TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

2 1 1. YLEINEN KEHITYS JA TOIMINTA 1.1 Yleinen energiapolitiikka Valtion laatima kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on toiminut ohjenuorana myös paikallisessa lämmöntuotannossa. Energia- ja ilmastopolitiikassa on kolme perusulottuvuutta, joiden tasapainosta on jatkuvasti huolehdittava siirryttäessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Energiajärjestelmän on oltava 1. kustannustehokas sekä mahdollistettava kansantalouden kasvu ja suomalaisten yritysten kilpailukyky globaaleilla markkinoilla 2. kasvihuonekaasupäästöjen ja ympäristön näkökulmasta kestävä ja 3. riittävän toimintavarma. Näistä lähtökohdista kaukolämmön tuottajana on huolehdittava että; - polttoaineet ovat uusiutuvia ja kotimaisia - fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään ja etsitään korvaavia varapolttoaineita - tehostetaan lämmönjakelua siten että verkostoon häviävää energiaa vähennetään - edistetään myös kuluttajien energian säästötavoitteita ja ohjataan älykkääseen lämmönkäyttöön siten että kulutushuippuja voidaan leikata. - ympäristö ei kuormitu savukaasupäästöjen, pölyn, melun taikka toiminnasta syntyvien jätteiden vuoksi - taksojen on oltava läpinäkyvät ja kilpailukykyiset Toimintaympäristön muutos? Poikkeukselliset sääilmiöt vaikuttavat puun ja turpeen tuotantoon, vaikeuttaen kuljetuksia ja korjuuta. Esimerkiksi palaturpeen tuotanto keskipohjanmaalla on ollut heikko johtuen kosteasta keväästä ja alkukesästä. Nämä ongelmat saattavat lisääntyessään vaikeuttaa biopolttoaineiden saatavuutta ja nostaa korjuukustannuksia.

3 2 1.2 Olennaiset tapahtumat tilikauden aikana Tapahtumat Vaikka alkutalvi olikin lämmin verrattuna edellisen tammi-helmikuun paukkupakkasiin, niin kylmä kevät ja uusien liittyjien myötä lisääntynyt energiankulutus lisäsi myyntiä. Verkostoa siirrettiin Hilmantorin alueella, uudelle paloasemalle rakennettiin 290 m uutta linjaa ja Raitin kauppakeskusta ja tulevia laajentumistarpeita silmälläpitäen rakennettiin runkolinjaa Tuomipakkaintien ja Matkailutien vieritse. Hiekkasärkkien lämpölaitokselle hankittiin varavoimakone, jonka avulla laitoksen toiminta ei pysähdy sähkökatkon sattuessa, eikä energian tuotanto pysähdy. Pellettilämpökeskuksen tuotanto oli ennätykselliset 7050 MWh kuluneen vuoden aikana. Junnikkala Oy asensi lämpökeskuksen yhteyteen savukaasupesurin, mikä vähentää lämmöntuotannon savukaasujen päästöjä merkittävästi. Himangan biokattilaan tehtiin peruskorjaus kun kattilan lämmönsiirrinputket ja märkätuhkaus järjestelmä uusittiin. Remontti kesti kokonaisuudessaan yli kolme kuukautta. Tänä aikana energia piti tuottaa öljykattilalla. Rikkidirektiivi edellytti lämpölaitoksilta koko Suomessa raskaanpolttoöljyn käytön lopettamista. Vara- ja huippukuorman tuottamiseen käytettävät raskasöljykattilat, muunnettiin käyttämään kevyttä polttoöljyä. Muunnostyö edellytti öljysäiliöiden puhdistukset sekä kattiloiden polttimien muutostyötä. Tiedotus ja markkinointi Osallistuimme syksyllä Kalajoen energiamessuille, missä viikonlopun aikana kerroimme puhtaan energiantuotannon ilosanomaa. Kotisivujamme pyrimme päivittämään aktiivisesti. Päivitykset sisältävät ajankohtaisia asioita, häiriöilmoituksia ja alaan liittyviä uutisia ja tietoja. Toimintakertomukset löytyvät myös kotisivujemme kautta. Olemme osallistuneet paikallisten seurojen ja yhdistysten julkaisuihin mainosten muodossa. Pienen mainos ja markkinointibudjettimme kohdistamme paikalliselle tasolle. Tuotanto Edelliseen vuoteen verrattuna laitosten yhteinen myynti nousi 779 MWh. Liittyjämäärän kasvu on lisännyt energian myyntiä. Biopolttoaineiden ja ostoenergian hintoihin ei tullut merkittäviä muutoksia kertomusvuoden aikana. Hakkeen ja turpeen hinnat tarkistetaan lämmityskausittain.

4 3 Raskaan öljynhinta kertomusvuoden aikana oli nousevalla käyrällä. Vuoden 2017 veroton ostojen keskihinta oli 613,7 /tn. vuonna ( /tn) Loppuvuonna siirryttiin kevyen polttoöljyn käyttöön. Vuoden 2017 ostojen keskihinta oli 708,5 /m 3. Lisäksi on otettava huomioon että raskaan polttoöljyn energiasisältö on 11,17 MWh/m 3, kun kevyellä se on 9,97 MWh/m 3. Eli hinta raskaalla oli 54,94 /MWh ja kevyellä 71,06 /MWh. Tämä on myös painava syy miksi öljyllä ei kannata tuottaa energiaa. Puun ja turpeen käyttö on hyvässä tasapainossa, koska turpeen verotusraja 5000 MWh ei ylity Himangan laitoksella. Vuoden aikana turvetta käytettiin 1832 MWh ( MWh). Keskustaajamassa kaukolämmön huipputehontarve on noin 11 MW. Hiekkasärkillä huipputehontarve on 2,0 MW. Hiekkasärkillä verkoston laajentuessa huipputehon tarve tulee kasvamaan. Himangalla huipputehontarve on 3,5 MW 1.3 Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Vuoden 2018 tammikuun aikana saatiin linjanrakennustyöt valmiiksi Raitti kauppakeskukselle ja viereisellä rivitalo työmaalle. Pellettilämpölaitos ja Junnikkalalta ostettu tukkulämpö riittivät keskustaajaman lämmöntuotannon lähteinä aina -15 C pakkasilla. Tammikuussa pellettilaitos teki kuukauden tuotantoennätyksen 1505 MWh. Tammikuussa toimitusjohtaja sanoutui irti ja siirtyy toisen yrityksen palvelukseen. 1.4 Arvio olennaisesta tulevasta kehityksestä Haasteena on varmistaa se että kaukolämpö on jatkossakin turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen taajama-alueiden lämmitysmuoto, jonka hinta on kilpailukykyinen ja vakaa muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Kaukolämpöhuollon lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä tarkasteltaessa aluekohtaisesti, Himangan osalla verkoston laajentamistarpeet ovat vähäisiä, Hiekkasärkkien ydinalueella rakentaminen on vilkasta ja Kalajoen keskustaajamassa pyritään täydennysrakentamiseen olemassa olevien verkkojen varrella ja varaudutaan keskustan alueen uudistumiseen. Uusien alueiden osalta tutkitaan tapauskohtaisesti kannattaako kaukolämpöä alueelle tarjota. Vanhaa verkostoa uusitaan siellä missä lämpö- ja vesivuotoja esiintyy. Kehitys tulee olemaan edelleen vakaata ja hallittua. Riskien hallinnan näkökulmasta varavoimatuotantoa tulee kehittää ja hajauttaa. Hiekkasärkkien kehittyminen tuo tarpeen nykyisen kattilan tehonnostolle sekä uuden biokattila hankinnan arvioimiselle. Himangan lämpölaitoksen kesäajan kuorman kattamiseen ja samalla talvella vara- ja huipunajan tuotantoon harkitaan noin 1 MW tehoista biokattilaa.

5 4 1.5 Yhtiön talous TULOSLASKELMA Kalajoen Lämpö Oy:n vuoden 2017 tuloslaskelman mukaiset erät ja suluissa vuoden 2016 vastaavat erät LIIKEVAIHTO ,60 ( ,36 ) - Liiketoiminnan muut tuotot ,23 ( ,05 ) - Materiaali- ja palvelukustannukset ,09 ( ,95 ) - MYYNTIKATE ,74 ( ,46 ) - Henkilöstökulut oheiskuluineen ,44 ( ,03 ) - Poistot ,19 ( ,65 ) - Liiketoiminnan muut kulut ,83 ( ,63 ) - LIIKEVOITTO ,28 ( ,15 ) - Korko- ja rahoitustuotot yhteensä 6.728,83 ( 7.409,84 ) - Korko- ja rahoituskulut yhteensä ,51 ( ,25 ) - TILIKAUDEN TULOS ENNEN VEROJA ,60 ( ,74 ) - Tilinpäätössiirrot [ nk. EVL-poistot] ,12 ( ,28 ) - Arvioitu tulovero / veronpalautus ,73 ( 0 ) - TILIKAUDEN VOITTO ,75 ( - 292,54 ) Perusmaksutulot nousivat ,46 ja energianmyyntitulot nousivat ,53. Pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu seuraavasti: o Lainat rahoituslaitoksilta yms. - Kuntarahoitus Oyj ,00 - Kalajoen kaupunki ,00 Yhteensä ,00 o Muut velat (= liittymismaksut) ,40 ( ,69 ) Kaukolämmön liittymismaksutulot vuonna 2017 olivat yhteensä ,71. MAKSUVALMIUS <---> VAKAVARAISUUS <--->KANNATTAVUUS Maksuvalmius Yhtiön käteisvarat ovat ,70 Lyhytaikaiset saatavat ovat ,77 Yhteensä ,47 vs. Lyhytaikaiset velat ovat ,58 Vakavaraisuus Oma pääoma on ,44 vs. Vieraspääoma on ,40 Kannattavuus Tilikauden voitto on ,75. Toiminta on kannattavaa.

6 5 LIIKEVAIHDON KEHITYS VUOSINA Omaisuuden ja toiminnan vakuutukset Yhtiön vakuutukset kilpailutettiin yhdessä kaupungin kanssa. Kilpailutuksen tuloksena saatiin edullisemmat vakuutukset ja samalla vakuutukset siirtyivät IF vahinkovakuutusyhtiölle. Kalajoen Lämpö Oy:n vakuutusturva muodostuu kolmesta osasta; omaisuusvakuutuksesta ja vastuuvakuutuksesta erillisen turvaselvityksen mukaisesti. Edellä mainitut vakuutukset ja ajoneuvovakuutukset ovat IF vahinkovakuutus yhtiöön. Vakuutusturvan laajuus tarkastettiin kilpailutuksen yhteydessä.

7 6 2. LÄMPÖENERGIAN TUOTANTO JA MYYNTI 2.1 Lämpökeskukset KESKUSTAAJAMA Kertomusvuoden alussa keskustaajaman kaukolämmöntuotanto tapahtui pääosin Junnikkala Oy:n KPA- lämpölaitokselta 4,0 MW ostoteholla. Pirkonsuon POK- lämpökeskus toimi varalaitoksena ja huippukuormituksen tasaajana. Laitoksen kokonaisteho 14 MW muodostuu kolmesta öljykattilasta (4MW+4MW+2MW) ja pellettikattilasta teholtaan 4 MW. Kevyen polttoöljyn säiliötilavuus on 75 m3. HIEKKASÄRKÄT Kertomusvuoden aikana Hiekkasärkkien 1,5 MW:n biolämpökeskuksen toiminta on ollut tavanomaista. Polttoaineen (kuori, sahanpuru ja puuhake) lämpökeskukselle toimittaa Junnikkala Oy. Biolämpökeskuksen varalaitoksena toimii v rakennettu POK- lämpökeskus (1,5 + 1,5 MW). Kevyen polttoöljyn säiliötilavuus on 50 m3. HIMANKA Kaukolämpöenergia tuotettiin pääasiassa 2.5 MW:n kiinteän polttoaineen kattilalla. Polttoaineena pääasiassa metsähake, palaturve toimii tukipolttoaineena kylmimmillä ilmoilla. Kevyen polttoöljyn säiliötilavuus on 30 m3. Öljykattiloita, jotka toimivat huippu- ja varalaitoksina on kaukolämpölaitoksella 2MW:n POK kattila ja Kannuskylällä (0,7 + 1,5 MW) sekä Pirttihaantiellä 0,8 MW:n POK- kattilat. 2.2 Lämmöntuotanto ja -myynti Keskusta Hiekkasärkät Himanka Yhteensä TUOTANTO Ostoenergia Junnikkalalta MWh Oma pelletti tuotanto MWh Oma KPA-tuotanto Oma POR-tuotanto MWh KL- TUOTANTO YHTEENSÄ MWh Osuus koko tuotannosta % MYYNTI MWh Osuus koko myynnistä % Verkostohäviö MWh Verkostohäviöprosentti % 17,2 14,5 12,7 15,9 Kaukolämmön kokonaistuotannossa MWh oli lisäystä edellisvuoteen verrattuna 1066 MWh. Kokonaismyynnissä MWh oli nousua vastaavasti 779 MWh. Verkostohäviö nousi kaksi prosenttiyksikköä, eli 287 MWh edellisvuoteen verrattuna.

8 7 Keskustassa bioenergiatuotannon osuus koko tuotannosta oli 96 % (90 %), Hiekkasärkillä 96 % (98 %) ja Himangalla vastaavasti 79 % (93 %). Raskasta öljyä hävitettiin polttamalla joka laitoksella ja Himangalla erityisesti kului öljyä kattilaremontin aikana. Valtakunnallisesti kaukolämpö on nyt 36-prosenttisesti hiilineutraalia ja 62-prosenttisesti kotimaisilla polttoaineilla tuotettua. (lähde ET ry tilasto) Kalajoen Lämpö Oy:n lämmöntuotanto on 89 % hiilineutraalia ja 94 % kotimaisella energialla tuotettua. (Hiilineutraaliksi polttoaineeksi katsotaan metsästä saatu puuperäinen polttoaine, kuori, puru, puupelletit ja metsähake. Turve on kotimaista, mutta ei hiilineutraalia polttoainetta. Sillä korvataan kuitenkin tuontipolttoainetta, eli öljyä) OMAN TUOTANNON POLTTOAINEKÄYTTÖ POLTTOAINE Yksikkö Keskusta Hiekkasärkät Himanka Metsähake i-m Kuori, puru, lastu i-m Palaturve i-m Pelletti tn Raskas polttoöljy (POR) kg Kevyt polttoöljy (POK) m

9 8 KAUKOLÄMMÖN VUOSITUOTANTOHISTORIA KESKUSTA HIEKKASÄRKÄT

10 9 HIMANKA KOKONAISTUOTANTO JA MYYNTI

11 Kuluttajat Vuoden 2017 aikana kaukolämpöön liittyi yhteensä 13 uutta kiinteistöä. Näistä on omakotitaloja 4 kpl, rivitaloja 3 kpl, kerrostaloja 2 kpl, liiketiloja 3 kpl ja uusi paloasema. Näistä 11 kiinteistöä sijaitsee keskustan alueella, 2 kiinteistöä Hiekkasärkkäin alueella. Kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuuden lisäys on r-m3 ja laskennallisen sopimustehon lisäys 1902 kw. Vuoden 2017 lopussa liittyjiä / kaukolämpökuluttajia oli yhteensä 578 kpl, jotka jakautuivat eri toiminta-alueille seuraavasti: o Keskusta 399 kpl o Hiekkasärkät 19 kpl o Himanka 160 kpl Yhteensä 578 kpl Kaukolämmitettyjen kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuus on noin r-m3 700 Kuluttajamäärä, kpl Liittymis- ja perusmaksutariffit sekä energian hinta Taksat pysyivät ennallaan. Energiahinnat olivat vuonna 2017: - Keskustaajama 50,00 /MWh Alv 0% ja 62,00 /MWh Alv 24%. - Hiekkasärkät 52,00 /MWh Alv 0% ja 64,48 /MWh Alv 24%. - Himanka 52,00 /MWh Alv 0% ja 64,48 /MWh Alv 24%. Omakotitalon perusmaksu on 290 Alv 0% ja 359,60 Alv 24 % Omakotitalon liittymismaksu on Maksu on palautuskelpoinen ja siksi veroton.

12 Kaukolämpöverkosto Kalajoen kaupungin mittaustoimi suorittaa kaukolämpöverkon mittaukset ja dokumentoinnin. Vesi-/lämpövuotoja korjattiin sekä Himangalla että Kalajoella. Vanhimpia linjaosuuksia kannattaa uusia kokonaan vuotoherkkyyden ja paremman eristävyyden vuoksi. VERKOSTON RAKENTAMINEN VUONNA 2017 (m) Keskusta Hiekkasärkät Himanka Yhteensä Runkolinjat Talohaarat , ,4 Yhteensä , ,4 VERKOSTON KOKONAISPITUUDET (m) Keskusta Hiekkasärkät Himanka Yhteensä Runkolinjat Talohaarat Yhteensä Vuonna 2017 kaukolämpöverkostoa rakennettiin m. Kaukolämpöverkostojen kokonaispituus oli m. Liittymämäärällä jaettuna (576 kpl), verkostoa on 100,54 m/ liittyjä. (2016, 99,69 m/ liittyjä)

13 12 3. OMISTUS, HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 3.1 Yhtiökokoukset ja omistussuhteet Varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiön hallitus kokoontui kolme kertaa. Osakepääoma on ,61 euroa. Osakkeita on yhteensä kpl. Osakkeiden nimellisarvoa koskeva määräys on poistettu yhtiöjärjestyksestä. Kalajoen kaupunki omistaa kaikki 1000 osaketta. 3.2 Hallinto ja henkilöstö Kalajoen Lämpö Oy:n toimisto sijaitsee Himangan palvelutoimiston tiloissa. Yhtiön palveluksessa oli toimihenkilöinä toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. Tuotantotyöntekijöinä oli kolme lämpölaitoshoitajaa. Verkostonrakentamisessa ja korjaustöissä konetyöt suoritti Joupet Oy ja hitsaustyöt Putkiasennus T. Turvanen Oy. Päivystystehtäviä ulkoistettiin myös Putkiasennus T. Turvanen Oy:lle. Henkilöstötapahtumat on pidetty yhdessä Kannuksen Kaukolämpö Oy:n kanssa. Syyskuussa pidimme yhteisen virkistyspäivän Kalajoella. Yhteinen pikkujoulu vietettiin valtakunnallisen Kaukolämpö tapahtuman yhteydessä Tampereella marraskuussa. Kirjanpidon ja palkkalaskennan on hoitanut ostopalvelusopimuksella Kalajoen kaupungin taloudenohjaus- ja henkilöstöohjausyksiköt. Henkilöstö: Toimitusjohtaja Toimistosihteeri Lämpölaitoshoitaja Lämpölaitoshoitaja Lämpölaitoshoitaja Markku Ojala Sonja Ventelä Tapio Isopahkala Timo Paavola Kari Rajaniemi Yhtiön hallituksen jäsenet: Pekka Märsylä pj Mikko Rahja vpj Vuokko Hilli Jarmo Ainali Eija Pahkala Varajäsenet: Marko Raiman Jouni Jyrinki Kalajoen kaupunginhallituksen nimeämänä yhtiökokousedustajana on ollut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. 3.3 Työterveyshuolto Kalajoen Lämpö Oy:n työterveyshuoltopalveluista on vastannut Terveystalo Oy.

14 Tarkastustoimi Tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö Ernst & Young Oy (y-tunnus ). Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT, JHTT Anne Räisänen. 4. VUOSIVOITTO / -TAPPIO Hallitus esittää yhtiökokoukselle tilikauden voiton ,75 kirjaamista vapaaseen omaan pääomaan voitto- ja tappiotilille. Markku Ojala Toimitusjohtaja KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN