Sitten, kun en enää muista nimeäni. Sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sitten, kun en enää muista nimeäni. Sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi"

Transkriptio

1 Sitten, kun en enää muista nimeäni. Sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen. Sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä. Välittäkää minusta, antakaa rakkautta, koskettakaa hellästi. Kello hidastaa, eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan, mutta siihen on vielä aikaa. Antakaa minulle arvokas vanhuus. - tuntematon - 1

2 Dementiapotilaiden määrän on arvioitu kasvavan reilusti vuoteen 2030 mennessä. Tästä johtuen myös dementiapotilaiden käytöshäiriöiden esiintyvyys tulee näkyvämmäksi. Tutkimuksien mukaan noin 90 %:lla dementoituneista esiintyy käytöshäiriöitä. Opinnäytetyömme tavoitteena on tuottaa tietopaketti dementoituneen lääkkeettömistä hoidoista Sallassa sijaitsevalle Kinttala kodille. Tietopaketin tavoitteena on tuoda esille lääkkeettömiä hoitoja, joita käyttämällä voidaan hidastaa ja ennaltaehkäistä dementoituneen käytöshäiriöitä. Työmme tavoite on tietopaketin kautta antaa hoitajille lisää konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lääkkeetöntä hoitoa voi yksikössä toteuttaa. Opinnäytetyömme liittyy Sallan hyvinvointivalmennushankkeeseen, jonka kautta olemme aiheen saaneet. Sallan hyvinvointivalmennushankkeen osatavoitteena on yksilöiden hyvinvoinnin vahvistuminen, joten opinnäytetyömme tukee myös tätä tavoitetta edistämällä hyvää dementoituneen hoitoa. Tarkoituksena on, että tätä tietopakettia voi hyödyntää Kinttala kodin lisäksi myös omaishoitajat, omaiset ja muut hoitoyksiköt. Essi Kangas Satu Koivula Mark Shaiken

3 Alkusanat 2 Dementia 4 Dementiasta johtuvat käytöshäiriöt 5 Alzheimerin tauti 7 Vaskulaarinen dementia 8 Lewyn kappale dementia 9 Frontotemporaalinen dementia 10 Lääkkeetön hoito 11 Lääkkeettömät hoitomenetelmät 12 Elämäntarina dementoituneen käytöshäiriöiden ehkäisyssä Hoitaja dementoituneen tukena 18 Dementoituneen hyvä hoitoympäristö Muistelun merkitys dementoituneen hoidossa Musiikin käyttö dementoituneen hoidossa Liikunta dementoituneen hoidossa Snoezelen menetelmä Lähteet Kuvat 41 3

4 Dementiapotilaita on arvioitu olevan Suomessa noin Väestön ikääntyessä lukumäärän arvioidaan kasvavan jopa vuoteen 2030 mennessä. Dementia on oireyhtymä, joka johtuu aivoja rappeuttavasta sairaudesta. Yleisimmät dementoivat sairaudet ovat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale- tauti sekä frontotemporaalinen dementia. Dementian yleisoireita ovat: - muistihäiriöt - vaikeus oppia uutta - vanhan, opitun tiedon mieleen palauttaminen Lisäksi voi olla seuraavia häiriöitä: - afasia, eli kielellinen häiriö - apraksia eli liikesarjojen suorittamisen vaikeus - agnosia eli hahmottamisen vaikeus - toiminnan ohjaamisen häiriö 4

5 Dementiapotilailla esiintyy kognitiivisten oireiden, esimerkiksi muistihäiriöiden lisäksi psyykkisten toimintojen ja käyttäytymisen muutoksia. Näitä muutoksia kutsutaan käytöshäiriöiksi. Erilaisia käytöshäiriöitä ovat mm. masennus, apatia, levottomuus, ahdistuneisuus, psykoottiset oireet, persoonallisuuden muuttuminen, uni- ja valverytmin häiröt, seksuaaliset käytöshäiriöt sekä syömishäiriöt. Käytöshäiriöt ovat dementiassa eniten omaisia ja hoitajia kuormittava oire ja ensimmäisiä merkkejä laitoshoidon tarpeesta. Dementiaa sairastavan persoonallisuus voi muuttua joko niin, että aikaisemmat piirteet korostuvat tai ne heikentyvät. Heille voi ilmaantua myös täysin uusia piirteitä. Läheisille nämä muutokset ovat erityisen vaikeita ja raskaita. Esimerkiksi tuttu ja turvallinen ihminen muuttuu yhtäkkiä äkkipikaiseksi ja epäluuloiseksi. Käytöshäiriöiden kehittymiseen vaikuttavia asioita ovat potilaan persoonallisuus, muu terveydentila ja lääkitys sivuvaikutuksineen, suhteet omaisiin ja hoitajiin sekä fyysinen hoitoympäristö. Konkreettisesti käytöshäiriöt voivat johtua esimerkiksi kivusta, epäarvostavasta kohtelusta, turhautumisesta tai väsymyksestä. Dementoituneelta puuttuvat keinot kommunikoida ja ilmaista itseään, joten tyytymätön olotila näkyy käytöshäiriöinä. 5

