kertomus 2 keuhkokesk Pirkko Bran

Transkriptio

1 Toiminta17 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk audet Keuhkosair der Pirkko Bran

2 SISÄLLYS Organisaatio ja yksiköt 2 Henkilöstö 3 Kliininen toiminta 4 Tutkimus, koulutus ja kehittäminen 7 ORGANISAATIO JA YKSIKÖT 1. Organisaatio ja yksiköt Keuhkosairauksien linja muodostaa yhden neljästä Hyksin Sydän-ja keuhkokeskuksen linjoista. Keuhkosairauksien erikoisalan toiminta HYKS-alueella on hajautettu kuuluen monen eri tulosyksikön alaisuuteen ja sijoittuen useisiin eri rakennuksiin. Vuonna 217 Sydän- ja keuhkokeskuksen keuhkosairauksien linjan vastuuyksiköitä olivat Meilahden kolmiosairaalan keuhkosairauksien ja kardiologian osasto 6A (sairaansijoja sekä keuhkosairauspotilaille että kardiologisille potilaille) ja keuhkosairauksien osasto 6B, Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden keuhkosairauksien osastot, Iho- ja allergiasairaalan (IAS) unipoliklinikka sekä hengityshalvausyksikkö (hengityshalvauspotilaiden kotihoito ja Vantaalla sijaitseva Rekolan ryhmäkoti). Keuhkosairauksien muu ajanvarauspoliklinikka- ja päiväsairaalatoiminta sijoittuu Meilahden kolmiosairaalan yhteispoliklinikalle ja päiväsairaalaan, Sydän- ja keuhkokeskuksen poliklinikalle (keuhkonsiirtopotilaiden poliklinikka) sekä Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden sisätautien yhteispoliklinikoille ja päiväosastoille. Yhteispoliklinikoilla toimivat keuhkolääkärit kuuluvat keuhkosairauksien linjan henkilöstöön, hoitohenkilökunta Tulehduskeskukseen tai Sisätautien ja kuntoutuksen osaamiskeskukseen. Vuonna 217 keuhkosyöpäpotilaiden onkologinen hoito siirtyi Kolmiosairaalan yhteispoliklinikalta ja päiväsairaalasta Syöpäkeskukseen. Keuhkoputkien tähystyksiä (bronkoskopia) tehdään Meilahden ja Peijaksen sairaalan endoskopiapoliklinikoilla (Vatsakeskus), sekä Jorvin sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla. Keuhkosairauksien erikoisalan oma päivystystoiminta tapahtuu Akuuttiin kuuluvilla Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. 2. Työnjako Meilahden Kolmiosairaalan keuhkosairauksien osastot vastaavat helsinkiläisten ja Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden osastot omien kuntiensa erikoissairaanhoitoa vaativien keuhkosairauspoti-laiden osastohoidosta. Sairaansijoja käytetään tarvittaessa joustavasti yli kuntarajojen. Kolmiosairaalan keuhkosairauksien ja kardiologian osastolla 6A noin puolet keuhkosairauksien hoitojaksoista muodostui elektiivisestä toiminnasta. Sinne keskittyy osa keuhkonsiirtoarviota tai siirron jälkeistä seurantaa tarvitsevien potilaiden hoidosta sekä keuhkoverenpainetaudin tutkimuksista ja hoidosta koko Suomen alueelta. Keuhkosairauksien osastolle 6B on keskitetty tuberkuloosipotilaiden vuodeosastohoito (4 eristyshuonetta). Kolmiosairaalan yhteispoliklinikalla ja päiväsairaalassa hoidetaan helsinkiläisiä keuhkosairauspotilaita uniapneaa ja astmaa ja lukuun ottamatta. Lisäksi yhteispoliklinikalle ohjautuu vaativan erityistason keuhkosairauspotilaita HYKS-erityisvastuualueen ja koko valtakunnan alueelta. Helsingin uniapneapotilaat tutkitaan ja hoidetaan IAS:n unipoliklinikalla, astmapotilaat Tulehduskeskuksen Allergiaklinikkaan kuuluvalla astma- ja allergiapoliklinikalla ja keuhkosyöpäpotilaat lääkehoidon osalta Syöpäkeskuksessa. Jorvin ja Peijaksen sairaalan keuhkosairauksien poliklinikat vastaavat omien alueidensa uniapnea- ja astmapotilaista sekä keuhkosyöpäpotilaiden lääkehoidoista.

3 HENKILÖSTÖ HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen keuhkosairauksien klinikan hallinnosta vastaa linjajohtaja, ylilääkäri Pirkko Brander ja ylihoitaja Marja-Liisa Stenroos, hallinnon sihteerinä toimii Mervi Vasara. Jorvin sairaalassa keuhkosairauksien toiminnasta vastaa ylilääkäri Lauri Tammilehto ja Peijaksen sairaalassa vs. osastonylilääkäri Annette Kainu. Professori, osastonylilääkäri Marjukka Myllärniemi vastaa keuhkosairauksien tutkimuksesta ja opetuksesta. Erikoislääkäreiden vakansseja klinikassa oli vuoden 217 lopussa yhteensä 28, joista 2 ylilääkärin, 5 osastonylilääkärin ja 2 apulaisylilääkärin vakanssia. Erikoistuvien lääkäreiden vakansseja oli 9. Yliopiston viroissa olevilla (professori ja 2 kliinistä opettajaa) on kliiniset sivuvirat joista kertyy klinikkaan laskennallisesti yhteensä noin yhden erikoislääkärin työpanos. Kuva 1. Hoitohenkilökuntaa keuhkosairauksien klinikassa 217 oli yhteensä 196 (5 osastonhoitajaa, 5 apulaisosastonhoitajaa, 3 opetushoitajaa, 86 sairaanhoitajaa, 87 lähihoitajaa, 7 osastonsihteeriä, 2 lääkintävahtimestaria ja 1 lastenhoitaja. Hoitohenkilökunnan sijoittelussa eri yksiköihin hyödynnettiin päivittäisen resursoinnin mallia. Vuokratyövoimaa käytettiin kahden hoitotiimin ostoon hengityshalvausyksikössä. HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksessa on sitouduttu magneettisairaalamallin mukaiseen hoitotyön ja toiminnan laadun kehittämiseen. Keuhkosairauksien linja 217 Hallinto Ylilääkäri Pirkko Brander 27 erikoislääkäriä ja 9 erikoistuvaa lääkäriä sihteeri Mervi Vasara Ylihoitaja Marja-Liisa Stenroos, hoitohenkilökuntaa xx Yliopisto / opetus Professori Marjukka Myllärniemi ja 2 kliinistä opettajaa Meilahden kolmiosairaala Osasto 6 A (22 sairaansijaa keuhkopotilaille) Vastuulääkäri oyl Maija Halme ja oyl Witold Mazur, oh Pirkko Bellaoui Osasto 6B (14-18 sairaansijaa) Vastuulääkäri prof., oyl Marjukka Myllärniemi oh Päivi Wikström Ajanvarauspkl ja päiväsairaalatoiminta (tulehduskeskus yhteispkl) Vastuulääkäri vt ayl Ulla Hodgson Keuhkosairauksien etu- ja takapäivystys Iho- ja allergiasairaala, Unitutkimusyksikkö Uniapneapotilaiden tutkiminen ja hoito Vastuulääkäri vs. ayl Adel Bachour, oh Päivi Wikström Hengityshalvauspotilaiden hoito oh Tarja Kettunen Rekolan ryhmäkoti (6 sairaansijaa) Kotona olevien potilaiden hoito (12 potilasta v. 217 Peijaksen sairaala Vastuulääkäri vt. oyl Annette Kainu 1 vuodeosasto (19 sairaansijaa), oh Hannele Ponkkonen Ajanvarauspkl ja päiväsairaalatoiminta (Sisätaudit ja kuntoutus, yhteisplk) Jorvin sairaala Vastuulääkäri yl Lauri Tammilehto 1 vuodeosasto (23 ss), oh Eeva-Liisa Ihander Ajanvarauspkl ja päiväsairaalatoiminta (Sisätaudit ja kuntoutus, yhteispkl) 3

4 KLIININEN TOIMINTA 217 KESKEISIMMÄT TOIMINTALUVUT 1. Lähetteet Keuhkosairauksien erikoisalalle tulevien lähetteiden määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Vuonna 217 elektiivisten ulkoisten lähetteiden määrä lisääntyi 12,5 % vrt. vuoteen 216; suhteellisesti suurin lisäys tapahtui Jorvin keuhkosairauksien poliklinikalle (+13,7 %) ja Iho- ja allergiasairaalan unipoliklinikalle (+13,2 %). Valtaosa (75 %) lähetteistä oli ulkoisia lähetteitä, eniten lähetteitä tuli alueen terveyskeskuksista (6 %). IAS:n unipoliklinikan lähetteistä 38 % tuli yksityislääkäreiltä. Ylivoimaisesti merkittävin lähettämisen syy oli uniapnea (48 % kaikista Sydän- ja keuhkokeskuksen keuhkosairauksien poliklinikoiden lähetteistä 217), toiseksi yleisin syy on keuhkoröntgenkuvassa havaitun muutoksen selvittäminen (19 % lähetteistä). Lähetteiden käsittelyajat olivat 9 %:ssa lähetteistä < 3 vrk Keuhkosairauksien erikoisalan ulkoiset lähetteet Kolmiosairaalan yhteispkl Jorvin yhteispkl Peijaksen yhteispkli lias unipkly lyhteensä Ensi - ja uusintakäynnit (erikoisalat 8,8X) Ajanvarauspoliklinikkatoiminta keuhkosairauksien poliklinikoilla Keuhkosyövän onkologinen hoito siirtyi Kolmiosairaalasta Syöpäkeskukseen, minkä seurauksena erikoisalan 8 X käynnit Kolmiosairaalan yhteispoliklinikalla ja päiväsairaalassa vähenivät 55 % edelliseen vuoteen verrattuna Meilahti Kolmio Jorvi keupkl Peijas keupkl IAS unipkl Hoitokirjeet ja -puhelut (erikoisalat 8, 8X) Yhteensä 3. Keuhkosairauksien osastotoiminta Sydän- ja keuhkokeskuksen keuhkosairauksien osastoilla (erikoisalat 8, 8X ja 2N) Osastohoitojaksojen määrä lisääntyi 7,2 % verrattuna edelliseen vuoteen, kun taas hoitopäivien määrä väheni lähes 1 %. Meilahden osastolla 6A hieman yli puolet keuhkosairauspotilaiden hoitojaksoista oli hoidonvarauksella alkavia tutkimus- ja hoitojaksoja. Kardiologisten potilaiden hoitojaksoja osas Meilahti Kolmio Jorvi keupkl Peijas keupkl IAS unipkl Yhteensä

5 tolla 6A oli yhteensä 1182 (43 % kaikista). Osaston 6B hoitojaksojen määrä lisääntyi voimakkaasti johtuen unilaboratoriotoiminnan siirtymisestä sinne kesällä 217. Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden keuhkosairauksien osastoille potilaat tulevat yleensä hoitoon päivystyspoliklinikalta Hoitojaksot keuhkosairauksien vuodeosastoi lla (erikoisalat 8, 8X ja 2N) 4. Uniapneatoiminta Uniapnean tutkimisen ja hoidon kysyntä on lisääntynyt vuosi vuodelta, mikä näkyy sekä Iho- ja allergiasairaalan unipoliklinikan toiminnassa että Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden keuhkopoliklinikoiden lähetemäärissä ja toiminnassa. Potilaiden hoitoprosessia on jatkuvasti tehostettu. Itsenäisten hoitajakäyntien määrä IAS:n unipoliklinikalla lisääntyi 19 % verrattuna vuoteen 216 lääkärikäyntien määrän pysyessä ennallaan huolimatta lähetemäärän lisääntymisestä. Uudet langattomat etäseurantamallit olivat käytössä kaikissa yksiköissä. Kesällä 217 unilaboratoriotoiminta siirtyi IAS:n uniyksiköstä keuhkosairauksien vuodeosastolle 6B, jossa hoitojaksojen määrä tästä syystä lisääntyi 47 % ja IAS:n uniyksikössä väheni 64 % vrt Uniapneaa sairastavien ammattikuljettajien ja R2-luokan ajokorttien haltijoiden ajokyvyn arvioinnissa tarvittavien vireystilamittausten (Osler-testit) kysyntä on rajusti noussut TRAFIn uusien ohjeiden seurauksena. Osler-tutkimuksia tehtiin sekä unipoliklinikalla että vuodeosastolla 6B vuonna 217 yhteensä 435 ( , ). Laajoja unirekisteröintejä tehtiin 217 yhteensä 27 (216 84, , ), näistä unilaboratoriossa 28 ja kotona 62. IAS:n unipoliklinikalla uniapneapotilaiden CPAP-hoitoja aloitettiin ( , , ja ). 5 Hengityshalvaushoitopäivät Vuoden 217 lopussa HYKS-alueella oli 15 aikuista hengityshalvauspotilas Meilahti os. 6A ja 6B IAS unipkl:n toiminta Jorvi os. Keu5 Peijas os S4KI KIAS unilaboratorio Hoitopäivät keuhkosairauksien vuodeosastoi lla (erikoisalat 8, 8X ja 2N) Meilahti os6a+b Jorvi os Keu5 Peijas os S4K IAS uniyksikkö Lähetteet Ensi+uusintakäynnitH thoitokirjeet + puheluth thoitajakäynnit + lisäkäynnit Yhteensä Yhteensä 5

6 ta. Näistä 12 hoidettiin potilaan kotona (sairaalan tai potilaan järjestämä hoitorinki 1 potilaalla ja ulkopuolisen palveluntuottajan järjestämä hoitorinki 2 potilaalla) ja 3 potilasta oli Rekolan ryhmäkodissa. Hengityshalvaushoitopäivä kertyi (216 68, , , ) Keuhkonsiirtotoiminta 6. Keuhkonsiirtotoiminta Keuhkonsiirtoja Suomessa on tehty vuodesta 1988 alkaen ja vuoden 217 loppuun mennessä siirtoja on tehty yhteensä 312; vuonna 217 siirtoja tehtiin Lähetteet keuhkonsiirtoarvioon Keuhkonsiirtolistalle asetetut potilaatk tkeuhkonsiirtojen lukumäärä Keuhkonsiirtopotilaiden transplantaatiopoliklinikkatoimintaa oli Sydän- ja keuhkokeskuksen poliklinikalla kahtena päivänä/viikko. Vuonna 217 keuhkonsiirtopoliklinikalla oli lääkärin vastaanottokäyntejä yhteensä 286 (216 8) ja muita polikliinisia suoritteita yli 7. Osastolla 6A keuhkonsiirtopotilaiden hoitopäiviä oli 217 yhteensä 1135 ( ) ja hoitojaksoja 439 ( ). Keuhkosairauksien linjalla ulkokuntatuloja kertyi lähinnä keuhkonsiirto- ja keuhkoverenpainepotilaiden hoidosta. 7. Bronkoskopiatoiminta Perinteisten bronkoskopiatutkimusten tarve on vähentynyt edelleen uusien diagnostisten menetelmien myötä. EBUS (= endobronkiaalinen ultraääni ja näytteenotto bronkoskopian yhteydessä) -tutkimukset on keskitetty Meilahden sairaalaan koko HUS-alueella. Vuonna 217 niitä tehtiin 38 (vuonna ). Uutena toimintana aloitettiin kryobiopsianäytteiden otto Meilahden endoskopiayksikössä (217 yhteensä 6) Bronkoskopiat Meilahti JorviP ipeijasy syhteensä 8. Päivystystoiminta Keuhkosairauksien erikoisalan ympärivuorokautinen päivystystoiminta on HYKS-alueella keskitetty Meilahden sairaalan sisätautien päivystyspoliklinikalle keuhkolääkärille. Vuonna 217 Meilahden päivystyspoliklinikalla keuhkosairauksien päivystyskäyntejä oli yhteensä 145 (vuonna , ja ), ja kuukausittainen vaihtelu oli suurta. Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden päivystyspisteissä keuhkosairauspotilaiden käynnit eivät kohdennu keuhkosairauksien erikoisalan käynneiksi Suuri osa Meilahden sairaalan keuhkosairauksien päivystäjän työstä sekä virkaaikana että päivystysaikana on vastaamista muista sairaaloista ja päivystyspisteistä tuleviin konsultaatiopuheluihin. Keuhkosairauksien etu- ja takapäivystäjä yhdessä vastaavat keuhkosairauspotilaiden tutkimisesta ja hoidosta päivystyspoliklinikalla, Meilahden vuodeosastojen päivystysaikaisesta toiminnasta ja hengityshalvausyksikön potilaiden hoidosta päivystysaikana. 6

7 TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Toiminnan kehittämisessä pääpaino oli edelleen uniapneapotilaiden hoitoprosessin tehostamisessa. Vuonna 217 toteutettiin IAS unipoliklinikalla toiminnan kehittämishanke Kohti SOTE-uudistuksen tavoitteita - uniapneaa sairastavien potilaiden etäseurantaprosessin kehittäminen ja CPAP-laitehoidon seurantavastuun siirtyminen perusterveydenhuollon vastuulle erikoissairaanhoidon aloitusvaiheen jälkeen. Muut hankkeen tavoitteet toteutuivat suunnitellusti, mutta CPAP-laitehoidon seurantavastuu perusterveydenhuoltoon ei vielä vuonna 217 siirtynyt. Keuhkosairauksien erikoisalalla Meilahden alueella kokoontuu säännöllisesti useita moniammatillisia hoitokokouksia: thoraxradiologisessa kokouksessa pohditaan keuhkojen kuvantamistutkimuksissa havaittuja löydöksiä. Hoitoratkaisut keuhkosyöpäpotilaiden osalta tehdään keskitetysti keuhkosyöpäkokouksissa (vuonna 217 niissä oli esillä yhteensä 1159 potilaan asiat), keuhkokudoksen sairauksien osalta fibroosikokouksissa ja keuhkonsiirtopotilaiden osalta transplantaatiokokouksissa. Ongelmallisia uniapneapotilastapauksia ratkotaan kerran kuussa uniapneakokouksissa IAS:n unipoliklinikalla. Osaan kokouksista voi osallistua myös muista sairaaloista videoyhteyksien välityksellä. Vuonna 217 valmistui 4 uutta erikoislääkäriä. Yksi erikoislääkäri suoritti tohtorin tutkinnon. Keuhkosairauksien erikoisalalle erikoistumaan ilmoittautuneiden lääkärien lukumäärä on ilahduttavasti jatkanut nousuaan. Vuoden 217 lopussa Helsingin yliopistoon ilmoittautuneita oli yhteensä 38 (216 33, , ). Erikoistuvien lääkärien virat ja sijaisuudet ovat täyttyneet hyvin. Sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutuksiin osallistuminen on ollut aktiivista. Tutkimustoiminta on vilkastunut, uusia tutkimuslupapäätöksiä tehtiin yhteensä 8 kappaletta 217 ja tieteellisiä julkaisuja kertyi 16. Uusia väitöskirjaprojekteja on rekisteröity kliiniseen tutkijakouluun kymmenkunta kuluneen kahden vuoden aikana. Keuhkosairauksien linjan tutkimustoiminnan pääaiheita ovat uniapnea, keuhkofibroosi, keuhkoahtaumatauti ja keuhkosyöpä. Myös hoitohenkilökunta osallistui tutkimustoimintaan ansiokkaasti. Keuhkosairauksien tutkimusyksikössä on meneillään toistakymmentä lääkeyrityksen tukemaa tai tutkijalähtöistä kliinistä lääketutkimusta (astma ja keuhkoahtaumatauti, idiopaattinen keuhkofibroosi ja keuhkosyöpä). Vuonna 217 yksikössä alkoi myös ensimmäinen faasin 1 tutkimus idiopaattisen keuhkofibroosin alalta. Keuhkosairauksien linja on lähtenyt aktiivisesti mukaan biopankkitoimintaan tutkimusprojektien puitteissa ja keräämällä osastoilta ja poliklinikoilta biopankkisuostumuksia. 7

8 HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Keuhkosairauksien linja HYKS Meilahden tornisairaala Käyntiosoite: Haartmaninkatu 4, Helsinki Postiosoite: PL 34, 29 HUS Puhelin