Saamelaiset rajat ylittävällä arktisella polulla

Transkriptio

1 Saamelaiset rajat ylittävällä arktisella polulla KT Rauna Rahko-Ravantti Heaik`Ovllá Árjja Rávdná Sámi Allaskuvla/Sámi University of Applied Sciences Dived- hanke,lappi universitehta/lapin yliopisto Yleissivistävän opetuksen kansainvälisyyspäivät, Rovaniemi

2 Saamelaiset Yksi kansa neljän eri valtion alueella Euroopan ainoa alkuperäiskansa Mitä rajat merkitsevät saamelaisille? Mitä rajat merkitsevät saamelaisopetukselle

3 Saamelaiset Suomessa Suomessa asuu saamelaista Rovaniemi on saamelaisten määrän suhteen Suomen toiseksi suurin saamelaiskeskittymä (1000 saamelaista) Saamelaiseen alkuperäiskansaan kuuluvia henkilöitä asuu yli 240 eri kunnan alueella 70 % Saamelaislapsista- ja nuorista asuu perinteisen kotiseutualueen ulkopuolella Lainsäädäntö turvaa saamenkielisen ja saamenkielen opetuksen aseman saamelaisten kotiseutualueella (Inari, Utsjoki, Enontekiö, Sodankylä) Kotiseutualueen ulkopuolella asuvista saamelaislapsista vain 5% prosenttia saa saamenkielen opetusta.

4 Saamelaisten kokemuksia kouluissa Tietoisuus saamelaisen kulttuurin piirteistä on heikkoa(rahko-ravantti 2016) Oppilaan saamelaisuutta ei huomioida opetuksessa eikä sitä koeta kiinnostavaksi (Rahko- Ravantti 2017) Suomalainen koulujärjestelmä ei kykene aikaansaamaan korkeatasoista kaksikielisyyttä saamea äidinkielenään puhuville lapsille ja nuorille (Rasmussen 2015) Saamelaisuus näkyy heikosti opetuksessa ja ammattitaitoisen saamenkielisen opetushenkilökunta puuttuu ( Jauhola& Vehviläinen 2015) Saamelaiset näkymättömiä yhtenäisen suomalaisuuden kertomuksessa, kuten myös monikulttuuristumisen kertomuksessa (Riitaoja 2013, 13 14). Opetussuunnitelman perusteisiin kirjattu oppilaan alkuperäiskansaidentiteetin tukeminen ja velvoite saamelaisen kielen ja kulttuurin huomioimiseen eivät toteudu koulujen opetussuunnitelmissa. (Rasmus 2008: 618, 2633 Näkymättömyys, tuen puute, tietämättömyys

5 Oppikirjojen luoma kuva saamelaisista on yksipuolinen, stereotypinen ja toiseuttava (Lampinen 2013; Mikander 2016) Keitä kuvassa on? Ketkä puhuvat? Ketkä jäävät äänettömiksi? Kuva: Koulun ympäristötieto 4 -kirja (2001)

6 Lähtökohtia saamen kielen ja kulttuurin sisältöjen kehittämiselle Koulutus on yksi keskeisimmistä dekolonisaation ja revitalisaation väline. Saamen kielet erittäin uhanalaisia (UNESCO) eivätkä säily ilman yhteiskunnan tukea. Oppivassa yhteisössä kotikansainvälisyys on tärkeä voimavara. Yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Se tuo esiin saamelaiskulttuurin ja eri vähemmistöjen merkityksen Suomessa. Se kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus OPS PERUSTEET 2014 Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus (myös OPS perusteissa)

7 Kulttuurinen moninaisuus ja kulttuuritietoisuus

8 Mitä on kulttuuritietoisuus kykyä nähdä oma kulttuuri ja oma itsensä muiden silmin ei tarkoita sitä, että pitää tietää paljon muista kulttuureista, vaan omien kulttuuristen tapojen tunnistaminen omassa käytöksessä sekä toisten kulttuuristen tapojen tunnistaminen taito joustavaan vuorovaikutukseen on monia tapoja tehdä asiat oikein

