Maakunta- ja sote-uudistus Pohjois-Pohjanmaalla

Transkriptio

1 Maakunta- ja sote-uudistus Pohjois-Pohjanmaalla Muutosjohtaja Marjukka Manninen p

2 Pohjois-Pohjanmaa Asukkaita n. 7,5 % koko maan väestöstä Kuntia 30 enemmän kuin missään muussa maakunnassa Lapset ja nuoret, koulutus, uudistumiskyky ja luonnonvarat. Kalajoen kaupunki

3 Meidän maakunnassa Asuu liki ihmistä se on n. 7,5 % koko maan väestöstä. Väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä henkilöllä. Uudistuksen myötä kunnilta siirtyy maakunnalle 557 rakennusta niiden huoneistoala on yhteensä neliömetriä. Maakunta tulee olemaan noin ihmisen työpaikka. Meillä on mm sairaanhoitajaa 154 palomiestä 79 ammattimiestä. Lokakuussa maakuntavaaleilla valittavassa valtuustossa tulee olemaan 79 jäsentä. Maakunnan pinta-ala on neliökilometriä. Eteläisimmän ja pohjoisimman pisteen välinen etäisyys on lähes 400 kilometriä. Maakunnan budjetti on n.1,7 miljardia euroa vuodessa.

4 Hailuoto 967 Asukasluku Oulu Hailuoto 6 Syntyneet lapset / vuosi Oulu Hailuoto 15 % Hailuoto 26 % Vaala 16 % Alle 18 v. osuus Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä 75 v. täyttäneiden osuus Liminka 40 % Liminka 63 % Liminka 4 % Merijärvi 39 % Taajama-aste Oulu 96 % Hailuoto /as Soten tarvevakioidut kustannukset Kalajoki /as Pyhäjärvi 159 (+59%) THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi Liminka 99 (-1%) Merijärvi 45 /as Kelan korvaaman yksit. terveydenh. kust. Oulu 169 /as Siikajoen kunta Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018

5 Ikääntyneiden määrä ja suhteellinen osuus lisääntyy merkittävästi 8 % 8 % 12 % 15 % Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennusteet 75 v. täyttäneiden osuus

6 : v. sekä 75 v. täyttäneet 11 % % 11 % 11 % % % 12 % % 65 v. täyttäneiden hoivamenot /asukas v. 75 v. täyttäneet Lähde: Tilastokeskus 2018

7 Sote-menojen arvioitu kehitys ja rahoitusura POPmaakunnassa Arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä POPmaakunnassa tulisi pystyä tuottamaan palvelut n. 112 M edullisemmin verrattuna nykyisen rakenteen mukaiseen kustannuskehitykseen. Vuoteen 2030 mennessä sopeuttamistarve on arviolta n. 274 M. Perusura: 1,2 % reaalipalkat, 2 % inflaatio, 1,2 % volyymi Tulevaisuudessa sote-kustannukset kasvavat POPmaakunnassa ja koko maassa. Kyse on siis kustannuskehityksen taittamisesta. Muutoskustannukset haastavat rahoituksen riittävyyden. Nimellinen kehitys 112 M 274 M Rahoitusura: 2020 kuntien peruspalvelujen hintaindeksi + ei huomioida volyymia, 2021 maku-indeksin puolitus + 1,0 %, 2022 maku-indeksi + 1,0 %, maku-indeksi + 0,5 % Lähde: VM

8 Miksi uudistus tehdään? Lähde: alueuudistus.fi

9 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rakentuminen 19 sote-organisaatiota ympäristöterveydenhuollon yt-aluetta 7 lomituspalvelualuetta 7 maaseutuhallintoa 2 pelastuslaitosta Pohjois-Pohjanmaan maakunta 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto 1 TE-palvelut 1 Ely-keskus 1 Aluehallintovirasto LUOVA

10 Työnjako kuntien, maakuntien ja valtion välillä: Kuva: alueuudistus.fi

11 Arvio uuden monialaisen maakunnan toimintakuluista Pohjois-Pohjanmaalla (v tiedot), M Lähde: Pohjois- Pohjanmaan maakuntaja sote-valmistelu Sosiaali- ja terveyspalvelut, ilman ensihoitoa Pelastustoimi Lomituspalvelut Ensihoito ELY-keskus Ympäristöterveydenhuolto TE-palvelut Pohjois-Pohjanmaan liitto KEHA-keskus 29,2 28,9 26,2 13,0 9,5 8,7 5,8 3,8 Pohjois-Pohjanmaan monialainen maakunta Sosiaali- ja terveyspalvelut, ilman ensihoitoa * (henkilöstössä mukana siirtyvät tukipalvelut) Toimintakulut 2016, M Osuus toimintakuluista Henkilöstö 2016 Osuus henkilöstöstä 1 532,8 92,3 % ,8 % Pelastustoimi 29,2 1,8 % 324 1,6 % Lomituspalvelut 28,9 1,7 % 542 2,7 % Ensihoito 26,2 1,6 % 394 2,0 % ELY-keskus ** 13,0 0,8 % 169 0,9 % Ympäristöterveydenhuolto 9,5 0,6 % 120 0,6 % TE-palvelut ** 8,7 0,5 % 134 0,7 % Pohjois-Pohjanmaan liitto ** 5,8 0,3 % 45 0,2 % KEHA-keskus 3,8 0,2 % 12 0,1 % Maaseutuhallinto 2,6 0,2 % 57 0,3 % AVI 0,9 0,1 % 11 0,1 % YHTEENSÄ 1 661,4 100 % % 1 532,8 Sote ei sisällä mm. työllisyyden hoitoa, työmarkkinatuen kuntaosuutta, perustoimeentulotukea, koulupsykologi ja -kuraattoripalveluja, kunnille jääviä hyvinvoinnin ja elinvoiman tehtäviä * Sisältää esh-palveluiden myynnin muille kuin P-P-maakunnalle ja muita kuluja n. 144 M ** Lisäksi merkittäviä välitettäviä varoja valtion kautta 467 M ja P-P liiton kautta 9,6 M Maaseutuhallinto 2,6 Henkilöstömäärät tarkentuvat AVI 0,9 Tiedot tarkentuvat valmistelutyön edetessä, päivitetty Toimintakulut (brutto) voivat sisältää toimijoiden välistä sisäistä myyntiä Lähde: Taloustyöryhmän väliraportti 8/2017 ja henkilöstövalmistelijat

12 Maakuntien rahoitus: nykyisen ja laskennallisen jakauman ero, /asukas Lähde: STM:n ja VM:n laskelmat, tiedot päivittyvät

13 POP: 1,32 mrd Yhteensä POP: 1,44 mrd POP: 0,12 mrd Lisäksi maakunta saa tuloja mm. asiakasmaksuista ja myynnistä muille maakunnille POP: tarkentuu : STM:n ja VM:n laskelmien pohjalta nettorahoitus Tiedot päivittyvät

14 Oma maakunta -tilaisuus / Päivi Nerg

15 Missä mennään? Maakuntauudistuksen esivalmistelua on tehty Pohjois-Pohjamaalla neljän sisältötyöryhmän ja kuuden tukipalvelutyöryhmän voimin. 1. Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö 2. Elinkeino ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus 3. Pelastustoimi ja varautuminen 4. Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut Sote-uudistusta valmisteltiin PoPSTer-hankkeessa v loppuun. Henkilöstö ICT Talous, omaisuus, vastuut ja velat Hallinto Toimitilat ja kiinteistöt Hankinnat POHDINNASSA Toiminnallinen näkökulma Asiakkuuden näkökulma Palvelualueet, palveluverkko Synergiat ja liittymäpinnat muihin toimintoihin Työnteon uudet tavat ja mahdollisuudet Syksyllä 2017 valmistelussa siirryttiin yhteisille raiteille. Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen työryhmät jatkavat toimintaa väliaikaishallinnon aloittamiseen saakka. Työryhmien alla erilaisia työnyrkkejä

16 Maakuntavalmistelun tiekartta kevät Konsernirakenne konsernijohto ja -palvelut, liikelaitokset, yhtiöt jne. Konsernin johtamis- ja ohjausjärjestelmä konsernin sisäinen johtamis- ja ohjausjärjestelmä poliittinen / luottamuselin -ohjausjärjestelmä Maakuntastrategian ja palvelustrategiakokonaisuuden valmistelu monituottajuus / valinnanvapaus osana Monialaisen maakunnan strategisen järjestämistoiminnon suunnittelu tuottajien ohjausjärjestelmät sisältäen lisäksi mm. valvonnan, strategisen hankinnan Monialaisen maakunnan palveluverkon ja saavutettavuuden yleiset periaatteet monikanavaisuus, fyysinen palveluverkko Vuoropuhelun ja kumppanuuksien rakenteet strateginen yhteistyö mm. kunnat, järjestöt Monialainen maakunnan substanssi- ja tukitoimintojen yhteensovittaminen ja integraation varmistaminen palvelut, varautuminen ja erityistilanteet Ylimaakunnallisten tehtävien linjaukset Viestintä, vaikuttaminen ja osallisuus

17 Sote-toimintojen simulointi alueilla Rannikko asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018 Väkiluku ja sote-organisaatiot Muut tiedot Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 12 kuntaa ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 281 M (21 %) asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % vuotiaita n. 55 % 65 vuotta täyttäneitä n. 26 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) Erityispiirteenä mm. turismi Otetaan huomioon asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 818 M (62 %) Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Päivitetty 4/2018

18 on hakenut mukaan valinnanvapauspilotteihin (asiakasseteli, HEBU). Ei saatu ensimmäisellä kierroksella, haetaan syksyllä.

