Sanitaatiohankkeet: lähestymismallien ja hankkeiden budjetoinnin näkökulmia; kokemuksia kentältä

Transkriptio

1 Sanitaatiohankkeet: lähestymismallien ja hankkeiden budjetoinnin näkökulmia; kokemuksia kentältä Projektipäällikko Sari Huuhtanen

2 Sanitaation moninainen kenttä

3

4 Lähestymistapoja ja työkaluja hankkeiden toteuttamiseen Participatory Rural Appraisal (PRA) Participatory hygiene transformation (PHAST) Sarar and sanitation Community-led total sanitation (CLTS) Community Health clubs WASH in schools Child to child approach Child hygiene and sanitation Training (CHAST) Katso lisätietoa: Hygiene and Sanitation Software. An overview of approaches

5 Osallistavien menetelmien suunnittelun työkaluja Participatory Rural Appraisal (PRA) Osallistavat paikalliset keräämään, analysoimaan ja käyttämään informaatiota projektissa Voimaannuttaa tekemään päätöksiä omista asioistaan Vahvistaa yhteisöjä Kunnioittaa yhteisöjä ja heidän kulttuuriaan Korostaa oppimista ja tiedon jakamista Ei vain yksi metodi vaan erilaisia metodeja, joita voidaan käyttää vaihdellen SARAR (Self-esteem, Associative strengths, Resourcefulness, actionplanning and Responsibility) kasvupainotteinen lähestymistapa, jolla pyritään yksilökohtaisen oppimisprosessin kautta saamaan ihmisten henkilökohtainen kapasiteetti ja motivaatio esille ja hyödyttämään ryhmää periaatteena on, että ihmiset kykenevät ratkaisemaan ongelmia parhaiten osallistuvassa ryhmäprosessissa ja, että ryhmässä on yhteisesti tarpeeksi tietoa ja kokemusta, jotta se kykenee tarttumaan ongelmiinsa.

6 Hygienian edistämiseen tähtäävät metodit PHAST =Participatory Hygiene and Sanitation Transformation WHO:n, UNDP:n ja Maailmanpankin yhteisessä vesi- ja sanitaatio-ohjelmassa (PHAST =Participatory Hygiene and Sanitation Transformation) pyritään ottamaan laajasti huomioon yhteisölliset näkökohdat ja ihmisten osallistaminen. Tähtää yhteisön vahvistamiseen ja voimaantumiseen. Rohkaisee ihmisiä osallistumaan hygienia- ja saniaatioprojekteihin Käytetään erilaisia osallistavia menetelmiä suunnittelussa, päätöksenteossa, toteutuksessa ja evaluoinnissa Katso lisää: ene/envsan/phastep/en/

7 CLC = Community Health Clubs; sanitation clubs; WASH-clubs Perustetaan klubeja, joissa keskustellaan, saadaan koulutusta ja tehdään suunnitelmia terveys-, hygienia- ja sanitaatioasioista Hankehenkilöstö fasilitoi koulutuksia ja keskusteluja Tapaamisia säännöllisesti esim. viikoittain Klubeista voi tulla paikallisten hyödynsaajien virallisia edustajia, kun edistetään heidän johtamistaitojaan ja resurssejaan Klubit/niiden edustajat voivat toimia esim. myös monitoroijina ja raportoida hankehenkilöstölle Esim. kunnossapito voi olla klubien vastuulla

8 Sanitaation edistämiseen liittyviä lähestymistapoja Community-led total sanitation (CLTS) Käytetään PRA:n tekniikoita Tähtää ennen kaikkea maastoon ulostamisen (open defecation) eliminoimiseen Periaatteena on, että yhteisön on itse otettava vastuu ja omistus käymäläratkaisuistaan; ei siis esim. ulkopuolista avustusta edes rakennusvaiheessa. Yksittäisten käymälöiden taso (esim. hygienian) ei ole ensisijaista vaan saada ihmiset (koko yhteisö) käyttämään niitä joka tapauksessa Hyödynnetään sosiaalista stigmaa (maastoon ulostaminen on häpeällistä ja osoittaa vastuuttomuutta) Puhutaan sanitaation liittyvistä asioista niiden oikeilla puhekielen nimillä kiertoilmausten sijaan (esim. shit )

9

10 Sanitaatiopalveluiden ja tuotteiden markkinointiin tähtäävät menetelmät Esim. PPPHW (Public-Private Partnerships for Handwashing with Soap) Edistetään sanitaatiota ja/tai hygieniaa yhdistämällä yksityisen markkinnointistrategian ja kokemuksen hallinnon/valtion vahvuuksiin ja resursseihin Valtio priorisoi ja promotoi käsienpesua ohjelmissaan eri tasoilla Yritykset parantavat markkinoita ja tarjontaa Avunantajamaat ja NGO t voivat koordinoida teknistä apua, jakaa kokemuksiaan ja lisätä/edistää käsienpesua ohjelmissaan Meidän hankkeessa käytetty metodina esim. yhteisöjen perustamien yritysten (Community Based Enterprices, CBE) palveluiden markkinointia. Yhteisö saa maksuja vastaan palveluja (esim. jätehuolto, käymälöiden rakentaminen kunnossapito/tyhjennys jne.) ja CBE tuloja ja voi sillä puolestaan ylläpitää toimintaansa.

11 Esimerkki sosiaalisesta yrityksestä sanitaatiossa

12 Koulujen sanitaatio Koulujen sanitaation lähetysmistapoja mm. SLTS, Childen to Children, koulujen sanitaatioklubit, yleisesti WASH in schools Tärkeätä työskennellä yhdessä hallinnon (esim opetusministeriön kanssa), maissa voi olla tietynlaiset käytännöt/säännöt käymälöiden rakentamisen suhteen kouluissa; kuivakäymälöitä voidaan myös vastustaa mutta lobbaus kannattaa! Hygieniakoulutus keskeistä! Lasten kautta voidaan levittää tietoa myös muista terveysnäkökulmista ja kuivakäymälöistä! Paljon erilaista materiaalia lähestymistapoihin, koulutuksiin yms. netissä esim

13 Yhdistyksen hankkeet, kokemuksia Lähtötilanne

14 Toiminta

15

16 Hankkeissa opittua! Riittävästi koulutusta ja herkistämistä tarvitaan, varsinkin kun on kyse uudesta ja kulttuuriherkästä asiasta (ml. demand creation) Ilman todellista yhteisön osallistumista ei voida onnistua Teknologian pitää olla yksinkertaista mutta kestävää ja sopeutua paikalliseen kulttuuriin Käyttöohjeet ja koulutus tärkeää; huolto ja hoito on elintärkeää hankkeen onnistumiselle Kustannusten jakamisstrategian avulla voidaan saada useammalle käymälä Koko ketju pitää ajatella ja suunnitella Näkeminen on usein uskomista, mutta uskominen ei takaa tekemistä! Varojen keruuaspekti on mietivä tarkkaan kestävyyden kannalta (esim. klubit, komiteat, CBE t jne.) Pitkän aikavälin tulosten ja hankkeiden laajentamisen kannalta tarvitaan sekä paikallisen että valtiollisen tason toimenpiteitä (lait ja asetukset, toimintatavat, tiedon välittäminen jne.)

17 Sanitaation kokonaiskustannukset Suunnittelu Koulutus ja tietoisuuden lisääminen Investointi Käyttö- ja kunnossapitokoulutus Käyttökulut Kunnossapito Seuranta Valtioiden tasolla lisäksi varoja uppoaa mm. lakien, säädösten ja toimintamallien kehittämiseen ja toteuttamiseen Hyviä linkkejä kustannusten suunnittelussa: IRC: WashCost project:

18 Lähestymistavat suhteessa investointiin Osassa lähestymistavoista (esim. CLTS) ei sallita minkäänlaista subventiota sillä sen pelätään heikentävän omistajuutta Tällöin yhteisön ja perheiden harteilla on löytää keinoja sanitaatioinvestointien tekemiseen Voidaan käyttää esimerkiksi yhteisön pienlainoja (yhteisön jäsenet lainaavat toisilleen ja maksavat takaisin yhteiseen kassaan tms.) Myös avunantajat voivat olla takaamassa lainoja pankeille, jotka puolestaan lainaavat yhteisölle huokeasti. Lainat ovat 100% takaisinmaksulla (eli investointia ei varsinaisesti subventoida). Monet isot avunantajat kuten Unicef ja Plan suosivat CLTS:ää ja välttävät yksityisten käymälöiden subventointia. Osa-subventointi on yleistä Cost sharing metodilla voidaan yhteisössä perheet jakaa varallisuus/ haavoittuvaisuuskategorioihin. Mitä huonompi taloudellinen tilanne perheellä on sitä vähemmän maksaa. Hyväosaiset voivat maksaa koko investoinnin itse. Tällä tavoin saadaan suurempi kattavuus kuin kokonaan subventoimalla. Mikäli perheellä ei ole minkäänlaista omarahoitusta käymälässä vaan se on 100% jonkin hankkeen rahoittamana, ei perhe välttämättä tunne omistajuutta, eikä kunnossapito välttämättä kiinnosta)

19 Rahoitukseen liittyviä vinkkejä Lähde: IRC/WSUP Financing water and sanitation for the poor: six key solutions

20 Investoinnin kustannukset ja budjetointi, yleistä Sanitaatiomenetelmien kustannukset nousevat sitä mukaan, mitä monimutkaisempia tekniikoita niissä käytetään. Yleensä maaseudulla rakentamiskustannukset ovat halvempia, koska siellä voidaan paremmin soveltaa yksinkertaisia ratkaisuja viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen sijaan. Järjestelmien kokonaiskustannukset tietylle alueelle voidaan karrikoidusti laskea seuraavasti: Isojen järjestelmien (off-site) kustannuksissa jaetaan kokonaisinvestointi käyttäjäkotitalouksien määrällä, niin saadaan arvioitu kustannus/talous Pienissä järjestelmissä (on-site) voidaan laskea yksikkökustannushinta ja kertomalla se tarvittavien yksiköiden määrällä saadaan kokonaiskustannus

21 Jäteveden puhdistus ja veden jälkikäsittely 800 Viemäröinti ja jäteveden puhdistus 450 Liittyminen viemäröintiin 300 Saostuskaivoon liitetty vesikäymälä 160 Huuhdeltava kuoppakäymälä 70 VIP 65 Yksinkertainen kuoppakäymälä 45 *) Kuivakäymälä/ UDDT sijoittuu tähän Arvioidut kustannukset eri sanitaatioratkaisujen toteuttamiselle (USD/hlö). Luvut sisältävät rakennuskustannusten lisäksi muuttuvia kuluja 15 % sekä käyttö- ja ylläpitokulut. Lähde: UN Millenium Project 2005

22 Budjetoidessasi muista, että sanitaatio ei ole vain pönttö ja/tai rakennus vaan koko ketju on mietittävä (keräys, kuljetus, säilytys, käsittely, uudelleen käyttö, luontoon palauttaminen) Kuljetus/siirto (off Suunnittelu site -menetelmät) Mahdolliset luvat yms. Rakennusmateriaalit Kuljetus Rakentaminen Tila ja sanitaatioratkaisu Käyttö- ja kunnossapito (siivous, varaosat, kuivikkeet jne.) Käsittely (on site menetelmät) Luontoon palauttaminen Uudelleen käyttö MUTTA ENNENKAIKKEA BUDJETOI KOULUTUKSEEN JA TARPEEN LUOMISEEN!

23 Kuivakäymäläinvestoinnin budjetointi

24 Sanitaatio ja hygieniakasvatus kannattaa!!!! DALY (Disability Adjusted Life Year), toimintakykyiset elinvuodet, tarkoittaa mittalukua, joka saadaan, kun väestön keskimääräisestä elinajasta tai elinajan odotteesta vähennetään heikon terveyden tai invaliditeetin vuodet. Tällä voidaan seurata väestön terveydentilan kehitystä paremmin kuin seuraamalla pelkkää elinaikaa tai elinajan odotetta.

25 Kiitos! Thank you! Twatotela sana! Sari Huuhtanen tai Tel: Skype: huussisari Forward with Dry toilets, no turning back!