Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastainen suunnitelma

Transkriptio

1 Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastainen suunnitelma Keuda 2017

2 Sisällys Johdanto Kiusaaminen Ennaltaehkäisevä toiminta Kiusaamistapausten käsittely Työpaikkakiusaaminen Häirintä Sukupuolisen ja seksuaalisen häirinnän ero Kiusaamis- ja häirintätapausten selvittely Toimintamalli kiusaamis- ja häirintätapausten selvittämiseksi Kiusaaminen rikoksena Kiusaamisen selvittely, kun osapuolena on henkilökuntaan kuuluva Työpaikkakiusaamisen, vastuuttoman työkäyttäytymisen sekä häirinnän ennaltaehkäisy ja käsittelyprosessi /1/ Väkivalta Arviointi ja seuranta Viitteet Kirjallisuutta Verkkojulkaisuja

3 Johdanto Tämän suunnitelman tarkoituksena on ohjata Keudan toimintaa kiusaamis-, häirintäja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa. Yhteisellä suunnitelmalla pyritään takaamaan opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja henkilökunnalle turvalliseen työympäristöön sekä ongelmatilanteiden asianmukaiseen käsittelyyn kaikissa toimipisteissä. Turvallinen opiskeluympäristö taataan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 80 :ssä. Opiskelijan on lain mukaan suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (94 ). Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 13 :n mukaan ammatillisten oppilaitosten on laadittava suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpantava ja valvottava sen noudattamista ja toteutumista. Suunnitelman sisällössä on huomioitu myös Opetushallituksen määräys nro 10/011/2014. Henkilöstön osalta työturvallisuuslain (738/2002) 28 :ssä todetaan, että jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Saman lain 18 :n mukaisesti työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Jokainen opiskelija ja henkilökuntaan kuuluva on vastuussa omalla toiminnallaan ja esimerkillään oppilaitoksen turvallisuudesta ja hyvinvointia edistävästä oppimis- ja työilmapiiristä. Jokaisen on hyväksyttävä, että oppilaitoksen ja työpaikkojen toimintaympäristöissä ja koulumatkoilla kohtaa erilaisia ihmisiä. Kaikkien kanssa on pystyttävä asialliseen yhteistyöhön ja kaikkia kohtaan on käyttäydyttävä ystävällisesti ja hyvien käytöstapojen mukaan. Myönteinen ilmapiiri lisää suvaitsevaisuutta, jonka lisäksi tarvitaan selkeitä toimenpiteitä kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisyyn. Ihmisten kesken syntyy oppilaitoksen arjessa ajoittain riitaa ja eripuraa. Kiusaamiseksi sanotaan vasta sellaista toimintaa, joka on toistuvaa ja tietoista pahan mielen aiheuttamista yhdelle ja samalle henkilölle. Kiusaamiseen tai siihen mahdollisesti johtaviin ilmiöihin pitää puuttua ajoissa ja aktiivisesti. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa alle 4 % opiskelijoista kokee kiusaamista vähintään kerran viikossa. Haukkuminen, nimittely ja niin sanottu epäsuorakiusaaminen, esimerkiksi ryhmästä pois sulkeminen ovat ammattioppilaitoksissa tyypillisimpiä kiusaamisen muotoja. Aikuiset eivät aina ymmärrä nuorten tapaa kommunikoida ja viestittää keskenään, rajanveto huumorin ja 3

4 kiusaamisen välillä ei ole yksiselitteinen. Toisaalta nuoret itse herkästi vaistoavat, onko kahden nuoren sanailu harmitonta vai satuttavaksi tarkoitettua. Pelkästään aikuisten voimin tapahtuva kiusaamiseen ja häirintään puuttuminen ei välttämättä ole riittävän tehokasta, tärkeää onkin saada myös nuoret itse kiusaamisen vastaiseen toimintaan mukaan. Oppilaitos on myös siellä toimivien aikuisten työpaikka. Siksi tämä kiusaamisen ja häirinnän vastainen toimintamalli on ohjeistuksena koko oppilaitosyhteisölle siitä, miten Keudassa sekä ennaltaehkäistään että käsitellään esille tulleet kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatapaukset. 1 Kiusaaminen Kiusaaminen voi olla: fyysistä toimintaa kuten toisen tönimistä, tavaroiden piilottelua tai leikiksi naamioitua toimintaa, jolloin esimerkiksi toista tönäistään sattumalta, seistään tiellä tai viedään istumapaikka. sanallista toimintaa kuten nimittelyä, pilan tekemistä, uhkailua, kuiskuttelua, matkimista, juorujen levittämistä, kohteen tekemisten tai sanomisten jatkuvaa kommentointia tai puhelin- ja sähköpostihäirintää. hiljaista toimintaa kuten toisen mitätöintiä elein ja ilmein, huokailua, tuijottamista, ryhmästä pois sulkemista tai toisen kohtelua kuin hän olisi ilmaa. Tällaista ruumiinkieleen perustuvaa kiusaamista voi olla kohteen vaikeaa todentaa ja ulkopuolisen vaikeaa havaita. Kiusaaminen voi siis olla suoraa aktiivista toimintaa tai epäsuoraa toimintaa. Pitkällä aikavälillä kiusaamista voi tapahtua monella eri tavalla, joten tekojen muoto ei pelkästään ratkaise onko kyseessä kiusaaminen vai ei. Kiusaamista voi tapahtua arjen reaalimaailman lisäksi myös sosiaalisessa mediassa tai internetin virtuaalisissa maailmoissa. Kiusaamisen epätasapaino Kiusaamisessa vallitsee epätasapaino osapuolten välillä. Kiusattu voi olla henkisesti, ruumiillisesti tai sosiaalisesti alisteisessa suhteessa kiusaajaan. Kiusaaja voi olla sanavalmiimpi, teräväkielisempi, fyysisesti vahvempi tai hän osaa manipuloida 4

