Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastainen suunnitelma. Ahlmanin ammatti -ja aikuisopisto

Transkriptio

1 1 Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastainen suunnitelma Ahlmanin ammatti -ja aikuisopisto

2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kiusaamisen määrittely Kiusaamisen muotoja: väkivalta, häirintä, syrjintä Kiusaamisen ennaltaehkäisy Normikriittisyys Puuttumismalli kiusaamistilanteisiin Jos joudut kiusaamisen kohteeksi Lopeta nettikiusaaminen Arviointi ja seuranta... 11

3 3 1 Johdanto Tämän suunnitelman tarkoituksena on antaa tietoa kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisystä oppilaitoksessa sekä ohjata Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston henkilökunnan toimintaa kiusaamistilanteisiin puuttumisessa. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia suunnitelma opiskelijoiden suojelemiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna tämä suunnitelma. Suunnitelmalla ja siihen sisältyvien toimintamallien käyttöönotolla taataan turvallinen opiskelu- ja työympäristö kaikille kouluyhteisön toimijoille (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 531/2017, Työturvallisuuslaki 738/2002). Kiusaamista, häirintää ja syrjintää ehkäistään parhaiten luomalla kouluun toimintakulttuuri ja ilmapiiri, jossa ei hyväksytä väkivaltaa. Ahlmanin opiskelijat ja henkilökunta toimivat kaikki yhdessä turvallisen ja viihtyisän opiskeluympäristön puolesta. Mahdollisiin kiusaamis-, häirintä-, syrjintä- ja väkivaltatilanteisiin tulee puuttua välittömästi. Kaikilla tulee olla tiedossa, kenelle voi kertoa huolenaiheista. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä seuraa Ahlmanin koulussa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti opiskelijoiden hyvinvointia sekä kiusaamisen yleisyyttä. Tämä suunnitelma on osa Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelmaa, joka on hyväksytty Ahlmanin koulun Säätiön johtokunnassa Suunnitelma ohjaa Ahlmanin koulun arkea. Lukuvuosittain suunnitelma päivitetään Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Tutkimusten mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa 5-9% opiskelijoista kokee kiusaamista. Haukkuminen, nimittely ja niin sanottu epäsuorakiusaaminen, esimerkiksi ryhmästä pois sulkeminen, ovat ammattioppilaitoksissa tyypillisimpiä kiusaamisen muotoja. Kiusaamiseen on puututtava ajoissa ja aktiivisesti: sen lopettamisessa tarvitaan koulun henkilökunnan ja opiskelijoiden tekoja ja sitoutumista väkivallan vastaiseen toimintaan.

4 4 2 Kiusaamisen määrittely Kiusaamisella tarkoitetaan toisen ihmisen tahallista vahingoittamista. Kiusaaminen on toisen mitätöimistä, alistamista ja leimaamista huonoksi. Jos joutuu kokemaan sellaista, voi kasvaa ajattelemaan itsestään samalla tavalla. Mitkä tahansa ihmisten väliset erimielisyydet eivät ole kiusaamista vaan kiusaamiseksi sanotaan vasta sellaista toimintaa, joka on toistuvaa ja tietoista pahan mielen aiheuttamista samalle henkilölle. Keskeisintä on huomioida kohteeksi joutuneen oma kokemus tilanteesta. Kiusatun ei pidä joutua kantamaan häpeää kokemuksistaan. Tapahtumat ovat häpeällinen teko yhteisölle, jossa se tapahtui. Kiusaamista on: Jatkuva nimittely ja epäystävällinen puhetyyli. Kiusaaminen on ikävää, vahingoittavaa käytöstä, joka toistuu usein ja kohdistuu aina samaan ihmiseen. Pilkkaaminen netissä, tekstit, kuvat sekä toisen nimellä esiintyminen esim. netin keskusteluryhmissä. Toisen satuttaminen fyysisesti. Toisen tavaroiden vahingoittaminen tai ottaminen ilman lupaa. Jatkuva ilmeily ja ilveily, epäystävälliset katseet ja kaikenlainen sanaton haukkuminen. Ryhmän ulkopuolelle jättäminen. Jokainen saa valita omat ystävänsä. Mutta jos ryhmässä yksi tai muutamat jätetään aina yksin eikä haluta tehdä yhteistyötä esim. oppimisympäristöjen eri työtehtävissä, se on kiusaamista. Uhkailu väkivallalla, vahingonteolla tai surmaamisella. Ikävät puheet ja juorut toisten selän takana. Puhu toisista ainoastaan sellaisia asioita, jotka voit sanoa heille itselleen kasvotusten, silmiin katsoen. Kiusaamisen tunnuspiirteitä Perustuu epätasapainoon kiusatun ja kiusaajan välillä. Kiusaamisessa vallitsee epätasapaino osapuolten välillä - kiusaamistilanteessa kiusattu saa jollain tavalla yliotteen kiusatusta. Kiusaaja voi olla sanavalmiimpi, fyysisesti vahvempi tai hän osaa manipuloida muut kiusattua vastaan. Ulos sulkee kiusatun muusta ryhmästä. Kiusaaminen on ele, jolla opiskelijalle näytetään, että hän ei kuulu joukkoon eikä kelpaa omana itsenään.

5 5 On tarkoituksellista, jatkuvaa, systemaattisesti yhteen henkilöön kohdistuvaa. Rajanveto erilaisten yksittäisten ristiriitatilanteiden ja varsinaisen kiusaamisen välille ei aina ole selkeää ja yksinkertaista. Aina ei ole helppo sanoa, milloin on kyseessä kiusaamistilanne: onko kiusaajaksi koettu tarkoituksellisesti jättänyt esimerkiksi tervehtimättä vai ollut vain ajatuksissaan. Olipa kysymys kiusaamisesta tai ei, olisi hyvä, että asia otetaan puheeksi vastuuvalmentajan/opinto-ohjaajan/kuraattorin kanssa. Liittyy koulussa/ryhmissä vallitseviin normeihin. Kiusaaminen kytkeytyy yhteisön normeihin monilla tavoilla. Kun opiskelija käyttäytyy normista poikkeavalla tavalla (esim. opiskelija kuuluu esimerkiksi johonkin ryhmään, jota ei yleisesti hyväksytä), hän törmää todennäköisesti syrjivään asenteeseen. Kiusaaminen ylläpitää valtanormeja. Kiusaaminen ryhmäilmiönä Kiusaamiselle tyypillistä on, että se tapahtuu ryhmässä ja perustuu ryhmän jäsenten välisiin sosiaalisiin suhteisiin. Kiusaaminen ei ole vain kiusaajan ja kiusatun kahdenkeskinen tapahtuma vaan kiusaamisprosessi liittyy jollain tavalla kaikkien ryhmän jäsenten toimintaan. Kiusaamisen aloittava ja aktiivisesti toimiva kiusaajan tarvitsee toiminnan jatkumiseksi mukaan muita ryhmäläisiä, jotka joko lähtevät kiusaamiseen mukaan tai muuten hyväksyvät/vahvistavat omalla toiminnallaan kiusaamisen (esim. nauravat mukana, antavat toisen puhua pahaa muista). Kiusaaminen rikoksena Kiusaaminen voi olla myös asianomistajarikos, jolloin yleensä uhri tekee rikosilmoituksen ja asiaa menee poliisin selvitettäväksi. Tällöin seuraamuksesta päättää syyttäjä tai tuomioistuin. Kiusaaminen voi pitää sisällään muun muassa: laittoman uhkauksen, kunnianloukkauksen, pahoinpitelyn, varkauden, rikokseen yllyttämisen. Nettikiusaamista on: pilkkaavat viestit ja kommentit netissä, uhkailevat viestit juoruilu tai toisen henkilökohtaisten tietojen levittäminen loukkaavien valokuvien levittäminen (aina on viisainta kysyä ennen julkaisua, haluaako kuvassa esiintyvät ihmiset kuvaansa netissä julkaistavaksi) valokuvien muokkaaminen loukkaaviksi ja niiden levittäminen toisen nimellä esiintyminen, toisen salasanojen käyttäminen ilman lupaa eristäminen, eli kiusatun sulkeminen kaverilistoilta, ryhmistä tai jättämällä kiusatun kommentit huomiotta täysin

6 6 2.1 Kiusaamisen muotoja: väkivalta, häirintä, syrjintä Määrittely Mitä väkivaltaa/ häirintä/syrjintää kohdanneen tulee tehdä? Väkivalta Häirintä Syrjintä Väkivalta on vallankäyttöä, Häirintä on jonka avulla väkivaltaa järjestelmällistä ja käyttävä osapuoli pyrkii jatkuvaa toista alistavaa hallitsemaan ja toimintaa tai kontrolloimaan toista. käyttäytymistä. Se on Väkivalta voi olla fyysistä aina lain ja yleisen käsiksi käymistä, mutta hyvän tavan vastaista. myös esimerkiksi nimittelyä, Häirinnälle on tyypillistä mitätöintiä, taloudellista se, ettei toista kontrollointia ja hyväksytä sellaisena ihmissuhteista eristämistä. kuin hän on. Häirintää voi ilmetä sanoin, toimin tai asentein. Opiskelijaan kohdistuvassa väkivaltatilanteessa kysymyksessä on aina opiskeluympäristön turvallisuuteen liittyvä asia. Tekijä voi joutua teon johdosta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Syrjintä tarkoittaa sitä, että henkilöä kohdellaan eriarvoisesti ilman hyväksyttävää syytä. Kiellettyjä syrjintäperusteita ovat: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Väkivaltaiselle/häirintää tai syrjintää aiheuttavalle opiskelijalle tulee heti ilmaista, ettei hänen menettelynsä ole hyväksyttävää ja vaatia sen lopettamista. Kirjaa tarkkaan ylös ilmenemismuodot, toistuvuus, oma reagointitapasi, keitä oli paikalla tilanteessa. Jos tekijä kielloista välittämättä jatkaa toimintaansa, hänelle tulee ilmoittaa, että asia viedään välittömästä tiedoksi Ahlmanin koulun rehtorille. 3 Kiusaamisen ennaltaehkäisy Kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyssä on keskeistä vaikuttaa oppilaitoksessa vallitsevaan ilmapiiriin ja toimintakulttuuriin: millaista käytöstä yhteisössä sallitaan? Opiskelijat ja henkilökunta vaikuttavat omalla toiminnallaan koulun yleistunnelmaan onko suvaitsevainen ja luottamusta synnyttävä vai erilaisuutta arvottava ja mitätöivä? Millainen ilmapiiri koulussa ja oppitunneilla on? Minkälaista vuorovaikutusta opiskelijoiden välillä on? Entä miten opettaja, opiskelijat ja koulun muu henkilökunta kohtaavat toisensa?

7 7 Keskeiset periaatteet ja menetelmät: koulun ilmapiiriin vaikuttaminen 3.1 Normikriittisyys Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen Kaikkien kanssa on pystyttävä asialliseen yhteistyöhön ja kaikkia kohtaan on käyttäydyttävä hyvien käytöstapojen mukaan. Yhteisiä pelisääntöjä on noudatettava. Dialogisuus opetusmenetelmänä ja vuorovaikutustapana Sisäinen turvallisuuden tunne vahvistuu, kun opiskelijaa kuunnellaan ja arvostetaan ja kaikki koulussa ovat sitoutuneita tällaiseen toimintatapaan. Tällaisessa ilmapiirissä ryhmän tai yksilöiden ristiriitoja uskalletaan käsitellä reflektoivasti ja ratkaisuja etsien ei syyllisiä etsien tai muita selän takana arvostellen. Kaikki sitoutuvat väkivallan vastaiseen toimintaan Jokaisen opiskelijan ja työntekijän on omalla toiminnallaan osoitettava ehdotonta kielteistä suhtautumista kiusaamisen kaikkiin muotoihin. Ryhmän yhteishengen luominen, ryhmäytyminen Vastuuvalmentajan tunnit ja henkilökohtaiset keskustelut (esimerkiksi HOSkeskustelut) ovat tärkeitä tilanteita ottaa puheeksi myös omassa ryhmässä viihtyminen. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kannustavan ja suvaitsevan ryhmähengen muodostumiseen. Ryhmäytyminen on koko lukuvuoden ajan tapahtuva prosessi, jota toteutetaan arjen opetustilanteissa vastuuvalmentajan tai opettajan johdolla. Opiskelijapalautteet Ahlmanin koulun opiskeluilmapiiriä ja opiskelijoiden hyvinvointia arvioidaan erilaisilla palautekyselyillä - joka toinen vuosi järjestetään valtakunnallinen kouluterveyskysely, joka toinen vuosi Ahlmanin oma hyvinvointikysely. Tulokset käsitellään ja tarvittavista toimenpiteistä päätetään Ahlmanin yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Kiusaamisen ja syrjinnän taustalla ovat usein ulkopuolistavat normit. Normit ovat oletuksia siitä, minkälaisia ihmiset ovat ja minkälaisia heidän tulisi olla. Oletukset liittyvät esimerkiksi ihmisen sukupuoleen, uskontoon tai toimintakykyyn. Syrjivät normit ovat syntyneet yhteiskunnassa pitkän ajan kuluessa ja niiden tiedostamiseksi tarvitaan kriittistä tarkastelua ja pohdintaa. Kiusaaminen on vallankäyttöä, joka kohdistetaan usein juuri siihen osaan opiskelijan minuutta, joka poikkeaa ryhmän yleisestä normista. Kiusaaminen on ulossulkemisen ele, jolla opiskelija erotetaan meistä. Normeja ylläpidetään osoittamalla yksilölle, että hän ei kuulu joukkoon.

8 8 Opiskelijat eivät ole yhtenäinen joukko - jokainen on yksilöllinen omine piirteineen, persoonallisuuksineen ja taustoineen. On tärkeää tarkastella kriittisesti yhtenäisyyden ja samanlaisuuden vaatimusta esimerkiksi vuorovaikutustapojen, opiskelumenetelmien ja osaamisen arvioinnin suhteen. 4 Puuttumismalli kiusaamistilanteisiin 1. Opettajan, rehtorin tai muun koulun työntekijän on puututtava kiusaamiseen heti, kun siitä on saatu tieto tai kiusaamista on havaittu. Kiusaamistapaukset käsitellään mahdollisimman pian niiden tultua esille. 2. Opinto-ohjaaja/kuraattori selvittää, onko muilla opettajilla havaintoja kiusaamisesta. Koulun opettajilla, opinto-ohjaajilla ja rehtorilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa alle 18-vuotiaan opiskelijan vanhemmille tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta. Samalla pohditaan yhdessä, onko kyseessä tilanne, jossa tarvitaan poliisin apua. 3. Opinto-ohjaaja ja kuraattori tapaavat kiusatun ja kiusaajan erikseen. Kiusattu tavataan ensin ja tämän jälkeen kiusaaja/kiusaajat. Kiusaamisesta puhuminen saattaa lukkiuttaa keskustelun syyttelyn, puolustelun ja vastasyytösten noidankehään, minkä vuoksi kannattaa keskustella keskittyen ainoastaan niihin konkreettisiin epäkohtiin, joihin kaivataan muutosta. 4. Kiusatun tapaaminen. Tuodaan esille huoli, tehdyt havainnot ja kartoitetaan kiusatun näkemys tilanteesta sekä keitä kiusaamiseen on osallistunut. Tuodaan esille, ettei kiusaamista oppilaitoksessa sallita ja että tilanteeseen on puututtava ja puuttumisen jälkeen seurattava, muuttuuko tilanne. Kerrotaan kiusatulle, miten toimia, jos kiusaaminen vielä jatkuu. Sovitaan seurantatapaaminen. Selvitetään kiusatun mahdollinen psykososiaalisen tuen tarve (käytettävissä ovat opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut). Opiskelijan suostumuksella asia voidaan viedä opiskeluhuollon moniammatillisen asiantuntijaryhmän käsiteltäväksi. Tarjotaan opiskelijalle mahdollisuutta sovittelukeskusteluun, jossa kiusattu tapaa kiusaajan/kiusaajat turvallisessa ympäristössä. 5. Kiusaajan tapaaminen. Tuodaan esille tapahtumat sekä muu selville saatu tieto kiusaamisesta. Pyritään painottamaan omia tai muun henkilön havaintoja - näin ei tehdä kiusatusta kantelijaa. Tehdään selväksi, ettei kiusaaminen ole koskaan oikeutettua. Otetaan puheeksi kiusaamisen pahimmillaan tuomat ikävät seuraamukset kiusatulle (eristäytymistä, ahdistusta, koulusta pois jäämistä, vaikeuksia opiskelun etenemisessä jne.). Pyritään saamaan kiusaaja pohtimaan, miten voi omaa käytöstään muuttaa niin että

9 9 kiusaaminen loppuu. Kaikkien ei tarvitse olla kavereita keskenään, mutta kaikkia täytyy sietää ja kohdella asiallisesti. Kerrotaan seuraamukset, jos kiusaaminen edelleen jatkuu. Sovitaan seurantatapaaminen. Selvitetään kiusaajan mahdollinen psykososiaalisen tuen tarve (käytettävissä ovat opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut). Opiskelijan suostumuksella asia voidaan viedä opiskeluhuollon moniammatillisen asiantuntijaryhmän käsiteltäväksi. 6. Mahdollinen sovittelutilanne. Sovittelutilanteessa kiusaajat pyytävät anteeksi kiusatulta. Samalla sovitaan, mitä seuraa, jos kiusaaminen vielä toistuu. 7. Seurantakeskustelu sovitaan 1-2 viikon päähän ensimmäisestä tapaamisesta. Ennen seurantatapaamista selvitetään opettajien näkemys tilanteesta. Opiskelijat tavataan edelleen erikseen. jos todetaan kiusaamisen loppuneen, asian käsittely päättyy jos kiusaaminen on edelleen jatkunut, viedään asia tiedoksi rehtorille Kiusaamisen selvittelystä ja siihen liittyvistä tapaamisista kirjataan ylös seuraavat asiat: mitä on tapahtunut ketkä ovat olleet osallisina mitä on sovittu kiusaajan ja kiusatun kanssa, seurantatapaamisen päivämäärä 8. Jos seurantatapaamisessa tulee esille kiusaamisen edelleen jatkuneen samojen henkilöiden taholta, viedään asia rehtorille tiedoksi. Rehtorin toimenpiteinä voivat olla puhuttelu ja/tai kurinpidolliset toimenpiteet. 9. Kurinpidolliset toimenpiteet ovat määriteltynä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston järjestyssäännöissä. 4.1 Jos joudut kiusaamisen kohteeksi 1. Jos joudut kiusaamisen kohteeksi, on tärkeää pysyä mahdollisimman rauhallisena ja käyttäytyä jämäkästi. 2. Keskity rauhoittamaan hengityksesi. Kun hengität hitaasti, rauhallisesti ja syvään, olet rauhallisempi ja pystyt ajattelemaan sekä toimimaan järkevästi. Mitä rauhallisempi olet, sitä enemmän sinulla on voimaa harkita, mitä sanot ja teet. 3. Käske kiusaajaa lopettamaan. Kiusaavasti/häiritsevästi käyttäytyvälle henkilölle on syytä viestiä selvästi, ettei hänen käytöksensä ole sopivaa. Kerro kiusaajalle, miten olet kokenut tilanteen. Jos tämä ei saa kiusaajaa lopettamaan, tulee asiasta kertoa henkilökunnan jäsenelle, jonka velvollisuus on puuttua asiaan. 4. Ole tarkkana, ettet ala itse käyttäytyä hyvien tapojen vastaisesti. Älä nimittele kiusaajaa, vaikka hän saattaa nimitellä sinua.

10 10 5. Ilmoita kiusaamisesta heti vastuuvalmentajalle/opettajalle ja opiskeluhuoltohenkilöstölle (opinto-ohjaaja, kuraattori). Kiusaamista ei pidä sietää. Siitä pitää ilmoittaa heti koulun työntekijöille, joiden velvollisuus on puuttua kiusaamiseen. Sinun ei tarvitse selvitä kiusaamisesta yksin. 6. Katso tarkkaan, ketkä osallistuvat kiusaamiseen ja paina mieleesi, mitä kukin kiusaaja tekee ja sanoo. Paina kiusaajien nimet mieleen, jos tiedät ne. Asian jatkokäsittelyn vuoksi on tärkeää, että kiusaamisen ilmenemismuodot, toistuvuus ja kiusatun reagoinnit kirjataan ylös. Tämä on tärkeää siksi, että osaat kertoa tapahtumista koulun työntekijöille, esimerkiksi asiaa selvittävälle opettajalle tai rehtorille tarkasti, selkeästi ja oikeudenmukaisesti. Tästäkin syystä on hyvä, että keskityt aivan ensimmäiseksi rauhoittumiseen. Jos olet poissa tolaltasi ja tilanne on sekava, et ehkä pysty kertomaan tapahtumista tarkasti ja saatat väittää jonkun tehneen jotain, mitä hän ei ole tehnyt. 7. Käy tapahtumat läpi vastuuvalmentajan/opettajan, opinto-ohjaajan, kuraattorin tai läheisesi kanssa. Tapahtumat kannattaa kirjoittaa tarkasti paperille. 8. Osallistu sovitteluun. Sovittelutilanteessa kiusaajat pyytävät anteeksi. Samalla sovitaan, mitä seuraa, jos kiusaaminen vielä toistuu. Rehtori, opettajat ja opiskeluhuollon henkilöstö (opinto-ohjaaja, kuraattori) ovat velvollisia seuraamaan, ettei kiusaaminen enää jatku. 9. Sovittelun jälkeen keskustele asiasta tarvittaessa läheistesi, vastuuvalmentajan/opettajan, opinto-ohjaajan, kuraattorin, koulupsykologin tai muun luotettavan ihmisen kanssa. Kun sinua arvostellaan 1. Valitse, mihin keskityt. Voinko keskittyä omaan käyttäytymiseeni ja olla ylpeä siitä, etten toimi kuten arvostelijat? 2. Älä anna muiden määritellä itseäsi. Kenenkään sanoja ei tarvitse uskoa. Jos joku puhuu sinusta ikävästi, muista, että se on hänen mielipiteensä ei tosiasia. 3. Vastaa arvosteluun jämäkästi. Totta, minä tein väärin. Yritän käyttäytyä tästä eteenpäin toisella tavalla. Se on vaikeaa minulle. Yritän harjoitella tekemään sen paremmin. Tuo, mitä sanot, ei ole oikein. 4. Ota aikalisä. Jos olet tunnemyllerryksen vallassa, voit pyytää: En pysty käsittelemään tätä nyt. Minun täytyy ensin rauhoittua. Voidaanko puhua tästä myöhemmin? 4.2 Lopeta nettikiusaaminen Jos sinua kiusataan netissä: Älä vastaa mitään kiusaamisviesteihin ja -kommentteihin. Jos lähdet mukaan suunsoittoon netissä, nettikiusaaja saattaa syyttää myös sinua kiusaamisesta kiivastuksissa kirjoitettujen solvausten ja uhkausten vuoksi.

11 11 Tallenna pilkkaavat viestit, keskustelut ja kuvat. Älä poista niitä heti, vaan näytä ne läheisillesi ja ottakaa niistä kuvakaappaukset, joista näkyy, milloin ja missä ne on julkaistu. Jos kyseessä on koulukiusaamiseen liittyvä tapaus, kannattaa asiasta kertoa koulun henkilökunnalle ja pyrkiä sovittelemaan asiaa koulun toimesta. Alle 18 -vuotiaan opiskelijan kohdalla mikään ei myöskään estä kiusatun vanhempia ottamasta yhteyttä suoraan kiusaajan vanhempiin. Nettikiusaaminen on laitonta ja nettipalveluiden käyttösääntöjen vastaista. Ilmoita nettipalvelun ylläpidolle laittomista viesteistä. Seurauksena voi olla, että viestien levittäjä menettää palvelun käyttöoikeudet ja esimerkiksi nimelläsi tehty valeprofiili poistetaan palvelusta. Laita kiusaaja tai kiusaajat estolistalle, niin he eivät näe profiilejasi ja julkaisujasi eri nettipalveluissa. Tilanteen selvittämiseen voi auttaa nettipoliisi: Nettipoliisin yleisin toimintatapa hoitaa kiusaamistapauksia on käydä huomauttamassa kiusaajaa poliisiprofiililla tapahtuneesta. Tämän osalta on erittäin hyviä kokemuksia kiusaamisen loppumisesta nuorten ja aikuistenkin osalta. Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimesta saa tukea ja neuvoja, miten nettikiusaaminen saadaan loppumaan: puh tai Jos kiusaamista ei saada tämänkään jälkeen loppumaan, voidaan harkita rikosilmoituksen tekemistä. Rikosilmoituksen voi tehdä joko poliisin nettisivujen kautta sähköisesti tai käymällä poliisilaitoksella. Kiusaajan viestit olisi hyvä pitää tallessa mahdollista esitutkintaa varten. 5 Arviointi ja seuranta Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastainen suunnitelma on osa Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelmaa. Lukuvuosittain suunnitelma päivitetään Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Opiskeluhuoltoryhmässä seurataan Ahlmanin hyvinvointikyselyn ja valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksia kiusaamisen osalta. Lähteet Juusola, M Rajat kuntoon! Puolensa pitäminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito. Helsinki: Voimakirja Oy. Seta ry Älä oleta normit nurin! Normikriittinen käsikirja yhdenvertaisuudesta, syrjinnän vastustamisesta ja vapaudesta olla oma itsensä. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry, Seta ry. Printon, Tallinn: Kirjapaino.