6 Alzheimer on aivojen rappeumasairaus, joka etenee hitaasti ja tasaisesti. Kaikista dementoivista sairauksista Alzheimeria sairastaa noin 80 prosenttia. Alle 65- vuotiailla sairaus on harvinainen mutta jo yli 85 vuotiaista sairastuvuus on noin prosenttia. Alzheimerin taudin vaaratekijöitä ovat korkea ikä, aivovammat, hoitamaton verenpaine, veren suuri kolesterolipitoisuus, metabolinen oireyhtymä sekä vähäinen fyysinen tai henkinen aktiivisuus. Taudinkuvaan kuuluu kolme vaihetta: Lievä vaihe: Keskittyminen, aloitekyky ja suunnitelmallisuus heikkenevät. Sanavarasto pienenee ja sosiaalinen elämä vähenee. Keskivaikea vaihe: Taudin oireet etenevät, kyselytaipumus kasvaa. Potilas eksyy tutussakin ympäristössä ja ei ole orientoitunut aikaan. Tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa, kuten pukeutumisessa. Vaikea vaihe: Taudin edetessä toimintakyky heikkenee voimakkaasti. Avun tarve lisääntyy siten että potilas tarvitsee lopulta apua kaikissa toiminnoissa. Käytöshäiriöitä: Harhaluuloisuus, levottomuus, vaeltelu ja uni- ja valverytmin häiriöt 6

7 Vaskulaarinen ( verisuoniperäinen) dementia on Alzheimerin jälkeen toiseksi yleisin keskivaikean ja vaikean dementian syy. Sitä esiintyy n. 20% :lla dementoituneista. Vaskulaarinen dementia johtuu erityyppisten verenkierron häiriöiden aiheuttamista aivokudoksen vaurioista. Vaaratekijät vaskulaarisen dementian esiintymiseen ovat korkea verenpaine, korkea kolesteroli, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja sydämen eteisvärinä. Vaskulaarista dementiaa sairastavan potilaan oireiden luonne määräytyy aivoihin syntyneen vaurion sijainnin mukaan. Hallitsevia oireita: yleinen hitaus ja jähmeys, puheen puuroutuminen ja kävelyvaikeudet eli askeleista tulee lyhyitä ja töpöttäviä. Tasapainohäiriöt ja näköhäiriöt kuuluvat myös taudin oireisiin. Käytöshäiriöitä: Ahdistus, masennus, tunne- elämän muutokset, yliherkkä pakkoitku. 7

8 Lewyn kappale- dementiaa sairastaa Suomessa saman verran ihmisiä kuin vaskulaarista dementiaa. Lewyn kappale- dementia johtuu aivokuoressa ja aivorungossa esiintyvistä hermosolun sisäisistä jyväsistä eli Lewyn kappaleista. Taudin edetessä tapahtuu muutoksia hermosoluissa, joiden välittäjäaineena toimii dopamiini ja asetyylikoliini. Myös näiden aineiden keskinäinen suhde häiriintyy, mikä lisää oireilua. Tauti alkaa ikävuoden kohdalla. Hallitsevia oireita: jäykkyys, hitaus, karkea lepovapina, näköharhat, kävelyhäiriö, vireystason ja oireiden nopea vaihtelu. Käytöshäiriöitä: aggressiivisuus, johon kuuluu esim. kiroilu, huutaminen ja lyöminen. 8

9 Otsalohkoja vaurioittavat sairaudet ( frontotemporaalinen dementia) kuuluvat samaan dementoivien sairauksien ryhmään, sillä niiden etiologia on vielä tuntematon. Aivoissa tapahtuu otsalohkojen toiminnan heikkenemistä ja aivomuutoksia. Otsalohkodementia on siis oireyhtymien ryhmä, jotka periaatteessa voisivat olla itsenäisiä sairauksia. Mikäli otsalohkoja rappeuttavien sairauksien genetiikka saadaan selville, voi otsalohkodementia jakaantua tällöin itsenäisiksi sairauksiksi. Taudin oireet alkavat ikävuoden välillä. Hallitsevia oireita: persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset, tarkkaavaisuuden ja suunnitelmallisuuden heikentyminen, puheen kapeneminen ja sitä kautta samojen sanojen toistaminen. Käytöshäiriöt: estottomuus, tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys ja huolettomuus. Toiminta muuttuu ärsykesidonnaiseksi eli esimerkiksi potilas näkee jonkin esineen ja ottaa sen itselleen, vaikka se olisikin jonkun toisen omaisuutta. Potilaalle epätyypilliset puheet ja esimerkiksi seksuaalisväritteiset jutut lisääntyvät. 9

10 Dementoituneen käytöshäiriöiden ensisijainen hoitomuoto on lääkkeetön hoito. Lääkkeettömän hoidon kulmakiviä on käytöshäiriöiden laukaisevien tekijöiden löytäminen, jotta tilanteisiin voitaisiin puuttua ajoissa. Lääkkeettömän hoidon tavoitteina on lyhentää käytösoireiden kestoa, sekä niiden esiintymistiheyttä, parantaa dementoituneen elämänlaatua sekä vähentää hoitajien kokemaa stressiä. Dementoituneelle on tärkeää, että häneen suhtaudutaan arvostavasti, lämpimästi sekä kohdellaan normaalisti. Turvallisuuden tunnetta luo selkeä ja rauhallinen vuorovaikutus. Hoitajien vuorovaikutustaitoja tulisi kehittää, koska ne voivat myös osaltaan laukaista käytöshäiriöitä. Lääkkeetön hoito sisältää esimerkiksi dementoituneen ihmisen ymmärtämistä sekä asuinympäristön muokkaamista hänen tarpeitaan vastaaviksi. Hoitajan ja potilaan suhde tulisi olla luottamuksellinen ja hyvää hoitoa edesauttaa se, että hoitaja tuntee potilaansa. Tällöin käytöshäiriöiden ilmaantuessa hoitajan on helpompi löytää potilaan käytöksen syyt. Taustalla olevat syyt ovat usein järkeviä, kuten kipu, turhautuminen tai väsymys. Seuraaville sivuille olemme keränneet lääkkeettömiä hoitoja ja hyvän dementiahoidon lähtökohtia. 10

11 11

12 Dementoituneen elämäntarinan tuntemisen tavoite on varmistaa dementiapotilaan yksilöllinen ja laadukas hoitotyö. Hoitajalla on paremmat välineet kohdata potilas, kun hän tuntee dementoituneen elämäntarinan. Elämäntarina voi antaa ikään kuin kasvot potilaalle, jolloin hoitaja kykenee näkemään potilaan dementian tuomien käytöshäiriöiden taakse. Elämäntarinan avulla hoitajilla on mahdollisuus saada selville mitkä asiat ovat olleet vanhukselle tärkeitä ja hyvää oloa tuottavia ja täten tuoda näitä asioita nykypäivään. Esimerkiksi jos musiikki on ollut vanhukselle tärkeää nuoruudessa, se voi tuottaa mielihyvää myös vanhempana. muha

13 Elämäntarina kuvaa vanhuksen elämää prosessina, se koostuu pienistä palasista vauva-iästä vanhuuteen. Elämäntarinassa vanhus kertoo omasta elämästään hoitajalle. Tärkeitä tiedonlähteitä ovat myös vanhuksen lisäksi omaiset ja hoito- ja hoivahenkilökunta. Kuitenkin aktiivisin kertoja on vanhus itse. Jokaisella ihmisellä oma elämän historia on erilainen ja yksilöllinen. Kaikki ihmisen elämässä tapahtuneet muutokset muokkaavat meistä sellaisia kuin olemme. Tärkeitä muutoksia ihmisen elämässä on esimerkiksi terveydentilan- ja hyvinvoinnin muutokset, perheenjäsenten elämään liittyvät muutokset, läheisten menetykset, työtä koskevat muutokset sekä elinympäristön muutokset. Hoitaja kokoaa vanhuksen elämänkaaren tapahtumat tekemällä kirjallisen kertomuksen tai käsitekartan vanhuksen elämästä. On olemassa myös valmiita malleja kertomuksen kokoamisen avuksi. Seuraavalla sivulla on esimerkkimalli, jota voi käyttää elämäntarinan kokoamiseen. Olemme muokanneet elämäntarinalomakkeen itse muita elämäntarinalomakkeita apuna käyttäen. 13

14 Nimi: Lempinimi/kutsumanimi: Yleistä: Keskeiset luonteenpiirteet/temperamentti: Elämänkatsomus ja arvomaailma: Tärkeät ihmiset: Elämänkaaren eri vaiheet Lapsuus ja nuoruus: Syntymäpaikka: Vanhempien ja sisarusten nimet: 14

15 Koulunkäynti ja koulutus: Merkittäviä tapahtumia lapsuudessa ja nuoruudessa: Aikuisikä: Mitä töitä olette tehnyt ja työn merkitys: Oma perhe: Harrastukset: Asiat, jotka tuottavat iloa: 15

16 Asiat, jotka tuottavat ahdistusta ja pelkoa: Tottumukset ja tavat: Merkittäviä tapahtumia aikuisiässä: Eläkeikä Milloin jäitte eläkkeelle ja mitä se merkitsi: Merkittäviä tapahtumia esim. matkustelu: Lempiruokia/mistä ruuista ette pidä: Keneltä tiedot on saatu: 16

17 Dementoituneen kohtaamisessa on tärkeää, että häneen suhtaudutaan aikuisena ihmisenä ja että hoitaja ymmärtää dementoitunutta. Hoitajan hyvät perustiedot dementiasta ja dementoituneen elämänhistorian tunteminen auttavat hyvän vuorovaikutussuhteen luomisessa. Dementoitunut viestii tunteitaan ja ajatuksiaan niillä asioilla, jotka hän vielä muistaa. Tunnemuistiin ovat jääneet merkittävät elämän tapahtumat jotka palautuvat dementoituneen mieleen kuin ne olisivat nykypäivää. Esimerkiksi lapsistaan huolta kantava dementoitunut äiti ei muista että lapset ovat jo aikuisia, vaan hän elää heidän lapsuuttaan uudelleen. Tällaisissa tilanteissa dementoitunut voi kokea turvattomuutta ja kaipaa lähelleen ihmisen, jonka kokee turvalliseksi. Hoitajan tulisi nähdä dementoituneen tunnetila, eikä yrittää tuoda häntä takaisin nykyhetkeen. Dementiahoitajalla olisi hyvä olla positiivinen elämänasenne, jotta hän pystyy näkemään myös dementoituneen terveet ominaisuudet. Hoidon tulisi edetä dementoituneen ehdoilla, ei hoitajan. Hoitajalla tulisi olla hyvä sekavuuden sietokyky, jotta hän pystyisi keskittymään dementoituneeseen. Hyvän dementiahoitajan ominaisuuksia ovat myös aitous, rohkeus, kyky heittäytyä tilanteisiin, iloisuus, huumorintaju. Hoitajan tulisi pystyä kuuntelemaan, koskettamaan ja rauhoittamaan dementoitunutta. 17

18 - Koti on siellä missä sydän on- ( Tuntematon) Hoitoympäristö viestittää symbolisella kielellä käsitystämme arvoista ja ihmisestä. Passivoiva ympäristö riistää yksilöltä kokemukset ja hyvän olon tunteet. Ympäristön hallinnan tunne on tärkeää dementoituneelle jonka vuoksi ympäristön tulee tuntua tutulta ja kodinomaiselta. Sen lisäksi selkeästi hahmotettavissa oleva ja esteetön ympäristö luovat turvallisuuden tunnetta. Tuttujen huonekalujen ja esineiden tuominen dementoituneen hoitoympäristöön auttaa rakentamaan dementoituneen omaa identiteettiä uudessa ympäristössä. Liz West

19 Fyysinen ympäristö Psyykkinen/Sosiaalinen ympäristö - Avarat ja valoisat tilat - Hillityt värit - Tilojen selkeys, väljyys yhteisissä - ja kävelytiloissa - Ei kynnyksiä eikä vahvoja kuvioita lattioissa, ei häikäiseviä tai liukkaita pintoja lattioissa. - Ei mattoja kulkureitillä - Vapaa uloskäynti suljetulle pihaalueelle - Makuuhuoneet yhden ja kahden hengen huoneita - Henkilökunnan tila keskeisellä paikalla, josta näköyhteys yhteisiin oleskelutiloihin - Yöllä riittävä valaistus, esim. liikevahti - Melun minimointi, esim. kaiuttomuus - Erilaisten tilojen mahdollinen lukitseminen, esim. kaapit ja varastot - Kaksi oleskelutilaa, joista toisessa mahdollisuus ryhmätoimintaan - Tukee hoitajien vastuun ottamista, itsenäistä päätöksentekoa sekä mahdollisuutta toteuttaa itseään - Arkielämää ohjaa yhteiset arvot ja periaatteet, kuitenkin hoitokäytäntöjen oltava joustavia - Arvostava, luotettava ja hyväksyvä ilmapiiri - Dementoituneen omanarvontunteen tukeminen - Aistittava ilmapiiri koostuu työntekijöiden tavasta käyttäytyä ja heidän asenteistaan muihin ihmisiin - Asiakkaiden nimet ja oma kuva selkeästi omien huoneiden ovissa ilovebutter photostream

20 - Muistojen paratiisi on ainoa, josta meitä ei voida karkottaa. ( Jean Paul ) FritsM s photostream

21 Dementoitunut saa muistelusta hyvän olon tunteen ja se virkistää muistia sekä aivotoimintaa. Myös mieliala ja itsearvostus kohenevat. Muistelu voi olla yksilöllistä tai ryhmässä tapahtuvaa. Hoitajan rooli on valita teema muistelutuokiolle, esimerkiksi valokuvamuistelu, muistipelit, runot, lorut, sanonnat ja ajatelmat tai muistorasian kokoaminen. Dementoituneella ei useinkaan ole tuttuja ja menneisyydestä muistuttavia esineitä ympärillään, mikä luo turvattomuuden tunnetta laitoshoidossa oleville potilaille. Esimerkiksi muistorasia voisi dementoituneella toimia muistiavaimena. Se voi herättää keskustelemaan dementoituneen elämästä. Potilaan menneisyyteen tutustuminen auttaa hoitajaa näkemään potilaan kokonaisuutena eikä pelkästään anonyyminä asukkaana. Muistelun tavoitteena on aktivoida aivoja ja harjaannuttaa muistia. Dementoitunutta ei pidä pakottaa muistamaan asioita, vaan käyttää muistelun keinoja eri asioiden mieleen palauttamisessa. Muistorasia auttaa dementoitunutta jäsentämään omaa elämäänsä, mikäli muistot ovat jo haalistuneet. Muistelu auttaa ymmärtämään keitä me olemme ja mistä tulemme. Umbrella shot

