaa demokratian tila ja tulevaisuus Valtioiden sisällä perinteinen edustuksellinen demokratia kohtaa yhä suurempia vaikeuksia Yhä harvempi äänestää vaaleissa tai kuuluu poliittisiin puolueisiin. Samoin yhä harvempi katsoo voivansa luottaa päätöksentekijöihin
105 Samalla globalisaatio sekä alueellinen yhdentyminen (erityisesti EU) murtaa entisiä valtiollisia, poliittisia ja ideologisia rajoja Maailmanlaajuiset ongelmat (ympäristökysymykset, järjestäytynyt rikollisuus, terrorismin torjunta, maahanmuutto jne.) edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä mutta kuitenkin seuraukset voivat olla merkittäviä myös kuntatasolla (esimerkiksi pakolaisten vastaanottokeskukset) Kyselytutkimusten mukaan yhä suurempi osuus kansalaisista tulkitsee tosiasiallisen vallan olevan instituutioilla, jotka ovat joko etäällä tai demokraattisen valvonnan ulottumattomissa (EU, + globalisaatio, monikansalliset yritykset jne.) Tämä kehitys on omiaan myötävaikuttamaan kansalaisten etääntymiseen politiikasta
106 Yleisödemokratia? Audience / spectator democracy (Manin 1997) Kansalaisten ja poliittisen eliitin välinen etäisyys kasvaa Vähenevä osuus kansalaisista osallistuu politiikkaan (ainakaan perinteisiä kanavia hyödyntäen) Alhaisempi luottamus poliitikkoihin Poliittiset puolueet ja suureen jäsenistöön nojaavat organisaatiot korvautuvat yhden asian liikkeillä Median ja mielipidemittausten merkitys korostuvat Poliittisten johtajien henkilökohtaiset ominaisuudet painottuvat sisältökysymysten asemesta (imago) Kuitenkin päätöksenteko ja julkisen vallan käyttö perustuvat edelleen edustukselliseen demokratiaan (puolueet, vaalit, hallituslaitokset)
107 Median rooli politiikassa Yleinen väite: median ja erityisesti sähköisen median rooli politiikassa on kasvanut Media seuraa aikaisempaa tarkemmin politiikkaa ja varsinkin poliitikkoja Maiden välillä on suurta vaihtelua sen suhteen kuinka poliittisesti värittynyttä media on Suomessa on verrattain objektiivinen, informaation välittämiseen keskittyvä media Määrittääkö media politiikan esityslistaa tai rytmiä? Vaikuttaako media poliitikkojen ratkaisuihin vrt. ulkoministeri Ilkka Kanervan ero vuonna 2008
108 Internet ja politiikka Internet on tuore ilmiö ennenaikaista vetää luotettavia johtopäätöksiä sen merkityksestä! Internet on tehokkaimmillaan keskustelun herättäjänä (politisointi) ajankohtaisen tiedon levittäjänä päättäjien valvonnassa (esim. Internet tarjoaa nopean ja vaivattoman tavan olla yhteydessä samanmielisiin, allekirjoittaa vetoomuksia tai tehdä aloitteita sekä olla suoraan yhteydessä päättäjiin
109 Kykenevätkö Internet ja muut vaihtoehtoiset vaikuttamiskanavat mobilisoimaan politiikkaan sellaisia henkilöitä, jotka eivät äänestä tai toimi puolueissa, vai kasautuuko osallistuminen niille kansalaisille, jotka osallistuvat politiikkaan myös perinteisillä tavoilla? Kansalaisten toiminta kansalaisjärjestöissä ja/tai Internetissä rikastuttaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttää, muttei välttämättä kovin paljon lisää poliittiseen toimintaan osallistuvien henkilöiden osuutta Samalla on muistettava, että yhden asian liikkeiden tai Internetissä vaikuttamisen lisääntyneestä suosiosta huolimatta edustuksellinen demokratia rakentuu jatkossakin poliittisten puolueiden varaan
110 Internet, SoMe ja vaalit Sosiaaliseen mediaan on kohdistettu suuriakin odotuksia vaaleissa Sosiaalisen median suosio (Suomessa Facebookilla yli 2 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää) Esimerkkejä SoMe:n onnistuneesta kampanjakäytöstä (Obama 2008) Presidentinvaalit Suomessa 2012: mediasta saattoi saada vaalien alla sellaisen kuvan, että SoMe (erityisesti Facebook) tulisi ratkaisemaan vaalit (Haaviston kiri toisella kierroksella) Puolueet, kansanedustajat ja ylipäätään kaikki poliittiset toimijat joutuvat panostamaan yhä enemmän sosiaaliseen mediaan
