VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI"

Transkriptio

1 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + kirjallinen kuulustelu (2 op) Tentitään teos Heywood, Politics. Palgrave painos (3 op)

2 Vaihtoehtoisia suoritustapoja Heywoodin kirjalle: Tentitään teos luentotentin yhteydessä tai lukuvuoden aikana sähköisessä tenttijärjestelmässä (tentaattorina Erika Säynässalo) Laaditaan essee aiheesta Perussuomalaisten merkitys Suomen politiikassa tai aiheesta Mitä eurokriisi kertoo politiikan ja talouden suhteesta? Essee on palautettava luentokuulustelun yhteydessä. Sen pituuden on oltava 8-10 sivua 1½ rivivälillä. Essee saa olla vapaamuotoinen, pohdiskeleva kirjoitus

3 Luentopäivämäärät ja luentojen aiheet klo 9-12 Johdanto, tieteenalan kehitys ja politiikan määritelmät klo 9-12 Demokratia ja valta klo 9-12 Poliittinen osallistuminen ja politiikan vaikutuskanavat klo 9-12 Vaalit, puolueet ja media klo 9-12 Parlamentit, hallitukset ja presidentit klo 9-12 Valtio, EU ja globalisaatio klo 9-12 Tentti klo 9-12 Uusintatentti Luentosalit: tiistaisin Päätalo ls. A1; torstaisin Päätalo juhlasali

4 Tavoitteet Luentokurssin ja sen yhteydessä tentittävän teoksen suoritettuaan opiskelija omaa perustiedot politiikan tutkimuksen keskeisistä käsitteistä, teorioista, aineistoista, tutkimuskohteista sekä ajankohtaisista haasteista Opintojakson jälkeen opiskelija on perehtynyt valtio-oppiin tieteenalana ja osaa arvioida politiikan tutkimuksen suhteita muihin yhteiskuntatieteisiin Opiskelija osaa myös arvioida politiikan luonteen muutosta ja poliittisen toiminnan eri muotoja sekä ymmärtää tärkeimpien poliittisten ideologioiden ja poliittisten järjestelmien keskeisiä ominaisuuksia

5 Tieteenalan kehitys ja politiikan määritelmät Politiikan tutkimus / valtio-oppi on hankala ja tavallaan hieman vanhahtava käsite Keskeiset käsitteet: valta, demokratia, ideologiat, poliittinen järjestelmä, valtio Yhteiskuntatieteet alkoivat varsinaisesti syntyä vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla Yhteiskunnallisia kysymyksiä oli siihen asti tutkittu lähinnä historian, filosofian tai oikeustieteen näkökulmasta Politiikan tutkimuksen (tai valtio-opin) suhde muihin yhteiskuntatieteisiin on alusta alkaen ollut kiinteä ja eri oppiaineiden väliset rajat häilyviä

6 Politiikan tutkimus omana tieteenalanaan käynnistyi varsinaisesti Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla (American Political Science Association perustettiin 1903) Eurooppaan politiikan tutkimus levisi oikeastaan vasta toisen maailmansodan jälkeen Tieteenalan kehittyminen on vahvasti sidoksissa demokratisoitumiseen ei-demokraattisia valtioita on huomattavasti hankalampaa tutkia!

7 Politiikan lähtökohdat 1. Politiikka on vuorovaikutusta (kollektiivista) 2. Eri toimijoilla on eri tavoitteet (tai ainakaan tavoitteet eivät ole identtiset) 3. Tavoitteena on näiden eriävien tavoitteiden ja arvojen yhteensovittaminen tai hallinta 4. Resurssien niukkuus (scarcity of resources) kaikkien tarpeita ei voi tyydyttää 5. Päätökset ovat sitovia tai ainakin vaikuttavat väestön toimintaan

8 Tutkimuskohteet Täten tutkimus kohdentuu: 1. Arvojen ja tavoitteiden määrittämiseen ja selittämiseen (esimerkiksi ihmisten tai puolueiden kannat) 2. Poliittisen prosessin eli päätöksenteon analyysiin ja selittämiseen (miten eriävistä kannoista rakentuu lopputulos; instituutioiden ja muiden toimijoiden rooli) 3. Tehtyjen päätösten ja niiden vaikutusten analysointiin

9 Tutkimussuuntaukset Tutkimus on nykyään hyvin erikoistunutta vaarana on tiedon sirpaloituminen Valtion (tai valtiollisten instituutioiden) merkitys tutkimuskohteena vähenee alueellinen integraatio (EU), globalisaatio, ei-valtiollisten toimijoiden merkitys Behavioralismi käyttäytymisen tutkiminen (esimerkiksi vaalikäyttäytyminen) Tavoitteena on empiirisen kvantitatiivisen (määrällisen) analyysin avulla todentaa teoriasta johdettuja hypoteeseja Aineistojen saatavuuden parantuessa siirryttiin maakohtaisesta tarkastelusta enenevässä määrin vertailevaan tutkimukseen