22 Muistorasia on eräänlainen eletyn elämän pienoisnäyttämö. Se on tiiviiseen muotoon pakattu henkilön elämänhistoria. Muistorasian avulla avautuu ymmärrys menneeseen. Kokoamisessa ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, vaan jokainen muistorasia on tekijänsä näköinen. Muistorasian voi koota yhdessä hoitajan tai omaisen kanssa. Tässä korostuu vuorovaikutuksellinen näkökulma. Tärkeää on, että muistorasian sisältö vastaa dementoituneen elämää ja kaikki rasian esineet synnyttävät muistoja. Muistorasian tekeminen aloitetaan muistiherätteillä. Tarkoituksena on saada potilaan muistot esille esimerkiksi valokuvien, päiväkirjojen ja haastattelujen avulla. Dementoituneen elämäntarinan tunteminen on ensisijaista, jotta muistorasiaa voidaan lähteä kokoamaan. Muistorasiatyöskentely voi tapahtua niin, että kukin potilas kokoaa oman muistorasiansa. Oman muistorasian tekeminen on identiteettityötä parhaimmillaan. Muistorasia jää dementoituneelle, jotta sitä voidaan ottaa esille yhä uudelleen ja keskustella rasian synnyttämistä muistoista. Esimerkiksi dementoituneen ollessa levoton, voidaan muistorasia hakea esille ja keskustella tutuista tavaroista ja valokuvista ja täten lievittää turvattomuuden tunnetta oudossa ympäristössä. Tilanteissa, joissa dementoituneen muistot ovat haalistuneet eikä hän muista kuka on ja mistä tulee, muistorasia auttaa jäsentämään menneisyyttä ja sitä kautta auttaa dementoitunutta rauhoittumaan. Muistorasia antaa dementoituneelle ja hoitajalle yhteisiä aiheita joista keskustellaan. Seuraavalle sivulle olemme koonneet esimerkkejä siitä, minkälainen muistorasia voi olla ja mitä se voi sisältää. 22

23 Muistorasia voi olla: Muistorasia voi sisältää: - mikä tahansa puulaatikko - matkalaukku - jokin instrumenttikotelo, jota on myös helppo kantaa - elämänhistoriaan ja työhön liittyviä kuvia - valokuvia, kiiltokuvia - muistoesineitä, koruja - isohko korurasia - vanhoja lehtiä - isohko meikkipakki - vanhoja rahoja - työkalu- tai kalastuspakki - laatikko, jonka nikkaroi itse - asusteita, esim. tanssikengät, huivi tai hattu - kirjeitä, kortteja - sananlaskuja ja runoja - kertomus rasian teemasta Susanna S

24 Valokuvat herättävät tunteita ja ajatuksia. Kuvien tunnelmat ja niissä esiintyvien ihmisten eleet ja ilmeet voivat tuoda dementoituneen mieleen jo unohtuneita asioita. Dementoituneen voi olla helpompi puhua itsestään kuvan kautta, hän voi tarkastella itseään kuvasta ikään kuin etäältä. Tärkeät tapahtumat säilyvät kuvien avulla mielessä, esimerkiksi kuvat ristiäisistä ja häistä. Niiden avulla dementoitunut voi seurata elämänsä tapahtumien kulkua. Valokuvissa esiintyvät ihmiset ja rakkaat tulevat lähemmäksi dementoitunutta ja hyvät hetket ja tilanteet voivat tulla elävinä mieleen. 24

25 Esimerkiksi valokuvakortit: - Kuvia vanhoista esineistä, luonnosta, paikoista tai tunnetuista ihmisistä. - Kuvat laminoidaan/päällystetään - Tarkoitus on, että kuvat herättävät keskustelua siitä mitä kuvat kertovat dementoituneelle. Keskustelu voi tapahtua ryhmässä tai hoitajan- potilaan välillä. Lindsay S Images' photostream 25

26 Musiikilla on aina ollut vahva asema ihmisten keskuudessa. Se vaikuttaa sekä tunnetiloihin että mielialaan ja kuvaa ihmisen sisäistä maailmaa. Jokaisella ihmisellä on erilainen sisäinen maailma ja sitä kautta jokainen kuulee ja ymmärtää musiikin omalla tavallaan. Nina Matthews photography

27 Musiikin käyttö dementoituneen hoidossa Yksi käytetyimmistä viriketoiminnan muodoista dementiapotilaiden hoidossa on musiikki. Musiikki aktivoi sekä yksilöä, että ryhmää ja tukee dementoituneen persoonallisuutta. Dementoitunutta voi musiikin kautta auttaa jäsentämään omaa kaoottista mieltänsä. Käytettäessä musiikkia hoitokeinona, tulee huomioida potilaan reaktiot musiikkiin. Tällöin hoitajan olisi hyvä kirjata ylös käytetty musiikki ja sen mukanaan tuomat muutokset. Suurelle osalle ikäihmisiä virret ja hengelliset laulut ovat lapsuudesta tuttuja ja niihin liittyy lohdutusta sekä turvallisuuden tunnetta. Myös kansanlaulut ja isänmaalliset laulut ovat suosittuja. Musiikkiryhmissä on tärkeää, että osallistujat istuvat lähekkäin niin, että voivat nähdä toisensa. Tällöin vuorovaikutus ryhmässä voimistuu ja läheisyyden tunne kasvaa. 27