5 kaverinsa kiusattua vastaan. Kiusaaminen on systemaattista vallan tai voiman väärinkäyttöä, jolla kiusattu saa yliotteen kiusatusta. Kiusaamisen toistuvuus ja kiusatun oma kokemus Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan henkilöön toistuvasti kohdistuvaa vallan väärinkäyttöä. Kiusaaminen on tarkoituksellista, kukaan ei kiusaa tietämättään. Ei kuitenkaan ole olemassa yksiselitteistä määritelmää siihen, kuinka usein tapahtuman pitää toistua, että se katsotaan kiusaamiseksi. Olennaista onkin huomioida kohteeksi joutuneen oma kokemus, jo muutamasta kerrasta voi kiusatulle tulla kokemus kiusaamisen uhkasta. Kiusaamisen ryhmäilmiö Kiusaamiselle tyypillistä on, että se tapahtuu ryhmässä ja perustuu ryhmän jäsenten välisiin sosiaalisiin suhteisiin. Kiusaaminen ei ole vain kiusaajan ja kiusatun kahdenkeskinen tapahtuma vaan kiusaamisprosessi koskettaa muitakin ryhmän jäseniä. Kiusaamisen aloittava ja aktiivisesti toimiva kiusaaja tarvitsee toiminnan jatkumiseksi rinnalleen muita, jotka joko lähtevät kiusaamiseen aktiivisesti mukaan tai muuten hyväksyvät omalla toiminnallaan kiusaamisen. Kiusaaminen voi kytkeytyä myös opiskelijoiden ryhmäytymisprosessiin. Ryhmän muodostuessa ilman ulkopuolista ohjausta ryhmään valikoituu samankaltaisen arvomaailman ja yhteensopivat vuorovaikutustaidot omaavia. Ryhmän sisäisen yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamisen välineenä saatetaan käyttää ryhmän ulkopuolisia jäseniä. Ryhmän vieroksunnan kohteeksi joutunut joutuu kokemaan hauskanpidon varjolla tehtyä ilkeämielistä toimintaa kuten esimerkiksi kuittailua tai juoruilua. 1.1 Ennaltaehkäisevä toiminta Aikuisella on oltava tietoisuus siitä, millaisen mallin ja esikuvan hän omalla käyttäytymisellään ja toiminnallaan antaa nuorille. Tähän perustuen jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on omalla toiminnallaan osoitettava ehdotonta kielteistä suhtautumista kiusaamisen kaikkiin muotoihin. Rajanveto erilaisten yksittäisten ristiriitatilanteiden ja varsinaisen kiusaamisen välillä ei ole selkeä. Opiskelijoiden kahnaukset ovat voineet alkaa myös vapaa-ajalla ja jatkua jo pidempään, muuttuen pikkuhiljaa kiusaamiseksi. Olennaista on, että yksittäisiltä tapauksilta näyttäviin ristiriitatilanteisiin puututaan välittömästi. 5

6 Vastuuohjaajan tunnit ja henkilökohtaiset keskustelut mm. HOKS-keskustelut ovat oivia tilanteita ottaa puheeksi myös omassa ryhmässä viihtyminen. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomioita ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kannustavan ja suvaitsevan ryhmähengen muodostumiseen. Alkusyksystä on kaikille aloittaville ryhmille ryhmäytymispäivä-/päiviä, jotka osaltaan helpottavat uusien opiskelijoiden tutustumista uuteen ryhmäänsä ja vastuuohjaajaansa. Ryhmäytymispäivän suunnittelussa ja toteuttamisessa vastuuohjaaja saa tukea ryhmäytymisen menetelmiin perehtyneiltä hyvinvointiryhmän jäseniltä esimerkiksi kuraattorilta tai opinto-ohjaajalta. Vastuuohjaaja on keskeisessä asemassa ryhmän yhteishengen ja sosiaalisesti turvallisen ryhmän luomisessa. Ryhmäytyminen on koko lukuvuoden ajan tapahtuva prosessi, jota toteutetaan arjen opetustilanteissa vastuuohjaajan tai opettajan johdolla. Esimerkiksi työparien ja -ryhmien muodostuminen tapahtuu pääsääntöisesti vastuuohjaajan/opettajan johdolla, jolloin varmistetaan, ettei yksikään opiskelija jää ulkopuoliseksi ryhmästä. Aloittaville opiskelijoille tehdään ns. viihtyvyyskysely (liite 1) lukuvuoden puolivälissä. Kyselyn järjestämisestä ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä vastaa kuraattori. Viihtyvyyskyselyn tulokset käsitellään aina yhdessä ryhmän opiskelijoiden kanssa. Tulosten käsittelyn yhteydessä otetaan puheeksi myös yleisellä tasolla kyselyn yhteydessä mahdollisesti esille tullut kiusaaminen. Tarvittaessa ryhmässä voidaan teettää ns. kiusaamiskysely (liite 2). Kyselyn järjestämisestä ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä vastaa kuraattori. Viihtyvyys- ja kiusaamiskyselyitä voidaan järjestää tarpeen mukaan myös jatkaville opiskelijoille opintojen missä vaiheessa tahansa. Aina kyselyitä tehtäessä on myös mietittävä mahdolliset jatkotoimenpiteet. 1.2 Kiusaamistapausten käsittely Jokainen henkilökuntaan kuuluva puuttuu näkemäänsä kiusaamiseen välittömästi. Opiskelijoiden keskinäiset kiusaamistapaukset viedään käsiteltäviksi vastuuohjaajalle tai kuraattorille. Jos kiusaamisessa osapuolena on koulun henkilökuntaan kuuluva, asia viedään toimialapäällikön tai esimiehen selvitettäväksi. Kiusaamistapaukset käsitellään mahdollisimman pian niiden tultua esille. Alaikäisten opiskelijoiden kohdalla tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa. 6

7 1.3 Työpaikkakiusaaminen Keudan tavoite on nollatoleranssi kiusaamisen osalta eli työyhteisössä ei suvaita mitään kiusaavaa tai epäasiallista kohtelua. Nollatoleranssiin pääsemiseksi jokaisen työyhteisön jäsenen tulee nostaa asia puheeksi havaitessaan tai kokiessaan kiusaamista tai epäasiallista kohtelua. Jokaisen esimiehen tulee puuttua tilanteeseen viivyttelemättä ja asianmukaisesti havaitessaan kiusaamista tai epäasiallista kohtelua. Asian tunnistamista, puheeksi ottamista ja käsittelyä voi vaikeuttaa se, että usein arjessa siitä puhutaan usealla eri nimellä, esim. kiusaaminen, henkinen väkivalta, häirintä tai epäasiallinen kohtelu. Tässä suunnitelmassa käytetään työpaikalla tapahtuvan kiusaamisen eri muodoista Työterveyslaitoksen Askeleet kohti sopuisaa työyhteisöä -työkirjassa esitettyjä määritelmiä /1/. Työkirja on toiminut tämän suunnitelman henkilöstöä koskevan osuuden lähdemateriaalina. Kevään 2018 aikana tässä suunnitelmassa esitettyjä ohjeistuksia tarkennetaan sekä suunnitellaan tarvittavia valmennuksia ja muita infomateriaaleja Keudan henkilöstöpalveluiden ja työsuojeluorganisaation toimesta. Työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan yhteen tai useampaan henkilöön kohdistuvaa jatkuvaa tai toistuvaa epäasiallista ja kielteistä kohtelua, joka johtaa kiusaamisen kohteena olevan henkilön joutumiseen puolustuskyvyttömään asemaan. Epäasiallista kohtelua on mm. tiedon panttaaminen ja työsuorituksen epäoikeudenmukainen kritisointi. Vastaavasti esimerkkejä kielteisestä kohtelusta ovat mustamaalaaminen, sosiaalinen eristäminen, huutaminen, loukkaaminen ja pilkkaaminen huumorin varjolla. Epäasiallinen ja kielteinen kohtelu voi kohdistua työhön tai persoonaan. Vastuutonta työkäyttäytymistä on toiminta, joka häiritsee ja vaikeuttaa työyhteisön toimintaa ja aiheuttaa mielipahaa, ärtymystä ja työmotivaation laskua muissa työyhteisön jäsenissä. Esimerkkejä vastuuttomasta työkäyttäytymisestä ovat mm. omavaltainen käytös, työn tekemistä koskevien määräysten ja yhteisten pelisääntöjen noudattamatta jättäminen, aiheeton syyttävä tai muiden osaamista ja työntekoa kyseenalaistava toiminta, dramaattiset tunteen purkaukset tai muunlainen mielenosoituksellinen toiminta. Arkikielessä kiusaaminen ja vastuuton työkäyttäytyminen menevät usein sekaisin. Erityisesti esimiesten tulisi tunnistaa työpaikkakiusaamisen ja vastuuttoman työkäyttäytymisen erot sekä niiden toisistaan hieman poikkeavat käsittelytavat. Vastuullinen ja ammatillinen työkäyttäytyminen sisältää vastuullisuuden työstä ja vastuullisuuden vuorovaikutuksesta. Vastuullinen käyttäytyminen suuntautuu ensisijaisesti työn tekemiseen ja oman työn, työyhteisön ja koko organisaation tavoitteiden saavuttamiseen. 7

8 Kaikki työpaikalla tapahtuva kielteinen käyttäytymien ei ole työpaikkakiusaamista, vastuutonta työkäyttäytymistä tai häirintää. Esimerkiksi lievät yksittäiset teot, esim. puheet eivät ole sellaisia. Työpaikkakiusaamista tai vastuutonta työkäyttäytymistä eivät myöskään ole /2/: työnantajan työtä ja työnjohtoa koskevat asialliset, perustellut päätökset ja ohjeet työn ja työyhteisön ongelmien yhteinen käsittely perusteltu puuttuminen työsuoritukseen varoituksen antaminen perustellusta syystä työntekijän ohjaus työkyvyn arviointiin perustellusta syystä. 2 Häirintä Häirintää on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden loukkaaminen siten, että luodaan uhkaava, halventava tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintä voi ilmetä asiattomina vihjailuina, jotka kohdistuvat ikään, sukupuoleen, ihonvärin, mielipiteisiin tai vakaumukseen, esim. rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan nimittely. Häirintää voi ilmetä sanoin, toimin tai asentein. Seksuaalinen häirintä on ei-haluttua seksuaalisluonteista fyysistä, sanallista tai muuta käyttäytymistä. Häirintää on esimerkiksi seksuaalisesti vihjailevat eleet tai ilmeet, härskit puheet ja seksuaalisesti värittyneet yhteydenotot, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat kaksimieliset huomautukset, pornografiset aineistot, fyysinen koskettelu ja seksuaalista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset. Häirintä loukkaa opiskelu- ja työrauhaa eikä sitä tarvitse kenenkään sietää minkäänlaisissa toiminta- ja oppimisympäristöissä. 2.1 Sukupuolisen ja seksuaalisen häirinnän ero Sukupuolinen ja seksuaalinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tasa-arvolaissa sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai 8

9 tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalinen häirintä voi ilmetä seuraavin tavoin: seksuaalisesti vihjailevat eleet ja ilmeet härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset ja kysymykset seksuaalisesti värittyneet aineistot, kirjeet, sähköpostit tai puhelinsoitot fyysinen koskettelu, sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan tasa-arvolaissa henkilön sukupuoleen liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sukupuoleen perustuva häirintä voi ilmetä seuraavin tavoin: alentava ja kielteinen puhe toisesta sukupuolesta toisen sukupuolen halventaminen työpaikkakiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen. 3. Kiusaamis- ja häirintätapausten selvittely 3.1 Toimintamalli kiusaamis- ja häirintätapausten selvittämiseksi 1. Vastuuohjaaja tai kuraattori selvittää, onko muilla opettajilla havaintoja kiusaamisesta. Alle 18-vuotiaan kiusatun opiskelijan huoltajalle tiedotetaan asiasta. Kiusattu ja kiusaaja tavataan aina erikseen. Kiusattu tavataan ensin ja tämän jälkeen kiusaaja/t. 2. Kiusatun tapaaminen. Tuodaan esille huoli, tehdyt havainnot ja kartoitetaan kiusatun näkemys tilanteesta sekä keitä kiusaamiseen on osallistunut. Tuodaan 9

10 esille, ettei kiusaamista sallita missään tilanteissa ja että tilanteeseen on puututtava ja puuttumisen jälkeen vielä seurattava. Kerrotaan kiusatulle, miten toimia, jos kiusaaminen vielä jatkuu. Sovitaan seurantatapaaminen. Selvitetään kiusatun mahdollinen psykososiaalisen tuen tarve. 3. Kiusaajan tapaaminen. Tuodaan esille tapahtunut sekä muu selville saatu tieto kiusaamisesta. Painotetaan omia tai muun henkilökunnan havaintoja, näin ei tehdä kiusatusta kantelijaa. Kiusaajalle tehdään selväksi, ettei kiusaaminen ole koskaan oikeutettua. Otetaan puheeksi kiusaamisen pahimmillaan tuomat ikävät seuraamukset kiusatulle (eristäytymistä, ahdistusta, koulusta pois jäämistä, vaikeuksia opintojen etenemisessä jne.) Pyritään saamaan kiusaaja pohtimaan, miten voi omaa käytöstään muuttaa niin että kiusaaminen loppuu. Hyväksytään tosiasia, että kaikkien kanssa pitää voida työskennellä, tehdä yhteistyötä ja kaikkia pitää kohdella asiallisesti. Kerrotaan seuraamukset, jos kiusaaminen edelleen jatkuu. Sovitaan seurantatapaaminen. Selvitetään kiusaajan mahdollinen psykososiaalisen tuen tarve. 4. Seurantakeskustelu sovitaan 1-2 viikon päähän ensimmäisestä tapaamisesta. Ennen seurantatapaamista selvitetään opettajien näkemys tilanteesta. Opiskelijat tavataan edelleen erikseen. Jos todetaan kiusaamisen loppuneen, asian käsittely päättyy. Jos kiusaaminen on edelleen jatkunut, viedään asia tiedoksi opiskelijoista vastaavalle esimiehelle. Kuraattori kirjaa tapaamisista ylös vähintäänkin seuraavat asiat: mitä on tapahtunut ketkä ovat olleet osallisena mitä on sovittu kiusaajan ja kiusatun kanssa seurantatapaamisen päivämäärä. Jos seurantatapaamisessa tulee esille kiusaamisen edelleen jatkuneen samojen henkilöiden taholta, viedään asia toimialapäällikölle tiedoksi. Opiskelijoista vastaavan esimiehen toimenpiteinä voivat olla tiukka puhuttelu ja/tai kurinpidolliset toimenpiteet. Kurinpidolliset toimenpiteet ovat määriteltynä Keudan järjestyssäännöissä ja suunnitelmassa kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. 10

11 3.2 Kiusaaminen rikoksena Kiusaaminen voi olla myös asianomistajarikos, jolloin yleensä uhri tekee rikosilmoituksen ja asia menee poliisin selvitettäväksi. Tällöin seuraamuksesta päättää syyttäjä tai tuomioistuin. Kiusaaminen voi pitää sisällään muun muassa: Laittoman uhkauksen Kunnianloukkauksen Pahoinpitelyn Pakottamisen Luvattoman käytön Varkauden Rikokseen yllyttämisen 3.3 Kiusaamisen selvittely, kun osapuolena on henkilökuntaan kuuluva Toimialapäällikkö tai esimies huolehtii kiusaamistapauksen asianmukaisesta käsittelystä niissä tapauksissa, joissa osallisena on henkilökuntaan kuuluva. Käsittelyssä sovelletaan opiskelijoiden keskinäisiin kiusaamistapauksiin olevaa ohjeistusta. Ihmisten kesken syntyy ajoittain ihmissuhde- ja vuorovaikutusongelmia, mutta aina niissä ei ole kyse kiusaamisesta. Ihmisten väliset näkemyserot ja erimielisyydet eivät ole kiusaamista, vaikka ne koettaisiin loukkaaviksi. Eikä ongelmien asiallinen käsittely ole kiusaamista, vaikka se tuntuisi ahdistavalta ja aiheuttaisi epävarmuutta. Rajanveto jokapäiväisten ristiriitojen ja kiusaamisen välillä ei ole aina helppoa, sillä kokemukset ja mielipahan tuntemukset ovat henkilökohtaisia. Ristiriidat ja ongelmat täytyy aina selvittää ja kiusaamistapaukset käsitellä. Opettajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan työntekijän opiskelijaan kohdistama kiusaaminen ei ole hyväksyttävää ja tapaukset käsitellään heti. Tällainen kiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi toistuvana opiskelijan ivaamisena tai muuna mitätöintinä, 11

12 opiskelijan täydellisenä huomiotta jättämisenä tai aiheettomana rankaisemisena. Opiskelijat voivat kertoa kokemastaan tai huomaamastaan kiusaamisesta suoraan opiskelijoista vastaavalle esimiehelle tai muulle luotettavaksi kokemalleen henkilölle, joka vie asiaa opiskelijan luvalla eteenpäin. Jokainen henkilökunnan jäsenen vie huomaamansa tai tietoonsa saamansa kiusaamistapauksen kiusatun luvalla eteenpäin opiskelijoista vastaavan esimiehen käsiteltäväksi. Henkilökunnan keskinäinen kollegiaalisuus ei saa estää kiusaamiseen puuttumista. 3.4 Työpaikkakiusaamisen, vastuuttoman työkäyttäytymisen sekä häirinnän ennaltaehkäisy ja käsittelyprosessi /1/ Ennaltaehkäisy Ennaltaehkäisyyn panostaminen on tärkeätä nollatoleranssin saavuttamiseksi. Alla on lueteltu esimerkinomaisesti asioita, joiden kautta ennaltaehkäisyä voidaan tehdä. Lisää ennaltaehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä löytyy Työterveyslaitoksen Askeleet kohti sopuisaa työyhteisöä työkirjasta /1/. Tunnistetaan yhdessä vuorovaikutuksen kehittämistarpeita työyhteisössä, ja laaditaan kehittämissuunnitelma. Kehittämistarpeita voi nousta esim. henkilöstökyselyn tulosten kautta. Tavoitteena on myönteisen ja työnsuuntaisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantaminen. Mitä muuttamalla ja parantamalla päästään haluttuihin muutoksiin? Huomioidaan vuorovaikutuksen kehittämistarpeet mm. onnistumiskeskusteluissa. Tunnistetaan yhdessä millaista epäasiallista ja ei-toivottavaa käyttäytymistä työyhteisössä ilmenee. Ei puhuta siitä mitä joku tekee vaan mitä työyhteisössä esiintyy. Mitä haittaa epäasiallisesta ja ei-toivottavasta käyttäytymisestä on työn tekemiselle? Missä menee toivotun ja ei-toivotun tai asiallisen ja epäasiallisen käyttäytymisen raja? Mitä muuttamalla ja parantamalla päästään haluttuihin muutoksiin? Huomioidaan kehittämistarpeet esim. onnistumiskeskusteluissa. Millaisia tekijöitä työssä, työjärjestelyissä, töiden organisoinnissa tai muuten arjen sujumisessa on, jotka altistavat työntekijöiden välisille, ammattiryhmien välisille tai työntekijöiden ja esimiesten välisille ristiriidoille tai epäasialliselle käyttäytymiselle työyhteisössämme? Puhutaan työstä ja työn tekemisestä, ei yksittäisten ihmisten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä tai ihmisten ominaisuuksista. Laaditaan yhdessä hyvän työkäyttäytymisen pelisäännöt ja varmistetaan että kaikki tietävät, että niistä poikkeavaan käyttäytymiseen puututaan johdonmukaisesti. 12

13 Miten toimia, jos tunnet joutuvasi työpaikkakiusaamisen, vastuuttoman työkäyttäytymisen tai häirinnän kohteeksi? Jos olet hämmentynyt tilanteesta tai epäilet tulkinneesi tilannetta väärin, voit keskustella tilanteesta sellaisen työkaverin kanssa, jolta uskot saavasi rehellisen näkökannan asiaan, ennen asian ottamista puheeksi epäasiallisesti käyttäytyneen henkilön kanssa tai ennen asian viemistä esimiehelle. Jos mahdollista, ota asia ensivaiheessa puheeksi suoraan epäasiallisesti käyttäytyneen henkilön kanssa: Millaisen käyttäytymisen olet kokenut epäasiallisena tai kiusaavana? Pyydä häntä lopettamaan. Puhu hänen käyttäytymisestään, älä ominaisuuksista. Voit tarvittaessa pyytää työkaverin tai esim. työsuojeluvaltuutetun mukaan keskusteluun. Jos asian puheeksi ottaminen ko. henkilön kanssa tuntuu vaikealta, voit viedä sen myös suoraan esimiehelle. Voit kirjata tapahtumia muistiin (mitä tapahtui, milloin, ketä oli läsnä). Se voi auttaa asian selvittämistä esimiehelle etenkin, jos kokonaisuus koostuu useammasta tapahtumasta. Kerro asiasta suoraan omalle esimiehelle mahdollisimman pian, jos keskustelu ko. henkilön kanssa ei auta tai jos asiasta keskusteleminen epäasiallisesti käyttäytyneen henkilön kanssa tuntuu vaikealta. Mikäli kiusaamista, vastuutonta työkäyttäytymistä tai häirintää koetaan oman esimiehen taholta, ilmoitetaan asiasta esimiehen esimiehelle. Mikäli esimies ei aloita asian selvittämistä kohtuullisessa ajassa (suositus kaksi viikkoa), vie asia esimiehen esimiehelle. Jos kyseessä on kahden tai useamman henkilön välinen ristiriita, esimies keskustelee ensin epäasiallisen käytöksen kohteeksi joutuneiden henkilöiden kanssa, sen jälkeen epäasiallisesti käyttäytyneen henkilön kanssa. Tämän jälkeen esimies järjestää yhteispalaverin jossa ovat kaikki osapuolet läsnä. Voit tarvittaessa pyytää palaveriin tukihenkilön, esim. työsuojeluvaltuutetun. Tarkempia ohjeita valmistautumisesta keskusteluun sekä itse keskustelusta löydät:

14 Ohjeita esimiehelle tilanteen selvittämiseen: Esimiehen on aina selvitettävä viivyttelemättä saamansa tieto työpaikkakiusaamisesta, vastuuttomasta työkäyttäytymisestä tai häirinnästä. Tarkoituksena on selvittää, onko tapahtunut kiusaamista, vastuutonta työkäyttäytymistä tai häirintää, sekä jos sellaista todetaan lopettaa se. Tilanne tulee selvittää tasapuolisesti ja oikeuden mukaisesti asianosaisten henkilöiden kanssa (ei anonyymisti). Jos saat tiedon muulta kuin epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneelta, käy aina ensin keskustelu tilanteesta kohdehenkilön kanssa, ja päätä sen jälkeen jatkotoimenpiteet. Muista olla tasapuolinen ja johdonmukainen. Puhu keskusteluissa työstä ja työn tekemisestä, älä henkilön persoonasta tai piirteistä. Älä menetä malttiasi. Jos tilanne kärjistyy puolin tai toisin, keskeytä keskustelu ja sovi uusi ajankohta. Valmistaudu keskusteluun esim. Sopuisa työyhteisö oppaan kautta. VASTUU TILANTEEN SELVITTÄMISESTÄ ON AINA TYÖNANTAJALLA! Työpaikkakiusaamisen tai häirintätilanteen selvittäminen: Ota asia aina vakavasti Lähde selvittelyyn ilman ennakkokäsityksiä Keskustele ensin kiusaamista tai häirintää kokeneen henkilön kanssa, ja sen jälkeen epäasiallisesti toimineeksi nimetyn kanssa. Riittävä kuulluksi tulemisen tunne on tärkeä. Järjestä tämän jälkeen yhteistapaaminen. Keskusteluissa tulee puhua konkreettisista asioista: mitä on tapahtunut ja milloin. Jos kiusaamista tai häirintää ilmenee, laatikaa sopimukset työn tekemistä ja käyttäytymistä koskevista toimenpiteistä kiusaamisen tai häirinnän lopettamiseksi. Kirjaa muistioon keskustelun tavoite, laaditut sopimukset sekä asian jatkoseuranta aikatauluineen. 14

15 Mikäli asiasta ei päästä sopimukseen tai tilanne jatkuu, miettii työnantaja jatkotoimenpiteet. Työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto voivat toimia apuna tilanteen selvittelyssä. Vastuuttoman työkäyttäytymisen puheeksi ottaminen: Ota vastuuton työkäyttäytyminen puheeksi kahden kesken vastuuttomasti käyttäytyneen henkilön kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Valmistaudu tilaisuuteen: selkiytä itsellesi keskustelun tavoite ja varmista asiaa koskevat tiedot. Laadi itsellesi suunnitelma keskustelun läpiviemisestä. Kun kutsut henkilön keskusteluun, kerro että on tarkoitus keskustella työhön liittyvästä käyttäytymisestä. Puheeksi ottaminen vastuuttomasti käyttäytyneen henkilön kanssa: o Kerro henkilölle keskustelun tavoite, sekä havainnot ja tiedot henkilön haitallisesta käyttäytymisestä. o Perustele miksi kyseessä oleva käyttäytyminen ei ole hyväksyttävää ja miten se vaikuttaa työhön. o Ole selkeä. Älä selittele äläkä esitä olettamuksia. o Kuuntele työntekijän näkemys asiasta. Tarvittaessa kysy, selvennä ja tarkenna. o Konkretisoi käyttäytyminen johon tulee tulla muutos. Aseta muutokselle tavoite ja sopikaa yhdessä, miten muutos näkyy toimintana. o Tarkista lopuksi, että teillä on yhteinen näkemys siitä mistä puhuttiin ja mitä sovittiin. o Dokumentoi keskustelu ja sopimus. Sopikaa seuranta-ajankohta. Lisäohjeita esimiehelle: 15

16 Miten toimia kiusaajaksi nimettynä: 4 Väkivalta Jokaisella opiskelijalla ja oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön. Väkivalta tai sillä uhkaaminen ovat vallankäyttöä joka ei ole missään tilanteessa hyväksyttävää toimintaa. Väkivalta voi ilmetä fyysisenä, psyykkisenä, seksuaalisena tai taloudellisena väkivaltana. Myös kiusaaminen ja häirintä voivat olla väkivaltaa. Väkivallan tai sen uhan ennaltaehkäisemiseksi ja käsittelyyn on Keudalla olemassa järjestysäännöt ja kurinpidolliset toimenpiteet. Vakavien uhka- tai väkivaltatilanteiden varalta Keudassa on olemassa yhteinen Kriisitilanteiden toimintamalli. Tämän lisäksi jokaisessa toimipisteessä on oma kriisisuunnitelma, jossa on nimettynä kriisiryhmän vastuuhenkilöt. 5 Arviointi ja seuranta Tätä kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastaista suunnitelmaa tullaan päivittämään tarvittaessa Keudan opiskelijahuoltoryhmän nimittämän työryhmän toimesta. Hyvinvointiryhmissä seurataan viihtyvyyskyselyiden ja mahdollisten kiusaamiskyselyiden tuloksia sekä kiusaamis- ja häirintätapausten toimintamallin mukaisia selvittelyiden määriä. Kouluterveyskyselyn tulokset antavat vertailutietoa vastaavien oppilaitosten tilanteesta luotettavasti. Tätä suunnitelmaa on käsitelty Opiskelijakunta Kuomassa , Keudan johtoryhmässä , Opetus- ja koulutuspalveluiden johtoryhmässä

17 Viitteet 1. Vartia, M., Joki, M., Kalavainen, S., Olin, N., Askeleet kohti sopuisaa työyhteisöä työkirja, Työterveyslaitos 2. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu, viitattu Kirjallisuutta Hamarus, P Koulukiusaaminen. Huomaa, puutu, ehkäise. Helsinki. Kirjapaja Salmivalli, C Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere. Tammer-Paino Oy Salmivalli, C Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. Juva. PSkustannus Verkkojulkaisuja Pörhölä, M hman_muotoutuminen Nuorten Akatemia,

18 LIITE 1 Viihtyvyyskysely HUOM. KYSELYYN VASTATAAN NIMETTÖMÄNÄ. 1. Minkälaiseksi arvioit oman opiskelumotivaatiosi? heikko kohtalainen en osaa arvioida hyvä erittäin hyvä 2. Mitkä asiat mielestäsi hankaloittavat opiskeluasi? 3.Mitä mieltä olet ryhmäsi opiskeluilmapiiristä? Pyri perustelemaan vastauksesi. IImapiiri on huono, koska kohtalainen, koska hyvä, koska erittäin hyvä, koska erinomainen, koska 4. Onko luokassasi/ryhmässäsi jotain asioita, johon toivoisit muutosta? 5. Kiusataanko luokassasi? Ketä? Miten? KIITOS VASTAUKSISTA! 18

19 LIITE 2 Kiusaamiskysely HUOM! KYSELYYN VASTATAAN NIMETTÖMÄNÄ Kiusaaminen on toistuvaa yhteen henkilöön kohdistuvaa fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, haukkumista, nimittelyä, uhkailua, toisen tekemisen mitätöintiä, ryhmästä eristämistä, juorujen levittämistä, kiristämistä, tavaroiden piilottelua. Kiusaamista voi ilmetä myös opiskelijoiden ja oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvan välillä. Kiusaamista ei ole se, jos kaksi yhtä vahvaa opiskelijaa nahistelee tai riitelee keskenään. 1. Onko sinua kiusattu nyt meneillään olevien opintojesi aikana? Kyllä. o Miten sinua on kiusattu? o Kuinka usein sinua on kiusattu (päivittäin, muutaman kerran viikossa, muutaman kerran kuukaudessa, harvemmin)? o Missä ja minkälaisissa tilanteissa? Ei (voit siirtyä kysymykseen 2) 1a. Jos sinua on kiusattu tämän lukuvuoden aikana, niin oletko kertonut kiusaamisesta kenellekään? Kyllä. Kenelle? Miten kiusaamisasia käsiteltiin? En, koska 2. Oletko itse kiusannut tai osallistunut toisen opiskelijan kiusaamiseen nyt meneillään olevien opintojesi aikana? Kyllä. Miten? En 3. Oletko huomannut kiusaamista ryhmässänne? Kyllä. Minkälaista? En. 4. Entä muualla oppilaitoksessamme, oletko huomannut kiusaamista esim. tauoilla? Kyllä. Minkälaista? En KIITOS VASTAUKSISTA! 19