Vastavalmistuneet insinöörit työmarkkinoilla

Transkriptio

1 Varpu Multisilta Vastavalmistuneet insinöörit työmarkkinoilla Tutkimus vuonna 015 valmistuneiden insinöörien sijoittumisesta työelämään

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Taustaa ja lähtökohta Aineisto... 3 Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen.... Ensimmäisen työpaikan löytymiseen vaikuttavia tekijöitä Kokemukset työllistymisestä....6 Työuran ensimmäinen vuosi... 3 Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne vuonna 015 valmistuneilla Työnantaja Asema organisaatiossa Työtehtävien laatu Työaika Työpaikan maantieteellinen sijainti Työn sisältö Työn ja koulutuksen vastaavuus Arvioita nykyisestä työstä Palkkaus Insinöörikoulutus Koulutuksen antamat työelämävalmiudet Insinöörikoulutuksen laatu ja tyytyväisyys koulutukseen Insinöörikoulutuksen arviointi Opintojen aloittamisen motiivi Opintojen kesto Opintojen viivästymiseen vaikuttaneita syitä Insinöörityö... Vapaa sana Liitteet Liite 1: Vastaajien taustatiedot Koulutusalat Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma Pohjakoulutus Liite. Insinööritutkinnon suorittaneet ja oppilaitoskohtaiset vastaajamäärät... 3 Liite 3. Kyselylomake... 36

3 Tiivistelmä Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan työmarkkinoilla, erityisesti vastavalmistuneiden työllisyystilanteessa. Matalasuhdanteissa työttömyys kohdistuu tämän päivän työmarkkinoilla myös korkeakoulutettuihin, eikä korkeakoulutus takaa enää automaattisesti koulutusta vastaavaa työtä edes nousukaudella. Tulevan työuran kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että valmistumisen jälkeen työllistyisi suhteellisen nopeasti koulutusta vastaavasti. Vastavalmistuneiden insinöörien työllisyystilanne oli parantunut hieman viime kevään tutkimuksesta. Kyselyhetkellä 0 prosenttia kyselyyn vastanneista työskenteli kokopäiväisesti. Vaikka miestenkin tilanne oli kohentunut, erityisesti parannusta oli tapahtunut vastavalmistuneiden naisten työllisyystilanteessa. Tyypillisesti taloustilanne vaikuttaa eri sukupuolten työllistymiseen eri tavalla, ja erityisesti se vaikuttaa naisten työllisyyteen. Myös Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömien vastavalmistuneiden insinöörien lukumäärä on vähentynyt edellisestä keväästä, joten positiivisia näkymiä on tullut jo muutamastakin suunnasta. Työnhaku myös koettiin helpommaksi kuin edelliskeväänä. 3 prosenttia kaikista vastaajista piti työllistymistä erittäin tai melko helppona. Toki eroa oli siinä, oliko työpaikka valmistumishetkellä valmiina, mutta myös niistä, joilla ei ollut työpaikkaa valmistuessa valmiina, viidennes piti työnsaantia erittäin tai melko helppona. 0 prosentilla vastavalmistuneista oli vakituinen tai määräaikainen työpaikka valmiina valmistumishetkellä. Rakennusalaa opiskelleilla työpaikka oli valmiina melkein neljällä viidestä kun taas prosessi- ja materiaalitekniikan (sis. myös kemiantekniikan, bio- ja elintarviketekniikan ja ympäristötekniikan) alojen opiskelijoilla työpaikka oli valmistuessa hieman useammalla kuin joka toisella. Kolmella neljästä vastaajasta ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi hyvin omaa koulutusalaa. Kyselyhetkellä työttömänä oli 13 prosenttia vastaajista ja siltä osin tilanne on parantunut edellisvuodesta. Työttömyydestä ja määräaikaisista työsuhteista on tapahtunut siirtymää vakituisiin työsuhteisiin, sillä kun työttömien ja määräaikaisten osuus on laskenut, on vastaavasti vakituisten työsuhteiden osuus kasvanut. Kokopäivätoimiset vastavalmistuneet tienasivat keskimäärin 00 euroa kuukaudessa ja joka toisella palkkataso asettui 50 ja 3000 euron välille. Keskimääräinen palkkataso ei ollut noussut edellisestä vuodesta käytännössä ollenkaan. Pääkaupunkiseudulla palkat olivat noin yhdeksän prosenttia muuta Suomea paremmat. Parhaan palkkatason vastavalmistuneelle tarjosivat rakennusliikkeet, joissa palkat olivat keskimäärin noin seitsemän prosenttia keskimääräistä parempia. Teknologiateollisuudessa palkkataso oli noin neljä prosenttia keskimääräisen tason yläpuolella. Matalin palkkataso oli metsäteollisuudessa, kemianteollisuudessa sekä kaupan alalla työskentelevillä: keskimäärin 6 11 prosenttia keskimääräistä matalampi. Viime vuoden matalimmat palkat maksoivat tietotekniikan palvelualan yritykset, mutta tämän vuoden tutkimuksen perusteella palkkatasossa oli petrattu ja palkat olivat jo keskimääräistä tasoa. Suurimmalla osalla valmistuneista insinöörikoulutus oli vastannut niitä odotuksia, joita opiskelijoilla oli opinnot aloittaessaan. Tyytyväisiä koulutukseensa oli 0 prosenttia vastaajista. Koulutukseen tyytyväisiä oli suhteellisesti saman verran kuin keväällä 015. Tyytyväisyyteen koulutukseen heijastuu kuitenkin koulutusala, valmistumisen jälkeinen työllisyystilanne ja sitä kautta myös talouden suhdanteet. 1

4 Ne, jotka olivat valmistumisen jälkeen työllistyneet, olivat tyytyväisempiä insinöörikoulutukseen kuin ne, jotka eivät olleet työpaikka löytäneet. Työllisyystilanteen lisäksi tyytyväisyyteen vaikutti myös oma opiskelumotivaatio. Opintoihin oltiin sitä tyytyväisempiä mitä enemmän sisäisäisesti motivoituneita opiskelijat olivat. Parhaiten vastaajat arvioivat insinöörikoulutuksen opettaneen ryhmätyöskentelytaitoja, viestintävalmiuksia äidinkielellä ja tietoteknisiä valmiuksia. Eniten petrattavaa oli markkinointiosaamisen opettamisessa, esimies-valmiuksien ja neuvottelutaidon opettamisessa, kuten edellisvuonnakin. Markkinointiosaamista pidettiin yhä insinöörien työelämän kannalta vähiten tärkeänä valmiutena. Puolet vastaajista oli valmistunut viimeistään silloin, kun opintojen alkamisesta oli kulunut neljä opintovuotta, eli siis valmistunut tavoiteajassa. Opintoihin käytetty aika vaihtelee koulutusalan mukaan, tietotekniikan koulutusaloilta vain kaksi viidestä valmistui tavoiteajassa. Opintoaikaan oli yhteydessä paitsi koulutusala, myös opiskelumotivaatio. Valmistumisen viivästymiseen yleisin syy oli vaikeudet insinöörityön kanssa, mutta lähes yhtä usein syynä oli lukukauden aikana työskentely. Vaikeudet insinöörityön kanssa ovat olleet yleisin syy opintoajan venymiselle jo pitkään; sama ilmiö on näkynyt jo monissa aikaisempien vuosien sijoittumistutkimuksissa. Toisaalta myös insinöörityöhön saatu tuki on vuodesta toiseen riittämätöntä, joten ammattikorkeakoulujen tulisikin panostaa opinnäytteiden ohjaamiseen enemmän.

5 1 Taustaa ja lähtökohta Insinööriliitto toteuttaa joka kevät sijoittumistutkimuksen, jonka avulla seurataan vastavalmistuneiden insinöörien uran alkuvaiheita, työllisyyttä ja työhön sijoittumista, sekä kerätään tietoa insinöörikoulutuksen merkityksestä työelämään sijoittumisessa. Tutkimus toteutetaan lomakekyselynä ja sen kohderyhmänä ovat edellisen vuoden aikana valmistuneet insinöörit. Nyt käsillä olevan tutkimuksen kohderyhmän muodostavat vuonna 015 valmistuneet insinöörit. Kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 016. Sijoittumistutkimuksen suorittaminen vuosittain lomakkeella, joka on keskeisiltä osiltaan samanlainen, mahdollistaa työmarkkinoiden ja työelämän muutosten seurannan. Kysely tuottaa kattavaa tietoa, joka tarjoaa mahdollisuuksia muun muassa koulutussuunnittelulle muuttuvilla työmarkkinoilla. Sijoittumistutkimuksen tuloksia käytetään insinöörikoulutuksen kehittämiseen sekä yksilön, työelämän että yhteiskunnan tarpeiden näkökulmasta. Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan työmarkkinoilla, erityisesti vastavalmistuneiden työllisyystilanteessa. Matalasuhdanteissa työttömyys kohdistuu tämän päivän työmarkkinoilla myös korkeakoulutettuihin, eikä korkeakoulutus takaa enää automaattisesti koulutusta vastaavaa työtä edes nousukaudella. On siis todennäköistä, että heikommassa taloustilanteessa epätarkoituksenmukainen työllistyminen kasvaa. Tulevan työuran kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että valmistumisen jälkeen työllistyisi suhteellisen nopeasti koulutusta vastaavasti. Parasta olisi, jos oman alan kokemusta olisi kertynyt jo hiukan ennen valmistumistakin. Sillä varmistettaisiin paitsi että insinöörin työ olisi valmistuvien omien odotusten mukaista mutta se myös helpottaisi työllistymistä valmistumisen jälkeen. Yksilön kannalta työttömyyttä parempi vaihtoehto voi olla työllistyä koulutustasoa vaatimattomampiin tehtäviin, mutta yhteiskunnan kannalta se on kalliin koulutusinvestoinnin alikäyttöä, varsinkin jos tällaisissa tehtävissä työskentely muodostuu kierteeksi, josta on hankalaa löytää poispääsyä. Taloustilanne näyttää nyt edellisvuotta paremmalta, ja koska taloustilanne heijastuu myös vastavalmistuneiden työllistymiseen, on syytä olettaa, että tämän kevään tutkimuksessa vastavalmistuneiden insinöörien työtilanne olisi edelliskevättä parempi, niin laadullisesti kuin määrällisestikin tarkasteluna. 1.1 Aineisto Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kyselyhetkellä tai sitä aiemmin Insinööriliittoon (IL) tai Driftingenjörsförbundet i Finlandiin (DIFF) kuuluneet vuonna 015 valmistuneet insinöörit. Kyselylomake lähetettiin 165:lle vuonna 015 valmistuneelle insinöörille, joista oli DIFF:n jäseniä. Kysely toteutettiin pääosin sähköisenä kyselynä. Niille, jotka eivät olleet vastanneet sähköiseen kyselyyn lähetettiin kyselylomake postitse. DIFF:n jäsenille lähetettiin ainoastaan sähköinen kysely. Vastauksia saatiin yhteensä 33, joten vastausprosentti oli 9 prosenttia. Vastausprosentti laski kolme prosenttiyksikköä viime vuodesta. Aineisto analysoitiin pääosin ristiintaulukoimalla, mutta analyysin apuna käytettiin myös regressioanalyysia. Tekniikan ala on varsin miesvaltainen, mikä näkyy myös tässä tutkimuksessa; sukupuolensa ilmoittaneista 1 prosenttia oli naisia. Naisten osuus vastanneista oli yhden prosenttiyksikön suurempi kuin Tilastokeskuksen ilmoittama naisten osuus kaikista vastavalmistuneista insinööreistä. Tyypillisesti naiset ovat olleet hieman miehiä innokkaampia vastaajia, mutta tämän vuoden tutkimuksessa naisten 3

6 osuus vastaajista on laskenut pari prosenttiyksikköä viime vuodesta. Koulusala näkyy vastaajien sukupuolijakaumassa: miesvaltaisimpia aloja olivat auto-ja kuljetustekniikan, energiatekniikan, sähkötekniikan, talotekniikan ja kone- ja tuotantotekniikan tutkinto-ohjelmat (naisten osuus %). Ainoastaan bio- ja elintarviketekniikan tutkinto-ohjelmassa naisten osuus vastaajista oli miesten osuutta suurempi, mutta suhteellisesti eniten naisia oli ympäristöteknologian, kemiantekniikan ja tuotantotalouden tutkinto-ohjelmissa (naisten osuus 35 %). Yleisin koulutusala vastaajilla oli konetekniikan koulutusalat, joilta oli valmistunut prosenttia vastaajista. Lähes yhtä suosittu ala olivat sähkötekniikan alat, näiltä aloilta valmistuneita oli 19 prosenttia vastaajista. Tietotekniikan koulutusaloilta oli valmistunut 16 prosenttia vastaajista, rakentamisen aloilta 15 prosenttia sekä prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusaloilta 13 prosenttia vastaajista. Muilta koulutusaloilta oli valmistunut kymmenen prosenttia. Viime vuotiseen tutkimukseen verrattuna tämän vuotisissa vastaajissa on suhteessa enemmän konetekniikan alalta valmistuneita (+ %) ja vähemmän tietotekniikan alalta (-5 %) valmistuneita. Keskimäärin vastaajat olivat -vuotiaita (mediaani 6 v.). 3 prosenttia oli 5 9 vuotiaita. Nuorin vastaaja oli 3-vuotias ja vanhin 5-vuotias. Joka viides vastavalmistunut oli täyttänyt 30 vuotta. Ikäjakauma on lähes vastaava kuin vuotta aiemmassa tutkimuksessa. Pääkaupunkiseutu oli suosituin työssäkäyntialue, (6 %), mutta myös Häme (1 %) ja Lounais-Suomi (15 %) olivat yleisiä työssäkäyntialueita. Itä-Suomen ja Hämeen osuus työssäkäyntipaikkakuntana on laskenut viime vuodesta, kun taas pääkaupunkiseudun suosio on kasvanut. Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen 69 prosentilla vastavalmistuneista oli vakituinen tai määräaikainen työpaikka valmiina valmistuessaan. Tilanne on ollut samansuuntainen aikaisempina vuosina valmistuneilla, mutta siinä on koulutusalakohtaisia eroja. Rakennusalalla prosentilla oli työpaikka valmistuessa, kun taas prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusohjelmissa työpaikka valmistuessa oli 5 prosentilla. Jos työpaikkaa ei valmistuessa ollut valmiina, sitä haettiin keskimäärin kolme kuukautta (mediaani), mikä on kuukauden vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Niin kuin heti valmistuttua työllistymisessä, myös työnhakuajoissa on koulutusalakohtaisia eroja: nopeimmin työllistyivät rakennusalalta valmistuneet (mediaani 1,5 kk), muilla aloilla keskimääräiset työnhakuajat olivat samoja, mediaanilla mitattuna kolme kuukautta. 11 prosenttia vastaajista ei ollut saanut vielä työpaikkaa valmistumisensa jälkeen. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että tämä tutkimus toteutettiin keväällä 016, jolloin osalla vuonna 015 valmistuneista oli valmistumisesta kulunut jo vuosi tai enemmän, kun osalla aikaa oli kulunut vasta muutama kuukausi. Lähes kolme neljästä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi koulutusalaa erittäin hyvin ja kaksi kolmesta oli työllistynyt tehtäviin, johon edellytettiin vähintään insinööritasoisista tutkintoa. Myös kaksi kolmasosaa vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että työllistyi paikkaan, johon toivoi ensisijaisesti työllistyvänsä.

7 työpaikka, joka vastasi koulutusalaani erittäin hyvin 5 työpaikka, johon edellytettiin vähintään insinööritasoista tutkintoa työpaikka, johon toivoin ensisijaisesti työllistyväni % 0 % 0 % 60 % 0 % 0 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kuva 1. Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka Koulutusaloittain tarkasteltuna eniten täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevia siitä, että ensimmäinen työpaikka oli sellainen, johon toivoi ensisijaisesti työllistyvänsä, oli rakentamisen alalta valmistuneilla (3 %). Vastaavasti eniten täysin tai jokseenkin eri mieltä olevia oli prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneilla ( %). Rakentaminen Tietotekniikan alat Sähkötekniikan alat Konetekniikan alat Prosessi- ja materiaalitekniikan alat Muut opintoalat % % 0 % 30 % 0 % 50 % 60 % 0 % 0 % 90 % 0 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kuva. Ensimmäinen työpaikkani oli työpaikka, johon toivoin ensisijaisesti työllistyväni. Ensimmäisen työpaikan löytymiseen vaikuttavia tekijöitä Opiskeluaikaiset harjoittelu- ja kesätyöpaikat, ovat valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta tärkeitä. Ne tarjoavat opiskelijoille kosketuksen omaan alaan, työkokemusta sekä tärkeitä kontakteja ja verkostoitumismahdollisuuksia. 35 prosenttia vastaajista oli saanut ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikkansa harjoittelu- tai kesätyöpaikastansa. 1 prosentilla ensimmäinen työ oli löytynyt paikasta, johon opinnäytetyö oli tehty. Kysymyksessä voi kuitenkin valita vain yhden vaihtoehdon (tärkein), mutta moni opiskelija tekee insinöörityönsä samassa paikassa, jossa on tehnyt myös työharjoittelunsa tai työskennellyt kesäisin. Muita merkittäviä työpaikan saantiväyliä olivat henkilökohtaiset suhteet, oma-aloitteisesti itse kyselemällä tai internetin avulla esimerkiksi yritysten kotisivuilta tai inter- 5

8 netin rekrytointipalveluiden avulla. Jotkut löysivät työpaikan työvoimaviranomaisten tai henkilöstövuokrausyrityksen avulla, lehti-ilmoituksella, sosiaalisen median tai koulujen projektiopintojen kautta, mutta se oli harvinaisempaa. harjoittelu- tai kesätyöpaikasta 1 35 paikka, jossa tein insinöörityön 1 henkilökohtaisten suhteiden avulla internetistä (esim. yritysten kotisivut) 1 oma-aloitteisesti itse kyselemällä internetin rekrytointipalveluiden kautta (esim. Monster) 11 1 työvoimaviranomaisten kautta 3 9 henkilöstövuokrausyrityksen kautta lehti-ilmoituksella 1 3 muulla tavoin 13 0% 5% % 15% 0% 5% 30% 35% 0% kaikki ne, joilla ei ollut työpaikkaa valmiina valmistuessa Kuva 3. Ensimmäisen työsuhteen saantiväylä Niille, joilla ei ollut työpaikkaa valmiina valmistuessa, merkittävin apu työpaikan löytymisessä oli internet. Todennäköisimmin ensimmäinen työpaikka oli löytynyt yrityksen verkkosivuilta (1 %) tai sähköisten rekrytointipalveluiden kautta (1 %) tai henkilökohtaisten suhteiden avulla (15 %). Itse kyselemällä tai työvoimaviranomaisten apu olivat merkittävämpiä työnsaantiväyliä niille, joilla ei ollut työpaikkaa valmistumishetkellä valmiina kuin niille, joilla oli. Erilaiset opiskeluaikana, opiskelu-, harjoittelu-, tai insinöörityöpaikoissa, luodut verkostot olivat siis merkittävässä roolissa tarkoituksenmukaisessa työllistymisessä heti valmistumisen jälkeen. Ennen valmistumista kerätty työkokemus helpottaa sopivan työpaikan löytämistä ja tarkoituksenmukaisen työllistymisen suhteellisen nopeasti valmistumisen jälkeen on todettu ennustavan myöhempää asemaa työelämässä vielä kymmenenkin vuoden kuluttua valmistumisesta. Ei siis ole yhdentekevää millaista työkokemusta ja kuinka paljon sitä on opiskeluaikana hankittu. Myös tässä tutkimuksessa näkyy valmistumista edeltävän oman alan työkokemuksen positiivinen vaikutus valmistumisen jälkeiseen työtilanteeseen, toisaalta opiskeluaikaisissa työpaikoissa luotujen verkostojen merkitystä työnhaussa ei sovi väheksyä. Työkokemusta vastaajille kertynyt keskimäärin kaksi ja puoli vuotta, josta oman alan kokemusta oli vuosi. Oman alan työkokemuksen määrä oli sama myös vuotta aikaisemmin valmistuneilla, mutta yleistä työkokemusta oli puoli vuotta enemmän kuin edellisvuonna (kaikki luvut ovat mediaaneja). Vaikka oman alan työkokemusta olikin keskimäärin kertynyt yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin valmistuneilla, oli kuitenkin niitä, joilla työkokemusta alle kuusi kuukautta prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Neljänneksellä vastaajista oli alle puoli vuotta oman alan kokemusta, 3 prosentilla 6

9 mies nainen kaikki yli puoli vuotta mutta alle vuosi ja prosentilla vuodesta kahteen vuotta. Neljänneksellä oman alan kokemusta oli vähintään kaksi vuotta. Seitsemällä prosentilla vastaajista oli jonkinlaista opiskeluaikaista työkokemusta ulkomailta. Reilu puolet heistä (5 %) oli ollut ulkomailla oman alan hommissa. Keskimäärin ulkomailla työskenneltiin kolme kuukautta (mediaani). mediaani 1 30 keskiarvo 6 50 mediaani 1 30 keskiarvo 19 mediaani keskiarvo oman alan työkokemukseni kaikki työkokemukseni Kuva.Valmistumiseen mennessä kertynyt työkokemus sukupuolen mukaan Mediaanilla mitattuna sekä naisilla että miehillä oli valmistuessaan yhtä paljon työkokemusta, mutta miehillä oli naisia keskimäärin kuukausi enemmän oman alan työkokemusta. Erot työkokemuksen määrässä ovat hieman tasoittuneet viime vuodesta, vaikka miehillä on yhä edelleen hieman naisia enemmän oman alan työkokemusta valmistuessaan. Työkokemuksen määrään on yhteydessä paitsi sukupuoli, myös ikä ja paikkakunta. Lisäksi työkokemuksen määrä on myös yhteydessä opintojen kestoon. On luonnollista, että työkokemuksen määrässä on eroja eri-ikäisillä; 3-vuotias on ehtinyt kerätä työkokemusta keskimäärin enemmän kuin 5-vuotias. Eroa on erityisesti kaiken kertyneen työkokemuksen määrässä. Oman alan työkokemusta on nuoremmilla vähemmän kuin vanhemmilla, mutta erot eivät ole suuria luukuunottamatta yli 3-vuotiaita. Tässä ryhmässä myös hajonta oman työkokemuksen määrän suhteen oli suurinta. Alle 5-vuotiailla työkokemusta oli kertynyt keskimäärin 1,5 vuotta, josta oman alan kokemusta oli kahdeksan kuukautta. 5 9-vuotiailla kaikkea työkokemusta oli keskimäärin, vuotta, joista vuosi oli omalta alalta vuotiaille oli kertynyt keskimäärin kuusi vuotta kaikkea työkokemusta, josta 11 kuukautta oli oman alan. Yli 3-vuotiailla oli keskimäärin 15 vuotta kokemusta, josta 5,5 vuotta kuukautta oman alan kokemusta. Työkokemuksen kokonaismäärässä ei mediaanilla mitattuna ole juurikaan eroa eri koulutusohjelmien välillä. Eniten oman alan työkokemusta oli rakennusalaa opiskelleilla, mediaanilla mitattuna 1,3 vuotta. Myös konetekniikan alojen opiskelijoilla oman alan kokemusta oli kertynyt keskimääräistä paremmin, noin vuosi. Vähiten oman alan työkokemusta valmistuessa oli prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneilla, yhdeksän kuukautta.

10 . Kokemukset työllistymisestä Työllistymistä pidettiin selvästi helpompana kuin edellisenä vuonna. 3 prosenttia kaikista vastaajista piti työllistymistä erittäin tai melko helppona. Niistä, joilla työpaikka oli valmistuessa valmiina, työllistymistä piti erittäin tai melko helppona prosenttia ja niistä, joilla työpaikkaa ei ollut, tätä mieltä oli 19 prosenttia. Jos työpaikka oli valmistuessa valmiina, työpaikan saantia erittäin vaikeana pitävien osuus oli 13 prosenttia, kun taas niistä, joilla työpaikkaa ei valmiina ollut, näin ajatteli 31 prosenttia. Seuraavassa kuvassa on kuvattuna vuosina niiden valmistuneiden osuudet, jotka pitivät koulutusta vastaavan paikan saamista erittäin tai melko helppona. % Kuva 5. Vuosina valmistuneiden arviot siitä, kuinka helppona piti koulutusta vastaavan paikan saamista (erittäin ja melko helpoksi arvioineiden osuudet).6 Työuran ensimmäinen vuosi Suurimmalla osalla vastavalmistuneista (69 %) oli valmistumisen jälkeen ollut yksi työpaikka. 1 prosentilla työpaikkoja oli ollut kaksi ja vain kolmella prosentilla vastaajista työpaikkoja oli ollut useampi kuin kaksi. Viidennes vastavalmistuneista oli siis vaihtanut työpaikkaa ja työpaikan vaihtaminen oli todennäköisempää, jos ensimmäinen työpaikka oli määräaikainen. 11 prosenttia ei ollut löytänyt vielä minkäännäköistä työpaikkaa valmistuneena insinöörinä. Työttömänä jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen oli ollut 0 prosenttia vastaajista, ja siltä osin tilanne on sama kuin vuosi takaperin. Niillä, jotka olivat olleet työttöminä jossain kohtaa valmistumisen jälkeen, keskimääräinen työttömyysaika oli kolme kuukautta (mediaani). Työttömyysajat ovat lyhentyneet viime vuodesta, mutta silti yhdeksän prosenttia vastaajista oli ollut työttömänä yli puoli vuotta.

11 3 Työtilanne kyselyhetkellä 3.1 Työtilanne vuonna 015 valmistuneilla Tutkimuksen toteutushetkellä keväällä 016 oli osalla vuonna 015 valmistuneista valmistumisesta kulunut jopa yli vuosi kun toisilla siitä aikaa oli vasta muutama kuukausi. Kyselyhetkellä neljä viidestä vastaajasta oli kokopäivätöissä, 59 prosenttia vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa ja 0 prosenttia määräaikaisessa työsuhteessa. Tilanne on hieman parempi kuin vuonna 01 valmistuneilla, joten pientä paranemista työllisyystilanteessa on kokopäivätoimisten osuuden kannalta havaittavissa. Määräaikaisten työsuhteiden osuus on vähentynyt edelleen. Vaikka vakituisten työsuhteiden osuus on kasvanut, on muussa tilanteessa olevia vielä yhtä suuri osuus kuin edelliskeväänä, muutamia prosenttiyksiköitä aiempina vuosina valmistuneita enemmän. Muussa tilanteessa olevat olivat useimmiten osa-aikatöissä, tukityöllistettynä tai työllisyyskoulutuksessa, perhevapaalla, lomautettuna tai yrittäjinä. Työttömyyslukujen kannalta tarkasteltuna tilanne on jopa 013 valmistuneita parempi. Työttömiä oli kyselyhetkellä 13 prosenttia. Heistä kolmannes oli ollut kuitenkin valmistumisen jälkeen töissä, vaikka olikin kyselyhetkellä työttömänä. Loput kaksi kolmannesta ei ollut vielä saanut ollenkaan kosketusta työelämään valmistumisen jälkeen. Myös Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömien vastavalmistuneiden insinöörien lukumäärä on vähentynyt edellisestä keväästä. 0 % 90 % 0 % 0 % 60 % 50 % 0 % % 0 % % 0 % Vakituinen työ Määräaikainen työ Työtön Jatkan opintoja Muu tilanne Kuva 6.Vuosina valmistuneiden insinöörien työtilanne valmistumisvuotta seuraavana keväänä Kyselyhetkellä kokopäivätyö oli 1 prosentilla miehistä ja 1 prosentilla naisista. Miehistä 61 prosenttia ja naisista 9 oli vakituisissa työsuhteessa ja määräaikainen työsuhde oli 0 prosentilla miehistä ja prosentilla naisista. Työttömänä naisista oli 1 prosenttia ja miehistä 13 prosenttia. Kuusi prosenttia naisista oli kyselyhetkellä työttömänä, mutta oli kuitenkin ollut työssä valmistumisen jälkeen. Vastaava luku miesten osalta oli neljä prosenttia. 9

12 Tyypillisesti taloustilanne vaikuttaa eri sukupuolten työllistymiseen eri tavalla, erityisesti se vaikuttaa naisten työllisyyteen. Kokopäivätöissä olleiden miesten osuus on noussut edellisvuodesta yhden prosenttiyksikön, mutta naisten osuus on noussut peräti 11 prosenttiyksikköä. Kokopäivätöissä olevien naisten osuus ei kuitenkaan ole vielä palannut parin vuoden takaiselle tasolle. Vastaavasti työttömien miesten osuus on laskenut vain vähän edellisvuodesta, mutta työttömien naisten osuus on laskenut merkittävästi enemmän. Todennäköisimmin kokopäiväiseen työsuhteeseen työllistyivät sähköalalta (5 %) ja rakennusalalta (3 %) valmistuneet. Rakennusalalla tosin työpaikka oli hieman todennäköisemmin vakituinen. Heikoiten kokopäiväisiin työsuhteisiin työllistyttiin tietotekniikan ( %) sekä prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneet (5 %). Tietotekniikan aloilta valmistuneilla oli suurin riski jäädä työttömäksi valmistumisvuotta seuraavana keväänä, tosin konetekniikan aloilta valmistuneilla riski oli melkein yhtä suuri. Pienin riski työttömäksi jäämiseen oli rakennusalalla. Prosessi- ja materiaalitekniikan aloilla työttömyys on vähentynyt edellisvuodesta prosenttiyksikköä, mutta tietotekniikan aloilla työttömyys on jopa lisääntynyt yhden prosenttiyksikön verran. Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusaloilta valmistuneet olivat työllistyneet keskimääräistä melkein kaksi kertaa useammin määräaikaiseen työsuhteeseen. Julkisella sektorilla työskentelevien työsuhteet olivat keskimääräistä useammin määräaikaisia, kun taas insinööri- ja suunnittelutoimistoissa työskentelevillä oli keskimääräistä useammin vakituinen työsopimus. Rakentaminen 6 9 Sähkötekniikan alat Konetekniikan alat Tietotekniikan alat Prosessi- ja materiaalitekniikan alat Muut opintoalat Kaikki % % 0 % 30 % 0 % 50 % 60 % 0 % 0 % 90 % 0 % vakituinen kokopäivätyö määräaikainen kokopäivätyö vuokratyösuhde työtön muu tilanne Kuva. Vuonna 015 valmistuneiden insinöörien työtilanne keväällä 016 eri koulutusaloilla Jos kyselyhetken työsuhde päättyisi yhtäkkiä, neljännes vastaajista uskoisi löytävänsä uuden työpaikan irtisanomisajan kuluessa ja puolet uskoi löytävänsä uuden työpaikan vuoden sisällä. Kuusi prosenttia ei osannut arvioida, mitä tulisi tapahtumaan, neljä prosenttia uskoi jatkavansa opintoja. Harvat uskoivat alkavansa yrittäjiksi tai freelancereiksi ( %) tai muuttavansa työnperässä ulkomaille (1 %). Tietotekniikan aloilta valmistuneet uskoivat muita harvemmin löytävänsä töitä irtisanomisajan kuluessa, mutta siinä uskoiko työpaikan löytyvän vuoden sisällä, ei ollut merkittävää eroa muihin. Rakentamisen koulutusaloilta valmistuneet uskoivat muita harvemmin jäävänsä työttömiksi työnhakijoiksi.

13 Löydän uuden työpaikan vuoden sisällä Löydän uuden työpaikan irtisanomisajan kuluessa Jään työttömäksi työnhakijaksi En tiedä mitä tapahtuu Jatkan tutkintoon johtavia opintoja Ryhdyn yrittäjäksi tai freelanceriksi Etsin uuden työpaikan itselleni ulkomailta Osallistun ammatilliseen täydennyskoulutukseen Muu tilanne 6 1 0, Kuva. Jos nykyinen työsi päättyisi nyt, millaisena näet oman lähitulevaisuutesi? 0% % 0% 30% 0% 50% 60% 3. Työnantaja Yleisin työnantaja vastavalmistuneilla oli teknologiateollisuus; noin neljännes vastaajista työskenteli metalli- tai elektroniikkateollisuudessa. Toiseksi yleisin työnantaja oli insinööri-, suunnittelu-, tai konsulttitoimisto, jossa työskenteli 16 prosenttia vastaajista. Kuten aiempinakin vuosina, teknologiateollisuus ja suunnittelutoimistot työllistivät yhteensä reilun 0 prosenttia vastaajista. Myös tietotekniikan palvelualan yritys oli merkittävä työllistäjä. Moni vastavalmistunut työllistyi rakennusliikkeisiin, energia-alalle ja kuntien palvelukseen. Sukupuolten välillä ei ollut tässä merkittäviä eroja. teknologiateollisuus (metalli + elektroniikka) insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimisto muu yksityinen tietotekniikan palvelualan yritys rakennusliike energia-ala kunta tai kuntayhtymä muu teollisuus kaupanalan yritys muu palvelualan yritys kemianteollisuus metsäteollisuus elintarviketeollisuus valtio järjestö, säätiö tai vastaava 3 0, % 5% % 15% 0% 5% 30% Kuva 9. Työnantajat keväällä

14 Konetekniikan aloilta valmistuneista miltei puolet työskenteli teknologiateollisuudessa ( %) ja sähkötekniikan aloilta valmistuneista 0 prosenttia. Tilanne oli likimain sama kuin vuonna 01 valmistuneilla. Nyt näiden rinnalle on noussut myös energia-ala merkittävänä työnantajana. Insinööri- tai suunnittelutoimistossa työskenteli 0 prosenttia ja energia-alalla 1 prosenttia vastavalmistuneista sähköinsinööreistä. Kuten edellisvuonnakin, teknologiateollisuuteen oli työllistynyt 1 prosenttia tietotekniikan aloilta valmistuneista, vaikka merkittävin työllistäjä tietotekniikan, ohjelmistotekniikan, mediatekniikan ja informaatioteknologian insinööreille olikin tietotekniikan palvelualan yritykset, joissa työskenteli noin puolet tältä alalta valmistuneista. Insinööri- tai suunnittelutoimisto oli yleinen työnantaja monelle eri insinöörialalta valmistuneelle, mutta merkittävin työllistäjä ne olivat rakentamisen alalta valmistuneille (36 %). Lähes yhtä merkittävä työnantaja oli rakennusliike (35 %). Rakennusalalta työllistyttiin keskimääräistä useammin kuntien palvelukseen (9 %). Prosessi- materiaalitekniikan aloilta valmistuneet työllistyivät todennäköisimmin kunnille (1 %) tai kemianteollisuuden palvelukseen (15 %), mutta jakautuivat muilta aloilta valmistuneita tasaisemmin eri työnantajille. Insinööri- ja suunnittelutoimistoon sekä elintarviketeollisuuden oli työllistynyt molempiin prosenttia. 3.3 Asema organisaatiossa 6 prosenttia työssäkäyvistä vastavalmistuneista työskenteli asiantuntijatehtävissä, osuus on pudonnut viisi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kuusi prosenttia valmistuneista työskenteli esimies- tai johtotehtävissä ja näissä tehtävissä työskennelleiden osuus on pudonnut kolme prosenttiyksikköä. Toimihenkilötehtävien (+1 %) ja työntekijätehtävien (+ %) osuudet ovat puolestaan kasvaneet hieman edellisvuodesta. Toisaalta vastaajien koulutusalarakenne poikkeaa hieman viimevuotisesta, mikä vaikuttanee erilaiseen asematasojakaumaan. muu 1% esimies- /johtotehtävät 6% työntekijätehtävät 16% toimihenkilötehtävät 15% asiantuntijatehtävät 6% Kuva. Asema organisaatiossa keväällä 016 1

15 Eniten esimies- ja johtotehtävissä työskenteleviä vastavalmistuneita oli rakennusalalla (1 %) ja vähiten tietotekniikan ja sähkötekniikan aloilla ( %). Rakennusala tarjoaa vastavalmistuneille paljon työnjohtajan pestejä, mistä johtuu esimies- ja johtotehtävien suhteellisen suuri osuus. Sähkötekniikan ja tietotekniikan aloilta valmistuneet työskentelivät kuitenkin keskimääräistä useammin asiantuntijatehtävissä; sähkötekniikan aloilta valmistuneista prosenttia ja tietotekniikan aloilta valmistuneista prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä kyselyhetkellä. Eniten toimihenkilötehtäviä ja työntekijätehtäviä oli prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneilla, jossa 1 prosenttia vastaajista työskenteli toimihenkilö- ja jopa kolmasosa työntekijätehtävissä. Konetekniikan alat Sähkötekniikan alat Tietotekniikan alat 16 1 Rakentaminen Prosessi- ja materiaalitekniikan alat Muut opintoalat Kaikki % % 0 % 30 % 0 % 50 % 60 % 0 % 0 % 90 % 0 % esimies-/johtotehtävät asiantuntijatehtävät toimihenkilötehtävät työntekijätehtävät yrittäjä/ammatinharjoittaja Kuva 11. Eri koulutusaloilta valmistuneiden insinöörien asema organisaatiossa Ennen valmistumista hankittu työkokemus helpottaa valmistumisen jälkeisen työpaikan saantia ja sillä on myös yhteys valmistumisvuotta jälkeisen kevään asematasoon. Rakennusalalla on tyypillisesti paljon työnjohtotehtäviä, mistä johtuu esimies- ja johtotehtävien suhteellisen suuri osuus. Miehet työskentelevät naisia useammin esimies- ja johtotehtävissä ja yhteys säilyy myös silloin kun koulutusalan vaikutus on otettu huomioon. Myös työssäkäyntipaikkakunnalla on yhteys asematasoon; Itä-Suomessa työpaikka oli keskimääräistä useammin työntekijätason tehtävä. Toisaalta, jos nainen on heti valmistumisensa jälkeen löytänyt koulutusta vastaavaa työtä, ei merkitsevää eroa sukupuolten välillä enää ollut havaittavissa. Lähes puolella (6 %) niistä, jotka työskentelivät kyselyhetkellä esimiestehtävissä, oli valmistumista edeltävää työkokemusta omalta alalta kaksi vuotta tai enemmän ja useammalla kuin joka kolmannella (36 %) oman alan työkokemusta oli kertynyt vuodesta kahteen vuotta. Toisaalta toimihenkilö- ja työntekijätehtävissä vastaavaa yhteyttä ei ollut yhtä selkeästi havaittavissa, vaikka ne, joilla työkokemusta oli kaksi vuotta tai enemmän työskentelivätkin vähän harvemmin työntekijätehtävissä kuin muut. Vastavalmistuneilta kysyttiin myös, millaisissa tehtävissä toivoisi tulevaisuudessa työskentelevänsä. Lähes jokainen vastaaja (95 %) oli kiinnostunut syventämään oman alansa asiantuntijuutta ja lähes kolme neljästä (3 %) oli kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustaan myös muille tekniikan alalle. 63 prosenttia oli kiinnostunut etenemään esimiestehtäviin, miehet naisia useammin. Vähiten halukkuutta esimiestehtäviin oli tietotekniikan koulutusaloilta valmistuneilla, heistä selvästi keskimääräistä harvempi (6 %) oli halukas etenemään esimiestehtäviin. Muilla koulutusaloilla ei ollut merkittävää 13

16 eroa, tosin rakennusalalla valmistuneista hieman keskimääräistä useampi (69 %) oli kiinnostunut etenemään esimies tai johtotehtäviin. Prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneista keskimääräistä useampi oli kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustaan muille kuin tekniikan aloille. Rakentamisen aloilta valmistuneet olivat vähiten kiinnostuneita (6 %) laajentamaan osaamistaan tekniikan alan ulkopuolelle. Tähän liittynee alan yleinen työllisyystilanne, joka pakottaa vastavalmistuneita miettimään omia osaamisalueitaan. Tosin siinä, oliko tyytyväinen omaan nykytilanteeseensa ja halusiko tilanteen pysyvän suunnilleen samanlaisena, ei ollut eroja eri koulutusalojen välillä. Yrittäjyydestä oli kiinnostunut noin kolmannes kaikista vastaajista, eikä siinäkään ollut merkittäviä eroja eri alojen välillä. Miehet olivat naisia kiinnostuneempia yrittämisestä. Olen kiinnostunut syventämän asiantuntemusta omalta alaltani 95 3 Olen kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustani myös muille tekniikan aloille 3 16 Olen kiinnostunut etenemään esimiestehtäviin/johtotehtäviin Olen kiinnostunut laajentamaan asiantuntemustani myös muille kuin tekniikan aloille 55 Olen tyytyväinen nykytilanteeseeni ja toivon tilanteeni pysyvän suunnilleen samanlaisena 33 5 Olen kiinnostunut yrittäjyydestä % 0 % 0 % 60 % 0 % 0 % kyllä en en osaa sanoa Kuva 1. Millaisissa tehtävissä haluaisi työskennellä viiden vuoden kuluttua? 3. Työtehtävien laatu Vastavalmistuneen insinöörin tyypillisin työtehtävä on ollut jo usean vuoden ajan suunnittelutehtävät. Vuonna 015 valmistuneista 6 prosenttia työskenteli suunnittelutehtävissä. Myös it-alan tehtävissä työskentelee moni vastavalmistunut. Vuonna 015 valmistuneista niissä työskenteli 15 prosenttia, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi aikaisemmin. Toisaalta myös tietotekniikan aloilta valmistuneita on viimevuotista vähemmän. Vastavalmistuneita insinöörejä sijoittui valmistumisensa jälkeen myös työnjohtotehtäviin (11 %) sekä käyttö- ja ylläpitotehtäviin ( %). Myös muissa insinööritehtävissä (sisältää esimerkiksi erilaiset laatu- ja projekti-insinööritehtävät) työskentelee joka kymmenes vastaaja. Varsinkin rakennusalalta valmistuneet insinöörit mutta myös koneosastolta valmistuneet työllistyivät keskimääräistä useammin työnjohtotehtäviin. Vastaajien tehtäväalueet jakautuvat useille eri alueille ja tarkemmat tehtäväaluekohtaiset prosenttiosuudet on nähtävissä kuvasta 13. Kuusi prosenttia vastaajista oli kyselyhetkellä töissä koulutusta vastaamattomassa töissä tekniikan alalla ja neljä prosenttia koulutusta vastaamattomassa työssä muulla alalla. Osuudet ovat lähes samat kuin edellisvuonnakin. Reilusti keskimääräistä enemmän koulutusta vastaamattomia tehtäviä sekä tekniikan että muulla alalla on prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusohjelmista valmistuneilla. 1

17 suunnittelutehtävä it-alan tehtävä työnjohtotehtävät muu insinööritehtävä käyttö- ja ylläpitotehtävä (huolto, valvonta, asennus) koulutusta vastaamaton työ tekniikan alalla tutkimus- ja tuotekehitystoiminta koulutusta vastaamaton työ muulla alalla myynti, markkinointi ja ostotoiminta kotimaassa laatutehtävä kansainvälinen myynti, markkinointi ja ostotoiminta strateginen suunnittelu, johtaminen, hallinto muu saman koulutustason tehtävä, mutta ei tekniikan opetus ja koulutus Kuva 13.Vastavalmistuneiden työtehtävät keväällä 016 0% 5% % 15% 0% 5% 30% 3.5 Työaika Enemmistöllä sovittu työaika oli 3,5 tuntia viikossa, mutta prosentilla sovittu työaika oli 0 tuntia viikossa. Neljällä prosentilla vastaajista työsopimuksessa sovittu työaika oli vähemmän kuin 35 tuntia viikossa. Keskimääräinen toteutunut työaika kokopäiväisesti työskentelevillä oli 39 viikkotyötuntia (mediaani). Toteutunut työaika oli kasvanut tunnin verran edellisvuodesta. Vastavalmistuneet tekevät siis keskimäärin enemmän töitä viikossa kuin sovittu työaika edellyttäisi, vaikka ylityötunteja ei kerrykään keskimäärin kovin paljoa. Toteutuneista työajoista pienin oli 15 viikkotuntia ja suurin 65 tuntia viikossa. 3.6 Työpaikan maantieteellinen sijainti Pääkaupunkiseutu oli vastavalmistuneiden, kuten jo pidempään työelämässä olleidenkin, yleisin työssäkäyntialue. Nykyiseksi työssäkäyntialueekseen pääkaupunkiseudun ilmoitti 6 prosenttia vastaajista, kun vain 15 prosentilla kotipaikkakunta oli ollut pääkaupunkiseudulla ennen opintojen aloittamista. Pääkaupunkiseudun suosio selittynee sillä, että työpaikkatarjonta on suurinta niin suuret yritykset kuin iso osa julkisenkin sektorin työpaikoista sijaitsee siellä. Pääkaupunkiseudun ohella myös Häme ja Lounais-Suomi olivat merkittäviä työssäkäyntialueita. Hämeessä työskenteli 1 prosenttia ja Lounais-Suomessa 15 prosenttia vastaajista. Suurin muuttotappio-alue oli Pohjois-Suomi, jonka alueella kotipaikkakuntansa ennen opiskeluja ilmoitti 1 prosenttia vastaajista, mutta nykyiseksi työssäkäyntialueekseen vain yhdeksän prosenttia vastavalmistuneista. 15

18 Pääkaupunkiseutu Häme Lounais-Suomi Vaasan alue Pohjois-Suomi Itä-Suomi Keski-Suomi Muu Uusimaa Kaakkois-Suomi % 5% % 15% 0% 5% 30% Kotipaikkakunta ennen opiskeluja Nykyinen työssäkäyntipaikkakunta Kuva 1. Opintoja edeltänyt kotipaikkakunta ja nykyisen työpaikan sijainti Työn sisältö.1 Työn ja koulutuksen vastaavuus Noin neljä viidestä vastavalmistuneesta insinööristä koki, että kyselyhetken työpaikka vastasi koulutusta vähintään melko hyvin. Osuus on kasvanut edellisvuodesta seitsemän prosenttiyksikköä. prosenttia koki työnsä vastaavan koulutusta hyvin ja kolmannes työn vastaavan koulutusta melko hyvin. Kuitenkin melkein viidennes vastaajista koki, että nykyinen työ ei vastaa koulutusta erityisen hyvin tai lainkaan. Kuvassa 15 on kuvattu vuosina valmistuneiden kokemuksia siitä, vastasiko kyselyhetken työ koulutusta. Koulutusta vastaamattomissa töissä työskenteli kyselyhetkellä 1 prosenttia vastaajista, naiset hieman miehiä useammin. Niillä, joilla oli kertynyt vähemmän oman alan työkokemusta ennen valmistumista, oli todennäköisempää työskennellä kyselyhetkellä koulutusta vastaamattomissa tehtävissä. Toisaalta koulutusta vastaamattomissa tehtävissä työskenteli myös niitä, joilla oli paljon oman alan työkokemusta. Prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusaloilta valmistuneet työskentelivät muita todennäköisimmin koulutusta vastaamattomissa tehtävissä: kun työllisyystilanne alalta valmistuneilla on muutenkin keskimääräistä heikompi, on myös koulutusta vastaamattomia työtehtäviä enemmän. Vastaavasti rakennusalalla, jolla työllisyystilanne on tällä hetkellä hyvä, on myös koulutusta hyvin tai melko hyvin vastaavia työpaikkoja 9 prosentilla rakentamisen koulutusaloilta valmistuneilla. 16

19 90% 0% 0% % 50% 0% 30% 0% % % melko hyvin hyvin Kuva 15. Kokemukset kuinka hyvin nykyinen työ vastaa koulutusta valmistuneilla Toisaalta osa heti valmistuttuaan työllistyneistä ei tee koulutusta vastaavaa työtä, vaikka koulutusta vastaamattomissa tehtävissä työskenteleekin keskimäärin enemmän niitä, joille on kertynyt työttömyyskuukausia valmistumisen jälkeen useampia. Aina koulutusta vastaamatonta työpaikkaa ei oltu valittu pakon edessä. prosenttia koulutusta vastaamattomissa töissä työskentelevistä oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että nykyinen työ kiinnostaa enemmän kuin koulutusalaa vastaava työ ja 16 prosenttia oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että palkka nykyisessä työssä on parempi kuin koulutusalaa vastaavassa työssä.. Arvioita nykyisestä työstä Vastaajia pyydettiin arvioimaan nykyistä työtään erilaisten väittämien avulla. Väittämiä arvioitiin viisiportaisella asteikolla (1-5, 1= täysin samaa mieltä, 5=täysin eri mieltä). Lähes kaikki olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että pyrkivät tekemään tehtävänsä parhaan kykynsä mukaan. Useimmat (täysin ja jokseenkin samaa mieltä olevia >0 %) pitivät työtään itsenäisenä ja vastuullisena, mielenkiintoisena ja viihtyivät työpaikallaan. Useimmille oli myös tärkeää huomata todella kehittyvänsä työssään ja positiivista oli, että useimmille työ myös tarjosi mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja sopivasti haasteita. Kolme neljästä vastaajasta koki, että työ mahdollistaa uralla etenemisen ja sosiaalisen yhdessä olemisen. 1 prosenttia koki, että pystyi yhdistämään työn ja muut elämän alueet, vaikka prosenttia koki kuitenkin työnsä aikavarkaaksi, joka vei aikaa pois harrastuksilta ja perheeltä. Kaksi kolmesta koki työnsä olevan arvostettua sekä yhteiskunnallisesti arvokasta ja tärkeää. Melkein kolmannes kuitenkin koki nykyisen työn olevan vain keino hankkia toimeentulo (31 %). prosentille työ oli liian raskasta ja kuormittavaa ja sitä oli liikaa. Toisaalta myös prosenttia koki, että työsuhteen jatkuvuus oli epävarmaa, mikä varmasti lisää osaltaan kuormittavuuden ja stressaavuuden tunteita. 1

20 Teen työtehtäväni parhaan kykyni mukaan 3 1 Työni on itsenäistä ja vastuullista Työni on mielenkiintoista 3 Minulla on mahdollisuus itseni kehittämiseen 9 33 Työssäni minulle on tärkeää huomata todella kehittyväni 35 1 Viihdyn työpaikallani Työni tarjoaa sopivasti haasteita 3 6 Työni mahdollistaa uralla etenemisen Työ mahdollistaa sosiaalisen yhdessäolemisen Pystyn yhdistämään työn ja muut elämänalueet Työni on arvostettua Työni on yhteiskunnallisesti arvokasta ja tärkeää Minulla on mahdollisuus lisäkoulutuksen hankkimiseen Työni edellyttää jatkuvaa kouluttautumista Nykyinen työ on vain keino hankkia toimeentulo Työtä on liikaa Työ on aikavaras pois harrastuksista/perheeltä Työsuhteeni jatkuvuus on epävarmaa Työni on liian raskasta/stressaavaa % 0 % 0 % 60 % 0 % 0 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kuva 16. Arvioita nykyiseen työhön liittyvistä asioista 1

21 5 Palkkaus Kyselyhetkellä valmistuneiden kokopäivätoimisten bruttopalkka (sis. peruspalkan ja luontaisetujen verotusarvon, mutta ei ylityö- tai lomakorvauksia, sivutuloja, työttömyys- ja äitiyspäivärahoja) oli 00 euroa kuukaudessa (mediaani). Keskiarvopalkka oli 50. Puolet vastavalmistuneista sijoittui 50 euron ja 3000 euron palkkavälille. Palkat olivat nousseet edellisvuodesta vain vähän; mediaanipalkka oli noussut seitsemän euroa ja keskiarvopalkka 1 euroa. Ansiokehitys jäi siis olemattomaksi, vaikka se olikin odotettua, kun myös jo pidempää työuraa tehneiden palkkakehitys oli pysytellyt lähes edellisvuotisella tasolla. Kuten muillakin aloilla myös insinöörien palkoissa on eroja Suomen sisällä. Vastavalmistuneilla insinööreillä palkkaero pääkaupunkiseudun hyväksi oli yhdeksän prosenttia muuhun Suomeen verrattuna. Ero on pysynyt samana edellisestä vuodesta. Parhaat palkat vastavalmistuneelle maksoivat rakennusliikkeet, joissa mediaanipalkka oli noin seitsemän prosenttia kaikkien vastavalmistuneiden mediaanipalkkaa korkeampi. Alalla on keskimääräistä enemmän johtotehtäviä, mikä nostaa palkkatasoa. Rakennusliikkeet olivat parhaita palkanmaksajia myös vuotta aikaisemmin tehdyn tutkimuksen mukaan. Teknologiateollisuudessa palkkataso oli noin neljä prosenttia keskitason yläpuolella. Matalin palkkataso oli metsäteollisuudessa ja kemianteollisuudessa sekä kaupan alalla työskentelevillä, jossa palkat olivat noin 6 11 prosenttia keskimääräisen tason alapuolella. Viime vuonna matalin mediaanipalkka oli tietotekniikan palvelualan yrityksissä, mutta tämän vuoden tutkimuksen perusteella palkka taso oli noussut keskitasolle. Kuten aiemminkin jo todettiin, valmistumista edeltävällä työkokemuksella on vaikutusta palkkatasoon valmistumisen jälkeen. Niillä, joilla työkokemusta oli kertynyt yli puoli vuotta mutta alle vuosi, oli keskimäärin noin kaksi prosenttia parempi mediaanipalkka kuin niillä, joilla työkokemusta oli kertynyt alle puoli vuotta. Vastaavasti niillä, joilla työkokemusta oli 1 vuotta, oli keskimäärin neljä prosenttia parempi palkka kuin niillä, joilla työkokemusta oli kertynyt 6 11 kuukautta. Jos työkokemusta oli kertynyt kaksi vuotta tai enemmän oli palkka keskimäärin yhdeksän prosenttia parempi kuin 1 vuoden kokemuksella. Esimies- ja johtotehtävissä työskentelevillä keskimääräinen palkkataso oli 30 prosenttia parempi kuin kaikkien vastavalmistuneiden mediaanipalkka ja työntekijätehtävissä palkkataso oli 15 prosenttia yleistä vastavalmistuneiden palkkatasoa matalampi. Miesten palkat olivat keskimäärin kolme prosenttia naisten palkkoja paremmat ja ero on kutistunut edellisestä vuodesta. Asiantuntijatehtävissä palkat olivat miesten eduksi noin kaksi prosenttia. Seuraavasta taulukossa on nähtävissä kokopäivätöissä olevien vuonna 015 valmistuneiden palkat keväällä

22 Taulukko 1.Kokopäivätöissä maalis-huhtikuussa 016 olleiden vastavalmistuneiden palkkataso Lkm Keskiarvo % 5 % Mediaani 5 % 90 % Kaikki Miehet Naiset Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen Työkokemus alle 6 kk Työkokemus 6 11 kk Työkokemus 1 3 kk Työkokemus kk tai enemmän Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Esimies-/johtotehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilötehtävät Työntekijätehtävät Yksityinen sektori Julkinen sektori Teknologiateollisuus Kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Muu teollisuus Energia-ala Suunnittelutoimistot Tietotekniikan palvelualan yritys Rakennusliike Kaupanalan yritys Muu palvelualan yritys Valtio Kunta tai kuntayhtymä Konetekniikan alat Sähkötekniikan alat Tietotekniikan alat Rakentaminen Prosessi- ja materiaalitekniikan alat Muut opintoalat

23 6 Insinöörikoulutus 6.1 Koulutuksen antamat työelämävalmiudet Vastaajia pyydettiin arvioimaan insinöörikoulutusta pisteyttämällä koulutuksen eri osa-alueita kouluarvosanoilla (-) yhtäältä kuinka kyseistä osa-aluetta oli insinöörikoulutuksessa huomioitu ja toisaalta mikä oli kyseisen osa-alueen merkitys tulevan työelämän kannalta. Arvioitavat osa-alueet olivat muun muassa erilaisia taitoja, joita ammattikorkeakoulussa opetettiin, kuten kieli-, esimies- ja tietotekniset taidot sekä ammattiin liittyviä osaamisalueita. Osa-alueet ja niille annettu arvosana sekä koettu tärkeys on kuvattu seuraavassa nelikentässä. 9,5 9 Motivoituneisuus Omatoimisuus Ongelmien ratkaisu Uusien asioiden omaksuminen Tietotekniset valmiudet,5 Ihmissuhdetaidot Projektihallinta Ammatillinen erikoisosaaminen Viestintä äidinkielellä Ryhmätyöskentely Tärkeys,5 Neuvottelutaito Kielitaito Esiintymistaito Visiointikyky Esimiesvalmiudet Viestintä vieraalla kielellä Luovuus Yleissivistys Talouden tuntemus Kansainvälisyys Markkinointiosaaminen 6,5 6 5,5 6 6,5,5,5 9 9,5 Arvosana Kuva 1. Arviot insinöörikoulutuksen antamista valmiuksista ja niiden tärkeydestä työelämässä Kaikilla näillä osa-alueilla mitattuna insinöörikoulutus sai kaikkien arvosanojen keskiarvoksi tyydyttävän (). Kaikkiaan keskiarvo laski hieman edellisvuodesta. Parhaiten vastaajat arvioivat insinöörikoulutuksen opettaneen ryhmätyöskentelytaitoja (+), viestintävalmiuksia äidinkielellä () ja tietoteknisiä valmiuksia (). Kolmen kärki oli sama kuin edellisenäkin vuonna. Uusien asioiden omaksuminen (-) ja ongelmien ratkaisukyky (-) ylsivät myös noin kahdeksan arvosanaan. Eniten petrattavaa oli markkinointiosaamisen opettamisessa (6-), esimiesvalmiuksien (6) ja neuvottelutaidon (6+) opettamisessa, 1

24 kuten edellisvuonnakin. Toisaalta markkinointiosaamista pidettiin yhä työelämän kannalta vähiten tärkeänä valmiutena (6½). Tärkeimmiksi valmiuksiksi tulevan työelämän kannalta arvioitiin uusien asioiden omaksuminen (9-) valmius ratkaista ongelmia (9-) ja omatoimisuus (½). Tärkeänä pidetyt asiat ovat pysytelleet suhteellisen samoina vuodesta toiseen ja ne ovat saaneet kohtuullisen hyvät arvosanat insinöörikoulutuksissa. 6. Insinöörikoulutuksen laatu ja tyytyväisyys koulutukseen Useimmiten insinöörikoulutus vastasi niitä odotuksia, joita opiskelijoilla oli aloittaessaan opinnot. Täysin tai melko tyytyväisiä koulutukseensa oli 0 prosenttia vastaajista ja noin joka neljäs oli koulutukseensa tyytymättömiä. Tyytyväisten osuus on pysynyt edellisvuotisella tasolla, mutta on vielä kaukana vuonna 013 valmistuneiden tasosta, jolloin tyytyväisiä koulutukseensa oli peräti prosenttia. en osaa sanoa täysin tyytymätön % % täysin tyytyväinen 9% melko tyytymätön % melko tyytyväinen 61% Kuva 1. Tyytyväisyys koulutukseen Tyytyväisyyttä koulutukseen selitti se oliko kyselyhetkellä kokopäivätöissä sekä oman alan työkokemuksen määrä ennen valmistumista. Ne, jotka olivat kyselyhetkellä töissä, olivat tyytyväisempiä saamaansa insinöörikoulutukseen kuin ne, jotka eivät olleet löytäneet sopivaa työpaikkaa. Tyytyväisyydessä ei ollut eroja eri sukupuolilla. Myöskään iällä ei ollut vaikutusta tyytyväisyyskokemukseen. Tyytyväisyyteen näyttäisi olevan yhteydessä erityisesti kaksi tekijää, työtilanne kyselyhetkellä ja opiskelumotivaatio. Opintoihin oltiin sitä tyytyväisempiä mitä enemmän sisäisäisesti motivoituneita opiskelijat olivat. Erityisesti opintojen parissa viihtyminen ja opinnoissa yrittäminen lisäsivät tyytyväisyyttä koulutukseen. Eniten koulutuksesta saivat siis irti ne, joilla oli sisäinen palo oppimiseen. Ne, jotka olivat halunneet valmistua nimenomaan insinööriksi, halunneet työtehtävään, jonka insinööritehtävä mahdollistaa tai halunneet koulutuksen nimenomaan tekniikan alalta, olivat keskimäärin tyytyväisempiä koulutukseensa kuin ne, jotka olivat hakeutuneet insinöörikoulutukseen muista syistä. Niistä, joilla syynä insinöörikoulutuksen hakeutumiselle oli jokin ensin mainituista syistä, tyytyväisiä insinöörikoulutukseen oli 3 prosenttia, kun taas muista syistä koulutukseen hakeutuneista 61 prosenttia oli tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Ero on kaventunut hieman edellisvuodesta.