Vuonna 2017 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus

Transkriptio

1 Vuonna 01 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus

2

3 SISÄLLYS Taustaa Keskeisiä havaintoja 5 1. Ensimmäinen valmistumisen jäkeinen työpaikka. Nykyinen työpaikka. Palkkaus 1. Kokemuksia työstä ja työnsaannista 1 5. Työsopimuksen solmiminen, salassapitoehto ja kilpailukieltosopimus 1. Insinöörikoulutus 1. Insinöörityö / päättötyö Taustatiedot Insinööriliitto IL ry Tutkimustoiminta Tutkimuspäällikkö Jenni Larjomaa Työmarkkinatutkija Varpu Multisilta Tutkimusassistentti Paula Pesonen

4 TAUSTAA Insinööriliitto toteuttaa vuosittain vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksen, jonka avulla selvitetään niin kokemuksia insinööriopinnoista kuin työuran alkuvaiheista. Kyselyn aihepiirejä ovat insinöörikoulutus ja insinöörityö, opintojen aikainen työskentely, ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka sekä nykyinen työtilanne. Kysely toteutettiin huhti-toukokuussa 01, ja sen kohderyhmänä oli vuonna 01 valmistuneet insinöörit. Kyselyn tuloksia hyödynnetään työmarkkina- ja koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa, ja tulokset auttavat vaikuttamaan esimerkiksi insinöörikoulutuksen aloituspaikkamääriin ja koulutuksen laatuun. Tuloksia käytetään myös pohjana insinöörien alkupalkkasuosituksille. Tämän tutkimuksen perusjoukon muodostivat kyselyhetkellä Insinööriliittoon tai DIFF Ingenjörerna i Finlandiin kuuluneet vuonna 01 valmistuneet insinöörit. Kyselylomake lähetettiin 1:lle edellisenä vuonna valmistuneelle insinöörille. Heistä 1 oli Insinööriliiton ja DIFF:n jäseniä. Kysely toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Vastauksia saatiin yhteensä, ja vastausprosentti oli 1. Vastausprosentti laski viime vuodesta kuusi prosenttiyksikköä.

5 KESKEISIÄ HAVAINTOJA Valmistuneiden tilanne on parempi kuin kertaakaan koko 0-luvulla: työllistyminen on helpompaa, useammalla on vakityö, palkkataso on noussut. Valmistumisvuotta seuraavana keväänä: vakituinen kokopäivätyö 0, määräaikaisessa kokopäivätyössä 1, työttömänä. Vakituisessa kokopäivätyössä olevien määrä nousi 1 prosenttiyksikköä ja työttömien osuus laski kahdeksan prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Jo valmistuessa :lla vakituinen tai määräaikainen työpaikka. Määrä nousi edellisvuodesta prosenttiyksikköä. Suurimpia työllistäjiä teknologiateollisuus ( ) sekä suunnittelutoimistot ( ). Palkkataso: mediaani /kk, keskiarvo /kk. Suurimmalla osalla sovittu työaika,5 h/vko, todellinen työaika h/vko. Määräaikaisten työsuhteiden pituus keskimäärin 1 kk. 5 tyytyväisiä insinöörikoulutukseen. Työpaikka oli yleisimmin saatu harjoittelu- tai kesätyöpaikasta ( ), työpaikkailmoituksen kautta ( ) tai paikasta, jossa teki insinöörityön ( ). piti oman alan työpaikan saamista erittäin tai melko helppona. Työpaikan saanti koettiin helpommaksi kuin kertaakaan edellisen kymmenen vuoden aikana. Oman alan aiempi työkokemus auttoi työnsaannissa; mitä enemmän oman alan työkokemusta, sitä paremmin oli työllistytty. Opintojen kesto keskimäärin v kk, tavoiteajassa valmistuneita 5. Tärkeimmiksi työelämässä tarvittaviksi valmiuksiksi arvioitiin ongelmien ratkaisukykyä, uuden oppimiskykyä, projektityöskentelyä sekä it-taitoja. Valmistuneiden mukaan tärkeimmät insinöörikoulutuksesta saadut valmiudet olivat tiimityöskentely, uuden oppimiskyky, itsenäinen työskentely sekä viestintävalmiudet äidinkielellä. Aiempaa useampi työllistyi omaa alaa ja koulutustasoa vastaavaan työpaikkaan. :lla valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi koulutusalaa erittäin hyvin, nousua edellisvuodesta kahdeksan prosenttiyksikköä. Valmistuneiden työelämässä tärkeinä pitämiä, mutta koulutuksessa heikommin huomioituja valmiuksia olivat erityisesti neuvottelutaidot, esimiestaidot, projektien johtamistaidot ja ihmissuhdetaidot. Asiantuntijatehtävissä työskenteli valmistumisen jälkeen 0, 11 esimies- tai johtotehtävissä. Naiset työskentelivät miehiä useammin määräaikaisissa töissä, ja harvemmin esimies- tai johtotehtävissä. teki insinöörityön teollisuusyritykselle. 55 sai rahallisen korvauksen insinöörityöstä. Yleisimmät työtehtävät suunnittelutehtävät ( ) ja työnjohtotehtävät (11 ). 5

6 1. ENSIMMÄINEN VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖPAIKKA Vastaajista prosentilla oli määräaikainen tai vakituinen työpaikka jo valmistuessa. Työllisyystilanne on parantunut selvästi viime vuodesta; vuosi sitten vastaava luku oli prosenttia. He, joilla ei ollut työpaikkaa valmiina, hakivat työtä keskimäärin kolme kuukautta (mediaani), mikä vastaa edellisvuosien tasoa. Rakennus- ja maanmittaustekniikan alalla prosentilla vastanneista oli työpaikka jo valmistuessa. Koulutusaloista prosessi- ja materiaalitekniikan aloilla luku oli pienin, prosenttia. Mitä enemmän oman alan työkokemusta oli ehtinyt karttua ennen valmistumista, sitä todennäköisemmin työpaikka oli valmiina jo valmistuessa. Yli kahden vuoden työkokemuksen omaavista yli 0 prosentilla oli työpaikka valmistuessa. Aiempi työkokemus ei yksin selitä työnsaantia, vaan taustalla on muitakin tekijöitä, kuten työnhakutaidot ja verkostot. Työttömänä jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen oli ollut prosenttia vastaajista. Työttömyyden kesto oli keskimäärin (mediaani),5 kuukautta. Lähes joka viides työttömänä olleista oli ollut työttömänä vain yhden kuukauden. Vajaa neljä prosenttia oli ollut työttömänä vuoden tai pidempään. Eri koulutusalojen välillä ei ollut suurta eroa työttömyyden kestossa, kaikilla aloilla kesto oli keskimäärin kolmesta neljään kuukauteen. Niistä vastaajista, jotka olivat työskennelleet valmistumisensa jälkeen, oli suurimmalla osalla ( ) ollut yksi työpaikka. 1 prosenttia vastaajista ilmoitti olleensa kahdessa työpaikassa, ja kaksi prosenttia kolmessa. Alle prosentilla oli ollut neljä tai useampi työpaikka. Koulutusohjelmittain työpaikkojen määrissä oli pieniä eroavaisuuksia. Kone-, energia- ja kuljetustekniikan alalla vain yhdessä työpaikassa työskennelleiden määrä oli pienin ( ). Tällä alalla opiskelleista hieman yli joka neljännellä oli ollut vähintään kaksi työpaikkaa. Tietotekniikan alalla vain yhdessä työpaikassa työskenteleminen oli yleisintä, alalta valmistuneista prosenttia oli työskennellyt vain yhdessä työpaikassa. Työtilanne valmistuessa koulutusaloittain Kaikki vastaajat Rakennus- ja maanmittaustekniikan ala 1 Sähkö- ja automaatiotekniikan ala Kone- energia- ja kuljetustekniikan ala 0 0 Muu ala Tietotekniikan ala Prosessi- ja materiaalitekniikan ala Määräaikainen/vakituinen työpaikka valmistuessa Haki työpaikkaa valmistumisen jälkeen

7 Työtilanne valmistuessa oman alan työkokemuksen mukaan Oman alan työkokemus ennen valmistumista yli v 1- kk -1 kk enintään kk Määräaikainen/vakituinen työpaikka valmistuessa Haki työpaikkaa valmistumisen jälkeen Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan saantitapoja harjoittelu- tai kesätyöpaikasta hain työpaikkailmoituksessa ilmoitettua työpaikkaa 50 paikasta, jossa tein insinöörityön henkilökohtaisten kontaktien avulla olin monimuoto-opiskelija, opiskelin työn ohella tai opintovapaalla ja jatkoin valmistuttuani entisessä työpaikassani muusta opiskeluaikaisesta työpaikasta ammattikorkeakouluni kautta: esim. yhteydenotto, rekrytointipalvelut tai projektiopinnot hain avoimella hakemuksella piilotyöpaikkaa suorahakukonsultti (headhunter) oli minuun yhteydessä minulla on oma yritys, jossa toimin päätoimisesti työvoimaviranomaisten avulla esim. osallistumalla rekrytointikoulutukseen muulla tavoin kaikki vastaajat ne vastaajat, joilla ei työpaikkaa valmistuessa Useimmin työ saatiin harjoittelu- tai kesätyöpaikasta ( ). Lähes yhtä yleistä oli saada työpaikka hakemalla työpaikkailmoituksessa ilmoitettua paikkaa tai saada työ paikasta, johon oli tehnyt insinöörityön. Niillä vastaajilla, joilla ei ollut työpaikkaa valmiina, puolet oli saanut työn hakemalla työpaikkailmoituksessa ilmoitettua paikkaa, ja toiseksi yleisintä oli saada työ henkilökohtaisten kontaktien avulla (1 ).

8 Avoimen työpaikan löytymisen tavat Kysytty niiltä vastaajilta, jotka saivat ensimmäisen työpaikan työpaikkailmotuksen perusteella netin työpaikkasivustojen kautta työvoimaviranomaisen palveluiden kautta yrityksen kotisivuilta 1 henkilöstöpalvelu- tai rekrytointiyrityksen avulla koulun työpaikkasivut, opettajan kautta Facebookista LinkedInistä printtilehden lehti-ilmoituksesta 1 1 muusta sosiaalisesta mediasta 1 Insinööriliiton työpaikkatorilta 0 jostain muualta Työtilanteen kohentuminen näkyi tämän vuoden tuloksissa monin tavoin. Yhä useampi insinööri työllistyi työpaikkaan, johon edellytettiin vähintään insinööritasoista tutkintoa; täysin samaa mieltä olleiden vastaajien määrä kasvoi kahdeksan prosenttiyksikköä. prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi koulutusalaa erittäin hyvin. Vuosi sitten vastaava luku oli 5 prosenttia. Reilu kolme neljäsosaa vastanneista oli täysin tai samaa mieltä sen kanssa, että he olivat työllistyneet työpaikkaan, johon ensisijaisesti halusivat. Myös heidän määränsä oli kasvanut viime vuodesta. Tietotekniikan sekä rakennus- ja maanmittaustekniikan alalta valmistuneiden vastauksissa kokemukset ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan saamisesta olivat positiivisimmat. Näillä aloilla lähemmäs 0 prosenttia oli täysin samaa mieltä sen kanssa, että työllistyi koulutusalaa hyvin vastaavaan, ensisijaisesti toivomaansa työpaikkaan. Sain ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikkani... työpaikasta, joka vastasi koulutusalaani erittäin hyvin 50 työpaikasta, johon toivoin ensisijaisesti työllistyväni 11 työpaikasta, johon edellytettiin vähintään insinööritasoista tutkintoa täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

9 . NYKYINEN TYÖPAIKKA Vastavalmistuneiden työllisyystilanne on selvästi kohentunut vuoden aikana. Vuonna 01 valmistuneista oli 5 prosenttia valmistumisvuotta seuraavana keväänä vakituisessa kokopäivätyössä, ja työttömänä oli 1 prosenttia. Tänä vuonna vakityössä olevia oli 0 prosenttia, ja työttömänä kuusi prosenttia. Rakennus- ja maanmittaustekniikan alalta valmistuneet saivat tänäkin vuonna parhaiten vakituisia työsuhteita ( ), kun taas prosessi- ja materiaalitekniikan alalla luku oli pienin (50 ). Miehillä vakituinen työsuhde oli naisia yleisempi, ja naisvastaajilla taas määräaikaisia työsuhteita oli miehiä useammin. Vakituiset kokopäiväiset työsuhteet olivat tyypillisimpiä insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimistoissa sekä tietotekniikan palvelualalla. Valmistuneiden työtilanne valmistumisvuotta seuraavana keväänä Vakituinen työ Määräaikainen työ Työtön Jatkan opintoja Muu tilanne Valmistuneiden työtilanne koulutusaloittain ja sukupuolen mukaan Rakennus- ja maanmittaustekniikan ala Sähkö- ja automaatiotekniikan ala 11 Kone-, energia- ja kuljetustekniikan ala 0 Tietotekniikan ala 1 Prosessi- ja materiaalitekniikan ala 50 Muut koulutusala 50 Miehet 1 Naiset Vakituinen työ Määräaikainen työ Työtön Jatkan opintoja Muu tilanne Määräaikaisen työsuhteen mediaanikesto oli vastaajilla 1 kuukautta ja vuokratyösuhteen kesto seitsemän kuukautta. Osa-aikatyön kesto oli keskimäärin 1 tuntia viikossa.

10 Vastaajien asema nykyisissä työtehtävissä koulutusaloittain Rakennus- ja maanmittaustekniikan ala 0 Kone- energia- ja kuljetustekniikan ala 1 1 Sähkö- ja automaatiotekniikan ala 1 Muut koulutusalat Prosessi- ja materiaalitekniikan ala Tietotekniikan ala Kaikki vastaajat esimies-/johtotehtävät asiantuntijatehtävät toimihenkilötehtävät työntekijätehtävät yrittäjä/ammatinharjoittaja muu Vastavalmistuneet työskentelivät useimmiten asiantuntijatehtävissä (0 ). Työntekijätehtävissä työskenteli alle kymmenesosa vastanneista. Esimiestehtävissä sekä toimihenkilötehtävissä toimivia oli molempia 11 prosenttia. Sukupuolten välillä oli eroja asemassa: naisista useampi työskenteli työntekijä- tai toimihenkilötehtävissä kuin miehistä, ja esimies- tai johtotehtävissä miehiä oli kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna. Vastaajien yleisimpiä tehtävänimikkeitä olivat suunnittelija, projekti-insinööri, työnjohtaja, suunnitteluinsinööri, sähkösuunnittelija, LVI-suunnittelija, nuorempi suunnittelija, projektipäällikkö ja rakennesuunnittelija. Eri tehtävänimikkeitä oli useampi sata, eniten vastauksia saanut suunnittelijan tehtävänimike oli käytössä noin neljällä prosentilla vastaajista. Suunnittelutehtävät olivat valmistuneiden yleisimmät työtehtävät viime vuoden tapaan. Niiden parissa työskenteli vajaa kolmannes vastanneista. Määrä oli kasvanut edellisvuodesta neljä prosenttiyksikköä. Seuraavaksi yleisimpiä olivat työnjohtotehtävät sekä ohjelmointi. Koulutusala vaikutti luonnollisesti siihen, millä toimialalla valmistumisen jälkeen työskenneltiin. Kone-, energia- ja kuljetustekniikan alalta valmistuneista lähes puolet työskenteli teknologiateollisuudessa. Sähkö- ja automaatiotekniikan alalta valmistuneilla yleisimmät alat olivat insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimistot sekä teknologiateollisuus. Tietotekniikan alalta valmistuneista lähes puolet työskenteli tietotekniikan palvelualan yrityksessä ja rakennus- ja maanmittaustekniikan alalta valmistuneista lähes yhtä moni insinööri-, suunnittelu tai konsulttitoimistoissa. Prosessi- ja materiaalitekniikan alalta valmistuneiden yleisin ala oli kemianteollisuus. Muilla aloilla insinööritoimistoissa työskentely oli yleisintä. Kaikista vastaajista julkisella sektorilla työskenteli hieman alle prosenttia.

11 Valmistuneiden työtehtävät TEHTÄVÄ suunnittelutehtävät työnjohtotehtävät 11 käyttö- ja ylläpitotehtävät (huolto, valvonta, asennus) ohjelmointi it-alan tehtävä suunnittelu (systeemi-/sovellus-/ohjelmistosuunnittelu ym.) testaus järjestelmän hallinta muu it-alan tehtävä tutkimus- ja tuotekehitystoiminta muu insinööritehtävä myynti, markkinointi ja ostotoiminta kotimaassa projektin hallinta 1,5 laatutehtävä strateginen suunnittelu, johtaminen, hallinto opetus ja koulutus koulutusta vastaamaton työ tekniikan alalla koulutusta vastaamaton työ muulla alalla muu saman koulutustason tehtävä, mutta ei tekniikan alalla 0, Useimmiten vuonna 01 valmistuneet työskentelivät teknologiateollisuudessa ( ) sekä insinööri-, suunnittelutai konsulttitoimistoissa ( ). Julkisella sektorilla työskenteleviä oli hieman yli yhdeksän prosenttia. Työssäkäyntipaikkakunta sijaitsi useimmiten pääkaupunkiseudulla, jossa työskenteli yli neljäsosa kaikista vastavalmistuneista insinööreistä. Osuus on hieman kasvanut edellisvuodesta, ja myös Pohjois-Suomen sekä Itä-Suomen alueella merkitys työssäkäyntialueena on ollut kasvusuuntainen. Sen sijaan Hämeessä ja Vaasan alueella työskenteli edellisvuotta harvempi vastavalmistunut. Työssäkäyntialueet valmistumisen jälkeen Pääkaupunkiseutu Häme Lounais-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Vaasan alue Keski-Suomi Muu Uusimaa Kaakkois-Suomi nykyinen työssäkäyntipaikkakunta kotipaikkakunta ennen opiskeluja Suurimmalla osalla vastaajista oli työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika,5 tuntia viikossa. Vajaalla 1 prosentilla sovittu työaika oli 0 tuntia viikossa; heidän osuutensa oli laskenut viime vuodesta. Todellinen keskimääräinen työaika oli edellisvuosien tasolla, keskimäärin tuntia viikossa (mediaani). 11

12 . PALKKAUS Kyselyhetkellä kokopäivätöissä olleiden vuonna 01 valmistuneiden insinöörien mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa, keskiarvopalkan ollessa euroa kuukaudessa. Tähän bruttopalkkaan sisältyy peruspalkka sekä luontoisetujen verotusarvo, mutta ei ylityö- tai lomakorvauksia, sivutuloja, työttömyys- tai äitiyspäivärahoja. Puolella valmistuneista palkka oli välillä 00 0 euroa kuukaudessa. Mediaanipalkka oli noussut edellisvuodesta 11 euroa ja keskiarvopalkka 1 euroa. Vastavalmistuneiden osalta sekä työtilanne että palkkataso on siis parantunut. LKM KA Kaikki Naiset Miehet TYÖTILANNE Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö TYÖPAIKAN SIJAINTI Pääkaupunkiseutu Muu Suomi ASEMA YRITYKESSÄ Esimies/johto Asiantuntija Toimihenkilö Työntekijä TYÖTEHTÄVÄT Strateginen suunnittelu, johtaminen, hallinto Kv. myynti, markkinointi ja ostotoiminta Myynti, markkinointi ja ostotoiminta kotimaassa Tutkimus ja tuotekehitystoiminta Suunnittelutehtävät Käyttö- ja ylläpitotehtävät Laatutehtävät It-alan tehtävät Ohjelmointi Järjestelmänhallinta Suunnittelu (systeemi/sovellus/ohjelmisto ym.) Testaus Projektinhallinta Muu it-alan tehtävä Työnjohtotehtävät Muu insinööritehtävä Koulutusta vastaamaton työ tekniikan alalla Koulutusta vastaamaton työ muulla alalla 0 1

13 LKM KA KOULUTUSALAT Kone-, energia ja kuljetustekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tietotekniikka Rakennus- ja maanmittaustekniikka Prosessi- ja materiaalitekniikka Muut alat OMAN ALAN TYÖKOKEMUS Enintään kk kk kk yli v TOIMIALAT Teknologiateollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Muu teollisuus Energia-ala Insinööri- tai suunnittelutoimisto Tietotekniikan palvelualan yritys Rakennusliike Kaupanalan yritys Muu palvelualan yritys 550 Muu yksityinen Valtio Kunta

14 . KOKEMUKSIA TYÖSTÄ JA TYÖNSAANNISTA Vastaajien arvioidessa nykyistä työpaikkaansa, useimmat heistä olivat sitä mieltä, että työ on itsenäistä ja vastuullista sekä mielenkiintoista. Kokemukset työstä olivat pääosin positiivisia, esimerkiksi työpaikallaan viihtyi 5 prosenttia vastaajista. Verrattuna viime vuoden tuloksiin, työn itsenäisyys ja vastuullisuus on lisääntynyt, samoin työn kiinnostavuus ja arvostus on noussut. Työsuhteen jatkonäkymiä pidettiin positiivisempina kuin viime vuonna. Sen sijaan työtä on enemmän kuin viime vuonna, ja työn raskaus sekä stressaavuus ovat lisääntyneet. Arvioita nykyisestä työpaikasta Työni on itsenäistä ja vastuullista 5 1 Työni on mielenkiintoista 51 1 Minulla on mahdollisuus itseni kehittämiseen 5 5 Työni tarjoaa sopivasti haasteita 50 1 Viihdyn työpaikallani 5 Työni mahdollistaa uralla etenemisen Työni on arvostettua 50 1 Pystyn yhdistämään työn ja muut elämänalueet 1 Minulla on mahdollisuus jatko- tai täydennyskoulutuksen hankkimiseen 1 Työni edellyttää jatkuvaa kouluttautumista Työtä on liikaa 11 Työni on liian raskasta/stressaavaa 1 1 Työsuhteeni jatkuvuus on epävarmaa täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Vastaajilta kysyttiin, millaisissa tehtävissä he haluaisivat työskennellä viiden vuoden kuluttua. Verrattuna viime vuoteen useampi oli tänä vuonna tyytyväinen nykytilanteeseensa. Eniten kiinnosti asiantuntemuksen syventäminen omalla alalla. Yrittäjyys kiinnosti tänäkin vuonna vähiten, vajaata kolmasosaa vastaajista, mutta määrä oli kuitenkin noussut vuoden aikana. Sen sijaan esimies- ja johtotehtävät koettiin vähemmän kiinnostaviksi kun viime vuoden kyselyssä. Näkemyksiä siitä, millaisissa tehtävissä vastaajat haluaisivat työskennellä viiden vuoden kuluttua Olen kiinnostunut syventämään asiantuntemusta omalta alaltani 5 Olen kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustani myös muille tekniikan aloille 1 Olen kiinnostunut etenemään esimiestehtäviin/johtotehtäviin 55 Olen kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustani myös muille kuin tekniikan aloille 0 0 Olen tyytyväinen nykytilanteeseeni ja toivon tilanteeni pysyvän suunnilleen samana 1 5 Olen kiinnostunut yrittäjyydestä kyllä ei en osaa sanoa 1

15 Vuonna 01 valmistuneet kokivat oman alan työpaikan saamisen helpommaksi kuin edellisvuosina valmistuneet. Lähes puolet piti työpaikan saamista joko erittäin helppona tai melko helppona. Koulutusalojen välillä oli huomattavia eroja oman alan työpaikan saamisessa. Rakennus- ja maanmittaustekniikan alalla 5 prosenttia kertoi työn saamisen olleen joko erittäin tai melko helppoa. Myös sähkö- ja automaatiotekniikan sekä tietotekniikan alalla hieman yli puolet vastasi näin. Prosessi- ja materiaalitekniikan alalla vastaava luku oli vain 0 prosenttia. Sukupuolten välillä työnsaannissa oli myös eroa: naiset pitivät koulutusta vastaavan työpaikan saamista vaikeampana kuin miehet. Ne vastaajat, joilla oli oman alan työkokemusta entuudestaan yli vuosi, kokivat työnsaannin olleen hieman helpompaa kuin ne, joilla työkokemusta oli vasta vähän. Työnsaantia hankaloittivat eniten työkokemuksen sekä suhdeverkostojen puute. Koulutusta vastaavan työpaikan saaminen En osaa sanoa Erittäin vaikeaa Melko vaikeaa Melko helppoa Erittäin helppoa Työnsaannin vaikeuteen vaikuttaneita tekijöitä valmistumisvuoden jälkeen työkokemuksen puute 5 5 suhdeverkostojen puute 0 1 epätietoisuus omasta osaamisesta heikko työmarkkinatilanne 1 1 epätietoisuus omista tavoitteista 0 tutkinto ja opintosuunta en löytänyt/ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä 1 puuttelliset työnhakutaidot 5 5 sukupuoli 1 perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä syy valmistumisajankohta paljon jonkin verran vähän ei lainkaan en osaa sanoa

16 Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä insinöörien työelämää koskevista väittämistä. Suurin osa oli sitä mieltä, että työmarkkinoilla tarvitaan sekä ammattikorkeakoulusta että yliopistosta valmistuneita insinöörejä. Kolme neljäsosaa koki, että insinööritutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla. Mielipiteet siitä, tuntevatko työnantajat insinööritutkinnon riittävän hyvin, jakaantuivat. Vain prosenttia oli sitä mieltä, että insinööritutkinnon suorittaminen kertoo riittävästi työnantajalle insinöörin osaamisesta. Näkemyksiä insinöörien työelämästä Työmarkkinoilla tarvitaan sekä ammattikorkeakoulusta että yliopistoista valmistuneita insinöörejä Insinööritutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla 1 1 Työnantajat tuntevat insinööritutkinnon riittävän hyvin 1 1 Insinööritutkinnon suorittaminen kertoo riittävästi työnantajalle insinöörin osaamisesta täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä 1

17 5. TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN, SALASSAPITOEHTO JA KILPAILUKIELTO- SOPIMUS Työsopimusta solmiessa suurin osa vastaajista ymmärsi työsopimuksensa sisällön hyvin, lähes yhtä moni oli tyytyväinen työsopimuksen ehtoihin. Neljällä viidestä oli käytössä vakioitu työsopimuspohja. prosenttia vastaajista tiesi voivansa tarkistuttaa työsopimuksen liiton asiantuntijoilla ennen sopimuksen allekirjoittamista, mutta vain harva ( ) oli näin tehnyt. Insinööriliiton palkkaneuvontapalveluja oli käyttänyt yli puolet vastaajista. Kokemuksia työsopimuksen solmimisesta Ymmärsin työsopimukseni sisällön hyvin, ennen kuin allekirjoitin sopimuksen 1 Olin tyytyväinen työsopimukseni ehtoihin 1 Työsopimuksessani käytettiin vakioitua työsopimuspohjaa 0 1 Tiesin, että voin tarkistuttaa työsopimukseni liiton asiantuntijoilla ennen sopimuksen allekirjoittamista 1 Olin keskustellut insinöörien palkkatasosta tuttavapiirissäni tai työpaikallani Selvitin tulevan työtehtävän palkkatasoa Insinööriliiton palkkaneuvontapalveluiden avulla 5 Palkkaneuvottelussa jouduin tinkimään omasta palkkatavoitteestani 51 Tarkistutin työsopimukseni ennen sen allekirjoitusta liiton asiantuntijoilla Kyllä Ei En osaa sanoa Kaikista vastaajista prosenttia ilmoitti, että heidän työsopimuksissaan on työnantajan liikesalaisuuksia koskeva salassapitoehto tai erillinen salassapitosopimus. Asiantuntijatehtävissä tämä oli yleisintä. Toimialoista salassapitoehto tai -sopimus oli yleisimmin käytössä muissa palvelualan yrityksissä (yli 0 ), tietotekniikan palvelualalla sekä kemianteollisuudessa. Reilulla kolmanneksella vastaajista oli työsopimuksessa kilpailukielto tai erillinen kilpailukieltosopimus, tosin lähes prosenttia vastaajista ei osannut vastata kysymykseen. Toimialoista kilpailukielto tai erillinen kilpailukieltosopimus oli yleisimmin käytössä metsäteollisuudessa sekä tietotekniikan palvelualalla. 1

18 Työsopimuksessa salassapitoehto tai erillinen salassapitosopimus esimies-/johtotehtävät 1 asiantuntijatehtävät 1 toimihenkilötehtävät työntekijätehtävät 55 kaikki vastaajat kyllä ei en osaa sanoa Työsopimuksessa kilpailukielto tai erillinen kilpailukieltosopimus esimies-/johtotehtävät 0 11 asiantuntijatehtävät 5 1 toimihenkilötehtävät 5 11 työntekijätehtävät 1 kaikki vastaajat kyllä ei en osaa sanoa 1

19 . INSINÖÖRIKOULUTUS Opintojen aloittamisen motiivi Yleisin motiivi opintojen aloittamiseen oli halu saada koulutus tekniikan alalta (0 ), toiseksi yleisin taas halu päästä työtehtävään, jonka insinöörikoulutus mahdollistaa ( ). prosenttia vastaajista halusi valmistua nimenomaan insinööriksi. Insinööriopintoihin hakeutumisen syitä Halusin koulutuksen tekniikan alalta 0 Halusin työtehtävään, jonka insinöörikoulutus minulle mahdollistaa Enemmän tai vähemmän sattumalta Halusin nimenomaan valmistua insinööriksi 1 Halusin edetä urallani Ammattikorkeakoulu sijaitsi kotipaikkakunnallani Koulutukseen oli helppo päästä Muiden vaihtoehtojen puuttuessa 1 Muu syy Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että valmistunut ilmoitti opintojen aloittamisen motiivikseen halun valmistua nimenomaan insinööriksi, halun saada koulutus tekniikan alalta tai halun päästä työtehtävään, jonka insinöörikoulutus mahdollistaa. prosentilla vastaajista oli sisäinen motiivi aloittaa insinööriopinnot. 1 prosentilla sisäistä motivaatiota ei ollut. Tällöin motiivina oli useimmiten sattuma (1 ) tai ammattikorkeakoulun sijainti kotipaikkakunnalla ( ). Muu syy oli motiivina kahdeksalla prosentilla vastaajista. Koulutusaloista tietotekniikan alalla sisäinen motivaatio oli yleisintä, heistä prosenttia oli valinnut sisäiseen motivaatioon viittavan syyn koulutuksen aloittamiseen. Toiseksi yleisintä tämä oli kone-, energia- ja kuljetustekniikan alalla ( ). Miehistä prosenttia oli sisäisesti motivoituneita, kun taas naisilla vastaava luku oli prosenttia. Ikäluokista 0 vuotiailla sisäinen motivaatio oli syynä hakeutua opintoihin useammin kuin muissa ikäluokissa. Sisäinen motivaatio syynä opintojen aloittamiseen KOULUTUSALA Tietotekniikan ala Kone- energia- ja kuljetustekniikan ala Rakennus- ja maanmittaustekniikan ala Muut koulutusalat Prosessi- ja materiaalitekniikan ala Sähkö- ja automaatiotekniikan ala 1

20 Arvioita insinöörikoulutuksesta Vastaajat arvioivat insinöörikoulutuksen antamia valmiuksia sekä näiden valmiuksien tärkeyttä työelämässä kouluarvosanoin. Parhaimmat arvosanat koulutuksessa saivat tiimityöskentely, viestintävalmiudet äidinkielellä sekä itsenäinen työskentely. Tärkeimpinä taitoina työelämässä taas pidettiin ongelmien ratkaisukykyä, uuden oppimiskykyä sekä projektityöskentelyä. Matalimmat arvosanat saivat niin koulutuksen kuin tärkeyden työelämässä osalta markkinointi- sekä talousosaaminen. Arvosana insinöörikoulutukselle huomioiden kaikki osa-alueet oli,. 5 prosenttia vastaajista oli tähänastisen työkokemuksensa perusteella joko täysin tai melko tyytyväisiä saamaansa insinöörikoulutukseen. Melko tyytymättömiä oli 1 prosenttia ja erittäin tyytymättömiä prosenttia. Tutkintoohjelmista tietotekniikan alaa opiskelleet olivat useimmiten täysin tyytyväisiä koulutukseensa, tosin melko ja täysin tyytyväisten määrässä ei ollut kovin suurta vaihtelua tutkinto-ohjelmittain. Muilla kuin suurimmilla koulutusaloilla oltiin tyytymättömimpiä koulutukseen. Viime vuoteen verrattuna tyytyväisyys on kasvanut; melko tyytyväisen määrä lisääntyi kuudella prosenttiyksiköllä. Insinöörikoulutuksen antamia valmiuksia sekä niiden tärkeys työelämässä,5 Ongelmien ratkaisukyky Uuden oppimiskyky,0 Ihmissuhdetaidot Projektityöskentely Ammatillinen erityisosaaminen It-taidot Tiimityöskentely Itsenäinen työskentely,5 Neuvottelutaito Viestintävalmiudet englannin kielellä Viestintävalmiudet äidinkielellä Esiintymistaito Tärkeys työelämässä,0,5 Esimiestaidot Talousosaaminen Projektien johtaminen Yleissivistys Valmiudet toimia kansainvälisessä ympäristössä,0 Markkinointiosaaminen,5,0 5,5 5,5,0,5,0,5,0,5,0,5 Arvosana insinöörikoulutukselle 0

21 Tyytyväisyys insinöörikoulutukseen tähänastisen työkokemuksen perusteella Tietotekniikan ala 5 0 Sähkö- ja automaatiotekniikan ala 1 1 Muut koulutusalat Kone- energia- ja kuljetustekniikan ala Rakennus- ja maanmittaustekniikan ala 1 Prosessi- ja materiaalitekniikan ala 1 Kaikki vastaajat täysin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa Arvioita insinöörikoulutuksesta Opiskeluilmapiiri oli hyvä AMK tarjosi riittävästi lähiopetusta Insinöörikoulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla oli aloittaessani opinnot 55 1 Opetus oli käytännönläheistä Opetus oli laadukasta Tutkinto-ohjelma antoi riittävästi valintamahdollisuuksia AMK oli kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä koulutuksesta 1 Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin 1 Opiskelu oli vaativaa 1 Opiskelu oli motivoivaa Opetuksen sisältö oli ajantasalla 11 5 AMK:lla oli tiiviit suhteet alueen yrityksiin Koulutus oli kansainvälistä täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä 1

22 . INSINÖÖRITYÖ / PÄÄTTÖTYÖ Vuonna 01 valmistuneista insinöörityö tehtiin useimmiten teollisuusyritykselle ( ). Muulle yksityiselle toimijalle insinöörityön teki 1 prosenttia vastaajista, ja oppilaitokselle 1 prosenttia. Tutkinto-ohjelmista kone-, energia ja kuljetustekniikan alalla huomattava osa, prosenttia, teki insinöörityön teollisuusyritykselle. Myös prosessi- ja materiaalitekniikan alalla yli puolet teki insinöörityönsä teollisuusyritykselle, sähkö- ja automaatiotekniikan alallakin reilu kolmasosa. Tietotekniikan alalla useimmiten työ tehtiin muulle yksityiselle toimijalle ( ), ja rakennus- ja maanmittaustekniikan alalla insinööritöiden teko hajaantui tasaisemmin eri tahoille. Tahot, joille insinöörityö tehtiin teollisuusyritys muu yksityinen 1 oppilaitos insinööri-, suunnittelutoimisto 1 1 kunta kaupan tai palvelualan yritys rakennusliike valtio oma tai vanhempien yritys Valmistuneista yli puolet sai insinöörityöstä rahallista korvausta, määrän kasvaessa viime vuodesta jonkin verran. Yleisin korvaus oli työsuhteessa saatu kuukausi- tai tuntipalkka, toiseksi yleisin oli stipendi. Niiden, jotka eivät saaneet rahallista korvausta, osuus laski viime vuodesta neljällä prosenttiyksiköllä. Prosessi- ja materiaalitekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan aloilla rahallinen korvaus maksettiin hieman useammin kuin muilla aloilla. Insinöörityöstä saatu korvaus ei rahallista korvausta työsuhde, kuukausi- tai tuntipalkka stipendi työsuhde, erillinen palkkio erillinen toimeksianto, erillinen korvaus muu korvaus

23 Insinöörityön korvaus työsuhteessa kuukausi- tai tuntipalkkana oli keskimäärin 00 euroa (mediaani). Korvaus kasvoi 0 eurolla verrattuna viime vuosien tasoon. Sen sijaan työsuhteessa saadun erillisen palkkion ja stipendin suuruus olivat samat kuin viime vuonna. Erillisenä toimeksiantona erillisellä korvauksella tehdyistä insinööritöistä saatu korvaus oli keskimäärin 00 euroa, mikä on 00 euroa vähemmän kuin viime vuonna. Tukea insinöörityön teossa valmistuneet kokivat saaneensa enemmän organisaatiolta, jolle työ tehtiin kuin sitä ohjanneelta opettajalta tai ammattikorkeakoululta. Joka kolmas oli sitä mieltä, että ammattikorkeakoulun tuki oli jäänyt liian vähäiseksi. Insinöörityöstä saadut korvaukset KORVAUS KESKIARVO / kk Työsuhde, kuukausi- tai tuntipalkka Työsuhde, erillinen palkkio Stipendi 00 Erillinen toimeksianto 1 00 MEDIAANI / kk Insinöörityön tekemiseen saadun tuen riittävyys opettajalta/amk 1 organisaatiolta = täysin riittävästi 5 = aivan liian vähän

24 TAUSTATIEDOT Sukupuolijakauma miehiä naisia 1 muu 1 Yleisimmät koulutusalat kone- ja tuotantotekniikka 1 tietotekniikka 1 rakennustekniikka 11 sähkötekniikka automaatiotekniikka Tämän vuoden tutkimuksessa miesten ja naisten osuus vastaajissa oli pysynyt samana kuin viime vuonna. Koulutusaloista edelleen kone- ja tuotantotekniikka oli yleisin 1 prosentin osuudella. Sähkötekniikan osuus oli laskenut viime vuodesta kaksi prosenttiyksikköä, ja tänä vuonna toiseksi ja kolmanneksi yleisimmät alat olivat tietotekniikka sekä rakennustekniikka. Vastaajista prosenttia oli monimuotoopiskelijoita. Ammattikorkeakoulu Metropolia amk Tampereen amk Turun amk Jyväskylän amk Oulun amk Savonia amk Kaakkois-Suomen amk Hämeen amk Lapin amk Satakunnan amk Lahden amk Seinäjoen amk Saimaan amk Vaasan amk Centria amk Karelia-amk Ruotsinkielinen amk Kajaanin amk Ikä vuotta (ka) vuotta (md) Nuorin vastaaja vuotta, vanhin 5 vuotta kuului ikäluokkaan 5- -vuotiaat

25 Pohjakoulutus sekä ylioppilastutkinto että ammatillisen oppilaitoksen tutkinto muu koulutus ylioppilastutkinto 55 ammatillisen oppilaitoksen tutkinto Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu Häme 1 Lounais-Suomi 1 Pohjois-Suomi Itä-Suomi Vaasan alue Keski-Suomi Muu Uusimaa Kaakkois-Suomi

26 Opintojen kesto ja aiempi työkokemus Opintojen kesto oli vuonna 01 valmistuneilla keskimäärin vuotta ja kuukautta, mikä on saman verran kuin vuonna 01 valmistuneilla. Myös opintojen mediaanikesto, vuotta ja kuukautta, oli sama kuin edellisenä vuonna. Tavoiteajassa ( kk) valmistui 5 prosenttia opiskelijoista, kun taas tavoiteaika ylittyi prosentilla. Koulutusaloista prosessi- ja materiaalitekniikan alalla sekä muilla koulutusaloilla valmistuttiin useimmiten tavoiteajassa. Näiden alojen opiskelijoista 5 prosenttia valmistui tavoiteajassa. Kone-, energia- ja kuljetustekniikan alalla sekä tietotekniikan alalla taas opintojen viivästyminen oli yleisintä; lähes puolella opiskelijoista tavoiteaika ylittyi. Tilanne oli kuitenkin parantunut viime vuodesta, jolloin vain prosenttia tietotekniikan opiskelijoista valmistui tavoiteajassa. Tavoiteajassa valmistuminen koulutusaloittain Prosessi- ja materiaalitekniikan ala Muut koulutusalat Sähkö- ja automaatiotekniikan ala Rakennus- ja maanmittaustekniikan ala Kone- energia- ja kuljetustekniikan ala Tietotekniikan ala Valmistui tavoiteajassa (kk). Tavoiteaika ylittyi (+kk). Naisten ja miesten opintojen kestossa ei ollut juuri eroa, miehistä vähän vajaa 5 prosenttia ja naisista reilu 5 prosenttia valmistui tavoiteajassa. Ero viime vuoden tuloksiin on huomattava, jolloin naisista 0 prosenttia valmistui tavoiteajassa ja miehistä 5 prosenttia. Jos vastaajan opinnot olivat viivästyneet, useimmiten viivästymisen syyksi ilmoitettiin työskentely lukukauden aikana sekä vaikeudet insinöörityön kanssa. Myös tenttien roikkumaan jääminen ja muut syyt nousivat useimmin mainittujen syiden joukkoon. Avoimissa vastauksissa muita syitä kerrottiin olevan mm. sairastaminen. Vaikeudet insinöörityön kanssa on ollut suurin syy opintojen viivästymiselle jo useana vuonna, mutta tänä vuonna parantunut työtilanne näkyi vastauksissa. Insinöörityön kanssa vaikeuksia oli 1 prosenttia vastaajista, mikä on kaksi prosenttiyksikköä viime vuotta vähemmän.

27 Opintojen viivästymisen syitä olin töissä kesken lukukauden 1 oli vaikeuksia insinöörityön kanssa 1 osa tenteistä oli jäänyt roikkumaan opiskelumotivaatio puuttui olin ulkomailla opiskeluvaihdossa/töissä/harjoittelemassa en löytänyt harjoittelupaikkaa olin välillä armeijassa/siviilipalveluksessa vaihdoin koulutusalaa kesken opintojen lykkäsin tietoisesti valmistumistani työpaikan puuttumisen takia pidin vapaavuoden olin välillä perhevapaalla 1 muu syy Työkokemus valmistumishetkellä Vastaajilla oli valmistumishetkellä työkokemusta omalta alalta keskimäärin kuukautta (mediaani 11 kk). Yhteensä työkokemusta oli keskimäärin 51 kuukautta (mediaani 0 kk), sisältäen niin oman alan kuin muun työkokemuksen. Ulkomailta työkokemusta oli prosenttia vastaajista, ja oman alan työkokemusta ulkomailta viisi prosenttia vastaajista. Oman alan työkokemuksen pituus ulkomailla oli keskimäärin kolme kuukautta, ja kaiken työkokemuksen ulkomailta keskimäärin,5 kuukautta. Miehillä oli hieman pidempi työkokemus omalta alalta ennen valmistumista kuin naisilla, kun taas naisilla työkokemusta yleisesti oli miehiä enemmän. Työkokemuksen määrä valmistumishetkellä oman alan työkokemus 5 1 kaikki työkokemus enintään kk -1 kk 1- kk yli v

28 Insinööriliitto Ratavartijankatu 0050 Helsinki puh (, snt/min) Tutkimustoiminta Insinööriliitto IL ry 01