10 Instituutioiden tutkimus instituutioilla on omat tavoitteensa ja toimintamuotonsa (vrt. organisaatiotutkimus; valtiosääntöoikeus), jotka vaikuttavat politiikan tuotoksiin ja toimijoiden valtasuhteisiin Rationaalisen valinnan teoria ensisijaisesti taloustieteisiin pohjautuva lähestymistapa, jossa tiettyihin ennakko-oletuksiin perustuen "mallinnetaan" toimijoiden (ihmiset, instituutiot) käyttäytymistä Poliittinen filosofia aatehistoriallinen tutkimus politiikan kieli (diskurssi, retoriikka, käsitteet, argumentaatio) Yhteiskuntakriittinen tutkimus kyseenalaistaa vallitsevia valtamekanismeja (esim. feministinen näkökulma) Poliittisen prosessin tai politiikan tuotosten analyysi (policyanalyysi; public policy) tutkitaan päätöksentekoa tai päätösten vaikutuksia jollain tietyllä politiikan sektorilla (esim. ympäristöpolitiikka)

11 Politiikan tutkimus ja muut tieteenalat Ainakin seuraavat tieteenalat tai oppiaineet ovat kiinteässä yhteydessä valtio-oppiin / politiikan tutkimukseen historia (poliittinen historia) taloustiede hallintotieteet oikeustiede (varsinkin perustuslakien tutkimus) sosiologia filosofia Valtio-opin ja kansainvälisen politiikan välinen rajanveto erittäin hankalaa Globalisaatio ja alueellinen integraatio (varsinkin EU) ovat hämärtäneet rajaa entisestään ilmiöitä voidaan tarkastella molempien oppiaineiden näkökulmasta

12 Politiikan määritelmät Tutkijoiden keskuudessa ei vallitse yksimielisyyttä politiikan määritelmästä Yhteisten asioiden hoitoa (mutta kenen toimesta?) Valtataistelu ja konfliktit lähtökohtana oletus ristiriidoista (maailmassa on hyvin harvoin tilanteita, joissa asianomaisilla on täsmälleen samat tavoitteet)

13 Politiikka tulee kreikankielen sanasta polis, kaupunki Politiikka ei ole pelkästään (julkista) päätöksentekoa! Politiikka voidaan ymmärtää koko ajan käynnissä olevana prosessina, joka kumpuaa ihmisten erilaisista asemista, tavoitteista ja arvoista

14 Politiikka on toimintaa, jonka avulla ihmiset luovat, säilyttävät ja muuttavat niitä yleisiä sääntöjä, joiden alaisuudessa he elävät. (Heywood 2007) Politiikka on sellaista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiin nousevien ongelmien käsittelyä, missä ihmiset pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan erilaisia vallankäytön keinoja käyttäen. (Paloheimo & Wiberg 1997)

15 Politiikka suppeassa ja avarassa merkityksessä 1. Politiikka suppeassa merkityksessä: toimintaa määrätyissä poliittisiksi tunnistetuissa instituutioissa (tai niiden asettamissa puitteissa) 2. Politiikka avarassa merkityksessä: mitä tahansa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiintyvää vallankäyttöä Lähde: Jan-Magnus Jansson (1970): Politiikan teoria.

16 Politiikan eri tasot (Euroopassa) a) Yksilö (perhe) b) Kuntataso c) Aluetaso (suurimmassa osassa demokraattisia valtioita aluetaso on Suomea merkittävämmässä asemassa) d) Valtio e) Euroopan tason politiikka (EU) f) Globaali taso (esim. Maailman kauppajärjestö WTO)

17 Politiikan kuvia I

18 Politiikan kuvia II

19 Politiikan kuvia III

20 Politiikan kuvia IV

21 Demokratia Termin alkuperä: kreikankieliset sanat demos (kansa) ja kratos (valta) Antiikin Kreikassa harjoitettiin suoraa demokratiaa vapaat kansalaiset kokoontuivat yhteen paikkaan äänestämään kaupungin / yhteisön asioista Edustuksellinen demokratia: kansa valitsee keskuudestaan edustajat tekemään päätöksiä heidän puolestaan

22 Demokratian leviäminen Demokratia oli 1800-luvulle asti ensisijaisesti kielteinen käsite (mahdollisti enemmistön tyrannian) Teollistumisen myötä syntyi kilpailevia poliittisia ryhmiä (eri yhteiskuntaluokat) Yleinen äänioikeus levisi vasta kun työväenluokka vaati oikeutta saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa

23 Demokratisoitumisen kolme aaltoa 1. Eurooppalaisten kansallisvaltioiden ja Amerikan Yhdysvaltojen (osittainen) demokratisoituminen 1800-luvulla 2. Toisen maailmansodan jälkeinen siirtomaiden itsenäistyminen ja sitä ajan mittaan seurannut demokratisoituminen 3. Sosialistisen järjestelmän romahtaminen lukujen taitteessa käynnisti demokratisoitumiskehityksen entisissä sosialistisissa maissa 1950-luvulla noin 1/4 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 1980-luvun alussa noin 1/3 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 2000-luvun alussa yli puolet maapallon väestöstä asuu (ainakin osin) demokraattisissa maissa (ks. Freedom House)

24 Toimivan demokratian edellytykset Vapaa mielipiteenmuodostus Sananvapaus ja kokoontumisvapaus Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Laillinen oppositio Valistuneet ja aktiiviset kansalaiset???

