kertomus 2 keuhkokesk Antti Vento

Transkriptio

1 Toiminta015 kertomus 2 n- ja HYKS Sydä us keuhkokesk Antti Vento

2 SISÄLLYS Organisaatio 2 Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet 4 Toimintaan vaikuttaneet muutokset Keskeiset toiminnan kehittämishankkeet Tulevaisuuden näkymät 6 Opetus ja tutkimus 7 ORGANISAATIO Sydän- ja keuhkokeskus rakentui sydänlinjasta ja rintaontelosairauksien linjasta. Sydänlinjaan kuuluivat kardiologia ja sydänkirurgia ja rintaontelosairauksien linjaan keuhkosairaudet ja yleisthoraxkirurgia. Yleisthoraxkirurgia vastaa keuhko-, ruokatorvi- ja muusta rintaontelon kirurgiasta. Sydänlinja ja rintaontelosairauksien linja jaettiin vuodenvaihteessa kardiologian, sydänkirurgian, keuhkosairauksien ja yleisthoraxkirurgian linjaan noudattaen Hyksin organisaatiomallia. Sydän- ja keuhkokeskuksen ylilääkärikunta vaihtui eläkkeelle siirtymisen seurauksena. Ylilääkäri dosentti Jyri Lommi aloitti sydänlinjan johtajana, sydänkirurgian ylilääkäriksi valittiin professori Tatu Juvonen, dosentti Pirkko Brander nimettiin rintaontelosairauksien linjajohtajaksi ja yleisthoraxkirurgian ylilääkäriksi valittiin dosentti Jari Räsänen. Rytmikardiologian osastonylilääkäriksi valittiin professori Pekka Raatikainen. Tulosyksikön johtajana toimi professori Markku S. Nieminen, häntä sijaisti lähtien dosentti Antti Vento, joka oli myös keskuksen hallinnollinen ylilääkäri. Sihteerinä toimi Anna-Maija Rosnell. Talouspäällikkönä toimii KTM Joni Toivonen, Hallinnollisen ylilääkärin sijaisena toimi Sydänaseman osastonylilääri dosentti Mika Laine. Johtavana ylihoitajana oli Sirkka Ekola, ylihoitajina Annii-na Lahtinen ja Marja-Liisa Stenroos. Tutkimuslinjan johtajana toimi professori Ari Harjula. Dosentti Juha Sinisalo hoiti kardiologian professorin tehtäviä alkaen ja keuhkosairauksien professorin tehtäviä hoiti dosentti Marjukka Myllärniemi.

3 Sydän- ja keuhkokeskuksen Meilahden kolmiosairaalan keuhkosairauksien osasto 6B palkittiin joulukuussa Mielekäs-ohjelman päätösseminaarissa vetovoimaisena sosiaali- ja terveysalan työpaikkana. Väestön ikärakenteen vanheneminen lisää kaikkien erikoisalojemme sairauksien määrää, minkä vuoksi palvelutoimintamme kysyntä kasvaa jatkuvasti. Väestöennuste mukaan alueen väkiluku kasvaa 1,6 miljoonasta 11 %:lla seuraavan 10 vuoden aikana. 75-vuotiaiden osuus kasvaa 1,5-kertaiseksi. Tämä lisää sairastuvuutta ja tarvetta tuottaa sekä sydän- että keuhkosairauksien hoitoon tarvittavia palveluita. Sydän- ja keuhkokeskuksen kirurginen toiminta on vaativaa tertiääritason kirurgiaa. Toiminta on keskitetty Meilahden sairaalaan. Kirurgia on muuttunut, tehdään paljon yhdistelmäleikkauksia ja toimenpiteet edellyttävät erityistarvikkeita. Invasiivista kardiologiaa tehdään Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa. Kardiologian ja keuhkosairauksien potilaita hoidetaan myös muissa Hyksin sairaaloissa. Keuhkosairauksien osalta Hyksiin on keskitetty keuhkosyövän, keuhkovaltimopainepotilaiden, keuhkokudossairauksien ja elinsiirtojen toiminta. Merkittävä osa tästä toiminnasta kuuluu valtakunnalliseen vastuualueeseen. Yleisthoraxkirurgian kysyntä kasvaa. Kasvu on oman alueen sisältä väestörakenteesta johtuvaa ja toisaalta ulkoinen kysyntä kasvaa voimakkaasti, sillä vastaava toiminta loppuu pienistä keskussairaaloista ja keskittyy yliopistosairaaloihin, ja erityisesti Hyksiin. Yleisthoraxkirurgian elektiivisten lähetteiden kasvu vuonna 2015 oli 7,0 % elektiivisen leikkaustoiminnan kasvaessa 5,5 % vuodessa. Vuonna 2015 lähetteitä keuhkosairauksien erikoisalalle tuli 6,7 % enemmän kuin vuonna Sisäisten lähetteiden määrä lisääntyi 7,2 % ja ulkoisten 6,5 %. Yleisimmät syyt lähettämiseen ovat uniapnea (lähes puolet elektiivisistä lähetteistä), radiologisten keuhkomuutosten selvittely ja astman tai keuhkoahtaumataudin selvittely. Uniapnean merkitys näkyy erityisesti Sydän- ja keuhkokeskuksen unipoliklinikalla Iho-ja allergiasairaalassa, jonne tuli vuonna % enemmän lähetteitä kuin vuonna Uniapnean tutkimus- ja hoitoprosesseja uudistettiin ja yhtenäistettiin, ja toiminta järjestettiin hoitajavetoisena. Yleisthoraxkirurgialle on allokoitu 1,6 leikkaussalia. Yleisthoraxkirurgian elektiivisten leikkausten määrä kasvoi 5,5 % ja endoskopioiden määrä 9,2 %. Yksikössä tehdään yhä enemmän vähemmän kajoavaa kirurgiaa, ja se toimii kansallisena ja kansainvälisenä opetuskeskuksena. Poliklinikkajonoa on jouduttu purkamaan lisätöin. Sydänkirurgialle on allokoitu 4 leikkaussalia. Toimintavolyymi ja jonohallinta vaativat lisätöiden tekemistä. Elinsiirtotoiminta on lisääntynyt: vuonna 2015 tehtiin 21 sydänsiirtoa ja 24 keuhkosiirtoa. Sydämen apupumppuja (Heart- Lääkärit Hoitohenkilökunta Muu henkilökunta Erityistyöntekijät Ware) asennettiin 7 kappaletta. Vuonna 2015 asennettiin Pohjoismaiden ensimmäinen TAH (total artificial heart, SyncardiaTM) siltahoitona sydämensiirtoa varten. ECMO-hoitoja, eli kehon ulkopuolisia hapetusjärjestelmiä asennettiin 33 potilaalle, näistä keuhkoperäisin syin 8 kappaletta. Sydänkirurgisen teho-osaston toimintaa kehitettiin, minkä ansiosta voitiin vähentää varsinaisen teho-osaston käyttöä. Vuonna 2015 sydänkirurgisen tehon ME2A paikkatilanteen takia jouduttiin siirtämään 15 sydänleikkausta. Laajojen sydänleikkausten kokonaismäärä oli Robottisydänleikkauksia tehtiin 48 (vuonna ), suurin osa näistä oli mitraaliläpän korjauksia. Kardiologian osalta kaikissa toiminnan muodoissa oli kasvua. Hoitoonpääsytilanne on ollut haastavinta rytmihäiriöpuolella, jossa lähetteiden määrä on kasvanut. Työaikarajoitteiden vuoksi toimintaa ei voitu lisätä kysynnän kasvua vastaavasti. Tahdistintoiminnan kysynnän kasvusta johtuen oli tähän toimintaan tilanteen pakottomana välttämätöntä lisätä lääkärityövoimaa. Vuoden 2015 aikana verisuoni- tai pientoimenpiteenä tehtävien tekoläppätoimenpitei- 3

4 den tai vastaavien määrä on kasvanut. Transfemoraalisten TAVI-toimenpiteiden osalta kasvua oli 71 % (60 -> 103). Kaikkiaan katetriteitse asennettiin 123 läppää, tahdistinasennusten kokonaismäärän säilyi ennallaan 1008:ssa, mutta tahdistimien profiili on muuttunut enemmän (ICD-tahdistimet 177 -> 228) ja tahdistimien vaihtoja tehtiin 244. Angioita tehtiin enemmän > 4930, samoin PCI-toimenpiteitä > Kardiologia on vastannut valtakunnallisesti sydänsiirtoarvioista yhdessä siirtokirurgien kanssa ja vaikeata sydämen vajaatoimintaa sairastavien sekä aikuisten synnynnäistä sydänvikaa sairastavien potilaiden hoidosta. Osastotoiminta Sydän- ja keuhkokeskuksen erikoisaloilla on ollut vaihtelevaa keskimääräisen täyttöasteen ollessa korkea % kuukausittain. Hoitojaksojen kestot ovat jonkin verran lyhentyneet. Keskimääräinen hoitoaika kardiologian valvonnassa on 3,2 3,7 vuorokautta ja vuodeosastolla on 4,1 4,7 vuorokautta Ulkoiset ja sisäiset lähetteet lkm KardiologiaS asydänkirurgia Elinsiirtopotilaat KeuhkosairaudetY tyleisthoraxkirurgia Toteuma 2014 Toteuma 2015 HOIDON SAATAVUUS, HOITOONPÄÄSY JA SIIRTOVIIVEET Vuoden 2015 aikana hoitoa sai eri potilasta. Määrä on noin 5,0 % edellisvuotista suurempi. Hoidettujen potilaiden määrän kasvu on jopa hieman tuotettujen palvelujen volyymikasvua suurempi. Sydän- ja keuhkokeskukseen saapuneiden ulkoisten elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi 4,3 % edellisvuodesta. Jäsenkunnista lähetteitä saapui 4,2 % ja muista kunnista 5,8 % edellisvuotista enemmän. Sisäisten lähetteiden, joita sydän- ja keuhkokeskuksen lähetteistä on yli 40 %, määrä kasvoi 9,3 %. Lähetteiden (ulkoiset ja sisäiset lähetteet yhteensä) määrä kasvoi kaikilla Sydänja keuhkokeskuksen erikoisaloilla. Kardiologian lähetteet lisääntyivät 7,0 %, sydänkirurgian 10,9 %, keuhkosairauksien 5,5 % ja yleisthoraxkirurgian 2,9 % edellisvuodesta. Lähetemäärän kasvun johdosta myös hoitoon odottavien potilaiden määrä kasvoi edellisvuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Hoitoon odottavien määrä kasvoi erityisesti kardiologian erikoisalalla. 4

5 TOIMINTAAN VAIKUTTANEET MUUTOKSET 2015 Sydänlinja Sydänvalvontayksikkö (CCU) on 9-paikkainen valvontayksikkö, jonka henkilökunta siirtyi Sydän- ja keuhkokeskukseen Meilahden sairaalan osalta kardiologisten potilaiden diagnostiset tutkimukset ja hoidot sijoittuvat keskeisesti sydäntutkimusosastolle ja kardiologian poliklinikalle, sydänvalvontayksikköön (CCU) ja Tornisairaalan osastoille 9A, 9B, 8A ja 8 valvonta sekä Kolmiosairaalan osastolle 6A. Muutto Torni- ja Kolmiosairaalaan tehtiin alkukeväästä Sydänkirurgia siirtyi väistöstä (V1S) osastolle ME10, vastaavasti yleisthoraxkirurgia (V2T) osastolle ME11. Torniin muutto ei aiheuttanut merkittäviä toimintahäiriöitä. Hyksin kansainvälistä toimintaa lisättiin Leikkausalikapasiteetin nosto 2 leikkaukseen/päivä yhdessä salissa 4 päivänä viikossa. Robottisydänkirurgia vaatii vahvaa erityisosaamista, leikkausvolyymin kasvu ja kansainvälinen opetustoiminta vaatii laajempaa panostusta tähän toimintaan. Rintaontelosairauksien linja Keuhkosairauksien vuodeosastotoiminta Meilahden sairaalassa uudistui Tornisairaalan valmistuttua. Meilahden alueella keuhkosairauksien vuodeosastotoiminta keskitettiin Kolmiosairaalaan 6. kerrokseen (osastot 6A ja 6B) ja vuodeosastosairaansijamäärä keuhkosairauspotilaille väheni aiemmasta 55 paikasta 44 sairaansijaan. Keuhkosairauksien osastolle perustettiin kardiologian elektiivisten potilaiden yksikkö (5 7 sairaansijaa). Reuma-, nefro- ja keuhkosairauksien osaston purkautuminen muihin tulosyksiköihin vaikutti myös henkilöstön siirtymiseen toiminnan mukana. Osastolle saatiin toimintaa vastaava määrä henkilöstöä alkaen. Sydän- ja keuhkokeskuksessa tapahtui kolmen osaston muutto väistö- ja Kolmiosairaalasta Tornisairaalaan huhtikuussa. Muuttoon liittyviin pakkaamisiin, muuttoon ja uusien toimintojen opetteluun varauduttiin lisäämällä 3 viikon ajalle lisähenkilöstöä. Toukokuussa 2015 keuhko-, reuma-, nefrologian osasto hajaantui, toimintaa ja henkilöstöä siirtyi HYKS Akuuttiin ja HYKS Vatsakeskukseen. Muuttoihin varauduttiin myös lisäresursoinnilla. Tornisairaalaan muuttoa edelsi perusteellinen koulutusohjelma, koulutukset ja perehdytykset olivat usean päivän mittaisia. Sovitulla aikataululla ja touko-kesäkuun vaihteessa Silmäkorvasairaalasta muutti keuhkosairauksien osasto Kolmiosairaalaan osastolle 6B. 5

6 KESKEISET TOIMINNAN KEHITTÄMISHANKKEET ) Toiminnankehittämishanke Potilasturvallisuuden parantaminen, robottileikkaussalin checklist, aseptiikkapassi 2) Eteisvärinäpotilaan hoitoketju: 3) Lean-hankkeina tahdistinpotilaiden hoitoketju, kotiutuksen aikaistaminen, hoitoonpääsy 4) Toiminnankehittämishanke Keuhkosyöpäpotilaan hoitoprosessin arviointi ja kehittäminen Hyksissä: keuhkosyöpäepäilystä viiveettä tutkimuksiin ja leikkaushoitoon. 5) 3D-animaatioiden tuottaminen HUS-palvelimelle: angiografia/pci sekä tahdistimen asennus. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Meilahden sairaalaan kuudennen angiolaboratorion rakentaminen vuonna 2016 on käynnistetty. Ablaatiopotilaiden (eteisvärinä ja SVT) määrä kasvaa, TAVI-toimenpiteiden määrä kasvaa voimakkaasti ja suurin osa niistä tehdään nivusteitse. Investointi mahdollistaa tehokkaan toimintavolyymin kasvun li-sääntyneeseen tarpeeseen ja palvelee lisääntynyttä angio/pci-toimintaa. Salissa voidaan asentaa katetriläppiä, tehdä mitraaliläpän klippikorjauksia sekä tahdistinjohtoasennusten vaativia toimenpiteitä. Vähemmän kajoava kirurgia kasvaa sydän- ja yleisthoraxkirurgiassa, mikä vaatii jatkossa investointihankkeina kriittisten laitteiden päivittämisen leikkaussalissa (keuhko- ja ruokatorvikirurgia, sydänkirurgia). Transplantaatioiden ja apupumppujen määrä kasvaa. Samoin keuhkovaltimoiden puhdistusleikkaukset tulevat lisääntymään. Perinnöllisten sydänsairauksien seuranta keskittyy Meilahden sairaalaan. Yleisthorakirurgian vaativien syöpäleikkausten määrä kasvaa. Yhteistyö HYKS Syöpäkeskuksen kanssa lisääntyy. Keuhkosairauksien määrä on ollut koko ajan nousujohteinen. Asiassa tehdään vahvaa yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa hoitoketjujen järkiperäistämiseksi ja kokonaiskustannusten säästämiseksi. Sydänkirurgian tehokapasiteettia täytyy lisätä, jotta pystytään vastaamaan kasvavaan volyymiin. Yksikön oikea resursointi vapauttaa tehopaikkoja uusille sydänleikkaus- ja elinsiirtopotilaille. Osastojen ME10 ja ME11 kaikki sairaansijat tullaan ottamaan käyttöön. Sydänkirurgisen tehon ME2A kuolleisuus on tällä hetkellä pieni (Intensium-tietokanta), mikä kertoo oikeasta potilasvalinnasta. HYKS Akuutin toimintastrategian muutos lisää kuormitusta osastoilla ja valvonnassa. Päivystysalueelta potilaat pyritään siirtämään jatkossa mahdollisimman nopeasti päivystysalueelta osastoille, minkä vuoksi osastoja täytyy resurssoida lisää tulevaisuudessa. Koko unipoliklinikan siirtyminen Meilahden kampusalueelle olisi kokonaisuuden kannalta kannattavaa, henkilöstöresursseja voidaan käyttää järkevämmin. Kardiologian poliklinikan toiminnan laajeneminen ja vastaaminen lisääntyvään potilasvirtaan on tarpeellinen erityisesti rytmikardiologian poliklinikalla ja perinnöllisten sydänsairauksien keskuksessa (kardiomyopatiakeskus: perinnölliset rytmihäiriöt ja perinnöllinen kolesterole- 6

7 miapoliklinikka). Resursointi kohdentuu lisääntyneiden lähetteiden tarkasteluun, lisääntyneisiin vastaanottoaikoihin sekä hoitopuheluihin. Sukupuiden laatiminen ja potilaiden (lähisukulaisten tutkiminen) vaatii runsaasti sairaanhoitajan työaikaa. Kysynnän kasvusta johtuen jäsenkunnille tuotettujen palvelujen määrä ylitti sekä talousarvion tason että edellisvuoden toteuman. Tämä johti myös laskutuksen osalta talousarvioylitykseen. Hoitopalvelut muista sairaaloista näkyvät vuoden 2015 Sydän- ja keuhkokeskuksen toteumatiedoissa aiemmasta poiketen vuoden alussa toteutetuista kirjaamismuutoksista johtuen. OPETUS JA TUTKIMUS Tutkimus- ja opetustoiminnasta vastaa sydän- ja thoraxkirurgian professori sekä koulutus-, opetus- ja tutkimustyöryhmä. Tutkimushankkeet kirjataan ja lupamenettely noudattaa HUS:n tutkimuseettistä lupamenettelyä. Sydän- ja keuhkokeskus vastaa rintaalueen kandidaatti- ja erikoistumiskoulutuksesta. Sydän- ja keuhkokeskus järjestää alueellista koulutusta erikoisaloillaan ja ylläpitää omaa täydennyskoulutusohjelmaa. Opetuksia pitävät professorit, dosentit ja erikoistuvat lääkärit, joiden koulutukseen opetus myös kuuluu. Kansainvälinen opetustoiminta on vilkasta, useat lääkärit ovat mm. olleet seuraamassa robottisydänkirurgisia ja yleisthoraxkirurgisia sekä katetriläppien asemointia. Tältä osin yhteistyötä tehdään Cleveland Clinicin kanssa. Katetriläpän asennusta käy opiskelijoita ja erikoislääkärimme opettavat tekniikkaa kansainvälisesti. Kesäkuussa Hyksistä lähetettiin liveesitys katetriläppätoimenpiteestä kardiologiseen C3-kongressiin, joka pidettiin Miamissa Yhdysvalloissa. Live-demonstraatio oli ensimmäinen Suomessa. Erikoislääkärikoulutus Erikoistuvien virkoja Sydän- ja keuhkokeskuksessa on 24 ja erikoistumisopintoihin hakeneita 118. Tutkinnon suorittaneita vuonna 2015 oli 4 (kardiologia). Tutkimustoiminnan järjestely Sydän- ja keuhkokeskuksen tutkimukset ovat pääasiassa tutkijalähtöisiä ja yhteistyötä tehdään Biomedicumin tutkimusyksiköiden kanssa. Rintaontelosairauksien linjalla on yksi erikoistuva, joka on saanut yliopiston ja Hyksin yhteisviran kahdeksi vuodeksi, josta hän on vuosittain 6 kk tutkijana ja 6 kk kliinisessä työssä. Tieteellinen tutkimus Sydän- ja keuhkokeskukselle myönnettiin vuonna 2015 neljä TYH-hanketta. Tietu-tutkimusrekisteriin tallennettiin tutkimuksia ja tutkimuslupia 29 kpl vuonna 2015, meneillään olevia tutkimuksia on lähes 80. Julkaisuja tehtiin vuonna 2015 yhteensä 76, eniten kardiologian alalla. Yksi sydän- ja thoraxkirurgian väitöskirja valittiin Lääketieteellisen tiedekunnan vuoden väitöskirjaksi. Opetuksen ja tutkimuksen rahoitus Opetuksen rahoitusta oli vuonna 2015 käytettävissä euroa. 7

8 Tutkimusrahoitus perustuu valtion tutkimusrahoitukseen, HUS-rahoitukseen sekä kilpailutettuun kotimaiseen rahoitukseen. Tulosyksikölle myönnettyä rahoitusta, TYH-hankkeiden overheadia ja Yhtymähallinnon kaikille tulosyksikölle myöntämää tutkimusrahaa oli noin , josta haun kautta jaettiin tutkimusprojekteille noin Sydänja keuhkokeskuksella on useita tutkimussopimuksia ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Hoitotieteellinen opetus ja tutkimus Ylihoitajat ja hoitotyön kliininen asiantuntija ovat toimineet asiantuntijaluennoitsijoina erikoissairaanhoidossa ja yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Osallistumme hoitotyön johdon ja hoitotyön toiminnan ja toteutussuunnitelman mukaiseen toimintaan sekä vetovoimainen sairaala -kriteerien mukaiseen toiminnan ja hyvän johtamisen toiminnan kehittämiseen. Kaksi maisteriopiskelijaa tuotti projektityön Sydän- ja keuhkokeskuksen lähiesimiesten näkemyksistä vetovoimaisen sairaalan johtamisen periaatteista. Hyödynnämme tuloksia kehitettäessä koulutusta ja infotilaisuuksia tulosyksikössä vuonna Yksi maisteriopiskelija tuotti projektityön Sydän- ja keuhkokeskuksen potilasturvallisuuskulttuurista. Tietoa hyödynnetään koulutuksissa. Sydän- ja keuhkokeskuksen lähiesimiesten näkymistä on tulossa Pro Gradu -työ (Vetovoimainen sairaala - osastonhoitajan näkökulma). Henkilöstön osaamisen varmistamiseksi ja nykytilanteen selvittämiseksi kaikissa yksiköissä on tehty NCS-mittaukset, itse- ja esimiesarviointia sekä toiminnan kehittämiseksi henkilöstön sitoutumiseen liittyvä tutkimus NES (Nurse Engagement Survey), joka tuloksia hyödynnämme. NCS-mittauksen perusteella vuonna 2015 aloitimme pätevän tason 30 op täydennyskoulutuksen yhteistyössä Metropolian kanssa, ideologiana läpi koulutuksen näyttöön perustuva toiminta. Lisäksi Taura-ammattiuramallimittaus on meneillään. Henkilöstön osaaminen Henkilöstömäärän ja osaamisen tulee vastata vaativaa erikoissairaanhoidon tasoa niin sydän- ja thoraxkirurgian kuin kardiologian ja keuhkosairauksien osalta. Sydän- ja keuhkosiirtotoiminta vaatii hyvin syvää erityisosaamista. Henkilöstön osaamista on vahvistettu työkierroilla ja erilaisilla monipuolisilla koulutuksilla, kun kardiologian elektiivistä toimintaa siirtyi toiselle keuhkosairauksien osastolle. Sisäistä koulutusta järjestettiin säännöllisin viikottaisin seminaarein kaikilla osaamiskeskuksen linjoilla. 8

9 HYKS Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Meilahden tornisairaala Käyntiosoite: Haartmaninkatu 4, Helsinki Postiosoite: PL 340, HUS Puhelin: