VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI"

Transkriptio

1 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + kirjallinen kuulustelu (2 op) Tentitään teos Heywood, Politics. Palgrave painos (3 op)

2 Vaihtoehtoisia suoritustapoja Heywoodin kirjalle: Tentitään teos luentotentin yhteydessä tai lukuvuoden aikana sähköisessä tenttijärjestelmässä (tentaattorina Erika Säynässalo) Laaditaan essee aiheesta Perussuomalaisten merkitys Suomen politiikassa tai aiheesta Mitä eurokriisi kertoo politiikan ja talouden suhteesta? Essee on palautettava luentokuulustelun yhteydessä. Sen pituuden on oltava 8-10 sivua 1½ rivivälillä. Essee saa olla vapaamuotoinen, pohdiskeleva kirjoitus

3 Luentopäivämäärät ja luentojen aiheet klo 9-12 Johdanto, tieteenalan kehitys ja politiikan määritelmät klo 9-12 Demokratia ja valta klo 9-12 Poliittinen osallistuminen ja politiikan vaikutuskanavat klo 9-12 Vaalit, puolueet ja media klo 9-12 Parlamentit, hallitukset ja presidentit klo 9-12 Valtio, EU ja globalisaatio klo 9-12 Tentti klo 9-12 Uusintatentti Luentosalit: tiistaisin Päätalo ls. A1; torstaisin Päätalo juhlasali

4 Tavoitteet Luentokurssin ja sen yhteydessä tentittävän teoksen suoritettuaan opiskelija omaa perustiedot politiikan tutkimuksen keskeisistä käsitteistä, teorioista, aineistoista, tutkimuskohteista sekä ajankohtaisista haasteista Opintojakson jälkeen opiskelija on perehtynyt valtio-oppiin tieteenalana ja osaa arvioida politiikan tutkimuksen suhteita muihin yhteiskuntatieteisiin Opiskelija osaa myös arvioida politiikan luonteen muutosta ja poliittisen toiminnan eri muotoja sekä ymmärtää tärkeimpien poliittisten ideologioiden ja poliittisten järjestelmien keskeisiä ominaisuuksia

5 Tieteenalan kehitys ja politiikan määritelmät Politiikan tutkimus / valtio-oppi on hankala ja tavallaan hieman vanhahtava käsite Keskeiset käsitteet: valta, demokratia, ideologiat, poliittinen järjestelmä, valtio Yhteiskuntatieteet alkoivat varsinaisesti syntyä vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla Yhteiskunnallisia kysymyksiä oli siihen asti tutkittu lähinnä historian, filosofian tai oikeustieteen näkökulmasta Politiikan tutkimuksen (tai valtio-opin) suhde muihin yhteiskuntatieteisiin on alusta alkaen ollut kiinteä ja eri oppiaineiden väliset rajat häilyviä

6 Politiikan tutkimus omana tieteenalanaan käynnistyi varsinaisesti Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla (American Political Science Association perustettiin 1903) Eurooppaan politiikan tutkimus levisi oikeastaan vasta toisen maailmansodan jälkeen Tieteenalan kehittyminen on vahvasti sidoksissa demokratisoitumiseen ei-demokraattisia valtioita on huomattavasti hankalampaa tutkia!

7 Politiikan lähtökohdat 1. Politiikka on vuorovaikutusta (kollektiivista) 2. Eri toimijoilla on eri tavoitteet (tai ainakaan tavoitteet eivät ole identtiset) 3. Tavoitteena on näiden eriävien tavoitteiden ja arvojen yhteensovittaminen tai hallinta 4. Resurssien niukkuus (scarcity of resources) kaikkien tarpeita ei voi tyydyttää 5. Päätökset ovat sitovia tai ainakin vaikuttavat väestön toimintaan

8 Tutkimuskohteet Täten tutkimus kohdentuu: 1. Arvojen ja tavoitteiden määrittämiseen ja selittämiseen (esimerkiksi ihmisten tai puolueiden kannat) 2. Poliittisen prosessin eli päätöksenteon analyysiin ja selittämiseen (miten eriävistä kannoista rakentuu lopputulos; instituutioiden ja muiden toimijoiden rooli) 3. Tehtyjen päätösten ja niiden vaikutusten analysointiin

9 Tutkimussuuntaukset Tutkimus on nykyään hyvin erikoistunutta vaarana on tiedon sirpaloituminen Valtion (tai valtiollisten instituutioiden) merkitys tutkimuskohteena vähenee alueellinen integraatio (EU), globalisaatio, ei-valtiollisten toimijoiden merkitys Behavioralismi käyttäytymisen tutkiminen (esimerkiksi vaalikäyttäytyminen) Tavoitteena on empiirisen kvantitatiivisen (määrällisen) analyysin avulla todentaa teoriasta johdettuja hypoteeseja Aineistojen saatavuuden parantuessa siirryttiin maakohtaisesta tarkastelusta enenevässä määrin vertailevaan tutkimukseen

10 Instituutioiden tutkimus instituutioilla on omat tavoitteensa ja toimintamuotonsa (vrt. organisaatiotutkimus; valtiosääntöoikeus), jotka vaikuttavat politiikan tuotoksiin ja toimijoiden valtasuhteisiin Rationaalisen valinnan teoria ensisijaisesti taloustieteisiin pohjautuva lähestymistapa, jossa tiettyihin ennakko-oletuksiin perustuen "mallinnetaan" toimijoiden (ihmiset, instituutiot) käyttäytymistä Poliittinen filosofia aatehistoriallinen tutkimus politiikan kieli (diskurssi, retoriikka, käsitteet, argumentaatio) Yhteiskuntakriittinen tutkimus kyseenalaistaa vallitsevia valtamekanismeja (esim. feministinen näkökulma) Poliittisen prosessin tai politiikan tuotosten analyysi (policyanalyysi; public policy) tutkitaan päätöksentekoa tai päätösten vaikutuksia jollain tietyllä politiikan sektorilla (esim. ympäristöpolitiikka)

11 Politiikan tutkimus ja muut tieteenalat Ainakin seuraavat tieteenalat tai oppiaineet ovat kiinteässä yhteydessä valtio-oppiin / politiikan tutkimukseen historia (poliittinen historia) taloustiede hallintotieteet oikeustiede (varsinkin perustuslakien tutkimus) sosiologia filosofia Valtio-opin ja kansainvälisen politiikan välinen rajanveto erittäin hankalaa Globalisaatio ja alueellinen integraatio (varsinkin EU) ovat hämärtäneet rajaa entisestään ilmiöitä voidaan tarkastella molempien oppiaineiden näkökulmasta

12 Politiikan määritelmät Tutkijoiden keskuudessa ei vallitse yksimielisyyttä politiikan määritelmästä Yhteisten asioiden hoitoa (mutta kenen toimesta?) Valtataistelu ja konfliktit lähtökohtana oletus ristiriidoista (maailmassa on hyvin harvoin tilanteita, joissa asianomaisilla on täsmälleen samat tavoitteet)

13 Politiikka tulee kreikankielen sanasta polis, kaupunki Politiikka ei ole pelkästään (julkista) päätöksentekoa! Politiikka voidaan ymmärtää koko ajan käynnissä olevana prosessina, joka kumpuaa ihmisten erilaisista asemista, tavoitteista ja arvoista

14 Politiikka on toimintaa, jonka avulla ihmiset luovat, säilyttävät ja muuttavat niitä yleisiä sääntöjä, joiden alaisuudessa he elävät. (Heywood 2007) Politiikka on sellaista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiin nousevien ongelmien käsittelyä, missä ihmiset pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan erilaisia vallankäytön keinoja käyttäen. (Paloheimo & Wiberg 1997)

15 Politiikka suppeassa ja avarassa merkityksessä 1. Politiikka suppeassa merkityksessä: toimintaa määrätyissä poliittisiksi tunnistetuissa instituutioissa (tai niiden asettamissa puitteissa) 2. Politiikka avarassa merkityksessä: mitä tahansa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiintyvää vallankäyttöä Lähde: Jan-Magnus Jansson (1970): Politiikan teoria.

16 Politiikan eri tasot (Euroopassa) a) Yksilö (perhe) b) Kuntataso c) Aluetaso (suurimmassa osassa demokraattisia valtioita aluetaso on Suomea merkittävämmässä asemassa) d) Valtio e) Euroopan tason politiikka (EU) f) Globaali taso (esim. Maailman kauppajärjestö WTO)

17 Politiikan kuvia I

18 Politiikan kuvia II

19 Politiikan kuvia III

20 Politiikan kuvia IV

21 Demokratia Termin alkuperä: kreikankieliset sanat demos (kansa) ja kratos (valta) Antiikin Kreikassa harjoitettiin suoraa demokratiaa vapaat kansalaiset kokoontuivat yhteen paikkaan äänestämään kaupungin / yhteisön asioista Edustuksellinen demokratia: kansa valitsee keskuudestaan edustajat tekemään päätöksiä heidän puolestaan

22 Demokratian leviäminen Demokratia oli 1800-luvulle asti ensisijaisesti kielteinen käsite (mahdollisti enemmistön tyrannian) Teollistumisen myötä syntyi kilpailevia poliittisia ryhmiä (eri yhteiskuntaluokat) Yleinen äänioikeus levisi vasta kun työväenluokka vaati oikeutta saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa

23 Demokratisoitumisen kolme aaltoa 1. Eurooppalaisten kansallisvaltioiden ja Amerikan Yhdysvaltojen (osittainen) demokratisoituminen 1800-luvulla 2. Toisen maailmansodan jälkeinen siirtomaiden itsenäistyminen ja sitä ajan mittaan seurannut demokratisoituminen 3. Sosialistisen järjestelmän romahtaminen lukujen taitteessa käynnisti demokratisoitumiskehityksen entisissä sosialistisissa maissa 1950-luvulla noin 1/4 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 1980-luvun alussa noin 1/3 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 2000-luvun alussa yli puolet maapallon väestöstä asuu (ainakin osin) demokraattisissa maissa (ks. Freedom House)

24 Toimivan demokratian edellytykset Vapaa mielipiteenmuodostus Sananvapaus ja kokoontumisvapaus Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Laillinen oppositio Valistuneet ja aktiiviset kansalaiset???