25 Vapaat / demokraattiset valtiot (Freedom House, 2012)

26 Demokraattisissa valtioissa asuvien osuus (Freedom House, 2012)

27 Demokraattiset valtiot (Freedom House, 2012)

28 Demokratiateoriat Klassinen demokratia kansalaiset päättivät suoraan asioista yhteisissä kokouksissa Viranomaisten valinta joko suoralla vaalilla, arpomalla, tai kierrättämällä tehtäviä kansalaisten kesken

29 Kehittävä demokratia ihmisten osallistuminen päätöksentekoon on suotavaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta Koulukunnan edustajat kannattivat joko suoraa demokratiaa (esimerkiksi Rousseau) tai ainakin yleistä äänioikeutta (esimerkiksi Mill)

30 Kilpailudemokratia / minimidemokratia Schumpeter (1942): Capitalism, Socialism and Democracy Demokratia on kilpailua äänistä Kansalla on mahdollisuus (säännöllisin väliajoin) tarvittaessa vaihtaa johtajia

31 Osallistuva demokratia kansalaisille on taattava aito mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Poliittisia järjestelmiä olisi muutettava tämän mahdollistamiseksi kansalaisaloitteet kansanäänestykset lähidemokratia

32 Deliberatiivinen demokratia Painottaa päätöksentekoa edeltävää keskustelua ja harkintaa (Habermas) Nykyistä perusteellisempi keskustelu johtaisi eri näkökantojen parempaan ymmärtämiseen (ja mahdollisesti kantojen muokkautumiseen) Argumentaatio (perustelut) nousisi ratkaisevaan asemaan Deliberatiivisen demokratian haasteita tai ongelmia: Onko kantojen muokkautuminen tavoiteltava asia? Onko olemassa yhteistä julkista tilaa, jossa keskustelua käydään? Haluavatko kansalaiset todella keskustella päätöksenteon kohteena olevista asioista?

33 Demokratian eri muodot Demokratia = kansanvalta Vastinpareja ja kysymyksiä: Suora demokratia vai edustuksellinen demokratia? Enemmistödemokratia (kuten Iso-Britannia) vai konsensusdemokratia (kuten Sveitsi)? Tulisiko kansalaisten ja heidän edustajiensa kantojen olla yhteneviä vai tuleeko kansanedustajien toimia itsenäisesti suhteessa äänestäjiinsä?

34 Demokratian ongelmat Enemmistödemokratia: voi johtaa vähemmistöjen etujen polkemiseen Konsensusdemokratia: vaikeuttaa uudistusten läpivientiä Kansan pienoiskuvan mahdottomuus yleensä huonoosaisemmat saavat heikoimmin äänensä kuuluviin

35 Kansanäänestykset Tavallinen kansanäänestys (referendum) äänestäjät hyväksyvät tai hylkäävät lakiesityksen (voi olla sitova tai neuvoa-antava) Kansalaisaloite tietty ennalta määrätty määrä kansalaisia voi vaatia kansanäänestystä tai lakiesitystä jostain asiasta (käytössä esimerkiksi Sveitsissä ja Kaliforniassa sekä Suomessa ja EU:ssa vuodesta 2012 lähtien) Suomessa kansalaiset voivat saada lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli vähintään kansalaista kannattaa aloitetta Vähintään miljoona EU-kansalaista voi ehdottaa komissiolle uutta lakialoitetta. Aloitteeseen täytyy saada allekirjoituksia vähintään neljäsosasta EU:n jäsenmaista (7/27)

36 Hyvät puolet Mahdollistavat kansalaisten osallistumisen Lisäävät järjestelmän legitimiteettiä (Sveitsi) Lisäävät kansalaisten poliittista tietämystä Huonot puolet Onko kansalaisilla riittävästi tietoa kyetäkseen päättämään asiasta? Esityslistan manipulaation vaara (kansalaiset eivät tee äänestyspäätöstä 'oikeiden' asioiden perusteella) Poliitikot välttävät vastuuta Voidaanko yhteiskunnalliset asiat yksinkertaistaa kyllä/eivastakkainasetteluksi? Alhainen osallistumisaste (vain kiinnostuneet tahot osallistuvat?)

37 Esimerkki: Britannian jäsenyys EU:ssa

38 Valta Valta: toimijan A kyky saada B tekemään jotain, jota B ei ilman A:n vaikutusta tekisi Rakenteellinen (väki)valta Vallankäyttö voi perustua asemaan esimerkiksi lainsäädännössä hallitusten ja parlamenttien jäsenillä on enemmän valtaa resursseihin fyysinen pakkovalta, taloudellinen valta, ideologinen valta (mikä on oikein ja mikä väärin; legitimiteetti), tieto (asiantuntijuus) kieleen (vallitseva diskurssi ja terminologia) Vallan luotettava mittaaminen on usein erittäin hankalaa

