Käymälä parempaan maailmaan Sanitaatiolla kestävää. kehitysyhteistyötä

Transkriptio

1 Käymälä parempaan maailmaan Sanitaatiolla kestävää kehitysyhteistyötä , Helsinki ESKO - Ekologinen sanitaatio kansalaisjärjestöjen osaamiseksi -hanke. Kepa Aidbrella

2 Miksi sanitaation vuosituhattavoitteet eivät toteudu? Listaa merkittävimmät esteet.

3 Mitä sanitaatio on? Sanitaatio on joukko keinoja, joilla ihmisten ulosteet ja virtsa kerätään ja käsitellään hygieenisellä tavalla siten, etteivät ne vaaranna ihmisten ja ympäristön terveyttä. Hyvään sanitaatioon katsotaan kuuluvan: asianmukainen käymälä- ja/tai jätevesihuolto (mm. asianmukainen tila ja jätteen käsittely; esim. kuivakäymälä ja kompostointi tai viemäröinti + jätevedenpuhdistamot) hygieeninen ruoan ja veden käsittely ja käyttö tartuntatautien leviämisen ehkäisy terveys- ja hygieniakoulutus käymälätilojen kunnossapito

4 Miten taudit leviävät ja miten sitä estetään? Uloste Käymälä Vesiensuojelu Vesilähde Veden keittäminen tms. Maaperä Kädet Käsienpesu Ruokahygienia Ruoka Henkilökohtainen hygienia Suu Kärpäset

5 Miksi hyvä sanitaatio on tärkeä? Edistää terveyttä ja hyvinvointia. Taudinaiheuttajien määrän väheneminen vähentää lapsikuolleisuutta, sillä ripulitaudit vaikuttavat erityisesti lapsiin. Positiivinen vaikutus koulunkäyntiin: erityisesti tytöillä, joiden on vaikeampi asioida puskissa oppi menee paremmin perille, kun ei tarvitse pidätellä Edistää turvallista ympäristöä

6 Mitä ekologinen sanitaatio on? Sanitaatio toteutetaan paikallisesti sovelletulla tavalla, joka on ekologisesti kestävä koko järjestelmän/ketjun tasolla Käymälätuotos on resurssi jätteen sijaan Käymälätuotosta ei sekoiteta alkuunkaan suureen määrään vettä

7 Miksi ekologinen sanitaatio? - Vesi Kuva:

8 Jätevesi Vesistöihin päästetty käymäläjäte on merkittävin vesistöjä pilannut tekijä ympäri maailmaa (Schindler 2006) Jätevedenpuhdistamot aiheuttavat 3 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä (McCarty 2007; McCarty ym. 2011)

9 Miksi ekologinen sanitaatio? Resurssien talteenotto

10 Lannoitteen hinta yhdysvaltalaiselle viljelijälle typpilannoite 700 fosforilannoite US Dollaria Data: US Department of Agriculture; Economic Research Services

11 Cordell ym. 2009

12 EU:n fosforihaaste Visio 2020: 100% fosforin kierrätys kaikista lähteistä

13 Sanitaation edistyminen; miten mitataan? MDG 7.C indikaattori 7.9. Osuus väestöstä, jotka käyttää kunnollista käymälää (improved sanitation facility): Vesihuuhteluvessa (pour flush, flush toilet) liitettynä viemäriin tai septitankkiin, VIP-kuoppakäymälä (ventilated improved pit), kompostoiva käymälä, kannellinen kuoppakäymälä. Ei kunnollisia (unimproved) ovat mm. kanneton kuoppakäymälä, jaetut käymälät ja maastoon ulostaminen. Data kyselytutkimuksista (kotitaloudet) ja kansallisista väestötilastoista Tavoite puolittaa osuus, jää saavuttamatta 8 %:lla (ennuste).

14 Teknologiaperusteiset sanitaatiotikkaat Morella ym. 2008

15 Intian käymäläkartta

16 Todellisuudessa menee vähän huonommin... Kiire saavuttaa tuloksia (ennen 2015) Epäluotettavaa dataa, liioiteltuja tilastoja (Szanto ym. 2013) Ei kannusta osallistumista tai innovaatioita Käytön, toimivuuden ja kestävyyden sijaan mitataan rakenteita Slummit jääneet vähälle huomiolle Sanitaation toimivuus vain yksilötasolla

17 Maailman ihmisistä 2,5 miljardilla ei ole kunnollista käymälää käytössään... Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä

18 Maailman mutta jos kunnolliseksi ihmisistä 2,5 käymäläksi miljardilla eilasketaan ole vesihuuhteluvessoista vain sellaiset, johon liittyy edes kunnollista käymälää käytössään... jonkinlainen jäteveden käsittely, nousee käymälättömien määrä 4,1 miljardiin (Baum ym. 2013). Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä

19 SDG: Post2015-tavoitteet sanitaatiossa? Universaalius, kaikki väestöryhmät mukaan Tavoitteiden porrastus: 2025 ei maastoon ulostamista 2030 hygienia kaikkiin kouluihin 2040 kotitalouksissa (adequate) käymälä ja tietty % käymäläjätteestä käsitelty Saatavuudesta (coverage) käyttöön (usage) Hygieniakäytännöt mukaan Kotitalouksista instituutteihin Jaettujen käymälöiden validiointi (5 perhettä/30 hlöä tai vähemmän) Uusien seurantatapojen kehittäminen

20 Toimintaperusteiset sanitaatiotikkaat Integroitu resurssien hallinta Ympäristöä edistävät toiminnot Rehevöitymisriskin vähentäminen Ravinteiden talteenotto ja hyötykäyttö Käymäläjätteen käsittely taudinaiheuttajien vähentämiseksi Terveyttä edistävät toiminnot Harmaiden vesien hallinta Saavutettavuus käyttäjälle Ulosteen ja virtsan suojaaminen Kvarnström ym. 2011; Gunawardana & Galagedara 2013.

21 Sanitaatiotabut...johtuvat suurimmaksi osaksi historiallisesta epätasaarvosta sanitaatiossa ja sen aiheuttamista terveys- ja ympäristövaikutuksista (Jewitt 2011 a;b) Uskonnoista voi tulla rajoitteita, mutta nekään eivät ole ehdottomia tai muuttumattomia Esim. joissain Afrikan muslimimaissa on hyväksytty ulosteen ja virtsan käyttöä lannoitteena (Dagerskog & Bonzi 2010; Cofie ym. 2010) Keskustelulla muutosta: asenteet ovat muuttuneet esim. korostettaessa käymälätuotoksia resurssina jätteen sijaan (Jewitt 2011 a;b)

22 Sanitaatio-aiheisten termien käyttö julkaisuissa

23

24

25 Istuinkäymälä vs. kyykkykäymälä

26 Paperi vs. vesi

27 VIP (ventilated improved latrine) tuuletettu kuoppakäymälä

28 Korotettu, kaksisäiliöinen VIP

29 Filippiinit Kuvat:

30 EteläAfrikka

31

32 Intia

33

34 Saksa

35 Kenia

36 Burkina Faso

37 Mali

38 Ruotsi

39 Kenia

40 Haiti

41 Etiopia

42 Yhteenveto Asennekasvatus, koulutus, avoin keskustelu Ravinnekierto ja ruokaturva Erityisesti kotitarve- ja pienimuotoisessa viljelyssä Virtsan erottelu ja käyttö omana materiaalivirtana Osallistaminen, paikalliset innovaatiot, mukautuvuus, kestävyys Seuranta ja indikaattorit Oleellisten asioiden mittaus Käyttö ja toimivuus > kattavuus Kännyköiden tms. hyödyntäminen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

43 Keskeiset sanitaation esteet: Suomalaisten järjestöjen näkemyksiä järjestetystä työpajasta. Kulttuuriset tabut Tiedon puute Alkeellinen infrastruktuuri Köyhyys Poliittisen tahdon puute

44 Harjoitus: Budjetoi sanitaatiokomponentti johonkin seuraavista 1. Työllisyyden edistämishanke Nairobin slummissa 2. Terveysklinikan rakentaminen maaseudulle Etiopiaan 3. Lasten koulutuksen edistämishanke Mumbain esikaupunkialueella

45 Lähteet Baum, R., Luh, J., & Bartram, J. 2013: Sanitation: A Global Estimate of Sewerage Connections without Treatment and the Resulting Impact on MDG Progress. Environmental science & technology, 47(4), Cofie, O., Adeoti, A., Nkansah-Boadu, F., & Awuah, E. 2010: Farmers perception and economic benefits of excreta use in southern Ghana. Resources, Conservation and Recycling, 55(2), Cordell, D., Drangert, J. O., & White, S. 2009: The story of phosphorus: Global food security and food for thought. Global environmental change, 19(2), Gunawardana, I. P. P., & Galagedara, L. W. 2013: A new approach to measure sanitation performance. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 3(2), Jewitt, S. 2011a: Geographies of shit Spatial and temporal variations in attitudes towards human waste. Progress in Human Geography, 35(5), Jewitt, S. 2011b: Poo gurus? Researching the threats and opportunities presented by human waste. Applied Geography, 31(2), Kvarnstrom, E., McConville, J., Bracken, P., Johansson, M., & Fogde, M. 2011: The sanitation ladder-a need for a revamp?. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 1(1), Dagerskog, L., Bonzi, M. 2010: Opening minds and closing loops productive sanitation initiatives in Burkina Faso and Niger. Sustainable Sanitation Practice, 3. McCarty, P. 2007: California Colloquim on Water. Presentation. McCarty, P. L., Bae, J., & Kim, J. 2011: Domestic wastewater treatment as a net energy producer Can this be achieved?. Environmental science & technology, 45(17), Morella, E., Foster, V., & Banerjee, S. G. 2008: Climbing the ladder: The state of sanitation in sub-saharan Africa. AICD Background Paper 13. Africa Region, World Bank, Washington, DC. Schindler, D. W. 2006: Recent advances in the understanding and management of eutrophication. Limnology and Oceanography, 51(1), Szántó, G., Letema, S., van Lier, J. 2012: (Un)reliability in sanitation monitoring: Analysis of East African urban data. Discussion paper. Global Water Forum.