25 Vapaat / demokraattiset valtiot (Freedom House, 2012)

26 Demokraattisissa valtioissa asuvien osuus (Freedom House, 2012)

27 Demokraattiset valtiot (Freedom House, 2012)

28 Demokratiateoriat Klassinen demokratia kansalaiset päättivät suoraan asioista yhteisissä kokouksissa Viranomaisten valinta joko suoralla vaalilla, arpomalla, tai kierrättämällä tehtäviä kansalaisten kesken

29 Kehittävä demokratia ihmisten osallistuminen päätöksentekoon on suotavaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta Koulukunnan edustajat kannattivat joko suoraa demokratiaa (esimerkiksi Rousseau) tai ainakin yleistä äänioikeutta (esimerkiksi Mill)

30 Kilpailudemokratia / minimidemokratia Schumpeter (1942): Capitalism, Socialism and Democracy Demokratia on kilpailua äänistä Kansalla on mahdollisuus (säännöllisin väliajoin) tarvittaessa vaihtaa johtajia

31 Osallistuva demokratia kansalaisille on taattava aito mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Poliittisia järjestelmiä olisi muutettava tämän mahdollistamiseksi kansalaisaloitteet kansanäänestykset lähidemokratia

32 Deliberatiivinen demokratia Painottaa päätöksentekoa edeltävää keskustelua ja harkintaa (Habermas) Nykyistä perusteellisempi keskustelu johtaisi eri näkökantojen parempaan ymmärtämiseen (ja mahdollisesti kantojen muokkautumiseen) Argumentaatio (perustelut) nousisi ratkaisevaan asemaan Deliberatiivisen demokratian haasteita tai ongelmia: Onko kantojen muokkautuminen tavoiteltava asia? Onko olemassa yhteistä julkista tilaa, jossa keskustelua käydään? Haluavatko kansalaiset todella keskustella päätöksenteon kohteena olevista asioista?

33 Demokratian eri muodot Demokratia = kansanvalta Vastinpareja ja kysymyksiä: Suora demokratia vai edustuksellinen demokratia? Enemmistödemokratia (kuten Iso-Britannia) vai konsensusdemokratia (kuten Sveitsi)? Tulisiko kansalaisten ja heidän edustajiensa kantojen olla yhteneviä vai tuleeko kansanedustajien toimia itsenäisesti suhteessa äänestäjiinsä?

34 Demokratian ongelmat Enemmistödemokratia: voi johtaa vähemmistöjen etujen polkemiseen Konsensusdemokratia: vaikeuttaa uudistusten läpivientiä Kansan pienoiskuvan mahdottomuus yleensä huonoosaisemmat saavat heikoimmin äänensä kuuluviin

35 Kansanäänestykset Tavallinen kansanäänestys (referendum) äänestäjät hyväksyvät tai hylkäävät lakiesityksen (voi olla sitova tai neuvoa-antava) Kansalaisaloite tietty ennalta määrätty määrä kansalaisia voi vaatia kansanäänestystä tai lakiesitystä jostain asiasta (käytössä esimerkiksi Sveitsissä ja Kaliforniassa sekä Suomessa ja EU:ssa vuodesta 2012 lähtien) Suomessa kansalaiset voivat saada lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli vähintään kansalaista kannattaa aloitetta Vähintään miljoona EU-kansalaista voi ehdottaa komissiolle uutta lakialoitetta. Aloitteeseen täytyy saada allekirjoituksia vähintään neljäsosasta EU:n jäsenmaista (7/27)

36 Hyvät puolet Mahdollistavat kansalaisten osallistumisen Lisäävät järjestelmän legitimiteettiä (Sveitsi) Lisäävät kansalaisten poliittista tietämystä Huonot puolet Onko kansalaisilla riittävästi tietoa kyetäkseen päättämään asiasta? Esityslistan manipulaation vaara (kansalaiset eivät tee äänestyspäätöstä 'oikeiden' asioiden perusteella) Poliitikot välttävät vastuuta Voidaanko yhteiskunnalliset asiat yksinkertaistaa kyllä/eivastakkainasetteluksi? Alhainen osallistumisaste (vain kiinnostuneet tahot osallistuvat?)

37 Esimerkki: Britannian jäsenyys EU:ssa

38 Valta Valta: toimijan A kyky saada B tekemään jotain, jota B ei ilman A:n vaikutusta tekisi Rakenteellinen (väki)valta Vallankäyttö voi perustua asemaan esimerkiksi lainsäädännössä hallitusten ja parlamenttien jäsenillä on enemmän valtaa resursseihin fyysinen pakkovalta, taloudellinen valta, ideologinen valta (mikä on oikein ja mikä väärin; legitimiteetti), tieto (asiantuntijuus) kieleen (vallitseva diskurssi ja terminologia) Vallan luotettava mittaaminen on usein erittäin hankalaa

39 Valta päätöksenteossa Toimijoiden valtaa äänestysmenetelmin päätöksiä tekevissä instituutioissa analysoidaan esimerkiksi valtaindeksien avulla. Valtaindeksejä laskettaessa otetaan huomioon 1. Päätöksentekoon osallistuvien ryhmien koko 2. Käytettävät päätössäännöt 3. Toimijoiden väliset erilaiset enemmistöyhdistelmät

40 Esimerkki I: puolueella ei ole lainkaan äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 ja D10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 ei mikään puolue 3. A B D 70 A ja B 4. A C D 70 A ja C 5. B C D 70 B ja C 6. A B 60 A ja B 7. A C 60 A ja C 8. B C 60 B ja C Ratkaisevat poistumat: A 4/12 B 4/12 C 4/12 D 0/12 Pienellä puolueella ei ole yhtään valtaindeksillä mitattua äänivaltaa

41 Esimerkki II: päätössäännön muutos vaikuttaa valtasuhteisiin Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 D10 Päätössääntö: 67 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 A B C 3. A B D 70 A B D 4. A C D 70 A C D 5. B C D 70 B C D Ratkaisevat poistumat A 3/12 B 3/12 C 3/12 D 3/12 Pienellä puolueella (D) on yhtä paljon valtaindeksillä mitattua äänivaltaa kuin suuremmilla puolueillakin.

42 Esimerkki III: pienellä puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A 45 B 45 C 10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C 100 ei mikään puolue 2. A B 90 A ja B 3. A C 55 A ja C 4. B C 55 B ja C Ratkaisevat poistumat: A 2/6 B 2/6 C 2/6

43 Esimerkki IV: poliittiseen keskustaan sijoittuvalla puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: Vasemmisto (V) 45; Keskusta (K) 10; Oikeisto (O) 45 Päätössääntö: 51 ääntä. Oletus: Vain suljetut koalitiot tulevat kysymykseen. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. V K O 100 K 2. A K 55 V ja K 3. K O 55 K ja O Ratkaisevat poistumat: K 3/5 V 1/5 O 1/5 Poliittiseen keskustaan kuuluvalla puolueella (K) on erittäin paljon äänivaltaa

44 Valta ja puolueiden koalitioituminen Puolueen koalitiokelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä 1. Paikkaosuus ja äänivalta 2. Ohjelmallinen läheisyys 3. Sisäinen puoluekuri 4. Koalitiokumppanin sopimuksentekotyylit ja uskottavuus (historia, maine) 5. Puolueen kannattajien käsitykset sopivista yhteistyökumppaneista 6. Suhtautuminen koalitioyhteistyöhön yleensä 7. Henkilökemia

45 Poliittinen osallistuminen ja politiikan vaikutuskanavat Onko yksilöllä valtaa? Kannattaako äänestää? Kyllä: pystyy mahdollisesti vaikuttamaan lopputulokseen; tuntee mielihyvää (täyttää velvollisuutensa kansalaisena) Ei: yksittäisen äänen vaikutus lopputulokseen minimaalinen; ehdokkaisiin ja/tai puolueisiin perehtymiseen sekä itse äänestämiseen menee aikaa

46 Miksi ihmiset osallistuvat politiikkaan? Politiikkaan osallistutaan yleensä kolmesta syystä 1. Se on tapa edistää omia tavoitteita tai etuja (ideologiset tai muut tavoitteet) 2. Yhteiskunnallinen toiminta koetaan kansalaisvelvollisuutena 3. Yksilö tavoittelee itselleen valtaa

47 Ketkä osallistuvat politiikkaan? Väestö voidaan karkeasti ottaen jakaa kolmeen ryhmään: 1. Poliittisesti passiivisiin kansalaisiin: osallistuvat politiikkaan korkeintaan satunnaisesti eivätkä juuri seuraa politiikkaa 2. Aktiiviset osallistujat ovat kiinnostuneita politiikasta ja ottavat siihen säännöllisesti osaa äänestämällä ja/tai etujärjestöjen kautta 3. Vallanpitäjät

48 Kiinnostus politiikkaa kohtaan

49 Poliittinen sosialisaatio Kansalaisten poliittisen identiteetin muodostuminen Arvojen ja toimintamallien omaksuminen Sosialisaatio on käynnissä koko elämän ajan Yhteiskunnalliset lähtökohdat Luokka (merkitys vähenemässä; miten määritellä) Perhe Sukupolvi Sukupuoli Asuinpaikka Etninen ryhmä Uskonto

50 Koulutus ja työelämä Joukkotiedotusvälineet Oman maan poliittinen järjestelmä Mielipidejohtajien merkitys vähentynyt tietoa nykyään paremmin saatavana Naiset enenevässä määrin miehiä aktiivisempia poliittisia toimijoita (naiset kuitenkin edelleen aliedustettuina päätöksentekijöiden keskuudessa)

51 Naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista

52 Poliittinen kulttuuri Määritelmä: (suhteellisen pysyvät) kansalaisten politiikkaan kohdistamat asenteet ja arvot Kansalaisten suhtautuminen poliittiseen toimintaan (alamaisia vai aktivisteja?) Mitä kansalaiset toivovat tai odottavat poliittiselta järjestelmältä konsensus vs. vastakkainasettelu? Luottamus poliittiseen järjestelmään ja poliitikkoihin

53 Poliittisen kulttuurin murros? Inglehart (1977): The Silent Revolution Poliittisen kulttuurin muutos 1960-luvulla: rauhanliike (Vietnamin sota), ympäristöliikkeet jne. Luottamus päättäjiä (mutta ei demokratiaa) kohtaan alkoi laskea Postmateriaaliset arvot alkoivat syrjäyttää ns. materiaalisia arvoja

54 Länsimaissa pitkään vallinnut rauha ja taloudellinen hyvinvointi ovat johtaneet siihen, että materiaalisten arvojen (= talous ja turvallisuus) merkitys on laskenut Koulutuksen laadun ja määrän kasvu Tiedon monipuolistuminen ja lisääntyminen Ryhmäsidonnaisuuden (esim. yhteiskuntaluokat) merkitys laskenut

55 Perinteisen vasemmisto-oikeisto ulottuvuuden rinnalle on noussut uusia merkittäviä kysymyksiä Auktoriteettien kunnioitus vs. osallistumisen ja kritiikin tärkeys Uskonnollisuus vs. maallistuminen Kansallinen yhtenäisyys vs. moniarvoisuus ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen

56 Poliittinen luottamus Poliittinen luottamus tai kannatus voidaan jakaa yleiseen tai diffuusiin luottamukseen sekä erityiseen tai spesifiin luottamukseen (Easton 1965) Yleisellä kannatuksella viitataan kansalaisten tukeen poliittista järjestelmää ja sitä ohjaavia arvoja kohtaan Erityinen kannatus taasen viittaa kansalaisten luottamukseen poliittisia instituutioita ja vallanpitäjiä kohtaan Poliittinen luottamus on tavallaan poliittisen järjestelmän elinehto tai perusedellytys aivan samoin kuin ihmisten luottamus toisiinsa on toimivan kansalaisyhteiskunnan perusta Mikäli kansalaiset eivät koe voivansa luottaa johtajiinsa ja ennen kaikkea poliittisiin instituutioihin, kertoo se järjestelmän alhaisesta hyväksyttävyydestä ja legitimiteetistä. Alhainen legitimiteetti voi johtaa poliittisen järjestelmän hajoamiseen tai ainakin sen puolueiden voimasuhteiden uusiutumiseen

57 Vahva luottamus poliittisiin instituutioihin ja demokratian tilaan kielii puolestaan poliittisen järjestelmän toimivuudesta ja kansalaisten kiinnittymisestä maansa politiikkaan, jotka myötävaikuttavat kansalaisten poliittiseen osallistumiseen Poliittinen luottamus on täten yhteydessä myös äänestysaktiivisuuteen eli poliittisiin instituutioihin ja varsinkin parlamenttiin luottavat henkilöt äänestävät todennäköisemmin kuin ne kansalaiset, jotka eivät koe voivansa luottaa valtionsa poliittiseen järjestelmään Mielenkiintoista on myös, että luottamus valtiollisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratian toimivuuteen on vahvinta nimenomaan niissä maissa, joissa luotetaan vahvimmin toisiin ihmisiin Tutkijat ovat ainakin 1970-luvulta lähtien kiinnittäneet huomiota kansalaisten heikentyneeseen poliittiseen luottamukseen. Varsinkin kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin ja poliittisiin puolueisiin on laskenut

58 Tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan on heikompaa enemmän korruptoituneissa valtioissa Kansalaisten luottamus erityisesti maan hallitukseen riippuu ratkaisevasti taloudellisesta tilanteesta Alhaisempi luottamus kansallisiin instituutioihin voi ainakin osittain myös johtua globalisaatiosta ja Euroopan integraatiosta, sillä asettavathan ne yhä suurempia rajoitteita ja reunaehtoja valtiollisten instituutioiden päätöksille Aikaisempaa kriittisempi suhtautuminen valtarakenteisiin ja vallanpitäjiin voidaan tosin tulkita myös myönteiseksi kehitykseksi, jossa kansalaiset ovat valmiimpia sekä korkeamman koulutustason myötä myös kykenevämpiä kyseenalaistamaan päättäjien toimintaa (critical citizens?) Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaisten luottamus ja tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan ovat verraten korkealla tasolla. Suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet eniten poliisiin, puolustusvoimiin ja oikeusjärjestelmään, kun taas luottamus poliittisiin instituutioihin on heikentynyt, näin erityisesti 1990-luvun lamavuosien seurauksena

59 Edustuksellinen demokratia Edustuksellinen demokratia rakentuu vahvasti puolueiden varaan Puolueet esittävät kansalaisille kilpailevia vaihtoehtoja, ylläpitävät poliittista keskustelua, edistävät kannattajiensa aineellisia etuja ja aatteellisia tavoitteita ja nostavat tärkeinä pitämiään kysymyksiä poliittisen keskusteluun ja päätöksentekoon Parlamenttivaalit ovatkin nimenomaan puolueiden väliset vaalit, vastaavathan puolueet ehdokkaiden asettamisesta ja kampanjoinnista Parlamentaarisissa demokratioissa hallituspuolueet kantavat poliittisen vastuun hallituksen politiikasta. Vastaavasti oppositiopuolueilla on sekä mahdollisuus että velvollisuus esittää vaihtoehtoja hallituspuolueiden harjoittamalle politiikalle Täten vaaliosallistumisen taso kertoo osaltaan puolueiden kyvystä houkutella kansalaisia äänestämään

60 Puoluejäsenyys Puoluejäsenyydet ovat laskeneet yleisesti Euroopassa sama pätee myös Suomeen Tuoreessa 27 Euroopan valtion vertailussa Suomi sijoittui kolmanneksi. 8 % suomalaisista äänioikeutetuista kuuluu puolueeseen maiden keskiarvon ollessa 4,7 %. Enemmistössä valtioita alle 5 % äänioikeutetuista kuuluu puolueisiin Vielä 1960-luvulla joka viides suomalainen äänioikeutettu kuului puolueeseen Suomalaisilla puolueilla on suuria vaikeuksia rekrytoida uusia jäseniä. Kun lisäksi huomioidaan puoluejäsenistöjen ikääntyminen, on todennäköistä, että puolueiden jäsenmäärät pienenevät tulevaisuudessa entisestään Onko laskeva puoluejäsenyys ongelma puolueille tai demokratialle?

61 Vaaliosallistuminen Vaaliosallistumisen aste kertoo niin puolueiden ja ehdokkaiden kyvystä houkutella ihmisiä äänestämään, kansalaisten linkittymisestä poliittiseen järjestelmään ja heidän uskosta oman äänensä merkityksestä, kuin yhteiskuntien sosiaalisesta eriarvoistumisesta Vaalit ovat edustuksellisessa demokratiassa myös keskeisin tapa kanavoida kansalaisten mielipiteet julkiseen päätöksentekoon Institutionaalisista tekijöistä äänestysaktiivisuuteen myötävaikuttavat eniten suhteellinen vaalitapa ja ns. äänestyspakko Väestöön liittyvien tekijöiden suhteen tutkimukset niin Suomesta kuin muista valtioista osoittavat systemaattisia vinoutumia: korkeammin koulutetut ja paremman tulotason omaavat kansalaiset äänestävät muita aktiivisemmin Lisäksi nuoret ovat äänestäneet vähäisemmin kuin vanhemmat ikäluokat Muista yksilötason tekijöistä esimerkiksi äänestäminen edellisissä vaaleissa, samaistuminen puolueeseen, kiinnostus politiikkaan sekä äänestämistä koskeva velvollisuudentunto myötävaikuttavat äänestämiseen

62 Vaaliosallistuminen on vähentynyt varsin tasaisesti vakaissa demokratioissa 1950-luvulta lähtien EU:n jäsenvaltioista Malta, Luxemburg, Belgia, Kypros, Tanska, Ruotsi, Italia, ja Itävalta ovat korkean vaaliosallistumisen maita eli keskimäärin yli 80 % valitsijoista hyödynsi äänioikeuttaan. Malta, Tanska ja Ruotsi ovat ainoat jäsenmaat, joissa korkeaan äänestysprosenttiin ylletään ilman äänestämättä jättämisen sanktiointia Suomessa vaaliosallistuminen on laskenut voimakkaasti ja varsin tasaisesti 1960-luvun lopulta alkaen. Ero muihin Pohjoismaihin on nykyään suuri Kevään 2007 eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 67,9 pienin lukema sitten toisen maailmansodan. Jos mukaan lasketaan maamme rajojen ulkopuolella asuvat ulkosuomalaiset, äänestysaktiivisuus oli vain 65 % Kevään 2011 vaalien hieman korkeampi äänestysvilkkaus selittynee ennen kaikkea Perussuomalaisten nousulla ja siihen liittyneellä yhteiskunnan politisoitumisella

63 Vähäinen vaaliosallistuminen vinouttaa päätöksentekoa, mikäli äänestämättä jättäneiden näkemykset poikkeavat huomattavasti äänioikeuttaan käyttäneiden näkemyksistä. Suomessa esimerkiksi maahanmuuton ja EU:n suhteen kansanedustajien näkemykset ovat olleet myönteisempiä kuin äänestäjien ja varsinkin äänestämättä jättäneiden Osallistumishalukkuus seuraavissa vaaleissa voi vähentyä, mikäli oman ryhmän näkemysten ei koeta tulevan huomioon otetuiksi päätöksenteossa Tai sitten nousee jokin aidon vaihtoehdon tarjoava poliittinen liike, kuten Perussuomalaiset vuoden 2011 vaaleissa, joka hyötyy kansalaisten ja päätöksentekijöiden välisestä mielipidekuilusta

64 Eduskuntavaalien äänestysprosentti,

65 Yhteydet päätöksentekijöihin Lobbaaminen päätöksentekijöihin (tai päätösten valmisteluun osallistuviin) kohdistuva toiminta Lobbaamisen tehokkuus riippuu Pääsystä (access) oikeiden henkilöiden luo Argumentaatiosta (tieto ja miten se esitetään) Voimavaroista (vertaa esimerkiksi suurten yritysten ja ympäristöjärjestöjen tai kansalaisten resursseja) Internet on helpottanut kansalaisten mahdollisuuksia olla yhteydessä poliitikkoihin ja viranhaltijoihin

66 Yhteydet poliitikkoihin ( )

67 Muita vaikutuskanavia Propaganda yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen Oikeuslaitoksen kasvanut merkitys poliittisten kiistojen ratkaisijana Mielenosoitukset Lakot Väkivallaton kansalaistottelemattomuus Väkivallan / voimakeinojen käyttö vrt. terrorismi; milloin oikeutettua? Arkeen liittyvät kulutusvalinnat

68 Poliittinen osallistuminen Suomessa, 2011

69 Mielenosoituksiin osallistuminen

70 Kansalaisyhteiskunta Valtion ohjauksen tai omistuksen ulkopuolella toimivat järjestöt tai ihmisryhmät Taloudelliset etujärjestöt Kansalaisjärjestöt esimerkiksi yhden asian liikkeet, uskonnolliset yhteisöt jne. Ovatko puolueet (tai työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt) osa kansalaisyhteiskuntaa vai osa valtiota?

71 Kansalaisjärjestöjen toimintatavat Poliittisten järjestöjen yleisenä tavoitteena päätöksentekoon (tai julkiseen mielipiteeseen) vaikuttaminen Päättäjien lobbaaminen Julkisuuden hankkiminen (media) esimerkiksi kampanjoilla tai teoilla (vrt. ympäristöliikkeet) Asiantuntijana toimiminen (esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa)

72 Pluralismi Etujärjestöt toimivat yksilöiden puolustajina valtiovaltaa vastaan Kansalaisjärjestöt ovat kansalaisten ja valtion välinen linkki Järjestöt tasapainottavat toisiaan Ongelmana järjestöjen erilaiset voimavarat

73 Korporatismi Valtiovalta tarjoaa tietyille järjestöille vakiintuneen aseman neuvotteluissa ja politiikan suunnittelussa Tyypillinen esimerkki on työmarkkina-asioista sopiminen kolmikantaperiaatteella valtio, työnantajien järjestö, työntekijöiden järjestö Korporatismi on keskimäärin käytössä yleisemmin asukasluvultaan pienemmissä valtioissa (Itävalta, Norja, Ruotsi, Alankomaat, Saksa, Suomi, Japani...) Korporatismi vähentää lakkojen ja muiden työtaisteluiden todennäköisyyttä

74 Suomalaisten liittyminen yhdistyksiin, 2004

75 Vaalit, puolueet ja media Demokratian komentoketju (ja toiseen suuntaan vastuuketju) 1. Kansalaiset (äänestäjät) 2. Parlamentti 3. Hallitus 4. Valtionhallinto (virkamiehet)

76 Vaalijärjestelmät Vaalijärjestelmien eroja Ketkä saavat äänestää (ikäraja ja muut mahdolliset rajoitukset) ja asettua ehdokkaaksi Kenellä on oikeus asettaa ehdokkaita yleensä puolueet sekä valitsijayhdistykset Mitä henkilö äänestää puoluetta vai ehdokasta; ns. suljetut listat, avoimet listat, tai niiden välimuodot Miten äänet muunnetaan paikoiksi Äänikynnys tai ei (huom. todellinen äänikynnys) Vaalipiirien määrä ja suuruus

77 Eduskuntavaalit: ehdokas vai puolue?

78 Eduskuntavaalien äänestyslippu

79 Mitä pienempi vaalipiiri, sitä huonommin toteutuu suhteellisuus Vaalipiirien koon ja/tai rajojen määrittäminen on tärkeä osa prosessia Keskeinen erottelu: suhteelliset vaalitavat (proportional representation, PR) enemmistövaalit Duvergerin laki: enemmistövaalit johtavat kaksipuoluejärjestelmään, suhteellinen vaalitapa monipuoluejärjestelmään

80 Enemmistövaali Läpimenoon vaaditaan joko yksinkertainen enemmistö (plurality) tai ehdoton enemmistö (majority) äänistä Yhden edustajan vaalipiirit Hyvät puolet vahvistaa edustajan yhteyttä äänestäjiin tuottaa vahvoja hallituksia ääripuolueiden ehdokkaiden läpimeno vaikeaa Huonot puolet ääniä menee hukkaan (alhainen suhteellisuus) epäsuosiollinen pienille puolueille