39 Valta päätöksenteossa Toimijoiden valtaa äänestysmenetelmin päätöksiä tekevissä instituutioissa analysoidaan esimerkiksi valtaindeksien avulla. Valtaindeksejä laskettaessa otetaan huomioon 1. Päätöksentekoon osallistuvien ryhmien koko 2. Käytettävät päätössäännöt 3. Toimijoiden väliset erilaiset enemmistöyhdistelmät

40 Esimerkki I: puolueella ei ole lainkaan äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 ja D10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 ei mikään puolue 3. A B D 70 A ja B 4. A C D 70 A ja C 5. B C D 70 B ja C 6. A B 60 A ja B 7. A C 60 A ja C 8. B C 60 B ja C Ratkaisevat poistumat: A 4/12 B 4/12 C 4/12 D 0/12 Pienellä puolueella ei ole yhtään valtaindeksillä mitattua äänivaltaa

41 Esimerkki II: päätössäännön muutos vaikuttaa valtasuhteisiin Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 D10 Päätössääntö: 67 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 A B C 3. A B D 70 A B D 4. A C D 70 A C D 5. B C D 70 B C D Ratkaisevat poistumat A 3/12 B 3/12 C 3/12 D 3/12 Pienellä puolueella (D) on yhtä paljon valtaindeksillä mitattua äänivaltaa kuin suuremmilla puolueillakin.

42 Esimerkki III: pienellä puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A 45 B 45 C 10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C 100 ei mikään puolue 2. A B 90 A ja B 3. A C 55 A ja C 4. B C 55 B ja C Ratkaisevat poistumat: A 2/6 B 2/6 C 2/6

43 Esimerkki IV: poliittiseen keskustaan sijoittuvalla puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: Vasemmisto (V) 45; Keskusta (K) 10; Oikeisto (O) 45 Päätössääntö: 51 ääntä. Oletus: Vain suljetut koalitiot tulevat kysymykseen. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. V K O 100 K 2. A K 55 V ja K 3. K O 55 K ja O Ratkaisevat poistumat: K 3/5 V 1/5 O 1/5 Poliittiseen keskustaan kuuluvalla puolueella (K) on erittäin paljon äänivaltaa

44 Valta ja puolueiden koalitioituminen Puolueen koalitiokelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä 1. Paikkaosuus ja äänivalta 2. Ohjelmallinen läheisyys 3. Sisäinen puoluekuri 4. Koalitiokumppanin sopimuksentekotyylit ja uskottavuus (historia, maine) 5. Puolueen kannattajien käsitykset sopivista yhteistyökumppaneista 6. Suhtautuminen koalitioyhteistyöhön yleensä 7. Henkilökemia

45 Poliittinen osallistuminen ja politiikan vaikutuskanavat Onko yksilöllä valtaa? Kannattaako äänestää? Kyllä: pystyy mahdollisesti vaikuttamaan lopputulokseen; tuntee mielihyvää (täyttää velvollisuutensa kansalaisena) Ei: yksittäisen äänen vaikutus lopputulokseen minimaalinen; ehdokkaisiin ja/tai puolueisiin perehtymiseen sekä itse äänestämiseen menee aikaa

46 Miksi ihmiset osallistuvat politiikkaan? Politiikkaan osallistutaan yleensä kolmesta syystä 1. Se on tapa edistää omia tavoitteita tai etuja (ideologiset tai muut tavoitteet) 2. Yhteiskunnallinen toiminta koetaan kansalaisvelvollisuutena 3. Yksilö tavoittelee itselleen valtaa

47 Ketkä osallistuvat politiikkaan? Väestö voidaan karkeasti ottaen jakaa kolmeen ryhmään: 1. Poliittisesti passiivisiin kansalaisiin: osallistuvat politiikkaan korkeintaan satunnaisesti eivätkä juuri seuraa politiikkaa 2. Aktiiviset osallistujat ovat kiinnostuneita politiikasta ja ottavat siihen säännöllisesti osaa äänestämällä ja/tai etujärjestöjen kautta 3. Vallanpitäjät

48 Kiinnostus politiikkaa kohtaan

49 Poliittinen sosialisaatio Kansalaisten poliittisen identiteetin muodostuminen Arvojen ja toimintamallien omaksuminen Sosialisaatio on käynnissä koko elämän ajan Yhteiskunnalliset lähtökohdat Luokka (merkitys vähenemässä; miten määritellä) Perhe Sukupolvi Sukupuoli Asuinpaikka Etninen ryhmä Uskonto

50 Koulutus ja työelämä Joukkotiedotusvälineet Oman maan poliittinen järjestelmä Mielipidejohtajien merkitys vähentynyt tietoa nykyään paremmin saatavana Naiset enenevässä määrin miehiä aktiivisempia poliittisia toimijoita (naiset kuitenkin edelleen aliedustettuina päätöksentekijöiden keskuudessa)

51 Naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista

52 Poliittinen kulttuuri Määritelmä: (suhteellisen pysyvät) kansalaisten politiikkaan kohdistamat asenteet ja arvot Kansalaisten suhtautuminen poliittiseen toimintaan (alamaisia vai aktivisteja?) Mitä kansalaiset toivovat tai odottavat poliittiselta järjestelmältä konsensus vs. vastakkainasettelu? Luottamus poliittiseen järjestelmään ja poliitikkoihin

53 Poliittisen kulttuurin murros? Inglehart (1977): The Silent Revolution Poliittisen kulttuurin muutos 1960-luvulla: rauhanliike (Vietnamin sota), ympäristöliikkeet jne. Luottamus päättäjiä (mutta ei demokratiaa) kohtaan alkoi laskea Postmateriaaliset arvot alkoivat syrjäyttää ns. materiaalisia arvoja

54 Länsimaissa pitkään vallinnut rauha ja taloudellinen hyvinvointi ovat johtaneet siihen, että materiaalisten arvojen (= talous ja turvallisuus) merkitys on laskenut Koulutuksen laadun ja määrän kasvu Tiedon monipuolistuminen ja lisääntyminen Ryhmäsidonnaisuuden (esim. yhteiskuntaluokat) merkitys laskenut

55 Perinteisen vasemmisto-oikeisto ulottuvuuden rinnalle on noussut uusia merkittäviä kysymyksiä Auktoriteettien kunnioitus vs. osallistumisen ja kritiikin tärkeys Uskonnollisuus vs. maallistuminen Kansallinen yhtenäisyys vs. moniarvoisuus ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen

56 Poliittinen luottamus Poliittinen luottamus tai kannatus voidaan jakaa yleiseen tai diffuusiin luottamukseen sekä erityiseen tai spesifiin luottamukseen (Easton 1965) Yleisellä kannatuksella viitataan kansalaisten tukeen poliittista järjestelmää ja sitä ohjaavia arvoja kohtaan Erityinen kannatus taasen viittaa kansalaisten luottamukseen poliittisia instituutioita ja vallanpitäjiä kohtaan Poliittinen luottamus on tavallaan poliittisen järjestelmän elinehto tai perusedellytys aivan samoin kuin ihmisten luottamus toisiinsa on toimivan kansalaisyhteiskunnan perusta Mikäli kansalaiset eivät koe voivansa luottaa johtajiinsa ja ennen kaikkea poliittisiin instituutioihin, kertoo se järjestelmän alhaisesta hyväksyttävyydestä ja legitimiteetistä. Alhainen legitimiteetti voi johtaa poliittisen järjestelmän hajoamiseen tai ainakin sen puolueiden voimasuhteiden uusiutumiseen

57 Vahva luottamus poliittisiin instituutioihin ja demokratian tilaan kielii puolestaan poliittisen järjestelmän toimivuudesta ja kansalaisten kiinnittymisestä maansa politiikkaan, jotka myötävaikuttavat kansalaisten poliittiseen osallistumiseen Poliittinen luottamus on täten yhteydessä myös äänestysaktiivisuuteen eli poliittisiin instituutioihin ja varsinkin parlamenttiin luottavat henkilöt äänestävät todennäköisemmin kuin ne kansalaiset, jotka eivät koe voivansa luottaa valtionsa poliittiseen järjestelmään Mielenkiintoista on myös, että luottamus valtiollisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratian toimivuuteen on vahvinta nimenomaan niissä maissa, joissa luotetaan vahvimmin toisiin ihmisiin Tutkijat ovat ainakin 1970-luvulta lähtien kiinnittäneet huomiota kansalaisten heikentyneeseen poliittiseen luottamukseen. Varsinkin kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin ja poliittisiin puolueisiin on laskenut

58 Tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan on heikompaa enemmän korruptoituneissa valtioissa Kansalaisten luottamus erityisesti maan hallitukseen riippuu ratkaisevasti taloudellisesta tilanteesta Alhaisempi luottamus kansallisiin instituutioihin voi ainakin osittain myös johtua globalisaatiosta ja Euroopan integraatiosta, sillä asettavathan ne yhä suurempia rajoitteita ja reunaehtoja valtiollisten instituutioiden päätöksille Aikaisempaa kriittisempi suhtautuminen valtarakenteisiin ja vallanpitäjiin voidaan tosin tulkita myös myönteiseksi kehitykseksi, jossa kansalaiset ovat valmiimpia sekä korkeamman koulutustason myötä myös kykenevämpiä kyseenalaistamaan päättäjien toimintaa (critical citizens?) Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaisten luottamus ja tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan ovat verraten korkealla tasolla. Suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet eniten poliisiin, puolustusvoimiin ja oikeusjärjestelmään, kun taas luottamus poliittisiin instituutioihin on heikentynyt, näin erityisesti 1990-luvun lamavuosien seurauksena

59 Edustuksellinen demokratia Edustuksellinen demokratia rakentuu vahvasti puolueiden varaan Puolueet esittävät kansalaisille kilpailevia vaihtoehtoja, ylläpitävät poliittista keskustelua, edistävät kannattajiensa aineellisia etuja ja aatteellisia tavoitteita ja nostavat tärkeinä pitämiään kysymyksiä poliittisen keskusteluun ja päätöksentekoon Parlamenttivaalit ovatkin nimenomaan puolueiden väliset vaalit, vastaavathan puolueet ehdokkaiden asettamisesta ja kampanjoinnista Parlamentaarisissa demokratioissa hallituspuolueet kantavat poliittisen vastuun hallituksen politiikasta. Vastaavasti oppositiopuolueilla on sekä mahdollisuus että velvollisuus esittää vaihtoehtoja hallituspuolueiden harjoittamalle politiikalle Täten vaaliosallistumisen taso kertoo osaltaan puolueiden kyvystä houkutella kansalaisia äänestämään

60 Puoluejäsenyys Puoluejäsenyydet ovat laskeneet yleisesti Euroopassa sama pätee myös Suomeen Tuoreessa 27 Euroopan valtion vertailussa Suomi sijoittui kolmanneksi. 8 % suomalaisista äänioikeutetuista kuuluu puolueeseen maiden keskiarvon ollessa 4,7 %. Enemmistössä valtioita alle 5 % äänioikeutetuista kuuluu puolueisiin Vielä 1960-luvulla joka viides suomalainen äänioikeutettu kuului puolueeseen Suomalaisilla puolueilla on suuria vaikeuksia rekrytoida uusia jäseniä. Kun lisäksi huomioidaan puoluejäsenistöjen ikääntyminen, on todennäköistä, että puolueiden jäsenmäärät pienenevät tulevaisuudessa entisestään Onko laskeva puoluejäsenyys ongelma puolueille tai demokratialle?

61 Vaaliosallistuminen Vaaliosallistumisen aste kertoo niin puolueiden ja ehdokkaiden kyvystä houkutella ihmisiä äänestämään, kansalaisten linkittymisestä poliittiseen järjestelmään ja heidän uskosta oman äänensä merkityksestä, kuin yhteiskuntien sosiaalisesta eriarvoistumisesta Vaalit ovat edustuksellisessa demokratiassa myös keskeisin tapa kanavoida kansalaisten mielipiteet julkiseen päätöksentekoon Institutionaalisista tekijöistä äänestysaktiivisuuteen myötävaikuttavat eniten suhteellinen vaalitapa ja ns. äänestyspakko Väestöön liittyvien tekijöiden suhteen tutkimukset niin Suomesta kuin muista valtioista osoittavat systemaattisia vinoutumia: korkeammin koulutetut ja paremman tulotason omaavat kansalaiset äänestävät muita aktiivisemmin Lisäksi nuoret ovat äänestäneet vähäisemmin kuin vanhemmat ikäluokat Muista yksilötason tekijöistä esimerkiksi äänestäminen edellisissä vaaleissa, samaistuminen puolueeseen, kiinnostus politiikkaan sekä äänestämistä koskeva velvollisuudentunto myötävaikuttavat äänestämiseen

62 Vaaliosallistuminen on vähentynyt varsin tasaisesti vakaissa demokratioissa 1950-luvulta lähtien EU:n jäsenvaltioista Malta, Luxemburg, Belgia, Kypros, Tanska, Ruotsi, Italia, ja Itävalta ovat korkean vaaliosallistumisen maita eli keskimäärin yli 80 % valitsijoista hyödynsi äänioikeuttaan. Malta, Tanska ja Ruotsi ovat ainoat jäsenmaat, joissa korkeaan äänestysprosenttiin ylletään ilman äänestämättä jättämisen sanktiointia Suomessa vaaliosallistuminen on laskenut voimakkaasti ja varsin tasaisesti 1960-luvun lopulta alkaen. Ero muihin Pohjoismaihin on nykyään suuri Kevään 2007 eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 67,9 pienin lukema sitten toisen maailmansodan. Jos mukaan lasketaan maamme rajojen ulkopuolella asuvat ulkosuomalaiset, äänestysaktiivisuus oli vain 65 % Kevään 2011 vaalien hieman korkeampi äänestysvilkkaus selittynee ennen kaikkea Perussuomalaisten nousulla ja siihen liittyneellä yhteiskunnan politisoitumisella

63 Vähäinen vaaliosallistuminen vinouttaa päätöksentekoa, mikäli äänestämättä jättäneiden näkemykset poikkeavat huomattavasti äänioikeuttaan käyttäneiden näkemyksistä. Suomessa esimerkiksi maahanmuuton ja EU:n suhteen kansanedustajien näkemykset ovat olleet myönteisempiä kuin äänestäjien ja varsinkin äänestämättä jättäneiden Osallistumishalukkuus seuraavissa vaaleissa voi vähentyä, mikäli oman ryhmän näkemysten ei koeta tulevan huomioon otetuiksi päätöksenteossa Tai sitten nousee jokin aidon vaihtoehdon tarjoava poliittinen liike, kuten Perussuomalaiset vuoden 2011 vaaleissa, joka hyötyy kansalaisten ja päätöksentekijöiden välisestä mielipidekuilusta

64 Eduskuntavaalien äänestysprosentti,

65 Yhteydet päätöksentekijöihin Lobbaaminen päätöksentekijöihin (tai päätösten valmisteluun osallistuviin) kohdistuva toiminta Lobbaamisen tehokkuus riippuu Pääsystä (access) oikeiden henkilöiden luo Argumentaatiosta (tieto ja miten se esitetään) Voimavaroista (vertaa esimerkiksi suurten yritysten ja ympäristöjärjestöjen tai kansalaisten resursseja) Internet on helpottanut kansalaisten mahdollisuuksia olla yhteydessä poliitikkoihin ja viranhaltijoihin