111 Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat käyttäneet verkkoa politiikan seuraamiseen hyvin vähän ja sen merkitys äänestyspäätöksille on ollut melkein olematon Korkeimmillaan noin 1/10 kansalaisista on seurannut vaaleja verkon kautta Nuoremmille kansalaisille verkko (etenkin vaalikoneet ja vaaliuutisointi) on kuitenkin yhtä tärkeä kuin perinteinen media Todennäköisesti merkitys tulee kasvamaan; puolueet, kansalaisjärjestöt ja yksilöt panostavat yhä enemmän verkon kautta vaikuttamiseen ja tiedottamiseen Internet mahdollistaa yksilökeskeisemmän, valikoivamman osallistumisen omien mielenkiinnon kohteiden mukaan (fragmentaatio)
112 Eduskuntavaalien seuraaminen tiedotusvälineistä
113 Sosiaalinen media ja politiikka
114
115
116
117 PARLAMENTIT, HALLITUKSET JA PRESIDENTIT Mikä on paras parlamentaarinen, presidentiaaalinen, vai puolipresidentiaalinen järjestelmä? Pystyvätkö parlamentit tosiasiallisesti valvomaan hallitusten toimintaa? Kenellä on valtaa hallituksessa? Onko virkamiesten valta kasvanut vaaleilla valittujen poliitikkojen kustannuksella (kansanedustajat, ministerit)?
118 Vallan kolmijako (Montesquieu) Lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan Lainsäädäntöelimet (parlamentit) säätävät lakeja Toimeenpanevat elimet (presidentit, hallitukset ja virkamiehet) panevat lait toimeen Oikeuslaitos tulkitsee lakeja ja tekee päätöksiä niiden perusteella Kuinka hyvin tämä vastaa todellisuutta?
119 Presidentiaalinen järjestelmä Kansa valitsee presidentin suorilla vaaleilla Parlamentti ei voi erottaa presidenttiä (pois lukien jokin vakava lainrikkomus) eikä presidentti voi hajottaa parlamenttia Esimerkiksi USA sekä useat Afrikan ja Etelä- ja Keski- Amerikan valtiot Presidentti on maan poliittinen johtaja mahdollistaa tehokkaamman poliittisen johtamisen tai vallan tasapainottamisen presidentin ja parlamentin kesken vaarana vallan liiallinen keskittyminen (varsinkin ilman toimikausien rajaamista)
120 Presidenteistä pääsee eroon
121 Vai pääseekö?
122 Monarkiat, 2015
123 Parlamentaarinen järjestelmä Hallitus muodostetaan parlamenttivaalien tuloksen pohjalta Parlamentti valitsee ja voi tarvittaessa erottaa hallituksen (toki muodollisesti hallituksen nimittää usein valtionpää eli muuten kuin suorilla vaaleilla valittu presidentti tai monarkki) Hallitus voi olla yhden puolueen hallitus (kuten yleensä Isossa-Britanniassa) useamman puolueen koalitio (kuten Suomessa) vähemmistöhallitus kuten usein Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa Pääministeri on maan poliittinen johtaja Yksinkertaisuus on koettu parlamentarismin vahvuudeksi toisaalta mahdollistaa myös enemmistön tyrannian
124 Puolipresidentiaalinen järjestelmä (semi-presidentalism) Toimeenpanovalta on jaettu hallituksen ja suorilla vaaleilla valitun presidentin kesken Presidentin valta kattaa yleensä seuraavat alat: nimittää (ainakin muodollisesti) hallituksen veto-oikeus lainsäädännössä ulkopolitiikan johto ja muu edustaminen Useimmissa puolipresidentiaalisissa valtioissa presidentin rooli on hyvin rajallinen pääministerin ollessa maan poliittinen johtaja Haasteeksi voi muodostua toimiva vallanjako presidentin ja hallituksen (sekä parlamentin) kesken Euroopan yleisin hallitusmuoto: esimerkiksi Ranska, Venäjä, Suomi, Puola, Romania, Itävalta, Islanti, Liettua, Kroatia sekä useat 1990-luvulla itsenäistyneet entiseen Neuvostoliittoon kuuluneet maat
125 Kumpi johtaa Suomen ulkopolitiikkaa presidentti vai pääministeri?
126 Parlamenttien tehtävät Parlamenteilla on lukuisia tehtäviä. Niistä keskeisimmät ovat: Kansalaisten edustaminen Lakien säätäminen (hyväksyntä) Hallituksen valitseminen ja sen valvonta Keskustelu Budjettivalta
127 Parlamenttien rakenne Parlamenttien koko vaihtelee suuresti: yleensä väkiluvultaan pienemmissä valtioissa on myös vähemmän kansanedustajia Parlamentit ovat joko yksikamarisia (noin 2/3 parlamenteista) tai kaksikamarisia Kaksikamarisuus on käytössä varsinkin liittovaltioissa jolloin alahuone edustaa kansalaisia ja ylähuone (senaatti) osavaltioita Kaksikamarisuutta on lisäksi perusteltu sillä, että se vaikeuttaa enemmistön tyranniaa ja mahdollistaa lakiesitysten huolellisemman tarkastelun
128 House of Commons
129 Eduskunta
130 Parlamenttien heikentyminen? Parlamentit valitsevat hallituksen ja voivat tarvittaessa antaa sille epäluottamuslauseen (hallituksen muodostamisen suhteen suuria eroja eri maiden välillä) Perustuslaillisesti parlamenttien asema on siis erittäin vahva Parlamentin ja hallituksen vahvan keskinäisriippuvuuden sekä politiikan muuttuneen luonteen on arvioitu heikentäneen parlamentin mahdollisuuksia valvoa hallitusta
131 Puoluevalta ( party government ) Hallituksen kohtalo riippuu parlamentin tuesta Parlamentin valta riippuu ainakin osittain siitä, kuinka laaja tuki hallituksella parlamentissa on Esimerkki: Lipposen johtamilla vuosien sateenkaarihallituksilla oli hallussaan jopa yli 70 % paikoista oppositio jäi väkisinkin heikoksi Pääministeri voi aina uhata erolla, mikäli hallituspuolueiden parlamenttiryhmät tekevät hallituksen elämän vaikeaksi Hallituksen politiikan kritisointi tapahtuu yleensä suljettujen ovien takana hallituspuolueiden parlamenttiryhmien kokouksissa
132 Politiikan luonteen muutos Politiikan on katsottu sirpaloituneen ja monimutkaistuneen suuri osa lainsäädännöstä käsittelee varsin kapeita asioita, joihin perehtyminen edellyttää syvällisempää alakohtaista asiantuntemusta Lisääntynyt kansainvälinen päätöksenteko ja verkottuminen myötävaikuttavat parlamenttien informaatiovajeen (informational asymmetry) kasvamiseen Virkamiehillä on keskeinen rooli hallitusten lakiesitysten valmistelussa ja toimeenpanossa
133 Onko parlamenteilla aidosti vaikutusvaltaa? Parlamentit prosessoivat hallituksen (laki)esityksiä käytännössä kaikki lait perustuvat hallituksen (tai EU:n) esityksiin Valiokuntien rooli on korostunut viime vuosikymmeninä kansanedustajien erikoistumisen on katsottu parantavan parlamentin edellytyksiä valvoa hallitusta Kansallinen lainsäädäntö edellyttää parlamentin hyväksyntää (legitimoi päätökset) Lainsäädäntö on hallitusvetoista, mutta ainakin hallitus joutuu ennakoimaan parlamentin kannat
134 Valtasuhteet hallituksessa Pääministerin rooli on korostunut median vaikutus EU ja muu kansainvälinen vuorovaikutus pääministeri koordinoi koko hallituksen toimintaa Valtiovarainministerin ja ulkoministerin tehtävät on yleensä arvioitu seuraavaksi tärkeimmiksi salkuiksi tosin ulkoministerin salkun painoarvo on laskussa Koalitiohallituksissa puolueiden johtajat ovat keskeisessä asemassa (vrt. Suomi) Varsinkin yksityiskohtaisemmissa asioissa ministereillä (ja virkamiehillä) voi olla paljonkin valtaa
135 VALTIO, EU JA GLOBALISAATIO Itsenäisten valtioiden määrä on lisääntynyt huimasti nykyään maailmassa on vajaat 200 valtiota Valtion kriteerit: alue ja väestö kansainvälinen tunnustus (YK:n jäsenyys, N = 193) kyky hallita aluetta ja väestöä (väkivaltamonopoli???)