19 POPmaakunnassa vuoden 2017 talous- ja toimintatietojen keräys on parhaillaan meneillään. Aineistoa voidaan hyödyntää mm. konsernirakenteen sekä johtamis- ja ohjausjärjestelmän suunnittelussa, strategiatyössä, järjestämistavan valinnoissa, palvelurakenteen ja -verkon suunnittelussa sekä markkina-analyyseissa.

20 Sosiaalihuollossa yksityinen tuotanto on ollut jo aikaisemmin merkittävää, joten kasvu on maltillisempaa. Markkinaosuuden kasvun odotetaan näkyvän erityisesti terveyspalveluissa. Kansallinen arvio on, että sosiaalipalvelujen lisäys on noin 600 M ja terveyspalvelujen lisäys noin 900 M

21 Maakunnan liikelaitoksen palvelut ja valinnanvapausmarkkinat Kansallisissa laskelmissa on arvioitu, että yksityisten toimijoiden osuus sote-palveluissa kasvaa nykyisestä 17%:sta 24 %:iin Kansallinen arvio sote-palveluista, monialaisen POPmaakunnan tietoja työstetään parhaillaan Sote-keskusten palveluja tuottavat maakunnan liikelaitokset, mahdolliset maakunnan yhtiöt, yksityiset yritykset sekä yhteisöt Asiakassetelillä ja HEBU:lla palveluja tuottavat yksityiset yhtiöt, mahdolliset maakuntien yhtiöt sekä yhteisöt Lähde: VM:n valinnanvapauslain vaikutusarviointi, 11/2017

22 92 % Osuus kokonaisuudesta 88 % Osuus liikelaitoksesta 81 % 8 % Kansallinen arvio, POP-tietoja työstetään parhaillaan Osuus kokonaisuudesta 12 % YHTEENSÄ: Osuus liikelaitoksesta 19 %

23 Oulun ja ympäristön alueella Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon kustannukset v olivat alueista korkeimmat eli n. 156 /asukas Vuonna 2016 yksityisen terveydenhuollon kustannukset olivat POP maakunnassa n. 53,6 M eli n. 130 / as. Lisäksi huomioitava mm. palvelutarpeet, julkisten ja yksityisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, sosioekonomiset tekijät sekä toimintakulttuuri Sisältää: Yksityisten lääkäripalvelujen kustannukset Yksityisen tutkimuksen ja hoidon kustannukset Yksityisen hammashuollon kustannukset Oulu ja ympäristö /asukas Koillismaa Rannikko Jokilaaksot Lähde: Sotkanet 3/2018

24 POPmaakunnan tiedot tarkentuvat POP n hlö (sote) n hlö 22 % n hlö 5,6 % POP n hlö (kaikki) n. 290 hlö 1,6 % POP n. 60 % (arvio) POP n hlö 3-12,5 % (arvio kansallisen osuuden suhteessa) POP n. 30 % hlö (arvio) POP n hlö eli 1-2% (arvio kansallisen osuuden suhteessa) n hlö 21 %

25 Työllisyystilanne Oulun ja ympäristön alueella maaliskuussa 2018 Oulun ja ympäristön alueella työttömänä oli maaliskuussa 2018 n. 12,0 % työvoimasta eli hlö. Työttömyysprosentti oli alueista korkein. POPmaakunnassa oli maaliskuussa 2018 yhteensä työtöntä, mikä on (-19 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,2 %, mikä on 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Lähde: TEM työllisyyskatsaus 3/ % 12,0 % 12% 10,7 % 10% 8% 6% 4% 2% 0% Oulu ja ympäristö Työttömyys% maaliskuussa ,9 % 9,5 % Koillismaa Rannikko Jokilaaksot

26 Lähde: VM, Kari Hakari

27 IHMISET TULEVAISUUDEN MAAKUNTA- LUOTTAMUS MENESTYKSEN EVÄÄT STRATEGISET KUMPPANUUDET VETOVOIMAISUUS JÄRJESTÖT HYVINVOINTI ELINVOIMA YRITYKSET KOULUTUS YMPÄRISTÖ EDELLÄKÄVIJYYS KESTÄVYYS VIREYS TASAPAINOINEN TALOUS

30 Ihmiset tekevät muutoksen asenne ratkaisee! Kiitos! Seuraa: ja