66 Yhteydet poliitikkoihin ( )

67 Muita vaikutuskanavia Propaganda yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen Oikeuslaitoksen kasvanut merkitys poliittisten kiistojen ratkaisijana Mielenosoitukset Lakot Väkivallaton kansalaistottelemattomuus Väkivallan / voimakeinojen käyttö vrt. terrorismi; milloin oikeutettua? Arkeen liittyvät kulutusvalinnat

68 Poliittinen osallistuminen Suomessa, 2011

69 Mielenosoituksiin osallistuminen

70 Kansalaisyhteiskunta Valtion ohjauksen tai omistuksen ulkopuolella toimivat järjestöt tai ihmisryhmät Taloudelliset etujärjestöt Kansalaisjärjestöt esimerkiksi yhden asian liikkeet, uskonnolliset yhteisöt jne. Ovatko puolueet (tai työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt) osa kansalaisyhteiskuntaa vai osa valtiota?

71 Kansalaisjärjestöjen toimintatavat Poliittisten järjestöjen yleisenä tavoitteena päätöksentekoon (tai julkiseen mielipiteeseen) vaikuttaminen Päättäjien lobbaaminen Julkisuuden hankkiminen (media) esimerkiksi kampanjoilla tai teoilla (vrt. ympäristöliikkeet) Asiantuntijana toimiminen (esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa)

72 Pluralismi Etujärjestöt toimivat yksilöiden puolustajina valtiovaltaa vastaan Kansalaisjärjestöt ovat kansalaisten ja valtion välinen linkki Järjestöt tasapainottavat toisiaan Ongelmana järjestöjen erilaiset voimavarat

73 Korporatismi Valtiovalta tarjoaa tietyille järjestöille vakiintuneen aseman neuvotteluissa ja politiikan suunnittelussa Tyypillinen esimerkki on työmarkkina-asioista sopiminen kolmikantaperiaatteella valtio, työnantajien järjestö, työntekijöiden järjestö Korporatismi on keskimäärin käytössä yleisemmin asukasluvultaan pienemmissä valtioissa (Itävalta, Norja, Ruotsi, Alankomaat, Saksa, Suomi, Japani...) Korporatismi vähentää lakkojen ja muiden työtaisteluiden todennäköisyyttä

74 Suomalaisten liittyminen yhdistyksiin, 2004

75 Vaalit, puolueet ja media Demokratian komentoketju (ja toiseen suuntaan vastuuketju) 1. Kansalaiset (äänestäjät) 2. Parlamentti 3. Hallitus 4. Valtionhallinto (virkamiehet)

76 Vaalijärjestelmät Vaalijärjestelmien eroja Ketkä saavat äänestää (ikäraja ja muut mahdolliset rajoitukset) ja asettua ehdokkaaksi Kenellä on oikeus asettaa ehdokkaita yleensä puolueet sekä valitsijayhdistykset Mitä henkilö äänestää puoluetta vai ehdokasta; ns. suljetut listat, avoimet listat, tai niiden välimuodot Miten äänet muunnetaan paikoiksi Äänikynnys tai ei (huom. todellinen äänikynnys) Vaalipiirien määrä ja suuruus

77 Eduskuntavaalit: ehdokas vai puolue?

78 Eduskuntavaalien äänestyslippu

79 Mitä pienempi vaalipiiri, sitä huonommin toteutuu suhteellisuus Vaalipiirien koon ja/tai rajojen määrittäminen on tärkeä osa prosessia Keskeinen erottelu: suhteelliset vaalitavat (proportional representation, PR) enemmistövaalit Duvergerin laki: enemmistövaalit johtavat kaksipuoluejärjestelmään, suhteellinen vaalitapa monipuoluejärjestelmään

80 Enemmistövaali Läpimenoon vaaditaan joko yksinkertainen enemmistö (plurality) tai ehdoton enemmistö (majority) äänistä Yhden edustajan vaalipiirit Hyvät puolet vahvistaa edustajan yhteyttä äänestäjiin tuottaa vahvoja hallituksia ääripuolueiden ehdokkaiden läpimeno vaikeaa Huonot puolet ääniä menee hukkaan (alhainen suhteellisuus) epäsuosiollinen pienille puolueille

81 Suhteellinen vaalitapa Kustakin vaalipiiristä valitaan useampi ehdokas Hyvät puolet: tuottaa suhteellisen lopputuloksen (paikkajako heijastelee äänten jakautumista), vähemmän hukkaääniä monipuoluejärjestelmä edistää konsensushakuisuutta Huonot puolet: Tuottaa hajanaisemman puoluejärjestelmän kansanedustajien ja äänestäjien siteet ovat ainakin lähtökohtaisesti heikommat STV (single transferable vote, siirrettävän äänen menetelmä): Käytössä usean ehdokkaan vaalipiirit. Äänestäjät pistävät kaikki ehdokkaat järjestykseen Monimutkainen järjestelmä (käytössä esimerkiksi Irlannissa)

82 Suhteellisuuden toteutuminen vuoden 2003 eduskuntavaaleissa PARTY VOTES % SEATS 1 % Centre Party Social Democrats National Coalition Left Alliance Green League Christian Democrats Swedish People's Party True Finns Communist Party Others Åland Islands Total The representative from the Åland Islands sits with the group of the Swedish People's Party. Source: Statistics Finland.