136 Valtion määritelmä Valtio on oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella. Max Weber (1922): Wirtschaft und Gesellschaft 1. Valtio on ihmisyhteisö 2. Valtio on pakkoyhteisö 3. Valtiolla on määrätty maantieteellinen alue 4. Valtiolla on fyysisen väkivallan käytön legitiimi monopoli 5. Oikeusjärjestys = voimassa olevien oikeusnormien kokonaisuus
137 Keskittäminen ja hajauttaminen Valtioiden välillä on suurta vaihtelua sen mukaan, kuinka keskitettyjä ne ovat Keskittämistä mitataan yleensä toimivaltuuksien jakautumisella tai taloudellisilla mittareilla (esimerkiksi kuntien osuus julkisista menoista) Yhtenäisvaltioissa valtiolliset instituutiot (yleensä parlamentti) määrittävät alempien päätöksentekotasojen (kunnat, alueet) toimivallan esimerkiksi Suomi
138 Liittovaltiot Liittovaltioissa valta on perustuslain nojalla jaettu kahden tai useamman eri tason kesken (osavaltiot ja liittovaltiotaso; perustuslain muuttamisessa osavaltioilla on merkittävä rooli) USA Venäjä EU:n jäsenvaltioista Belgia, Itävalta ja Saksa (lisäksi esimerkiksi Espanjassa ja Isossa-Britanniassa on merkittävää vallan hajauttamista alueille) Intia, Brasilia, Sveitsi, Kanada jne. Liittovaltion (ja/tai vallan hajauttamisen) on yleensä katsottu sopivan paremmin moniaineksisiin yhteiskuntiin
139 Liittovaltiot, 2015
140 Kansallisvaltio Termi "kansallisvaltio" (nation-state) on usein harhaanjohtava valtioiden sisäisestä väestöllisestä moniaineksisuudesta johtuen Sisällissodat ovat huomattavasti yleisempiä kuin valtioiden väliset konfliktit Valtioiden joukko ei ole vakio milloin pyrkimys itsenäisyyteen (tai autonomiseen asemaan) on oikeutettua Itä-Ukraina, Skotlanti, Katalonia, Kosovo, lukuisat valtiot Lähi-idässä ja Afrikassa jne.
141 Euroopan unioni (EU) Euroopan unionia on yleisesti kuvattu liittovaltion ja valtioliiton välimuodoksi tai yhdistelmäksi 28 jäsentä, reilut puoli miljardia kansalaista EU:n toimivalta on kattava, käsittäen lähes kaikki politiikan sektorit kulttuuripolitiikasta yhteisen ulkoja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen EU:n lainsäädäntö on ensisijaista jäsenvaltioiden lakeihin nähden EU ei kuitenkaan ole valtio juridisesti tarkasteltuna se on ylikansallisesta oikeusjärjestelmästään ja päätöksentekorakenteestaan huolimatta edelleen ensisijaisesti itsenäisten valtioiden yhteisö
142 EU:lla ei ole valtiollista perustuslakia vaan perussopimus, jonka muuttaminen tapahtuu jäsenvaltioiden eikä unionin toimesta. Perussopimusten muuttaminen edellyttää täten jäsenvaltioiden yksimielisyyttä Jäsenvaltioiden kansalaiset ovat samalla EU:n kansalaisia EU ei ole missään sanan järkevässä merkityksessä kansakunta, yhteenkuuluvuuden tunteen omaava kansa (demos) Unionin suurin ja poliittisesti tärkein ero varsinaisiin liittovaltioihin verrattuna on yhteisen identiteetin tai yhteenkuuluvuuden tunteen sekä poliittisen yhteisöllisyyden heikkous Kansalaisten ensisijainen samaistumiskohde on heidän oma jäsenvaltionsa tai jokin sen alainen alue, ei EU
143 EU:lla on omat liittovaltiolliset instituutionsa, jotka omaavat välitöntä toimivaltaa suhteessa unionin kansalaisiin Eurooppa-neuvosto komissio parlamentti ja neuvosto tuomioistuin Jäsenvaltioiden rooli EU:n päätöksenteossa on selkeästi vahvempi kuin osavaltioiden yhdessäkään liittovaltiossa EU:lla ei ole varsinaista hallitusta tai presidenttiä, vaan ylintä poliittista valtaa käyttää jäsenvaltioiden poliittisista johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto
144 Eurooppa-neuvosto
145 EU:n imago
146 Oman äänen kuuluminen / vaikutusvalta EU:ssa
147 EU:n lähivuosien haasteita Talous tulee hallitsemaan keskustelua Kreikan ongelmat Jäsenvaltioiden (kuten Suomen) omat taloudelliset vaikeudet Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä Maahanmuuttopolitiikka Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen Kansalaisten vahvempi osallistaminen ja heidän Eurooppa-tietämyksen lisääminen
148 Globalisaatio Määritelmä: vuorovaikutussuhteiden laajentuminen maailmanlaajuisiksi Koskettaa käytännössä kaikkia valtioita. Eristäytyminen on entistä epärealistisempi vaihtoehto Burma / Myanmar Pohjois-Korea Taloudellisen vuorovaikutuksen ja keskinäisriippuvuuden lisääntyminen: kaupan lisääntyminen, kaupankäynnin esteiden vähentyminen, pääomien kansainvälistyminen
149 Tekninen integraatio: maailmanlaajuiset kommunikaatio- ja informaatioverkostot. Median kansainvälistyminen, kulttuurin amerikkalaistuminen, informaation sääntelyn väheneminen Ekologinen keskinäisriippuvuus: esimerkiksi saastuminen sekä lämpötilojen kohoaminen Selittävät tekijät: informaatioteknologian nopea kehitys, etujärjestöjen ja puolueiden ajama vapaakauppaa painottava ideologia
150 Onko kysymys globalisaatiosta, kansainvälistymisestä vai alueellisesta yhdentymisestä (regionalismi)? Neljän johtavan talousblokin (EU, Pohjois-Amerikka, Mercosur, Itä-Aasia) sisäinen kauppa on määrällisesti olennaisesti suurempaa kuin niiden välinen kauppa tai kauppa muun maailman kanssa Kauppablokkien välinen kilpailu ja ristiriidat voivat lisääntyä, samoin keskustelu kaupan etiikasta ja sääntelystä (ruoan turvallisuus, lapsityövoima, ympäristösäädökset jne.; vrt. TTIP)
151 Globaali työnjako: myös yritysten ja tuotantosektoreiden sisällä Tuotanto on siirtynyt enenevässä määrin alhaisempien työvoimakustannusten maihin Toisaalta yritykset voivat hyötyä vahvasta valtiosta (yhteiskunnallinen vakaus, koulutettu työvoima, tieteen ja tutkimuksen läheisyys) eivätkä näin välttämättä muuta matalapalkkaisempiin maihin Tuhoaako globalisaatio hyvinvointivaltion? Kansalliset tekijät kuten väestön vanheneminen ja tuotannon lasku ovat yhtä tärkeitä tekijöitä valtioiden uudistuksiin Kansallinen identiteetti ei ole sanottavasti heikentynyt
152 Globalisaation kuvia
153
154
155
156 BKT:n jakautuminen maailmassa
VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2017
VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI Syksy 2017 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + oppimispäiväkirja (2 op) Oppimispäiväkirja (6-8 sivua 1½ rivivälillä).
LisätiedotVALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2016
VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI Syksy 2016 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + oppimispäiväkirja (2 op) Oppimispäiväkirja (6-8 sivua 1½ rivivälillä)
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotVALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2018
VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI Syksy 2018 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + oppimispäiväkirja (2 op) Oppimispäiväkirja (6-8 sivua 1½ rivivälillä).
LisätiedotVALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI
VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + kirjallinen kuulustelu (2 op) Tentitään teos Heywood, Politics. Palgrave 2007. 3. painos (3 op) Vaihtoehtoisia
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotTURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
LisätiedotArvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET
YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotEnemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa
Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
LisätiedotEdustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet
Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus
LisätiedotYH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta
YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen
LisätiedotMinkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa
Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä
Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotKUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN
KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN Sivu Luottamus päättäjiin lisääntyi kuntavaalien seurauksena. Enemmistö kansalaisista ( %) luottaa erittäin tai melko paljon kotikunnan päättäjiin ja reilu
LisätiedotSosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja
Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
Lisätiedot8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta
8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.
LisätiedotMUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT
MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 8.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Osallistumismuodot 2. Osallistumisasenteet 3. Deliberatiivinen
LisätiedotLähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14
Johdatus valtio-oppiin oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / yleinen valtio-oppioppi Helsingin yliopisto Johdatus valtio-oppiin, oppiin, 7 op Opintojakson
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat
LisätiedotKUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS
KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotKansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa
Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa
LisätiedotPUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ
TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. KANNATTAJAT MÄÄRITTELIVÄT PUOLUEET POLIITTISELLE KARTALLE kokoomus on oikeisto- ja vasemmistoliitto vasemmistopuolue Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu
LisätiedotVajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja
Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen
LisätiedotHeikki Paloheimo, Tampereen yliopisto
Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Demokratiaseuranta ja vaaliaineistot: teemat ja tavoitteet (Teksti on alun perin osa oikeusministeriölle toimitettua esitystä Suomen demokratiaindikaattoreiden perusaineistojen
Lisätiedot1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?
A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki
LisätiedotPUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA
012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puolet suomalaisista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, joka viides nettiäänestänyt ja ollut osto- tai maksulakossa Yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA
LisätiedotJOHDATUS VALTIO-OPPIIN
JOHDATUS VALTIO-OPPIIN, 7 OP JOHDATUS VALTIO-OPPIIN POLITIIKAN TUTKIMUS Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Yleinen valtio-oppi Helsingin yliopisto Opintojakson tavoitteena on antaa
LisätiedotNeljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita
TUTKIMUSOSIO Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita Suomalaisista vain reilu neljännes ( %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä,
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017
KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017 QUESTIONNAIRE: FSD3192 FINNISH VIEWS OF DEMOCRACY AND POLITICAL ISSUES 2017 Tämä kyselylomake on osa yllä
LisätiedotRadikaali eduskuntauudistus 1906
Naiset eduskunnassa Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen Helsingin työväenopisto 2.10.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät
LisätiedotKUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN
Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä. Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille tutkija Joni Krekola
Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille 12.11.2018 tutkija Joni Krekola etunimi.sukunimi@eduskunta.fi Eduskunnan tehtävät lakien säätäminen valtion varojen käytöstä
LisätiedotYhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.
Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotKuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina
Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)
EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan
LisätiedotPerussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa
Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).
LisätiedotViestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009
LisätiedotEriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.
Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.
LisätiedotHALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA
Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita
LisätiedotNettiäänestäminen. Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä. Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5.
Nettiäänestäminen Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5. Jussi Westinen, tutkija (VTT) 12.9.2017 Nettiäänestämistä on
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan
LisätiedotOECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotLuottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta
12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu vasemmiston
LisätiedotMuutosvaalit 2011. Suomen vaalitutkimuskonsortio www.vaalitutkimus.fi
Muutosvaalit 2011 Kansallinen vaalitutkimus vuoden 2011 eduskuntavaaleista 18 kirjoittajaa neljästä eri yliopistosta, vaalitutkimuskonsortio Oikeusministeriö rahoitti päätutkimusaineiston ja hankkeen koordinoinnin
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotPOLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT
POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 1.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Selitysmallit 3. Tutkimustuloksia 4. Kertaus 5. Keskustelu:
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotEU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO
EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
LisätiedotLehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy
Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 0 Kantar TNS Oy Julkaisuvapaa.. klo Tyytyväisyys sekä hallitukseen että oppositioon aiempaa hieman suurempaa Runsas kolmasosa suomalaisista ( %) ajattelee Juha Sipilän
LisätiedotKansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo
Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa
LisätiedotÄänestystäminen edustuksellisessa demokratiassa. Hanna Wass Suomalaisen tiedeakatemian nuorten klubi 15.12.2011
Äänestystäminen edustuksellisessa demokratiassa Hanna Wass Suomalaisen tiedeakatemian nuorten klubi 15.12.2011 Esityksen rakenne äänioikeuden historia äänestämisen perustelut äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat
LisätiedotLähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista
Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää
LisätiedotJohdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus -
Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan tutkimuksen osuus Alustava sisältö: 29.9. Johdatus aihepiiriin ja peruskäsitteet 2.10. Demokratia 3.10. Vaalit ja vaalijärjestelmät
LisätiedotSAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT
SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT Dos. Kimmo Elo Helsingin yliopisto, poliittinen historia Schuman-seuran syyskokousesitelmä Turku 27.9.2017 VAALITULOS PÄHKINÄNKUORESSA Angela Merkelin johtama CDU
LisätiedotLIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotASK QK3a IF "VOTED", CODE 1 IN QK1 OTHERS GO TO QK3b
QK Europarlamenttivaalit pidettiin 7. kesäkuuta. Jotkut suomalaiset eivät syystä tai toisesta äänestäneet näissä vaaleissa. Äänestittekö Te itse äskeisissä? Äänesti Ei äänestänyt FL Q TREND MODIFIED ASK
LisätiedotSOSIALISAATIO JA POLIITTINEN KIINNITTYMINEN
SOSIALISAATIO JA POLIITTINEN KIINNITTYMINEN Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 8.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Poliittinen sosialisaatio 2. Kiinnostus politiikkaa kohtaan 3.
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE
LisätiedotPuolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa
TUTKIMUSOSIO Puolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa ( % uskoo sen vaikuttavan ratkaisevasti tai melko paljon) sekä aatteellinen linja ( %) ovat tärkeimmät
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
Lisätiedot1995 Schengen Sisämarkkinat
Tähänastisista saavutuksista... 1957 Rooman sopimus 1992 Maastrichtin sopimus 1995 Schengen 2004 Laajentuminen itään 1987 Erasmus 1993 Sisämarkkinat 2002 Euro 2012 Nobelin rauhanpalkinto 1 10 painopistettä
LisätiedotVaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80
Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät
LisätiedotSisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä
SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia
LisätiedotPoliittisen osallistumisen eriytyminen
Poliittisen osallistumisen eriytyminen Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Seminaari- ja kuulemistilaisuus valtioneuvoston demokratiapoliittisesta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO
Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on se EU:n toimielin, joka määrittelee Euroopan unionin yleisen suunnan ja prioriteetit. Sen jäseninä ovat EU:n jäsenmaiden
LisätiedotLiite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon
Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin
Lisätiedot15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta
Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset
LisätiedotPoliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset
Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotValtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö
Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö 1 Taulukko, Democracy indexin kymmenen kärki Overall score
LisätiedotNiukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää
TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien
Lisätiedot