VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI

Transkriptio

1 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + kirjallinen kuulustelu (2 op) Tentitään teos Heywood, Politics. Palgrave painos (3 op)

2 Vaihtoehtoisia suoritustapoja Heywoodin kirjalle: Tentitään teos luentotentin yhteydessä tai lukuvuoden aikana sähköisessä tenttijärjestelmässä (tentaattorina Erika Säynässalo) Laaditaan essee aiheesta Perussuomalaisten merkitys Suomen politiikassa tai aiheesta Mitä eurokriisi kertoo politiikan ja talouden suhteesta? Essee on palautettava luentokuulustelun yhteydessä. Sen pituuden on oltava 8-10 sivua 1½ rivivälillä. Essee saa olla vapaamuotoinen, pohdiskeleva kirjoitus

3 Luentopäivämäärät ja luentojen aiheet klo 9-12 Johdanto, tieteenalan kehitys ja politiikan määritelmät klo 9-12 Demokratia ja valta klo 9-12 Poliittinen osallistuminen ja politiikan vaikutuskanavat klo 9-12 Vaalit, puolueet ja media klo 9-12 Parlamentit, hallitukset ja presidentit klo 9-12 Valtio, EU ja globalisaatio klo 9-12 Tentti klo 9-12 Uusintatentti Luentosalit: tiistaisin Päätalo ls. A1; torstaisin Päätalo juhlasali

4 Tavoitteet Luentokurssin ja sen yhteydessä tentittävän teoksen suoritettuaan opiskelija omaa perustiedot politiikan tutkimuksen keskeisistä käsitteistä, teorioista, aineistoista, tutkimuskohteista sekä ajankohtaisista haasteista Opintojakson jälkeen opiskelija on perehtynyt valtio-oppiin tieteenalana ja osaa arvioida politiikan tutkimuksen suhteita muihin yhteiskuntatieteisiin Opiskelija osaa myös arvioida politiikan luonteen muutosta ja poliittisen toiminnan eri muotoja sekä ymmärtää tärkeimpien poliittisten ideologioiden ja poliittisten järjestelmien keskeisiä ominaisuuksia

5 Tieteenalan kehitys ja politiikan määritelmät Politiikan tutkimus / valtio-oppi on hankala ja tavallaan hieman vanhahtava käsite Keskeiset käsitteet: valta, demokratia, ideologiat, poliittinen järjestelmä, valtio Yhteiskuntatieteet alkoivat varsinaisesti syntyä vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla Yhteiskunnallisia kysymyksiä oli siihen asti tutkittu lähinnä historian, filosofian tai oikeustieteen näkökulmasta Politiikan tutkimuksen (tai valtio-opin) suhde muihin yhteiskuntatieteisiin on alusta alkaen ollut kiinteä ja eri oppiaineiden väliset rajat häilyviä

6 Politiikan tutkimus omana tieteenalanaan käynnistyi varsinaisesti Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla (American Political Science Association perustettiin 1903) Eurooppaan politiikan tutkimus levisi oikeastaan vasta toisen maailmansodan jälkeen Tieteenalan kehittyminen on vahvasti sidoksissa demokratisoitumiseen ei-demokraattisia valtioita on huomattavasti hankalampaa tutkia!

7 Politiikan lähtökohdat 1. Politiikka on vuorovaikutusta (kollektiivista) 2. Eri toimijoilla on eri tavoitteet (tai ainakaan tavoitteet eivät ole identtiset) 3. Tavoitteena on näiden eriävien tavoitteiden ja arvojen yhteensovittaminen tai hallinta 4. Resurssien niukkuus (scarcity of resources) kaikkien tarpeita ei voi tyydyttää 5. Päätökset ovat sitovia tai ainakin vaikuttavat väestön toimintaan

8 Tutkimuskohteet Täten tutkimus kohdentuu: 1. Arvojen ja tavoitteiden määrittämiseen ja selittämiseen (esimerkiksi ihmisten tai puolueiden kannat) 2. Poliittisen prosessin eli päätöksenteon analyysiin ja selittämiseen (miten eriävistä kannoista rakentuu lopputulos; instituutioiden ja muiden toimijoiden rooli) 3. Tehtyjen päätösten ja niiden vaikutusten analysointiin

9 Tutkimussuuntaukset Tutkimus on nykyään hyvin erikoistunutta vaarana on tiedon sirpaloituminen Valtion (tai valtiollisten instituutioiden) merkitys tutkimuskohteena vähenee alueellinen integraatio (EU), globalisaatio, ei-valtiollisten toimijoiden merkitys Behavioralismi käyttäytymisen tutkiminen (esimerkiksi vaalikäyttäytyminen) Tavoitteena on empiirisen kvantitatiivisen (määrällisen) analyysin avulla todentaa teoriasta johdettuja hypoteeseja Aineistojen saatavuuden parantuessa siirryttiin maakohtaisesta tarkastelusta enenevässä määrin vertailevaan tutkimukseen

