Käymälä parempaan maailmaan Sanitaatiolla kestävää. kehitysyhteistyötä

Transkriptio

1 Käymälä parempaan maailmaan Sanitaatiolla kestävää kehitysyhteistyötä , Tampere. ESKO - Ekologinen sanitaatio kansalaisjärjestöjen osaamiseksi -hanke

2 Mitä sanitaatio on? Sanitaatio on joukko keinoja, joilla ihmisten ulosteet ja virtsa kerätään ja käsitellään hygieenisellä tavalla siten, etteivät ne vaaranna ihmisten ja ympäristön terveyttä. Hyvään sanitaatioon katsotaan kuuluvan: asianmukainen käymälä- ja/tai jätevesihuolto (mm. asianmukainen tila ja jätteen käsittely; esim. kuivakäymälä ja kompostointi tai viemäröinti + jätevedenpuhdistamot) hygieeninen ruoan ja veden käsittely ja käyttö tartuntatautien leviämisen ehkäisy terveys- ja hygieniakoulutus käymälätilojen kunnossapito

3 Miten taudit leviävät ja miten sitä estetään? Uloste Käymälä Vesiensuojelu Vesilähde Veden keittäminen tms. Maaperä Kädet Käsienpesu Ruokahygienia Ruoka Henkilökohtainen hygienia Suu Kärpäset

4 Miksi hyvä sanitaatio on tärkeä? Edistää terveyttä ja hyvinvointia. Taudinaiheuttajien määrän väheneminen vähentää lapsikuolleisuutta, sillä ripulitaudit vaikuttavat erityisesti lapsiin. Positiivinen vaikutus koulunkäyntiin: erityisesti tytöillä, joiden on vaikeampi asioida puskissa oppi menee paremmin perille, kun ei tarvitse pidätellä Edistää turvallista ympäristöä

5 Mitä ekologinen sanitaatio on? Sanitaatio toteutetaan paikallisesti sovelletulla tavalla, joka on ekologisesti kestävä koko järjestelmän/ketjun tasolla Käymälätuotos on resurssi jätteen sijaan Käymälätuotosta ei sekoiteta alkuunkaan suureen määrään vettä

6 Miksi ekologinen sanitaatio? - Vesi

7 Vesihuuhtelusanitaation kestävyysvaje Maailman kotitalouksissa käytetään 500 miljardia vettä päivittäin; jos jokainen maailman asukas vetäisi vessan kerran päivässä, kuluisi siitä viidennes Vesistöihin päästetty käymäläjäte (puhdistamaton ja puhditettu) on merkittävin vesistöjä pilannut tekijä ympäri maailmaa (Schindler 2006) Viemäriverkostoja ei pystytä ylläpitämään edes rikkaissa maissa: Suomessa korjausvelka yli 200 vuotta (VVY 2010) Jätevedenpuhdistamot aiheuttavat 3 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä (McCarty 2007; McCarty ym. 2011)

8 Miksi ekologinen sanitaatio? Resurssien talteenotto

9 Lannoitteen hinta yhdysvaltalaiselle viljelijälle typpilannoite 700 fosforilannoite US Dollaria Data: US Department of Agriculture; Economic Research Services

10 Cordell ym. 2009

11 EU:n fosforihaaste Visio 2020: 100% fosforin kierrätys kaikista lähteistä

12 Sanitaation edistyminen; miten mitataan? MDG 7.C indikaattori 7.9. Osuus väestöstä, jotka käyttää kunnollista käymälää (improved sanitation facility): Vesihuuhteluvessa (pour flush, flush toilet) liitettynä viemäriin tai septitankkiin, VIP-kuoppakäymälä (ventilated improved pit), kompostoiva käymälä, kannellinen kuoppakäymälä. Ei kunnollisia (unimproved) ovat mm. kanneton kuoppakäymälä, jaetut käymälät ja maastoon ulostaminen. Data kyselytutkimuksista (kotitaloudet) ja kansallisista väestötilastoista Tavoite puolittaa osuus, jää saavuttamatta 8 %:lla (ennuste).

13 Intian käymäläkartta

14 Todellisuudessa menee vähän huonommin... Kiire saavuttaa tuloksia (ennen 2015) Epäluotettavaa dataa, liioiteltuja tilastoja (Szanto ym. 2013) Ei kannusta osallistumista tai innovaatioita Käytön, toimivuuden ja kestävyyden sijaan mitataan rakenteita Slummit jääneet vähälle huomiolle Sanitaation toimivuus vain yksilötasolla

15 Maailman ihmisistä 2,5 miljardilla ei ole kunnollista käymälää käytössään... Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä

16 Maailman mutta jos kunnolliseksi ihmisistä 2,5 käymäläksi miljardilla eilasketaan ole vesihuuhteluvessoista vain sellaiset, johon liittyy edes kunnollista käymälää käytössään... jonkinlainen jäteveden käsittely, nousee käymälättömien määrä 4,1 miljardiin (Baum ym. 2013). Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä

17 SDG: Post2015-tavoitteet sanitaatiossa? Universaalius, kaikki väestöryhmät mukaan Tavoitteiden porrastus: 2025 ei maastoon ulostamista 2030 hygienia kaikkiin kouluihin 2040 kotitalouksissa (adequate) käymälä ja tietty % käymäläjätteestä käsitelty Saatavuudesta (coverage) käyttöön (usage) Hygieniakäytännöt mukaan Kotitalouksista instituutteihin Jaettujen käymälöiden validiointi (5 perhettä/30 hlöä tai vähemmän) Uusien seurantatapojen kehittäminen

18 Toimintaperusteiset sanitaatiotikkaat Integroitu resurssien hallinta Ympäristöä edistävät toiminnot Rehevöitymisriskin vähentäminen Ravinteiden talteenotto ja hyötykäyttö Käymäläjätteen käsittely taudinaiheuttajien vähentämiseksi Terveyttä edistävät toiminnot Harmaiden vesien hallinta Saavutettavuus käyttäjälle Ulosteen ja virtsan suojaaminen Kvarnström ym. 2011; Gunawardana & Galagedara 2013.

19 Sanitaatiotabut...johtuvat suurimmaksi osaksi historiallisesta epätasaarvosta sanitaatiossa ja sen aiheuttamista terveys- ja ympäristövaikutuksista (Jewitt 2011 a;b) Uskonnoista voi tulla rajoitteita, mutta nekään eivät ole ehdottomia tai muuttumattomia Esim. joissain Afrikan muslimimaissa on hyväksytty ulosteen ja virtsan käyttöä lannoitteena (Dagerskog & Bonzi 2010; Cofie ym. 2010) Keskustelulla muutosta: asenteet ovat muuttuneet esim. korostettaessa käymälätuotoksia resurssina jätteen sijaan (Jewitt 2011 a;b)

20 Sanitaatio-aiheisten termien käyttö julkaisuissa

21

22

23

24 Miksi sanitaation post tavoitteet eivät toteudu?

25 Keskeiset sanitaation esteet: Suomalaisten järjestöjen näkemyksiä järjestetystä työpajasta. Kulttuuriset tabut Tiedon puute Alkeellinen infrastruktuuri Köyhyys Poliittisen tahdon puute

26 Suomen Lähetysseuran näkemyksiä sanitaation keskeisistä esteistä -työpaja Sanitaation edistämistä ei nähdä tärkeänä eikä sen merkitystä ymmäretä Ekologisuus ja kulttuuri ovat ristiriidassa sanitaatioratkaisuissa Resurssien puute Epäselvyys siitä, kuka ottaa vastuun huollosta ja ylläpidosta sanitaatioratkaisuissa Kompostoinnin vaikeus kuivilla alueilla; veden puute yleisesti

27 Istuinkäymälä vs. kyykkykäymälä

28 Paperi vs. vesi

29 Filippiinit Kuvat:

30 EteläAfrikka

31

32 Intia

33

34 Saksa

35 Kenia

36

37

38 Burkina Faso

39 Mali

40 Ruotsi

41 Kenia

42 Haiti

43 Etiopia

44 Sanitaation moninainen kenttä

45 Lähestymistapoja ja työkaluja hankkeiden toteuttamiseen Participatory Rural Appraisal (PRA) Sarar and sanitation Participatory hygiene transformation (PHAST) Community-led total sanitation (CLTS) Community Health clubs WASH in schools Child to child approach Child hygiene and sanitation Training (CHAST) Katso lisätietoa: Hygiene and Sanitation Software. An overview of approaches

46 CLC = Community Health Clubs; sanitation clubs; WASHclubs Perustetaan klubeja, joissa keskustellaan, saadaan koulutusta ja tehdään suunnitelmia terveys-, hygieniaja sanitaatioasioista Hankehenkilöstö fasilitoi koulutuksia ja keskusteluja Tapaamisia säännöllisesti esim. viikoittain Klubeista voi tulla paikallisten hyödynsaajien virallisia edustajia, kun edistetään heidän johtamistaitojaan ja resurssejaan Klubit/niiden edustajat voivat toimia esim. myös monitoroijina ja raportoida hankehenkilöstölle Esim. kunnossapito voi olla klubien vastuulla

47 Sanitaation edistämiseen liittyviä lähestymistapoja Community-led total sanitation (CLTS) Käytetään PRA:n tekniikoita Tähtää ennen kaikkea maastoon ulostamisen (open defecation) eliminoimiseen Periaatteena on, että yhteisön on itse otettava vastuu ja omistus käymäläratkaisuistaan; ei siis esim. ulkopuolista avustusta edes rakennusvaiheessa. Yksittäisten käymälöiden taso (esim. hygienian) ei ole ensisijaista vaan saada ihmiset (koko yhteisö) käyttämään niitä joka tapauksessa Hyödynnetään sosiaalista stigmaa (maastoon ulostaminen on häpeällistä ja osoittaa vastuuttomuutta) Puhutaan sanitaation liittyvistä asioista niiden oikeilla puhekielen nimillä kiertoilmausten sijaan (esim. shit )

48

49 Lähestymistavat suhteessa investointiin Osassa lähestymistavoista (esim. CLTS) ei sallita minkäänlaista subventiota sillä sen pelätään heikentävän omistajuutta Tällöin yhteisön ja perheiden harteilla on löytää keinoja sanitaatioinvestointien tekemiseen Voidaan käyttää esimerkiksi yhteisön pienlainoja (yhteisön jäsenet lainaavat toisilleen ja maksavat takaisin yhteiseen kassaan tms.) Myös avunantajat voivat olla takaamassa lainoja pankeille, jotka puolestaan lainaavat yhteisölle huokeasti. Lainat ovat 100% takaisinmaksulla (eli investointia ei varsinaisesti subventoida). Monet isot avunantajat kuten Unicef ja Plan suosivat CLTS:ää ja välttävät yksityisten käymälöiden subventointia. Osa-subventointi on yleistä Cost sharing metodilla voidaan yhteisössä perheet jakaa varallisuus/haavoittuvaisuus-kategorioihin. Mitä huonompi taloudellinen tilanne perheellä on sitä vähemmän maksaa. Hyväosaiset voivat maksaa koko investoinnin itse. Tällä tavoin saadaan suurempi kattavuus kuin kokonaan subventoimalla. Mikäli perheellä ei ole minkäänlaista omarahoitusta käymälässä vaan se on 100% jonkin hankkeen rahoittamana, ei perhe välttämättä tunne omistajuutta, eikä kunnossapito välttämättä kiinnosta

50 Sanitaation kokonaiskustannukset Suunnittelu Koulutus ja tietoisuuden lisääminen Investointi Käyttö- ja kunnossapitokoulutus Käyttökulujen kattaminen Kunnossapito Seuranta Valtioiden tasolla lisäksi varoja uppoaa mm. lakien, säädösten ja toimintamallien kehittämiseen ja toteuttamiseen Hyviä linkkejä kustannusten suunnittelussa: IRC: WashCost project:

51 Investoinnin kustannukset ja budjetointi, yleistä Sanitaatiomenetelmien kustannukset nousevat sitä mukaan, mitä monimutkaisempia tekniikoita niissä käytetään. Yleensä maaseudulla rakentamiskustannukset ovat halvempia, koska siellä voidaan paremmin soveltaa yksinkertaisia ratkaisuja viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen sijaan. Järjestelmien kokonaiskustannukset tietylle alueelle voidaan karrikoidusti laskea seuraavasti: Isojen järjestelmien (off-site) kustannuksissa jaetaan kokonaisinvestointi käyttäjäkotitalouksien määrällä, niin saadaan arvioitu kustannus/talous Pienissä järjestelmissä (on-site) voidaan laskea yksikkökustannushinta ja kertomalla se tarvittavien yksiköiden määrällä saadaan kokonaiskustannus

52 Sanitaatioteknologioiden kustannuksia

53 Sanitaatioteknologioiden kustannuksia Jäteveden puhdistus ja veden jälkikäsittely 800 Viemäröinti ja kuljetus jäteveden puhdistukseen 450 Liittyminen viemäröintiin 300 Saostuskaivoon liitetty vesikäymälä 160 Huuhdeltava kuoppakäymälä 70 VIP 65 Yksinkertainen kuoppakäymälä 45 Arvioidut kustannukset eri sanitaatioratkaisujen toteuttamiselle (USD/hlö). Luvut sisältävät rakennuskustannusten lisäksi muuttuvia kuluja 15 % sekä käyttö- ja ylläpitokulut. Lähde: UN Millenium Project 2005 *) Kuivakäymälä/ UDDT sijoittuu tähän

54 Yhteenveto Asennekasvatus, koulutus, avoin keskustelu Ravinnekierto ja ruokaturva Erityisesti kotitarve- ja pienimuotoisessa viljelyssä Virtsan erottelu ja käyttö omana materiaalivirtana Osallistaminen, paikalliset innovaatiot, mukautuvuus, kestävyys Seuranta ja indikaattorit Oleellisten asioiden mittaus Käyttö ja toimivuus > kattavuus Kännyköiden tms. hyödyntäminen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

55 Keskustelu ekologisesta sanitaatiosta jatkuu mm. täällä: Beta.aidbrella.org

56 Budjetoi sanitaatiokomponentti johonkin seuraavista 1. Työllisyyden edistämishanke Nairobin slummissa 2. Terveysklinikan rakentaminen maaseudulle Etiopiaan 3. Lasten koulutuksen edistämishanke Mumbain esikaupunkialueella

57 Lähteet Baum, R., Luh, J., & Bartram, J. 2013: Sanitation: A Global Estimate of Sewerage Connections without Treatment and the Resulting Impact on MDG Progress. Environmental science & technology, 47(4), Cofie, O., Adeoti, A., Nkansah-Boadu, F., & Awuah, E. 2010: Farmers perception and economic benefits of excreta use in southern Ghana. Resources, Conservation and Recycling, 55(2), Cordell, D., Drangert, J. O., & White, S. 2009: The story of phosphorus: Global food security and food for thought. Global environmental change, 19(2), Gunawardana, I. P. P., & Galagedara, L. W. 2013: A new approach to measure sanitation performance. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 3(2), Jewitt, S. 2011a: Geographies of shit Spatial and temporal variations in attitudes towards human waste. Progress in Human Geography, 35(5), Jewitt, S. 2011b: Poo gurus? Researching the threats and opportunities presented by human waste. Applied Geography, 31(2), Kvarnstrom, E., McConville, J., Bracken, P., Johansson, M., & Fogde, M. 2011: The sanitation ladder-a need for a revamp?. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 1(1), Dagerskog, L., Bonzi, M. 2010: Opening minds and closing loops productive sanitation initiatives in Burkina Faso and Niger. Sustainable Sanitation Practice, 3. McCarty, P. 2007: California Colloquim on Water. Presentation. McCarty, P. L., Bae, J., & Kim, J. 2011: Domestic wastewater treatment as a net energy producer Can this be achieved?. Environmental science & technology, 45(17), Morella, E., Foster, V., & Banerjee, S. G. 2008: Climbing the ladder: The state of sanitation in sub-saharan Africa. AICD Background Paper 13. Africa Region, World Bank, Washington, DC. Schindler, D. W. 2006: Recent advances in the understanding and management of eutrophication. Limnology and Oceanography, 51(1), Szántó, G., Letema, S., van Lier, J. 2012: (Un)reliability in sanitation monitoring: Analysis of East African urban data. Discussion paper. Global Water Forum.