PUU-KIVISTÖN ALOITUSKORTTELEIDEN SUUNNITTELU- JA TONTINLUOVUTUSKILPAILU. KILPAILUOHJELMA Kilpailuaika

Transkriptio

1 PUU-KIVISTÖN ALOITUSKORTTELEIDEN SUUNNITTELU- JA TONTINLUOVUTUSKILPAILU KILPAILUOHJELMA Kilpailuaika

2 KILPAILUOHJELMAN SISÄLTÖ 1. KILPAILUKUTSU 3 2. KILPAILUTEHTÄVÄ Kilpailutehtävä Kilpailualue Puu-Kivistössä Kilpailualueen reunaehdot Ehdottomat sisältövaatimukset Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelulle ja toteutukselle Tavoitteet Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelulle ja toteutukselle Asemakaavoituksessa huomioitavia suunnitteluohjeita KILPAILUTONTTIEN LUOVUTUSPERIAATTEET Tonttien myyntihinnat ja luovutusmuoto Tontinsaajan velvoitteet Rakentamisvelvoite ja sopimussakko Rakentamisen aloittaminen Aluemarkkinointikorvaus Jätteen putkikeräysjärjestelmä Puu-Kivistön pysäköintilaitos KILPAILUN OSALLISTUMISOHJEET Kilpailuun osallistuminen Kilpailuaika ja kilpailun käynnistäminen Kysymysten esittäminen Kilpailun päättymisaika ja kilpailuehdotuksen jättäminen Kilpailun kulku ja jatkotoimenpiteet Tulosten julkaisu Kilpailun säännöt Asemakaavoituksen alustava aikataulu KILPAILUEHDOTUKSEN LAADINTAOHJEET Kilpailuehdotuksen sisältö Asiakirjajulkisuus ja kilpailuehdotuksen käyttöoikeus Kilpailun liiteaineisto KILPAILUEHDOTUSTEN ARVIOINTI Arviointiryhmä ja kilpailun sihteeri Kilpailuehdotusten arviointiperusteet 27

3 1. KILPAILUKUTSU Vantaan kaupunki järjestää Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelusta kumppanuuskaavoitukseen perustuvan suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun. Vantaan kaupunginhallitus on päättänyt kilpailun järjestämisestä Kilpailun erityisenä tavoitteena ovat puurakentamisen edistäminen. Puu-Kivistö on osa Vantaan tavoitetta lisätä puurakentamista. Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkosto päätti lisätä kaupunkien puurakentamista. Vantaan kaupunginhallitus on nimennyt Puu-Kivistön Vantaan puurakentamisen erityiskohteeksi, jossa erityisenä tavoitteena on puurakentamisen määrällinen lisääminen ja laadullinen kehittäminen yhteistyössä puualan toimijoiden kesken. Puu-Kivistö sijoittuu Kivistön keskustaan Kehäradan pohjoispuolelle rajautuen Timanttikujaan, Ruusukvartsinkatuun, Lumikvartsinkatuun sekä Kehärataan. Asemakaavoitusvaiheessa olevalle alueelle suunnitellaan noin k-m 2 asuinrakentamista, päiväkoti, pysäköintilaitos sekä monipuolisia julkisia ulkotiloja. Puu-Kivistön suunnittelun päätavoitteena on puurakentamisen edistäminen sekä monimuotoinen korttelirakenne ja värikäs kaupunkikuva. Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailussa etsitään suunnittelijoita ja toteuttajia kahdelle Puu-Kivistön asuinkorttelille. Asuinkortteleiden kilpailualueen pinta-ala on m 2, joka jakautuu kahteen kilpailukohteeseen. Tavoitteellinen asumisen kerrosala kilpailualueella on yhteensä vähintään k- m 2 (vähintään k-m2/ kilpailukohde). Kilpailu on suunnattu kilpailijaryhmille, joissa pitää olla mukana vähintään kaksi rakennuttajaa, kaksi arkkitehtitoimistoa ja yksi maisema-arkkitehtitoimisto. Kilpailijaryhmässä tulee olla kokemusta puurakentamisesta. Tarvittaessa kilpailijaryhmän tulee käyttää apunaan silta- ja kadunsuunnitteluun erikoistunutta suunnittelijaa. Tavoitteena on, että kilpailijaryhmät ovat mahdollisimman monipuolisia. Kilpailu koostuu kahdesta eri kilpailukohteesta (kilpailukohde 1 ja kilpailukohde 2), joihin tulee laatia erilliset kilpailuehdotukset. Kilpailijaryhmä voi osallistua vain toiseen tai molempiin kilpailukohteisiin. Kilpailun käytännön järjestelystä vastaa Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelu. Kilpailu toteutetaan kaikille toimijoille avoimena kilpailuna. Kilpailuaika on Kilpailumateriaali on kokonaisuudessaan saatavilla Vantaan internetsivulla: 3

4 2. KILPAILUTEHTÄVÄ 2.1 Kilpailutehtävä 2.2 Kilpailualue Puu-Kivistössä 2.3 Kilpailualueen reunaehdot 2.4 Ehdottomat sisältövaatimukset Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelulle ja toteutukselle 2.5 Tavoitteet Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelulle ja toteutukselle 2.6 Asemakaavoituksessa huomioitavia suunnitteluohjeita 4

5 2. KILPAILUTEHTÄVÄ 2.1 Kilpailutehtävä Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailussa etsitään puurakentamisen toimijoita kumppanuuskaavoitukseen kahdelle Puu-Kivistön asuinkorttelille. Kilpailualue on jaettu kahteen kilpailukohteeseen. Tavoitteellinen asumisen kerrosala kilpailualueella on yhteensä vähintään k-m 2 (vähintään k-m 2 /kilpailukohde). Kilpailualueen asemakaava laaditaan yhdessä kilpailun voittajien kanssa ja asemakaavoitetut tontit myydään lähtökohtaisesti kilpailun voittajille tässä kilpailuohjelmassa määritetyllä tavalla. Puu-Kivistön suunnittelulla toteutetaan Kivistön vision 2042 Onnellinen Kivistö vehreä ja aktiivinen kotikaupunki mukaisia tavoitteita. Puu-Kivistön kaavoituksen lähtökohtana on suunnitella Marja-Vantaan osayleiskaavan mukaisesti Kehärataan ja Kivistön asemaan tukeutuvat urbaanit asumisen korttelit, jotka kytkeytyvät toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti aluetta ympäröivään, osin rakennettuun ja osin rakenteilla olevaan Kivistön keskustan rakenteeseen. Puu-Kivistössä toteutetaan tavoitetta lisätä Vantaan puurakentamista. Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkosto päätti lisätä kaupunkien puurakentamista. Puu-Kivistö on nimetty Vantaalla puurakentamisen erityiskohteeksi, jossa erityisenä tavoitteena on puurakentamisen määrällinen lisääminen ja laadullinen kehittäminen yhteistyössä puualan toimijoiden kesken. Puurakentamisen edistämisen lisäksi kilpailukohteille on laadittu ehdottomat sisältövaatimukset sekä tavoitteet kortteleiden suunnittelulle ja toteutukselle. Kilpailun tavoitteena on saada aikaan monimuotoista ja kaupunkikuvaltaan värikästä puukorttelinaapurustoa, joka tarjoaa monipuolisia asumisratkaisuja sekä yhteisöllisiä ja vehreitä pihoja ekologisuutta arvostaville asukkaille. Kilpailualueen liikkumisympäristön tavoitellaan olevan kiinnostava ja turvallinen. Lisäksi puukortteleissa tavoitellaan taiteen tuomista osaksi asuinympäristöä. 5

6 2. KILPAILUTEHTÄVÄ 2.2 Kilpailualue Puu-Kivistössä Kilpailualue sijaitsee Kivistön keskustassa Kehäradan pohjoispuolella. Etäisyys Kehäradan Kivistön asemalle on noin 500 metriä. Suunnittelualue rajautuu Ruusukvartsinkatuun, Timanttikujaan ja Kehärataan. Alueen pinta-ala on noin m 2. Kilpailualue on pääosin rakentamatonta sekametsää. Kaavatilanne Kilpailualue on Marja-Vantaan osayleiskaavassa (kv , lainvoimainen ) alue on merkitty tehokkaaksi asuntoalueeksi (A1), joka rajautuu Kehärataan etelässä. Kilpailualue sijaitsee lentomeluvyöhykkeellä m3:n eli Lden db:n alueella. Kilpailualueella ei ole asemakaavaa. Maanomistus Kilpailualueen pääasiallisena maanomistajana on Vantaan kaupunki. Osa kilpailualueesta on vuokrattu ulkopuolisille väliaikaiseen pysäköinti- ja työmaakäyttöön. Kehäradan rata-alueen omistaa Suomen valtio/liikennevirasto. Maaperä Kilpailualue sijoittuu pintamaalajikartan mukaan moreeni-, hiekka-, siltti- ja savialueelle. Alueen keskivaiheilla on moreenia ja hiekkaa, jota ympäröi siltti ja siltti/savi -alue. Ruusukvartsinkadun varrella ja Timanttikujan pohjoisosassa pintamaa muuttuu saveksi. Alueella tehtyjen kairausten mukaan maan pinnassa on 1-2 metrin paksuinen pehmeä maakerros. Sen alla on 2-4 metriä savea, silttiä tai hiekkaa. Ruusukvartsinkadun varrella savikerros on paikoin paksuudeltaan noin 5 metriä. Tehdyt kairaukset ovat ulottuneet 3-7 m syvyydelle maanpinnasta. Kilpailualueella ei ole pohjaveden havaintoputkia. Ympäröivillä alueilla pohjavesi on ollut arviolta noin 2-4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kilpailukohde 1 Kilpailukohde 2 Kilpailualue Kunnallistekniikka Ruusukvartsinkadulla ja Timanttikujalla on rakennettu kunnallistekniikka vuosina 2014 ja 2015, joihin kilpailualue tukeutuu. Kaduilla kulkee vesihuoltoverkostoa, kaukolämpöä, jäteputkia sekä sähkö- ja telekaapeleita. Alue kuuluu jätteiden putkikeräysjärjestelmän piiriin. 6

7 2. KILPAILUTEHTÄVÄ 2.2 Kilpailualue Puu-Kivistössä 7

8 2. KILPAILUTEHTÄVÄ 2.3 Kilpailualueen reunaehdot Kilpailualuetta koskevat seuraavat reunaehdot: Liito-oravien yhteystarve kilpailualueen koillispuolella Alueella on tehty liito-oravahavaintoja. Liito-oravien yhteys Lipunkantajanpuistosta Puu- Kivistön kaava-alueen läpi Kehäradan eteläpuolelle turvataan säilyttämällä noin 30 metriä leveä puustoinen yhteys kilpailualueen koillispuolella. Puustoinen yhteys toimii myös asukkaiden viheralueena. Itse liito-oravien yhteystarve sijaitsee siis kilpailualueen ulkopuolella, mutta metsäalueen ja asuinkorttelin pihojen yhteensovittaminen tulee ratkaista kilpailussa. Kävely- ja pyöräilyliikenteen yhteys kilpailualueen läpi Kilpailualueen läpi tulee osoittaa julkinen kävely- ja pyöräliikenteen yhteys, joka sijoittuu kilpailukohteen 1 ja kilpailukohteen 2 väliin. Kvartsiraitin pikapyörätie Kehäradan suuntainen Kvartsiraitin pikapyörätie on osa kilpailualuetta. Pyörätieyhteys tulee säilyttää. Rakennusten korkeus Kivistön alueella rakennuskorkeutta rajoittaa ilmailulain, /864, 158 sekä tarkentavan Ilmailumääräys AGA M3-6, , määrittelemät esterajoituspinnat. Kivistön alueella määräävin pinta on ns. sisempi horisontaalipinta, jonka korkeusrajoitus on 100 m merenpinnasta. Rakennettavuus maaperän suhteen Rakennusten suositeltu perustamistapa on paalutus. Liikennöitävät katualueet ja kunnallistekniset rakenteet voidaan rakentaa maanvaraisina. Lähtökohtaisesti kellareiden rakentaminen alueelle ei ole suositeltavaa. Junaliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida suunniteltaessa rakentamista aivan junaradan viereen. Rakentamisratkaisut tulee perustua rakennuspaikkakohtaisiin pohjatutkimuksiin ja suunnitelmiin. Kehäradan aiheuttama tärinä Kehäradan junaliikenteen aiheuttaman tärinän muodostuminen on huomioitu radan perustusrakenteissa. Raideliikenteen aiheuttamien tärinähaittojen poistamiseksi rata on geoteknisesti pehmeillä maaperäosuuksilla perustettu paalulaatoille tai siltarakenteille niin, ettei tärinä pääse indusoitumaan voimakkaasti ympäröivään maaperään. Mikäli rakennusala ulottuu kuitenkin rata-alueeseen kiinni tai radan päälle, tulee asemakaavoitusvaiheessa laatia rakennuspaikkakohtainen tärinä- ja runkomeluselvitys. Kunnallistekniikka Rakennusten sijoittelussa tulee huomioida Ruusukvartsinkadulla tontin läheisyydessä kulkevat jäteputket sekä Timanttikujan rajalla kulkevat sähkö- ja telekaapelit sekä kadun salaojaputket. Suunnittelussa tulee varata tontilta riittävät tilat rakennusten perustuksille, rakentamisen aikaiselle työskentelylle ja kaivannoille. 8

9 2. KILPAILUTEHTÄVÄ 2.3 Kilpailualueen reunaehdot 9

10 2. KILPAILUTEHTÄVÄ 2.4 Ehdottomat sisältövaatimukset Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelulle ja toteutukselle Kilpailuehdotusten on täytettävä seuraavat ehdottomat sisältövaatimukset. Jos kilpailuehdotus ei täytä sisältövaatimuksia, se voidaan hylätä. Ehdottomat sisältövaatimukset kilpailukohteille 1 ja 2 Puurakentaminen Kilpailuehdotusten rakennusten on oltava kantavilta rakenteiltaan pääosin puuta. Lisäksi julkisivujen on oltava pääosin puuta. Rakennusoikeus Asumisen kerrosala kilpailualueella on oltava yhteensä vähintään k-m 2. Kilpailualue muodostuu kahdesta kilpailukohteesta. Yhden kilpailukohteen asumisen kerrosneliömäärän on oltava vähintään k-m 2. Asuntojen rahoitus- ja hallintamuodot Molempien kilpailukohteiden kokonaisrakennusoikeudesta vähintään 50 % on osoitettava vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon. Lisäksi vapaarahoitteisissa omistusasuntotuotantokohteissa asuntoja saa myydä vain yhden asunnon kullekin asunnon ostajalle. Huoneistotyypit Kilpailuehdotuksessa asuntojen huoneistotyyppijakauman on oltava monipuolinen sekä vuokra-asunnoissa että omistusasunnoissa. Kaikissa hallintamuodoissa asuntojen kokonaismäärästä korkeintaan 30 % saa olla yksiöitä, vähintään 30 % pitää olla kolmioita ja vähintään 10 % pitää olla suurempia perheasuntoja (vähintään 4h + k/kk). Kilpailuasiakirjoista on selvästi ilmettävä kilpailuehdotuksen huoneistotyyppijakauma ja asuntojen koko. Autopaikat ja pyöräpysäköinti Kilpailualueen autopaikat sijoitetaan erilliseen maanpäälliseen pysäköintilaitokseen Puu-Kivistön asemakaava-alueelle Lumikvartsinkadun varteen, joiden kustannuksista vastaa kilpailun voittajat. Pysäköintilaitoksen autopaikat toteutetaan mitoituksella: asuminen 1 ap/130 k-m 2 ja palvelu- ja liiketilat 1 ap/60 k-m 2. Liikuntaesteisten pysäköintipaikat on sijoitettava korttelialueille. Pyöräpaikat on sijoitettava korttelialueelle ja ne on toteuttava vähintään mitoituksella: asuminen 1 pp/asuinhuone ja palvelu- ja liiketilat 1 pp/40 k-m 2. Pysäköintilaitoksen suunnittelu ei kuulu kilpailutehtävään. Väestönsuojatilat Kilpailualueen asuinrakennusten väestönsuojatilat sijoitetaan Puu-Kivistön asemakaava-alueelle sijoitettavaan pysäköintilaitokseen. Kilpailualueen asuinrakennusten suunnittelussa ei tarvitse huomioida väestönsuojatiloja. Väestönsuojatilojen rakentamiskustannuksista vastaa kilpailun voittajat. Kilpailijaryhmän kokoonpano Kilpailu on suunnattu kilpailijaryhmille, joissa pitää olla mukana vähintään kaksi rakennuttajaa, kaksi arkkitehtitoimistoa ja yksi maisema-arkkitehtitoimisto. Kilpailijaryhmässä on oltava kokemusta puurakentamisesta. Tarvittaessa kilpailijaryhmän on käytettävä apunaan silta- ja kadunsuunnitteluun erikoistunutta suunnittelijaa.

11 2. KILPAILUTEHTÄVÄ 2.4 Ehdottomat sisältövaatimukset Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelulle ja toteutukselle Kilpailuehdotusten on täytettävä seuraavat ehdottomat sisältövaatimukset. Jos kilpailuehdotus ei täytä sisältövaatimuksia, se voidaan hylätä. Ehdottomat sisältövaatimukset kilpailukohteelle 1 Asuntojen rahoitus- ja hallintamuodot Kilpailukohde 1:n kokonaisrakennusoikeudesta vähintään 40 % on osoitettava valtion tukemaan pitkän korkotuen vuokra-asuntotuotantoon. Ehdottomat sisältövaatimukset kilpailukohteelle 2 Kävely- ja pyöräliikenteen siltayhteys Kehäradan yli Kilpailualueelta radan yli on osoitettava toteuttamiskelpoinen, materiaaliltaan pääosin puinen ja esteettömyysvaatimukset täyttävä kävely- ja pyöräliikenteen siltayhteys. Siltayhteys voi sijaita Timanttikujan jatkeena tai korttelirakenteen keskellä kuitenkin huomioiden liito-oravien yhteystarpeen takia tarvittavien puiden säilyttäminen. Siltaa mahdollisesti lähestyvän luiskan kaltevuus saa olla enintään 8 % (1:12,5) ja pituudeltaan yhtäjaksoisena enintään kuusi metriä, minkä jälkeen kulkuväylällä edellytetään vaakasuoraa, vähintään 2 metrin pituista välitasannetta. Ilman välitasanteita jatkuva luiska saa olla enintään 5 % (1:20) kalteva. Kevyen liikenteen sillan sekä mahdollisen luiskarakenteen tarkempi suunnittelu ei sisälly kilpailutehtävään. Sillan tarkemman toteuttamiskelpoisuuden arvioinnin tekee asemakaavoitusvaiheessa kaupunki. Kilpailuehdotuksessa on silti arvioitava sillan ja luiskan rakenteiden perustuksien edellyttämää lopullista sekä rakentamisen aikaista tilavarausta poikkileikkaustarkasteluin. Perustuksien dimensioiden on perustuttava alustaviin rakennelaskelmiin sekä lähtötietona annettuihin pohjatutkimuksiin. Sillan ja mahdollisen luiskan hyödyllisen leveyden oletetaan laskelmissa olevan 4 metriä. Molempien rakenteiden mitoituskuormiksi asetetaan Liikenneviraston julkaisun NCCI 1 Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet kohdassa B.5 esitetyt kevyen liikenteen kuormitukset. Ylitettäessä siltarakenteella sähköistettyä rataväylää, on väylän tasauksen suunnittelussa huomioitava Liikenneviraston ohjeen Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 2 Radan geometria liitteessä 2 esitetty aukean tilan ulottuma ATU. Mitoituksen lähtötietona on Kehäradan nopeusrajoitus 160km/h. Lisäksi siltayhteyden suunnittelussa on otettava huomioon, että Kvartsiraitin kohdalla alikulkukorkeuden on oltava vähintään 3,2 m ja Timanttikujan päässä oleva ajoneuvojen kääntöpaikka on kilpailuehdotuksessa säilytettävä. 11

12 2. KILPAILUTEHTÄVÄ 2.5 Tavoitteet Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelulle ja toteutukselle Seuraavien tavoitteiden täyttymistä kilpailuehdotuksissa käytetään kilpailuehdotusten arviointiperusteena. Puurakentamisen edistäminen Kilpailualueella päätavoitteena on puurakentamisen edistäminen. Tavoitteena on luoda uutta, modernia suomalaista puukaupunkiperinnettä ja referenssikohteita tulevaisuuteen. Kilpailuehdotuksessa korostetaan puukorttelien omaleimaisuutta ja erityisyyttä. Puuta käytetään monipuolisesti rakenteissa ja julkisivuissa sekä puisina pintoina asuintiloissa. Puuta aiheena tuodaan esille myös pihoilla esim. puisina kalusteina ja taideteoksina ja piha-arboretumeina. Tavoitteena on puun ekologisuus ja eettisyys mm. pienen hiilijalanjäljen saavuttamiseksi. Monimuotoisen korttelirakenteen muodostavat elävät kaupunkikorttelit Kilpailualueen kortteliperiaatteena suositaan kaupunkikorttelia, jossa talot rajaavat katuja luoden rajat julkiselle ja yksityiselle tilalle sekä mahdollistaen koko korttelin yhteisen sisäpihan. Korttelit ovat tiiviitä ja tilahierarkialtaan vaihtelevia, muodostuen useista erilaisista rakennuksista. Julkisivut ovat aktiivisia ja mielenkiintoisia: Kortteleiden maantasokerrokset ovat luonteeltaan avoimia ja toiminnoiltaan aktiivisia. Kerrokset erottuvat toisistaan yksilöllisinä esim. vaihtelevin värein tai ikkunamuodoin. Rakennusten sisäänkäynnit ovat omailmeisiä. Rakennuksissa on vaihtelevia kattomuotoja. Ruusukvartsinkadun puolella maantasokerroksessa on liike- ja/tai asukastiloja. Rakennuksen kattomaailma on toiminnallinen, esim. Katoilla sijaitsee erillisiä taloja/asuntoja. Katoilla on toiminnallisia kattopuutarhoja ja/tai viherkattoja. Katoilla huomioidaan aurinkoenergian edistäminen. 12

13 2. KILPAILUTEHTÄVÄ 2.5 Tavoitteet Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelulle ja toteutukselle Seuraavien tavoitteiden täyttymistä kilpailuehdotuksissa käytetään kilpailuehdotusten arviointiperusteena. Monipuoliset ja toimivat asumisratkaisut Monipuolisesti erilaisia rakennustyyppejä: kerrostaloja, kaupunkipientaloja, kattotaloja yms. Monipuolisia asuntoja, joista osa mahdollistaa muuntojoustavuuden. Käyttötarkoitukseltaan joustavat asuinhuoneet Asuinhuoneiden vapaa huonekorkeus on vähintään 3 metriä, joka mahdollistaa tilojen monipuolisen käytön. Asuinkortteleissa on yhteistiloina sauna, pesula, palvelueteinen ja kasvi-/viherhuone. Ulkotilassa on mahdollisuus sekä yksityisyyteen että yhteisöllisyyteen. Ensimmäisen kerroksen asunnoilla on asuntopihat ainakin yhteispihan puolella. Asuntokohtaiset parvekkeet ja pihapatiot luovat omailmeisyyttä. Yhteisölliset ja vehreät korttelipihat sekä kiinnostava ja turvallinen liikkumisympäristö Korttelipihoista suunnitellaan vehreitä ja viihtyisiä yhteispihoja, jossa on monenlaisia toimintoja korttelin eri asukasryhmille: Yhteisöllisyyttä eri keinoin, esim. kaupunkiviljelypalstoilla ja korttelipihan yhteistiloilla. Korttelipihoilla suositaan syötäviä kasveja sekä puuston monilajisuutta. Kilpailualue muodostaa mielenkiintoisen ja monipuolisen jalankulkuympäristön. Vaihtoehtoisia reittejä korttelien läpi on tutkittu. Liikkumisympäristön on turvallinen lapsille ja ikääntyneille. Asuinkortteleissa on pyöräilyä edistäviä tiloja, kuten pyörien huoltotila, erilliset talvi- ja kesäsäilytystilat, tila tavarapyörille yms. Värikäs ja leikkisä kaupunkikuva ja taide osana korttelia Taide on osa arkkitehtuuri- ja ympäristösuunnittelua jokaisessa suunnitteluvaiheessa: Kilpailuvaiheessa määritellään taiteen teemat ja sijainnit korttelissa. Kortteleissa on värikkäät, monimuotoiset ja leikkisät, mahdollisesti taidetta hyödyntävät julkisivut. Taide ja värit osana arkkitehtuuria vahvistavat kotikorttelin tunnistettavuutta ja rakentavat asukkailleen erityistä korttelinaapurustoa. Taide voi integroitua myös osaksi kulkureittejä ja/tai oleskelualueita.

14 2. KILPAILUTEHTÄVÄ 2.6 Asemakaavoituksessa huomioitavia suunnitteluohjeita Kilpailuehdotuksia laadittaessa on varauduttava asemakaavavaiheessa huomioitaviin suunnitteluohjeisiin: Taiteen konsepti Kivistön keskustan taidekaupungin suunnittelun yksi keskeinen tavoite on tuoda taide osaksi asukkaiden arkea. Kivistön keskustan asemakaavoissa jokaiselle kaava-alueelle laaditaan taiteen konsepti asemakaavaprosessin yhteydessä, ja se hyväksytään kaupunkisuunnittelulautakunnassa asemakaava-aineiston osana. Asemakaavoituksen yhteydessä toteuttajan tulee nimetä suunnitteluryhmään taitelija. Taiteen suunnittelusta hankkeessa vastaa taiteilija-arkkitehti työpari. Taiteen konsepti kertoo taiteen teemoista ja sijainnista. Taiteen konsepti ei sisällä eri taideaiheiden tarkkoja toteutussuunnitelmia, vaan tarkemmat taiteen toteutussuunnitelmat laaditaan hankkeen toteutussuunnittelun yhteydessä. Vihertehokkuus Vantaalla on kokeilukäytössä vihertehokkuus-menetelmä asemakaavoituksessa. Vihertehokkuus-menetelmän avulla varmistetaan riittävän viherpinta-alan säilyttäminen ja/tai toteuttaminen tonteilla. Kilpailualueen asemakaavoitusvaiheessa on käytettävä vihertehokkuuden menetelmää varmistamaan ja todentamaan riittävän viherpinta-alan toteutuminen kilpailukohteessa. Asuinalueiden vihertehokkuuden tavoitelukuna on käytettävä tavoitelukua 0.8. Vantaalla käytössä oleva vihertehokkuuslaskuri on kilpailuohjelman liitteenä. Hulevesien käsittely Hulevesiä käsitellään korttelialueilla kaupungin hulevesiohjelman (liitteenä) mukaisesti. Asemakaavoitusvaiheessa tulee suunnitella asuinkortteleihin sopivia hulevesien hallintamenetelmiä, jotka ovat samalla osa ulkotilojen maisema-arkkitehtuuria. Hulevesien hallinnassa hyödynnetään piha- ja varastorakennusten viherkattoja. Tarkempi hulevesien hallintasuunnitelma tehdään jatkosuunnittelun yhteydessä. KEKO - kaavoituksen ekolaskuri Vantaalla on käytössä KEKO-laskenta asemakaavoituksessa. KEKO on maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty ekologisen kestävyyden arviointityökalu. KEKOn on kehittänyt Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhdessä KEKO-hankkeen kumppanien kanssa. KEKO-laskuri arvioi alueen kokonaisekotehokkuutta, joka muodostuu kasvihuonekaasupäästöjen määrästä, luonnonvarojen käytöstä ja luontovaikutuksista. Laskenta huomioi nykyisten rakennusten purkamisen sekä uusien rakennusten ja infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon sekä rakennusten energiankulutuksen, henkilöliikenteen päästöt sekä suunnitelman vaikutukset hiilinieluihin alueella. Asemakaavoitusvaiheessa hankkeen ekotehokkuutta on arvioitava KEKO-laskurin avulla. 14

15 3. KILPAILUTONTTIEN LUOVUTUSPERIAATTEET 3.1 Tonttien myyntihinnat ja luovutusmuoto 3.2 Tontinsaajan velvoitteet 3.3 Rakentamisvelvoite ja sopimussakko 3.4 Rakentamisen aloittaminen 3.5 Aluemarkkinointikorvaus 3.6 Jätteen putkikeräysjärjestelmä 3.7 Puu-Kivistön pysäköintilaitos 15

16 3. KILPAILUTONTTIEN LUOVUTUSPERIAATTEET 3.1 Tonttien myyntihinnat ja luovutusmuoto Kaikki kilpailualueelle tulevat tontit tai tontinosat lähtökohtaisesti myydään. Omistusasumiseen osoitetut tontit tai tontinosat myydään luovutushetken käypään hintaan (vuoden 2018 käypä hinta on 550 /k-m 2 ) perustettaville asunto-osakeyhtiöille eikä niitä myydä tonttirahastoille. Valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon osoitetut tontit tai tontinosat myydään luovutushetkellä voimassa olevalla Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) hyväksymällä enimmäishinnalla (vuonna 2018 hinta on 392 /k-m 2 ). Kilpailun voittajat sitoutuvat toteuttamaan kilpailukohteen kilpailuehdotuksen mukaisesti ja noudattamaan voittamansa kilpailukohteen kilpailualueelle laadittavan asemakaavan asemakaavamääräyksiä sekä kaupunginhallituksen vahvistamia asuntotonttien luovutushetkellä voimassaolevia luovutusehtoja. 3.2 Tontinsaajan velvoitteet Ostajaksi esitettävällä on oltava käytössään riittävät tekniset, taloudelliset ja muut resurssit myytävän tontin rakentamiseksi sovituin ehdoin. Ostajalta edellytetään, että se on noudattanut toiminnassa ja rakentamisessa lakisääteisiä velvoitteita. Ostajaehdokas on velvollinen toimittamaan tilaajavastuulain mukaiset tarvittavat todistukset ja selvitykset ennen valintaehdotusta päättävälle toimielimelle, mikäli niitä erikseen pyydetään. Kilpailukohteeseen 1 on rakennettava valtion tukemaa pitkän korkotuen vuokra-asuntotuotantoa. Kilpailukohteeseen 1 ja 2 on rakennettava vapaarahoitteista omistusasuntotuotantoa. Tontinsaajat sitoutuvat noudattamaan voittamansa kilpailukohteen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun ohjelmaa, toteuttamaan asuntokohteet myöhemmin laadittavaa asemakaavaa noudattaen sekä noudattamaan asuntotonttien luovutushetkellä voimassaolevia kaupunginhallituksen vahvistamia luovutusehtoja ja hintoja. Asuntotonttien luovutusehtojen mukaisesti tontinostajien on esitettävä kaupungin hyväksyttäväksi kaupungin tavoitteiden mukainen laatutaso asemakaavan mukaisella tontinkäyttö- ja korttelisuunnitelmalla ennen tonttikauppaa. Mikäli tontinsaajat kieltäytyvät tonteista, eivät esitä kaupungille hyväksyttäviä suunnitelmia hankkeesta, eivät omaa esitetyn selvityksen perusteella riittäviä resursseja tai eivät ole noudattaneet toiminnassaan ja rakentamisessaan lakisääteisiä velvoitteita, voi kaupunki siirtää osto-oikeuden arvostelun perusteella seuraaviksi tulleille kilpailijaryhmille. Kaupunginhallituksen valitsemat tontinsaajat ovat velvollisia toteuttamaan kohteensa suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun vaatimusten, myöhemmin laadittavaa asemakaavaan ja kaupunginhallituksen vahvistamien luovutushetkellä voimassa olevien tontinluovutusehtojen sekä kilpailuehdotuksensa mukaisesti noudattaen hyvää rakennuttamis- ja rakentamiskäytäntöä. 3.3 Rakentamisvelvoite ja sopimussakko Tontinsaaja sitoutuu aloittamaan rakennustyöt vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta ja toteuttamaan tontin rakennuksineen valmiiksi (osittainen lopputarkastus) kahden ja puolen vuoden kuluessa tontin kauppakirjan allekirjoituksesta. Tontin rakennusoikeudesta on käytettävä vähintään 80 prosenttia. Tontinsaajan on sitouduttava olemaan luovuttamatta tonttia ennen rakentamisvelvoitteen täyttämistä muulle kuin sille, jonka kaupunki hyväksyy. Rakentamisvelvoitteen täyttämisen turvaamiseksi, rakentamattoman tontin edelleen luovuttamisen estämiseksi, asuntojen rahoitus- ja hallintamuodon sekä huoneistotyyppijakauman varmistamiseksi kauppakirjaan otetaan tarvittavat sopimussakkolausekkeet kaupunginhallituksen vahvistamien luovutushetkellä voimassa olevien luovutusehtojen mukaisesti. 16

17 3. KILPAILUTONTTIEN LUOVUTUSPERIAATTEET 3.4 Rakentamisen aloittaminen Rakennuslupaa voi hakea, kun tontin kauppakirja on allekirjoitettu ja rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi rakennusluvan myöntämisen jälkeen. Kaupunki voi tarvittaessa antaa valtakirjan rakennusluvan hakemiseen kaupunkisuunnittelulautakunnan valitsemalle tontinsaajalle myös ennen kauppakirjan allekirjoitusta. 3.5 Aluemarkkinointikorvaus Kilpailun voittajat sitoutuvat suorittamaan kilpailutontin osalta Kivistön aluemarkkinointikorvauksen. Korvaus määräytyy rakennusluvassa tontille tai tontinosille osoitetun rakennusoikeuden mukaan siten, että korvauksena suoritetaan 2 /k-m 2 +alv. Tämä markkinointimaksu ei sisälly tontin myyntihintaan. 3.6 Jätteen putkikeräysjärjestelmä Vantaan kaupunki on päättänyt rakentaa keskitetyn jätteiden putkikeräysjärjestelmän Kivistön keskustan alueelle. Vantaan kaupungin konserniyhtiö Kivistön Putkijäte Oy vastaa putkikeräysjärjestelmän rakennuttamisesta, rahoittamisesta, operoinnista, ylläpidosta ja omistamisesta. Kunkin tontin ostajan on liityttävä Kivistön Putkijäte Oy:n toteuttamaan putkikeräysjärjestelmään. Tontin omistaja/vuokralainen merkitsee Kivistön Putkijäte Oy:n B-osakkeita allekirjoittamalla osakkeiden merkintäsopimuksen. Lisäksi tontin omistajan/vuokralaisen on allekirjoitettava osakassopimus, suunnittelu- ja toteutussopimus sekä käyttösopimus. Merkittävien B-osakkeiden lukumäärä perustuu ko. kiinteistön asemakaavan mukaiseen rakennusoikeuden määrään sekä mahdollisesti poikkeamisluvassa myönnetyn lisärakennusoikeuden määrään siten, että kutakin kerrosneliömetriä (asemakaava + poikkeamislupa) kohti merkitään yksi (1) Kivistön Putkijäte Oy:n B-osake. Yhden osakkeen merkintähinta on tällä hetkellä 59,92 /k-m2. Kivistön Putkijäte Oy perii lisäksi yhtiöjärjestyksen mukaista jätemaksua, jonka määrä vahvistetaan vuosittain. Jätemaksun määrä on tällä hetkellä 0,24 /k-m2/kk. Lisätietoja allekirjoitettavista sopimuksista saa Kivistön Putkijäte Oy:ltä. 3.7 Puu-Kivistön pysäköintilaitos Kilpailualueen autopaikat sijoitetaan erilliseen maanpäälliseen pysäköintilaitokseen Puu-Kivistön asemakaava-alueelle Lumikvartsinkadun varteen, joiden kustannuksista vastaa kilpailun voittajat. Pysäköintilaitoksen autopaikat toteutetaan mitoituksella: asuminen 1 ap/130 k-m 2 ja palvelu- ja liiketilat 1 ap/60 k-m 2. Liikuntaesteisten pysäköintipaikat on sijoitettava korttelialueille. Pyöräpaikat tulee sijoittaa korttelialueelle ja ne on toteuttava vähintään mitoituksella: asuminen 1 pp/ asuinhuone ja palvelu- ja liiketilat 1 pp/40 k-m 2. Pysäköintilaitoksen suunnittelu ei kuulu kilpailutehtävään. 17

18 4. KILPAILUN OSALLISTUMISOHJEET 4.1 Kilpailuun osallistuminen 4.2 Kilpailuaika ja kilpailun käynnistäminen 4.3 Kysymysten esittäminen 4.4 Kilpailun päättymisaika ja kilpailuehdotuksen jättäminen 4.5 Kilpailun kulku ja jatkotoimenpiteet 4.6 Tulosten julkaisu 4.7 Kilpailun säännöt 4.8 Asemakaavoituksen alustava aikataulu 18

19 4. KILPAILUN OSALLISTUMISOHJEET 4.1 Kilpailuun osallistuminen Kilpailu on kaikille toimijoille avoin. Kilpailukutsu julkaistaan Vantaan kaupungin internetsivuilla Lisäksi tieto kilpailun alkamisesta lähetetään Vantaan kaupungin tiedossa oleville tonttitarjonnasta kiinnostuneille tahoille sähköpostilla. Kilpailu on suunnattu kilpailijaryhmille, joissa pitää olla mukana vähintään kaksi rakennuttajaa, kaksi arkkitehtitoimistoa ja yksi maisemaarkkitehtitoimisto. Kilpailijaryhmässä on oltava kokemusta puurakentamisesta. Tarvittaessa kilpailijaryhmän on käytettävä apunaan silta- ja kadunsuunnitteluun erikoistunutta suunnittelijaa. Tavoitteena on, että kilpailijaryhmät ovat mahdollisimman monipuolisia. Kilpailuun osallistuvien ryhmien on laadittava kilpailuohjelmassa vaaditut suunnitelmat. Kilpailualue koostuu kahdesta eri kilpailukohteesta (kilpailukohde 1 ja kilpailukohde 2), joihin tulee laatia erilliset kilpailuehdotukset. Kilpailijaryhmä voi osallistua vain toiseen tai molempiin kilpailukohteisiin. Mikäli kilpailijaryhmä osallistuu molempiin kilpailukohteisiin, on kilpailuehdotukset toimitettava erillisinä aineistoina. Kilpailijaryhmä voi esittää myös useampia kilpailuehdotuksia samasta kilpailukohteesta. Kaupunki pidättää oikeuden pyytää tarkennuksia annettuihin kilpailuehdotuksiin tai hylätä kaikki kilpailuehdotukset. 4.2 Kilpailuaika ja kilpailun käynnistäminen Kilpailuaika on Vantaan kaupunki järjesti keskiviikkona klo puuseminaarin Tikkurilassa Laurean ammattikorkeakoulun auditoriossa B101 (Ratatie 22, Vantaa). Tilaisuudessa esiteltiin Puu-Kivistön suunnittelutilannetta, kuultiin puurakentamisen asiantuntijoita ja keskusteltiin kumppaneiden valintamenettelystä. Puuseminaarin aineistot on saatavilla osoitteessa Kilpailusta kiinnostuneille järjestetään maastokäynti Kivistössä klo (Timanttikuja 1). 4.3 Kysymysten esittäminen Kilpailijoilla on oikeus esittää asti kilpailua koskevia kysymyksiä sähköpostilla osoitteeseen suunnitellaankivisto@vantaa.fi. Sähköpostin aiheeksi tulee laittaa Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu/kysymykset. Esitetyt kysymykset ja vastaukset julkaistaan kilpailun nettisivuilla ja lähetetään kaikille kysymyksiä esittäneille sähköpostilla mennessä. 4.4 Kilpailun päättymisaika ja kilpailuehdotuksen jättäminen Kilpailuehdotukset kaikkine asiakirjoineen on toimitettava viimeistään klo mennessä osoitteeseen: Vantaan kaupunki Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu (kilpailukohde 1/kilpailukohde 2), Kirjaamo, Asematie 7, Vantaa. Kilpailun järjestäjä ei vakuuta eikä palauta kilpailuehdotuksia. Kilpailuehdotusten on oltava perillä kaupungin kirjaamossa kilpailun määräaikaan mennessä. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. 19

20 4. KILPAILUN OSALLISTUMISOHJEET 4.5 Kilpailun kulku ja jatkotoimenpiteet Kaupunginhallitus o päättää molempien kilpailukohteiden (kilpailukohde 1 ja kilpailukohde 2) voittajat sekä harkintansa mukaan muut sijat o tekee suunnitteluvaraukset kilpailun voittajille. Kilpailun voittajat osallistuvat asemakaavan laadintaan. Tonttien varaukset ovat voimassa 12 kuukautta Puu-Kivistön aloituskortteleiden asemakaavan voimaantulosta. Päättäessään kilpailun voittajat, kaupunginhallitus voi valita varasijalle 1-2 kilpailuehdotusta siltä varalta, että voittaja luopuu hankkeesta tai sillä ei ole riittäviä edellytyksiä selviytyä hankkeen toteutuksesta. Vantaan kaupunki pidättää oikeuden pyytää kilpailuehdotuksista lisäselvityksiä, suunnitelmaehdotuksen tarkistuksia, eri kilpailuehdotusten yhteensovitusta, tarkennettuja tarjouksia tai hylätä kaikki tarjoukset ja ehdotukset. Lisäksi kaupunki pidättää oikeuden poiketa edellä esitetystä päätöksentekomenettelystä, mikäli kaupunki katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kaupunki ei vastaa osallistujille mahdollisesti syntyvistä vahingoista, mikäli kaupungin päättävä elin aikanaan päättää olla myymättä tontteja tai mikäli päättävän toimielimen myyntipäätös ei tule lainvoimaiseksi tai kilpailualueen asemakaava ei tule voimaan. Mikäli kohteiden rakentaminen viivästyy tai peruuntuu, kaupunki ei vastaa miltään osin kilpailuehdotuksen tekijöille aiheutuneista kustannuksista. 4.6 Tulosten julkaisu Tavoitteena on, että kilpailun voittaja valitaan kesällä Tieto kilpailun ratkaisusta ilmoitetaan sähköpostitse kaikillesuunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuun osallistuneille. Lisäksi kaupunki tiedottaa kilpailun voittajan valinnasta medialle ja kaupungin internetsivuilla. 4.7 Kilpailun säännöt Kilpailussa noudatetaan tämän kilpailuohjelman mukaisia sääntöjä, jotka kilpailija osoittaa hyväksyneensä osallistuessaan kilpailuun. 4.8 Asemakaavoituksen tavoiteaikataulu Kilpailun voittajat osallistuvat Puu-Kivistön aloituskortteleiden kilpailualueen asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksen alustava tavoiteaikataulu: 6 11/2018 asemakaavoitus voittajatöiden pohjalta 12/2018 asemakaavaehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnassa 1 2/2019 asemakaavaehdotus nähtävillä 3/2019 asemakaavan hyväksymiskäsittely 20

21 4. KILPAILUN OSALLISTUMISOHJEET 4.8 Asemakaavoituksen alustava aikataulu 21

22 5. KILPAILUEHDOTUKSEN LAADINTAOHJEET 5.1 Kilpailuehdotuksen sisältö 5.2 Asiakirjajulkisuus ja kilpailuehdotuksen käyttöoikeus 5.3 Kilpailun liiteaineisto 22

23 5. KILPAILUEHDOTUKSEN LAADINTAOHJEET 5.1 Kilpailuehdotuksen sisältö Kilpailijoiden on laadittava tämän kilpailuohjelman mukainen kilpailuehdotus kilpailukohteisiin 1 tai/ja 2. Kilpailuehdotuksen on sisällettävä kaikki jäljempänä mainitut asiakirjat, jotka vastaavat kilpailun järjestäjän asettamia sisältövaatimuksia. Kaupunki varaa oikeuden puutteellisten kilpailuehdotusten hylkäämiseen. Kilpailuehdotus muodostuu kahdesta erillisestä kirjekuoresta, joista toinen on nimimerkkikuori ja toinen hankesuunnitelmakuori. Kilpailuehdotuksen hankesuunnitelma on salainen, joten merkinnät hankesuunnitelma-asiakirjoissa, joista ilmenee joko suoraan tai välillisesti ehdotuksen tekijä tai kohteen suunnittelijat, ovat kiellettyjä. Kilpailijan nimi ja yhteystiedot saavat tulla ilmi vain nimimerkkikuoressa (ks. ohjeet alla). Mikäli hankesuunnitelman salaisuus on tahallisesti vaarannettu, voi kilpailun järjestäjä jättää ehdotuksen käsittelemättä. Nimimerkkikuori Kilpailuehdotukseen kuuluu erillinen nimimerkkikuori, jonka päällä lukee käytetty nimimerkki ja merkintä Puu-Kivistön puukortteleiden suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu, kilpailukohde 1/kilpailukohde2: nimimerkkikuori. Nimimerkkikuoren sisältö tulee toimittaa paperitulosteena (A4). Nimimerkkikuoren tulee sisältää Kilpailuehdotuksen nimimerkki Kilpailuun osallistuvan kilpailuryhmän yritysten nimet, yhteystiedot ja yhteyshenkilön/- henkilöiden nimet Selvitys toteuttajaryhmän edellytyksistä selviytyä hankkeen toteuttamisesta o Toteutusorganisaatio ja sen uskottavuus o Referenssit o Kokemus puurakentamisesta o Tuotannon taloudelliset ja tekniset edellytykset Kilpailuehdotuksen suunnittelijoiden nimet ja yhteystiedot Tekijänoikeuden haltijan nimi 23

24 5. KILPAILUEHDOTUKSEN LAADINTAOHJEET 5.1 Kilpailuehdotuksen sisältö Hankesuunnitelmakuori Kilpailuehdotuksen toinen osa on erillinen hankesuunnitelmakuori, jonka päällä lukee käytetty nimimerkki ja merkintä Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu, kilpailukohde 1/kilpailukohde 2: hankesuunnitelmakuori. Kilpailuehdotuksen laatijoiden nimiä ei saa näkyä missään muodossa (kilpailusalaisuus) hankesuunnitelmakuoressa ja sen sisällössä. Kaikki piirustukset ja asiakirjat on varustettava merkinnällä Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu, kilpailukohde 1 /kilpailukohde 2 sekä kilpailuehdotuksen nimimerkillä. Hankesuunnitelmakuoren sisältö on toimitettava paperitulosteena ja muistitikulla pdf-muodossa. Mittakaavallisiin esityksiin on liitettävä mittakaavajana. Paperitulosteita on oltava kaksi sarjaa, ja paperikoon maksimikoko on A3. Hankesuunnitelmakuoren tulee on sisällettävä seuraavat asiakirjat: Kilpailuehdotuksen selostus Yleissuunnitelma ja liittyminen ympäristöön 1:2000 Asemapiirros 1:1000, jossa esitetään rakennusmassat, pihasuunnittelun periaatteet istutuksineen, polkupyöräpaikat, huoltojärjestelyt ja pelastusreitit Rakennuksen pohjapiirustukset 1:500, katutason kerros ja tyypillinen asuinkerros Julkisivutarkastelu suunnitteluratkaisun kannalta oleellisista kohdista Leikkauspiirroksia 1:500 Vähintään kolme suunnitelmaa hyvin kuvaavaa havainnekuvaa, joista selviävät mm. käytettävät materiaalit ja värit sekä liittyminen ympäristöön. Havainnekuvista vähintään kaksi tulee olla perspektiivikuvia. Tilastolomake, josta selviää rakennusoikeudet, arvioitu asuntojakauma ja asuntojen lukumäärä ja keskipinta-ala, asuntojen rahoitus- ja hallintamuotojakauma sekä autopaikkojen määrä ja polkupyöräpaikat Lisäksi kilpailukohteessa 2 on esitettävä asemapiirroksessa sillan paikka ja havainnekuvassa silta on esitettävä viitteellisesti. Sillasta on esitettävä myös poikkileikkaustarkastelu rakenteiden perustuksien edellyttämästä tilavarauksesta. Kilpailijalla on oikeus liittää ehdotukseensa myös muita, laadun arvioinnin kannalta tarpeellisiksi katsomiaan piirustuksia ja selostuksia. 24

25 5. KILPAILUEHDOTUKSEN LAADINTAOHJEET 5.2 Asiakirjajulkisuus ja kilpailuehdotusten käyttöoikeus Päätöksenteon jälkeen asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella. Mikäli asiakirjoihin sisältyy liike- ja ammattisalaisuuksia, on ne eriteltävä ja ilmoitettava selkeästi. Kaupunki kuitenkin noudattaa asiakirjojen julkisuuden osalta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Kilpailun järjestäjillä on oikeus käyttää kilpailuaineistoa tekijätietoineen esittely-, näyttely- ja julkaisutarkoituksiin. Kilpailuajan päättymisen jälkeen kilpailuehdotukset julkaistaan kilpailun nettisivuilla ja ne ovat kommentoitavana 1-2 viikkoa. Kaupungilla on oikeus käyttää asemakaavan laadinnassa ja muussa suunnittelussa kaikkien kilpailuehdotusten ideoita. Ehdotusasiakirjoihin liittyvien tekijän- sekä käyttö- ja keksijänoikeuskysymyksien osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. 5.3 Kilpailun liiteaineisto Kilpailuehdotuksen laadinnassa hyödynnettävä liiteaineisto löytyy kilpailun nettisivuilta: Kaikki Vantaan kartta-aineistot ovat ETRS-GK25-tasokoordinaatistossa sekä N2000-korkeusjärjestelmässä. Kilpailijat voivat lisäksi hyödyntää kartta- ja rekisteriaineistoa osoitteesta Lähtöaineistoon kuuluu seuraava liiteaineisto: Liite 1: Kilpailuohjelma (pdf) Liite 2: Kantakartta, kiinteistörekisterikartta ja johtokartta (dwg ja pdf 1:1000 A3) Liite 3: Ote yleiskaavakartasta (pdf 1:5000 A3) ja ote alueen ajantasa-asemakaavasta (pdf 1:2000 A3) Liite 4: Ortokuva, 2017 (pdf 1:3000 A3 ja pdf 1:1000 A3) ja viistoilmakuvia alueelta, 2016 (pdf) Liite 5: Pohjatutkimusaineisto (zip) Liite 6: Vantaan kaupungin hulevesiohjelma, 2009 (pdf) Liite 7: Puu-Kivistön kaava-alueen meluselvitys, 2016 (pdf) Liite 8: Puu-Kivistön kaavatalousselvitys, 2016 (pdf) Liite 9: Puu-Kivistön asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivitetty (pdf) Liite 10: Vantaan vihertehokkuuslaskuri (excel) Liite 11: Vantaan vihertehokkuuslaskurin käyttöohje (word) Liite 12: Puu-Kivistön puustokartoitus ja suunniteltu liito-oravayhteys (pdf) Liite 13: Liikenneviraston julkaisu: NCCI 1 Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet (pdf) Liite 14: Liikenneviraston ohje: Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 2 Radan geometria (pdf) Liite 15: Kivistön taideprosessin kuvaus (pdf) Liite 16: Putkijätejärjestelmän asiakirjat (pdf) Liite 17: Kvartsiraitin ja Timanttikujan katusuunnitelmat (pdf) 25

26 6. KILPAILUEHDOTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Arviointiryhmä ja kilpailun sihteeri 6.2 Kilpailuehdotusten arviointiperusteet 26

27 6. KILPAILUEHDOTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Arviointiryhmä ja kilpailun sihteeri Kilpailuehdotukset arvioi virkamiehistä koostuva arviointiryhmä, johon kuuluu edustajia Vantaan kaupungin maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalta. Arviointiryhmä käyttää arvioinnin apuna tarvittaessa kilpailun työryhmän asiantuntijoita sekä muita tarvittavia ulkopuolisia asiantuntijoita. Ulkopuoliset asiantuntijat eivät osallistu päätöksentekoon. Arvioinnista laaditaan pöytäkirja. Lopulliset tontinluovutuspäätökset tekee kaupunkisuunnittelulautakunta. Kilpailun arviointiryhmään kuuluvat apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (puheenjohtaja), kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine, kiinteistöjohtaja Antti Kari, projektijohtaja Gilbert Koskela, Kivistön aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala ja asemakaavasuunnittelija Hertta Ahvenainen (kilpailun sihteeri). Kilpailun työryhmään kuuluvat Kivistön aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala, asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson, asemakaavasuunnittelija Hertta Ahvenainen, asemakaavasuunnittelija Sonja Sahlsten, asemakaavasuunnittelija Eija Hasu, ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson, kaupunkikuva-arkkitehti Matti Kärki ja suunnitteluinsinööri Ville Mikander / liikenneinsinööri Jaana Virtanen. Kilpailun yhteyshenkilönä toimii Kivistön aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala, sähköposti suunnitellaankivisto@vantaa.fi, puh: Kilpailun sihteerinä toimii asemakaavasuunnittelija Hertta Ahvenainen, sähköposti: suunnitellaankivisto@vantaa.fi, puh: Kilpailuehdotusten arviointiperusteet Kilpailu ratkaistaan ehdotusten kokonaisidean, laatuarvioinnin, toiminnallisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden perusteella. Kilpailuehdotusten on täytettävä kilpailuohjelmassa sivuilla 10 ja 11 esitetyt ehdot: 2.4 Ehdottomat sisältövaatimukset Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelulle ja toteutukselle. Jos kilpailuehdotus ei täytä sisältövaatimuksia, se voidaan hylätä. Kilpailuehdotusten arvioinnissa arvotetaan, kuinka hyvin kilpailuehdotus täyttää kilpailuohjelmassa sivuilla 12 ja 13 esitetyt tavoitteet: 2.5 Tavoitteet Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelulle ja toteutukselle. 27