10 Instituutioiden tutkimus instituutioilla on omat tavoitteensa ja toimintamuotonsa (vrt. organisaatiotutkimus; valtiosääntöoikeus), jotka vaikuttavat politiikan tuotoksiin ja toimijoiden valtasuhteisiin Rationaalisen valinnan teoria ensisijaisesti taloustieteisiin pohjautuva lähestymistapa, jossa tiettyihin ennakko-oletuksiin perustuen "mallinnetaan" toimijoiden (ihmiset, instituutiot) käyttäytymistä Poliittinen filosofia aatehistoriallinen tutkimus politiikan kieli (diskurssi, retoriikka, käsitteet, argumentaatio) Yhteiskuntakriittinen tutkimus kyseenalaistaa vallitsevia valtamekanismeja (esim. feministinen näkökulma) Poliittisen prosessin tai politiikan tuotosten analyysi (policyanalyysi; public policy) tutkitaan päätöksentekoa tai päätösten vaikutuksia jollain tietyllä politiikan sektorilla (esim. ympäristöpolitiikka)

11 Politiikan tutkimus ja muut tieteenalat Ainakin seuraavat tieteenalat tai oppiaineet ovat kiinteässä yhteydessä valtio-oppiin / politiikan tutkimukseen historia (poliittinen historia) taloustiede hallintotieteet oikeustiede (varsinkin perustuslakien tutkimus) sosiologia filosofia Valtio-opin ja kansainvälisen politiikan välinen rajanveto erittäin hankalaa Globalisaatio ja alueellinen integraatio (varsinkin EU) ovat hämärtäneet rajaa entisestään ilmiöitä voidaan tarkastella molempien oppiaineiden näkökulmasta

12 Politiikan määritelmät Tutkijoiden keskuudessa ei vallitse yksimielisyyttä politiikan määritelmästä Yhteisten asioiden hoitoa (mutta kenen toimesta?) Valtataistelu ja konfliktit lähtökohtana oletus ristiriidoista (maailmassa on hyvin harvoin tilanteita, joissa asianomaisilla on täsmälleen samat tavoitteet)

13 Politiikka tulee kreikankielen sanasta polis, kaupunki Politiikka ei ole pelkästään (julkista) päätöksentekoa! Politiikka voidaan ymmärtää koko ajan käynnissä olevana prosessina, joka kumpuaa ihmisten erilaisista asemista, tavoitteista ja arvoista

14 Politiikka on toimintaa, jonka avulla ihmiset luovat, säilyttävät ja muuttavat niitä yleisiä sääntöjä, joiden alaisuudessa he elävät. (Heywood 2007) Politiikka on sellaista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiin nousevien ongelmien käsittelyä, missä ihmiset pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan erilaisia vallankäytön keinoja käyttäen. (Paloheimo & Wiberg 1997)

15 Politiikka suppeassa ja avarassa merkityksessä 1. Politiikka suppeassa merkityksessä: toimintaa määrätyissä poliittisiksi tunnistetuissa instituutioissa (tai niiden asettamissa puitteissa) 2. Politiikka avarassa merkityksessä: mitä tahansa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiintyvää vallankäyttöä Lähde: Jan-Magnus Jansson (1970): Politiikan teoria.

16 Politiikan eri tasot (Euroopassa) a) Yksilö (perhe) b) Kuntataso c) Aluetaso (suurimmassa osassa demokraattisia valtioita aluetaso on Suomea merkittävämmässä asemassa) d) Valtio e) Euroopan tason politiikka (EU) f) Globaali taso (esim. Maailman kauppajärjestö WTO)

17 Politiikan kuvia I

18 Politiikan kuvia II

19 Politiikan kuvia III

20 Politiikan kuvia IV

21 Demokratia Termin alkuperä: kreikankieliset sanat demos (kansa) ja kratos (valta) Antiikin Kreikassa harjoitettiin suoraa demokratiaa vapaat kansalaiset kokoontuivat yhteen paikkaan äänestämään kaupungin / yhteisön asioista Edustuksellinen demokratia: kansa valitsee keskuudestaan edustajat tekemään päätöksiä heidän puolestaan

22 Demokratian leviäminen Demokratia oli 1800-luvulle asti ensisijaisesti kielteinen käsite (mahdollisti enemmistön tyrannian) Teollistumisen myötä syntyi kilpailevia poliittisia ryhmiä (eri yhteiskuntaluokat) Yleinen äänioikeus levisi vasta kun työväenluokka vaati oikeutta saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa

23 Demokratisoitumisen kolme aaltoa 1. Eurooppalaisten kansallisvaltioiden ja Amerikan Yhdysvaltojen (osittainen) demokratisoituminen 1800-luvulla 2. Toisen maailmansodan jälkeinen siirtomaiden itsenäistyminen ja sitä ajan mittaan seurannut demokratisoituminen 3. Sosialistisen järjestelmän romahtaminen lukujen taitteessa käynnisti demokratisoitumiskehityksen entisissä sosialistisissa maissa 1950-luvulla noin 1/4 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 1980-luvun alussa noin 1/3 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 2000-luvun alussa yli puolet maapallon väestöstä asuu (ainakin osin) demokraattisissa maissa (ks. Freedom House)

24 Toimivan demokratian edellytykset Vapaa mielipiteenmuodostus Sananvapaus ja kokoontumisvapaus Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Laillinen oppositio Valistuneet ja aktiiviset kansalaiset???

25 Vapaat / demokraattiset valtiot (Freedom House, 2012)

26 Demokraattisissa valtioissa asuvien osuus (Freedom House, 2012)

27 Demokraattiset valtiot (Freedom House, 2012)

28 Demokratiateoriat Klassinen demokratia kansalaiset päättivät suoraan asioista yhteisissä kokouksissa Viranomaisten valinta joko suoralla vaalilla, arpomalla, tai kierrättämällä tehtäviä kansalaisten kesken

29 Kehittävä demokratia ihmisten osallistuminen päätöksentekoon on suotavaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta Koulukunnan edustajat kannattivat joko suoraa demokratiaa (esimerkiksi Rousseau) tai ainakin yleistä äänioikeutta (esimerkiksi Mill)

30 Kilpailudemokratia / minimidemokratia Schumpeter (1942): Capitalism, Socialism and Democracy Demokratia on kilpailua äänistä Kansalla on mahdollisuus (säännöllisin väliajoin) tarvittaessa vaihtaa johtajia

31 Osallistuva demokratia kansalaisille on taattava aito mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Poliittisia järjestelmiä olisi muutettava tämän mahdollistamiseksi kansalaisaloitteet kansanäänestykset lähidemokratia

32 Deliberatiivinen demokratia Painottaa päätöksentekoa edeltävää keskustelua ja harkintaa (Habermas) Nykyistä perusteellisempi keskustelu johtaisi eri näkökantojen parempaan ymmärtämiseen (ja mahdollisesti kantojen muokkautumiseen) Argumentaatio (perustelut) nousisi ratkaisevaan asemaan Deliberatiivisen demokratian haasteita tai ongelmia: Onko kantojen muokkautuminen tavoiteltava asia? Onko olemassa yhteistä julkista tilaa, jossa keskustelua käydään? Haluavatko kansalaiset todella keskustella päätöksenteon kohteena olevista asioista?

33 Demokratian eri muodot Demokratia = kansanvalta Vastinpareja ja kysymyksiä: Suora demokratia vai edustuksellinen demokratia? Enemmistödemokratia (kuten Iso-Britannia) vai konsensusdemokratia (kuten Sveitsi)? Tulisiko kansalaisten ja heidän edustajiensa kantojen olla yhteneviä vai tuleeko kansanedustajien toimia itsenäisesti suhteessa äänestäjiinsä?

34 Demokratian ongelmat Enemmistödemokratia: voi johtaa vähemmistöjen etujen polkemiseen Konsensusdemokratia: vaikeuttaa uudistusten läpivientiä Kansan pienoiskuvan mahdottomuus yleensä huonoosaisemmat saavat heikoimmin äänensä kuuluviin

35 Kansanäänestykset Tavallinen kansanäänestys (referendum) äänestäjät hyväksyvät tai hylkäävät lakiesityksen (voi olla sitova tai neuvoa-antava) Kansalaisaloite tietty ennalta määrätty määrä kansalaisia voi vaatia kansanäänestystä tai lakiesitystä jostain asiasta (käytössä esimerkiksi Sveitsissä ja Kaliforniassa sekä Suomessa ja EU:ssa vuodesta 2012 lähtien) Suomessa kansalaiset voivat saada lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli vähintään kansalaista kannattaa aloitetta Vähintään miljoona EU-kansalaista voi ehdottaa komissiolle uutta lakialoitetta. Aloitteeseen täytyy saada allekirjoituksia vähintään neljäsosasta EU:n jäsenmaista (7/27)

