Käymälä parempaan maailmaan Ekologinen sanitaatio osaksi järjestötoimintaa -koulutus

Transkriptio

1 Käymälä parempaan maailmaan Ekologinen sanitaatio osaksi järjestötoimintaa -koulutus , Taksvärkki. ESKO - Ekologinen sanitaatio kansalaisjärjestöjen osaamiseksi -hanke

2 Mitä sanitaatio on? Sanitaatio on joukko keinoja, joilla ihmisten ulosteet ja virtsa kerätään ja käsitellään hygieenisellä tavalla siten, etteivät ne vaaranna ihmisten ja ympäristön terveyttä. Hyvään sanitaatioon katsotaan kuuluvan: asianmukainen käymälä- ja/tai jätevesihuolto (mm. asianmukainen tila ja jätteen käsittely; esim. kuivakäymälä ja kompostointi tai viemäröinti + jätevedenpuhdistamot) hygieeninen ruoan ja veden käsittely ja käyttö tartuntatautien leviämisen ehkäisy terveys- ja hygieniakoulutus käymälätilojen kunnossapito

3 Miten taudit leviävät ja miten sitä estetään? Uloste Jäteveden käsittely Vesilähde Veden keittäminen tms. Käymälä ja käymäläjätteen käsittely Maaperä Kädet Käsienpesu Ruokahygienia Ruoka Henkilökohtainen hygienia Suu Kärpäset

4 Miksi hyvä sanitaatio on tärkeä? Edistää terveyttä ja hyvinvointia. Taudinaiheuttajien määrän väheneminen vähentää lapsikuolleisuutta, sillä ripulitaudit vaikuttavat erityisesti lapsiin. Positiivinen vaikutus koulunkäyntiin: erityisesti tytöillä, joiden on vaikeampi asioida puskissa oppi menee paremmin perille, kun ei tarvitse pidätellä Edistää turvallista ympäristöä

5 Mitä ekologinen sanitaatio on? Sanitaatio toteutetaan paikallisesti sovelletulla tavalla, joka on ekologisesti kestävä koko järjestelmän/ketjun tasolla Käymälätuotos on resurssi jätteen sijaan Käymälätuotosta ei sekoiteta alkuunkaan suureen määrään vettä

6 Miksi ekologinen sanitaatio? - Vesi

7 Vesihuuhtelusanitaation kestävyysvaje Maailman kotitalouksissa käytetään 500 miljardia vettä päivittäin; jos jokainen maailman asukas vetäisi vessan kerran päivässä, kuluisi siitä viidennes Vesistöihin päästetty käymäläjäte (puhdistamaton ja puhditettu) on merkittävin vesistöjä pilannut tekijä ympäri maailmaa (Schindler 2006) Viemäriverkostoja ei pystytä ylläpitämään edes rikkaissa maissa: Suomessa korjausvelka yli 200 vuotta (VVY 2010) Jätevedenpuhdistamot aiheuttavat 3 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä (McCarty 2007; McCarty ym. 2011)

8 Miksi ekologinen sanitaatio? Resurssien talteenotto

9 Lannoitteen hinta yhdysvaltalaiselle viljelijälle typpilannoite 700 fosforilannoite US Dollaria Data: US Department of Agriculture; Economic Research Services

10 Cordell ym. 2009

11 EU:n fosforihaaste Visio 2020: 100% fosforin kierrätys kaikista lähteistä

12

13 Sanitaation edistyminen; miten mitataan? MDG 7.C indikaattori 7.9. Osuus väestöstä, jotka käyttää kunnollista käymälää (improved sanitation facility): Vesihuuhteluvessa (pour flush, flush toilet) liitettynä viemäriin tai septitankkiin, VIP-kuoppakäymälä (ventilated improved pit), kompostoiva käymälä, kannellinen kuoppakäymälä. Ei kunnollisia (unimproved) ovat mm. kanneton kuoppakäymälä, jaetut käymälät ja maastoon ulostaminen. Data kyselytutkimuksista (kotitaloudet) ja kansallisista väestötilastoista Tavoite puolittaa osuus, jää saavuttamatta 8 %:lla (ennuste).

14 Intian käymäläkartta

15 Todellisuudessa menee vähän huonommin... Kiire saavuttaa tuloksia (ennen 2015) Epäluotettavaa dataa, liioiteltuja tilastoja (Szanto ym. 2013) Ei kannusta osallistumista tai innovaatioita Käytön, toimivuuden ja kestävyyden sijaan mitataan rakenteita Slummit jääneet vähälle huomiolle Sanitaation toimivuus vain yksilötasolla

16 Maailman ihmisistä 2,5 miljardilla ei ole kunnollista käymälää käytössään... Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä

17 Maailman mutta jos kunnolliseksi ihmisistä 2,5 käymäläksi miljardilla eilasketaan ole vesihuuhteluvessoista vain sellaiset, johon liittyy edes kunnollista käymälää käytössään... jonkinlainen jäteveden käsittely, nousee käymälättömien määrä 4,1 miljardiin (Baum ym. 2013). Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä

18 SDG: Post2015-tavoitteet sanitaatiossa? Universaalius, kaikki väestöryhmät mukaan Tavoitteiden porrastus: 2025 ei maastoon ulostamista 2030 hygienia kaikkiin kouluihin 2040 kotitalouksissa (adequate) käymälä ja tietty % käymäläjätteestä käsitelty Saatavuudesta (coverage) käyttöön (usage) Hygieniakäytännöt mukaan Kotitalouksista instituutteihin Jaettujen käymälöiden validiointi (5 perhettä/30 hlöä tai vähemmän) Uusien seurantatapojen kehittäminen

19 Toimintaperusteiset sanitaatiotikkaat Integroitu resurssien hallinta Ympäristöä edistävät toiminnot Rehevöitymisriskin vähentäminen Ravinteiden talteenotto ja hyötykäyttö Käymäläjätteen käsittely taudinaiheuttajien vähentämiseksi Terveyttä edistävät toiminnot Harmaiden vesien hallinta Saavutettavuus käyttäjälle Ulosteen ja virtsan suojaaminen Kvarnström ym. 2011; Gunawardana & Galagedara 2013.

20 Sanitaatiotabut...johtuvat suurimmaksi osaksi historiallisesta epätasaarvosta sanitaatiossa ja sen aiheuttamista terveys- ja ympäristövaikutuksista (Jewitt 2011 a;b) Uskonnoista voi tulla rajoitteita, mutta nekään eivät ole ehdottomia tai muuttumattomia Esim. joissain Afrikan muslimimaissa on hyväksytty ulosteen ja virtsan käyttöä lannoitteena (Dagerskog & Bonzi 2010; Cofie ym. 2010) Keskustelulla muutosta: asenteet ovat muuttuneet esim. korostettaessa käymälätuotoksia resurssina jätteen sijaan (Jewitt 2011 a;b)

21 Sanitaatio-aiheisten termien käyttö julkaisuissa

22

23

24

25 Miksi sanitaation post tavoitteet eivät toteudu?

26 Keskeiset sanitaation esteet: Suomalaisten järjestöjen näkemyksiä järjestetystä työpajasta. Kulttuuriset tabut Tiedon puute Alkeellinen infrastruktuuri Köyhyys Poliittisen tahdon puute

27 Suomen Lähetysseuran näkemyksiä sanitaation keskeisistä esteistä -työpaja Sanitaation edistämistä ei nähdä tärkeänä eikä sen merkitystä ymmäretä Ekologisuus ja kulttuuri ovat ristiriidassa sanitaatioratkaisuissa Resurssien puute Epäselvyys siitä, kuka ottaa vastuun huollosta ja ylläpidosta sanitaatioratkaisuissa Kompostoinnin vaikeus kuivilla alueilla; veden puute yleisesti

28 Istuinkäymälä vs. kyykkykäymälä

29 Paperi vs. vesi

30 Filippiinit Kuvat:

31 EteläAfrikka

32

33 Intia

34

35 Saksa

36 Kenia

37

38

39 Burkina Faso

40 Mali

41 Ruotsi

42 Kenia

43 Haiti

44 Etiopia

45 45 Käymälätyypin valintaan vaikuttavia alueen ominaisuuksia Kaavio: Sari Huuhtanen ja Ari Laukkanen Kulttuuri: Vettä käytettävissä ja halutaan käyttää KYLLÄ EI KYLLÄ Olemassa oleva viemäröinti EI KYLLÄ Olemassa oleva jätevedenpuhdistus EI KYLLÄ Pohjavesi Syvällä Lähellä Kallioperä Syvällä Lähellä Maaperä Pehmeä Kova Pintavesi Kaukana Lähellä Valuma Vähän Pohjavesi Runsas Syvällä Lähellä Kallioperä Syvällä Lähellä Maaperä Pehmeä Kova Pintavesi Kaukana Lähellä Valuma Vähän Runsas Voidaanko taata jäteveden puhdistuksen kestävyys KYLLÄ Huuhdeltava kuoppakäymälä Korotettu huuhdeltava kuoppakäymälä Vesikäymälä EI UDDT/Kompostoiva kuivakäymälä Kompostoiva kuoppakäymälä VIP Korotettu VIP

46 Sanitaation moninainen kenttä

47 Lähestymistapoja ja työkaluja hankkeiden toteuttamiseen Participatory Rural Appraisal (PRA) Sarar and sanitation Participatory hygiene transformation (PHAST) Community-led total sanitation (CLTS) Community Health clubs WASH in schools Child to child approach Child hygiene and sanitation Training (CHAST) Katso lisätietoa: Hygiene and Sanitation Software. An overview of approaches

48 Osallistavien menetelmien suunnittelun työkaluja SARAR (Self-esteem, Associative strengths, Resourcefulness, actionplanning and Responsibility) Participatory Rural Appraisal (PRA) Osallistavat paikalliset kasvupainotteinen lähestymistapa, jolla keräämään, analysoimaan ja pyritään yksilökohtaisen käyttämään informaatiota oppimisprosessin kautta saamaan projektissa ihmisten henkilökohtainen kapasiteetti ja Voimaannuttaa tekemään motivaatio esille ja hyödyttämään päätöksiä omista asioistaan ryhmää Vahvistaa yhteisöjä Kunnioittaa yhteisöjä ja heidän periaatteena on, että ihmiset kykenevät kulttuuriaan ratkaisemaan ongelmia parhaiten Korostaa oppimista ja tiedon osallistuvassa ryhmäprosessissa ja, että jakamista ryhmässä on yhteisesti tarpeeksi tietoa Ei vain yksi metodi vaan erilaisia ja kokemusta, jotta se kykenee metodeja, joita voidaan käyttää tarttumaan ongelmiinsa. vaihdellen

49 Hygienian edistämiseen tähtäävät metodit PHAST =Participatory Hygiene and Sanitation Transformation WHO:n, UNDP:n ja Maailmanpankin yhteisessä vesi- ja sanitaatio-ohjelmassa (PHAST =Participatory Hygiene and Sanitation Transformation) pyritään ottamaan laajasti huomioon yhteisölliset näkökohdat ja ihmisten osallistaminen. Tähtää yhteisön vahvistamiseen ja voimaantumiseen. Rohkaisee ihmisiä osallistumaan hygieniaja saniaatioprojekteihin Käytetään erilaisia osallistavia menetelmiä suunnittelussa, päätöksenteossa, toteutuksessa ja evaluoinnissa Katso lisää: en/

50 CLC = Community Health Clubs; sanitation clubs; WASHclubs Perustetaan klubeja, joissa keskustellaan, saadaan koulutusta ja tehdään suunnitelmia terveys-, hygieniaja sanitaatioasioista Hankehenkilöstö fasilitoi koulutuksia ja keskusteluja Tapaamisia säännöllisesti esim. viikoittain Klubeista voi tulla paikallisten hyödynsaajien virallisia edustajia, kun edistetään heidän johtamistaitojaan ja resurssejaan Klubit/niiden edustajat voivat toimia esim. myös monitoroijina ja raportoida hankehenkilöstölle Esim. kunnossapito voi olla klubien vastuulla

51 Sanitaation edistämiseen liittyviä lähestymistapoja Community-led total sanitation (CLTS) Käytetään PRA:n tekniikoita Tähtää ennen kaikkea maastoon ulostamisen (open defecation) eliminoimiseen Periaatteena on, että yhteisön on itse otettava vastuu ja omistus käymäläratkaisuistaan; ei siis esim. ulkopuolista avustusta edes rakennusvaiheessa. Yksittäisten käymälöiden taso (esim. hygienian) ei ole ensisijaista vaan saada ihmiset (koko yhteisö) käyttämään niitä joka tapauksessa Hyödynnetään sosiaalista stigmaa (maastoon ulostaminen on häpeällistä ja osoittaa vastuuttomuutta) Puhutaan sanitaation liittyvistä asioista niiden oikeilla puhekielen nimillä kiertoilmausten sijaan (esim. shit )

52 Lähestymistapoja lasten ja nuorten sanitaatioon School WASH Kokonaisvaltainen lähestymistapa, tehdään mm: kouluttajien koulutusta yhteisön, vanhempien, koulun henkilökunnan ja toimintaryhmien kouluttamista koulun vesi- ja sanitaatiosuunnitelma koulujen sanitaatioklubin perustaminen vesi- ja sanitaatiotilojen rakentaminen, kunnossapito ja monitorointi

53 Child to child Tukee lasten vertaisoppimista kaikissa vuorovaikutustilanteissa myös koulun ulkopuolella Tiedon levittämista, esimerkin antamista, yhdessä työskentelya Keskittyy hygienian edistämiseen School-Led Total Sanitation (SLTS) Pohjautuu CLTS:ään, toiminta-alueena koulu (ei yhteisö) Kannustetaan koululaisia sisäistämään uudet terveyttä edistävät toimintatavat ja muuttamaan sanitaatio- ja hygieniakäyttäytymistään Toteuttajana usein NGO, joka kouluttaa opettajia ja tukee koulun sitouttamista sanitaation edistämiseen

54 Sanitaatiopalveluiden ja tuotteiden markkinointiin tähtäävät menetelmät Esim. PPPHW (Public-Private Partnerships for Handwashing with Soap) Edistetään sanitaatiota ja/tai hygieniaa yhdistämällä yksityisen markkinnointistrategian ja kokemuksen hallinnon/valtion vahvuuksiin ja resursseihin Valtio priorisoi ja promotoi käsienpesua ohjelmissaan eri tasoilla Yritykset parantavat markkinoita ja tarjontaa Avunantajamaat ja NGO t voivat koordinoida teknistä apua, jakaa kokemuksiaan ja lisätä/edistää käsienpesua ohjelmissaan Meidän hankkeessa käytetty metodina esim. yhteisöjen perustamien yritysten (Community Based Enterprices, CBE) palveluiden markkinointia. Yhteisö saa maksuja vastaan palveluja (esim. jätehuolto, käymälöiden rakentaminen kunnossapito/tyhjennys jne.) ja CBE tuloja ja voi sillä puolestaan ylläpitää toimintaansa.

55 Koulujen sanitaatio Koulujen sanitaation lähetysmistapoja mm. SLTS, Childen to Children, koulujen sanitaatioklubit, yleisesti WASH in schools Tärkeätä työskennellä yhdessä hallinnon (esim opetusministeriön kanssa), maissa voi olla tietynlaiset käytännöt/säännöt käymälöiden rakentamisen suhteen kouluissa; kuivakäymälöitä voidaan myös vastustaa mutta lobbaus kannattaa! Hygieniakoulutus keskeistä! Lasten kautta voidaan levittää tietoa myös muista terveysnäkökulmista ja kuivakäymälöistä! Paljon erilaista materiaalia lähestymistapoihin, koulutuksiin yms. netissä esim

56 Lähestymistavat suhteessa investointiin Osassa lähestymistavoista (esim. CLTS) ei sallita minkäänlaista subventiota sillä sen pelätään heikentävän omistajuutta Tällöin yhteisön ja perheiden harteilla on löytää keinoja sanitaatioinvestointien tekemiseen Voidaan käyttää esimerkiksi yhteisön pienlainoja (yhteisön jäsenet lainaavat toisilleen ja maksavat takaisin yhteiseen kassaan tms.) Myös avunantajat voivat olla takaamassa lainoja pankeille, jotka puolestaan lainaavat yhteisölle huokeasti. Lainat ovat 100% takaisinmaksulla (eli investointia ei varsinaisesti subventoida). Monet isot avunantajat kuten Unicef ja Plan suosivat CLTS:ää ja välttävät yksityisten käymälöiden subventointia. Osa-subventointi on yleistä Cost sharing metodilla voidaan yhteisössä perheet jakaa varallisuus/haavoittuvaisuus-kategorioihin. Mitä huonompi taloudellinen tilanne perheellä on sitä vähemmän maksaa. Hyväosaiset voivat maksaa koko investoinnin itse. Tällä tavoin saadaan suurempi kattavuus kuin kokonaan subventoimalla. Mikäli perheellä ei ole minkäänlaista omarahoitusta käymälässä vaan se on 100% jonkin hankkeen rahoittamana, ei perhe välttämättä tunne omistajuutta, eikä kunnossapito välttämättä kiinnosta

57 Sanitaation kokonaiskustannukset Suunnittelu Koulutus ja tietoisuuden lisääminen Investointi Käyttö- ja kunnossapitokoulutus Käyttökulujen kattaminen Kunnossapito Seuranta Valtioiden tasolla lisäksi varoja uppoaa mm. lakien, säädösten ja toimintamallien kehittämiseen ja toteuttamiseen Hyviä linkkejä kustannusten suunnittelussa: IRC: WashCost project:

58 Investoinnin kustannukset ja budjetointi, yleistä Sanitaatiomenetelmien kustannukset nousevat sitä mukaan, mitä monimutkaisempia tekniikoita niissä käytetään. Yleensä maaseudulla rakentamiskustannukset ovat halvempia, koska siellä voidaan paremmin soveltaa yksinkertaisia ratkaisuja viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen sijaan. Järjestelmien kokonaiskustannukset tietylle alueelle voidaan karrikoidusti laskea seuraavasti: Isojen järjestelmien (off-site) kustannuksissa jaetaan kokonaisinvestointi käyttäjäkotitalouksien määrällä, niin saadaan arvioitu kustannus/talous Pienissä järjestelmissä (on-site) voidaan laskea yksikkökustannushinta ja kertomalla se tarvittavien yksiköiden määrällä saadaan kokonaiskustannus

59 Sanitaatioteknologioiden kustannuksia Jäteveden puhdistus ja veden jälkikäsittely 800 Viemäröinti ja kuljetus jäteveden puhdistukseen 450 Liittyminen viemäröintiin 300 Saostuskaivoon liitetty vesikäymälä 160 Huuhdeltava kuoppakäymälä 70 VIP 65 Yksinkertainen kuoppakäymälä 45 Arvioidut kustannukset eri sanitaatioratkaisujen toteuttamiselle (USD/hlö). Luvut sisältävät rakennuskustannusten lisäksi muuttuvia kuluja 15 % sekä käyttö- ja ylläpitokulut. Lähde: UN Millenium Project 2005 *) Kuivakäymälä/ UDDT sijoittuu tähän

60 Budjetoidessasi muista, että sanitaatio ei ole vain pönttö ja/tai rakennus vaan koko ketju on mietittävä (keräys, kuljetus, säilytys, käsittely, uudelleen käyttö, luontoon palauttaminen) Kuljetus/siirto (off Suunnittelu site -menetelmät) Mahdolliset luvat yms. Rakennusmateriaali t Kuljetus Käsittely (on site Rakentaminen menetelmät) Tila ja sanitaatioratkaisu Luontoon Käyttö- ja palauttaminen kunnossapito (siivous, varaosat, kuivikkeet jne.) Uudelleen käyttö MUTTA ENNENKAIKKEA BUDJETOI KOULUTUKSEEN JA TARPEEN LUOMISEEN!

61 Yhteenveto Asennekasvatus, koulutus, avoin keskustelu Ravinnekierto ja ruokaturva Erityisesti kotitarve- ja pienimuotoisessa viljelyssä Virtsan erottelu ja käyttö omana materiaalivirtana Osallistaminen, paikalliset innovaatiot, mukautuvuus, kestävyys Seuranta ja indikaattorit Oleellisten asioiden mittaus Käyttö ja toimivuus > kattavuus Kännyköiden tms. hyödyntäminen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

62 Lähteet Baum, R., Luh, J., & Bartram, J. 2013: Sanitation: A Global Estimate of Sewerage Connections without Treatment and the Resulting Impact on MDG Progress. Environmental science & technology, 47(4), Cofie, O., Adeoti, A., Nkansah-Boadu, F., & Awuah, E. 2010: Farmers perception and economic benefits of excreta use in southern Ghana. Resources, Conservation and Recycling, 55(2), Cordell, D., Drangert, J. O., & White, S. 2009: The story of phosphorus: Global food security and food for thought. Global environmental change, 19(2), Gunawardana, I. P. P., & Galagedara, L. W. 2013: A new approach to measure sanitation performance. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 3(2), Jewitt, S. 2011a: Geographies of shit Spatial and temporal variations in attitudes towards human waste. Progress in Human Geography, 35(5), Jewitt, S. 2011b: Poo gurus? Researching the threats and opportunities presented by human waste. Applied Geography, 31(2), Kvarnstrom, E., McConville, J., Bracken, P., Johansson, M., & Fogde, M. 2011: The sanitation ladder-a need for a revamp?. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 1(1), Dagerskog, L., Bonzi, M. 2010: Opening minds and closing loops productive sanitation initiatives in Burkina Faso and Niger. Sustainable Sanitation Practice, 3. McCarty, P. 2007: California Colloquim on Water. Presentation. McCarty, P. L., Bae, J., & Kim, J. 2011: Domestic wastewater treatment as a net energy producer Can this be achieved?. Environmental science & technology, 45(17), Morella, E., Foster, V., & Banerjee, S. G. 2008: Climbing the ladder: The state of sanitation in sub-saharan Africa. AICD Background Paper 13. Africa Region, World Bank, Washington, DC. Schindler, D. W. 2006: Recent advances in the understanding and management of eutrophication. Limnology and Oceanography, 51(1), Szántó, G., Letema, S., van Lier, J. 2012: (Un)reliability in sanitation monitoring: Analysis of East African urban data. Discussion paper. Global Water Forum.