Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys VUOSIKOKOUS 2018

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys VUOSIKOKOUS 2018

2 2 SISÄLLYS Sisällys Kutsu... 3 Esityslista... 5 Vuosikertomus... 6 Tilastotietoja Tuloslaskelma Tase Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Toimintasuunnitelma Talousarvio Jäsenmaksut KUVA PARAS PAIKKA ASUA -ASUMISNÄYTTELYSTÄ

3 KUTSU 3 KUTSU Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry:n jäsenille VUOSIKOKOUKSEEN Tiistaina klo Carelicum, Torikatu 21 C, Joensuu Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11. :n mukaiset asiat. Vuosikokousaineisto on esillä nettisivuillamme osoitteessa: Lähetämme erikseen pyydettäessä aineistosta paperikopion. Ilmoittautuminen viimeistään : anne.verger@kiinteistoliitto.fi tai p Laita kutsu kiertoon myös muille hallituksen jäsenille, kiitos. Kahvitarjoilu kokouksen jälkeen. Tervetuloa! Kauppakatu 17, Kuopio Puh mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi anne.verger@kiinteistoliitto.fi VUOSIKOKOUS 2018

4 4 Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys 100-vuotias Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Salminen odottaa innostuneesti yhdistyksen satavuotisjuhlia. Yhdistyksen perustamispäivämäärä on , eli juhlavuosi sattuu oivasti samaan aikaan Suomen satavuotisjuhlavuoden kanssa. Yhdistys järjestää juhlavuoden tapahtumia pitkin vuotta. Varsinaista satavuotisjuhlaa tulemme viettämään Utran Uudessa Teatterissa keskikesällä, , rennoissa merkeissä. Ilmoitamme asiasta tarkemmin jäsenillemme myöhemmin, Salminen lupaa. Juhlaan on todellakin aihetta, sillä pohjoiskarjalaisten kiinteistönomistajien yhdistys on yksi Suomen vanhimpia, kirjoitettiin asiasta joulukuussa 2016 ilmestyneessä Pohjois-Karjalan Kiinteistöviestissä. Edunvalvonnan asiat pysyneet samoina kautta vuosikymmenten Sata vuotta se on pitkä aika. Jos sukupolvella tarkoitetaan yhden eliniän pituista jaksoa, yhdistyksemme perustettiin sukupolvi sitten; jos taas sukupolvella tarkoitetaan ajanjaksoa syntymästä uuden sukupolven synnyttämiseen, mahtuu tuohon sataan vuoteen kaksi-kolmekin sukupolvea. - Näitä mietiskelin, kun juhlavuotemme ensimmäisen tammikuun jutun juurta kävin miettimään. Aloin etsiä kuitenkin jotain ylös kirjoitettua yhdistystaipaleemme alkuajoilta, ja löysinkin arkistojen kätköstä suuria mustia kansioita, vanhimmat merkinnät niissä ovat tosin vasta 1933 vuodesta alkaen. Ihaillen katselin täsmällisellä selvästi luettavalla käsialalla kirjoitettuja pöytäkirjoja yhdistyksen toiminnasta. Kirjoitusvälineenä oli selvästikin ollut puuvarteen kiinnitetty metalliterä, joka mustepullossa kastaen antoi jälkeä kirjoitukseen. Omalta kansakouluajaltani muistan harjoittelun mustekynällä kirjoittamiseen, ja varsinkin ne mustepullot, jotka aika ajoin kaatuilivat ja värjäsivät monet puiset pulpetit ikiajoiksi musteeseen. Kovin nopeasti on muutos tapahtunut nykyiseen tablettitietokoneaikaan tultaessa, Kaisa kertoo. Ajankuva hymyilyttää Tuolloin vuonna 1848 perustettu Joensuu oli vielä pieni maaseutumainen puutaloyhdyskunta eikä asuntokerrostaloja vielä ollut. Muutamat yhteiskunnallisesti valveutuneet talojen omistajat perustivat Joensuun Talonomistajayhdistyksen omia etujaan ajamaan. Vasta vuonna 1957 nimi muutettiin Joensuun Kiinteistöyhdistys ry:ksi. Vanhoista pöytäkirjoista löytyi paljon nykyihmistä hymyilyttävää ajankuvaa, joskaan teemat eivät vuosikymmenten aikana suuremmin ole muuttuneet. Keskeisiä teemoja vaikuttamisessa oli muun muassa tarve saada oikaistua talojen verotuskäytäntöjä, samoin kuin usein puhuttaneet ja epäoikeudenmukaiseksi koetut katurasituksen kulut. Rohkeasti yhdistyksen johtokunta esimerkiksi päätti laittaa toukokuussa 1933 sanomalehteen ilmoituksen: Kaikkia niitä talonomistajia, jotka ovat tyytymättömiä v verotukseen, pyydetään tekemään valituksensa Maistraatin kansliaan osoitettuna tutkijalautakunnalle viimeistään 15 pnä kuluvaa kuuta ennen klo 14. Talonomistajayhdistys. Siltä varalta, että asiaa ei huomioitaisi, oli jo valitustiekin päätetty aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.

5 ESITYSLISTA 5 Esityslista Lämpimästi tervetuloa Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen. vuosikokoukseen!. Aika tiistaina klo Paikka Carelicum, Torikatu 21 C, Joensuu Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus. Piia Moilanen esittäytyy. 2. Kokousvirkailijoiden valinta: puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkistajat ja ääntenlaskijat sekä esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Vuosikokouksen pöytäkirjojen 2016 ja 2017 hyväksyminen Kuullaan selvitys ja käsitellään yhdistyksen vuosikokousten pöytäkirjat 2016 ja 2017 sekä päätetään niiden hyväksymisestä. 5. Vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta Tilintarkastuskertomus 7. Vahvistetaan vuoden 2017 tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille 8. Päätetään toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta vuodelle 2018 sekä jäsenmaksuista vuodelle Päätetään hallituksen jäsenille maksettavista kulukorvauksista, matkakustannusten korvauksista hallituksen jäsenille sekä jäsenten lukumäärästä ja valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle puheenjohtajalle on maksettu kulukorvausta 100 e/toimintakauden kuukausi vuonna 2017 hallituksessa oli 8 jäsentä erovuorossa: Ari Korhonen ja Pekka Makkonen; Kalevi Hämäläinen ja Kaisa Salminen eivät voi olla käytettävissä jatkavat: Hannu Hautanen, Pertti Hirvonen, Toivo Korhonen ja Timo Tiainen 10. Hallituksen ehdotus Kaisa Salmisen valitsemisesta yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi 11. Tilintarkastajien valinta v varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Joensuun Tilintarkastus Oy, vastuunalaisena tarkastajana Seppo Åkerlund, HT 12. Muut mahdolliset asiat 13. Kokouksen päättäminen Kahvitarjoilu ja alkoholittomat maljat vuosikokouksen jälkeen. Ilmoittautumiset vuosikokoukseen viimeistään osoitteella anne.verger@kiinteistoliitto.fi tai puh Vuosikokousaineisto on esillä nettisivuillamme osoitteessa Lähetämme erikseen pyydettäessä aineistosta paperikopion. Voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeutta varsinaisen jäsenen on ilmoitettava osallistumisestaan kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään tiistaina VUOSIKOKOUS 2018

6 6 VUOSIKERTOMUS Vuosikertomus YLEISTÄ Suomen talous ylsi vuonna 2017 peräti noin kolmen prosentin bruttokansantuote-kasvuun. Vuonna 2018 ennusteiden mukaan jatketaan noin 2,5 prosentin kasvussa. Myönteinen kehitys on ollut seurausta sekä vientikysynnän että kulutuksen ja investointien kasvusta. Rakentaminen on yksi keskeinen kasvun moottori. Asuntojen hinnoissa on isoja aluekohtaisia kehityseroja. Valtakunnallisesti tarkasteltuna kerrostalohuoneistojen hinnat nousivat noin kaksi prosenttia, mutta rivitalohuoneistojen hinnat pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasoilla. Asuntovuokrien nousu hieman edelleen hidastui. Nousua on arviolta keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Kiinteistöjen ja rakentamisen kustannusnousu oli yhä maltillisempaa vuonna Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi (KYKI) nousi nimittäin erittäin maltillisesti. Koko vuoden keskimääräinen nousu on jäämässä arviolta noin puoleen prosenttiin. Myös rakennuskustannusindeksin muutos jatkui erittäin vaimeana vuonna 2017, sillä vuosinousua kertyi alustavasti ainoastaan 0,3 prosenttia. Nousua oli tarvikepanoksissa ja muissa kuluerissä. Vuosi 2017 oli lämmitystarpeeltaan eteläisessä Suomessa noin 5 % pitkän ajan keskimääräistä lämpimämpi. Vuosi oli edellisvuoden tasoinen lämmitystarpeen osalta. Aivan pohjoisessa lämmitystarve oli menneenä vuonna varsin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. 2. SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY Vuonna 1907 perustetun Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Kiinteistöliittoon kuuluu yli taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Taloyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt, vuokratalot ja muut kiinteistöt ovat liiton jäseniä oman alueensa kiinteistöyhdistyksen kautta. Liitto on maamme kiinteistönomistajien edunvalvoja, kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio ja alan johtava vaikuttaja. Kiinteistöliitto osallistuu aktiivisesti tutkimus- ja kehitystyöhön. Tämä näkyy vahvasti muun muassa liiton viestinnässä ja neuvontapalveluissa. Liiton puheenjohtajana toimii rahoitusneuvos Matti Inha ja toimitusjohtajana Harri Hiltunen. Varapuheenjohtajia ovat ekonomi Olavi Merikanto Uudeltamaalta Espoosta, toimitusjohtaja Harri Järvenpää Pirkanmaalta Valkeakoskelta ja toimitusjohtaja Pertti Satopää Varsinais-Suomesta Liedosta. Toimitusjohtaja Veijo Hyvärinen Kuopiosta toimii liittohallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä. Isännöitsijä Timo Lappalainen Pieksämäeltä on myös liittohallituksen jäsen. Kiinteistöliitto hoitaa järjestömme yhteydenpidon valtiovaltaan ja muuhunkin yhteiskuntaan. Lisäksi liitto toimii kiinteistöjen asioissa edunvalvojana EU:ssa toimimalla aktiivisesti Euroopan Kiinteistöfederaatiossa (EPF). Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton tytäryhtiöt eli Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Talokeskus Yhtiöt Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Liitto on osakkaana myös KTI Kiinteistötieto Oy:ssä ja Suomen Tilaajavastuu Oy:ssä. 3. POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYS RY Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys on yksi Suomen Kiinteistöliiton jäsenjärjestöistä. Järjestö kokoaa yhteen kiinteistönomistajat, kiinteistönpitäjät ja muut kiinteistöalalla toimivat yhteisöt. Yhdistyksen toiminta-alueena on Pohjois-Karjala, ja yhdistyksellä oli 100. toimintavuosi. Kuopiossa sijaitseva, vuonna 2006 toimintansa aloittanut Kiinteistöliitto Itä-Suomen palvelukeskus tuottaa jäsenpalvelut Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois- Savon yhdistysten jäsenille. Yhteensä näillä alueilla oli jäseniä toimintavuoden lopussa Toiminnan järjestäminen ja laadukkaiden jäsenpalveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti oli edelleen toimintavuoden yksi tärkeimmistä painopistealueista. Jäsenistön neuvonta, tiedotustoiminta ja jäsenistön kouluttaminen olivat keskeisimmät osa-alueet yhdistystoiminnassa.

7 VUOSIKERTOMUS 7 Kuvassa Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen hallitus. Edessä vasemmalla Timo Tiainen, Ari Korhonen, Toivo Korhonen ja Pekka Makkonen. Edessä oikealla Kaisa Salminen, Hannu Hautanen, Kalevi Hämäläinen ja Pertti Hirvonen. Kuva: Kai Pitkänen, Kuvakkain Oy Palvelukeskuksessa työskentelee kaksi toimihenkilöä: Mirjami Kauppinen toiminnanjohtajana ja Anne Verger jäsensihteerinä. Hallituksen puheenjohtaja Kaisa Salminen toimi vuosikokouksen vahvistamalla kulukorvauksella yhdyslinkkinä palvelukeskukseen ja yhdistyksen sihteeri Pertti Hirvonen veloituksetta. Juhlavuosi 2017 Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen tehtäväkenttä juhlavuoden aikana erillisten projektien vuoksi oli laaja. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kaisa Salminen muisteli kuukausittain yhdistyksen verkkosivuilla julkaistuissa kirjoituksissaan yhdistystoimintaa sadan vuoden taipaleelta. Lisäksi järjestettiin Mahdollisuuksien remontti korjauskiertueen tilaisuudet varsinaisen juhlapäivän yhteydessä syksyllä Joensuussa yhteistyössä Kiinteistöliiton ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnanjohtajahaku loppuvuodesta Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys käynnisti loppuvuodesta toiminnanjohtajahaun, sillä nykyinen toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen jää eläkkeelle vuonna Yhdistyksen työvaliokunta oli keskeisesti mukana valmistelemassa hakuprosessia, ja tehtävää hoitamaan palkattiin konsultti Kari Sorvari Personnel Helsingistä. Toimi oli verkkopalveluiden lisäksi esillä Savon Sanomissa ja Helsingin Sanomissa. Tehtävään tuli määräaikaan mennessä 30 hakemusta. Varsinainen valinta oli henkilöhaastattelujen ja soveltuvuustestauksien jälkeen helmikuussa Tehtävään palkattiin kuopiolainen Piia Moilanen lukien. VUOSIKOKOUS 2018

8 8 VUOSIKERTOMUS 4. JÄSENPALVELUT 4.1. Tiedotus Sisäisen tiedotustoiminnan tärkeimmät välineet olivat jäsentiedote, Pohjois-Karjalan Kiinteistöviesti ja Suomen Kiinteistölehti. Kiinteistöviesti sisälsi lehtiuudistuksen jälkeen yhteisten sivujen lisäksi yhdistyksen omat kansisivut. Jäsentiedotetta toimitettiin neljä kappaletta. Paikallissivujen toimittajana ja kolumnistina toimi vapaa toimittaja Anna- Liisa Pekkarinen. Kiinteistöviestien taittajana toimi Mari Saarelainen Viestitär Ky:stä. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvä Suomen Kiinteistölehti sisältyi edelleen jäsenmaksuun. Lehdet lähetetään postitse jäsenyhtiöiden ilmoittamalle yhteyshenkilölle, tavallisesti puheenjohtajalle. Tavoitteena on, että puheenjohtajat kierrättävät lehtiä hallituksissaan. Lehtiä voi edelleen tilata myös lisäkappaleina muille hallituksen jäsenille esimerkiksi kokouspalkkioiden rinnalla tai asemesta. Tiedonkulun nopeuttamiseksi Kiinteistöviesti julkaistaan sähköisesti Kiinteistöliitto Itä-Suomen jäsensivuilla, ja jäsen voi halutessaan lukea Kiinteistölehden myös digitaalisena. Toiminta-alueen ammatti-isännöitsijöille lähetettiin palvelukeskuksen toimittama sähköinen uutiskirje 11 kertaa (12. vuosikerta). Lähetimme ensimmäistä kertaa myös lähinnä taloyhtiöiden puheenjohtajille suunnatun uutiskirjeen. Myös Kiinteistölehti lähetti toimittamansa uutiskirjeen sähköpostitse jäsenkiinteistöjen yhteyshenkilöille. 1. vuosikerta UUTISKIRJE nro 1/17 Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo Tässä uutiskirjeessä: Keskeistä jäsenpalveluiden parantuminen EU vaikuttaa kiinteistönomistajan arkeen kuka vaikuttaa EU:hun? Keväisin päätetään 2,6 miljoonan suomalaisen varoista Tässä se tulee: Keskeistä jäsenpalveluiden parantuminen Kiinteistöliitto Itä-Suomen uutiskirje jäsentaloyhtiöiden hallitusten jäsenille! Sait sähköpostiisi Kiinteistöliitto Itä-Suomen julkaiseman ensimmäisen uutiskirjeen, joka on yhdistysten toimintasuunnitelmissa Kirje täydentää Kiinteistöviestiä ja sisältää sellaista ajankohtaista asiaa, mitä ei myöhemmin ilmestyvässä jäsenlehdessä enää voida julkaista. Palvelu onkin yksi esimerkki jäsenpalveluiden parantumisesta. Uutiskirje lähetetään jäsentaloyhtiöiden yhteyshenkilölle, tavallisesti puheenjohtajalle, jonka sähköpostiosoite on jäsentietojärjestelmässämme. Tarkoituksena on, että uutiskirje tavoittaisi halutessanne koko hallituksen. Tavoitteena on toimittaa neljä uutiskirjettä vuodessaan. Tämän ensimmäisen uutiskirjeen pääaiheena on lähestyvien kuntavaalien vuoksi vaikuttaminen niin yhtiökokouksissa kuin EU:ssa. Toivon teiltä palautetta sekä tästä uutiskirjeestä että uudistuneesta Kiinteistöviestistä, näiden sisällöstä ja muutenkin kommentteja jo paluupostissa, kiitos! Otamme mielellämme tiedon vastaan, jos sähköpostiosoitteesi muuttuu tai jos joku hallituksen jäsen jatkossa haluaisi vastaanottaa uutiskirjeen. Tällä hetkellä alueidemme jäsentalojen yhteyshenkilöistä noin puolella on tietojemme mukaan sähköpostiosoite. Osoitemuutokset ja uudet sähköpostisoitteet pyydän toimittamaan jäsensihteerillemme: MUISTATHAN ÄÄNESTÄÄ KUNTAVAALEISSA! älkeen

9 VUOSIKERTOMUS 9 Asumisen arjesta huumorimielellä kirjoitettuja blogeja sarjakuvineen julkaistiin ensimmäistä kertaa yhdistyksen verkkosivuilla vuoden aikana kaikkiaan kolme. Maakunta- ja paikallislehdet olivat tärkeimmät ulkoisista tiedotusvälineistä Neuvonta Jäsenmaksuun sisältyvää puhelinneuvontaa annettiin pääasiassa taloyhtiön lakiasioissa sekä energia- ja korjaushankkeisiin liittyvissä asioissa ainoastaan jäsenkiinteistöjen isännöitsijöille, hallitusten jäsenille sekä tilin- ja toiminnantarkastajille. Jäsenet saivat puhelinneuvontaa sekä palvelukeskuksen toiminnanjohtajalta (arkisin klo 9 12) että Suomen Kiinteistöliitosta (arkisin klo 9 15 ja perjantaisin klo 10 15). Liiton palveluksessa työskenteli toimintavuonna kaikkiaan kymmenen juristia. Jäsenet käyttivät valtakunnallisen seurannan perusteella alueillamme kiitettävästi liiton neuvontaa hyväkseen. Valtakunnallinen korjausrakentamisen neuvontapalvelu palveli kaksi kertaa viikossa, kolme tuntia kerrallaan kiinteistön tekniikkaan, kunnossapitoon ja korjausrakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Palvelu toteutettiin Kiinteistöliiton ostopalveluna ja sen tuotti Talokeskus Yhtiöt Oy tytäryhtiöineen. Palvelu sisältyi jäsenmaksuun. Lisäksi kiinteistöalan kirjanpitokysymyksiin ja verotukseen perehtynyt ja erikoistunut asiantuntija antoi talous- ja veroneuvontaa maanantaista torstaihin klo Liitto järjestää tätä neuvontaa osittain myös ostopalveluna. Energianeuvonta palveli jäseniä ajanvarauksella. Lisäksi liiton tutkimusosasto palveli jäseniä osallistumalla hankkeisiin ja tutkimuksiin, hoitamalla erilaisia kiinteistönpitoon liittyviä kyselyitä ja viestimällä tuloksista. Mahdollisuuksien remontti -kiertue Joensuussa. Kuva: Mirjami Kauppinen Kiinteistöliitto antoi tarvittaessa yhdistysten jäseninä oleville yhtiöille kirjallisia lausuntoja maksullisena palveluna. Maksullinen Kiinteistöliiton puhelinlinja osoittautui tarpeelliseksi. Maksullista palvelua käyttivät sekä jäsenyhtiöissä asuvat osakkeenomistajat että Kiinteistöliitto-organisaation ulkopuoliset hallitusten luottamushenkilöt, isännöitsijät ja osakkaat. VUOSIKOKOUS

10 10 VUOSIKERTOMUS Mahdollisuuksien remontti -kiertue. Kuva: Mirjami Kauppinen 4.3. Koulutustoiminta ja. muut tapahtumat Yhdistys järjesti edellisvuoden tapaan runsaasti koulutusta taloyhtiöiden luottamushenkilöille ja isännöitsijöille. Toimintavuonna jatkuivat erityisesti jäsenille suunnatut kurssi-illat teknisistä aiheista. Hallitusten jäsenille järjestetyt 7 tilaisuutta (suluissa osallistujamäärät): Joensuussa kiinteistöilta; Hallituksen jäsenen talouskurssi, korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa (55) Joensuussa kurssi-ilta nro 5; Katto- ja parvekekorjaukset (51) Puheenjohtajan aamukahvit; Taloyhtiön piha-alueen kunnostus ja muuta piharemonteissa huomioitavaa sekä taloyhtiön huoltosopimukset (31) Kesäteatteriesitys Nummiduunarit; 100- vuotisjuhla jäsenistölle (500) Joensuussa kurssi-ilta nro 6; Lämmitysratkaisut taloyhtiössä (26) Joensuussa; kaikille avoin Mahdollisuuksien remontti valtakunnallinen kiertue (37) Puheenjohtajien aamukahvit, Kiinteistön energiatehokas lämmitys, HögforsGST Oy (16) Ammatti-isännöitsijöille järjestettiin 4 info- ja koulutustilaisuutta: Joensuussa; Taloyhtiön talous ja korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa (13) Joensuussa; Katto- ja parvekekorjaukset (8)

11 VUOSIKERTOMUS 11 Kurssi-iltojen osallistujia Joensuussa. Kuva: Mirjami Kauppinen Joensuussa; Lämmitysratkaisut taloyhtiössä (6) Joensuussa; Mahdollisuuksien remontti valtakunnallinen kiertue (17) Puheenjohtajien aamukahvitilaisuuksista vastasi erityisesti yhdistyksen puheenjohtaja yhdessä jäsensihteerin kanssa. Kaikkiin edellä mainittuihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 700 henkilöä Jäsenhankinta Jäsenmäärä oli vuoden päättyessä 361 kpl ja kuutiotilavuus oli noin 2,37 milj. m3. Kappalemääräinen jäsenmäärä laski edellisvuoteen verrattuna kolmella jäsenellä ja kuutiomäärä noin Eronneet yhtiöt olivat Ilomantsista, Nurmeksesta ja Kontiolahdelta sekä pääasiassa kiinteistöosakeyhtiöitä Edunvalvonta ja vaikuttaminen Yhdistys on välittänyt Suomen Kiinteistöliiton ja palvelukeskuksen tuottamia tiedotteita Pohjois-Karjalassa sanomalehdille ja radioille. Valtakunnallisella tasolla edunvalvonnasta on huolehtinut Suomen Kiinteistöliitto ry. Yhdistyksellä on sähköstä puitesopimus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kanssa. Puitesopimus koskee taloyhtiöiden lisäksi asukkaiden ja heidän kakkosasuntojensa sähkön energiamaksua. Yhdistys osallistui syksyllä Kiinteistöliiton tuottamaan valtakunnalliseen ns. indeksitalovertailuun, jossa paikallisyhdistykset keräsivät tietoja samankokoisen, kuvitteellisen taloyhtiön asumiskustannuksista. Indeksitalo on 30-vuotias kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Mukana vertailussa oli kaikkiaan 51 kaupunkia ja kuntaa. Pohjois-Karjalasta vertailuun osallistui Joensuu. VUOSIKOKOUS 2018

12 12 VUOSIKERTOMUS UUTTA: Tarinointia taloyhtiöistä Blogit: 90-vuotias nörtti? Mikä taloyhtiön energia-asioissa ihmetyttää? Kyllä elämä on ihanaa: Vesivahingosta voi olla iloa ja hyötyä! Onko tiedottaminen vaikea laji? Edullisinta kiinteistönpito on viimevuotiseen tapaan Raahessa, Kokkolassa ja Oulussa. Kalleimmat kiinteistönpitokustannukset ovat Vihdissä, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa. Savonlinna oli Kiinteistöliitto Itä-Suomen alueelta tilastossa heti Lappeenrannan jälkeen. Myös Mikkelin kiinteistönpitokustannukset olivat julkistetun vertailun mukaan Savonlinnan ja Hämeenlinnan jälkeen keskimääräistä korkeammat eli 2,87 e/m2/kk, kun keskiarvo oli 2,62. Kustannukset alueeltamme olivat Joensuussa kaikkein edullisimmat (2,56). Kaupunkien väliset erot kehityksessä ovat olleet varsin isoja. Seitsemässä kaupungissa tarkasteltavat kustannukset laskivat, kun taas valtaosassa muita kaupunkeja kustannukset nousivat Työsuhdeasiamies Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys on Kiinteistötyönantajat ry:n jäsen. Työsuhdeneuvontaa on antanut palvelukeskuksessa toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen ja Kiinteistötyönantajat ry:n henkilökunta taloyhtiön toimiessa työnantajana. 5. YHTEISTOIMINTA Alueyhteistyö aloitettiin vuonna 2006 Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kiinteistöyhdistysten kanssa, jolloin Kuopioon perustettiin palvelukeskus. Alueyhteistyön painopiste oli edellisvuosien tapaan koulutus- ja tiedotustoiminnassa. Palvelukeskus organisoi toimintavuonna Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimialueella kaikkiaan 33 tilaisuutta, joista kuitenkin toteutui 27. Koulutukseen osallistui noin 1230 jäsenyhtiöiden luottamushenkilöä ja noin 130 ammatti-isännöitsijää. Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhdistyksille toimitettiin paikallisen yhdistyksen kustantamana jäsentiedote, Kiinteistöviesti. Lisäksi palvelukeskus toimitti jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina heinäkuuta lukuun ottamatta sähköiset uutiskirjeet Etelä- Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ammatti-isännöitsijöille (12. vuosikerta). Kaikkiaan uutiskirjejakelussa on ammatti-isännöitsijöitä noin 250. Myös jäsenyhtiön hallitusten puheenjohtajille lähetettiin ensimmäistä kertaa sähköinen uutiskirje. Kiinteistöalan Kustannuksen julkaisuista ja kustanteista jäsenet saivat 20 prosentin alennuksen. Pohjois-Karjalan Pelastusalan Liitto antaa 10 prosentin alennuksen turvallisuuskoulutuksesta.

13 VUOSIKERTOMUS VUOSIKOKOUS Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Joensuussa. Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntömääräiset asiat ja vahvistettiin vuoden 2018 jäsenmaksut, joihin lisättiin pienin jäsenmaksu pienimmille alle kuution taloyhtiöille. Maksuissa oli myös lievä korotus. Lisäksi päätettiin maksaa puheenjohtajalle edellisvuoden tapaan kulukorvausta kuukausittain. Vuosikokoukseen osallistui 28 henkilöä. 7. HALLITUS Yhdistyksen hallituksessa oli 8 jäsentä. Yhdistyksen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Kaisa Salminen, As. Oy Joensuun Satoviskaalin hallituksen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Hannu Hautanen, yksikönpäällikkö, Realia Isännöinti Oy asiamies/sihteeri Pertti Hirvonen, isännöitsijä/toimitusjohtaja, Joensuun Isännöinti-Ykköset Oy Kalevi Hämäläinen, As. Oy Joensuun Mestarinkulman hallituksen jäsen Ari Korhonen, vuokrapalvelupäällikkö, Joensuun kaupunki Toivo Korhonen, isännöitsijä, yrittäjä, Joen Isännöintipalvelu Oy Pekka Makkonen, As. Oy Joensuun Pihlajarinteen hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen, As. Oy Joensuun Joonatanin hallituksen puheenjohtaja Hallitus kokoontui kaksi kertaa. Lisäksi hallitus kokoontui 100-vuotisjuhlapäivänä istuntoonsa ja tulevaisuuspalaveriinsa Yhdistyksen kaksi hallituksen jäsentä osallistuivat Suomen Kiinteistöliiton liittokokoustapahtumiin Porvoossa Kolme hallituksen jäsentä osallistuivat Liiton ja yhdistysten hallitusten yhteisille hallituspäiville Helsingissä /Tallinnassa. 8. TOIMISTO Jäsenneuvonta, tiedottaminen, toiminnan suunnittelu: toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen, mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi puh / Erilaiset jäsenpalvelutehtävät, kuten osoitteenmuutokset, toimistotehtävät, uutiskirjeen toimittaminen ja toiminnanjohtajan avustaminen: jäsensihteeri Anne Verger, anne.verger@kiinteistoliitto.fi puh / Yhdistyksen verkkosivut: Toimiston postiosoite: Kauppakatu 17, Kuopio 9. TILINTARKASTAJAT Varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Joensuun Tilintarkastus Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana Seppo Åkerlund HT. 10. JÄSENMAKSUT 2017 tilavuus, m3 e/vuosi * kiinteistö * kiinteistö * kiinteistö * kiinteistö * kiinteistö * kiinteistö ja suuremmat jokaiselta täydeltä 5000 m3:ltä 54 sekä * henkilöjäsenet ja yhden perheen talo 167 * isännöitsijä- ja tilitoimistot 417 Vasta valmistuneille (2017) taloyhtiöille olivat liittymisvuoden jäsenpalvelut veloituksetta. VUOSIKOKOUS 2018

14 14 VUOSIKERTOMUS 11. YHDISTYKSEN TALOUS Yhdistyksen talous on vahva ja maksuvalmius hyvä. Taloudenhoito perustui toimintavuoden aikana vuosikokouksen vahvistamaan toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon jäsenmaksuineen. Juhlavuosi aiheutti ennakoitua pienemmän miinusmerkkisen tuloksen. Varsinaisen toiminnan tuotot eivät toteutuneet budjetoidulla tavalla. Kiinteistöliiton tuki uusista jäsenistä merkittiin varainhankintaan, jäsenmaksutuottoihin. Varsinaisessa toiminnassa oli budjettiin nähden merkittäviä alituksia erityisesti ja koulutustoiminnassa ja juhlavuoden tilaisuusjärjestelyissä. Vastaavasti kilometrikorvauksiin ja liittokokouskuluihin syntyi budjetoitua enemmän kuluja. Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan yhdistykset tilittävät Pohjois-Savon yhdistykselle jäsenmaksutulojensa mukaisen prosenttiosuuden toimintavuoden henkilöstöyms. kustannuksista. Näistä kustannuksista suurimman osan muodostavat palkat sosiaalikustannuksineen, toiminnanjohtajan palkasta puolet ja jäsensihteerin palkka kokonaan. Budjetin alittanut summa on Pohjois-Karjalassa noin kolmannes varsinaisen toiminnan kuluista. Varainhankinnassa jäsenmaksutuottoja ei kertynyt aivan budjetin mukaisesti. Kiinteistöliitolle maksettavat jäsenmaksut sisältäen Kiinteistölehden kustannukset ylittivät hieman budjetin. Yhdistyksen taloudellinen asema ilmenee oheisesta tilinpäätöksestä. Hallitus esittää, että tilivuoden alijäämä 2.344,06 euroa siirretään toimintapääomaan. 3) monipuolistaa Kiinteistöviestin sisältöä entisestään kertomalla erilaisista taloyhtiöiden eteen tehtävien töiden merkityksestä, jotta asukkaat voivat asua mahdollisimman viihtyisissä ja turvallisissa ympäristöissä; 4) uuden toiminnanjohtajan perehdyttäminen tehtäviinsä alkaen, sekä 5) kasvattaa yhdistyksen jäsenmäärä 380 jäseneen jäsenhankinnan kohdistuessa erityisesti uudisrakentamiskohteisiin. Yhdistykselle taloyhtiöiden voimakkaan kustannuskehityksen hallinta ja siihen vaikuttaminen on erityishaaste, joka vaatii jatkuvasti erilaisia toimia. Yhdistyksen pitää pyrkiä valppaasti vaikuttamaan siihen, ettei perusteettomia hinnankorotuksia tehdä. Jäsenkiinteistöjä pitää toisaalta opastaa ryhtymään toimiin, joilla ylläpitokustannuksia saadaan pysyvästi alennettua, esimerkiksi energian kulutusta ja veden kulutusta säästävillä hankkeilla taloyhtiössä. Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys on toiminut tilapäisestä jäsenmäärän laskemisesta huolimatta menestyksellisesti, ja yhdistyksen tulevaisuuteen voidaan suhtautua luottavaisesti. Myös Kiinteistöliitto Itä-Suomen palvelukeskuksen toiminta jatkuu pääosin entisenkaltaisena. Tarkoituksena on tarkastella yhdistysten tulevaisuuden menestystekijöitä kesällä pidettävässä alueyhteistyöpalaverissa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhdistysten hallitusjäsenten kanssa eläkkeelle toiminnanjohtajan tehtävistä jäävä Mirjami Kauppinen toimii vuosilomansa jälkeen ensi vuoden alusta lukien osa-aikaisesti muun muassa perehdyttämistehtävissä. 12. TAVOITTEET JA TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Yhdistyksen yleistavoitteiden lisäksi määritetään toimintavuodelle erilaisia painopistealueita, jotka vuodelle 2018 ovat seuraavat: 1) kouluttaa ja opastaa kiinteistöalan toimijoita korjausrakentamisessa ja sen mukaisissa toimintatavoissa; 2) tiedottamalla ja kouluttamalla jäsenistöä aikaansaada kiinteistöille valmius käsitellä yhtiössä henkilötietoja lain vaatimalla tavalla; Kiinteistöveron kehityshanke tähtää vuoteen 2020 Valtiovarainministeriön koordinoimana on kiinteistöverotuksessa menossa iso uudistushanke, joka pitäisi valmistua vuonna Hankkeen tuloksena verotusarvojen laskenta uudistuu vuodesta 2020 alkaen. Suurimmat muutokset tullevat kohdistumaan maapohjan verotusarvojen laskentaan. Näköpiirissä on, että suurimpien kaupunkien tonttien verotusarvot tulevat nousemaan nykyiseen verrattuna. Kiinteistöalan tuleekin seurata tätä hanketta tarkasti (ks.

15 VUOSIKERTOMUS LOPUKSI Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen toimintakautta on leimannut erittäin aktiivinen järjestötyö. Jäsenhankinnaltaan yhdistyksen 100-vuotisjuhlavuosi osoittautui miinusmerkkiseksi, mikä yllätti yhdistystoimijat täysin. Tästä syystä jäsenhankinta ja jäsenyyden säilyttäminen onkin olennainen osa työtämme. Tämä on myös meidän jokaisen yhteinen asia minun ja Sinun! Yhdistyksen hallitus esittää tämän vuosikertomuksen välityksellä parhaimmat kiitoksensa palvelukeskuksen henkilökunnalle ja asiamiehelleen, jäsenkunnalleen ja kaikille yhteistyökumppaneille vuoden 2017 toimintaan osallistumisesta. Toivomme yhteistyön edelleen jatkuvan myönteisenä myös tulevina vuosina osakkaiden parhaaksi ja kiinteistöjen hyväksi olemmehan kotien asialla. Joensuussa Hallitus 100-vuotisjuhlan osallistujia. Kuva: Anna-Liisa Pekkarinen 100-vuotisjuhlan osallistujia. Kuva: Anna-Liisa Pekkarinen VUOSIKOKOUS 2018

16 16 TILASTOTIETOJA Tilastotietoja TILASTOTIETOJA ENNUSTE JÄSENMÄÄRÄ yhteensä, kpl yhteensä, milj. m3 0,45 1,54 2,37 2,5 JÄSENMAKSUKATE jäsenmaksutulot, brutto 8, maksut Kiinteistöliitolle ja Kiinteistölehdelle - 6, jäsenmaksujäämä 2, varsinaisen toiminnan alijäämä -4, jäsenmaksukate -2, TOIMINNOT hallituksen kokoukset hallituksen jäsenet tiedotteet; Kiinteistöviestit 2005 lukien sähköiset uutiskirjeet, isännöitsijät sähköiset uutiskirjeet, puheenjohtajat 1 3 yhdistystilaisuudet yhdistystilaisuuksiin osallistujat henkilökunta 0 0 x) 0 x) 0 x) x) yhteistoimintasopimus Kuopiossa sijaitsevan palvelukeskuksen kanssa

17 TULOSLASKELMA 17 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA toteutunut budjetoitu toteutunut VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 1 500, ,00 Muut kulut Yhteensä , ,63 Tuotto-/kulujäämä , ,63 Varainhankinta Tuotot Jäsenmaksutuotot , ,00 Kulut Maksut Kiinteistöliitolle ja -lehdelle , ,27 Tuotto-/kulujäämä , ,73 TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ , ,10 VUOSIKOKOUS 2018

18 18 TASE 14 Tase TASE TASE /31/ /31/2016 V A S T A A V A A VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset , ,86 YHTEENSÄ , ,86

19 TASE 19 TASE /31/ /31/2016 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Käyttörahasto 2 189, ,51 Juhlarahasto 1 447, ,71 Muut rahastot 3 637, ,22 Edellisten tilikausien tulos , ,81 Tilikauden voitto/tappio , , , ,13 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 4 566, ,23 Muut velat , ,50 Siirtovelat 829, , ,73 YHTEENSÄ , ,86 VUOSIKOKOUS 2018

20 20 ALLEKIRJOITUKSET Allekirjoitukset

21 TILINTARKASTUSKERTOMUS 21 Tilintarkastus VUOSIKOKOUS 2018

22 22 TILINTARKASTUSKERTOMUS

23 TILINTARKASTUSKERTOMUS 23 VUOSIKOKOUS 2018

24 24 TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma Kiinteistöliitto Itä-Suomen vuonna 2006 perustettu palvelukeskus Kuopiossa hoitaa ja koordinoi kaikki Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen tarjoamat jäsenpalvelut. Alueen jäsenmäärän arvioidaan olevan noin 2.200, kun se viime vuonna oli ja sitä edeltävänä Palvelukeskuksessa työskentelevät toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri. Uusi toiminnanjohtaja aloittaa tehtävissään 1.8. nykyisen jäädessä eläkkeelle lukien ja toimien sitä ennen neuvonantajana. Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys täytti viime vuonna 100 vuotta. Yhdistyksen toiminta-alue on Pohjois- Karjalan maakunta. Jäsenmäärän arvioidaan olevan noin 380. Yhdistys on jäsenenä Suomen Kiinteistöliitossa, joka huolehtii valtakunnallisena kattojärjestönä kiinteistöalan kehittämisestä ja yleisestä edunvalvonnasta. Yhdistys on myös Kiinteistötyönantajat ry:n jäsen. Toimintavuonna on keskeistä tuottaa laadukkaat jäsenpalvelut kustannustehokkaasti. Yhteyshenkilöinä palvelukeskukseen toimivat puheenjohtaja ja sihteeri. JÄSENPALVELUT JA JÄSENEDUT Jäsenneuvontaa hallituksen jäsenille, isännöitsijöille, tilin- ja toiminnantarkastajille Puhelinneuvontaa lakiasioissa, kiinteistönpidon asioissa sekä energia-, talous- ja veroasioissa. Jäseninä oleville yhtiöille liitto antaa tarvittaessa kirjallisia lausuntoja, jotka ovat maksullisia. Työsuhdeneuvontaa antaa ensisijaisesti palvelukeskus ja Kiinteistötyönantajat ry jäsenyhtiön toimiessa työnantajana. Osakkeenomistajille myös maksullista Kiinteistöliiton tarjoamaa puhelinneuvontaa. Tiedotusta ja viestintää hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille Pohjois-Karjalan Kiinteistöviesti ilmestyy paperiversiona 4 kertaa vuodessa ja valtakunnallinen Suomen Kiinteistölehti 10 kertaa vuodessa. Kiinteistöviestin sisältöä monipuolistetaan entisestään. Internet-sivut sekä ammatti-isännöitsijöille 11 kertaa vuodessa toimitettavat

25 TOIMINTASUUNNITELMA 25 sähköiset uutiskirjeet tukevat ja täydentävät neuvontaja tiedotuspalveluja. Myös hallituksen puheenjohtajille lähetään sähköisiä uutiskirjeitä muutama kerta vuodessaan. Blogit julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla. Lisäksi tiedotetaan kiinteistönpidon asioista paikallisille tiedotusvälineille. Koulutusta hallituksen jäsenille, isännöitsijöille sekä tilin- ja toiminnantarkastajille Järjestetään koulutusta laki-, kiinteistönpito- ja teknisissä asioissa taloyhtiön hallitusten jäsenille ja ammattiisännöitsijöille. Tilaisuuksia p idetään keväisin ja syksyisin lähinnä Joensuussa, arviolta noin 12 kpl. Määrä sisältää myös puheenjohtajien tilaisuudet keväisin ja syksyisin. Edunvalvontaa ja vaikuttamista taloyhtiöiden yleisissä taloyhtiöasioissa Joensuu on mukana Kiinteistöliiton valtakunnallisessa ns. indeksitaloselvityksessä, jossa vertaillaan asumiskustannuksia kunnittain. Edistetään erityisesti kiinteistöomaisuuden korjaustoimintaa koulutuksen avulla sekä viestitään korjausrakentamisesta ja sen mukaisista toimintatavoista. Esimerkiksi kurssi-illat eri teemoista järjestetään syksyllä. Keskeiset tavoitteet vuonna 2018: Uuden toiminnanjohtajan perehdyttäminen tehtäviinsä Yhdistyksen jäsenmäärän kasvattaminen erityisesti uudisrakentamiskohteiden osalta Jäsenten saamat alennukset alan tuotteista ja palveluista sekä muut jäsenedut: Kiinteistö- ja asukassähköstä voimassa puitesopimus Pohjois-Karjalan Sähkön kanssa, etua jäsenelle ja jäsenyhtiössä asuvalle, myös kakkosasuntoon 10 prosentin alennus turvallisuuskoulutuksesta (Pohjois- Karjalan Pelastusalan Liitto) Vastavalmistuneet (2018) taloyhtiöt saavat liittymisvuoden 2018 jäsenpalvelut veloituksetta Kiinteistöalan Kustannuksen kirjoista ja lomakkeista 20 prosentin alennus Edullisia Suomen Kiinteistölehden ja Pohjois-Karjalan Kiinteistöviestin lisäkappaleita jäsenetuhintaan muille hallituksen jäsenille (puheenjohtajalle lähetettävät lehdet sisältyvät jäsenmaksuun) Hallituksen tehtävät ja vastuut verkkokirja veloituksetta (Kiinteistöliitto) Taloyhtiökohtaiset nettisivut on Liiton tarjoama maksuton palvelu netissä helpottaen osakasviestintää; Kiinteistöliiton mobiilijäsenkortti Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen HTHJ-kurssi veloituksetta VUOSIKOKOUS

26 26 TALOUSARVIO Talousarvio TALOUSARVIO 2018 VARSINAINEN TOIMINTA budjetti toteutunut Tuotot Muut kulut Yhteensä Tuotto-/kulujäämä Varainhankinta Tuotot Jäsenmaksutuotot Kulut Maksut Kiinteistöliitolle ja -lehdelle Tuotto-/kulujäämä TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ

27 JÄSENMAKSUT 27 Jäsenmaksut JÄSENMAKSUT 2019 määräytyvät kiinteistön kuutiotilavuuden mukaan m ja suuremmat jokaiselta täydeltä 5000 m3:ltä Henkilöjäsenet ja yhden perheen talo Isännöitsijä- ja tilitoimistot Kiinteistönhoitoliikkeet Vastavalmistuneille (2019) taloyhtiöille liittymisvuoden jäsenpalvelut veloituksetta. VUOSIKOKOUS 2018

28 Tervetuloa kutsuvierasnäytäntöön! Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys 100 vuotta: Huumorin juhlaa kesän ja juhlavuoden keskellä Tarjoamme Utran Uuden Teatterin lavalla kutsuvierasnäytännön veloituksetta *) yhdistyksen jäsentalojen edustajille (avec) torstaina Utran Uittotuvalla Joensuussa. Näytäntöön on varattu paikkoja 500 henkilölle. Ohjelma: - klo kahvi-/tee ja makea kahvileipä - klo tilaisuuden avaus - tervehdyssanat: toimitusjohtaja Harri Hiltunen, Suomen Kiinteistöliitto - klo Nummiduunarit-esitys Tervetuloa kutsuvierasnäytäntöön! Nummiduunarit viilettää hauskasta kohtauksesta toiseen lähes farssimaisella tempolla! Tule kokemaan tämä kaikki itse. Kesä 2017 on omistettu klassikon uudelle tulemiselle ja kansanhuumorille, kun Utran Uuden Teatterin lavalle nousevat Nummiduunarit. Markku Pölösen komediassa kaikki alkaa firman kesäjuhlista, jonne duuniporukka ryhtyy harjoittelemaan näytelmää Aleksis Kiven Nummisuutareista. keskellä ja itsensä Aleksis Kiven henki alkaa puhua heille! Teatteriesitys kestää 1,5 tuntia, ja esityksessä on ½ tunnin väliaika. Tarjolla on omakustanteisesti virvokkeita, alkoholillisia ja -holittomia juomia, olutta ja Haukiniementilan Luomu Limousine -makkaraa. Reittiopastus (6 km keskustasta): kulje pitkin Rantakatua, joka muuttuu Utrantieksi ja tee lopuksi yksi käännös oikealle. Utran Uittotuvan pihapiiri sijaitsee Pielisjoen rannalla, osoitteessa Uittopäälliköntie 2. Alueella on pysäköintipaikkoja noin 130 autolle. Pysäköintiin on ohjaus. Pakolliset ilmoittautumiset osoitteella anne.verger@kiinteistoliitto.fi tai puh Ole ystävällinen ja ilmoita mennessä, mikäli olet ilmoittautunut ja oletkin estynyt tulemasta teatteriin. Näin voimme antaa paikan mahdollisesti jonossa olevalle. *) normaalisti peruslipun arvo 28 /hlö; osallistujan ei tarvitse esittää lippua tähän näytäntöön Kellään seurueesta ei ole näyttelijäkokemusta, joten harjoituksen alku on tahattoman komiikan ja hämillisten tilanteiden juhlaa. Thalian henki viihtyy innokkaan ja kekseliään porukan Aleksis osoittautuu hengeksi, jolla on siekailematon ja anarkistinen huumorintaju. Hän pelmauttaa omakätisesti aikojen tomut mestariteoksestaan. Nummiduunarit- näytelmä tekee Suomen satavuotisjuhlinnan keskellä kunniaa Aleksis Kivelle nimenomaan armoitettuna kansanhuumorin taitajana. Päärooleissa ovat Mika Nuojua ja Pertti Koivula. Muissa rooleissa ovat Tuija Nuojua, Anna Ojanne, Mammu Koskelo ja Perttu Laakso. Käsikirjoitus ja ohjaus Markku Pölönen.