36 Hyvät puolet Mahdollistavat kansalaisten osallistumisen Lisäävät järjestelmän legitimiteettiä (Sveitsi) Lisäävät kansalaisten poliittista tietämystä Huonot puolet Onko kansalaisilla riittävästi tietoa kyetäkseen päättämään asiasta? Esityslistan manipulaation vaara (kansalaiset eivät tee äänestyspäätöstä 'oikeiden' asioiden perusteella) Poliitikot välttävät vastuuta Voidaanko yhteiskunnalliset asiat yksinkertaistaa kyllä/eivastakkainasetteluksi? Alhainen osallistumisaste (vain kiinnostuneet tahot osallistuvat?)

37 Esimerkki: Britannian jäsenyys EU:ssa

38 Valta Valta: toimijan A kyky saada B tekemään jotain, jota B ei ilman A:n vaikutusta tekisi Rakenteellinen (väki)valta Vallankäyttö voi perustua asemaan esimerkiksi lainsäädännössä hallitusten ja parlamenttien jäsenillä on enemmän valtaa resursseihin fyysinen pakkovalta, taloudellinen valta, ideologinen valta (mikä on oikein ja mikä väärin; legitimiteetti), tieto (asiantuntijuus) kieleen (vallitseva diskurssi ja terminologia) Vallan luotettava mittaaminen on usein erittäin hankalaa

39 Valta päätöksenteossa Toimijoiden valtaa äänestysmenetelmin päätöksiä tekevissä instituutioissa analysoidaan esimerkiksi valtaindeksien avulla. Valtaindeksejä laskettaessa otetaan huomioon 1. Päätöksentekoon osallistuvien ryhmien koko 2. Käytettävät päätössäännöt 3. Toimijoiden väliset erilaiset enemmistöyhdistelmät

40 Esimerkki I: puolueella ei ole lainkaan äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 ja D10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 ei mikään puolue 3. A B D 70 A ja B 4. A C D 70 A ja C 5. B C D 70 B ja C 6. A B 60 A ja B 7. A C 60 A ja C 8. B C 60 B ja C Ratkaisevat poistumat: A 4/12 B 4/12 C 4/12 D 0/12 Pienellä puolueella ei ole yhtään valtaindeksillä mitattua äänivaltaa

41 Esimerkki II: päätössäännön muutos vaikuttaa valtasuhteisiin Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 D10 Päätössääntö: 67 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 A B C 3. A B D 70 A B D 4. A C D 70 A C D 5. B C D 70 B C D Ratkaisevat poistumat A 3/12 B 3/12 C 3/12 D 3/12 Pienellä puolueella (D) on yhtä paljon valtaindeksillä mitattua äänivaltaa kuin suuremmilla puolueillakin.

42 Esimerkki III: pienellä puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A 45 B 45 C 10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C 100 ei mikään puolue 2. A B 90 A ja B 3. A C 55 A ja C 4. B C 55 B ja C Ratkaisevat poistumat: A 2/6 B 2/6 C 2/6

43 Esimerkki IV: poliittiseen keskustaan sijoittuvalla puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: Vasemmisto (V) 45; Keskusta (K) 10; Oikeisto (O) 45 Päätössääntö: 51 ääntä. Oletus: Vain suljetut koalitiot tulevat kysymykseen. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. V K O 100 K 2. A K 55 V ja K 3. K O 55 K ja O Ratkaisevat poistumat: K 3/5 V 1/5 O 1/5 Poliittiseen keskustaan kuuluvalla puolueella (K) on erittäin paljon äänivaltaa

44 Valta ja puolueiden koalitioituminen Puolueen koalitiokelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä 1. Paikkaosuus ja äänivalta 2. Ohjelmallinen läheisyys 3. Sisäinen puoluekuri 4. Koalitiokumppanin sopimuksentekotyylit ja uskottavuus (historia, maine) 5. Puolueen kannattajien käsitykset sopivista yhteistyökumppaneista 6. Suhtautuminen koalitioyhteistyöhön yleensä 7. Henkilökemia

45 Poliittinen osallistuminen ja politiikan vaikutuskanavat Onko yksilöllä valtaa? Kannattaako äänestää? Kyllä: pystyy mahdollisesti vaikuttamaan lopputulokseen; tuntee mielihyvää (täyttää velvollisuutensa kansalaisena) Ei: yksittäisen äänen vaikutus lopputulokseen minimaalinen; ehdokkaisiin ja/tai puolueisiin perehtymiseen sekä itse äänestämiseen menee aikaa

46 Miksi ihmiset osallistuvat politiikkaan? Politiikkaan osallistutaan yleensä kolmesta syystä 1. Se on tapa edistää omia tavoitteita tai etuja (ideologiset tai muut tavoitteet) 2. Yhteiskunnallinen toiminta koetaan kansalaisvelvollisuutena 3. Yksilö tavoittelee itselleen valtaa

47 Ketkä osallistuvat politiikkaan? Väestö voidaan karkeasti ottaen jakaa kolmeen ryhmään: 1. Poliittisesti passiivisiin kansalaisiin: osallistuvat politiikkaan korkeintaan satunnaisesti eivätkä juuri seuraa politiikkaa 2. Aktiiviset osallistujat ovat kiinnostuneita politiikasta ja ottavat siihen säännöllisesti osaa äänestämällä ja/tai etujärjestöjen kautta 3. Vallanpitäjät

48 Kiinnostus politiikkaa kohtaan

49 Poliittinen sosialisaatio Kansalaisten poliittisen identiteetin muodostuminen Arvojen ja toimintamallien omaksuminen Sosialisaatio on käynnissä koko elämän ajan Yhteiskunnalliset lähtökohdat Luokka (merkitys vähenemässä; miten määritellä) Perhe Sukupolvi Sukupuoli Asuinpaikka Etninen ryhmä Uskonto

50 Koulutus ja työelämä Joukkotiedotusvälineet Oman maan poliittinen järjestelmä Mielipidejohtajien merkitys vähentynyt tietoa nykyään paremmin saatavana Naiset enenevässä määrin miehiä aktiivisempia poliittisia toimijoita (naiset kuitenkin edelleen aliedustettuina päätöksentekijöiden keskuudessa)

51 Naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista

52 Poliittinen kulttuuri Määritelmä: (suhteellisen pysyvät) kansalaisten politiikkaan kohdistamat asenteet ja arvot Kansalaisten suhtautuminen poliittiseen toimintaan (alamaisia vai aktivisteja?) Mitä kansalaiset toivovat tai odottavat poliittiselta järjestelmältä konsensus vs. vastakkainasettelu? Luottamus poliittiseen järjestelmään ja poliitikkoihin

53 Poliittisen kulttuurin murros? Inglehart (1977): The Silent Revolution Poliittisen kulttuurin muutos 1960-luvulla: rauhanliike (Vietnamin sota), ympäristöliikkeet jne. Luottamus päättäjiä (mutta ei demokratiaa) kohtaan alkoi laskea Postmateriaaliset arvot alkoivat syrjäyttää ns. materiaalisia arvoja

54 Länsimaissa pitkään vallinnut rauha ja taloudellinen hyvinvointi ovat johtaneet siihen, että materiaalisten arvojen (= talous ja turvallisuus) merkitys on laskenut Koulutuksen laadun ja määrän kasvu Tiedon monipuolistuminen ja lisääntyminen Ryhmäsidonnaisuuden (esim. yhteiskuntaluokat) merkitys laskenut

55 Perinteisen vasemmisto-oikeisto ulottuvuuden rinnalle on noussut uusia merkittäviä kysymyksiä Auktoriteettien kunnioitus vs. osallistumisen ja kritiikin tärkeys Uskonnollisuus vs. maallistuminen Kansallinen yhtenäisyys vs. moniarvoisuus ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen

56 Poliittinen luottamus Poliittinen luottamus tai kannatus voidaan jakaa yleiseen tai diffuusiin luottamukseen sekä erityiseen tai spesifiin luottamukseen (Easton 1965) Yleisellä kannatuksella viitataan kansalaisten tukeen poliittista järjestelmää ja sitä ohjaavia arvoja kohtaan Erityinen kannatus taasen viittaa kansalaisten luottamukseen poliittisia instituutioita ja vallanpitäjiä kohtaan Poliittinen luottamus on tavallaan poliittisen järjestelmän elinehto tai perusedellytys aivan samoin kuin ihmisten luottamus toisiinsa on toimivan kansalaisyhteiskunnan perusta Mikäli kansalaiset eivät koe voivansa luottaa johtajiinsa ja ennen kaikkea poliittisiin instituutioihin, kertoo se järjestelmän alhaisesta hyväksyttävyydestä ja legitimiteetistä. Alhainen legitimiteetti voi johtaa poliittisen järjestelmän hajoamiseen tai ainakin sen puolueiden voimasuhteiden uusiutumiseen

57 Vahva luottamus poliittisiin instituutioihin ja demokratian tilaan kielii puolestaan poliittisen järjestelmän toimivuudesta ja kansalaisten kiinnittymisestä maansa politiikkaan, jotka myötävaikuttavat kansalaisten poliittiseen osallistumiseen Poliittinen luottamus on täten yhteydessä myös äänestysaktiivisuuteen eli poliittisiin instituutioihin ja varsinkin parlamenttiin luottavat henkilöt äänestävät todennäköisemmin kuin ne kansalaiset, jotka eivät koe voivansa luottaa valtionsa poliittiseen järjestelmään Mielenkiintoista on myös, että luottamus valtiollisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratian toimivuuteen on vahvinta nimenomaan niissä maissa, joissa luotetaan vahvimmin toisiin ihmisiin Tutkijat ovat ainakin 1970-luvulta lähtien kiinnittäneet huomiota kansalaisten heikentyneeseen poliittiseen luottamukseen. Varsinkin kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin ja poliittisiin puolueisiin on laskenut

58 Tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan on heikompaa enemmän korruptoituneissa valtioissa Kansalaisten luottamus erityisesti maan hallitukseen riippuu ratkaisevasti taloudellisesta tilanteesta Alhaisempi luottamus kansallisiin instituutioihin voi ainakin osittain myös johtua globalisaatiosta ja Euroopan integraatiosta, sillä asettavathan ne yhä suurempia rajoitteita ja reunaehtoja valtiollisten instituutioiden päätöksille Aikaisempaa kriittisempi suhtautuminen valtarakenteisiin ja vallanpitäjiin voidaan tosin tulkita myös myönteiseksi kehitykseksi, jossa kansalaiset ovat valmiimpia sekä korkeamman koulutustason myötä myös kykenevämpiä kyseenalaistamaan päättäjien toimintaa (critical citizens?) Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaisten luottamus ja tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan ovat verraten korkealla tasolla. Suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet eniten poliisiin, puolustusvoimiin ja oikeusjärjestelmään, kun taas luottamus poliittisiin instituutioihin on heikentynyt, näin erityisesti 1990-luvun lamavuosien seurauksena

59 Edustuksellinen demokratia Edustuksellinen demokratia rakentuu vahvasti puolueiden varaan Puolueet esittävät kansalaisille kilpailevia vaihtoehtoja, ylläpitävät poliittista keskustelua, edistävät kannattajiensa aineellisia etuja ja aatteellisia tavoitteita ja nostavat tärkeinä pitämiään kysymyksiä poliittisen keskusteluun ja päätöksentekoon Parlamenttivaalit ovatkin nimenomaan puolueiden väliset vaalit, vastaavathan puolueet ehdokkaiden asettamisesta ja kampanjoinnista Parlamentaarisissa demokratioissa hallituspuolueet kantavat poliittisen vastuun hallituksen politiikasta. Vastaavasti oppositiopuolueilla on sekä mahdollisuus että velvollisuus esittää vaihtoehtoja hallituspuolueiden harjoittamalle politiikalle Täten vaaliosallistumisen taso kertoo osaltaan puolueiden kyvystä houkutella kansalaisia äänestämään

60 Puoluejäsenyys Puoluejäsenyydet ovat laskeneet yleisesti Euroopassa sama pätee myös Suomeen Tuoreessa 27 Euroopan valtion vertailussa Suomi sijoittui kolmanneksi. 8 % suomalaisista äänioikeutetuista kuuluu puolueeseen maiden keskiarvon ollessa 4,7 %. Enemmistössä valtioita alle 5 % äänioikeutetuista kuuluu puolueisiin Vielä 1960-luvulla joka viides suomalainen äänioikeutettu kuului puolueeseen Suomalaisilla puolueilla on suuria vaikeuksia rekrytoida uusia jäseniä. Kun lisäksi huomioidaan puoluejäsenistöjen ikääntyminen, on todennäköistä, että puolueiden jäsenmäärät pienenevät tulevaisuudessa entisestään Onko laskeva puoluejäsenyys ongelma puolueille tai demokratialle?

61 Vaaliosallistuminen Vaaliosallistumisen aste kertoo niin puolueiden ja ehdokkaiden kyvystä houkutella ihmisiä äänestämään, kansalaisten linkittymisestä poliittiseen järjestelmään ja heidän uskosta oman äänensä merkityksestä, kuin yhteiskuntien sosiaalisesta eriarvoistumisesta Vaalit ovat edustuksellisessa demokratiassa myös keskeisin tapa kanavoida kansalaisten mielipiteet julkiseen päätöksentekoon Institutionaalisista tekijöistä äänestysaktiivisuuteen myötävaikuttavat eniten suhteellinen vaalitapa ja ns. äänestyspakko Väestöön liittyvien tekijöiden suhteen tutkimukset niin Suomesta kuin muista valtioista osoittavat systemaattisia vinoutumia: korkeammin koulutetut ja paremman tulotason omaavat kansalaiset äänestävät muita aktiivisemmin Lisäksi nuoret ovat äänestäneet vähäisemmin kuin vanhemmat ikäluokat Muista yksilötason tekijöistä esimerkiksi äänestäminen edellisissä vaaleissa, samaistuminen puolueeseen, kiinnostus politiikkaan sekä äänestämistä koskeva velvollisuudentunto myötävaikuttavat äänestämiseen

62 Vaaliosallistuminen on vähentynyt varsin tasaisesti vakaissa demokratioissa 1950-luvulta lähtien EU:n jäsenvaltioista Malta, Luxemburg, Belgia, Kypros, Tanska, Ruotsi, Italia, ja Itävalta ovat korkean vaaliosallistumisen maita eli keskimäärin yli 80 % valitsijoista hyödynsi äänioikeuttaan. Malta, Tanska ja Ruotsi ovat ainoat jäsenmaat, joissa korkeaan äänestysprosenttiin ylletään ilman äänestämättä jättämisen sanktiointia Suomessa vaaliosallistuminen on laskenut voimakkaasti ja varsin tasaisesti 1960-luvun lopulta alkaen. Ero muihin Pohjoismaihin on nykyään suuri Kevään 2007 eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 67,9 pienin lukema sitten toisen maailmansodan. Jos mukaan lasketaan maamme rajojen ulkopuolella asuvat ulkosuomalaiset, äänestysaktiivisuus oli vain 65 % Kevään 2011 vaalien hieman korkeampi äänestysvilkkaus selittynee ennen kaikkea Perussuomalaisten nousulla ja siihen liittyneellä yhteiskunnan politisoitumisella

63 Vähäinen vaaliosallistuminen vinouttaa päätöksentekoa, mikäli äänestämättä jättäneiden näkemykset poikkeavat huomattavasti äänioikeuttaan käyttäneiden näkemyksistä. Suomessa esimerkiksi maahanmuuton ja EU:n suhteen kansanedustajien näkemykset ovat olleet myönteisempiä kuin äänestäjien ja varsinkin äänestämättä jättäneiden Osallistumishalukkuus seuraavissa vaaleissa voi vähentyä, mikäli oman ryhmän näkemysten ei koeta tulevan huomioon otetuiksi päätöksenteossa Tai sitten nousee jokin aidon vaihtoehdon tarjoava poliittinen liike, kuten Perussuomalaiset vuoden 2011 vaaleissa, joka hyötyy kansalaisten ja päätöksentekijöiden välisestä mielipidekuilusta

64 Eduskuntavaalien äänestysprosentti,

65 Yhteydet päätöksentekijöihin Lobbaaminen päätöksentekijöihin (tai päätösten valmisteluun osallistuviin) kohdistuva toiminta Lobbaamisen tehokkuus riippuu Pääsystä (access) oikeiden henkilöiden luo Argumentaatiosta (tieto ja miten se esitetään) Voimavaroista (vertaa esimerkiksi suurten yritysten ja ympäristöjärjestöjen tai kansalaisten resursseja) Internet on helpottanut kansalaisten mahdollisuuksia olla yhteydessä poliitikkoihin ja viranhaltijoihin

66 Yhteydet poliitikkoihin ( )

67 Muita vaikutuskanavia Propaganda yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen Oikeuslaitoksen kasvanut merkitys poliittisten kiistojen ratkaisijana Mielenosoitukset Lakot Väkivallaton kansalaistottelemattomuus Väkivallan / voimakeinojen käyttö vrt. terrorismi; milloin oikeutettua? Arkeen liittyvät kulutusvalinnat

68 Poliittinen osallistuminen Suomessa, 2011

69 Mielenosoituksiin osallistuminen

70 Kansalaisyhteiskunta Valtion ohjauksen tai omistuksen ulkopuolella toimivat järjestöt tai ihmisryhmät Taloudelliset etujärjestöt Kansalaisjärjestöt esimerkiksi yhden asian liikkeet, uskonnolliset yhteisöt jne. Ovatko puolueet (tai työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt) osa kansalaisyhteiskuntaa vai osa valtiota?

71 Kansalaisjärjestöjen toimintatavat Poliittisten järjestöjen yleisenä tavoitteena päätöksentekoon (tai julkiseen mielipiteeseen) vaikuttaminen Päättäjien lobbaaminen Julkisuuden hankkiminen (media) esimerkiksi kampanjoilla tai teoilla (vrt. ympäristöliikkeet) Asiantuntijana toimiminen (esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa)

72 Pluralismi Etujärjestöt toimivat yksilöiden puolustajina valtiovaltaa vastaan Kansalaisjärjestöt ovat kansalaisten ja valtion välinen linkki Järjestöt tasapainottavat toisiaan Ongelmana järjestöjen erilaiset voimavarat

73 Korporatismi Valtiovalta tarjoaa tietyille järjestöille vakiintuneen aseman neuvotteluissa ja politiikan suunnittelussa Tyypillinen esimerkki on työmarkkina-asioista sopiminen kolmikantaperiaatteella valtio, työnantajien järjestö, työntekijöiden järjestö Korporatismi on keskimäärin käytössä yleisemmin asukasluvultaan pienemmissä valtioissa (Itävalta, Norja, Ruotsi, Alankomaat, Saksa, Suomi, Japani...) Korporatismi vähentää lakkojen ja muiden työtaisteluiden todennäköisyyttä

74 Suomalaisten liittyminen yhdistyksiin, 2004

75 Vaalit, puolueet ja media Demokratian komentoketju (ja toiseen suuntaan vastuuketju) 1. Kansalaiset (äänestäjät) 2. Parlamentti 3. Hallitus 4. Valtionhallinto (virkamiehet)

76 Vaalijärjestelmät Vaalijärjestelmien eroja Ketkä saavat äänestää (ikäraja ja muut mahdolliset rajoitukset) ja asettua ehdokkaaksi Kenellä on oikeus asettaa ehdokkaita yleensä puolueet sekä valitsijayhdistykset Mitä henkilö äänestää puoluetta vai ehdokasta; ns. suljetut listat, avoimet listat, tai niiden välimuodot Miten äänet muunnetaan paikoiksi Äänikynnys tai ei (huom. todellinen äänikynnys) Vaalipiirien määrä ja suuruus

77 Eduskuntavaalit: ehdokas vai puolue?

78 Eduskuntavaalien äänestyslippu

79 Mitä pienempi vaalipiiri, sitä huonommin toteutuu suhteellisuus Vaalipiirien koon ja/tai rajojen määrittäminen on tärkeä osa prosessia Keskeinen erottelu: suhteelliset vaalitavat (proportional representation, PR) enemmistövaalit Duvergerin laki: enemmistövaalit johtavat kaksipuoluejärjestelmään, suhteellinen vaalitapa monipuoluejärjestelmään

80 Enemmistövaali Läpimenoon vaaditaan joko yksinkertainen enemmistö (plurality) tai ehdoton enemmistö (majority) äänistä Yhden edustajan vaalipiirit Hyvät puolet vahvistaa edustajan yhteyttä äänestäjiin tuottaa vahvoja hallituksia ääripuolueiden ehdokkaiden läpimeno vaikeaa Huonot puolet ääniä menee hukkaan (alhainen suhteellisuus) epäsuosiollinen pienille puolueille

81 Suhteellinen vaalitapa Kustakin vaalipiiristä valitaan useampi ehdokas Hyvät puolet: tuottaa suhteellisen lopputuloksen (paikkajako heijastelee äänten jakautumista), vähemmän hukkaääniä monipuoluejärjestelmä edistää konsensushakuisuutta Huonot puolet: Tuottaa hajanaisemman puoluejärjestelmän kansanedustajien ja äänestäjien siteet ovat ainakin lähtökohtaisesti heikommat STV (single transferable vote, siirrettävän äänen menetelmä): Käytössä usean ehdokkaan vaalipiirit. Äänestäjät pistävät kaikki ehdokkaat järjestykseen Monimutkainen järjestelmä (käytössä esimerkiksi Irlannissa)

82 Suhteellisuuden toteutuminen vuoden 2003 eduskuntavaaleissa PARTY VOTES % SEATS 1 % Centre Party Social Democrats National Coalition Left Alliance Green League Christian Democrats Swedish People's Party True Finns Communist Party Others Åland Islands Total The representative from the Åland Islands sits with the group of the Swedish People's Party. Source: Statistics Finland.

83 Puolueet ja kansalaiset Puolueiden heikentyminen / luonteen muutos? it would be an overstatement to write the parties political obituary, but a pattern of partisan decline or at least a transformation in the role played by parties is increasingly apparent in almost all advanced industrial democracies. (Dalton & Wattenberg 2000) Puolueiden siteet kansalaisiin ovat heikentyneet 1. Äänestysprosentit laskevat (esim. Suomi) 2. Puolueisiin samaistuminen aikaisempaa heikompaa 3. Yhä harvempi on puolueen jäsen