VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2016"

Transkriptio

1 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI Syksy 2016

2 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + oppimispäiväkirja (2 op) Oppimispäiväkirja (6-8 sivua 1½ rivivälillä) on palautettava huoneeni (Pinni A4056) vieressä olevaan lokeroon viimeistään pe Suoritetaan teos Heywood, Politics. Palgrave painos (3 op)

3 Vaihtoehtoisia suoritustapoja Heywoodin kirjalle: 1. Tentitään teos lukuvuoden aikana sähköisessä tenttijärjestelmässä (tentaattorina Erika Säynässalo) 2. Laaditaan essee yhdestä seuraavista aiheista: Perussuomalaisten merkitys Suomen politiikassa Mitä euron kriisi kertoo politiikan ja talouden suhteesta? Sosiaalisen median merkitys politiikassa Mitä Brexit kertoo Euroopan unionista ja Britannian politiikasta? Essee on palautettava huoneeni (Pinni A4056) vieressä olevaan lokeroon viimeistään pe Sen pituuden on oltava 8-10 sivua 1½ rivivälillä

4 Ohjeita oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen Oppimispäiväkirjassa kannattaa keskittyä 2-4 teemaan eli sen ei tarvitse olla tiivistelmä luentosarjasta Reflektoikaa kriittisesti kuulemaanne sekä arvioikaa omaa oppimistanne Ohjeita esseen kirjoittamiseen Essee saa olla vapaamuotoinen, pohdiskeleva kirjoitus Tärkeintä on kyetä monipuoliseen ja kriittiseen keskusteluun Oppimispäiväkirjassa ja esseessä ei edellytetä kirjallisuuden tai muun lähdemateriaalin hyödyntämistä Muistakaa laittaa ensimmäiselle sivulle nimenne ja opiskelijanumeronne

5 Luentopäivämäärät ja luentojen aiheet klo klo klo klo klo klo klo 9-12 Johdanto, tieteenalan kehitys ja politiikan määritelmät (Päätalo A1) Demokratia ja valta (Päätalo juhlasali) Poliittinen osallistuminen ja politiikan vaikutuskanavat (Päätalo D10b) Kansalaisyhteiskunta ja media (Päätalo D10b) Vaalit ja puolueet (Väinö Linna sali) Valtiot ja poliittiset järjestelmät (Päätalo D10b) EU ja kansainvälistyminen (Väinö Linna sali)

6 Tavoitteet Luentokurssin ja sen yhteydessä tentittävän teoksen suoritettuaan opiskelija omaa perustiedot politiikan tutkimuksen keskeisistä käsitteistä, teorioista, aineistoista, tutkimuskohteista sekä ajankohtaisista haasteista Opintojakson jälkeen opiskelija on perehtynyt valtiooppiin tieteenalana ja osaa arvioida politiikan tutkimuksen suhteita muihin yhteiskuntatieteisiin Opiskelija osaa myös arvioida politiikan luonteen muutosta ja poliittisen toiminnan eri muotoja sekä ymmärtää tärkeimpien poliittisten ideologioiden ja poliittisten järjestelmien keskeisiä ominaisuuksia

7 TIETEENALAN KEHITYS JA POLITIIKAN MÄÄRITELMÄT Politiikan tutkimus / valtio-oppi on hankala ja tavallaan vanhahtava käsite Keskeiset käsitteet: osallistuminen, valta, demokratia, ideologiat, poliittinen järjestelmä, valtio, Eurooppa / EU Yhteiskuntatieteet alkoivat varsinaisesti syntyä vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla Yhteiskunnallisia kysymyksiä oli siihen asti tutkittu lähinnä historian, filosofian tai oikeustieteen näkökulmasta Politiikan tutkimuksen (tai valtio-opin) suhde muihin yhteiskuntatieteisiin on alusta alkaen ollut kiinteä ja eri oppiaineiden väliset rajat häilyviä

8 Politiikan tutkimus omana tieteenalanaan käynnistyi varsinaisesti Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla (American Political Science Association perustettiin 1903) Eurooppaan politiikan tutkimus levisi oikeastaan vasta toisen maailmansodan jälkeen Tieteenalan kehittyminen on vahvasti sidoksissa demokratisoitumiseen ei-demokraattisia valtioita on huomattavasti hankalampaa tutkia!

9 Politiikan lähtökohdat 1. Politiikka on vuorovaikutusta (kollektiivista) 2. Eri toimijoilla on eri tavoitteet (tai ainakaan tavoitteet eivät ole identtiset) 3. Tavoitteena on näiden eriävien tavoitteiden ja arvojen yhteensovittaminen tai hallinta 4. Resurssien niukkuus (scarcity of resources) kaikkien tarpeita ei voi tyydyttää 5. Päätökset ovat sitovia tai ainakin vaikuttavat väestön toimintaan

10 MITÄ POLITIIKKA ON?

11 Tutkimuskohteet Tutkimus kohdentuu: 1. Arvojen ja tavoitteiden määrittämiseen ja selittämiseen esimerkiksi ihmisten, etujärjestöjen, puolueiden tai valtioiden kannat 2. Poliittisen prosessin eli päätöksenteon analyysiin ja selittämiseen miten eriävistä kannoista rakentuu lopputulos; instituutioiden ja muiden toimijoiden kuten median rooli 3. Tehtyjen päätösten ja niiden vaikutusten analysointiin

12 Tutkimussuuntaukset Tutkimus on nykyään hyvin erikoistunutta tiedon sirpaloituminen Valtio-oppi on nimestään huolimatta erittäin kansainvälinen oppiaine Valtion (tai valtiollisten instituutioiden) merkitys tutkimuskohteena vähenee alueellinen integraatio (EU), globalisaatio, ei-valtiollisten toimijoiden kuten kansalaisjärjestöjen ja yritysten korostunut merkitys Behavioralismi käyttäytymisen tutkiminen (esimerkiksi vaalikäyttäytyminen) Tavoitteena on empiirisen kvantitatiivisen analyysin avulla todentaa teoriasta johdettuja hypoteeseja Aineistojen saatavuuden parantuessa siirryttiin maakohtaisesta tarkastelusta enenevässä määrin vertailevaan tutkimukseen

13 Instituutioiden tutkimus instituutioilla on omat tavoitteensa ja toimintamuotonsa (vrt. organisaatiotutkimus; valtiosääntöoikeus), jotka vaikuttavat politiikan tuotoksiin ja toimijoiden valtasuhteisiin Rationaalisen valinnan teoria ensisijaisesti taloustieteisiin pohjautuva lähestymistapa, jossa "mallinnetaan" toimijoiden (ihmiset, instituutiot) käyttäytymistä Poliittinen filosofia aatehistoriallinen tutkimus politiikan kieli (diskurssi, retoriikka, käsitteet, argumentaatio) Yhteiskuntakriittinen tutkimus kyseenalaistaa vallitsevia valtamekanismeja (esimerkiksi feministinen näkökulma) Poliittisen prosessin tai politiikan tuotosten analyysi (policyanalyysi; public policy) tutkitaan päätöksentekoa tai päätösten vaikutuksia politiikan sektoreilla (esimerkiksi ympäristöpolitiikka)

14 Politiikan tutkimus ja muut tieteenalat Ainakin seuraavat tieteenalat tai oppiaineet ovat kiinteässä yhteydessä valtio-oppiin / politiikan tutkimukseen historia (poliittinen historia) taloustiede hallintotieteet oikeustiede (varsinkin perustuslakien tutkimus) sosiologia filosofia tiedotusoppi

15 Valtio-opin ja kansainvälisen politiikan välinen rajanveto on yhä hankalampaa Globalisaatio ja alueellinen integraatio (EU) ovat hämärtäneet rajaa entisestään ilmiöitä voidaan tarkastella molempien oppiaineiden näkökulmasta Maailman valtioiden sisäpolitiikan ja poliittisten järjestelmien tutkimus lukeutuu valtio-opin alaan riippumatta siitä missä valtio sijaitsee EU-tutkimus (paitsi unionin ulkosuhteet) sijoittuu valtio-opin kenttään

16 Politiikan määritelmät Tutkijoiden keskuudessa ei vallitse yksimielisyyttä politiikan määritelmästä Yhteisten asioiden hoitoa mutta kenen toimesta? Valtataistelu ja konfliktit lähtökohtana oletus ristiriidoista (maailmassa on hyvin harvoin tilanteita, joissa asianomaisilla on täsmälleen samat tavoitteet) Politiikka tulee kreikankielen sanasta polis, kaupunki Politiikka ei ole pelkästään (julkista) päätöksentekoa! Politiikka voidaan ymmärtää koko ajan käynnissä olevana prosessina, joka kumpuaa ihmisten erilaisista asemista, tavoitteista ja arvoista

17 Politiikka on toimintaa, jonka avulla ihmiset luovat, säilyttävät ja muuttavat niitä yleisiä sääntöjä, joiden alaisuudessa he elävät. (Heywood 2007) Politiikka on sellaista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiin nousevien ongelmien käsittelyä, missä ihmiset pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan erilaisia vallankäytön keinoja käyttäen. (Paloheimo & Wiberg 1997)

18 Politiikka suppeassa ja avarassa merkityksessä 1. Politiikka suppeassa merkityksessä: toimintaa määrätyissä poliittisiksi tunnistetuissa instituutioissa (tai niiden asettamissa puitteissa) 2. Politiikka avarassa merkityksessä: mitä tahansa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiintyvää vallankäyttöä Lähde: Jan-Magnus Jansson (1970): Politiikan teoria.

19 Politiikan eri tasot (Euroopassa) Yksilö (perhe) Kuntataso Aluetaso huomatkaa Suomen muutos kohti maakuntahallintoa, joka samalla supistaa kuntien roolia Valtio Euroopan tason politiikka (EU) Globaali taso (esim. Maailman kauppajärjestö WTO) Politiikan eri tasojen keskinäisriippuvuus on lisääntynyt merkittävästi

20 Politiikan toimijat tai areenat Kansalainen Kansalaisjärjestöt Puolueet Kunnalliset ja valtiolliset instituutiot Tiedotusvälineet ja sosiaalinen media Yritykset Valtiot EU Globaalit järjestöt (kuten YK)

21 Politiikan kuvia

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34 DEMOKRATIA Termin alkuperä: kreikankieliset sanat demos (kansa) ja kratos (valta) Antiikin Kreikassa harjoitettiin suoraa demokratiaa vapaat kansalaiset kokoontuivat yhteen paikkaan äänestämään kaupungin / yhteisön asioista Edustuksellinen demokratia: kansa valitsee keskuudestaan edustajat tekemään päätöksiä heidän puolestaan

35 Demokratian leviäminen Demokratia oli 1800-luvulle asti ensisijaisesti kielteinen käsite (mahdollisti enemmistön tyrannian) Teollistumisen myötä syntyi kilpailevia poliittisia ryhmiä (eri yhteiskuntaluokat) Yleinen äänioikeus levisi vasta kun työväenluokka vaati oikeutta saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa

36 Demokratisoitumisen kolme aaltoa 1) Eurooppalaisten kansallisvaltioiden ja Yhdysvaltojen asteittainen demokratisoituminen 1800-luvulta noin toiseen maailmansotaan 2) Toisen maailmansodan jälkeinen siirtomaiden itsenäistyminen ja sitä ajan mittaan seurannut demokratisoituminen 3) Sosialistisen järjestelmän romahtaminen lukujen taitteessa käynnisti demokratisoitumiskehityksen entisissä sosialistisissa maissa 1950-luvulla noin 1/4 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 1980-luvun alussa noin 1/3 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 2000-luvun alussa yli puolet maapallon väestöstä asuu (ainakin osin) demokraattisissa maissa (ks. Freedom House)

37 Toimivan demokratian edellytykset Vapaa mielipiteenmuodostus Sananvapaus ja kokoontumisvapaus Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Säännölliset ja vapaat vaalit Laillinen oppositio Valistuneet ja aktiiviset kansalaiset (???)

38 Vapaat / demokraattiset valtiot (Freedom House, 2014)

39

40 Demokratiateoriat Klassinen demokratia kansalaiset päättivät suoraan asioista yhteisissä kokouksissa Viranomaisten valinta joko suoralla vaalilla, arpomalla, tai kierrättämällä tehtäviä kansalaisten kesken

41 Kehittävä demokratia ihmisten osallistuminen päätöksentekoon on suotavaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta Koulukunnan edustajat kannattivat joko suoraa demokratiaa (esimerkiksi Rousseau) tai ainakin yleistä äänioikeutta (esimerkiksi Mill)

42 Osallistuva / osallistava demokratia kansalaisille on taattava aito mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Poliittisia järjestelmiä olisi muutettava tämän mahdollistamiseksi kansalaisaloitteet kansanäänestykset lähidemokratia

43 Deliberatiivinen demokratia Painottaa päätöksentekoa edeltävää keskustelua ja harkintaa (Habermas) Nykyistä perusteellisempi keskustelu johtaisi eri näkökantojen parempaan ymmärtämiseen ja mahdollisesti kantojen muokkautumiseen Argumentaatio (perustelut) nousisi ratkaisevaan asemaan Deliberatiivisen demokratian haasteita tai ongelmia: Onko kantojen muokkautuminen tavoiteltava asia? Onko olemassa yhteistä julkista tilaa, jossa keskustelua käydään? Haluavatko kansalaiset todella keskustella päätöksenteon kohteena olevista asioista?

44 Kilpailudemokratia / minimidemokratia Schumpeter (1942): Capitalism, Socialism and Democracy Demokratia on kilpailua äänistä Kansalla on mahdollisuus säännöllisin väliajoin tarvittaessa vaihtaa johtajia

45 Demokratian eri muodot Demokratia = kansanvalta Vastinpareja ja kysymyksiä: Suora demokratia vai edustuksellinen demokratia? Enemmistödemokratia (kuten Iso-Britannia) vai valtaa tasapainottava konsensusdemokratia (kuten Sveitsi tai USA checks and balances)? Tulisiko kansalaisten ja heidän edustajiensa kantojen olla yhteneviä vai tuleeko poliitikkojen kuten kansanedustajien toimia itsenäisesti suhteessa äänestäjiinsä?

46 Demokratian ongelmat Enemmistödemokratia: voi johtaa vähemmistöjen etujen polkemiseen Konsensusdemokratia: vaikeuttaa uudistusten läpivientiä Kansan pienoiskuvan mahdottomuus yleensä huono-osaisemmat saavat heikoimmin äänensä kuuluviin

47 Suora demokratia: kansanäänestykset ja kansalaisaloite Tavallinen kansanäänestys (referendum) äänestäjät hyväksyvät tai hylkäävät esityksen (sitova tai neuvoa-antava) Kansalaisaloite tietty määrä kansalaisia voi vaatia kansanäänestystä tai lakiesitystä jostain asiasta. Käytössä esimerkiksi Sveitsissä ja Kaliforniassa sekä Suomessa ja EU:ssa vuodesta 2012 lähtien Suomessa kansalaiset voivat saada lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli vähintään kansalaista kannattaa aloitetta Vähintään miljoona EU-kansalaista voi ehdottaa komissiolle uutta lakialoitetta. Aloitteeseen täytyy saada allekirjoituksia vähintään neljäsosasta EU:n jäsenmaista

48 Hyvät puolet Mahdollistavat kansalaisten osallistumisen Lisäävät järjestelmän legitimiteettiä (Sveitsi) Lisäävät kansalaisten poliittista tietämystä Lisäävät yhteiskunnallista keskustelua varsinkin sellaisista aiheista, joista puolueet mielellään vaikenevat Huonot puolet Onko kansalaisilla riittävästi tietoa päättääkseen asioista? Esityslistan manipulaation vaara kansalaiset eivät tee äänestyspäätöstä oikeiden asioiden perusteella Poliitikot välttävät vastuuta Voidaanko yhteiskunnalliset asiat yksinkertaistaa kyllä/eivastakkainasetteluksi? Alhainen osallistumisaste: vain kiinnostuneet tahot osallistuvat?

49 Kansanäänestys: Britannian EU-jäsenyys

50 Kansalaisaloite: tasa-arvoinen avioliittolaki

51

52

53 VALTA Valta: toimijan A kyky saada B tekemään jotain, jota B ei ilman A:n vaikutusta tekisi Rakenteellinen valta Vallan luotettava mittaaminen on usein erittäin hankalaa Poliittisen järjestelmän rakenne vaikuttaa vahvasti yhteiskunnan valtasuhteisiin esimerkiksi: Osallistetaanko kansalaisia? Suosiiko vaalijärjestelmä suuria puolueita? Toteutuvatko yhteiskunnassa poliittisen osallistumisen perusedellytykset?

54 Vallankäyttö voi perustua asemaan esimerkiksi lainsäädännössä hallitusten ja parlamenttien jäsenillä on enemmän valtaa resursseihin fyysinen pakkovalta, taloudellinen valta, tieto (asiantuntijuus) kieli ja ideologinen valta: vallitseva diskurssi ja terminologia hyvinvointivaltio / hyvinvointiyhteiskunta ; mikä on oikein ja mikä väärin, legitimiteetti

55 Valta päätöksenteossa Toimijoiden valtaa äänestysmenetelmin päätöksiä tekevissä instituutioissa analysoidaan esimerkiksi valtaindeksien avulla. Valtaindeksejä laskettaessa otetaan huomioon 1. Päätöksentekoon osallistuvien ryhmien koko 2. Käytettävät päätössäännöt 3. Toimijoiden väliset erilaiset enemmistöyhdistelmät

56 Esimerkki I: puolueella ei ole lainkaan äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 ja D10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 ei mikään puolue 3. A B D 70 A ja B 4. A C D 70 A ja C 5. B C D 70 B ja C 6. A B 60 A ja B 7. A C 60 A ja C 8. B C 60 B ja C Ratkaisevat poistumat: A/4 B/4 C/4 D/0 Pienellä puolueella ei ole yhtään valtaindeksillä mitattua äänivaltaa

57 Esimerkki II: päätössäännön muutos vaikuttaa valtasuhteisiin Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 D10 Päätössääntö: 67 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 A B C 3. A B D 70 A B D 4. A C D 70 A C D 5. B C D 70 B C D Ratkaisevat poistumat A/3 B/3 C/3 D/3 Pienellä puolueella (D) on yhtä paljon valtaindeksillä mitattua äänivaltaa kuin suuremmilla puolueillakin

58 Esimerkki III: pienellä puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A 45 B 45 C 10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C 100 ei mikään puolue 2. A B 90 A ja B 3. A C 55 A ja C 4. B C 55 B ja C Ratkaisevat poistumat: A/2 B/2 C/2

59 Esimerkki IV: poliittiseen keskustaan sijoittuvalla puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: Vasemmisto (V) 45; Keskusta (K) 10; Oikeisto (O) 45 Päätössääntö: 51 ääntä. Oletus: Vain suljetut koalitiot tulevat kysymykseen. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. V K O 100 K 2. O K 55 V ja K 3. K O 55 K ja O Ratkaisevat poistumat: K/3 V/1 O/1 Poliittiseen keskustaan kuuluvalla puolueella (K) on erittäin paljon äänivaltaa

60 POLIITTINEN OSALLISTUMINEN JA POLITIIKAN VAIKUTUSKANAVAT Onko yksilöllä valtaa? Kannattaako osallistua tai äänestää? Kyllä: pystyy mahdollisesti vaikuttamaan lopputulokseen; tuntee mielihyvää (täyttää velvollisuutensa kansalaisena) Ei: yksittäisen teon tai äänen vaikutus lopputulokseen minimaalinen; asioihin, ehdokkaisiin ja/tai puolueisiin perehtymiseen sekä itse toimintaan / äänestämiseen menee aikaa

61 Miksi ihmiset osallistuvat politiikkaan? Politiikkaan osallistutaan yleensä kolmesta syystä 1. Se on tapa edistää omia tavoitteita tai etuja (ideologiset tai muut tavoitteet) 2. Yhteiskunnallinen toiminta koetaan kansalaisvelvollisuutena 3. Yksilö tavoittelee itselleen valtaa

62 Ketkä osallistuvat politiikkaan? Väestö voidaan karkeasti ottaen jakaa kolmeen ryhmään: 1. Poliittisesti passiivisiin kansalaisiin: osallistuvat politiikkaan korkeintaan satunnaisesti eivätkä juuri seuraa politiikkaa 2. Aktiiviset osallistujat ovat kiinnostuneita politiikasta ja ottavat siihen säännöllisesti osaa äänestämällä ja/tai muiden vaikutuskanavien kautta 3. Vallanpitäjät

63 Kiinnostus politiikkaa kohtaan

64

65 Poliittinen sosialisaatio Kansalaisten poliittisen identiteetin muodostuminen Arvojen ja toimintamallien omaksuminen Sosialisaatio on käynnissä koko elämän ajan Yhteiskunnalliset lähtökohdat Luokka (merkitys vähenemässä; miten määritellä) Perhe Sukupolvi Sukupuoli Asuinpaikka Etninen ryhmä Uskonto

66 Koulutus ja työelämä Joukkotiedotusvälineet Oman maan poliittinen järjestelmä Mielipidejohtajien merkitys vähentynyt tietoa nykyään paremmin saatavana Naiset enenevässä määrin miehiä aktiivisempia poliittisia toimijoita naiset kuitenkin edelleen aliedustettuina päätöksentekijöiden keskuudessa

67 Naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista

68 Naiset eduskunnan valiokunnissa

69 Poliittinen kulttuuri Määritelmä: suhteellisen pysyvät kansalaisten politiikkaan kohdistamat asenteet ja arvot Kansalaisten suhtautuminen poliittiseen toimintaan (alamaisia vai aktivisteja?) Mitä kansalaiset toivovat tai odottavat poliittiselta järjestelmältä konsensus vs. vastakkainasettelu? Luottamus poliittiseen järjestelmään ja poliitikkoihin

70 Poliittisen kulttuurin murros? Inglehart (1977): The Silent Revolution Poliittisen kulttuurin muutos 1960-luvulla: rauhanliike (Vietnamin sota), ympäristöliikkeet jne. muuttuva politiikan agenda Luottamus päättäjiä (mutta ei demokratiaa) kohtaan alkoi laskea Postmateriaaliset arvot alkoivat syrjäyttää ns. materiaalisia arvoja

71 Länsimaissa pitkään vallinnut rauha ja taloudellinen hyvinvointi ovat johtaneet siihen, että materiaalisten arvojen (= talous ja turvallisuus) merkitys on laskenut Koulutuksen laadun ja määrän kasvu Tiedon monipuolistuminen ja lisääntyminen Ryhmäsidonnaisuuden (esimerkiksi yhteiskuntaluokat) merkitys on laskenut Poliittisesta toiminnasta ja ennen kaikkea arvonmuodostuksesta on tullut yksilölähtöisempää

72 Perinteisen vasemmisto-oikeisto ulottuvuuden rinnalle on noussut uusia merkittäviä kysymyksiä Auktoriteettien kunnioitus vs. osallistumisen ja kritiikin tärkeys Uskonnollisuus vs. maallistuminen Kansallinen yhtenäisyys vs. monikulttuurisuus ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen Kestävä kulutus (ekologiset arvot) vs. talouskasvu

73

74

75 Postmaterialististen arvojen ja BKT:n suhde (Inglehart 2008)

76 Poliittinen luottamus Poliittinen luottamus tai kannatus voidaan jakaa yleiseen tai diffuusiin luottamukseen sekä erityiseen tai spesifiin luottamukseen (Easton 1965) Yleisellä kannatuksella viitataan kansalaisten tukeen poliittista järjestelmää ja sitä ohjaavia arvoja kohtaan Erityinen kannatus taasen viittaa kansalaisten luottamukseen poliittisia instituutioita ja vallanpitäjiä kohtaan Poliittinen luottamus on poliittisen järjestelmän elinehto aivan samoin kuin ihmisten luottamus toisiinsa on toimivan kansalaisyhteiskunnan perusta Mikäli kansalaiset eivät luota johtajiinsa ja ennen kaikkea poliittisiin instituutioihin, kertoo se järjestelmän alhaisesta hyväksyttävyydestä. Alhainen legitimiteetti voi johtaa poliittisen järjestelmän hajoamiseen tai ainakin sen puolueiden voimasuhteiden uusiutumiseen

77 Vahva luottamus poliittisiin instituutioihin ja demokratian tilaan kielii puolestaan poliittisen järjestelmän toimivuudesta ja kansalaisten kiinnittymisestä maansa politiikkaan, jotka myötävaikuttavat kansalaisten poliittiseen osallistumiseen Poliittinen luottamus on täten yhteydessä myös äänestysaktiivisuuteen eli poliittisiin instituutioihin ja varsinkin parlamenttiin luottavat henkilöt äänestävät todennäköisemmin kuin ne kansalaiset, jotka eivät koe voivansa luottaa valtionsa poliittiseen järjestelmään Mielenkiintoista on myös, että luottamus valtiollisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratian toimivuuteen on vahvinta nimenomaan niissä maissa, joissa luotetaan vahvimmin toisiin ihmisiin

78 Tutkijat ovat ainakin 1970-luvulta lähtien kiinnittäneet huomiota kansalaisten heikentyneeseen poliittiseen luottamukseen. Varsinkin kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin ja puolueisiin on laskenut Kansalaiset kuitenkin arvostavat demokratiaa eli kansanvaltainen hallitsemistapa nauttii edelleen vankkaa suosiota Tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan on heikompaa enemmän korruptoituneissa valtioissa Kansalaisten luottamus erityisesti maan hallitukseen riippuu ratkaisevasti taloudellisesta tilanteesta

79 Alhaisempi luottamus kansallisiin instituutioihin voi ainakin osittain myös johtua globalisaatiosta ja Euroopan integraatiosta, sillä asettavathan ne yhä suurempia rajoitteita ja reunaehtoja valtiollisten instituutioiden päätöksille Aikaisempaa kriittisempi suhtautuminen valtarakenteisiin ja vallanpitäjiin voidaan tosin tulkita myös myönteiseksi kehitykseksi, jossa kansalaiset ovat valmiimpia sekä korkeamman koulutustason myötä myös kykenevämpiä kyseenalaistamaan päättäjien toimintaa (critical citizens?) Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaisten luottamus ja tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan ovat verraten korkealla tasolla. Suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet eniten poliisiin, puolustusvoimiin ja oikeusjärjestelmään, kun taas luottamus poliittisiin instituutioihin on heikentynyt, näin erityisesti 1990-luvun lamavuosien seurauksena

80

81

82

83

84 Yhteydet päätöksentekijöihin Lobbaaminen päätöksentekijöihin (tai päätösten valmisteluun osallistuviin) kohdistuva toiminta Lobbaamisen tehokkuus riippuu Pääsystä (access) oikeiden henkilöiden luo Argumentaatiosta: tieto ja miten se esitetään Voimavaroista: vertaa esimerkiksi suurten yritysten ja ympäristöjärjestöjen tai kansalaisten resursseja Internet on helpottanut kansalaisten mahdollisuuksia olla yhteydessä poliitikkoihin ja viranhaltijoihin

85 Muita vaikutuskanavia Propaganda yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen Oikeuslaitoksen kasvanut merkitys poliittisten kiistojen ratkaisijana Mielenosoitukset Lakot Väkivallaton kansalaistottelemattomuus Väkivallan / voimakeinojen käyttö vrt. terrorismi; milloin oikeutettua? Arjen kulutusvalinnat

86 Valkoinen talo juhlii korkeimman oikeuden päätöstä

87 Poliittinen osallistuminen Suomessa, 2011

88 Laillisiin mielenosoituksiin osallistuminen ( )

89 Kansalaisliikkeet vai puolueet?

90 KANSALAISYHTEISKUNTA Valtion ohjauksen tai omistuksen ulkopuolella toimivat järjestöt tai ihmisryhmät Taloudelliset etujärjestöt Kansalaisjärjestöt esimerkiksi yhden asian liikkeet, uskonnolliset yhteisöt jne. Ovatko puolueet tai työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt osa kansalaisyhteiskuntaa vai osa valtiota? Suomessa on aktiivinen järjestökenttä. Suomalaisia järjestöjä leimaa läheinen kumppanuussuhde julkiseen sektoriin ( sidosryhmät )

91 Kansalaisjärjestöjen toimintatavat Poliittisten järjestöjen yleisenä tavoitteena on päätöksentekoon (tai julkiseen mielipiteeseen) vaikuttaminen Päättäjien lobbaaminen Julkisuuden hankkiminen esimerkiksi kampanjoilla tai teoilla yhä enemmän sosiaalista mediaa hyödyntäen Asiantuntijana toimiminen esimerkiksi ministeriöissä tai eduskunnan valiokunnissa Edustaako kansalaislähtöinen toiminta vastademokratiaa, edustuksellisen vaalidemokratian valvontavaltaa (Rosanvallon)?

92 Pluralismi Etujärjestöt toimivat yksilöiden puolustajina tai valtiovaltaa vastaan Kansalaisjärjestöt ovat vähemmän riippuvaisia valtiosta tai jopa kokonaan niistä erillään Järjestöt tasapainottavat toisiaan Ongelmana järjestöjen erilaiset voimavarat

93 Korporatismi Valtiovalta tarjoaa tietyille järjestöille vakiintuneen aseman neuvotteluissa ja politiikan suunnittelussa Tyypillinen esimerkki on työmarkkina-asioista sopiminen kolmikantaperiaatteella valtio, työnantajien järjestö, työntekijöiden järjestö Korporatismi on keskimäärin käytössä yleisemmin asukasluvultaan pienemmissä valtioissa: Itävalta, Norja, Ruotsi, Alankomaat, Saksa, Suomi, Japani... Korporatismi vähentää lakkojen ja muiden työtaisteluiden todennäköisyyttä Suomessa yli 70 % kuuluu ammattiliittoon

94

95

96

97 MEDIA Yleinen väite: median ja erityisesti sähköisen median rooli politiikassa on kasvanut Media seuraa aikaisempaa tarkemmin politiikkaa ja varsinkin poliitikkoja Maiden välillä on suurta vaihtelua sen suhteen kuinka poliittisesti värittynyttä media on Suomessa on verrattain objektiivinen, informaation välittämiseen keskittyvä media Puoluelehdistön hiipuminen Määrittääkö media politiikan esityslistaa tai rytmiä? Vaikuttaako media poliitikkojen ratkaisuihin vrt. ulkoministeri Ilkka Kanervan ero vuonna 2008

98 Internet ja politiikka Internet ja sosiaalinen media ovat verrattain tuoreita ilmiöitä ennenaikaista vetää luotettavia johtopäätöksiä niiden merkityksestä! Internet on tehokkaimmillaan keskustelun herättäjänä (politisointi) ajankohtaisen tiedon levittäjänä päättäjien valvonnassa (esim. Internet tarjoaa nopean ja vaivattoman tavan olla yhteydessä samanmielisiin, allekirjoittaa vetoomuksia tai tehdä aloitteita sekä olla suoraan yhteydessä päättäjiin

99 Kykenevätkö Internet ja muut vaihtoehtoiset vaikuttamiskanavat mobilisoimaan politiikkaan sellaisia henkilöitä, jotka eivät äänestä tai toimi puolueissa, vai kasautuuko osallistuminen niille kansalaisille, jotka osallistuvat politiikkaan myös perinteisillä tavoilla? Kansalaisten toiminta kansalaisjärjestöissä ja/tai Internetissä rikastuttaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttää, muttei välttämättä kovin paljon lisää poliittiseen toimintaan osallistuvien henkilöiden osuutta Samalla on muistettava, että yhden asian liikkeiden tai Internetissä vaikuttamisen lisääntyneestä suosiosta huolimatta edustuksellinen demokratia rakentuu jatkossakin poliittisten puolueiden ja perinteisten instituutioiden varaan

100 Internet, SoMe ja vaalit Sosiaaliseen mediaan on kohdistettu suuria odotuksia vaaleissa Sosiaalisen median suosio (Suomessa Facebookilla yli 2 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää) Esimerkkejä SoMe:n onnistuneesta käytöstä kampanjoissa Obama 2008 Presidentinvaalit Suomessa 2012: mediasta saattoi saada vaalien alla sellaisen kuvan, että SoMe ja erityisesti Facebook tulisi ratkaisemaan vaalit Haaviston kiri toisella kierroksella Puolueet, kansanedustajat, hallitukset ja ylipäätään kaikki poliittiset toimijat joutuvat panostamaan yhä enemmän sosiaaliseen mediaan

101 Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat käyttäneet verkkoa politiikan seuraamiseen varsin vähän ja sen merkitys äänestyspäätöksille on ollut melkein olematon Nuoremmille kansalaisille verkko etenkin vaalikoneet ja vaaliuutisointi on kuitenkin yhtä tärkeä kuin perinteinen media Todennäköisesti merkitys tulee kasvamaan; puolueet, kansalaisjärjestöt ja yksilöt panostavat yhä enemmän verkon kautta vaikuttamiseen ja tiedottamiseen Internet mahdollistaa yksilökeskeisemmän, valikoivamman osallistumisen omien mielenkiinnon kohteiden mukaan (fragmentaatio) Myötävaikuttaako Internet ja varsinkin SoMe politiikan ja arvojen väitettyyn polarisoitumiseen?

102 Eduskuntavaalien seuraaminen tiedotusvälineistä

103

104

105

106 Ehdokkaat ja Twitter, eduskuntavaalit 2015

107 Sosiaalinen media ja politiikka

108

109

110 Demokratian kriisi? Kylmän sodan jälkeisen lännen ja idän välisen ideologisen kahtiajaon päättymisen jälkeen väitettiin, että demokratia on läntisessä, liberaalissa muodossaan saavuttanut lopullisen historiallisen voittonsa Sittemmin monet tutkijat, poliittiset toimijat ja kansalaiset ovat suhtautuneet näihin väitteisiin entistä kriittisemmin Valtioiden sisällä perinteinen edustuksellinen demokratia kohtaa yhä suurempia vaikeuksia Yhä harvempi äänestää vaaleissa tai kuuluu poliittisiin puolueisiin. Samoin yhä harvempi katsoo voivansa luottaa päätöksentekijöihin

111 Samalla globalisaatio sekä alueellinen yhdentyminen (erityisesti EU) murtaa entisiä valtiollisia, poliittisia ja ideologisia rajoja Maailmanlaajuiset ongelmat kuten ympäristökysymykset, järjestäytynyt rikollisuus, terrorismin torjunta tai maahanmuutto edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä mutta kuitenkin seuraukset voivat olla merkittäviä myös paikallisella tasolla (esimerkiksi pakolaisten vastaanottokeskukset) Kyselytutkimusten mukaan yhä suurempi osuus kansalaisista tulkitsee tosiasiallisen vallan olevan instituutioilla, jotka ovat joko etäällä tai demokraattisen valvonnan ulottumattomissa EU, keskuspankit, markkinat, monikansalliset yritykset jne. Tämä kehitys myötävaikuttaa kansalaisten etääntymiseen politiikasta ja kansalaisten eriarvoistumiseen

112 Yleisödemokratia? Audience / spectator democracy (Manin 1997) Kansalaisten ja poliittisen eliitin välinen etäisyys kasvaa Vähenevä osuus kansalaisista osallistuu politiikkaan ainakin perinteisiä kanavia hyödyntäen Alhaisempi luottamus poliitikkoihin Poliittiset puolueet ja suureen jäsenistöön nojaavat organisaatiot korvautuvat yhden asian liikkeillä Median ja mielipidemittausten merkitys korostuvat Poliittisten johtajien imago ja henkilökohtaiset ominaisuudet painottuvat sisältökysymysten asemesta Kuitenkin päätöksenteko ja julkisen vallan käyttö perustuvat edelleen edustukselliseen demokratiaan (puolueet, vaalit, hallituslaitokset)

113 VAALIT JA PUOLUEET Demokratian komentoketju (ja toiseen suuntaan vastuuketju) 1. Kansalaiset (äänestäjät) 2. Parlamentti 3. Hallitus 4. Valtionhallinto (virkamiehet)

114 Puolueet edustuksellisen demokratian välttämätön paha? Edustuksellinen demokratia rakentuu vahvasti puolueiden varaan ovatko puolueet Puolueet esittävät kansalaisille kilpailevia vaihtoehtoja, ylläpitävät poliittista keskustelua, edistävät kannattajiensa aineellisia etuja ja aatteellisia tavoitteita ja nostavat tärkeinä pitämiään kysymyksiä poliittisen keskusteluun ja päätöksentekoon Puolueet vastaavat vaaleissa ehdokkaiden asettamisesta ja kampanjoinnista Parlamentaarisissa demokratioissa hallituspuolueet kantavat poliittisen vastuun hallituksen politiikasta. Vastaavasti oppositiopuolueilla on mahdollisuus tai velvollisuus esittää vaihtoehtoja hallituspuolueiden harjoittamalle politiikalle Täten vaaliosallistumisen taso kertoo osaltaan puolueiden kyvystä houkutella kansalaisia äänestämään

115 Vaalijärjestelmät Vaalijärjestelmien eroja Ketkä saavat äänestää ja asettua ehdokkaaksi ikäraja ja muut mahdolliset rajoitukset Kenellä on oikeus asettaa ehdokkaita yleensä puolueet sekä valitsijayhdistykset Mitä henkilö äänestää puoluetta vai ehdokasta; ns. suljetut listat, avoimet listat, tai niiden välimuodot Miten äänet muunnetaan paikoiksi Suomessa on käytössä ns. D Hondtin menetelmä Äänikynnys tai ei huom. todellinen äänikynnys Vaalipiirien määrä ja suuruus

116 Eduskuntavaalit: ehdokas vai puolue?

117 Eduskuntavaalien äänestyslippu

118 Eduskuntavaalien vaalipiirit 2015

119 D Hondtin menetelmä

120

121 Mitä pienempi vaalipiiri, sitä huonommin toteutuu suhteellisuus Vaalipiirien koon ja/tai rajojen määrittäminen on tärkeä osa prosessia Keskeinen erottelu: suhteelliset vaalitavat (proportional representation, PR) enemmistövaalit Duvergerin laki: enemmistövaalit johtavat kaksipuoluejärjestelmään, suhteellinen vaalitapa monipuoluejärjestelmään

122

123 Enemmistövaali Läpimenoon vaaditaan joko yksinkertainen enemmistö (plurality) tai ehdoton enemmistö (majority) äänistä Yhden edustajan vaalipiirit Hyvät puolet vahvistaa edustajan yhteyttä äänestäjiin tuottaa vahvoja hallituksia ääripuolueiden ehdokkaiden läpimeno vaikeaa Huonot puolet ääniä menee hukkaan (alhainen suhteellisuus) epäsuosiollinen pienille puolueille

124 Suhteellinen vaalitapa Kustakin vaalipiiristä valitaan useampi ehdokas Hyvät puolet: tuottaa suhteellisen lopputuloksen eli paikkajako heijastelee äänten jakautumista, vähemmän hukkaääniä monipuoluejärjestelmä edistää konsensushakuisuutta Huonot puolet: Tuottaa hajanaisemman puoluejärjestelmän kansanedustajien ja äänestäjien siteet ovat ainakin lähtökohtaisesti heikommat STV (single transferable vote, siirrettävän äänen menetelmä): Käytössä usean ehdokkaan vaalipiirit. Äänestäjät pistävät kaikki ehdokkaat järjestykseen Monimutkainen järjestelmä käytössä esimerkiksi Irlannissa

125 Puolueet ja kansalaiset Puolueiden heikentyminen / luonteen muutos? it would be an overstatement to write the parties political obituary, but a pattern of partisan decline or at least a transformation in the role played by parties is increasingly apparent in almost all advanced industrial democracies. (Dalton & Wattenberg 2000) Puolueiden siteet kansalaisiin ovat heikentyneet 1. Äänestysprosentit laskevat 2. Puolueisiin samaistuminen on aikaisempaa heikompaa 3. Yhä harvempi on puolueen jäsen

126 Vaaliosallistuminen Vaaliosallistumisen aste kertoo niin puolueiden ja ehdokkaiden kyvystä houkutella ihmisiä äänestämään, kansalaisten linkittymisestä poliittiseen järjestelmään ja heidän uskosta oman äänensä merkityksestä kuin yhteiskuntien sosiaalisesta eriarvoistumisesta Vaalit ovat edustuksellisessa demokratiassa myös keskeisin tapa kanavoida kansalaisten mielipiteet julkiseen päätöksentekoon Institutionaalisista tekijöistä äänestysaktiivisuuteen myötävaikuttavat eniten suhteellinen vaalitapa ja ns. äänestyspakko Väestöön liittyvien tekijöiden suhteen tutkimukset niin Suomesta kuin muista valtioista osoittavat systemaattisia vinoutumia: korkeammin koulutetut ja paremman tulotason omaavat kansalaiset äänestävät muita aktiivisemmin

127 Lisäksi nuoret ovat äänestäneet vähäisemmin kuin vanhemmat ikäluokat Muista yksilötason tekijöistä esimerkiksi äänestäminen edellisissä vaaleissa, samaistuminen puolueeseen, kiinnostus politiikkaan sekä äänestämistä koskeva velvollisuudentunto myötävaikuttavat äänestämiseen Vaaliosallistuminen on vähentynyt varsin tasaisesti vakaissa demokratioissa 1950-luvulta lähtien EU:n jäsenvaltioista Malta, Luxemburg, Belgia, Kypros, Tanska, Ruotsi, Italia, ja Itävalta ovat korkean vaaliosallistumisen maita eli keskimäärin yli 80 % valitsijoista hyödynsi äänioikeuttaan. Malta, Tanska ja Ruotsi ovat ainoat jäsenmaat, joissa korkeaan äänestysprosenttiin ylletään ilman äänestämättä jättämisen sanktiointia

128 Suomessa vaaliosallistuminen on laskenut varsin tasaisesti 1960-luvun lopulta alkaen. Ero muihin Pohjoismaihin on nykyään suuri Kevään 2007 eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 67,9 pienin lukema sitten toisen maailmansodan. Jos mukaan lasketaan maamme rajojen ulkopuolella asuvat ulkosuomalaiset, äänestysaktiivisuus oli vain 65 % Kevään 2011 (70,5 %) ja 2015 (70,1 %) vaalien hieman korkeampi äänestysvilkkaus selittynee ainakin osittain Perussuomalaisten nousulla ja siihen liittyneellä yhteiskunnan politisoitumisella

129 Vähäinen vaaliosallistuminen vinouttaa päätöksentekoa, mikäli äänestämättä jättäneiden näkemykset poikkeavat huomattavasti äänioikeuttaan käyttäneiden näkemyksistä Suomessa esimerkiksi maahanmuuton ja EU:n suhteen kansanedustajien näkemykset ovat olleet myönteisempiä kuin äänestäjien ja varsinkin äänestämättä jättäneiden Osallistumishalukkuus seuraavissa vaaleissa voi vähentyä, mikäli oman ryhmän näkemysten ei koeta tulevan huomioon otetuiksi päätöksenteossa Tai sitten nousee jokin aidon vaihtoehdon tarjoava poliittinen liike, kuten Perussuomalaiset vuoden 2011 vaaleissa, joka hyötyy kansalaisten ja päätöksentekijöiden välisestä mielipidekuilusta

130

131 Eduskuntavaalien äänestysprosentti

132 Puolueisiin samaistuminen Suomessa (eri tavoin mitattuna)

133

134

135 Puoluejäsenyys Puoluejäsenyydet ovat laskeneet yleisesti Euroopassa sama pätee myös Suomeen Tuoreessa 27 Euroopan valtion vertailussa Suomi sijoittui kolmanneksi. 8 % suomalaisista äänioikeutetuista kuuluu puolueeseen maiden keskiarvon ollessa 4,7 %. Enemmistössä valtioita alle 5 % äänioikeutetuista kuuluu puolueisiin Vielä 1960-luvulla joka viides suomalainen äänioikeutettu kuului puolueeseen Suomalaisilla puolueilla on suuria vaikeuksia rekrytoida uusia jäseniä. Kun lisäksi huomioidaan puoluejäsenistöjen ikääntyminen, on todennäköistä, että puolueiden jäsenmäärät pienenevät tulevaisuudessa entisestään Onko laskeva puoluejäsenyys ongelma puolueille tai demokratialle?

136 Puoluejärjestelmien muutos Liikkuvien äänestäjien määrä on kasvanut Puoluejärjestelmät ovat menettäneet vakauttaan ja fragmentoituneet Puolueiden väliset ideologiset erot ovat kaventuneet ns. catch-all parties Puolueiden ideologioissa ja tavoitteissa on toki eroja, mutta ainakin vasemmisto-oikeisto ulottuvuudella ne ovat lähentyneet toisiaan (valtion ja markkinoiden rooli) Tämä on korostanut muiden politiikan jakolinjojen tai kysymysten merkitystä

137 Suomen politiikan ristiriitaulottuvuuksia (2011, 2015) Vasemmisto oikeisto Ydinalueet syrjäseudut Kansallinen suvereniteetti kansainvälistyminen Eliitti kansa Suomenkieliset ruotsinkieliset Perinteiset arvot avarakatseisuus Kasvu ja kulutus ympäristönsuojelu

138 Ovatko puolueet osa kansalaisyhteiskuntaa vai osa valtion hallintakoneistoa kartellipuolueet (Katz & Mair 1995) Puolueet ovat taloudellisesti enemmän riippuvaisia valtiosta eli puoluetuesta Puolueen johdon merkityksen on tulkittu korostuneen rivijäsenten ja puolueorganisaation kustannuksella Puolueiden organisatorinen näivettyminen (varsinkin paikallistasolla) politiikan henkilöityminen, vaalikampanjat ja median rooli Kansainvälinen vuorovaikutus (EU)

139 Suomalaisten äänestäjien sijoittuminen vasemmisto oikeisto ulottuvuudelle

140 Asiakysymysäänestäminen: kansalaisten huolenaiheiden vaikutus eri puolueiden äänestämiseen Työllisyys Toimeentulo Verotuksen kireys Yritysten toimintaedellytykset Lakot ja työriidat Maaseudun ongelmat Ympäristön saastuminen + + Väkivalta, rikollisuus, huumeet + + Moraalin rappeutuminen + Henkilökohtainen turvallisuus Eriarvoisuus Kansainvälistymisen uhkatekijät + + Globaalit ongelmat, sodan uhka Eliitin etääntyminen kansasta SDP KESK KOK VAS VIHR RKP KD PS Lähde: Paloheimo (2003)

141 Puoluevastaisuus Tyytymättömyys puolueita ja politiikkaa kohtaan on lisääntynyt anti-party sentiment) Valtapuolueiden ideologinen samankaltaisuus? Kansalaisten kokema ja todellinen epävarmuus globalisaatio, EU, epätietoisuus taloudesta Kansalaisten ja valtapuolueiden näkemyserot esimerkiksi maahanmuuton ja EU:n suhteen Koettu voimattomuuden tunne politiikan monimutkaisuus ja etäisyys

142 Äärioikeiston / radikaalin oikeiston / populististen puolueiden nousu Radikaali oikeisto tai populistiset puolueet ovat lisänneet kannatustaan useassa Euroopan maassa Pohjoismaista Norja, Tanska ja Suomi vuoden 2011 vaalien jälkeen Alankomaat ja Belgia, Ranska, Italia, Itävalta, Espanja Muutoksen merkitystä ei kuitenkaan pidä suurennella hankalaa ennustaa kyseisten puolueiden menestystä pitkällä aikavälillä Selittyykö radikaalin oikeiston nousu protestiäänestämisellä vai asiakysymysäänestämisellä (maahanmuutto, EU jne.)?

143 Perustelut Perussuomalaisten äänestämiselle (2011)

144 VALTIOT JA POLIITTISET JÄRJESTELMÄT Miten valtiot eroavat toisistaan? Mikä on paras parlamentaarinen, presidentiaaalinen, vai puolipresidentiaalinen järjestelmä? Pystyvätkö parlamentit tosiasiallisesti valvomaan hallitusten toimintaa? Kenellä on valtaa hallituksessa? Onko virkamiesten valta kasvanut vaaleilla valittujen poliitikkojen kustannuksella (kansanedustajat, ministerit)?

145 Valtiot Itsenäisten valtioiden määrä on lisääntynyt huimasti nykyään maailmassa on vajaat 200 valtiota Valtion kriteerit: alue ja väestö kansainvälinen tunnustus YK:n jäsenyys, N = 193 kyky hallita aluetta ja väestöä väkivaltamonopoli?

146 Valtion määritelmä Valtio on oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella. Max Weber (1922): Wirtschaft und Gesellschaft 1. Valtio on ihmisyhteisö 2. Valtio on pakkoyhteisö 3. Valtiolla on määrätty maantieteellinen alue 4. Valtiolla on fyysisen väkivallan käytön legitiimi monopoli 5. Oikeusjärjestys = voimassa olevien oikeusnormien kokonaisuus

147 Keskittäminen ja hajauttaminen Valtioiden välillä on suurta vaihtelua sen mukaan, kuinka keskitettyjä ne ovat Keskittämistä mitataan yleensä toimivaltuuksien jakautumisella tai taloudellisilla mittareilla esimerkiksi kuntien tai aluetason osuus julkisista menoista Yhtenäisvaltioissa valtiolliset instituutiot (yleensä parlamentti) määrittävät alempien päätöksentekotasojen (kunnat, alueet) toimivallan esimerkiksi Suomi

148 Liittovaltiot Liittovaltioissa valta on perustuslain nojalla jaettu kahden tai useamman eri tason kesken osavaltiot ja liittovaltiotaso; perustuslain muuttamisessa osavaltioilla on merkittävä rooli USA Venäjä EU:n jäsenvaltioista Belgia, Itävalta ja Saksa lisäksi esimerkiksi Espanjassa ja Isossa-Britanniassa on merkittävää vallan hajauttamista alueille Intia, Brasilia, Argentiina, Australia, Sveitsi, Kanada jne. Liittovaltion (ja/tai vallan hajauttamisen) on yleensä katsottu sopivan paremmin moniaineksisiin yhteiskuntiin

149 Kansallisvaltio Termi kansallisvaltio (nation-state) on usein harhaanjohtava valtioiden sisäisestä väestöllisestä moniaineksisuudesta johtuen Sisällissodat ovat huomattavasti yleisempiä kuin valtioiden väliset konfliktit Valtioiden joukko ei ole vakio milloin pyrkimys itsenäisyyteen tai autonomiseen asemaan on oikeutettua Itä-Ukraina, Skotlanti, Katalonia, Kosovo, lukuisat valtiot Lähi-idässä ja Afrikassa jne.

150 Vallan kolmijako (Montesquieu) Lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan Lainsäädäntöelimet (parlamentit) säätävät lakeja Toimeenpanevat elimet (presidentit, hallitukset ja virkamiehet) panevat lait toimeen Oikeuslaitos tulkitsee lakeja ja tekee päätöksiä niiden perusteella Kuinka hyvin tämä vastaa todellisuutta?

151 Presidentiaalinen järjestelmä Kansa valitsee presidentin suorilla vaaleilla Parlamentti ei voi erottaa presidenttiä (pois lukien jokin vakava lainrikkomus) eikä presidentti voi hajottaa parlamenttia Esimerkiksi USA sekä useat Afrikan ja Etelä- ja Keski- Amerikan valtiot Presidentti on maan poliittinen johtaja mahdollistaa tehokkaamman poliittisen johtamisen tai vallan tasapainottamisen presidentin ja parlamentin kesken vaarana vallan liiallinen keskittyminen varsinkin ilman toimikausien rajaamista

152 Presidenteistä pääsee eroon

153 Vai pääseekö?

154 Monarkiat, 2016

155 Parlamentaarinen järjestelmä Hallitus muodostetaan parlamenttivaalien tuloksen pohjalta Parlamentti valitsee ja voi tarvittaessa erottaa hallituksen toki muodollisesti hallituksen nimittää usein valtionpää eli muuten kuin suorilla vaaleilla valittu presidentti tai monarkki Hallitus voi olla yhden puolueen hallitus (kuten yleensä Isossa-Britanniassa) useamman puolueen koalitio (kuten Suomessa) vähemmistöhallitus kuten usein Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa Pääministeri on maan poliittinen johtaja Yksinkertaisuus on koettu parlamentarismin vahvuudeksi toisaalta mahdollistaa myös enemmistön tyrannian

156 Puolipresidentiaalinen järjestelmä (semi-presidentalism) Toimeenpanovalta on jaettu hallituksen ja suorilla vaaleilla valitun presidentin kesken Presidentin valta kattaa yleensä seuraavat alat: nimittää ainakin muodollisesti hallituksen veto-oikeus lainsäädännössä ulkopolitiikan johto ja muu edustaminen Useimmissa puolipresidentiaalisissa valtioissa presidentin rooli on rajallinen pääministerin ollessa maan poliittinen johtaja Haasteeksi voi muodostua toimiva vallanjako presidentin ja hallituksen (sekä parlamentin) kesken Euroopan yleisin hallitusmuoto: esimerkiksi Ranska, Venäjä, Suomi, Puola, Romania, Itävalta, Islanti, Liettua, Kroatia sekä useat luvulla itsenäistyneet entiseen Neuvostoliittoon kuuluneet maat

157 Kumpi johtaa Suomen ulkopolitiikkaa presidentti vai pääministeri?

158 Parlamenttien tehtävät Parlamenteilla on lukuisia tehtäviä. Niistä keskeisimmät ovat: kansalaisten edustaminen lakien säätäminen (hyväksyntä) hallituksen valitseminen ja sen valvonta keskustelu budjettivalta

159 Parlamenttien rakenne Parlamenttien koko vaihtelee suuresti: yleensä väkiluvultaan pienemmissä valtioissa on myös vähemmän kansanedustajia Parlamentit ovat joko yksikamarisia (noin 2/3 parlamenteista) tai kaksikamarisia Kaksikamarisuus on käytössä varsinkin liittovaltioissa jolloin alahuone edustaa kansalaisia ja ylähuone (senaatti) osavaltioita Kaksikamarisuutta on lisäksi perusteltu sillä, että se vaikeuttaa enemmistön tyranniaa ja mahdollistaa lakiesitysten huolellisemman tarkastelun

160 House of Commons

161 Eduskunta

162 Parlamenttien heikentyminen? Parlamentit valitsevat hallituksen ja voivat tarvittaessa antaa sille epäluottamuslauseen (hallituksen muodostamisen suhteen suuria eroja eri maiden välillä) Parlamentit hyväksyvät lakeja ja vastaavat yleensä myös perustuslain muuttamisesta Perustuslaillisesti parlamenttien asema on siis erittäin vahva Parlamentin ja hallituksen vahvan keskinäisriippuvuuden sekä politiikan muuttuneen luonteen on kuitenkin arvioitu heikentäneen parlamentin mahdollisuuksia valvoa hallitusta

163 Puoluevalta ( party government ) Hallituksen kohtalo riippuu parlamentin tuesta Parlamentin valta riippuu ainakin osittain siitä, kuinka laaja tuki hallituksella parlamentissa on Esimerkki: pääministeri Lipposen johtamilla vuosien sateenkaarihallituksilla oli hallussaan jopa yli 70 % paikoista oppositio jäi väkisinkin heikoksi Pääministeri voi aina uhata erolla, mikäli hallituspuolueiden parlamenttiryhmät tekevät hallituksen elämän vaikeaksi Hallituksen politiikan kritisointi tapahtuu yleensä suljettujen ovien takana hallituspuolueiden parlamenttiryhmien kokouksissa

164 Politiikan luonteen muutos Politiikan on katsottu sirpaloituneen ja monimutkaistuneen suuri osa lainsäädännöstä käsittelee varsin kapeita asioita, joihin perehtyminen edellyttää syvällisempää alakohtaista asiantuntemusta Lisääntynyt kansainvälinen päätöksenteko ja verkottuminen myötävaikuttavat parlamenttien informaatiovajeen (informational asymmetry) kasvamiseen Virkamiehillä on keskeinen rooli hallitusten lakiesitysten valmistelussa ja toimeenpanossa

165 Onko parlamenteilla aidosti vaikutusvaltaa? Parlamentit prosessoivat hallituksen (laki)esityksiä käytännössä kaikki lait perustuvat hallituksen (tai EU:n) esityksiin Valiokuntien rooli on korostunut viime vuosikymmeninä kansanedustajien erikoistumisen katsotaan parantavan parlamentin edellytyksiä valvoa hallitusta Kansallinen lainsäädäntö edellyttää parlamentin hyväksyntää (legitimoi päätökset) Lainsäädäntö on hallitusvetoista, mutta ainakin hallitus joutuu ennakoimaan parlamentin kannat

166 Valtasuhteet hallituksessa Pääministerin rooli on korostunut median vaikutus EU ja muu kansainvälinen vuorovaikutus pääministeri koordinoi koko hallituksen toimintaa Valtiovarainministerin ja ulkoministerin tehtävät on yleensä arvioitu seuraavaksi tärkeimmiksi salkuiksi tosin ulkoministerin salkun painoarvo on laskussa Koalitiohallituksissa puolueiden johtajat ovat keskeisessä asemassa (vrt. Suomi) Varsinkin yksityiskohtaisemmissa asioissa ministereillä ja virkamiehillä voi olla paljonkin valtaa

167 EUROOPAN UNIONI (EU) JA KANSAINVÄLISTYMINEN Euroopan unionia on yleisesti kuvattu liittovaltion ja valtioliiton välimuodoksi tai yhdistelmäksi 28 jäsentä, reilut puoli miljardia kansalaista EU:n toimivalta on kattava, käsittäen lähes kaikki politiikan sektorit kulttuuripolitiikasta yhteisen ulkoja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen EU:n lainsäädäntö on ensisijaista jäsenvaltioiden lakeihin nähden EU ei kuitenkaan ole valtio juridisesti tarkasteltuna se on ylikansallisesta oikeusjärjestelmästään ja päätöksentekorakenteestaan huolimatta edelleen ensisijaisesti itsenäisten valtioiden yhteisö

168 EU:lla ei ole valtiollista perustuslakia vaan perussopimus, jonka muuttaminen tapahtuu jäsenvaltioiden eikä unionin toimesta. Perussopimusten muuttaminen edellyttää täten jäsenvaltioiden yksimielisyyttä Jäsenvaltioiden kansalaiset ovat samalla EU:n kansalaisia EU ei ole missään sanan järkevässä merkityksessä kansakunta, yhteenkuuluvuuden tunteen omaava kansa (demos) Unionin suurin ja poliittisesti tärkein ero liittovaltioihin verrattuna on yhteisen identiteetin tai yhteenkuuluvuuden tunteen sekä poliittisen yhteisöllisyyden heikkous Kansalaisten ensisijainen samaistumiskohde on heidän oma jäsenvaltionsa tai jokin sen alainen alue, ei EU

169 EU:lla on omat liittovaltiolliset instituutionsa, jotka omaavat välitöntä toimivaltaa suhteessa unionin kansalaisiin Eurooppa-neuvosto komissio parlamentti ja neuvosto tuomioistuin Jäsenvaltioiden rooli EU:n päätöksenteossa on selkeästi vahvempi kuin osavaltioiden yhdessäkään liittovaltiossa EU:lla ei ole varsinaista hallitusta tai presidenttiä, vaan ylintä poliittista valtaa käyttää jäsenvaltioiden poliittisista johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto

170 Eurooppa-neuvosto

171 EU:n budjetti

172 Unionin arvot Artikla 2: Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo Artikla 7: arvoja rikkovalta jäsenmaalta voidaan huomautusten esittämisen jälkeen pidättää toistaiseksi jäsenvaltion oikeuksia (lähinnä äänioikeus neuvostossa) Tulisiko Unkariin tai Puolaan kohdentaa sanktioita?

173 Eurokriisi ja integraation politisoituminen Kreikan konkurssi loppuvuodesta 2009 toimi euroalueen kriisin laukaisijana Kreikalle (ja sittemmin Irlannille, Portugalille, Espanjalle ja Kyprokselle) on annettu rahaa, koska niiden talousahdingon on pelätty vaarantavan euroalueen vakautta. Lisäksi on pelätty kriisin leviämistä muihin euromaihin Euroopan vakausmekanismi (EVM) aloitti toimintansa vuonna Sen lainojen tarkoituksena on pitää yllä euroalueen vakautta Kohti pankkiunionia: loppuvuodesta 2014 käynnistyi yhteinen pankkivalvontamekanismi EKP valvoo suoraan suuria euroalueen pankkeja Talous- ja rahaliiton vakautta, koordinointia ja talouden ohjausta koskeva sopimus astui voimaan alkuvuodesta Kaikki EU-maat Tšekkiä ja Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta kuuluvat sopimuksen piiriin Vuotuinen EU-ohjausjakso : unioni ohjeistaa jäsenmaita talouden ja budjetin suhteen, kansalliset budjetit ja talouden toimintasuunnitelmat on hyväksytettävä komissiolla

VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2017

VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2017 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI Syksy 2017 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + oppimispäiväkirja (2 op) Oppimispäiväkirja (6-8 sivua 1½ rivivälillä).

Lisätiedot

VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2015

VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2015 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI Syksy 2015 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + oppimispäiväkirja (2 op) Oppimispäiväkirja (6-8 sivua 1½ rivivälillä)

Lisätiedot

VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI

VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + kirjallinen kuulustelu (2 op) Tentitään teos Heywood, Politics. Palgrave 2007. 3. painos (3 op) Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo

Lisätiedot

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14 Johdatus valtio-oppiin oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / yleinen valtio-oppioppi Helsingin yliopisto Johdatus valtio-oppiin, oppiin, 7 op Opintojakson

Lisätiedot

Eduskuntatyön erityispiirteistä

Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Demokratiaseuranta ja vaaliaineistot: teemat ja tavoitteet (Teksti on alun perin osa oikeusministeriölle toimitettua esitystä Suomen demokratiaindikaattoreiden perusaineistojen

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät

Lisätiedot

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009

Lisätiedot

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN Sivu Luottamus päättäjiin lisääntyi kuntavaalien seurauksena. Enemmistö kansalaisista ( %) luottaa erittäin tai melko paljon kotikunnan päättäjiin ja reilu

Lisätiedot

JOHDATUS VALTIO-OPPIIN

JOHDATUS VALTIO-OPPIIN JOHDATUS VALTIO-OPPIIN, 7 OP JOHDATUS VALTIO-OPPIIN POLITIIKAN TUTKIMUS Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Yleinen valtio-oppi Helsingin yliopisto Opintojakson tavoitteena on antaa

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Nettiäänestäminen. Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä. Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5.

Nettiäänestäminen. Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä. Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5. Nettiäänestäminen Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5. Jussi Westinen, tutkija (VTT) 12.9.2017 Nettiäänestämistä on

Lisätiedot

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan

Lisätiedot

Muutosvaalit 2011. Suomen vaalitutkimuskonsortio www.vaalitutkimus.fi

Muutosvaalit 2011. Suomen vaalitutkimuskonsortio www.vaalitutkimus.fi Muutosvaalit 2011 Kansallinen vaalitutkimus vuoden 2011 eduskuntavaaleista 18 kirjoittajaa neljästä eri yliopistosta, vaalitutkimuskonsortio Oikeusministeriö rahoitti päätutkimusaineiston ja hankkeen koordinoinnin

Lisätiedot

Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo

Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Radikaali eduskuntauudistus 1906

Radikaali eduskuntauudistus 1906 Naiset eduskunnassa Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen Helsingin työväenopisto 2.10.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät

Lisätiedot

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 Directorate-General for Communication PUBLIC OPINION MONITORING UNIT Brussels, October 2014 Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 TIIVISTELMÄ Kattavuus: Perusjoukko: Tutkimusmenetelmä:

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Seurakuntavaalit 2014

Seurakuntavaalit 2014 Seurakuntavaalit 2014 Kirkossa on vaalivuosi. Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa 2014. Seurakuntavaalit ovat paikalliset vaalit, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Vuoden 2014 seurakuntavaalit

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Miksi alueiden komitea? Annetaan alue- ja paikallishallinnolle mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädännön

Lisätiedot

Äänestystäminen edustuksellisessa demokratiassa. Hanna Wass Suomalaisen tiedeakatemian nuorten klubi 15.12.2011

Äänestystäminen edustuksellisessa demokratiassa. Hanna Wass Suomalaisen tiedeakatemian nuorten klubi 15.12.2011 Äänestystäminen edustuksellisessa demokratiassa Hanna Wass Suomalaisen tiedeakatemian nuorten klubi 15.12.2011 Esityksen rakenne äänioikeuden historia äänestämisen perustelut äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat

Lisätiedot

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö 1 Taulukko, Democracy indexin kymmenen kärki Overall score

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus -

Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus - Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan tutkimuksen osuus Alustava sisältö: 29.9. Johdatus aihepiiriin ja peruskäsitteet 2.10. Demokratia 3.10. Vaalit ja vaalijärjestelmät

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Tutkitut väittämät Kysymyspatteristossa 39 väittämää, joista 6 tarkasteltiin tässä tutkimuksessa: Tahallinen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Demokratian tila Suomessa

Demokratian tila Suomessa Demokratian tila Suomessa Asianajajapäivä 13.1.2017 Kalastajatorppa Professori, tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Institutet för samhällsforskning, Åbo Akademi E-mail: kimmo.gronlund@abo.fi Twitter: @kimgron

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT

SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT Dos. Kimmo Elo Helsingin yliopisto, poliittinen historia Schuman-seuran syyskokousesitelmä Turku 27.9.2017 VAALITULOS PÄHKINÄNKUORESSA Angela Merkelin johtama CDU

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Suomi demokratian mittareilla hännillä onko aina? Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö

Suomi demokratian mittareilla hännillä onko aina? Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö Suomi demokratian mittareilla hännillä onko aina? Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö 1 Freedom in the World (Suomi ja vertailuryhmä neljänä ajankohtana

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus)

Johdatus politologiaan. Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus) Johdatus politologiaan Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus) Luentosarjan rakenne Johdatus politologiaan, syksy 2012, opettaja: Maija Setälä (maiset@utu.fi),

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA EI VALEHDELLA

KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA EI VALEHDELLA Tiedote KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA VALEHDELLA Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään on hyvä, että vaaleissa joku uskaltaa sanoa asiat suoraan, vaikka se loukkaisi monia ihmisiä.

Lisätiedot