45 Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän uudistetun opetussuunnitelman hyväksyminen lasten ja nuorten kuvataidekouluun

Transkriptio

1 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) Aika , klo 17:34-21:10 Paikka Lahelan tertun päiväkoti Käsitellyt asiat 43 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 44 Pöytäkirjan tarkastus 45 Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän uudistetun opetussuunnitelman hyväksyminen lasten ja nuorten kuvataidekouluun 46 Osavuosikatsaus I 2018, kasvatus- ja sivistyslautakunta 47 Tuusulan palveluverkkosuunnitelma Monion hankesuunnitelma - uusi oppimisympäristö ja monitoimitalo 49 Toimivallan delegointi / Kellokosken koulun kalustehankinta 50 Suomi 100-vuotta juhlavuoden puun istutus kunnan kiinteistöjen pihoille, aloite 51 Ei julkinen 52 Ei julkinen 53 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 54 Ilmoitusasiat 55 Muut asiat

2 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) Saapuvilla olleet jäsenet Jussi Salonen, puheenjohtaja Ari Weckman Arto Nätkynmäki Elina Väänänen, saapui 17:55 Elisa Laitila Jerry Airikka Kari Kinnunen Karita Mäensivu Lea Ahonen, poistui 19:30 Matti Alanko Mea Hannila-Niemelä Katja Nordström Sanna Tuhkunen Heikki Leinonen Muut saapuvilla olleet Satu Grenfors, hallintosihteeri, sihteeri Markus Torvinen, opetuspäällikkö Terttu Turnbull-Smith, talouspäällikkö Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Ronja Kalenius, nuorisovaltuuston edustaja Aino Mielo, nuorisovaltuuston edustaja Timo Rusanen, kansalaisopiston rehtori Laura Nurro, lasten kuvataidekoulun päätoiminen opettaja Poissa Laura Åvall, 1. varapuheenjohtaja Eeva-Liisa Nieminen Harri Hellgren Elsa Mikkola Allekirjoitukset Jussi Salonen Puheenjohtaja Satu Grenfors Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Matti Alanko Ari Weckman

3 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) 43 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan läsnäolijat. Ehdotus Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

4 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) 44 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Lea Ahonen ja Ari Weckman. Päätös Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Matti Alanko ja Ari Weckman. Kokouksessa käsitelttiin 45 Kuvataidekoulun opetuussuunnitelman käsittelyn jälkeen 47 Tuusulan palveluverkkosuunnitelma Jäsen Ahonen poistui kokouksesta 47 käsittelyn jälkeen.

5 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) 45 Lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän uudistetun opetussuunnitelman hyväksyminen lasten ja nuorten kuvataidekouluun TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Timo Rusanen timo.rusanen@tuusula.fi kansalaisopiston rehtori Liitteet 1 Ops_2018_Tuusulan_Kuvis(2).pdf Tuusulan kansalaisopiston yhteydessä toimiva lasten ja nuorten kuvataidekoulu on antanut kuvataiteen perusopetusta vuodesta 2000 alkaen. Koulussa on 268 oppilasta lukuvuonna Heidän ikänsä on vuotta ja he opiskelevat 22 opetusryhmässä Hyrylässä ja Kellokoskella. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulun kuvataiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelma perustuu lakiin (633/1998) ja asetukseen (813/1998) taiteen perusopetuksesta. Lain mukaan koulutuksen järjestäjän tehtävänä on laatia ja hyväksyä opetusta varten oma opetussuunnitelma taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määräysten mukaisesti. Kuvataidekoulussa nyt käytössä oleva opetussuunnitelma hyväksyttiin kasvatus- ja koulutuslautakunnassa , jolloin siirryttiin yleisestä oppimäärästä laajan oppimäärän mukaiseen opetukseen. Laajan oppimäärän mukaisen opetuksen tehtävä on antaa oppilaille mahdollisuus opiskella pitkäjänteisesti ja monipuolisesti sekä saada valmiuksia hakeutua taiteenalan jatko-opintoihin. Opetushallitus on vahvistanut uudet taiteen perusopetuksen oppimäärien (yleinen ja laaja) opetussuunnitelman perusteet, johon pohjautuva laajan oppimäärän opetussuunnitelma tulee ottaa myös Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa käyttöön alkaen. Opetussuunnitelmauudistus muuttaa opintojen rakennetta siten, että laajan oppimäärän perusopintojen laajuus kasvaa 540:stä 800:aan tuntiin. Syventävien opintojen kokonaisuus on jatkossa 500 tuntia ja koko oppimäärän laskennallinen laajuus 1300 tuntia säilyy ennallaan. Uuden opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa korostuu oppilaiden mahdollisuus vaikuttaa oman opintopolkunsa rakentumiseen omien tavoitteiden suuntaiseksi etenkin syventävissä opinnoissa. Tavoitteena on, että opintojen edetessä oppilas vähitellen löytää itselleen mielekkäimmät ja sopivimmat kuvallisen ilmaisun muodot ja että hän käyttää ilmaisuaan vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin välineenä myös julkisissa ympäristöissä. Taiteen perusopetuksessa ovat mukana vuotiaat oppilaat. Lisäksi Kuvataidekoulussa annetaan nuoremmille varhaisiän opetusta, jonka tuntimäärä ei sisälly laajan oppimäärän laskennalliseen tuntimäärään. Uudistettu Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulun laajan oppimäärän opetussuunnitelma on määrä ottaa käyttöön 1. elokuuta 2018 alusta ja sen

6 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) on määrä korvata kasvatus- ja koulutuslautakunnassa hyväksytty opetussuunnitelma. Lisätiedot: kuvataidekoulun päätoiminen opettaja Laura Nurro p ja kansalaisopiston rehtori Timo Rusanen p Ehdotus Esittelijä: Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä Lasten ja nuorten kuvataidekoulun kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

7 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) 46 Osavuosikatsaus I 2018, kasvatus- ja sivistyslautakunta TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Markus Torvinen, Hannamari Halinen, Virpi Lehmusvaara, Terttu Turnbull- Smith markus.torvinen@tuusula.fi, hannamari.halinen@tuusula.fi, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi, terttu.turnbull-smith@tuusula.fi opetuspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja, talouspäällikkö Liitteet Strategia ja riskienhallinta_ta 2018 seuranta.pdf 2 Kassiv_042018_hlöstö pdf 3 Kassiv_irtain omaisuus pdf 4 Kassiv_kiinteät rakenteet ja laitteet tot pdf 5 Kassiv_ovk_ pdf Vuoden 2018 talousarvion täytäntöönpanosäännösten mukaan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan toimielimille tammi-huhtikuulta ja tammi-elokuulta osavuosikatsauksissa sekä koko vuodelta tilinpäätöksessä. Kasvatus- ja sivistyslautakunnan alaisten tulosyksiköiden käyttösuunnitelmien seurantaraportti, talousarvion, henkilöstöindikaattorien ja investointien toteutuminen sekä strategisten tavoitteiden toteutuminen tammi-huhtikuulta ovat liitteenä. Kasvatuksen ja koulutuksen tuloalueella on laadittu kevään 2018 aikana kuntastrategian valtuustokauden tavoitteita ja tehty uutta kehittämissuunnitelmaa henkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja päättäjien osallisuus huomioiden. Toimintaamme on vaikuttanut merkittävästi kiinteistöissä käynnissä olevat korjaustyöt ja sisäilmatutkimukset. Kiinteistöjen kunto on vaikuttanut henkilöstön sairaspoissaoloihin. Sisäilmakorjaukset ovat vaikuttaneet päiväkotipaikojen määriin (Pellava) ja olemme joutuneet kuljettamaan lapsia väistötiloihin Kirkonkylän koulussa ja Ruotsinkylän koulussa. Tulosalueella on valmisteltu 10 vuoden investointisuunnitelmaa, jossa linjataan palveluverkon kehittäminen. Vuoden alusta perustettiin kasvun ja oppimisen tuen yksikkö, johon kuuluvat koulupsykologit, koulukuraattorit, erityisen tuen koordinointi ja ohjaamotoiminta. Yksikköä johtaa Helena Palola. Yksikössä on valmisteltu mm. uusi tuen malli yläkoululaisille oppilaille ja valmistauduttu vammaisopetuksen lisäyksiin. Olemme hakeneet Opetushallituksen hankerahoitusta kansainvälisen toiminnan edistämiseen, opetuksen kokeilutoimintaan, opetusteknologian kehittämiseen sekä henkilöstökoulutukseen. Varhaiskasvatuksen maksujen muutos vaikuttaa koko vuositasolla euroa vähentävästi tuloihin. Lautakunta päätti, että muutoksia yksityisen hoidon tukiin ja kerhotoiminta on maksutonta lukien.

8 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) Rykmentinpuiston Monio-hanke on edennyt suunnitellusti. Arkkitehtikilpailun ratkeamisen jälkeen on tehty tilojen ja toiminnan suunnittelua. Käyttäjien tiimit on luotu ja niiden toiminta alkaa kevään kuluessa. Tuusulan lukion hakijamäärät nousivat kaikissa kolmessa toimipisteessä kevään yhteishaussa. Ensisi-jaisia hakijoita oli Hyrylässä 130 (paikkoja 115), Jokelassa 38 (paikkoja 60) ja Kellokoskella 36 (paikko-ja 35). Lopulliset tulokset saadaan kesäkuun puolivälissä. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat ja parhaillaan on laadittu kuntakohtaisia opetussuunnitelmia. Kansalaisopistossa on kehitetty maahanmuuttaja luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Kasvatus-ja sivistyslautakunnan alaisessa toiminnassa ennustetaan talousarvion ylittyvän ulkoisten menojen osalta euroa ja tulojen alittuvan euroa. Lisäksi osavuosikatsauksen yhteydessä esitetään määrärahasiirrot henkilöstöhallinnolta toimialoille Kuel-eläkemenoperusteisen ja varhemaksujen ( euroa) sekä työterveyshuollon kulujen osalta ( euroa). Palkkasopimusten vaikutukset määrärahoihin arvioidaan toisen osavuosikatsauksen yhteydessä. Sisäisiin vuokriin tehdään vähennyksiä väistötilojen käyttöönoton myötä yhteensä euroa Hyökkälän, Kirkonkylän ja Ruotsinkylän koulujen osalta. Kasvavan oppilasmäärän vuoksi Mikkolan kouluun lisätään yksi erityisopetuksen ryhmä 1.8. lukien, kustannusvaikutus euroa. Leasingrahoituksella hankittaviin ict-laitteisiin esitetään euron määrärahaa. Harkinnanvarainen hankerahoitus sisältyy ennusteen menoihin ja tuloihin. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuottoarviota lasketaan eurolla. Investointimäärärahoihin esitetään euroa Kirkonkylän koulun ja Mattilan päiväkodin väistötilojen kalusteisiin. Lisäksi esitetään euron määrärahasiirtoa tablet-laitteisiin varatuista määrärahoista Ruotsinkylän koulun oppimisympäristön kalusteisiin. Ehdotus Esittelijä: Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää merkitä osavuosikatsauksen tiedoksi esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle seuraavat määrärahamenolisäykset ja -vähennykset ja tuloarviomuutokset sekä investointimäärärahojen lisäykset ja siirrot Tuloarviomuutokset Varhaiskasvatuspalveluiden tulovähennys euroa Opetuksen tulolisäys euroa Tuloarviomuutokset yhteensä euroa Määrärahalisäykset Uusi erityisopetuksen ryhmä euroa Hankkeiden henkilöstökulut euroa

9 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) Ict -laitteiden vuokrat euroa Henkilösivukulut euroa (siirretään yleisjohdon ja konsernipalveluiden määrärahoista) Työterveyshuollon kulut euroa (siirretään yleisjohdon ja konsernipalveluiden määrärahoista) Määrärahalisäykset yhteensä euroa Määrärahavähennykset sisäiset vuokrat euroa Investointimäärärahojen lisäykset väistötilojen kalusteet euroa Investointimäärärahojen siirrot tablet -tietokoneiden määrärahasta siirretään euroa Ruotsinkylän koulun oppimisympäristön kalustamiseen Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

10 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) 47 Tuusulan palveluverkkosuunnitelma TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Virpi Lehmusvaara, Markus Torvinen, Hannamari Halinen, Ritva Lappalainen virpi.lehmusvaara@tuusula.fi, markus.torvinen@tuusula.fi, hannamari.halinen@tuusula.fi, ritva.lappalainen@tuusula.fi kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö, tilakeskuksen päällikkö Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta. Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei myöskään enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevien tilojen osalta ei Tuusulan kunnan näkökulmasta ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista tehdä erityisiä kehittömistoimia, koska palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään käytännössä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä ja mahdollisesti vuoden 2020 alussa voimaan tulevassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveystoimen tilojen osalta on tarkoituksenmuikaista ylläpitää niiden käyettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Tuusulan kunnan kiinteistösalkkuun kohdistuva laskennallinen korjausvelka on noin 21 milj. Euroa (Trellum raportti 2017). Rakennuksen korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi kohtuullisessa, mutta kuitenkin käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle määritellyn 75 % tavoitetason, lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan määrittää yksittäisen rakennuksen korjausvelka. Kiinteistösalkkuun kohdistuva peruskorjaustarve on noin 23 milj. euroa ja välitön perusparannustarve noin 43 milj. euroa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennusten nykykunto alittaa 60 prosentin. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90%) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120%) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen laatutasoa nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Rakennuskannan korjausvelkalaskenta on suuntaa antava arvio rakennuskannan tilasta eikä välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta. Yksittäisen rakennuksen todellinen kunto saattaa poiketa laskennallisesta riippuen mm. rakennuksen käytöstä ja ylläpidon asteesta. Tarkempaan

11 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) tarkasteluun tulee käyttää esim. rakennuskohtaisia kuntotutkimuksia ja rakennusosakohtaisia kuntoarviointeja. Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen ( ) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi (liite 1). Jos palveluverkkoa ei saada uudistettua ja supistettua, niin yhä useamman rakennuksen kohdalla joudutaan tinkimään ylläpidosta, jolloin riskinä on, että korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla vidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonasitehokkuutta ja -kustannuksia. Tilankäytön tehostuminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannus-säästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Uutta päiväkotia suunniteltaessa lähtökohtana on vähintään 9-ryhmäinen päiväkoti, jonka yhteyteen voidaan toteuttaa tilat myös perhekeskustoiminnalle tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnoille ja esimerkiksi taiteen perusopetukselle- Vastaavasti luovutaan pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä. Uusien rakentuvien asuinalueiden päiväkodit sijoitetaan koulujen tai muiden palveluiden läheisyyteen esimerkiksi ikäihmisten palveluiden läheisyyteen. Päiväkotien tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa. Uudet päiväkotien tilalliset ratkaisut suunnitellaan siten, että ne ovat monimuotoisia ja tehokkaita toiminnan ja tilankäytön suhteen. Piha-alueiden ja ympäristön kasvatukselliseen sisältöön ja käytön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota helppohoitoisuuden ohella. Tuusulan kunnan perusopetuksen palveluverkon lähtökohtana on, että erillistä ala- ja yläkouluista siirrytään kohti yhtenäisiä peruskouluja, jossa annetaan kaikkien luokka-asteiden opetusta turvaten mahdollisimman yhtenäisen koulupolku. Perusopetusryhmien muodostamisen lähtökohtana ovat vähintään 22 oppilaan ryhmät. Opetusryhmien sijoittelu tehdään huomioiden tilojen tehokas

12 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) käyttö. Koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulukerhotoiminta järjestetään pääsääntöisesti alakouluilla ja myös esiopetusryhmät pyritään sijoittamaan koulujen tiloihin alaluokkien läheisyyteen. Kouluverkkoselvitys ja uusinvestoinnit perustuvat pääosin 4 sarjaisiin yhtenäiskouluihin ja 22 oppilaan perusopetusryhmiin. Myös iltapäivätoiminnalle ja esiopetusryhmille varataan toimitilat kouluilta. Nykyisiä hyväkuntoisia koulukiinteistöjä hyödynnetään mahdollisimman paljon kuitenkin siten, että tilaratkaisuissa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvät riskit. Suunniteltaessa yhtenäiskoulu-investointeja tarkastellaan myös lähikoulujen oppilasvirtoja uudelleen ja samalla arvioidaan mahdollisuutta luopua korjaustarpeessa olevista kiinteistöistä. Koulunjohtajakoulut on yhdistetty lähikouluun. Pienien yksiköiden tulee olla vähintään kahden ryhmän kokoisia eli oppilasmäärän tulee olla vähintään 40 oppilasta. Koulun ylläpito tulee tarkasteluun, jos rakennus vaatii isoja korjausinvestointeja. Kasvatus- ja sivistystoimessa on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa laatinut kevään 2018 aikana aiempien selvitysten pohjalta ehdotuksen, jossa Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko kehitetään seuraavien rakennushankkeiden kautta: Etelä Tuusulan päiväkoti uudisrakennus (10 ryhmää) Kirkonkylän kampukseen päiväkoti uudisrakennus (9 ryhmää) Kirkonkylän kampus uudisrakennus(vuosiluokat 1-6) MONIO lukio-kulttuurikeskus uudisrakennus Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus (nelisarjaisuus) Rykmentinpuiston monitoimitalo uudisrakennus Lahelan monitoimitalo uudisrakennus Jokelan koulukeskus (yhtenäinen peruskoulu / yläkoulu + lukio, mahdollisesti kuudennet vuosiluokat) peruskorjaus ja laajennus (oletus) Jokaisen päiväkoti- ja kouluyksikön toiminnalliset muutokset (kalustus, pihat) perus- ja vuosikorjaukset Hankkeet toteutuisivat ns. kahdessa aallossa. Ensin rakentuisivat Etelä- Tuusulan päiväkoti, Kirkonkylän koulukampus, lukio- ja kulttuuritalo Monio ja Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus. Toisessa aallossa Rykmentinpuiston monitoimitalo, Lahelan monitoimitalo ja Jokelan koulukeskuksen peruskorjaus. Koko investointikaudelle varataan määrärahaa muidenkin päiväkoti- ja koulutilojen oppimisympäristöjen kehittämiseen vuosittain. Liitteessä 3 on perustelut jokainen hanke erikseen. Uudistetun palveluverkon myötä kunta luopuu seuraavista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä: Mattilan päiväkoti, Hyrylän ja Väinölän päiväkodit, Etelärinteen päiväkoti, Kievarin päiväkoti, Mikkolan päiväkoti, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulukeskus ja Vaunukankaan koulu. Tilakeskuksen laatiman koulu- ja päiväkotitonttien karkean jalostusarvoarvion mukaan poistuvista kiinteistöistä ja tonteista voidaan saada M riippuen rakennusoikeuksien määrittelyistä, rakennustyypeistä ja markkinatilanteesta. Hallinnon palveluverkossa on kyse lähinnä kunnantaloon sijoittuvien toimintojen tulevasta sijoittumisesta luvun alussa valmistunut Tuusulan kunnantalo on peruskorjauksen tarpeessa. Erityisesti sisäilmaongelmat

13 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) ovat talossa yleisiä, ilmanvaihto ei ole riittävä ja rakenneosissa on vaurioita. Rakennuksen talotekniikka on tullut teknisen käyttöikänsä loppuun ja erilaisia korjaussuunnitelmia on tehty jo viiden vuoden ajan. Talon toimivuus ei vastaa tämän hetken tavoitteita (energiatehottomuus, kunnan toimintojen hajauttaminen, tilan käytön tehottomuus ja muuntojoustamattomuus). Valtuusto on kokouksessaan päättänyt luopua kunnantalon peruskorjaamisesta ja jatkossa budjetoida kunnantalolle ylläpitokorjauksia ja mahdollisia toiminnan tehostamisen edellyttämiä muutostöitä varten tilakeskukselle noin /vuosi, kunnes on löydetty uusi ratkaisu Tuusulan kunnan toimitiloiksi. Lisäksi valtuusto valtuutti kuntakehityksen ja tekniikan toimialan käynnistämään teoreettisen tilatarpeen laadinnan sekä sijaintivaihtoehtojen ja pysäköintitarpeen selvityksen sekä hakemaan nykyisen kunnantalon purkulupaa. Kunnan hallinnollisten toimintojen ratkaisu liittyy vireillä olevaan Hyrylän keskustan yleissuunnitelman valmisteluun, jossa kunnantalon toiminnot sijoitettaisiin keskustan uusien kaupallisten palvelujen yhteyteen ja vuokraamalla tarvittavat tilat kunnan hallinnon käyttöön. Oheismateriaali: 1. Tilakonsultit; palveluverkkoselvitys Tilakeskus; Koulu- ja päiväkotitonttien jalostusarvoarvio 3. Kasvatus- ja sivistystoimi; varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkko Aikataulu keskeisille hankkeille 5. Etelä-Tuusulan varhaiskasvatuksen palveluverkon tulevaisuus Ehdotus Esittelijä: Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille ehdottaa kunnanhallitukselle, että VALTUUSTO päättää Päätös hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille Puheenjohtaja avasi keskustelun. Keskustelun ja neuvottelutauon päätteeksi lautakunta päätti yksimielisesti tehdä seuraavan muutosesityksen: Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää tehdä seuraavat linjaukset Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta: 1 Lautakunta merkitsee tiedoksi pykälän liitteenä olevat selvitykset ja palveluverkosta tehdyn muun valmisteluaineiston. 2 Lautakunta linjaa, että Kasvatus- ja sivistystoimen kiireisimpänä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun

14 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) mallilla. Yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle. 3 Lautakunta edellyttää, että kolmen yhtenäiskoulun hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemakaavat/asemakaavan muutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun ja muihin tarvittaviin toimiin hankkeiden toteuttamiseksi. 4 Uudisrakentamishankkeissa ensimmäisenä on Kirkonkylän koulukampuksen rakennushanke sekä eteläisen Tuusulan päiväkoti. Muiden hankkeiden osalta päätöksiä voidaan tehdä vielä avoinna olevien sisäilmatutkimusten valmistuttua, väistötilaratkaisujen selvittyä sekä tarkentuvien väestöennusteiden myötä. 5 Palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelu ja muut tarvittavat päätökset tehdään myöhemmin mm kohdassa 4 esitettyjen seikkojen tultua selvemmiksi. 6 Jatkovalmistelun yhteydessä ennen lopullisten päätösten tekemistä järjestetään kuntalaisten kuuleminen alueellisesti Kellokoskella, Jokelassa ja Hyrylässä. Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä tehdyn muutosesityksen. Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä yllämainitut linjaukset Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta ehdottaa kunnanhallitukselle, että VALTUUSTO päättää hyväksyä yllämainitut linjaukset Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta. Lautakunta päätti tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa. Lautakunta piti neuvottelutauon asian käsittelyn yhteydessä klo

15 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) 48 Monion hankesuunnitelma - uusi oppimisympäristö ja monitoimitalo TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Virpi Lehmusvaara, Markus Torvinen, Seppo Kärpänen, Ritva Lappalainen virpi.lehmusvaara@tuusula.fi, markus.torvinen@tuusula.fi, seppo.karpanen@tuusula.fi, ritva.lappalainen@tuusula.fi kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö, rehtori, tilakeskuksen päällikkö Liitteet 1 Monio, AOR, Monio Vertailu laajuusvaihtoehdoista tavoitehintalaskelmin Kasvatus- ja koulutusltk 2 / Tekninen lautakunta 16 / Kunnanhallitus 59 / Kunnanhallitus 84 / Valtuusto 33 / Kaskoltk 2/ Tuusulan Monio on monessa mielessä ainutlaatuinen hanke. Se on monen toimijan talo, jossa yhdistyvät useiden käyttäjäryhmien uusi oppimisympäristö ja kaikkia kuntalaisia palvelevamonitoimitalo. Tavoitteena on, että Moniosta muodostuisi kaikkien Tuusulalaisten yhteinen olohuone, joka sijaitsee Hyrylän keskustan ja Rykmentinpuiston palvelujen ytimessä. Monio kokoaa yhteen lukion, vapaan sivistystyön (kansalaisopisto) ja taiteen perusopetuksen (kuvataide, käsityö, musiikki, sanataide, teatteri, tanssi) tilat. Keskittämällä palvelut yhteen paikkaan on tarkoitus nostaa palvelujen laatua ja saavutettavuutta, lisätä Tuusula vetovoimaa kulttuurikuntana sekä lisätä tilankäytön tehokkuutta. Monion konsepti perustuu korkeaan tilojen yhteiskäyttöisyyden asteeseen ja eri toimijoiden keskinäiseen synergiaan. Monion pääkäyttäjät on valittu siten, että ne voivat tehokkaasti hyödyntää toistensa osaamista ja tuottaa yhdessä myös uusia korkeatasoisempia opetus- ja kulttuuripalveluja työskennellessään saman katon alla. Ratkaisu noudattaa myös kunnan yleistä strategiaa, jonka mukaan vanhoista huonokuntoisista kiinteistöistä luovutaan ja palvelut keskitetään tarkoituksenmukaisiin, joko uusiin tai peruskorjattuihin tiloihin. Kulttuuritalona Monio tulee tarjoamaan suurta yleisöä palvelevia kokoontumisja esiintymistiloja, joita on Tuusulaan pitkään kaivattu. Näitä ovat n. 600 m2:n liikunta-juhlasali sekä n. 300 m2:n auditorio, jossa voi järjestää sekä puhetilaisuuksia että musiikki, teatteri- ja elokuvaesityksiä. Näissä on moderni AV- ja esitystekniikka sekä kokoon menevät katsomot, mikä lisää tilojen monikäyttöisyyttä. Uudet oppimisympäristöt suunnitellaan tukemaan uusia oppimiskäsityksiä. suunnittelun lähtökohtana ovat olleet uudet vuoden 2016 opetussuunnitelmat. Digitaalisuuden hyödyntäminen on keskeistä kaikissa tiloissa, digiloikka