9 Hyvä opetus alkuperäiskansan näkökulmasta katsottuna Keskiössä kuinka hyvin opettajat pystyvät takaamaan alkuperäiskansaan kuuluville oppilailleen mahdollisuuden menestyä koulussa antaa työkaluja alkuperäiskansana kehittymiseen ja alkuperäiskansakulttuurin säilymiseen pyrkimys siihen, että alkuperäiskansaoppilaiden ei tarvitse hylätä alkuperäiskansaidentiteettiään menestyäkseen koulussa. Opettajien tulisi löytää ja kehittää alkuperäiskansojen tietoon ja epistemologioihin perustuvia käytäntöjä sekä menetelmiä tukeakseen oppilaan oppimista ja kokonaisvaltaista kehittymistä. (Goulet & Goulet 2014, 5.) Valmius tunnistaa opetuksen/koulun syrjiviä rakenteita ja pyrkimystä niiden muuttamiseen (normikriittisyys)

10 We all need to decolonize ourselves Esimerkki Kanadasta Opetuksen ja koulutuksen dekolonisaatio osa totuus- ja sovintoprosessia Keskiössä muutos ajattelussa ja asenteissa Kulttuurisesti responsiivinen pedagogiikka ja interkulttuuriset käytänteet alkuperäiskansan historian ottaminen osaksi opetusta (mm. asuntolakokemukset, kolonialismi) Alkuperäiskansojen näkökulmat, kokemukset ja epistemologiat (Battiste, 2012; Sanford, Williams,Hopper&McGregor, 2012)

11 Kielellinen moninaisuus

12 Saamen kielet Saamenkieliä 10, suomessa puhutaan kolmea eri kieltä Kaikki saamelaiskielet on luokiteltu uhanalaisiksi (Unesco:Atlas on Endangered languages Mahdollisuuksia valita saamenkieli on vähän Saamen kielten elvytys nousussa- koulu ja varhaiskasvatus keskiössä.

13 Oman kielen merkitys Äidinkieli on ennen kaikkea sosiaalinen tekijä: kasvaessaan yksilö tuntee tarvetta samaistua kieltä edustavien kulttuuriin. Perinteet, asenteet ja arvostukset vaikuttavat ihmiseen tämän ensimmäisistä elinvuosista lähtien. Äidinkielen hallitseminen on välttämätöntä yhteyden pitämiseksi omaan perheeseen, kulttuuriin ja historiaan. Kielen avulla lapsi tulee tietoiseksi omista juuristaan ja se vahvistaa hänen itsetuntoaan ja identiteettiään. Äidinkielellä on ratkaiseva merkitys lapsen kehitykseen. Se on perusta tasapainoiselle tunne-elämän kehitykselle ja lapsen ajattelulle. Oman äidinkielen opetus tukee myös kaiken muun oppimista (vrt. Cummins 1996). Äidinkieli voi olla myös menetetty kieli, jota ihminen kaipaa

14 Saamenkielen opetus Kotiseutualueella mahdollisuus saamenkieliseen opetukseen Kotiseutualueen ulkopuolella saamen kielen opetusta täydentävänä oman äidinkielen opetuksena Pasilassa aloitti kaksikielinen opetus saame-suomi syksyllä 2018 Kuva: Lapin Kansa

15 Oman äidinkielen opetus "Haluan oppia saamea. Sitten kun ahku (mummo) kuolee, minä ja äiti olemme meidän suvun ainoat saamea puhuvat. Itse haluan puhua sitä lapsilleni ihan pienestä pitäen. Harmittaa kun äiti ei ole minulle puhunut eikä äitikään ole sitä pienenä oppinut" Oppilas 1.luokka, saamelaisalueen ulkopuolella Haluan olla tavallinen lapsi, lapsi jonka ei tarvitse jäädä koulun jälkeen saamen tunneille, vaan joka saa mennä suoraan leikkimään Oppilas 1. luokka, saamelaisalueen ulkopuolella

16 Miksi omia kieliä pitää tukea? oma äidinkieli -> toisen kielen oppiminen, kaikenlainen oppiminen nuoren identiteetti, itsetunto, ajattelu, tunne-elämä ja minäkuva perustuslaki: oikeus ylläpitää ja kehittää omaa äidinkieltä Huom! Oppilaille tietoa oman äidinkielen merkityksestä.