83 Puolueet ja kansalaiset Puolueiden heikentyminen / luonteen muutos? it would be an overstatement to write the parties political obituary, but a pattern of partisan decline or at least a transformation in the role played by parties is increasingly apparent in almost all advanced industrial democracies. (Dalton & Wattenberg 2000) Puolueiden siteet kansalaisiin ovat heikentyneet 1. Äänestysprosentit laskevat (esim. Suomi) 2. Puolueisiin samaistuminen aikaisempaa heikompaa 3. Yhä harvempi on puolueen jäsen

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2016

VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2016 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI Syksy 2016 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + oppimispäiväkirja (2 op) Oppimispäiväkirja (6-8 sivua 1½ rivivälillä)

Lisätiedot

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14 Johdatus valtio-oppiin oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / yleinen valtio-oppioppi Helsingin yliopisto Johdatus valtio-oppiin, oppiin, 7 op Opintojakson

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

JOHDATUS VALTIO-OPPIIN

JOHDATUS VALTIO-OPPIIN JOHDATUS VALTIO-OPPIIN, 7 OP JOHDATUS VALTIO-OPPIIN POLITIIKAN TUTKIMUS Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Yleinen valtio-oppi Helsingin yliopisto Opintojakson tavoitteena on antaa

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Tutkitut väittämät Kysymyspatteristossa 39 väittämää, joista 6 tarkasteltiin tässä tutkimuksessa: Tahallinen

Lisätiedot

Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus -

Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus - Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan tutkimuksen osuus Alustava sisältö: 29.9. Johdatus aihepiiriin ja peruskäsitteet 2.10. Demokratia 3.10. Vaalit ja vaalijärjestelmät

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö 1 Taulukko, Democracy indexin kymmenen kärki Overall score

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Vaalipiirien lukumäärästä säätäminen Suomen perustuslaissa

Vaalipiirien lukumäärästä säätäminen Suomen perustuslaissa Vaalipiirien lukumäärästä säätäminen Suomen perustuslaissa Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle lepäämässä olevasta ehdotuksesta laiksi Suomen perustuslain 25.n muuttamisesta (LJL 1/2015 vp; HE

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Poliittisen osallistumisen eriytyminen

Poliittisen osallistumisen eriytyminen Poliittisen osallistumisen eriytyminen Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Seminaari- ja kuulemistilaisuus valtioneuvoston demokratiapoliittisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo

Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaalit 25.5.2014 Vaalijärjestelyt Parlamentin toiminta ja tehtävät Äänestysaktiivisuus 1 Europarlamenttivaalit Järjestetään joka 5. vuosi Parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka kokoonpanosta

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS Contents 1 Resultater 3 2 Usikkerhed og basestørrelser 7 2 1 Resultater Metode Feltperiode: Uge 12 og 13 2014 Målgruppe: Repræsentativt udvalgte vælgere i hhv. Sverige og Finland på 18 eller derover. Metode:

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI Pekka Stenholm TSE Entre, Turun kauppakoulu Turun yliopisto 5/9 Helsinki TAUSTAA Esityksen pohjana kansainväliseen yrittäjyysmonitoriin

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus)

Johdatus politologiaan. Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus) Johdatus politologiaan Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus) Luentosarjan rakenne Johdatus politologiaan, syksy 2012, opettaja: Maija Setälä (maiset@utu.fi),

Lisätiedot

Demokratian tila Suomessa

Demokratian tila Suomessa Demokratian tila Suomessa Asianajajapäivä 13.1.2017 Kalastajatorppa Professori, tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Institutet för samhällsforskning, Åbo Akademi E-mail: kimmo.gronlund@abo.fi Twitter: @kimgron

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Suomi demokratian mittareilla hännillä onko aina? Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö

Suomi demokratian mittareilla hännillä onko aina? Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö Suomi demokratian mittareilla hännillä onko aina? Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö 1 Freedom in the World (Suomi ja vertailuryhmä neljänä ajankohtana

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2355 Kansalaiskeskustelu ydinvoimasta 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen 1.10.2010 Sisältö Ympäristösäätelyä useilta tahoilta EU:n lainsäädännön perusteet EU:n toimielimet (3) EU:n päätöksenteko Säädösten

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

EU:n kansalais- aloite

EU:n kansalais- aloite EU:n kansalaisaloite Miljoona EU-kansalaista voi pyytää komissiota tekemään lakialoitteen. Suomessa valtiolliseen kansalaisaloitteeseen tarvitaan 50 000 äänioikeutettua. 02 2012 2/8 EU:N KANSALAISALOITE

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot