VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI. Syksy 2016

Transkriptio

1 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI Syksy 2016

2 VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI POLPOP02 (5 op) Opettaja: Tapio Raunio Kurssin suoritusmuoto Luentosarja + oppimispäiväkirja (2 op) Oppimispäiväkirja (6-8 sivua 1½ rivivälillä) on palautettava huoneeni (Pinni A4056) vieressä olevaan lokeroon viimeistään pe Suoritetaan teos Heywood, Politics. Palgrave painos (3 op)

3 Vaihtoehtoisia suoritustapoja Heywoodin kirjalle: 1. Tentitään teos lukuvuoden aikana sähköisessä tenttijärjestelmässä (tentaattorina Erika Säynässalo) 2. Laaditaan essee yhdestä seuraavista aiheista: Perussuomalaisten merkitys Suomen politiikassa Mitä euron kriisi kertoo politiikan ja talouden suhteesta? Sosiaalisen median merkitys politiikassa Mitä Brexit kertoo Euroopan unionista ja Britannian politiikasta? Essee on palautettava huoneeni (Pinni A4056) vieressä olevaan lokeroon viimeistään pe Sen pituuden on oltava 8-10 sivua 1½ rivivälillä

4 Ohjeita oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen Oppimispäiväkirjassa kannattaa keskittyä 2-4 teemaan eli sen ei tarvitse olla tiivistelmä luentosarjasta Reflektoikaa kriittisesti kuulemaanne sekä arvioikaa omaa oppimistanne Ohjeita esseen kirjoittamiseen Essee saa olla vapaamuotoinen, pohdiskeleva kirjoitus Tärkeintä on kyetä monipuoliseen ja kriittiseen keskusteluun Oppimispäiväkirjassa ja esseessä ei edellytetä kirjallisuuden tai muun lähdemateriaalin hyödyntämistä Muistakaa laittaa ensimmäiselle sivulle nimenne ja opiskelijanumeronne

5 Luentopäivämäärät ja luentojen aiheet klo klo klo klo klo klo klo 9-12 Johdanto, tieteenalan kehitys ja politiikan määritelmät (Päätalo A1) Demokratia ja valta (Päätalo juhlasali) Poliittinen osallistuminen ja politiikan vaikutuskanavat (Päätalo D10b) Kansalaisyhteiskunta ja media (Päätalo D10b) Vaalit ja puolueet (Väinö Linna sali) Valtiot ja poliittiset järjestelmät (Päätalo D10b) EU ja kansainvälistyminen (Väinö Linna sali)

6 Tavoitteet Luentokurssin ja sen yhteydessä tentittävän teoksen suoritettuaan opiskelija omaa perustiedot politiikan tutkimuksen keskeisistä käsitteistä, teorioista, aineistoista, tutkimuskohteista sekä ajankohtaisista haasteista Opintojakson jälkeen opiskelija on perehtynyt valtiooppiin tieteenalana ja osaa arvioida politiikan tutkimuksen suhteita muihin yhteiskuntatieteisiin Opiskelija osaa myös arvioida politiikan luonteen muutosta ja poliittisen toiminnan eri muotoja sekä ymmärtää tärkeimpien poliittisten ideologioiden ja poliittisten järjestelmien keskeisiä ominaisuuksia

7 TIETEENALAN KEHITYS JA POLITIIKAN MÄÄRITELMÄT Politiikan tutkimus / valtio-oppi on hankala ja tavallaan vanhahtava käsite Keskeiset käsitteet: osallistuminen, valta, demokratia, ideologiat, poliittinen järjestelmä, valtio, Eurooppa / EU Yhteiskuntatieteet alkoivat varsinaisesti syntyä vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla Yhteiskunnallisia kysymyksiä oli siihen asti tutkittu lähinnä historian, filosofian tai oikeustieteen näkökulmasta Politiikan tutkimuksen (tai valtio-opin) suhde muihin yhteiskuntatieteisiin on alusta alkaen ollut kiinteä ja eri oppiaineiden väliset rajat häilyviä

8 Politiikan tutkimus omana tieteenalanaan käynnistyi varsinaisesti Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla (American Political Science Association perustettiin 1903) Eurooppaan politiikan tutkimus levisi oikeastaan vasta toisen maailmansodan jälkeen Tieteenalan kehittyminen on vahvasti sidoksissa demokratisoitumiseen ei-demokraattisia valtioita on huomattavasti hankalampaa tutkia!

9 Politiikan lähtökohdat 1. Politiikka on vuorovaikutusta (kollektiivista) 2. Eri toimijoilla on eri tavoitteet (tai ainakaan tavoitteet eivät ole identtiset) 3. Tavoitteena on näiden eriävien tavoitteiden ja arvojen yhteensovittaminen tai hallinta 4. Resurssien niukkuus (scarcity of resources) kaikkien tarpeita ei voi tyydyttää 5. Päätökset ovat sitovia tai ainakin vaikuttavat väestön toimintaan

10 MITÄ POLITIIKKA ON?

11 Tutkimuskohteet Tutkimus kohdentuu: 1. Arvojen ja tavoitteiden määrittämiseen ja selittämiseen esimerkiksi ihmisten, etujärjestöjen, puolueiden tai valtioiden kannat 2. Poliittisen prosessin eli päätöksenteon analyysiin ja selittämiseen miten eriävistä kannoista rakentuu lopputulos; instituutioiden ja muiden toimijoiden kuten median rooli 3. Tehtyjen päätösten ja niiden vaikutusten analysointiin

12 Tutkimussuuntaukset Tutkimus on nykyään hyvin erikoistunutta tiedon sirpaloituminen Valtio-oppi on nimestään huolimatta erittäin kansainvälinen oppiaine Valtion (tai valtiollisten instituutioiden) merkitys tutkimuskohteena vähenee alueellinen integraatio (EU), globalisaatio, ei-valtiollisten toimijoiden kuten kansalaisjärjestöjen ja yritysten korostunut merkitys Behavioralismi käyttäytymisen tutkiminen (esimerkiksi vaalikäyttäytyminen) Tavoitteena on empiirisen kvantitatiivisen analyysin avulla todentaa teoriasta johdettuja hypoteeseja Aineistojen saatavuuden parantuessa siirryttiin maakohtaisesta tarkastelusta enenevässä määrin vertailevaan tutkimukseen

13 Instituutioiden tutkimus instituutioilla on omat tavoitteensa ja toimintamuotonsa (vrt. organisaatiotutkimus; valtiosääntöoikeus), jotka vaikuttavat politiikan tuotoksiin ja toimijoiden valtasuhteisiin Rationaalisen valinnan teoria ensisijaisesti taloustieteisiin pohjautuva lähestymistapa, jossa "mallinnetaan" toimijoiden (ihmiset, instituutiot) käyttäytymistä Poliittinen filosofia aatehistoriallinen tutkimus politiikan kieli (diskurssi, retoriikka, käsitteet, argumentaatio) Yhteiskuntakriittinen tutkimus kyseenalaistaa vallitsevia valtamekanismeja (esimerkiksi feministinen näkökulma) Poliittisen prosessin tai politiikan tuotosten analyysi (policyanalyysi; public policy) tutkitaan päätöksentekoa tai päätösten vaikutuksia politiikan sektoreilla (esimerkiksi ympäristöpolitiikka)

14 Politiikan tutkimus ja muut tieteenalat Ainakin seuraavat tieteenalat tai oppiaineet ovat kiinteässä yhteydessä valtio-oppiin / politiikan tutkimukseen historia (poliittinen historia) taloustiede hallintotieteet oikeustiede (varsinkin perustuslakien tutkimus) sosiologia filosofia tiedotusoppi

15 Valtio-opin ja kansainvälisen politiikan välinen rajanveto on yhä hankalampaa Globalisaatio ja alueellinen integraatio (EU) ovat hämärtäneet rajaa entisestään ilmiöitä voidaan tarkastella molempien oppiaineiden näkökulmasta Maailman valtioiden sisäpolitiikan ja poliittisten järjestelmien tutkimus lukeutuu valtio-opin alaan riippumatta siitä missä valtio sijaitsee EU-tutkimus (paitsi unionin ulkosuhteet) sijoittuu valtio-opin kenttään

16 Politiikan määritelmät Tutkijoiden keskuudessa ei vallitse yksimielisyyttä politiikan määritelmästä Yhteisten asioiden hoitoa mutta kenen toimesta? Valtataistelu ja konfliktit lähtökohtana oletus ristiriidoista (maailmassa on hyvin harvoin tilanteita, joissa asianomaisilla on täsmälleen samat tavoitteet) Politiikka tulee kreikankielen sanasta polis, kaupunki Politiikka ei ole pelkästään (julkista) päätöksentekoa! Politiikka voidaan ymmärtää koko ajan käynnissä olevana prosessina, joka kumpuaa ihmisten erilaisista asemista, tavoitteista ja arvoista

17 Politiikka on toimintaa, jonka avulla ihmiset luovat, säilyttävät ja muuttavat niitä yleisiä sääntöjä, joiden alaisuudessa he elävät. (Heywood 2007) Politiikka on sellaista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiin nousevien ongelmien käsittelyä, missä ihmiset pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan erilaisia vallankäytön keinoja käyttäen. (Paloheimo & Wiberg 1997)

18 Politiikka suppeassa ja avarassa merkityksessä 1. Politiikka suppeassa merkityksessä: toimintaa määrätyissä poliittisiksi tunnistetuissa instituutioissa (tai niiden asettamissa puitteissa) 2. Politiikka avarassa merkityksessä: mitä tahansa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiintyvää vallankäyttöä Lähde: Jan-Magnus Jansson (1970): Politiikan teoria.

19 Politiikan eri tasot (Euroopassa) Yksilö (perhe) Kuntataso Aluetaso huomatkaa Suomen muutos kohti maakuntahallintoa, joka samalla supistaa kuntien roolia Valtio Euroopan tason politiikka (EU) Globaali taso (esim. Maailman kauppajärjestö WTO) Politiikan eri tasojen keskinäisriippuvuus on lisääntynyt merkittävästi

20 Politiikan toimijat tai areenat Kansalainen Kansalaisjärjestöt Puolueet Kunnalliset ja valtiolliset instituutiot Tiedotusvälineet ja sosiaalinen media Yritykset Valtiot EU Globaalit järjestöt (kuten YK)

21 Politiikan kuvia

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34 DEMOKRATIA Termin alkuperä: kreikankieliset sanat demos (kansa) ja kratos (valta) Antiikin Kreikassa harjoitettiin suoraa demokratiaa vapaat kansalaiset kokoontuivat yhteen paikkaan äänestämään kaupungin / yhteisön asioista Edustuksellinen demokratia: kansa valitsee keskuudestaan edustajat tekemään päätöksiä heidän puolestaan

35 Demokratian leviäminen Demokratia oli 1800-luvulle asti ensisijaisesti kielteinen käsite (mahdollisti enemmistön tyrannian) Teollistumisen myötä syntyi kilpailevia poliittisia ryhmiä (eri yhteiskuntaluokat) Yleinen äänioikeus levisi vasta kun työväenluokka vaati oikeutta saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa

36 Demokratisoitumisen kolme aaltoa 1) Eurooppalaisten kansallisvaltioiden ja Yhdysvaltojen asteittainen demokratisoituminen 1800-luvulta noin toiseen maailmansotaan 2) Toisen maailmansodan jälkeinen siirtomaiden itsenäistyminen ja sitä ajan mittaan seurannut demokratisoituminen 3) Sosialistisen järjestelmän romahtaminen lukujen taitteessa käynnisti demokratisoitumiskehityksen entisissä sosialistisissa maissa 1950-luvulla noin 1/4 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 1980-luvun alussa noin 1/3 maapallon väestöstä asui demokraattisissa maissa 2000-luvun alussa yli puolet maapallon väestöstä asuu (ainakin osin) demokraattisissa maissa (ks. Freedom House)

37 Toimivan demokratian edellytykset Vapaa mielipiteenmuodostus Sananvapaus ja kokoontumisvapaus Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Säännölliset ja vapaat vaalit Laillinen oppositio Valistuneet ja aktiiviset kansalaiset (???)

38 Vapaat / demokraattiset valtiot (Freedom House, 2014)

39

40 Demokratiateoriat Klassinen demokratia kansalaiset päättivät suoraan asioista yhteisissä kokouksissa Viranomaisten valinta joko suoralla vaalilla, arpomalla, tai kierrättämällä tehtäviä kansalaisten kesken

41 Kehittävä demokratia ihmisten osallistuminen päätöksentekoon on suotavaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta Koulukunnan edustajat kannattivat joko suoraa demokratiaa (esimerkiksi Rousseau) tai ainakin yleistä äänioikeutta (esimerkiksi Mill)

42 Osallistuva / osallistava demokratia kansalaisille on taattava aito mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Poliittisia järjestelmiä olisi muutettava tämän mahdollistamiseksi kansalaisaloitteet kansanäänestykset lähidemokratia

43 Deliberatiivinen demokratia Painottaa päätöksentekoa edeltävää keskustelua ja harkintaa (Habermas) Nykyistä perusteellisempi keskustelu johtaisi eri näkökantojen parempaan ymmärtämiseen ja mahdollisesti kantojen muokkautumiseen Argumentaatio (perustelut) nousisi ratkaisevaan asemaan Deliberatiivisen demokratian haasteita tai ongelmia: Onko kantojen muokkautuminen tavoiteltava asia? Onko olemassa yhteistä julkista tilaa, jossa keskustelua käydään? Haluavatko kansalaiset todella keskustella päätöksenteon kohteena olevista asioista?

44 Kilpailudemokratia / minimidemokratia Schumpeter (1942): Capitalism, Socialism and Democracy Demokratia on kilpailua äänistä Kansalla on mahdollisuus säännöllisin väliajoin tarvittaessa vaihtaa johtajia

45 Demokratian eri muodot Demokratia = kansanvalta Vastinpareja ja kysymyksiä: Suora demokratia vai edustuksellinen demokratia? Enemmistödemokratia (kuten Iso-Britannia) vai valtaa tasapainottava konsensusdemokratia (kuten Sveitsi tai USA checks and balances)? Tulisiko kansalaisten ja heidän edustajiensa kantojen olla yhteneviä vai tuleeko poliitikkojen kuten kansanedustajien toimia itsenäisesti suhteessa äänestäjiinsä?

46 Demokratian ongelmat Enemmistödemokratia: voi johtaa vähemmistöjen etujen polkemiseen Konsensusdemokratia: vaikeuttaa uudistusten läpivientiä Kansan pienoiskuvan mahdottomuus yleensä huono-osaisemmat saavat heikoimmin äänensä kuuluviin

47 Suora demokratia: kansanäänestykset ja kansalaisaloite Tavallinen kansanäänestys (referendum) äänestäjät hyväksyvät tai hylkäävät esityksen (sitova tai neuvoa-antava) Kansalaisaloite tietty määrä kansalaisia voi vaatia kansanäänestystä tai lakiesitystä jostain asiasta. Käytössä esimerkiksi Sveitsissä ja Kaliforniassa sekä Suomessa ja EU:ssa vuodesta 2012 lähtien Suomessa kansalaiset voivat saada lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli vähintään kansalaista kannattaa aloitetta Vähintään miljoona EU-kansalaista voi ehdottaa komissiolle uutta lakialoitetta. Aloitteeseen täytyy saada allekirjoituksia vähintään neljäsosasta EU:n jäsenmaista

48 Hyvät puolet Mahdollistavat kansalaisten osallistumisen Lisäävät järjestelmän legitimiteettiä (Sveitsi) Lisäävät kansalaisten poliittista tietämystä Lisäävät yhteiskunnallista keskustelua varsinkin sellaisista aiheista, joista puolueet mielellään vaikenevat Huonot puolet Onko kansalaisilla riittävästi tietoa päättääkseen asioista? Esityslistan manipulaation vaara kansalaiset eivät tee äänestyspäätöstä oikeiden asioiden perusteella Poliitikot välttävät vastuuta Voidaanko yhteiskunnalliset asiat yksinkertaistaa kyllä/eivastakkainasetteluksi? Alhainen osallistumisaste: vain kiinnostuneet tahot osallistuvat?

49 Kansanäänestys: Britannian EU-jäsenyys

50 Kansalaisaloite: tasa-arvoinen avioliittolaki

51

52

53 VALTA Valta: toimijan A kyky saada B tekemään jotain, jota B ei ilman A:n vaikutusta tekisi Rakenteellinen valta Vallan luotettava mittaaminen on usein erittäin hankalaa Poliittisen järjestelmän rakenne vaikuttaa vahvasti yhteiskunnan valtasuhteisiin esimerkiksi: Osallistetaanko kansalaisia? Suosiiko vaalijärjestelmä suuria puolueita? Toteutuvatko yhteiskunnassa poliittisen osallistumisen perusedellytykset?

54 Vallankäyttö voi perustua asemaan esimerkiksi lainsäädännössä hallitusten ja parlamenttien jäsenillä on enemmän valtaa resursseihin fyysinen pakkovalta, taloudellinen valta, tieto (asiantuntijuus) kieli ja ideologinen valta: vallitseva diskurssi ja terminologia hyvinvointivaltio / hyvinvointiyhteiskunta ; mikä on oikein ja mikä väärin, legitimiteetti

55 Valta päätöksenteossa Toimijoiden valtaa äänestysmenetelmin päätöksiä tekevissä instituutioissa analysoidaan esimerkiksi valtaindeksien avulla. Valtaindeksejä laskettaessa otetaan huomioon 1. Päätöksentekoon osallistuvien ryhmien koko 2. Käytettävät päätössäännöt 3. Toimijoiden väliset erilaiset enemmistöyhdistelmät

56 Esimerkki I: puolueella ei ole lainkaan äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 ja D10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 ei mikään puolue 3. A B D 70 A ja B 4. A C D 70 A ja C 5. B C D 70 B ja C 6. A B 60 A ja B 7. A C 60 A ja C 8. B C 60 B ja C Ratkaisevat poistumat: A/4 B/4 C/4 D/0 Pienellä puolueella ei ole yhtään valtaindeksillä mitattua äänivaltaa

57 Esimerkki II: päätössäännön muutos vaikuttaa valtasuhteisiin Puolueet ja niiden äänimäärät: A30 B30 C30 D10 Päätössääntö: 67 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C D 100 ei mikään puolue 2. A B C 90 A B C 3. A B D 70 A B D 4. A C D 70 A C D 5. B C D 70 B C D Ratkaisevat poistumat A/3 B/3 C/3 D/3 Pienellä puolueella (D) on yhtä paljon valtaindeksillä mitattua äänivaltaa kuin suuremmilla puolueillakin

58 Esimerkki III: pienellä puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: A 45 B 45 C 10 Päätössääntö: 51 ääntä. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. A B C 100 ei mikään puolue 2. A B 90 A ja B 3. A C 55 A ja C 4. B C 55 B ja C Ratkaisevat poistumat: A/2 B/2 C/2

59 Esimerkki IV: poliittiseen keskustaan sijoittuvalla puolueella on paljon äänivaltaa Puolueet ja niiden äänimäärät: Vasemmisto (V) 45; Keskusta (K) 10; Oikeisto (O) 45 Päätössääntö: 51 ääntä. Oletus: Vain suljetut koalitiot tulevat kysymykseen. Erilaiset enemmistökoalitiot: Koalitio Ääniä Ratkaisevat poistumat 1. V K O 100 K 2. O K 55 V ja K 3. K O 55 K ja O Ratkaisevat poistumat: K/3 V/1 O/1 Poliittiseen keskustaan kuuluvalla puolueella (K) on erittäin paljon äänivaltaa

60 POLIITTINEN OSALLISTUMINEN JA POLITIIKAN VAIKUTUSKANAVAT Onko yksilöllä valtaa? Kannattaako osallistua tai äänestää? Kyllä: pystyy mahdollisesti vaikuttamaan lopputulokseen; tuntee mielihyvää (täyttää velvollisuutensa kansalaisena) Ei: yksittäisen teon tai äänen vaikutus lopputulokseen minimaalinen; asioihin, ehdokkaisiin ja/tai puolueisiin perehtymiseen sekä itse toimintaan / äänestämiseen menee aikaa

61 Miksi ihmiset osallistuvat politiikkaan? Politiikkaan osallistutaan yleensä kolmesta syystä 1. Se on tapa edistää omia tavoitteita tai etuja (ideologiset tai muut tavoitteet) 2. Yhteiskunnallinen toiminta koetaan kansalaisvelvollisuutena 3. Yksilö tavoittelee itselleen valtaa

62 Ketkä osallistuvat politiikkaan? Väestö voidaan karkeasti ottaen jakaa kolmeen ryhmään: 1. Poliittisesti passiivisiin kansalaisiin: osallistuvat politiikkaan korkeintaan satunnaisesti eivätkä juuri seuraa politiikkaa 2. Aktiiviset osallistujat ovat kiinnostuneita politiikasta ja ottavat siihen säännöllisesti osaa äänestämällä ja/tai muiden vaikutuskanavien kautta 3. Vallanpitäjät

63 Kiinnostus politiikkaa kohtaan

64

65 Poliittinen sosialisaatio Kansalaisten poliittisen identiteetin muodostuminen Arvojen ja toimintamallien omaksuminen Sosialisaatio on käynnissä koko elämän ajan Yhteiskunnalliset lähtökohdat Luokka (merkitys vähenemässä; miten määritellä) Perhe Sukupolvi Sukupuoli Asuinpaikka Etninen ryhmä Uskonto

66 Koulutus ja työelämä Joukkotiedotusvälineet Oman maan poliittinen järjestelmä Mielipidejohtajien merkitys vähentynyt tietoa nykyään paremmin saatavana Naiset enenevässä määrin miehiä aktiivisempia poliittisia toimijoita naiset kuitenkin edelleen aliedustettuina päätöksentekijöiden keskuudessa

67 Naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista

68 Naiset eduskunnan valiokunnissa

69 Poliittinen kulttuuri Määritelmä: suhteellisen pysyvät kansalaisten politiikkaan kohdistamat asenteet ja arvot Kansalaisten suhtautuminen poliittiseen toimintaan (alamaisia vai aktivisteja?) Mitä kansalaiset toivovat tai odottavat poliittiselta järjestelmältä konsensus vs. vastakkainasettelu? Luottamus poliittiseen järjestelmään ja poliitikkoihin

70 Poliittisen kulttuurin murros? Inglehart (1977): The Silent Revolution Poliittisen kulttuurin muutos 1960-luvulla: rauhanliike (Vietnamin sota), ympäristöliikkeet jne. muuttuva politiikan agenda Luottamus päättäjiä (mutta ei demokratiaa) kohtaan alkoi laskea Postmateriaaliset arvot alkoivat syrjäyttää ns. materiaalisia arvoja

71 Länsimaissa pitkään vallinnut rauha ja taloudellinen hyvinvointi ovat johtaneet siihen, että materiaalisten arvojen (= talous ja turvallisuus) merkitys on laskenut Koulutuksen laadun ja määrän kasvu Tiedon monipuolistuminen ja lisääntyminen Ryhmäsidonnaisuuden (esimerkiksi yhteiskuntaluokat) merkitys on laskenut Poliittisesta toiminnasta ja ennen kaikkea arvonmuodostuksesta on tullut yksilölähtöisempää

72 Perinteisen vasemmisto-oikeisto ulottuvuuden rinnalle on noussut uusia merkittäviä kysymyksiä Auktoriteettien kunnioitus vs. osallistumisen ja kritiikin tärkeys Uskonnollisuus vs. maallistuminen Kansallinen yhtenäisyys vs. monikulttuurisuus ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen Kestävä kulutus (ekologiset arvot) vs. talouskasvu

73

74

75 Postmaterialististen arvojen ja BKT:n suhde (Inglehart 2008)

76 Poliittinen luottamus Poliittinen luottamus tai kannatus voidaan jakaa yleiseen tai diffuusiin luottamukseen sekä erityiseen tai spesifiin luottamukseen (Easton 1965) Yleisellä kannatuksella viitataan kansalaisten tukeen poliittista järjestelmää ja sitä ohjaavia arvoja kohtaan Erityinen kannatus taasen viittaa kansalaisten luottamukseen poliittisia instituutioita ja vallanpitäjiä kohtaan Poliittinen luottamus on poliittisen järjestelmän elinehto aivan samoin kuin ihmisten luottamus toisiinsa on toimivan kansalaisyhteiskunnan perusta Mikäli kansalaiset eivät luota johtajiinsa ja ennen kaikkea poliittisiin instituutioihin, kertoo se järjestelmän alhaisesta hyväksyttävyydestä. Alhainen legitimiteetti voi johtaa poliittisen järjestelmän hajoamiseen tai ainakin sen puolueiden voimasuhteiden uusiutumiseen

77 Vahva luottamus poliittisiin instituutioihin ja demokratian tilaan kielii puolestaan poliittisen järjestelmän toimivuudesta ja kansalaisten kiinnittymisestä maansa politiikkaan, jotka myötävaikuttavat kansalaisten poliittiseen osallistumiseen Poliittinen luottamus on täten yhteydessä myös äänestysaktiivisuuteen eli poliittisiin instituutioihin ja varsinkin parlamenttiin luottavat henkilöt äänestävät todennäköisemmin kuin ne kansalaiset, jotka eivät koe voivansa luottaa valtionsa poliittiseen järjestelmään Mielenkiintoista on myös, että luottamus valtiollisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratian toimivuuteen on vahvinta nimenomaan niissä maissa, joissa luotetaan vahvimmin toisiin ihmisiin

78 Tutkijat ovat ainakin 1970-luvulta lähtien kiinnittäneet huomiota kansalaisten heikentyneeseen poliittiseen luottamukseen. Varsinkin kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin ja puolueisiin on laskenut Kansalaiset kuitenkin arvostavat demokratiaa eli kansanvaltainen hallitsemistapa nauttii edelleen vankkaa suosiota Tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan on heikompaa enemmän korruptoituneissa valtioissa Kansalaisten luottamus erityisesti maan hallitukseen riippuu ratkaisevasti taloudellisesta tilanteesta

79 Alhaisempi luottamus kansallisiin instituutioihin voi ainakin osittain myös johtua globalisaatiosta ja Euroopan integraatiosta, sillä asettavathan ne yhä suurempia rajoitteita ja reunaehtoja valtiollisten instituutioiden päätöksille Aikaisempaa kriittisempi suhtautuminen valtarakenteisiin ja vallanpitäjiin voidaan tosin tulkita myös myönteiseksi kehitykseksi, jossa kansalaiset ovat valmiimpia sekä korkeamman koulutustason myötä myös kykenevämpiä kyseenalaistamaan päättäjien toimintaa (critical citizens?) Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaisten luottamus ja tyytyväisyys kansalliseen demokratiaan ovat verraten korkealla tasolla. Suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet eniten poliisiin, puolustusvoimiin ja oikeusjärjestelmään, kun taas luottamus poliittisiin instituutioihin on heikentynyt, näin erityisesti 1990-luvun lamavuosien seurauksena

80

81

82

83

84 Yhteydet päätöksentekijöihin Lobbaaminen päätöksentekijöihin (tai päätösten valmisteluun osallistuviin) kohdistuva toiminta Lobbaamisen tehokkuus riippuu Pääsystä (access) oikeiden henkilöiden luo Argumentaatiosta: tieto ja miten se esitetään Voimavaroista: vertaa esimerkiksi suurten yritysten ja ympäristöjärjestöjen tai kansalaisten resursseja Internet on helpottanut kansalaisten mahdollisuuksia olla yhteydessä poliitikkoihin ja viranhaltijoihin

85 Muita vaikutuskanavia Propaganda yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen Oikeuslaitoksen kasvanut merkitys poliittisten kiistojen ratkaisijana Mielenosoitukset Lakot Väkivallaton kansalaistottelemattomuus Väkivallan / voimakeinojen käyttö vrt. terrorismi; milloin oikeutettua? Arjen kulutusvalinnat

86 Valkoinen talo juhlii korkeimman oikeuden päätöstä

87 Poliittinen osallistuminen Suomessa, 2011

88 Laillisiin mielenosoituksiin osallistuminen ( )

89 Kansalaisliikkeet vai puolueet?

90 KANSALAISYHTEISKUNTA Valtion ohjauksen tai omistuksen ulkopuolella toimivat järjestöt tai ihmisryhmät Taloudelliset etujärjestöt Kansalaisjärjestöt esimerkiksi yhden asian liikkeet, uskonnolliset yhteisöt jne. Ovatko puolueet tai työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt osa kansalaisyhteiskuntaa vai osa valtiota? Suomessa on aktiivinen järjestökenttä. Suomalaisia järjestöjä leimaa läheinen kumppanuussuhde julkiseen sektoriin ( sidosryhmät )

91 Kansalaisjärjestöjen toimintatavat Poliittisten järjestöjen yleisenä tavoitteena on päätöksentekoon (tai julkiseen mielipiteeseen) vaikuttaminen Päättäjien lobbaaminen Julkisuuden hankkiminen esimerkiksi kampanjoilla tai teoilla yhä enemmän sosiaalista mediaa hyödyntäen Asiantuntijana toimiminen esimerkiksi ministeriöissä tai eduskunnan valiokunnissa Edustaako kansalaislähtöinen toiminta vastademokratiaa, edustuksellisen vaalidemokratian valvontavaltaa (Rosanvallon)?

92 Pluralismi Etujärjestöt toimivat yksilöiden puolustajina tai valtiovaltaa vastaan Kansalaisjärjestöt ovat vähemmän riippuvaisia valtiosta tai jopa kokonaan niistä erillään Järjestöt tasapainottavat toisiaan Ongelmana järjestöjen erilaiset voimavarat

93 Korporatismi Valtiovalta tarjoaa tietyille järjestöille vakiintuneen aseman neuvotteluissa ja politiikan suunnittelussa Tyypillinen esimerkki on työmarkkina-asioista sopiminen kolmikantaperiaatteella valtio, työnantajien järjestö, työntekijöiden järjestö Korporatismi on keskimäärin käytössä yleisemmin asukasluvultaan pienemmissä valtioissa: Itävalta, Norja, Ruotsi, Alankomaat, Saksa, Suomi, Japani... Korporatismi vähentää lakkojen ja muiden työtaisteluiden todennäköisyyttä Suomessa yli 70 % kuuluu ammattiliittoon

94

95

96

97 MEDIA Yleinen väite: median ja erityisesti sähköisen median rooli politiikassa on kasvanut Media seuraa aikaisempaa tarkemmin politiikkaa ja varsinkin poliitikkoja Maiden välillä on suurta vaihtelua sen suhteen kuinka poliittisesti värittynyttä media on Suomessa on verrattain objektiivinen, informaation välittämiseen keskittyvä media Puoluelehdistön hiipuminen Määrittääkö media politiikan esityslistaa tai rytmiä? Vaikuttaako media poliitikkojen ratkaisuihin vrt. ulkoministeri Ilkka Kanervan ero vuonna 2008

98 Internet ja politiikka Internet ja sosiaalinen media ovat verrattain tuoreita ilmiöitä ennenaikaista vetää luotettavia johtopäätöksiä niiden merkityksestä! Internet on tehokkaimmillaan keskustelun herättäjänä (politisointi) ajankohtaisen tiedon levittäjänä päättäjien valvonnassa (esim. Internet tarjoaa nopean ja vaivattoman tavan olla yhteydessä samanmielisiin, allekirjoittaa vetoomuksia tai tehdä aloitteita sekä olla suoraan yhteydessä päättäjiin

99 Kykenevätkö Internet ja muut vaihtoehtoiset vaikuttamiskanavat mobilisoimaan politiikkaan sellaisia henkilöitä, jotka eivät äänestä tai toimi puolueissa, vai kasautuuko osallistuminen niille kansalaisille, jotka osallistuvat politiikkaan myös perinteisillä tavoilla? Kansalaisten toiminta kansalaisjärjestöissä ja/tai Internetissä rikastuttaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttää, muttei välttämättä kovin paljon lisää poliittiseen toimintaan osallistuvien henkilöiden osuutta Samalla on muistettava, että yhden asian liikkeiden tai Internetissä vaikuttamisen lisääntyneestä suosiosta huolimatta edustuksellinen demokratia rakentuu jatkossakin poliittisten puolueiden ja perinteisten instituutioiden varaan

100 Internet, SoMe ja vaalit Sosiaaliseen mediaan on kohdistettu suuria odotuksia vaaleissa Sosiaalisen median suosio (Suomessa Facebookilla yli 2 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää) Esimerkkejä SoMe:n onnistuneesta käytöstä kampanjoissa Obama 2008 Presidentinvaalit Suomessa 2012: mediasta saattoi saada vaalien alla sellaisen kuvan, että SoMe ja erityisesti Facebook tulisi ratkaisemaan vaalit Haaviston kiri toisella kierroksella Puolueet, kansanedustajat, hallitukset ja ylipäätään kaikki poliittiset toimijat joutuvat panostamaan yhä enemmän sosiaaliseen mediaan

101 Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat käyttäneet verkkoa politiikan seuraamiseen varsin vähän ja sen merkitys äänestyspäätöksille on ollut melkein olematon Nuoremmille kansalaisille verkko etenkin vaalikoneet ja vaaliuutisointi on kuitenkin yhtä tärkeä kuin perinteinen media Todennäköisesti merkitys tulee kasvamaan; puolueet, kansalaisjärjestöt ja yksilöt panostavat yhä enemmän verkon kautta vaikuttamiseen ja tiedottamiseen Internet mahdollistaa yksilökeskeisemmän, valikoivamman osallistumisen omien mielenkiinnon kohteiden mukaan (fragmentaatio) Myötävaikuttaako Internet ja varsinkin SoMe politiikan ja arvojen väitettyyn polarisoitumiseen?

102 Eduskuntavaalien seuraaminen tiedotusvälineistä

103

104

105

106 Ehdokkaat ja Twitter, eduskuntavaalit 2015

107 Sosiaalinen media ja politiikka

108

109

110 Demokratian kriisi? Kylmän sodan jälkeisen lännen ja idän välisen ideologisen kahtiajaon päättymisen jälkeen väitettiin, että demokratia on läntisessä, liberaalissa muodossaan saavuttanut lopullisen historiallisen voittonsa Sittemmin monet tutkijat, poliittiset toimijat ja kansalaiset ovat suhtautuneet näihin väitteisiin entistä kriittisemmin Valtioiden sisällä perinteinen edustuksellinen demokratia kohtaa yhä suurempia vaikeuksia Yhä harvempi äänestää vaaleissa tai kuuluu poliittisiin puolueisiin. Samoin yhä harvempi katsoo voivansa luottaa päätöksentekijöihin

111 Samalla globalisaatio sekä alueellinen yhdentyminen (erityisesti EU) murtaa entisiä valtiollisia, poliittisia ja ideologisia rajoja Maailmanlaajuiset ongelmat kuten ympäristökysymykset, järjestäytynyt rikollisuus, terrorismin torjunta tai maahanmuutto edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä mutta kuitenkin seuraukset voivat olla merkittäviä myös paikallisella tasolla (esimerkiksi pakolaisten vastaanottokeskukset) Kyselytutkimusten mukaan yhä suurempi osuus kansalaisista tulkitsee tosiasiallisen vallan olevan instituutioilla, jotka ovat joko etäällä tai demokraattisen valvonnan ulottumattomissa EU, keskuspankit, markkinat, monikansalliset yritykset jne. Tämä kehitys myötävaikuttaa kansalaisten etääntymiseen politiikasta ja kansalaisten eriarvoistumiseen

112 Yleisödemokratia? Audience / spectator democracy (Manin 1997) Kansalaisten ja poliittisen eliitin välinen etäisyys kasvaa Vähenevä osuus kansalaisista osallistuu politiikkaan ainakin perinteisiä kanavia hyödyntäen Alhaisempi luottamus poliitikkoihin Poliittiset puolueet ja suureen jäsenistöön nojaavat organisaatiot korvautuvat yhden asian liikkeillä Median ja mielipidemittausten merkitys korostuvat Poliittisten johtajien imago ja henkilökohtaiset ominaisuudet painottuvat sisältökysymysten asemesta Kuitenkin päätöksenteko ja julkisen vallan käyttö perustuvat edelleen edustukselliseen demokratiaan (puolueet, vaalit, hallituslaitokset)

113 VAALIT JA PUOLUEET Demokratian komentoketju (ja toiseen suuntaan vastuuketju) 1. Kansalaiset (äänestäjät) 2. Parlamentti 3. Hallitus 4. Valtionhallinto (virkamiehet)

114 Puolueet edustuksellisen demokratian välttämätön paha? Edustuksellinen demokratia rakentuu vahvasti puolueiden varaan ovatko puolueet Puolueet esittävät kansalaisille kilpailevia vaihtoehtoja, ylläpitävät poliittista keskustelua, edistävät kannattajiensa aineellisia etuja ja aatteellisia tavoitteita ja nostavat tärkeinä pitämiään kysymyksiä poliittisen keskusteluun ja päätöksentekoon Puolueet vastaavat vaaleissa ehdokkaiden asettamisesta ja kampanjoinnista Parlamentaarisissa demokratioissa hallituspuolueet kantavat poliittisen vastuun hallituksen politiikasta. Vastaavasti oppositiopuolueilla on mahdollisuus tai velvollisuus esittää vaihtoehtoja hallituspuolueiden harjoittamalle politiikalle Täten vaaliosallistumisen taso kertoo osaltaan puolueiden kyvystä houkutella kansalaisia äänestämään

115 Vaalijärjestelmät Vaalijärjestelmien eroja Ketkä saavat äänestää ja asettua ehdokkaaksi ikäraja ja muut mahdolliset rajoitukset Kenellä on oikeus asettaa ehdokkaita yleensä puolueet sekä valitsijayhdistykset Mitä henkilö äänestää puoluetta vai ehdokasta; ns. suljetut listat, avoimet listat, tai niiden välimuodot Miten äänet muunnetaan paikoiksi Suomessa on käytössä ns. D Hondtin menetelmä Äänikynnys tai ei huom. todellinen äänikynnys Vaalipiirien määrä ja suuruus

116 Eduskuntavaalit: ehdokas vai puolue?

117 Eduskuntavaalien äänestyslippu

118 Eduskuntavaalien vaalipiirit 2015

119 D Hondtin menetelmä

120

121 Mitä pienempi vaalipiiri, sitä huonommin toteutuu suhteellisuus Vaalipiirien koon ja/tai rajojen määrittäminen on tärkeä osa prosessia Keskeinen erottelu: suhteelliset vaalitavat (proportional representation, PR) enemmistövaalit Duvergerin laki: enemmistövaalit johtavat kaksipuoluejärjestelmään, suhteellinen vaalitapa monipuoluejärjestelmään

122

123 Enemmistövaali Läpimenoon vaaditaan joko yksinkertainen enemmistö (plurality) tai ehdoton enemmistö (majority) äänistä Yhden edustajan vaalipiirit Hyvät puolet vahvistaa edustajan yhteyttä äänestäjiin tuottaa vahvoja hallituksia ääripuolueiden ehdokkaiden läpimeno vaikeaa Huonot puolet ääniä menee hukkaan (alhainen suhteellisuus) epäsuosiollinen pienille puolueille

124 Suhteellinen vaalitapa Kustakin vaalipiiristä valitaan useampi ehdokas Hyvät puolet: tuottaa suhteellisen lopputuloksen eli paikkajako heijastelee äänten jakautumista, vähemmän hukkaääniä monipuoluejärjestelmä edistää konsensushakuisuutta Huonot puolet: Tuottaa hajanaisemman puoluejärjestelmän kansanedustajien ja äänestäjien siteet ovat ainakin lähtökohtaisesti heikommat STV (single transferable vote, siirrettävän äänen menetelmä): Käytössä usean ehdokkaan vaalipiirit. Äänestäjät pistävät kaikki ehdokkaat järjestykseen Monimutkainen järjestelmä käytössä esimerkiksi Irlannissa

125 Puolueet ja kansalaiset Puolueiden heikentyminen / luonteen muutos? it would be an overstatement to write the parties political obituary, but a pattern of partisan decline or at least a transformation in the role played by parties is increasingly apparent in almost all advanced industrial democracies. (Dalton & Wattenberg 2000) Puolueiden siteet kansalaisiin ovat heikentyneet 1. Äänestysprosentit laskevat 2. Puolueisiin samaistuminen on aikaisempaa heikompaa 3. Yhä harvempi on puolueen jäsen

126 Vaaliosallistuminen Vaaliosallistumisen aste kertoo niin puolueiden ja ehdokkaiden kyvystä houkutella ihmisiä äänestämään, kansalaisten linkittymisestä poliittiseen järjestelmään ja heidän uskosta oman äänensä merkityksestä kuin yhteiskuntien sosiaalisesta eriarvoistumisesta Vaalit ovat edustuksellisessa demokratiassa myös keskeisin tapa kanavoida kansalaisten mielipiteet julkiseen päätöksentekoon Institutionaalisista tekijöistä äänestysaktiivisuuteen myötävaikuttavat eniten suhteellinen vaalitapa ja ns. äänestyspakko Väestöön liittyvien tekijöiden suhteen tutkimukset niin Suomesta kuin muista valtioista osoittavat systemaattisia vinoutumia: korkeammin koulutetut ja paremman tulotason omaavat kansalaiset äänestävät muita aktiivisemmin

127 Lisäksi nuoret ovat äänestäneet vähäisemmin kuin vanhemmat ikäluokat Muista yksilötason tekijöistä esimerkiksi äänestäminen edellisissä vaaleissa, samaistuminen puolueeseen, kiinnostus politiikkaan sekä äänestämistä koskeva velvollisuudentunto myötävaikuttavat äänestämiseen Vaaliosallistuminen on vähentynyt varsin tasaisesti vakaissa demokratioissa 1950-luvulta lähtien EU:n jäsenvaltioista Malta, Luxemburg, Belgia, Kypros, Tanska, Ruotsi, Italia, ja Itävalta ovat korkean vaaliosallistumisen maita eli keskimäärin yli 80 % valitsijoista hyödynsi äänioikeuttaan. Malta, Tanska ja Ruotsi ovat ainoat jäsenmaat, joissa korkeaan äänestysprosenttiin ylletään ilman äänestämättä jättämisen sanktiointia

128 Suomessa vaaliosallistuminen on laskenut varsin tasaisesti 1960-luvun lopulta alkaen. Ero muihin Pohjoismaihin on nykyään suuri Kevään 2007 eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 67,9 pienin lukema sitten toisen maailmansodan. Jos mukaan lasketaan maamme rajojen ulkopuolella asuvat ulkosuomalaiset, äänestysaktiivisuus oli vain 65 % Kevään 2011 (70,5 %) ja 2015 (70,1 %) vaalien hieman korkeampi äänestysvilkkaus selittynee ainakin osittain Perussuomalaisten nousulla ja siihen liittyneellä yhteiskunnan politisoitumisella

129 Vähäinen vaaliosallistuminen vinouttaa päätöksentekoa, mikäli äänestämättä jättäneiden näkemykset poikkeavat huomattavasti äänioikeuttaan käyttäneiden näkemyksistä Suomessa esimerkiksi maahanmuuton ja EU:n suhteen kansanedustajien näkemykset ovat olleet myönteisempiä kuin äänestäjien ja varsinkin äänestämättä jättäneiden Osallistumishalukkuus seuraavissa vaaleissa voi vähentyä, mikäli oman ryhmän näkemysten ei koeta tulevan huomioon otetuiksi päätöksenteossa Tai sitten nousee jokin aidon vaihtoehdon tarjoava poliittinen liike, kuten Perussuomalaiset vuoden 2011 vaaleissa, joka hyötyy kansalaisten ja päätöksentekijöiden välisestä mielipidekuilusta

130

131 Eduskuntavaalien äänestysprosentti

132 Puolueisiin samaistuminen Suomessa (eri tavoin mitattuna)

133

134

135 Puoluejäsenyys Puoluejäsenyydet ovat laskeneet yleisesti Euroopassa sama pätee myös Suomeen Tuoreessa 27 Euroopan valtion vertailussa Suomi sijoittui kolmanneksi. 8 % suomalaisista äänioikeutetuista kuuluu puolueeseen maiden keskiarvon ollessa 4,7 %. Enemmistössä valtioita alle 5 % äänioikeutetuista kuuluu puolueisiin Vielä 1960-luvulla joka viides suomalainen äänioikeutettu kuului puolueeseen Suomalaisilla puolueilla on suuria vaikeuksia rekrytoida uusia jäseniä. Kun lisäksi huomioidaan puoluejäsenistöjen ikääntyminen, on todennäköistä, että puolueiden jäsenmäärät pienenevät tulevaisuudessa entisestään Onko laskeva puoluejäsenyys ongelma puolueille tai demokratialle?

136 Puoluejärjestelmien muutos Liikkuvien äänestäjien määrä on kasvanut Puoluejärjestelmät ovat menettäneet vakauttaan ja fragmentoituneet Puolueiden väliset ideologiset erot ovat kaventuneet ns. catch-all parties Puolueiden ideologioissa ja tavoitteissa on toki eroja, mutta ainakin vasemmisto-oikeisto ulottuvuudella ne ovat lähentyneet toisiaan (valtion ja markkinoiden rooli) Tämä on korostanut muiden politiikan jakolinjojen tai kysymysten merkitystä

137 Suomen politiikan ristiriitaulottuvuuksia (2011, 2015) Vasemmisto oikeisto Ydinalueet syrjäseudut Kansallinen suvereniteetti kansainvälistyminen Eliitti kansa Suomenkieliset ruotsinkieliset Perinteiset arvot avarakatseisuus Kasvu ja kulutus ympäristönsuojelu

138 Ovatko puolueet osa kansalaisyhteiskuntaa vai osa valtion hallintakoneistoa kartellipuolueet (Katz & Mair 1995) Puolueet ovat taloudellisesti enemmän riippuvaisia valtiosta eli puoluetuesta Puolueen johdon merkityksen on tulkittu korostuneen rivijäsenten ja puolueorganisaation kustannuksella Puolueiden organisatorinen näivettyminen (varsinkin paikallistasolla) politiikan henkilöityminen, vaalikampanjat ja median rooli Kansainvälinen vuorovaikutus (EU)

139 Suomalaisten äänestäjien sijoittuminen vasemmisto oikeisto ulottuvuudelle

140 Asiakysymysäänestäminen: kansalaisten huolenaiheiden vaikutus eri puolueiden äänestämiseen Työllisyys Toimeentulo Verotuksen kireys Yritysten toimintaedellytykset Lakot ja työriidat Maaseudun ongelmat Ympäristön saastuminen + + Väkivalta, rikollisuus, huumeet + + Moraalin rappeutuminen + Henkilökohtainen turvallisuus Eriarvoisuus Kansainvälistymisen uhkatekijät + + Globaalit ongelmat, sodan uhka Eliitin etääntyminen kansasta SDP KESK KOK VAS VIHR RKP KD PS Lähde: Paloheimo (2003)

141 Puoluevastaisuus Tyytymättömyys puolueita ja politiikkaa kohtaan on lisääntynyt anti-party sentiment) Valtapuolueiden ideologinen samankaltaisuus? Kansalaisten kokema ja todellinen epävarmuus globalisaatio, EU, epätietoisuus taloudesta Kansalaisten ja valtapuolueiden näkemyserot esimerkiksi maahanmuuton ja EU:n suhteen Koettu voimattomuuden tunne politiikan monimutkaisuus ja etäisyys

142 Äärioikeiston / radikaalin oikeiston / populististen puolueiden nousu Radikaali oikeisto tai populistiset puolueet ovat lisänneet kannatustaan useassa Euroopan maassa Pohjoismaista Norja, Tanska ja Suomi vuoden 2011 vaalien jälkeen Alankomaat ja Belgia, Ranska, Italia, Itävalta, Espanja Muutoksen merkitystä ei kuitenkaan pidä suurennella hankalaa ennustaa kyseisten puolueiden menestystä pitkällä aikavälillä Selittyykö radikaalin oikeiston nousu protestiäänestämisellä vai asiakysymysäänestämisellä (maahanmuutto, EU jne.)?

143 Perustelut Perussuomalaisten äänestämiselle (2011)

144 VALTIOT JA POLIITTISET JÄRJESTELMÄT Miten valtiot eroavat toisistaan? Mikä on paras parlamentaarinen, presidentiaaalinen, vai puolipresidentiaalinen järjestelmä? Pystyvätkö parlamentit tosiasiallisesti valvomaan hallitusten toimintaa? Kenellä on valtaa hallituksessa? Onko virkamiesten valta kasvanut vaaleilla valittujen poliitikkojen kustannuksella (kansanedustajat, ministerit)?

145 Valtiot Itsenäisten valtioiden määrä on lisääntynyt huimasti nykyään maailmassa on vajaat 200 valtiota Valtion kriteerit: alue ja väestö kansainvälinen tunnustus YK:n jäsenyys, N = 193 kyky hallita aluetta ja väestöä väkivaltamonopoli?

146 Valtion määritelmä Valtio on oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella. Max Weber (1922): Wirtschaft und Gesellschaft 1. Valtio on ihmisyhteisö 2. Valtio on pakkoyhteisö 3. Valtiolla on määrätty maantieteellinen alue 4. Valtiolla on fyysisen väkivallan käytön legitiimi monopoli 5. Oikeusjärjestys = voimassa olevien oikeusnormien kokonaisuus

147 Keskittäminen ja hajauttaminen Valtioiden välillä on suurta vaihtelua sen mukaan, kuinka keskitettyjä ne ovat Keskittämistä mitataan yleensä toimivaltuuksien jakautumisella tai taloudellisilla mittareilla esimerkiksi kuntien tai aluetason osuus julkisista menoista Yhtenäisvaltioissa valtiolliset instituutiot (yleensä parlamentti) määrittävät alempien päätöksentekotasojen (kunnat, alueet) toimivallan esimerkiksi Suomi

148 Liittovaltiot Liittovaltioissa valta on perustuslain nojalla jaettu kahden tai useamman eri tason kesken osavaltiot ja liittovaltiotaso; perustuslain muuttamisessa osavaltioilla on merkittävä rooli USA Venäjä EU:n jäsenvaltioista Belgia, Itävalta ja Saksa lisäksi esimerkiksi Espanjassa ja Isossa-Britanniassa on merkittävää vallan hajauttamista alueille Intia, Brasilia, Argentiina, Australia, Sveitsi, Kanada jne. Liittovaltion (ja/tai vallan hajauttamisen) on yleensä katsottu sopivan paremmin moniaineksisiin yhteiskuntiin

149 Kansallisvaltio Termi kansallisvaltio (nation-state) on usein harhaanjohtava valtioiden sisäisestä väestöllisestä moniaineksisuudesta johtuen Sisällissodat ovat huomattavasti yleisempiä kuin valtioiden väliset konfliktit Valtioiden joukko ei ole vakio milloin pyrkimys itsenäisyyteen tai autonomiseen asemaan on oikeutettua Itä-Ukraina, Skotlanti, Katalonia, Kosovo, lukuisat valtiot Lähi-idässä ja Afrikassa jne.

150 Vallan kolmijako (Montesquieu) Lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan Lainsäädäntöelimet (parlamentit) säätävät lakeja Toimeenpanevat elimet (presidentit, hallitukset ja virkamiehet) panevat lait toimeen Oikeuslaitos tulkitsee lakeja ja tekee päätöksiä niiden perusteella Kuinka hyvin tämä vastaa todellisuutta?

151 Presidentiaalinen järjestelmä Kansa valitsee presidentin suorilla vaaleilla Parlamentti ei voi erottaa presidenttiä (pois lukien jokin vakava lainrikkomus) eikä presidentti voi hajottaa parlamenttia Esimerkiksi USA sekä useat Afrikan ja Etelä- ja Keski- Amerikan valtiot Presidentti on maan poliittinen johtaja mahdollistaa tehokkaamman poliittisen johtamisen tai vallan tasapainottamisen presidentin ja parlamentin kesken vaarana vallan liiallinen keskittyminen varsinkin ilman toimikausien rajaamista

152 Presidenteistä pääsee eroon

153 Vai pääseekö?

154 Monarkiat, 2016

155 Parlamentaarinen järjestelmä Hallitus muodostetaan parlamenttivaalien tuloksen pohjalta Parlamentti valitsee ja voi tarvittaessa erottaa hallituksen toki muodollisesti hallituksen nimittää usein valtionpää eli muuten kuin suorilla vaaleilla valittu presidentti tai monarkki Hallitus voi olla yhden puolueen hallitus (kuten yleensä Isossa-Britanniassa) useamman puolueen koalitio (kuten Suomessa) vähemmistöhallitus kuten usein Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa Pääministeri on maan poliittinen johtaja Yksinkertaisuus on koettu parlamentarismin vahvuudeksi toisaalta mahdollistaa myös enemmistön tyrannian

156 Puolipresidentiaalinen järjestelmä (semi-presidentalism) Toimeenpanovalta on jaettu hallituksen ja suorilla vaaleilla valitun presidentin kesken Presidentin valta kattaa yleensä seuraavat alat: nimittää ainakin muodollisesti hallituksen veto-oikeus lainsäädännössä ulkopolitiikan johto ja muu edustaminen Useimmissa puolipresidentiaalisissa valtioissa presidentin rooli on rajallinen pääministerin ollessa maan poliittinen johtaja Haasteeksi voi muodostua toimiva vallanjako presidentin ja hallituksen (sekä parlamentin) kesken Euroopan yleisin hallitusmuoto: esimerkiksi Ranska, Venäjä, Suomi, Puola, Romania, Itävalta, Islanti, Liettua, Kroatia sekä useat luvulla itsenäistyneet entiseen Neuvostoliittoon kuuluneet maat

157 Kumpi johtaa Suomen ulkopolitiikkaa presidentti vai pääministeri?

158 Parlamenttien tehtävät Parlamenteilla on lukuisia tehtäviä. Niistä keskeisimmät ovat: kansalaisten edustaminen lakien säätäminen (hyväksyntä) hallituksen valitseminen ja sen valvonta keskustelu budjettivalta

159 Parlamenttien rakenne Parlamenttien koko vaihtelee suuresti: yleensä väkiluvultaan pienemmissä valtioissa on myös vähemmän kansanedustajia Parlamentit ovat joko yksikamarisia (noin 2/3 parlamenteista) tai kaksikamarisia Kaksikamarisuus on käytössä varsinkin liittovaltioissa jolloin alahuone edustaa kansalaisia ja ylähuone (senaatti) osavaltioita Kaksikamarisuutta on lisäksi perusteltu sillä, että se vaikeuttaa enemmistön tyranniaa ja mahdollistaa lakiesitysten huolellisemman tarkastelun

160 House of Commons

161 Eduskunta

162 Parlamenttien heikentyminen? Parlamentit valitsevat hallituksen ja voivat tarvittaessa antaa sille epäluottamuslauseen (hallituksen muodostamisen suhteen suuria eroja eri maiden välillä) Parlamentit hyväksyvät lakeja ja vastaavat yleensä myös perustuslain muuttamisesta Perustuslaillisesti parlamenttien asema on siis erittäin vahva Parlamentin ja hallituksen vahvan keskinäisriippuvuuden sekä politiikan muuttuneen luonteen on kuitenkin arvioitu heikentäneen parlamentin mahdollisuuksia valvoa hallitusta

163 Puoluevalta ( party government ) Hallituksen kohtalo riippuu parlamentin tuesta Parlamentin valta riippuu ainakin osittain siitä, kuinka laaja tuki hallituksella parlamentissa on Esimerkki: pääministeri Lipposen johtamilla vuosien sateenkaarihallituksilla oli hallussaan jopa yli 70 % paikoista oppositio jäi väkisinkin heikoksi Pääministeri voi aina uhata erolla, mikäli hallituspuolueiden parlamenttiryhmät tekevät hallituksen elämän vaikeaksi Hallituksen politiikan kritisointi tapahtuu yleensä suljettujen ovien takana hallituspuolueiden parlamenttiryhmien kokouksissa

164 Politiikan luonteen muutos Politiikan on katsottu sirpaloituneen ja monimutkaistuneen suuri osa lainsäädännöstä käsittelee varsin kapeita asioita, joihin perehtyminen edellyttää syvällisempää alakohtaista asiantuntemusta Lisääntynyt kansainvälinen päätöksenteko ja verkottuminen myötävaikuttavat parlamenttien informaatiovajeen (informational asymmetry) kasvamiseen Virkamiehillä on keskeinen rooli hallitusten lakiesitysten valmistelussa ja toimeenpanossa

165 Onko parlamenteilla aidosti vaikutusvaltaa? Parlamentit prosessoivat hallituksen (laki)esityksiä käytännössä kaikki lait perustuvat hallituksen (tai EU:n) esityksiin Valiokuntien rooli on korostunut viime vuosikymmeninä kansanedustajien erikoistumisen katsotaan parantavan parlamentin edellytyksiä valvoa hallitusta Kansallinen lainsäädäntö edellyttää parlamentin hyväksyntää (legitimoi päätökset) Lainsäädäntö on hallitusvetoista, mutta ainakin hallitus joutuu ennakoimaan parlamentin kannat

166 Valtasuhteet hallituksessa Pääministerin rooli on korostunut median vaikutus EU ja muu kansainvälinen vuorovaikutus pääministeri koordinoi koko hallituksen toimintaa Valtiovarainministerin ja ulkoministerin tehtävät on yleensä arvioitu seuraavaksi tärkeimmiksi salkuiksi tosin ulkoministerin salkun painoarvo on laskussa Koalitiohallituksissa puolueiden johtajat ovat keskeisessä asemassa (vrt. Suomi) Varsinkin yksityiskohtaisemmissa asioissa ministereillä ja virkamiehillä voi olla paljonkin valtaa

167 EUROOPAN UNIONI (EU) JA KANSAINVÄLISTYMINEN Euroopan unionia on yleisesti kuvattu liittovaltion ja valtioliiton välimuodoksi tai yhdistelmäksi 28 jäsentä, reilut puoli miljardia kansalaista EU:n toimivalta on kattava, käsittäen lähes kaikki politiikan sektorit kulttuuripolitiikasta yhteisen ulkoja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen EU:n lainsäädäntö on ensisijaista jäsenvaltioiden lakeihin nähden EU ei kuitenkaan ole valtio juridisesti tarkasteltuna se on ylikansallisesta oikeusjärjestelmästään ja päätöksentekorakenteestaan huolimatta edelleen ensisijaisesti itsenäisten valtioiden yhteisö

168 EU:lla ei ole valtiollista perustuslakia vaan perussopimus, jonka muuttaminen tapahtuu jäsenvaltioiden eikä unionin toimesta. Perussopimusten muuttaminen edellyttää täten jäsenvaltioiden yksimielisyyttä Jäsenvaltioiden kansalaiset ovat samalla EU:n kansalaisia EU ei ole missään sanan järkevässä merkityksessä kansakunta, yhteenkuuluvuuden tunteen omaava kansa (demos) Unionin suurin ja poliittisesti tärkein ero liittovaltioihin verrattuna on yhteisen identiteetin tai yhteenkuuluvuuden tunteen sekä poliittisen yhteisöllisyyden heikkous Kansalaisten ensisijainen samaistumiskohde on heidän oma jäsenvaltionsa tai jokin sen alainen alue, ei EU

169 EU:lla on omat liittovaltiolliset instituutionsa, jotka omaavat välitöntä toimivaltaa suhteessa unionin kansalaisiin Eurooppa-neuvosto komissio parlamentti ja neuvosto tuomioistuin Jäsenvaltioiden rooli EU:n päätöksenteossa on selkeästi vahvempi kuin osavaltioiden yhdessäkään liittovaltiossa EU:lla ei ole varsinaista hallitusta tai presidenttiä, vaan ylintä poliittista valtaa käyttää jäsenvaltioiden poliittisista johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto

170 Eurooppa-neuvosto

171 EU:n budjetti

172 Unionin arvot Artikla 2: Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo Artikla 7: arvoja rikkovalta jäsenmaalta voidaan huomautusten esittämisen jälkeen pidättää toistaiseksi jäsenvaltion oikeuksia (lähinnä äänioikeus neuvostossa) Tulisiko Unkariin tai Puolaan kohdentaa sanktioita?

173 Eurokriisi ja integraation politisoituminen Kreikan konkurssi loppuvuodesta 2009 toimi euroalueen kriisin laukaisijana Kreikalle (ja sittemmin Irlannille, Portugalille, Espanjalle ja Kyprokselle) on annettu rahaa, koska niiden talousahdingon on pelätty vaarantavan euroalueen vakautta. Lisäksi on pelätty kriisin leviämistä muihin euromaihin Euroopan vakausmekanismi (EVM) aloitti toimintansa vuonna Sen lainojen tarkoituksena on pitää yllä euroalueen vakautta Kohti pankkiunionia: loppuvuodesta 2014 käynnistyi yhteinen pankkivalvontamekanismi EKP valvoo suoraan suuria euroalueen pankkeja Talous- ja rahaliiton vakautta, koordinointia ja talouden ohjausta koskeva sopimus astui voimaan alkuvuodesta Kaikki EU-maat Tšekkiä ja Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta kuuluvat sopimuksen piiriin Vuotuinen EU-ohjausjakso : unioni ohjeistaa jäsenmaita talouden ja budjetin suhteen, kansalliset budjetit ja talouden toimintasuunnitelmat on hyväksytettävä komissiolla