17 Monikielisyys rikkautena + sosiaalinen pääoma + kognitiivinen kapasiteetti + valikoiva tarkkaavaisuus + käsitteen muodostus + metalingvistinen tieto + ongelmanratkaisukyky + kognitiivinen joustavuus Cummins: Eri kielet tukevat toisiaan. Mitä vahvempi oma äidinkieli on, sitä paremmin muita kieliä opitaan. + luovuus, joustava ajattelu, kulttuuriosaaminen + dementia viivästyy 5 6 vuodella 17

18 Oikeus omankieliseen opetukseen on osa hyvinvointia Maailman terveysjärjestö, WHO korostaa kulttuurisen perinnön merkitystä hyvinvoinnille: vaikka kulttuuriperintö ei kenties ole yhtä konkreettinen kuin fyysiset tarpeet se on siitä huolimatta kaikissa yhteiskunnissa korkeassa arvossa pidetty tekijä. Ekosysteemeihin yhteydessä olevilla perinteisillä käytänteillä on suuri merkitys sosiaalisen hyvinvoinnin luomisessa. YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi korostaa, että alkuperäiskansojen hyvinvoinnin indikaattoreiden tulee korostaa alkuperäiskansojen omia arvoja, perinteitä, kieliä sekä perinteisiä järjestelmiä kuten lakeja, hallinto- ja talousmuotoja.

19 Eväitä jatkoon ja keskusteluihin Miten eri kulttuurit ja kielet näkyvät oppilaitoksessasi, päiväkodissasi, työpaikallas? Näkyvätkö fyysisesti? Mitä kieliä ja kulttuureita oppilaitoksessasi, päiväkodissasi, työpaikallasi arvostetaan? Saako koulussa (tunneilla, käytävillä, välitunnilla ) puhua vain suomea? 19

20 Kielten arvostus Arvostetaanko monikielisyyttä? Mitä kieliä arvostetaan? Mihin kielten arvostus vaikuttaa? identiteetti ja itsetunto oman äidinkielen opiskeluun panostaminen oman äidinkielen opettajien ammatti-identiteetti ja oman työn kehittäminen yhteiskunnallinen voimavara Sallitaanko oppilaan käytännössä käyttää omaa kieltään koulussa? Miten oppilaita rohkaistaan oman kielen käyttöön? Miten voisimme lisätä luokanopettajien ja oman äidinkielen opettajien yhteistyötä

21 Giitu! Kiitos!

22 Linkkejä, joista voi löytyä ainestoa opetuksen tueksi (yläkoulu, toisen asteen opiskelijat) (materiaalia lähinnä varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen) saamelaistietoa opetukseen

23 Lähteet Goulet, L. M. & Goulet, K. N Teaching each other: nehinuw concepts and indigenous pedagogies. Vancouver/ Toronto: UBC Press. Keskitalo, P. & Määttä, K Sámi pedagogihkká iešvuođat. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Lampinen, J Vähemmistöt oppikirjoissa erilaisuutta etäältä tarkasteltuna? Etnisten ja kansallisten vähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen huomioiminen peruskoulun 5., 6. ja 7. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden, historian, maantiedon, uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoissa luvulla. Helsinki: Ihmisoikeusliitto. Lehtola, Veli-Pekka Saamelainen evakko: Rauhan Kansa sodan jaloissa. Helsinki: City Sámit. Mikander, P Westerners and others in Finnish school textbooks. Helsinki: University of Helsinki. Pasanen, Annika & Valkonen, Sanna Pääkirjoitus. AGON 1 2/ (Luettu ) Pennanen, H Saamenluokka oppimisympäristönä : peruskoulun saamelaisopetus luvuilla oppilaiden kokemana. Pro-gradu tutkielma, Giellagas- instituutti. Oulun yliopisto Rahko-Ravantti, R Saamelaisnuorten opintie Lapissa. Opintie sujuvaksi Lapissa. Minna, K., Merja, P., Sari, N. & Rauna, R-R. (toim.). Turku: SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI, s (Julkaisuja / Siirtolaisuusinstituutti; nro 2017, 6) A1 Rahko-Ravantti, R Rasmussen, Torkel The Finnish school system A Taboo issue in Sámi language revitalization. AGON. (Luettu ) Riitaoja, A-L Toiseuksien rakentuminen koulussa. Tutkimus opetussuunnitelmista ja kahden helsinkiläisen alakoulun arjesta. Väitöskirja, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, Helsinki. Sanford, K., Williams, L., Hopper, T.& McGregor, C Indigenous Principles Decolonizing Teacher Education: What We Have Learned. In education. Vol 18, No 2 (2012)