16 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) on jo arkipäivää. Tilat ovat monimuotoisia, muunneltavia avoimia oppimisympäristöjä, joissa kiinteitä väliseiniä ja käytäviä on mahdollisimman vähän. Tavoitteena on terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys sekä esteettömyys kaikille ikäluokille. Tilakonseptin on tarkoitus mahdollistaa opetustilat sekä erikokoisille ryhmille että hiljaisuutta vaativalle itseopiskelulle ja rauhoittumiselle. Mm. ilmiöpohjainen oppiminen vaatii täysin uudenlaisia tiloja, jotka tukevat omaehtoista työskentelyä ja luovuutta. Akustisiin ratkaisuihin kiinnitetään erityistä huomiota. Myös ulkotilat kuten pihat ja ympäröivä kulttuuriympäristö liikunta-palveluineen ovat osa uutta oppimisympäristöä. Myös yritykset ja yhdistykset voivat käyttää Monion tiloja. Sähköisellä tilavarausjärjestelmällä ja lukujärjestysohjelmalla varmistetaan tilojen joustava käyttö ja korkea käyttöaste. Tilojen on suunniteltu palvelevan käyttäjiään aamuvarhaisesta iltamyöhään, myös viikonloppuisin. Tuusulan koulujen palveluverkossa Monio käynnistää oppimisympäristöjen uudistamisen. Palveluverkkoselvitysten elinkaarilaskelmien mukaan opetusja kulttuuripalveluja keskittämällä ja kouluverkkoa sekä kiinteistömassaa uudistamalla ja kehittämällä saadaan aikaiseksi pitkän aikavälin säästöjä. Kunnan korjausvelka vähenee ja toiminta- sekä ylläpitokuluissa saadaan säästöjä. Investointipäätöksen jälkeen on tarkoitus edetä arkkitehtikilpailun myötä toteutussuunnitteluun. Tavoitteena on Monion valmistuminen oheiskohteeksi asuntomessuille v Hankkeen esittelyvideo, kesto n. 6,5 min. Monion hankesuunnitelma on sähköisen esityslistan liitteenä. Hankkeen laajuustiedot (hym2 = hyötyala) Käyttäjät - Lukio, mitoitus 500 opp. Hyrylän toimipiste - Kansalaisopisto - Taiteen perusopetus - Lasten ja nuorten kuvataidekoulu - Käsityökoulu - Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto, Tuusulan yksikkö - Muut mahdolliset taiteen perusopetuksen toimijat - Yhdistykset Laajuustavoite - Tilaohjelman hyötyala hym² - Bruttoalatavoite brm² - Huonealatavoite hum² - Tehokkuustavoite1,47 Aikataulutavoite

17 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) - hankesuunnitelma on käsiteltävänä alkuvuonna investointi hyväksytään, tavoite 3/2017 (ltk, kh ja kv) - arkkitehtikilpailun valmistelu ja kilpailun toteuttaminen /2017 (ke-sto 6-10 kk) - toteutussuunnittelu aloitetaan 9/ rakentaminen aloitetaan 10/ rakennus otetaan käyttöön 7/2020 Rakennuskustannukset - Tavoitehinta-arvio 22,0 M alv 0 % ja 27,3 M alv 24 % Kausi 11/2016, Haahtela-indeksi: 87,0/ Hintataso: 89,7 / irtain kalustus ja varustus Sisäinen vuokrakustannus - Hankkeen sisäinen vuokra-arvio on /v, joka koostuu pääoma- ja ylläpitovuokrasta. Lisätiedot: vs. kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Jari Wäre, Ehdotus / ksj Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää - osaltaan hyväksyä Monion hankesuunnitelman. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta päätti edellyttää, että suunnittelun yhteydessä on kiinnitettävä huomiota parkkipaikkojen riittävyyteen Monion lähellä. Lautakunta pitää tärkeänä, että Monion liikuntatilat mahdollistavat normaalien pallopelien pelaamisen. Erityisesti salin korkeuteen on kiinnitettävä huomiota. Nykyisiä teknisiä ratkaisuja on hyödynnettävä siten, että tarvittaessa liikuntatilasta saadaan edustava juhlatila. Kokouksessa hankesuunnitelmaa esitteli osaltaan arkkitehti Annika Marttinen. TL 16/ Kasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt osaltaan Monion hankesuunnitelman 2/ Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lisähuomautuksiin liittyen voidaan todeta seuraavaa: Pysäköinti: Monion autopaikkasuunnitelmat tulevat tarkentumaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tavoitteena on lisätä autopaikkoja mahdollisuuksien mukaan

18 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) kaavan edellyttämästä minimimäärästä, joka on 68 autopaikkaa (1 AP/250 kem²). Hankesuunnitelman liitteenä olevassa asemapiirustusluonnoksessa on esitetty yhteensä 90 autopaikkaa, mutta suunnitelmien salliessa määrää on mahdollista nostaa vielä tästä. Liikuntatilat: Monion tilaohjelmassa esitetään 600 m²:n liikuntatilan rakentamista. Hankesuunnitteluvaiheessa päädyttiin ratkaisuun, jossa Monion liikuntatila on etupäässä monitoimijuhlasali, jossa on kokoon menevä katsomo. Tämä sen johdosta, että Monion läheisyydessä sijaitsevaan liikuntakeskukseen on suunnitteilla monitoimihalleja, jotka mahdollistavat pallopelit. Kuntakehityslautakunta käsitteli Monion asemakaavaehdotusta kokouksessaan ja esitti kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksymistä ja sen asettamista nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten. Hankkeen sisällön ja tarkoituksen tarkempi esittelyteksti löytyy tämän päätösasiakirjan alusta kasvatus- ja sivistystoimen lautakuntatekstistä. Monio on ensimmäinen julkinen rakennushanke Tuusulassa, jonka suunnittelussa on hyödynnetty palvelumuotoilua uusien oppimisympäristöjen luomiseksi. Hankesuunnitteluprosessissa on käytetty työpajoja, opintomatkoja ja osallistavan suunnittelun työkaluja sekä toteutettu pilottitila. Suunnitteluryhmään on kuulunut edustajat kaikista pääkäyttäjäryhmistä. Prosessin luoma uuden oppiminen, ymmärrys ja keskinäinen vuorovaikutus ovat mahdollistaneet uusien palvelu- ja tilainnovaatioiden luomisen sekä pohjustanut rakennukseen tulevien toimijoiden sitoutumista hankkeeseen sekä valmistanut tulevaa yhteistyötä. Monion arkkitehti- ja toteutussuunnittelulle tullaan asettamaan korkeat laadulliset, esteettiset, toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset tavoitteet. Erityisesti painotetaan energiatehokkuutta ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Puurakenteiden ja -rakentamisen uudet ratkaisut tutkitaan mahdollisuuksina. Monion tarkennettu aikataulu on, kun investointipäätös on saatu: - yleinen arkkitehtuurikilpailu, valmistelu ja toteutus 04/ /2017 (5 kk) - ehdotusten jyrytys ja osallistava kuntalaisforum 09/ /2017 (3 kk) - Suomi 100-vuotta Tuusulassa arkkitehtuuripalkinnon julkistaminen ja rakentamispäätökset (1 kk) - kustannus - ja toteutussuunnittelu 12/ /2018 (12 kk) - päätökset 12/2018 (1 kk) - urakkakilpailutus 01-04/2019 ja päätökset (4 kk) - rakentaminen 05/ /2020 (15 kk) - avajaiset asuntomessuilla 08/2020 Lisätiedot: - tilakeskuksen päällikkö Ritva Lappalainen, p hankesuunnittelija Maini Alho-Ylikoski, p Liitteenä Monion hankesuunnitelma Ehdotus / Tp

19 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) Tekninen lautakunta päättää - omalta osaltaan hyväksyä Monion hankesuunnitelman - tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää - hyväksyä Monion hankesuunnitelman kustannusarvioineen - hyväksyä esitetyn Monion toteutusaikataulun ehdollisena, että hankkeesta tehdään investointipäätös huhtikuun 2017 loppuun mennessä - valtuuttaa tilakeskuksen päällikön järjestämään hankkeesta yleisen arkkitehtuurikilpailun Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n avustamana. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Kokouksen alussa hankesuunnitelmaa esitteli osaltaan arkkitehti Tarmo Peltonen, LPV-arkkitehdit Oy. Khall 59/ Ehdotus / Kj Kunnanhallitus päättää - omalta osaltaan hyväksyä Monion hankesuunnitelman - ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää - hyväksyä Monion hankesuunnitelman kustannusarvioineen - hyväksyä esitetyn Monion investoinnin ja toteutusaikataulun - valtuuttaa tilakeskuksen päällikön järjestämään hankkeesta yleisen arkkitehtuurikilpailun Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n avustamana. Päätös Kunnanhallitus päätti - ottaa asian valtuuston pidettävän kokouksen esityslistalle - tehdä ehdotuksensa valtuustolle pidettävässä kokouksessa Markus Torvinen ja Maini Alho-Ylikoski olivat asiantuntijoina kokouksessa. Khall 84/

20 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) Ehdotus / Kj Kunnanhallitus päättää - omalta osaltaan hyväksyä Monion hankesuunnitelman - ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää - hyväksyä Monion hankesuunnitelman kustannusarvioineen - hyväksyä esitetyn Monion investoinnin ja toteutusaikataulun - valtuuttaa tilakeskuksen päällikön järjestämään hankkeesta yleisen arkkitehtuurikilpailun Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n avustamana. --- Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun esittelijä muutti pohjaesitystään seuraavasti: "Kunnanhallitus päättää - omalta osaltaan hyväksyä Monion hankesuunnitelman - ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää - hyväksyä Monion hankesuunnitelman siten, että suunniteltuja toimintoja voidaan sijoittaa tontilla sijaitsevaan rakennukseen 10 - valtuuttaa järjestämään hankkeesta yleisen arkkitehtuurikilpailun - edellyttää, että uudisrakentamishankkeen kokonaiskustannusarvio on maksimissaan 20 milj. euroa (alv 0 %)." Sanna Kervinen teki seuraavan muutosesityksen: "Kunnanhallitus päättää - omalta osaltaan hyväksyä Monion hankesuunnitelman - ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää - hyväksyä Monion hankesuunnitelman siten, että suunniteltuja toimintoja voidaan sijoittaa tontilla sijaitsevaan rakennukseen 10 - valtuuttaa järjestämään hankkeesta yleisen arkkitehtuurikilpailun. Arkkitehtuurikilpailussa on esitettävä vaihtoehto myös suuremmalle noin 900 m² liikuntasalille. - edellyttää, että uudisrakentamishankkeen kokonaiskustannusarvio on maksimissaan milj. euroa (alv 0 %)."

21 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) Kunnanhallitus päätti hyväksyä yksimielisesti Sanna Kervisen muutosesityksen. Päätös Kunnanhallitus päätti - omalta osaltaan hyväksyä Monion hankesuunnitelman - ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää - hyväksyä Monion hankesuunnitelman siten, että suunniteltuja toimintoja voidaan sijoittaa tontilla sijaitsevaan rakennukseen 10 - valtuuttaa järjestämään hankkeesta yleisen arkkitehtuurikilpailun. Arkkitehtuurikilpailussa on esitettävä vaihtoehto myös suuremmalle noin 900 m² liikuntasalille - edellyttää, että uudisrakentamishankkeen kokonaiskustannusarvio on maksimissaan milj. euroa (alv 0 %). Neuvottelutauko pidettiin klo Maini Alho-Ylikoski ja Jari Wäre olivat asiantuntijoina kokouksessa. Valt 33/ Ehdotus Valtuusto päättää - hyväksyä Monion hankesuunnitelman siten, että suunniteltuja toimintoja voidaan sijoittaa tontilla sijaitsevaan rakennukseen 10 - valtuuttaa järjestämään hankkeesta yleisen arkkitehtuurikilpailun. Arkkitehtuurikilpailussa on esitettävä vaihtoehto myös suuremmalle noin 900 m² liikuntasalille. - edellyttää, että uudisrakentamishankkeen kokonaiskustannusarvio on maksimissaan milj. euroa (alv 0 %). --- Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pasi Huuhtanen esitti pohjaehdotuksen kohdan "- valtuuttaa järjestämään hankkeesta yleisen arkkitehtuurikilpailun. Arkkitehtuurikilpailussa on esitettävä vaihtoehto myös suuremmalle noin 900 m² liikuntasalille" loppuun lisättäväksi "mikäli Kruunuasunnot hyväksyy osaltaan sopimuksen". Esitys raukesi kannattamattomana. Päätös Valtuusto päätti

22 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) - hyväksyä Monion hankesuunnitelman siten, että suunniteltuja toimintoja voidaan sijoittaa tontilla sijaitsevaan rakennukseen 10 - valtuuttaa järjestämään hankkeesta yleisen arkkitehtuurikilpailun. Arkkitehtuurikilpailussa on esitettävä vaihtoehto myös suuremmalle noin 900 m² liikuntasalille - edellyttää, että uudisrakentamishankkeen kokonaiskustannusarvio on maksimissaan milj. euroa (alv 0 %). Ruut Sjöblom ja Laura Åvall poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo Kasvatus- ja sivistyslautakunta MONION RAKENTAMISEN KÄYNNISTÄMINEN Valtuusto on kokouksessaan hyväksynyt Monion hankesuunnitelman siten, että suunniteltuja toimintoja voidaan sijoittaa tontilla sijaitsevaan rakennukseen 10. Valtuusto päätti myös valtuuttaa järjestämään hankkeesta yleisen arkkitehtikilpailun. Lisäksi valtuusto päätti edellyttää, että uudisrakentamishankkeen kokonaiskustannusarvio on maksimissaan milj. euroa (alv 0 %). Yleiseen arkkitehtikilpailuun ( ) saatiin yhteensä 57 ehdotusta. Palkintolautakunta painotti arviointityössään seuraavia seikkoja: Arkkitehtoninen innovatiivisuus ja taiteellinen laatu Kaupunkikuvallinen merkittävyys ja alueen identiteettiä luovat ominaisuudet Ratkaisun elämyksellisyys ja pedagogisuus kasvu- ja opetusympäristönä Tilaratkaisujen toimivuus ja tilatehokkuus Yhteiskäyttöön sopivuus ja muuntojoustavuus Toteuttamiskelpoisuus, teknisten ratkaisujen taloudellisuus ja kestävyys Energiatehokkuus, sen kehittämismahdollisuudet Puurakentamisen soveltaminen Pihojen toimivuus, idearikkaus ja liittyminen ympäristöön Palkintolautakunta valitsi yksimielisesti voittajaksi "Monikko" nimisen ehdotuksen. Sama ehdotus nousi myös yleisöäänestysten voittajaksi. Kilpailun ratkaisu julkistettiin Tämän jälkeen aloitettiin kilpailun voittaneen arkkitehtitoimisto AOR Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy:n kanssa kilpailuehdotuksen jatkokehittäminen tavoitteena se, että suunnitelma toteuttaa valtuuston edellyttämän kustannustason indeksillä korjattuna. Lukiohankkeen suunnittelun yhteydessä on suunniteltu samalla kokonaisuudessaan Tuusulan koulujen ja päiväkotien palveluverkkoa. Tässä suunnittelussa on vahvistunut käsitys siitä, että Monio toimii yhteisten palvelujen ytimenä mahdollistaen vapaan sivistystyön palvelujen tuottamisen myös lähipalveluina hyödyntäen muuta uudistuvaa palveluverkkoa. Tämä asia huomioidaan tulevaisuuden koulu- ja päiväkotitilojen suunnittelussa Hyrylässä, Jokelassa ja Kellokoskella.

23 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) Oppilaitoksena Monio palvelee nuorten lisäksi kaikenikäisten kuntalaisten elinikäistä oppimista, tuleehan siitä suurin ja monipuolisin oppimisympäristö kansalaisopiston ja sen kuvataidekoulun yli kolmelle tuhannelle opiskelijalle, kun päiväopetus ja osa ydin-hyrylän iltaopetuksesta siirtyy Monion toimitiloihin. Opiskelijoiden keski-ikä on hiukan yli 50 vuotta, mutta ikäjakauma on 4-vuotiaasta yli 90-vuotiaisiin. Suunnittelun lähtökohtana ovat olleet [uudet vuoden 2016 opetussuunnitelmat] eri oppilaitosten uudet opetussuunnitelmat vuosilta [mukana lasten ja nuorten kuvataidekoulun Ops 2018]. Käyttäjät: Lukio, mitoitus 500 oppilasta / Hyrylän toimipiste Kansalaisopisto Taiteen perusopetus Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Taito Uusimaa/Taito käsityö- ja muotoilukoulu Helmi Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto, Tuusulan yksikkö Muut mahdolliset taiteen perusopetuksen toimijat Yhdistykset Kuntalaiset Kuorot Hankesuunnitelman ja ark.kilpailun teoreettinen laajuus oli: Teoreettinen tilaohjelma ohm² (ohjelmaneliömetriä) Bruttoala brm² Huoneistoala hum² Aikataulusta: Hankesuunnitelma hyväksyttiin 02-03/2017 Arkkitehtikilpailu toteutettiin / 2017 Arkkitehtikilpailu ratkaistiin yksimielisesti Investointipäätös tulisi saada 06 /2018 (ltk, kh ja kv) Toteutussuunnittelun elinkaarikilpailutus aloitetaan 07/2018 Urakoitsija ja palvelutuottaja valittu alkuvuosi 2019 Tavoitteena rakentamisen aloitus alkuvuodesta 2019 Rakennus harjassa ja käytettävissä asuntomessujen tapahtumiin 7/2020 Rakennus sisäänmuuttovalmis 01 / 2021 Rakennuskustannukset (alv 0%) Teoreettinen tavoitehinta-arvio hankesuunnitteluvaiheessa oli 22,0 M (11/2016). Indeksikorjattuna 22,0 M on tällä hetkellä 24,06 M (05/2018) Kilpailuohjelman mukainen laajuus brm2 jatkotyöstettyjen arkkitehtisuunnitelmien pohjalta tuottaa kustannusarvioksi 26,8 M, johon sisältyy av-laitteita, esitystekniikkaa ja salikalusteita yht. noin 2,64 M :lla Valtuuston asettaman kustannustason saavuttamiseksi Moniosta pitää karsia pinta-alaa, esim. juhla- ja voimistelusali (600 m2) ja pieni monitoimisali (300m2), jolloin kustannusarvioksi tulee 20,1 M ja laajuus brm2.

24 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) Mikäli iso juhlasali pidetään mutta pieni sali jätetään toteuttamatta, muodostuu kustannustasoksi 23,8 M ja laajuus brm2. Alustava arvio irtokalusteiden hankinnalle on euroa. Aiemmin Suomessa tehtyijen totetusten perusteella arvoidaan, että elinkaarikilpailutuksella voidaan erittäin todennäköisesti tehostaa suunnitteluratkaisua noin 1-2,5 M. Vertailu laajuusvaihtoehdoista tavoitehintalaskelmin on liitteenä. Rakennus 10 osalta suunnittelutilanne on toistaiseksi auki, koska ko. rakennus ei vielä ole siirtynyt kunnan omistukseen eikä sen tämän hetkistä kuntoa ole voitu arvioida. Kun mm. rakenteita avaavat kuntoarviot ja tutkimukset on saatu tehtyä, rakennus mitattua, piirustukset laadittua ja peruskorjauksen laajuus ja kustannustaso saadaan selvitettyä, voidaan rakennuksen käyttötarkoitusta suunnitella. Rakennuksen uudeksi käytöksi pyritään tekemään ehdotus, joka tukee Monion käyttöä, esim. Käsityökouluna, Kudontatupana, Kamarikirjastona jne. Valittu käyttötarkoitus tulee vaikuttamaan merkittävästi vanhan, hirsirakenteisen asuintalon perusparannushankkeen kustannustasoon. Elinkaarikilpailutuksesta: Elinkaarimallilla tarkoitetaan uudenmuotoista toteutuksen ja ylläpidon palvelukokonaisuutta, jossa yksi palvelutarjoaja vastaa yleensä vähintään hankkeen toteutussuunnittelusta, rakentamisesta ja kiinteistöpalveluista. Tilaaja määrittelee kokonaistaloudellisuuden toimivuus- ja laatuvaatimukset sekä käytettävyyden tasot jättäen palvelutuottajalle vapauden kehittää tekniset ratkaisut ja palvelutuotannon tavat. Elinkaarimallissa tilaaja siis ostaa palvelutuottajalta käytännössä rakennuksen käytettävyyttä. Elinkaarimallilla pystytään tarkastelemaan kokonaiskustannuksia hankkeen alusta loppuun asti. Malli kannustaa rakentamaan laadukkaasti ja ennen kaikkea ylläpitämään tilat kunnossa luovutuskunnon ja kiinteistön jäännösarvon varmistamiseksi. Elinkaarimallin kilpailutuksen lähtökohdaksi asetetaan 20 tai 25 vuotta. Elinkaarimallia on käytetty menestyksellä jo useissa kohteissa Suomessa (mm. Pudasjärven hirsiset palvelutalo ja koulukampus, Espoon uudet koulut, Kuopiossa 4 koulua, Porvoon elinkaarikoulut ja päiväkodit ja viimeisenä tulossa Imatran iso hirsinen koulukampus). Hankkeet on saatu toteutettua tilaajien aikataulu- ja budjettiraameissa ja pääosin alittaen ennakoidut vertailukustannukset. Tuusulassa kuin muuallakin Suomessa käydään laajaa keskustelua julkisten rakennusten ja erityisesti koulujen kosteus- ja sisäilmaongelmista ja niiden vaikutuksesta rakennuksien käyttäjien terveydelle. Massiivirakentaminen ja puun käyttö on yksi vastaus tähän jo kansallisen kriisin mittasuhteet saaneeseen ongelmaan. Puulla on kyky imeä ja luovuttaa kosteutta ja sitä kautta tasata sisäilman kosteuden vaihtelua, mikä parantaa huoneilman laatua. Lisäksi puu on antibakteerinen materiaali, omaa hyvät akustiset ominaisuudet ja ihmiset kokevat puun lämpimänä ja miellyttävänä pintamateriaalina.

25 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) Monio on arkkitehtuurikilpailutuksen ja mahdollisen hirsirakentamisen vuoksi saavuttanut jo nyt paljon huomiota sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja se oli varmasti yksi tekijä, jolla on positiivinen vaikutus Tuusulan kasvuun. Monio tulisi olemaan kaikkien tuusulalaisten olohuone. Tavoitteenamme on saada yhdessä tekemisen hengessä kestävä, terve, turvallinen ja elämyksellinen oppimisen, tekemisen ja kohtaamisten rakennus, jonka kaikki tuusulalaiset voivat kokea yhteiseksi ja joka tarjoaa huippupuitteet sekä arkeen että juhlaan Hyrylän kehittyvässä keskustassa. Ehdotus Esittelijä: Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä osaltaan Monion rakentamisen käynnistämisen sekä elinkaarikilpailutuksen toteutussuunnittelun aloittamisen. ehdottaa kunnanhallitukselle, että VALTUUSTO päättää hyväksyä Monion rakentamisen käynnistämisen sekä elinkaarikilpailutuksen toteutussuunnittelun aloittamisen. Päätös Esittelijä täydensi päätösehdotustaan siten, että Monion rakentaminen toteutetaan vaihtoehto 3 Monio-Monio mukaisesti. Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä muutetun päätösehdotuksen. Lautakunta totesi, että esitetty ratkaisu ylittää kunnanvaltuuston asettaman kustaannusraamin. Perusteena tilojen käytön tarkoituksenmukaisuus. Lautakunta päätti tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. Jäsen Sanna Tuhkunen poistui kokoustilasta asian käsittelyn ajaksi. Syy: Yhteisöjäävi

26 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) 49 Toimivallan delegointi / Kellokosken koulun kalustehankinta TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Seppo Ahonen, Sari Tampio seppo.ahonen@tuusula.fi, sari.tampio@tuusula.fi rehtori, hankintakoordinaattori Liitteet 1 Tarjousten vertailutaulukko_ Kellokosken koulun kalusteet.pdf Kellokosken koulun rehtori esittää hankittavaksi Kellokosken koululle kalusteita puitesopimustoimittaja Martela Oy:ltä liitteenä olevan tarjousten vertailutaulukon mukaisesti. Hallintosäännön mukaisin toimivaltuuksin talousasioissa lautakunnalla on toimivalta päättää yli hankinnoista. Toimialajohtajalla päätösvaltuus on maksimissaan hankintoihin. Kasvatus- ja sivistyslautakunnalle esitetään toimivallan delegointia siten, että toimialajohtaja voi allekirjoittaa hankintapäätöksen koskien Kellokosken koulun kalustehankintaa. Kellokosken koulun kalusteiden hinta on tarjouksen mukaisesti yhteensä ,70 (alv 0%). Ehdotus Esittelijä: Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää delegoida päätösvaltuuden Kellokosken koulun kalustehankinnan osalta kasvatus- ja sivistystoimenjohtajalle esityksen mukaisesti tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

27 Tuusulan kunta Pöytäkirja 5/ (35) 50 Suomi 100-vuotta juhlavuoden puun istutus kunnan kiinteistöjen pihoille, aloite TUUDno Valmistelija / lisätiedot: Markus Torvinen markus.torvinen@tuusula.fi opetuspäällikkö Valtuutettu Veikko Seuna on jättänyt seuraavan aloitteen: Esitän, että Suomi 100-vuotta juhlavuoden kunniaksi Tuusulassa kunnan julkisten kiinteistöjen, koulut, päiväkodit jne, pihoille sopiviin paikkoihin istutetaan muistopuu, vaikka kuusi. Istutustilaisuudet dokumentoidaan tulevaisuutta varten ja niihin osallistuvat mm. koululaiset. Sitä kuusta kuuleminen, minkä juurella asunto. Kasvatus- ja sivistystoimen vastaus aloitteeseen: Tuusulan kouluilla ja päiväkodeilla juhlistettiin Suomi 100 -juhlavuotta monin tavoin. Juhlavuoden kunniaksi istutettiin muistopuita mm. seuraaville kouluilla: Nahkelan koululle istutettiin kaksi koti-kouluyhdistyksen lahjoittamaa Suomi 100 tammea Kellokosken koululle istutettiin Kellokosken nimikkopuu lehtikuusi Suomi 100 juhlapuuksi Tuomalan koululle istutettiin kirsikkapuu koulun pihaan kevätjuhlan yhteydessä Suomi 100 teemaan liittyen Hyökkälän koululle istutettiin minitammi Suomi 100 juhlapuuksi Pertun koululle istutettiin koti- ja kouluyhdistyksen lahjoittama Suomi 100 kuusi Riihikallion koululle istutettiin tasa-arvon puu Suomi 100 juhlapuuksi Ehdotus Esittelijä: Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä esittelytekstin mukaisen vastauksen valtuutettu Veikko Seunan aloitteeseen ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää katsoa valtuutettu Veikko Seunan esittämän aloitteen tulleen käsitellyksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.