28 Jo lapsuudesta lähtien musiikki luo muistoja, jotka jäävät mielikuviksi vanhuuteen asti. Musiikki luo meille elämänkaaren, joka kertoo tarinaa omasta eletystä elämästä. Nämä tarinat pysyvät mielessä myös dementoituneilla, esimerkiksi tuttu sävelmä tuo mieleen jonkin merkityksellisen asian menneisyydestä. Näin ollen musiikki voi toimia dementoituneen aktivoijana. On tärkeää selvittää, millaisesta musiikista dementoitunut pitää. Jos dementoitunut ei kykene ilmaisemaan omaa musiikkimakuaan, tulisi hoitajan havainnoida dementoituneen reagointia erilaisiin musiikkityyleihin. Musiikki kehittää dementoituneen tarkkaavaisuutta ja keskittymistä ja tuo vaihtoehtoisen vuorovaikutustavan. Vaikeastikin dementoitunut voi muistaa lauluista sävelen ja rytmin, tai jopa sanat. Musiikillisia menetelmiä voivat olla esimerkiksi levyraati, musiikkimaalaus, laulutuokiot, tanssi sekä taustamusiikki. 28

29 Myönteiset asenteet, riittävä uni, uudet kokemukset, hyvä ravinto sekä liikunta vaikuttavat positiivisesti dementoituneen muistiin. Liikunnan on todettu ehkäisevän jännitystiloja, unihäiriöitä, ahdistusta sekä masennusoireita. Liikunta tukee positiivisesti minäkuvaa, joka on merkittävä osa ihmisen persoonallisuutta ja mielenterveyden perusta. Yhdessä tekeminen, uuden oppiminen ja osaaminen sekä pärjääminen tuottavat myös mielihyvää dementoituneelle. Dementoituneen liikunnan suunnittelussa täytyy ottaa huomioon dementian vaikeusaste sekä dementiaa aiheuttavan sairauden erityispiirteet. Dementoituneen toimintakyvyn laskiessa myös yleiskunto ja lihasvoima heikkenevät. Tästä johtuen on erityisen tärkeää että dementoitunut saa liikkua mahdollisimman paljon ja hänen kunnostaan huolehditaan. Sopivia liikuntamuotoja dementoituneelle ovat kävely- ja ulkoiluryhmät sekä erilaiset tasapainoryhmät. Dementoituneen toimintakykyä voi ylläpitää rohkaisemalla ja tukemalla häntä käyttämään jäljellä olevia taitoja. Taitojen käyttöä tukee normaali päivärytmi sekä turvallinen ympäristö jotka vähentävät epäonnistumisen tunnetta sekä turvattomuutta. Kotiaskareiden tekeminen ja niihin osallistuminen edesauttavat dementoituneen oman elämänhallinnan tunnetta ja parantavat elämänlaatua. 29

30 Dementiaa sairastavan vanhuksen liikunnassa tulee ottaa huomioon ympäristön turvallisuus, jotta vanhus voi luottavaisesti osallistua liikuntaan. Yksilöllisesti laaditulla liikuntaohjelmalla voidaan tukea tehokkaasti vanhuksen toimintakykyä. Liikunnan tulisi olla suunnitelmallista, tavoitteellista ja säännöllistä. Toimintakyvyn alennuttua dementoituneella voi olla vaikeaa harrastaa liikuntaa yksin joten liikunnan tulisi olla ohjattua. Heikkokuntoiselle dementoituneelle vuoteeseen jääminen voi olla kohtalokasta. Hän voi unohtaa miten kävellään, ja huono lihaskunto voi estää kävelyn uudelleen oppimisen. Tästä syystä olisi hyvä harjaannuttaa erityisesti reisilihaksia. Dementoituneen reisilihasten hyvä kunto helpottaa myös siirtämistilanteissa. Seuraavalla sivulla esittelemme toimintakalenterin, jonka olemme tehneet Kinttala- kodin asukkaita ajatellen. Tarkoituksena on kartoittaa asukkaan toimintakykyä ja motivaatiota erilaiseen tekemiseen. Mallia olemme ottaneet erilaisista liikunta- ja toimintakalentereista. Ideana on, että yhteen toimintakalenteriin kerätään merkintöjä yhden päivän ajalta, tai pienessä yksikössä esimerkiksi viikon ajalta. Myös hoitajalla on tällöin paremmat mahdollisuudet luoda dementoituneelle virikkeellinen ympäristö ja toimintakalenteri mahdollistaa jokaisen asukkaan osallistumisen eri toimintoihin. 30

31 Päivä Ulkoilu Arkiaskareet Jumpat Ryhmätoiminta Joku muu Päivä Ulkoilu Arkiaskareet Jumpat Ryhmätoiminta Joku muu osallistui mielellään osallistui, mutta ei mielellään ei osallistunut 31

32 Ohessa liikuntaesimerkki, jota Kinttala- koti voi käyttää dementoituneiden viriketoiminnassa. Olemme ottaneet ohjeet opinnäytetyöstä, joka on tehty Jyväskylän Hyvinvoinnin ja kulttuurin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. (ks. Lähteet) Tämä ohje on viitteellinen, tarkoituksena on, että Kinttala- kodin hoitajat voivat lisätä kansioon asukkaille sopivia jumppaohjeita. Tuolijumppa: Sopii suhteellisen hyväkuntoisille, kaikille joilla jalat ja kädet toimivat. Jumpataan tuolilla istuen. Liikkeet voidaan myös toistaa osio kerrallaan. Kesto: - n. puoli tuntia Tarvitset: -tuolit - pienet painot, tai esim. hernepussit Lämmittely: - marssia n. 1/2min - polvi vasten vastakkaista kyynärpäätä n. 12 kertaa - olkapäiden pyörittely eteenpäin yhtäaikaa n. 12 kertaa - olkapäiden pyörittely taaksepäin yhtäaikaa n. 12 kertaa - vartalon kierto puolelta toiselle kädet vaakatasossa n. 1/2min - marssia, nosta polvea oikein korkealle n. 1/2min 32

33 Jumppa: - painot käsissä, kyynärpäät kiinni vartalossa, koukista kyynärpäätä vuorotellen n. 12 kertaa - painot käsissä, nosta käsiä vuorotellen vaakatasoon vartalon eteen n. 12 kertaa - painot käsissä, nosta kädet vuorotellen ylös suoraksi n. 12 kertaa - painot käsissä, laita käsi polvelle, nosta polvia vuorotellen n. 12 kertaa - ilman painoja, nosta polvia yhtäaikaa ylös ja pidä siinä hetki ja laske alas n. 6-8 kertaa - ilman painoja, nosta jalkoja vuorotellen vaakasuoraan eteesi, pidä liikettä hetki ja laske jalka maahan n. 8 kertaa - ilman painoja, ranteiden pyöritys yhtäaikaa kädet vaakasuorassa edessäsi n. 1/2min - ilman painoja, nilkkojen pyöritys vuorotellen jalat suorana edessäsi n. 1/2min 33

34 Venyttely: - Nosta käsi ylös ja taivuta vartaloa suorana vastakkaiselle puolelle n. 1/2 min per puoli - Aseta kädet takaraivolle ja taivuta päätä rauhallisesti eteenpäin ja sivuille n. 1/2min per kohta - Nosta venytettävä kätesi pään viereen ja taivuta kämmentä kohti selkää. Voit painaa toisella kädellä venytettävän käden kyynärpäästä voimistaaksesi venytystä. Tee sama molemmilla käsillä n 1/2min - Ojenna käsi kämmenpuoli ylöspäin ja taivuta ranteesta alaspäin. Voit avustaa toisella kädellä painamalla sormista alaspäin. Tee sama molemmilla käsillä n. 1/2min - Ojenna käsi kämmenpuoli alaspäin ja taivuta ranteesta alaspäin. Voit avustaa toisella kädellä painamalla kämmenestä itseesi päin. Tee sama molemmilla käsillä n. 1/2min - Pidä kyynärvarressa 90 asteen kulma. Pidä selkä suorana. Nojaa eteenpäin ja vie hartiaa taaksepäin. Tee sama molemmilla käsillä n. 1/2min - Kumarru polvien päälle ja roikuta käsiä kohta lattiaa n. 1/2min 34

35 Snoezelissa kohdistetaan stimulaatiota moneen eri aistiin. Snoezelen terminä tarkoittaa kahta eri sanaa, nuuhkimista sekä torkkumista. Torkkumisella tarkoitetaan levollista havainnointia ja nuuhkimisella kokemuksellisuutta. Siispä Snoezelen kuvaa kokemusta jonka tarkoituksena on rentouttaa. Erilaisten aistielämysten kautta voidaan saada innostava ja rentouttava ilmapiiri, joka auttaa dementoitunutta vuorovaikutussuhteiden luomisessa sekä itseluottamuksen rakentumisessa. Tämä voi auttaa myös stressin vähenemiseen. Menetelmänä Snoezelen on yksinkertaisimmillaan kokemusten ja sensoristen elämysten tarjoamista virikkeellisessä elinympäristössä. ka tate s photostream

36 Snoezelissa pyritään tuottamaan aistivirikkeitä dementoituneelle. Esimerkiksi kuuloaistia voidaan stimuloida linnunlaululla. Hoitajat voivat myös rakentaa erilaisia aistilaatikoita, joiden tarkoitus on erilaisten pintojen ja esineiden avulla herätellä dementoituneen tuntoaistia. Laatikkoon voidaan lisätä eri materiaaleja, joita dementoitunut voi tunnustella, esimerkiksi hiekkaa, kiviä, höyheniä tai pumpulia. Yhdessä leivotun pullan tuoksu voi dementoituneella herättää muistoja lapsuudesta. Makuaistia voi herätellä uusilla, erilaisilla makuelämyksillä. Mikäli tilat sallivat, voidaan suunnitella Snoezelen- huone. Huone voidaan jakaa pienempiin osastoihin, joihin laitetaan eri aisteihin vaikuttavia esineitä tai laitteita. Huoneen tarkoitus on tuottaa kokonaisvaltaista ja elämyksellistä tunnelmaa. Tällöin löytyy hyvä vireystila luovuudelle, mielikuvitukselle, vuorovaikutukselle sekä oppimiselle. Kinttala- kodilla on hyvät edellytykset toteuttaa Snoezelenmenetelmää. Kodinomainen ympäristö mahdollistaa erilaisten maku- ja hajuelämyksien luomisen, esimerkiksi pullan leipominen ja ruokamaistajaiset. Kinttala- kodilla on myös käytössään musiikkihuone, jonne voisi luoda musiikin lisäksi muitakin aistivirikkeitä. Little blue hen

37 Aejmelaeus, R. Kan, S. Katajisto, K-R. Pohjola, L Erikoistu vanhustyöhön WSOY Oppimateriaalit Oy. Porvoo. Alzheimerin keskusliitto Muistihäiriöt ja dementia. Muistisairaan ihmisen lääkkeetön hoito. Osoitteessa: kkeeton_hoito/ Bojner- Horwitz, E. Bojner, G Mielihyvää musiikista. Dark Oy. Vantaa Erkinjuntti, T. Alhainen, K. - Rinne, J. - Huovinen, M Muistihäiriöt. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä Erkinjuntti, T. - Alhainen, K.- Rinne, J. Soininen, H Muistihäiriöt ja dementia. Seksuaalisuus. Karisto Oy. Hämeenlinna Erkinjuntti, T. - Alhainen, K. Rinne, J. Soininen, H Muistihäiriöt ja dementia. Dementian käsite. Karisto Oy. Hämeenlinna Erkinjuntti, T. Huovinen, M Kun muisti pettää, muistihäiriöt ja dementia. WS Bookwell Oy, Porvoo Ervasti, L. Hanhela, A. Kauppi, R. Rontti, M. Tolonen, T. Äijälä, R. - Perttula, S. Vuokila- Oikkonen, P Haasteellisesti käyttäytyvän dementoituneen hoitoympäristö. Sairaanhoitaja lehti 1/2008. Scanweb Oy. Kouvola Flyckt, K. Puusaari, M Ihminen dementian takana. Elämäntarinan tuntemisen ja muistelun merkitys osana dementoituvan vanhuksen kuntouttavaa työotetta. Opinnäytetyö. Järvenpään diakonia-ammattikorkeakoulu. Osoitteessa: Götell, E. Brown, S. Ekman, S-L The influence of caregiver singing and background music on vocally expressed emotions and moods in dementia care. International Journal of Nursing Studies 46 (2009) Osoitteessa: Journal-of-Nursing-Studies.pdf Hakola, P. Isohanni, M. Joukamaa, M. Koponen, H. Leinonen, E. Lepola, U Psykiatria. Werner Söderström Oy. Porvoo

38 Hartikainen, S. Lönnroos, E (toim.) Geriatria, arvioinnista kuntoutukseen. Edita Prima. Helsinki Heimonen, S. Voutilainen, P Kuntouttava työote dementoituvien hoitotyössä. Tammer- Paino Oy, Tampere Heimonen, S. Voutilainen, P (toim.) Dementoituneen hoitopolku. Tammer- Paino Oy, Tampere Heimonen, S. Voutilainen, P (toim.) Dementoituvan ihmisen kuntoutuksen lupaus. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala Huttunen, M Lääkärikirja Duodecim. Tietoa potilaalle : Dementia. Osoitteessa: Hohenthal Antin, L Muistot näkyviksi. Muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä. WS Bookwell. Juva. Jaakkola, R. Kukkola, K. Sandqvist, S Silloin kun tervaa poltettiin Muistelu dementoituvan toimintakyvyn tukena- projekti. Opinnäytetyö. Oulun diakonia ammattikorkeakoulu. Osoitteessa: pdf Janssen- Cilag Lewyn kappale- tauti. Osoitteessa: cilag.fi/content/literature/janssen-cilag.fi_fin/jc _020_lewyn_kappale_dementia_opas.pdf. Espoo Janssen- Cilag Frontaalinen eli otsalohkodementia. Osoitteessa: _020_frontaalinen-_eli_otsalohkodementia_opas.pdf. Espoo Juva, K Terveysportti. Tietoa potilaalle: Alzheimerin tauti. Osoitteessa: Jämsä, K. Manninen, E Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tummavuoren kirjapaino Oy. Vantaa. Kivelä, S-L Voimavaroja unesta. Hyvä uni iäkkäänä. Vammalan Kirjapaino Oy. Vammala Korkiakangas, P Muistelusta voimavaroja vanhuuteen. Teoksessa Heikkinen, E. - Marin, M. (toim.) Vanhuuden voimavarat. Vammalan kirjapaino Oy Lähdesmäki, L. Vornanen, L Vanhuksen parhaaksi. Hoitaja toimintakyvyn tukijana. Edita Prima. Helsinki. Muistiasiantuntijat ry Lue dementiasta. Yleistä dementiasta. Osoitteessa:

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET Ft- suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Ranne/sormi liikesarja 1 Alkuasento: Istu ryhdikkäästi selkä suorana ja kyynärpää tuettuna pöydän

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

treeniohjelma: Lämmittely

treeniohjelma: Lämmittely treeniohjelma: Lämmittely HARJOITTELE NÄIN: Treenaa kolmesti viikossa vaikkapa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, niin keho ehtii palautua treenien välillä. Harjoitus koostuu aina lämmittelystä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

TunteVatoimintamallin. esittely. Irja Ruusuvuori Pori

TunteVatoimintamallin. esittely. Irja Ruusuvuori Pori TunteVatoimintamallin esittely Irja Ruusuvuori Pori 14.11.2016 Naomi Feil Ohio, Cleveland, Montefior Validaatomenetelmän kehittäminen 1963-1980 Validaatio: potilaan tarpeista lähtevän tunnetason vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot