Käynnissäpidon tapahtumahistoria osana käyttövarmuuden hallintaa

Transkriptio

1 Käynnissäpidon tapahtumahistoria osana käyttövarmuuden hallintaa Kemi Turkka Lehtinen

2 Ramentor Oy Vuonna 2006 perustettu tamperelainen asiantuntija- ja ohjelmistoyritys - Kehityshistoriaa jo vuodesta 1996 (tutkimusprojektit TEKES & TTY, tuotteistaminen Artekus Oy) analyysiprojektia monipuolisesti eri teollisuudenaloille - Käyttövarmuusprojektit, käyttövarmuusanalytiikan kehitys sekä käyttövarmuuden koulutukset Turkka Lehtinen, Senior Reliability Specialist - Yli 10 vuotta projektipäällikkönä 50+ käyttövarmuusprojektissa (mm. Outotec, Wärtsilä, Pöyry, PVO, Google, Fingrid jne.) - Tätä ennen mekaanisen kunnossapidon asentajana / työnjohtajana / työnsuunnittelijana UPM Jämsänkoskella - AEL koulutustoiminta (mm. World Class Maintenance) - PSK standardointitoiminta

3 PSK Standardointi Teollisuuden standardointia jo 45 vuotta PSK:n laatimat standardit ovat käytännönläheisiä ja menetelmätyyppisiä työkaluja, ja niiden kehyksinä käytetään eurooppalaisia sekä kansainvälisiä tuotestandardeja (mm. ISO ja IEC) Toimintaan osallistuu noin 500 aktiivista asiantuntijaa suomalaisen teollisuuden parista Yli 400 valmista standardia Noin 180 jäsenyritystä vuonna 2018

4 Yleistä käynnissäpidon tapahtumahistoriasta Jokainen teollisuuden toimija kerää tapahtumatietoa jossain muodossa - Asentajien hiljainen tieto - Kuuluisa mustakantinen vihko - Vuoropäiväkirjat - Avoimet tietokentät tapahtumille - Esivalintoja ja avoimia tietokenttiä - Tarkasti määriteltyjä esivalintoja ANALYSOINTI VAIKEAA ANALYSOINTI HELPPOA KERRYTTÄMINEN HELPPOA KERRYTTÄMINEN VAIKEAA Yleisesti ottaen Suomen teollisuudessa kerätty tapahtumahistoria on pääasiassa avoimiin tietokenttiin perustuvaa ja näin ollen erittäin työlästä hyödynnettäväksi jatkoanalyysien kannalta

5 Tapahtumahistorian rooli käyttövarmuuden hallinnassa Tapahtumahistoriaa hyödynnetään käyttövarmuuden parissa monella eri tavalla, paljolti riippuen sen laadusta - Työtunnit pakko kirjata jonkun kustannuspaikan alle Kirjaukset ennemminkin tapa kuin tavoitteellista toimintaa - Käynnissäpidon omana päiväkirjana Työnjohto ja -suunnittelu näkee mitä tehty minnekin - Käynnissäpitoa ohjaavan mittariston muodostamiseen Käytettävyys, vikalukumäärät, suunniteltu vs. yllättävä - Huoltotoimenpiteiden muokkaamiseen Huolto- tai vaihtovälien muokkaus historiaan perustuen - Erilaisten käyttövarmuus- ja elinkaarilaskentojen suorittamiseen Kehityskohteiden tunnistaminen, investointien perustelu, ennakoitu käytettävyys PAKKOKIRJAUKSET ILMAN TAVOITTEITA - Taustatietona kehittyneiden analyysityökalujen käytössä Parannustoimenpiteiden seuranta, dynaaminen kriittisyysluokittelu jne. TAVOITTEELLINEN KEHITTYNYT ANALYTIIKKA

6 Yleisiä olettamuksia tapahtumahistorian laadusta Meillä kerääntyy korjauksista hyvää tietoa. - Todellisuus: Lähes kaikista korjaustapahtumista merkintä, mutta avoimiin tietokenttiin syötettynä Meidän kupi-data on mitä on, mutta ohjaavat mittarit muodostetaan muista lähteistä. - Todellisuus: Mittareiden arvot lasketaan kupi-datasta Meillä on oma tahonsa, joka muodostaa ohjaavat mittarit laadukkaasti. - Todellisuus: Pienen penkomisen jälkeen tämä taho laskee mittarit kupi-datasta Meillä on tiedonkeruu täysin kunnossa, koska käytössä tunnettu kupi-järjestelmä. - Todellisuus: Oletustietokenttiä ei ole muokattu läheskään tarpeeksi kyseisen toimijan ympäristöön sopiviksi Ei voida tehdä käyttövarmuuden kehitystyötä, koska ei ole hyvää historiatietoa. - Unohdetaan kentän vahva osaaminen ja hiljaisen tiedon määrä, eikä luoteta siihen tarpeeksi

7 Suurimmat puutteet tapahtumahistorian osalta Vikojen kohdistaminen järkevälle tasolle - Laitehierarkian puutteet (kohdistus ylätasolle ja avoimeen kenttään kuvaus) - Kohdetta ei tarkenneta työn päätyttyä Aikaleimojen hyödyntäminen puutteellista - Esim. korjaustyön seurauksen kestot 2, 4 tai 8 tuntia (tuntien kohdistaminen töiden alle) - Aikaleimat hyvin paljon manuaalisesta kirjaamisesta riippuvaisia Vikojen seuraussyötteiden puuttuminen tai puutteellisuus - Esim. usein ainoa erittelevä kenttä on Seisokkityö: Kyllä / Ei - Onko pysäyttänyt yllättäen, onko valmisteltu pysäytys, onko hidastanut tuotantoa? Tietokenttien esivalintalistoja ei mietitty organisaation tarpeiden mukaan - Usein käytössä liian yksinkertaisia tai yrityksen tavoitteita huonosti palvelevia vaihtoehtoja - Esim. tapahtuman tyyppiä ei eritelty tarpeeksi (vika tai huolto), jolloin ei jälkikäteen kyetä päättelemään esim. kuinka suureen osuuteen häiriöistä on kunnossapidollisin toimenpitein mahdollista vaikuttaa

8 Syitä huonolaatuiselle tapahtumahistorialle Motivaatio tiedon syötölle - Kentällä ei aina välttämättä tiedetä miksi tietoa syötetään ja hyödyntääkö sitä kukaan Avoimien tietokenttien käyttö - Tiedon analysointi todella työlästä ja välillä täysin mahdotonta (samalla laitteella monta eri nimitystä jne.) Liikaa tai liian vähän tietokenttiä - Liian moni kenttä ohjaa oikomaan ja liian vähillä kentillä ei saada tarvittavaa tietoa kerättyä Kupi-järjestelmien käyttöliittymä - Hidas ja kankea käyttöliittymä yhdistettynä kiireeseen ei kannusta syöttämään laadukasta tietoa Yhtenäisen kirjauskäytännön puuttuminen - Samalla laitoksella usein monta eri näkemystä tietokenttien oikeasta käyttötarkoituksesta Tuotannon tekemät korjaustyöt eri järjestelmässä - Tuotannon suorittamat häiriökirjaukset eivät useinkaan löydy käynnissäpitojärjestelmästä

9 Hyvälaatuisen tapahtumahistorian tuomia hyötyjä Organisaatiota ohjaaville mittareille saadaan tarkempia arvoja - Huonolaatuinen tieto Vääristyneet mittarit Riski väärille päätöksille Ymmärretään paremmin järjestelmän toimintaa - Minkälaisia ongelmia on, mistä niitä tulee, miten suuri vaikutus niillä on? Voidaan kohdistaa resursseja oikeisiin paikkoihin - Valtaosa ongelmista syntyy pienestä osasta laitteistoa (joissain laitoksissa vain 5% laitteista muodostaa jopa 70-80% elinkaarikustannuksista) Nopeuttaa huomattavasti kehittyneen analytiikan työkalujen käyttöä - Investointien ja parannusten kustannusperustelu simulointityökalujen avulla - Huoltotoimenpiteiden kohdistus ja niiden vaikutus elinkaarikustannuksiin - Yleensäkin - merkin liittäminen analyysituloksiin päätöksenteon tueksi

10 IoT (data-analytiikka) vs. Tapahtumahistoria IoT (data-analytiikka) -ajattelu: Fokus yksittäisillä laitteilla Laitetason analytiikkaa Kokonaisuuden hallinta sivuosassa Yksittäisten laitteiden kunnonvalvonnan monipuolistuminen Korrelaatioiden tunnistaminen eri mitta-arvojen välillä Vikojen ennakoitavuus paranee Tulevaisuudessa EHKÄ mahdollista kerätä osa tapahtumahistorian tiedoista LAITE LAITE LAITE LAITE LAITE LAITE LAITE AND 2/3 KOKONAISUUDEN YMMÄRTÄMISESTÄ KOHTI LAITETASON HALLINTAA OSAJÄRJESTELMÄ OR OSAJÄRJESTELMÄ OSAJÄRJESTELMÄ OR OSAJÄRJESTELMÄ 35% 65% Tapahtumahistoria: Fokus kokonaisuuden hallinnassa Järjestelmätason analytiikkaa Keinot yksittäisten laitteiden kehittämiseen vähäisiä JÄRJESTELMÄ Mitkä laitteet heikentää eniten käytettävyyttä ja tuotantomääriä? Mihin mittapisteitä kannattaa sijoittaa (mitä niillä voidaan saavuttaa)? Minkälaisia säästöjä käynnissäpidon investoinneilla voidaan saavuttaa?

11 PSK 9101 Kerättävän tapahtumahistorian vähimmäistietokentät Standardia työstetty vähitellen vuoden 2016 keväästä asti Työryhmässä käynnissäpidon ja luotettavuustekniikan ammattilaisia mm. Fortumilta, Caverionilta, Nokian Renkailta, SSAB:lta jne. Standardin tavoitteena luoda mahdollisimman käytännönläheinen ja yleispätevä apuväline käynnissäpidon tapahtumilta kerättävien tietokenttien määrittelyyn Ensimmäinen osa käyttövarmuuden hallintaa käsittelevästä standardisarjasta

12 PSK 9101 Kerättävän tapahtumahistorian vähimmäistietokentät Tarvittavat tietokentät ja niiden sisältö määritelty siten, että niiden avulla voidaan muodostaa oleelliset ja käytetyimmät kohteen käyttövarmuutta kuvaavat mittarit Tarvittavien tietokenttien määrä pidettiin suppeana (yhteensä 11kpl): - 5 x aikaleiman sisältäviä tietokenttiä - 6 x esivalintoja sisältäviä tietokenttiä Määritellyt tietokentät eivät sisällä yhtään avointa tietokenttää Avoimia tietokenttiä voi edelleen sisällyttää kokonaisuuteen, mutta niiden sisältöä ei tarvita tietojen analysoinnissa

13 PSK 9101 Kerättävän tapahtumahistorian vähimmäistietokentät Standardi antaa hyvät suuntaviivat kerättävälle tiedolle, mutta EI kuitenkaan ole valmis ratkaisu laadukkaalle tiedonkeruulle Tietokenttien sisältö tulisi aina määritellä yritys- tai laitoskohtaisesti nykyiset ja tulevat tavoitteet sekä realiteetit huomioiden Lähde: PSK 9101

14 Kiitos!