81 Suhteellinen vaalitapa Kustakin vaalipiiristä valitaan useampi ehdokas Hyvät puolet: tuottaa suhteellisen lopputuloksen (paikkajako heijastelee äänten jakautumista), vähemmän hukkaääniä monipuoluejärjestelmä edistää konsensushakuisuutta Huonot puolet: Tuottaa hajanaisemman puoluejärjestelmän kansanedustajien ja äänestäjien siteet ovat ainakin lähtökohtaisesti heikommat STV (single transferable vote, siirrettävän äänen menetelmä): Käytössä usean ehdokkaan vaalipiirit. Äänestäjät pistävät kaikki ehdokkaat järjestykseen Monimutkainen järjestelmä (käytössä esimerkiksi Irlannissa)

82 Suhteellisuuden toteutuminen vuoden 2003 eduskuntavaaleissa PARTY VOTES % SEATS 1 % Centre Party Social Democrats National Coalition Left Alliance Green League Christian Democrats Swedish People's Party True Finns Communist Party Others Åland Islands Total The representative from the Åland Islands sits with the group of the Swedish People's Party. Source: Statistics Finland.

83 Puolueet ja kansalaiset Puolueiden heikentyminen / luonteen muutos? it would be an overstatement to write the parties political obituary, but a pattern of partisan decline or at least a transformation in the role played by parties is increasingly apparent in almost all advanced industrial democracies. (Dalton & Wattenberg 2000) Puolueiden siteet kansalaisiin ovat heikentyneet 1. Äänestysprosentit laskevat (esim. Suomi) 2. Puolueisiin samaistuminen aikaisempaa heikompaa 3. Yhä harvempi on puolueen jäsen

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Demokratiaseuranta ja vaaliaineistot: teemat ja tavoitteet (Teksti on alun perin osa oikeusministeriölle toimitettua esitystä Suomen demokratiaindikaattoreiden perusaineistojen

Lisätiedot

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14 Johdatus valtio-oppiin oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / yleinen valtio-oppioppi Helsingin yliopisto Johdatus valtio-oppiin, oppiin, 7 op Opintojakson

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Muutosvaalit 2011. Suomen vaalitutkimuskonsortio www.vaalitutkimus.fi

Muutosvaalit 2011. Suomen vaalitutkimuskonsortio www.vaalitutkimus.fi Muutosvaalit 2011 Kansallinen vaalitutkimus vuoden 2011 eduskuntavaaleista 18 kirjoittajaa neljästä eri yliopistosta, vaalitutkimuskonsortio Oikeusministeriö rahoitti päätutkimusaineiston ja hankkeen koordinoinnin

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Äänestystäminen edustuksellisessa demokratiassa. Hanna Wass Suomalaisen tiedeakatemian nuorten klubi 15.12.2011

Äänestystäminen edustuksellisessa demokratiassa. Hanna Wass Suomalaisen tiedeakatemian nuorten klubi 15.12.2011 Äänestystäminen edustuksellisessa demokratiassa Hanna Wass Suomalaisen tiedeakatemian nuorten klubi 15.12.2011 Esityksen rakenne äänioikeuden historia äänestämisen perustelut äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 Directorate-General for Communication PUBLIC OPINION MONITORING UNIT Brussels, October 2014 Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 TIIVISTELMÄ Kattavuus: Perusjoukko: Tutkimusmenetelmä:

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1043 Europarlamenttivaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT

P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT Maaliskuu 2015, sähköinen tentti (Mickelsson) Wiberg: Suomen tasavallan presidentin rooli, asema ja tehtävät. Grant: Tarkastele Yhdysvaltojen puolueita. Steiner & Crepaz: Kerro

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Vaalipiirien lukumäärästä säätäminen Suomen perustuslaissa

Vaalipiirien lukumäärästä säätäminen Suomen perustuslaissa Vaalipiirien lukumäärästä säätäminen Suomen perustuslaissa Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle lepäämässä olevasta ehdotuksesta laiksi Suomen perustuslain 25.n muuttamisesta (LJL 1/2015 vp; HE

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo

Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0 10 Vaalit (Luvun lähde: Keskusvaalilautakunta) 10.1 Äänioikeutetut ja äänioikeuden käyttö vuosina 1999-2011 Äänioikeutettuja Äänestysprosentti (%) Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet

Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Niedersächsischer Landeswahlleiter Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Alasaksissa

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus

suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus Kirja-arvio 097 suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus jiri nieminen olitiikan uutisia seuraava suuri yleisö on saattanut törmätä vuosien varrella Ilkka Ruostetsaaren eliittitutkimuksiin. Viime vuonna julkaistu

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet 5.15 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI Pekka Stenholm TSE Entre, Turun kauppakoulu Turun yliopisto 5/9 Helsinki TAUSTAA Esityksen pohjana kansainväliseen yrittäjyysmonitoriin

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä

Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä KUNTAMARKKINAT 11.9.2013 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto, Kuntakehitys ja tutkimus Kommentaattori: Seppo Kässi, suunnittelujohtaja,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten.

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / yhteiskuntaoppi Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot