Sitten, kun en enää muista nimeäni. Sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi
|
|
- Iivari Halonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sitten, kun en enää muista nimeäni. Sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen. Sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä. Välittäkää minusta, antakaa rakkautta, koskettakaa hellästi. Kello hidastaa, eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan, mutta siihen on vielä aikaa. Antakaa minulle arvokas vanhuus. - tuntematon - 1
2 Dementiapotilaiden määrän on arvioitu kasvavan reilusti vuoteen 2030 mennessä. Tästä johtuen myös dementiapotilaiden käytöshäiriöiden esiintyvyys tulee näkyvämmäksi. Tutkimuksien mukaan noin 90 %:lla dementoituneista esiintyy käytöshäiriöitä. Opinnäytetyömme tavoitteena on tuottaa tietopaketti dementoituneen lääkkeettömistä hoidoista Sallassa sijaitsevalle Kinttala kodille. Tietopaketin tavoitteena on tuoda esille lääkkeettömiä hoitoja, joita käyttämällä voidaan hidastaa ja ennaltaehkäistä dementoituneen käytöshäiriöitä. Työmme tavoite on tietopaketin kautta antaa hoitajille lisää konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lääkkeetöntä hoitoa voi yksikössä toteuttaa. Opinnäytetyömme liittyy Sallan hyvinvointivalmennushankkeeseen, jonka kautta olemme aiheen saaneet. Sallan hyvinvointivalmennushankkeen osatavoitteena on yksilöiden hyvinvoinnin vahvistuminen, joten opinnäytetyömme tukee myös tätä tavoitetta edistämällä hyvää dementoituneen hoitoa. Tarkoituksena on, että tätä tietopakettia voi hyödyntää Kinttala kodin lisäksi myös omaishoitajat, omaiset ja muut hoitoyksiköt. Essi Kangas Satu Koivula Mark Shaiken
3 Alkusanat 2 Dementia 4 Dementiasta johtuvat käytöshäiriöt 5 Alzheimerin tauti 7 Vaskulaarinen dementia 8 Lewyn kappale dementia 9 Frontotemporaalinen dementia 10 Lääkkeetön hoito 11 Lääkkeettömät hoitomenetelmät 12 Elämäntarina dementoituneen käytöshäiriöiden ehkäisyssä Hoitaja dementoituneen tukena 18 Dementoituneen hyvä hoitoympäristö Muistelun merkitys dementoituneen hoidossa Musiikin käyttö dementoituneen hoidossa Liikunta dementoituneen hoidossa Snoezelen menetelmä Lähteet Kuvat 41 3
4 Dementiapotilaita on arvioitu olevan Suomessa noin Väestön ikääntyessä lukumäärän arvioidaan kasvavan jopa vuoteen 2030 mennessä. Dementia on oireyhtymä, joka johtuu aivoja rappeuttavasta sairaudesta. Yleisimmät dementoivat sairaudet ovat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale- tauti sekä frontotemporaalinen dementia. Dementian yleisoireita ovat: - muistihäiriöt - vaikeus oppia uutta - vanhan, opitun tiedon mieleen palauttaminen Lisäksi voi olla seuraavia häiriöitä: - afasia, eli kielellinen häiriö - apraksia eli liikesarjojen suorittamisen vaikeus - agnosia eli hahmottamisen vaikeus - toiminnan ohjaamisen häiriö 4
5 Dementiapotilailla esiintyy kognitiivisten oireiden, esimerkiksi muistihäiriöiden lisäksi psyykkisten toimintojen ja käyttäytymisen muutoksia. Näitä muutoksia kutsutaan käytöshäiriöiksi. Erilaisia käytöshäiriöitä ovat mm. masennus, apatia, levottomuus, ahdistuneisuus, psykoottiset oireet, persoonallisuuden muuttuminen, uni- ja valverytmin häiröt, seksuaaliset käytöshäiriöt sekä syömishäiriöt. Käytöshäiriöt ovat dementiassa eniten omaisia ja hoitajia kuormittava oire ja ensimmäisiä merkkejä laitoshoidon tarpeesta. Dementiaa sairastavan persoonallisuus voi muuttua joko niin, että aikaisemmat piirteet korostuvat tai ne heikentyvät. Heille voi ilmaantua myös täysin uusia piirteitä. Läheisille nämä muutokset ovat erityisen vaikeita ja raskaita. Esimerkiksi tuttu ja turvallinen ihminen muuttuu yhtäkkiä äkkipikaiseksi ja epäluuloiseksi. Käytöshäiriöiden kehittymiseen vaikuttavia asioita ovat potilaan persoonallisuus, muu terveydentila ja lääkitys sivuvaikutuksineen, suhteet omaisiin ja hoitajiin sekä fyysinen hoitoympäristö. Konkreettisesti käytöshäiriöt voivat johtua esimerkiksi kivusta, epäarvostavasta kohtelusta, turhautumisesta tai väsymyksestä. Dementoituneelta puuttuvat keinot kommunikoida ja ilmaista itseään, joten tyytymätön olotila näkyy käytöshäiriöinä. 5
6 Alzheimer on aivojen rappeumasairaus, joka etenee hitaasti ja tasaisesti. Kaikista dementoivista sairauksista Alzheimeria sairastaa noin 80 prosenttia. Alle 65- vuotiailla sairaus on harvinainen mutta jo yli 85 vuotiaista sairastuvuus on noin prosenttia. Alzheimerin taudin vaaratekijöitä ovat korkea ikä, aivovammat, hoitamaton verenpaine, veren suuri kolesterolipitoisuus, metabolinen oireyhtymä sekä vähäinen fyysinen tai henkinen aktiivisuus. Taudinkuvaan kuuluu kolme vaihetta: Lievä vaihe: Keskittyminen, aloitekyky ja suunnitelmallisuus heikkenevät. Sanavarasto pienenee ja sosiaalinen elämä vähenee. Keskivaikea vaihe: Taudin oireet etenevät, kyselytaipumus kasvaa. Potilas eksyy tutussakin ympäristössä ja ei ole orientoitunut aikaan. Tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa, kuten pukeutumisessa. Vaikea vaihe: Taudin edetessä toimintakyky heikkenee voimakkaasti. Avun tarve lisääntyy siten että potilas tarvitsee lopulta apua kaikissa toiminnoissa. Käytöshäiriöitä: Harhaluuloisuus, levottomuus, vaeltelu ja uni- ja valverytmin häiriöt 6
7 Vaskulaarinen ( verisuoniperäinen) dementia on Alzheimerin jälkeen toiseksi yleisin keskivaikean ja vaikean dementian syy. Sitä esiintyy n. 20% :lla dementoituneista. Vaskulaarinen dementia johtuu erityyppisten verenkierron häiriöiden aiheuttamista aivokudoksen vaurioista. Vaaratekijät vaskulaarisen dementian esiintymiseen ovat korkea verenpaine, korkea kolesteroli, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja sydämen eteisvärinä. Vaskulaarista dementiaa sairastavan potilaan oireiden luonne määräytyy aivoihin syntyneen vaurion sijainnin mukaan. Hallitsevia oireita: yleinen hitaus ja jähmeys, puheen puuroutuminen ja kävelyvaikeudet eli askeleista tulee lyhyitä ja töpöttäviä. Tasapainohäiriöt ja näköhäiriöt kuuluvat myös taudin oireisiin. Käytöshäiriöitä: Ahdistus, masennus, tunne- elämän muutokset, yliherkkä pakkoitku. 7
8 Lewyn kappale- dementiaa sairastaa Suomessa saman verran ihmisiä kuin vaskulaarista dementiaa. Lewyn kappale- dementia johtuu aivokuoressa ja aivorungossa esiintyvistä hermosolun sisäisistä jyväsistä eli Lewyn kappaleista. Taudin edetessä tapahtuu muutoksia hermosoluissa, joiden välittäjäaineena toimii dopamiini ja asetyylikoliini. Myös näiden aineiden keskinäinen suhde häiriintyy, mikä lisää oireilua. Tauti alkaa ikävuoden kohdalla. Hallitsevia oireita: jäykkyys, hitaus, karkea lepovapina, näköharhat, kävelyhäiriö, vireystason ja oireiden nopea vaihtelu. Käytöshäiriöitä: aggressiivisuus, johon kuuluu esim. kiroilu, huutaminen ja lyöminen. 8
9 Otsalohkoja vaurioittavat sairaudet ( frontotemporaalinen dementia) kuuluvat samaan dementoivien sairauksien ryhmään, sillä niiden etiologia on vielä tuntematon. Aivoissa tapahtuu otsalohkojen toiminnan heikkenemistä ja aivomuutoksia. Otsalohkodementia on siis oireyhtymien ryhmä, jotka periaatteessa voisivat olla itsenäisiä sairauksia. Mikäli otsalohkoja rappeuttavien sairauksien genetiikka saadaan selville, voi otsalohkodementia jakaantua tällöin itsenäisiksi sairauksiksi. Taudin oireet alkavat ikävuoden välillä. Hallitsevia oireita: persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset, tarkkaavaisuuden ja suunnitelmallisuuden heikentyminen, puheen kapeneminen ja sitä kautta samojen sanojen toistaminen. Käytöshäiriöt: estottomuus, tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys ja huolettomuus. Toiminta muuttuu ärsykesidonnaiseksi eli esimerkiksi potilas näkee jonkin esineen ja ottaa sen itselleen, vaikka se olisikin jonkun toisen omaisuutta. Potilaalle epätyypilliset puheet ja esimerkiksi seksuaalisväritteiset jutut lisääntyvät. 9
10 Dementoituneen käytöshäiriöiden ensisijainen hoitomuoto on lääkkeetön hoito. Lääkkeettömän hoidon kulmakiviä on käytöshäiriöiden laukaisevien tekijöiden löytäminen, jotta tilanteisiin voitaisiin puuttua ajoissa. Lääkkeettömän hoidon tavoitteina on lyhentää käytösoireiden kestoa, sekä niiden esiintymistiheyttä, parantaa dementoituneen elämänlaatua sekä vähentää hoitajien kokemaa stressiä. Dementoituneelle on tärkeää, että häneen suhtaudutaan arvostavasti, lämpimästi sekä kohdellaan normaalisti. Turvallisuuden tunnetta luo selkeä ja rauhallinen vuorovaikutus. Hoitajien vuorovaikutustaitoja tulisi kehittää, koska ne voivat myös osaltaan laukaista käytöshäiriöitä. Lääkkeetön hoito sisältää esimerkiksi dementoituneen ihmisen ymmärtämistä sekä asuinympäristön muokkaamista hänen tarpeitaan vastaaviksi. Hoitajan ja potilaan suhde tulisi olla luottamuksellinen ja hyvää hoitoa edesauttaa se, että hoitaja tuntee potilaansa. Tällöin käytöshäiriöiden ilmaantuessa hoitajan on helpompi löytää potilaan käytöksen syyt. Taustalla olevat syyt ovat usein järkeviä, kuten kipu, turhautuminen tai väsymys. Seuraaville sivuille olemme keränneet lääkkeettömiä hoitoja ja hyvän dementiahoidon lähtökohtia. 10
11 11
12 Dementoituneen elämäntarinan tuntemisen tavoite on varmistaa dementiapotilaan yksilöllinen ja laadukas hoitotyö. Hoitajalla on paremmat välineet kohdata potilas, kun hän tuntee dementoituneen elämäntarinan. Elämäntarina voi antaa ikään kuin kasvot potilaalle, jolloin hoitaja kykenee näkemään potilaan dementian tuomien käytöshäiriöiden taakse. Elämäntarinan avulla hoitajilla on mahdollisuus saada selville mitkä asiat ovat olleet vanhukselle tärkeitä ja hyvää oloa tuottavia ja täten tuoda näitä asioita nykypäivään. Esimerkiksi jos musiikki on ollut vanhukselle tärkeää nuoruudessa, se voi tuottaa mielihyvää myös vanhempana. muha
13 Elämäntarina kuvaa vanhuksen elämää prosessina, se koostuu pienistä palasista vauva-iästä vanhuuteen. Elämäntarinassa vanhus kertoo omasta elämästään hoitajalle. Tärkeitä tiedonlähteitä ovat myös vanhuksen lisäksi omaiset ja hoito- ja hoivahenkilökunta. Kuitenkin aktiivisin kertoja on vanhus itse. Jokaisella ihmisellä oma elämän historia on erilainen ja yksilöllinen. Kaikki ihmisen elämässä tapahtuneet muutokset muokkaavat meistä sellaisia kuin olemme. Tärkeitä muutoksia ihmisen elämässä on esimerkiksi terveydentilan- ja hyvinvoinnin muutokset, perheenjäsenten elämään liittyvät muutokset, läheisten menetykset, työtä koskevat muutokset sekä elinympäristön muutokset. Hoitaja kokoaa vanhuksen elämänkaaren tapahtumat tekemällä kirjallisen kertomuksen tai käsitekartan vanhuksen elämästä. On olemassa myös valmiita malleja kertomuksen kokoamisen avuksi. Seuraavalla sivulla on esimerkkimalli, jota voi käyttää elämäntarinan kokoamiseen. Olemme muokanneet elämäntarinalomakkeen itse muita elämäntarinalomakkeita apuna käyttäen. 13
14 Nimi: Lempinimi/kutsumanimi: Yleistä: Keskeiset luonteenpiirteet/temperamentti: Elämänkatsomus ja arvomaailma: Tärkeät ihmiset: Elämänkaaren eri vaiheet Lapsuus ja nuoruus: Syntymäpaikka: Vanhempien ja sisarusten nimet: 14
15 Koulunkäynti ja koulutus: Merkittäviä tapahtumia lapsuudessa ja nuoruudessa: Aikuisikä: Mitä töitä olette tehnyt ja työn merkitys: Oma perhe: Harrastukset: Asiat, jotka tuottavat iloa: 15
16 Asiat, jotka tuottavat ahdistusta ja pelkoa: Tottumukset ja tavat: Merkittäviä tapahtumia aikuisiässä: Eläkeikä Milloin jäitte eläkkeelle ja mitä se merkitsi: Merkittäviä tapahtumia esim. matkustelu: Lempiruokia/mistä ruuista ette pidä: Keneltä tiedot on saatu: 16
17 Dementoituneen kohtaamisessa on tärkeää, että häneen suhtaudutaan aikuisena ihmisenä ja että hoitaja ymmärtää dementoitunutta. Hoitajan hyvät perustiedot dementiasta ja dementoituneen elämänhistorian tunteminen auttavat hyvän vuorovaikutussuhteen luomisessa. Dementoitunut viestii tunteitaan ja ajatuksiaan niillä asioilla, jotka hän vielä muistaa. Tunnemuistiin ovat jääneet merkittävät elämän tapahtumat jotka palautuvat dementoituneen mieleen kuin ne olisivat nykypäivää. Esimerkiksi lapsistaan huolta kantava dementoitunut äiti ei muista että lapset ovat jo aikuisia, vaan hän elää heidän lapsuuttaan uudelleen. Tällaisissa tilanteissa dementoitunut voi kokea turvattomuutta ja kaipaa lähelleen ihmisen, jonka kokee turvalliseksi. Hoitajan tulisi nähdä dementoituneen tunnetila, eikä yrittää tuoda häntä takaisin nykyhetkeen. Dementiahoitajalla olisi hyvä olla positiivinen elämänasenne, jotta hän pystyy näkemään myös dementoituneen terveet ominaisuudet. Hoidon tulisi edetä dementoituneen ehdoilla, ei hoitajan. Hoitajalla tulisi olla hyvä sekavuuden sietokyky, jotta hän pystyisi keskittymään dementoituneeseen. Hyvän dementiahoitajan ominaisuuksia ovat myös aitous, rohkeus, kyky heittäytyä tilanteisiin, iloisuus, huumorintaju. Hoitajan tulisi pystyä kuuntelemaan, koskettamaan ja rauhoittamaan dementoitunutta. 17
18 - Koti on siellä missä sydän on- ( Tuntematon) Hoitoympäristö viestittää symbolisella kielellä käsitystämme arvoista ja ihmisestä. Passivoiva ympäristö riistää yksilöltä kokemukset ja hyvän olon tunteet. Ympäristön hallinnan tunne on tärkeää dementoituneelle jonka vuoksi ympäristön tulee tuntua tutulta ja kodinomaiselta. Sen lisäksi selkeästi hahmotettavissa oleva ja esteetön ympäristö luovat turvallisuuden tunnetta. Tuttujen huonekalujen ja esineiden tuominen dementoituneen hoitoympäristöön auttaa rakentamaan dementoituneen omaa identiteettiä uudessa ympäristössä. Liz West
19 Fyysinen ympäristö Psyykkinen/Sosiaalinen ympäristö - Avarat ja valoisat tilat - Hillityt värit - Tilojen selkeys, väljyys yhteisissä - ja kävelytiloissa - Ei kynnyksiä eikä vahvoja kuvioita lattioissa, ei häikäiseviä tai liukkaita pintoja lattioissa. - Ei mattoja kulkureitillä - Vapaa uloskäynti suljetulle pihaalueelle - Makuuhuoneet yhden ja kahden hengen huoneita - Henkilökunnan tila keskeisellä paikalla, josta näköyhteys yhteisiin oleskelutiloihin - Yöllä riittävä valaistus, esim. liikevahti - Melun minimointi, esim. kaiuttomuus - Erilaisten tilojen mahdollinen lukitseminen, esim. kaapit ja varastot - Kaksi oleskelutilaa, joista toisessa mahdollisuus ryhmätoimintaan - Tukee hoitajien vastuun ottamista, itsenäistä päätöksentekoa sekä mahdollisuutta toteuttaa itseään - Arkielämää ohjaa yhteiset arvot ja periaatteet, kuitenkin hoitokäytäntöjen oltava joustavia - Arvostava, luotettava ja hyväksyvä ilmapiiri - Dementoituneen omanarvontunteen tukeminen - Aistittava ilmapiiri koostuu työntekijöiden tavasta käyttäytyä ja heidän asenteistaan muihin ihmisiin - Asiakkaiden nimet ja oma kuva selkeästi omien huoneiden ovissa ilovebutter photostream
20 - Muistojen paratiisi on ainoa, josta meitä ei voida karkottaa. ( Jean Paul ) FritsM s photostream
21 Dementoitunut saa muistelusta hyvän olon tunteen ja se virkistää muistia sekä aivotoimintaa. Myös mieliala ja itsearvostus kohenevat. Muistelu voi olla yksilöllistä tai ryhmässä tapahtuvaa. Hoitajan rooli on valita teema muistelutuokiolle, esimerkiksi valokuvamuistelu, muistipelit, runot, lorut, sanonnat ja ajatelmat tai muistorasian kokoaminen. Dementoituneella ei useinkaan ole tuttuja ja menneisyydestä muistuttavia esineitä ympärillään, mikä luo turvattomuuden tunnetta laitoshoidossa oleville potilaille. Esimerkiksi muistorasia voisi dementoituneella toimia muistiavaimena. Se voi herättää keskustelemaan dementoituneen elämästä. Potilaan menneisyyteen tutustuminen auttaa hoitajaa näkemään potilaan kokonaisuutena eikä pelkästään anonyyminä asukkaana. Muistelun tavoitteena on aktivoida aivoja ja harjaannuttaa muistia. Dementoitunutta ei pidä pakottaa muistamaan asioita, vaan käyttää muistelun keinoja eri asioiden mieleen palauttamisessa. Muistorasia auttaa dementoitunutta jäsentämään omaa elämäänsä, mikäli muistot ovat jo haalistuneet. Muistelu auttaa ymmärtämään keitä me olemme ja mistä tulemme. Umbrella shot
22 Muistorasia on eräänlainen eletyn elämän pienoisnäyttämö. Se on tiiviiseen muotoon pakattu henkilön elämänhistoria. Muistorasian avulla avautuu ymmärrys menneeseen. Kokoamisessa ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, vaan jokainen muistorasia on tekijänsä näköinen. Muistorasian voi koota yhdessä hoitajan tai omaisen kanssa. Tässä korostuu vuorovaikutuksellinen näkökulma. Tärkeää on, että muistorasian sisältö vastaa dementoituneen elämää ja kaikki rasian esineet synnyttävät muistoja. Muistorasian tekeminen aloitetaan muistiherätteillä. Tarkoituksena on saada potilaan muistot esille esimerkiksi valokuvien, päiväkirjojen ja haastattelujen avulla. Dementoituneen elämäntarinan tunteminen on ensisijaista, jotta muistorasiaa voidaan lähteä kokoamaan. Muistorasiatyöskentely voi tapahtua niin, että kukin potilas kokoaa oman muistorasiansa. Oman muistorasian tekeminen on identiteettityötä parhaimmillaan. Muistorasia jää dementoituneelle, jotta sitä voidaan ottaa esille yhä uudelleen ja keskustella rasian synnyttämistä muistoista. Esimerkiksi dementoituneen ollessa levoton, voidaan muistorasia hakea esille ja keskustella tutuista tavaroista ja valokuvista ja täten lievittää turvattomuuden tunnetta oudossa ympäristössä. Tilanteissa, joissa dementoituneen muistot ovat haalistuneet eikä hän muista kuka on ja mistä tulee, muistorasia auttaa jäsentämään menneisyyttä ja sitä kautta auttaa dementoitunutta rauhoittumaan. Muistorasia antaa dementoituneelle ja hoitajalle yhteisiä aiheita joista keskustellaan. Seuraavalle sivulle olemme koonneet esimerkkejä siitä, minkälainen muistorasia voi olla ja mitä se voi sisältää. 22
23 Muistorasia voi olla: Muistorasia voi sisältää: - mikä tahansa puulaatikko - matkalaukku - jokin instrumenttikotelo, jota on myös helppo kantaa - elämänhistoriaan ja työhön liittyviä kuvia - valokuvia, kiiltokuvia - muistoesineitä, koruja - isohko korurasia - vanhoja lehtiä - isohko meikkipakki - vanhoja rahoja - työkalu- tai kalastuspakki - laatikko, jonka nikkaroi itse - asusteita, esim. tanssikengät, huivi tai hattu - kirjeitä, kortteja - sananlaskuja ja runoja - kertomus rasian teemasta Susanna S
24 Valokuvat herättävät tunteita ja ajatuksia. Kuvien tunnelmat ja niissä esiintyvien ihmisten eleet ja ilmeet voivat tuoda dementoituneen mieleen jo unohtuneita asioita. Dementoituneen voi olla helpompi puhua itsestään kuvan kautta, hän voi tarkastella itseään kuvasta ikään kuin etäältä. Tärkeät tapahtumat säilyvät kuvien avulla mielessä, esimerkiksi kuvat ristiäisistä ja häistä. Niiden avulla dementoitunut voi seurata elämänsä tapahtumien kulkua. Valokuvissa esiintyvät ihmiset ja rakkaat tulevat lähemmäksi dementoitunutta ja hyvät hetket ja tilanteet voivat tulla elävinä mieleen. 24
25 Esimerkiksi valokuvakortit: - Kuvia vanhoista esineistä, luonnosta, paikoista tai tunnetuista ihmisistä. - Kuvat laminoidaan/päällystetään - Tarkoitus on, että kuvat herättävät keskustelua siitä mitä kuvat kertovat dementoituneelle. Keskustelu voi tapahtua ryhmässä tai hoitajan- potilaan välillä. Lindsay S Images' photostream 25
26 Musiikilla on aina ollut vahva asema ihmisten keskuudessa. Se vaikuttaa sekä tunnetiloihin että mielialaan ja kuvaa ihmisen sisäistä maailmaa. Jokaisella ihmisellä on erilainen sisäinen maailma ja sitä kautta jokainen kuulee ja ymmärtää musiikin omalla tavallaan. Nina Matthews photography
27 Musiikin käyttö dementoituneen hoidossa Yksi käytetyimmistä viriketoiminnan muodoista dementiapotilaiden hoidossa on musiikki. Musiikki aktivoi sekä yksilöä, että ryhmää ja tukee dementoituneen persoonallisuutta. Dementoitunutta voi musiikin kautta auttaa jäsentämään omaa kaoottista mieltänsä. Käytettäessä musiikkia hoitokeinona, tulee huomioida potilaan reaktiot musiikkiin. Tällöin hoitajan olisi hyvä kirjata ylös käytetty musiikki ja sen mukanaan tuomat muutokset. Suurelle osalle ikäihmisiä virret ja hengelliset laulut ovat lapsuudesta tuttuja ja niihin liittyy lohdutusta sekä turvallisuuden tunnetta. Myös kansanlaulut ja isänmaalliset laulut ovat suosittuja. Musiikkiryhmissä on tärkeää, että osallistujat istuvat lähekkäin niin, että voivat nähdä toisensa. Tällöin vuorovaikutus ryhmässä voimistuu ja läheisyyden tunne kasvaa. 27
28 Jo lapsuudesta lähtien musiikki luo muistoja, jotka jäävät mielikuviksi vanhuuteen asti. Musiikki luo meille elämänkaaren, joka kertoo tarinaa omasta eletystä elämästä. Nämä tarinat pysyvät mielessä myös dementoituneilla, esimerkiksi tuttu sävelmä tuo mieleen jonkin merkityksellisen asian menneisyydestä. Näin ollen musiikki voi toimia dementoituneen aktivoijana. On tärkeää selvittää, millaisesta musiikista dementoitunut pitää. Jos dementoitunut ei kykene ilmaisemaan omaa musiikkimakuaan, tulisi hoitajan havainnoida dementoituneen reagointia erilaisiin musiikkityyleihin. Musiikki kehittää dementoituneen tarkkaavaisuutta ja keskittymistä ja tuo vaihtoehtoisen vuorovaikutustavan. Vaikeastikin dementoitunut voi muistaa lauluista sävelen ja rytmin, tai jopa sanat. Musiikillisia menetelmiä voivat olla esimerkiksi levyraati, musiikkimaalaus, laulutuokiot, tanssi sekä taustamusiikki. 28
29 Myönteiset asenteet, riittävä uni, uudet kokemukset, hyvä ravinto sekä liikunta vaikuttavat positiivisesti dementoituneen muistiin. Liikunnan on todettu ehkäisevän jännitystiloja, unihäiriöitä, ahdistusta sekä masennusoireita. Liikunta tukee positiivisesti minäkuvaa, joka on merkittävä osa ihmisen persoonallisuutta ja mielenterveyden perusta. Yhdessä tekeminen, uuden oppiminen ja osaaminen sekä pärjääminen tuottavat myös mielihyvää dementoituneelle. Dementoituneen liikunnan suunnittelussa täytyy ottaa huomioon dementian vaikeusaste sekä dementiaa aiheuttavan sairauden erityispiirteet. Dementoituneen toimintakyvyn laskiessa myös yleiskunto ja lihasvoima heikkenevät. Tästä johtuen on erityisen tärkeää että dementoitunut saa liikkua mahdollisimman paljon ja hänen kunnostaan huolehditaan. Sopivia liikuntamuotoja dementoituneelle ovat kävely- ja ulkoiluryhmät sekä erilaiset tasapainoryhmät. Dementoituneen toimintakykyä voi ylläpitää rohkaisemalla ja tukemalla häntä käyttämään jäljellä olevia taitoja. Taitojen käyttöä tukee normaali päivärytmi sekä turvallinen ympäristö jotka vähentävät epäonnistumisen tunnetta sekä turvattomuutta. Kotiaskareiden tekeminen ja niihin osallistuminen edesauttavat dementoituneen oman elämänhallinnan tunnetta ja parantavat elämänlaatua. 29
30 Dementiaa sairastavan vanhuksen liikunnassa tulee ottaa huomioon ympäristön turvallisuus, jotta vanhus voi luottavaisesti osallistua liikuntaan. Yksilöllisesti laaditulla liikuntaohjelmalla voidaan tukea tehokkaasti vanhuksen toimintakykyä. Liikunnan tulisi olla suunnitelmallista, tavoitteellista ja säännöllistä. Toimintakyvyn alennuttua dementoituneella voi olla vaikeaa harrastaa liikuntaa yksin joten liikunnan tulisi olla ohjattua. Heikkokuntoiselle dementoituneelle vuoteeseen jääminen voi olla kohtalokasta. Hän voi unohtaa miten kävellään, ja huono lihaskunto voi estää kävelyn uudelleen oppimisen. Tästä syystä olisi hyvä harjaannuttaa erityisesti reisilihaksia. Dementoituneen reisilihasten hyvä kunto helpottaa myös siirtämistilanteissa. Seuraavalla sivulla esittelemme toimintakalenterin, jonka olemme tehneet Kinttala- kodin asukkaita ajatellen. Tarkoituksena on kartoittaa asukkaan toimintakykyä ja motivaatiota erilaiseen tekemiseen. Mallia olemme ottaneet erilaisista liikunta- ja toimintakalentereista. Ideana on, että yhteen toimintakalenteriin kerätään merkintöjä yhden päivän ajalta, tai pienessä yksikössä esimerkiksi viikon ajalta. Myös hoitajalla on tällöin paremmat mahdollisuudet luoda dementoituneelle virikkeellinen ympäristö ja toimintakalenteri mahdollistaa jokaisen asukkaan osallistumisen eri toimintoihin. 30
31 Päivä Ulkoilu Arkiaskareet Jumpat Ryhmätoiminta Joku muu Päivä Ulkoilu Arkiaskareet Jumpat Ryhmätoiminta Joku muu osallistui mielellään osallistui, mutta ei mielellään ei osallistunut 31
32 Ohessa liikuntaesimerkki, jota Kinttala- koti voi käyttää dementoituneiden viriketoiminnassa. Olemme ottaneet ohjeet opinnäytetyöstä, joka on tehty Jyväskylän Hyvinvoinnin ja kulttuurin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. (ks. Lähteet) Tämä ohje on viitteellinen, tarkoituksena on, että Kinttala- kodin hoitajat voivat lisätä kansioon asukkaille sopivia jumppaohjeita. Tuolijumppa: Sopii suhteellisen hyväkuntoisille, kaikille joilla jalat ja kädet toimivat. Jumpataan tuolilla istuen. Liikkeet voidaan myös toistaa osio kerrallaan. Kesto: - n. puoli tuntia Tarvitset: -tuolit - pienet painot, tai esim. hernepussit Lämmittely: - marssia n. 1/2min - polvi vasten vastakkaista kyynärpäätä n. 12 kertaa - olkapäiden pyörittely eteenpäin yhtäaikaa n. 12 kertaa - olkapäiden pyörittely taaksepäin yhtäaikaa n. 12 kertaa - vartalon kierto puolelta toiselle kädet vaakatasossa n. 1/2min - marssia, nosta polvea oikein korkealle n. 1/2min 32
33 Jumppa: - painot käsissä, kyynärpäät kiinni vartalossa, koukista kyynärpäätä vuorotellen n. 12 kertaa - painot käsissä, nosta käsiä vuorotellen vaakatasoon vartalon eteen n. 12 kertaa - painot käsissä, nosta kädet vuorotellen ylös suoraksi n. 12 kertaa - painot käsissä, laita käsi polvelle, nosta polvia vuorotellen n. 12 kertaa - ilman painoja, nosta polvia yhtäaikaa ylös ja pidä siinä hetki ja laske alas n. 6-8 kertaa - ilman painoja, nosta jalkoja vuorotellen vaakasuoraan eteesi, pidä liikettä hetki ja laske jalka maahan n. 8 kertaa - ilman painoja, ranteiden pyöritys yhtäaikaa kädet vaakasuorassa edessäsi n. 1/2min - ilman painoja, nilkkojen pyöritys vuorotellen jalat suorana edessäsi n. 1/2min 33
34 Venyttely: - Nosta käsi ylös ja taivuta vartaloa suorana vastakkaiselle puolelle n. 1/2 min per puoli - Aseta kädet takaraivolle ja taivuta päätä rauhallisesti eteenpäin ja sivuille n. 1/2min per kohta - Nosta venytettävä kätesi pään viereen ja taivuta kämmentä kohti selkää. Voit painaa toisella kädellä venytettävän käden kyynärpäästä voimistaaksesi venytystä. Tee sama molemmilla käsillä n 1/2min - Ojenna käsi kämmenpuoli ylöspäin ja taivuta ranteesta alaspäin. Voit avustaa toisella kädellä painamalla sormista alaspäin. Tee sama molemmilla käsillä n. 1/2min - Ojenna käsi kämmenpuoli alaspäin ja taivuta ranteesta alaspäin. Voit avustaa toisella kädellä painamalla kämmenestä itseesi päin. Tee sama molemmilla käsillä n. 1/2min - Pidä kyynärvarressa 90 asteen kulma. Pidä selkä suorana. Nojaa eteenpäin ja vie hartiaa taaksepäin. Tee sama molemmilla käsillä n. 1/2min - Kumarru polvien päälle ja roikuta käsiä kohta lattiaa n. 1/2min 34
35 Snoezelissa kohdistetaan stimulaatiota moneen eri aistiin. Snoezelen terminä tarkoittaa kahta eri sanaa, nuuhkimista sekä torkkumista. Torkkumisella tarkoitetaan levollista havainnointia ja nuuhkimisella kokemuksellisuutta. Siispä Snoezelen kuvaa kokemusta jonka tarkoituksena on rentouttaa. Erilaisten aistielämysten kautta voidaan saada innostava ja rentouttava ilmapiiri, joka auttaa dementoitunutta vuorovaikutussuhteiden luomisessa sekä itseluottamuksen rakentumisessa. Tämä voi auttaa myös stressin vähenemiseen. Menetelmänä Snoezelen on yksinkertaisimmillaan kokemusten ja sensoristen elämysten tarjoamista virikkeellisessä elinympäristössä. ka tate s photostream
36 Snoezelissa pyritään tuottamaan aistivirikkeitä dementoituneelle. Esimerkiksi kuuloaistia voidaan stimuloida linnunlaululla. Hoitajat voivat myös rakentaa erilaisia aistilaatikoita, joiden tarkoitus on erilaisten pintojen ja esineiden avulla herätellä dementoituneen tuntoaistia. Laatikkoon voidaan lisätä eri materiaaleja, joita dementoitunut voi tunnustella, esimerkiksi hiekkaa, kiviä, höyheniä tai pumpulia. Yhdessä leivotun pullan tuoksu voi dementoituneella herättää muistoja lapsuudesta. Makuaistia voi herätellä uusilla, erilaisilla makuelämyksillä. Mikäli tilat sallivat, voidaan suunnitella Snoezelen- huone. Huone voidaan jakaa pienempiin osastoihin, joihin laitetaan eri aisteihin vaikuttavia esineitä tai laitteita. Huoneen tarkoitus on tuottaa kokonaisvaltaista ja elämyksellistä tunnelmaa. Tällöin löytyy hyvä vireystila luovuudelle, mielikuvitukselle, vuorovaikutukselle sekä oppimiselle. Kinttala- kodilla on hyvät edellytykset toteuttaa Snoezelenmenetelmää. Kodinomainen ympäristö mahdollistaa erilaisten maku- ja hajuelämyksien luomisen, esimerkiksi pullan leipominen ja ruokamaistajaiset. Kinttala- kodilla on myös käytössään musiikkihuone, jonne voisi luoda musiikin lisäksi muitakin aistivirikkeitä. Little blue hen
37 Aejmelaeus, R. Kan, S. Katajisto, K-R. Pohjola, L Erikoistu vanhustyöhön WSOY Oppimateriaalit Oy. Porvoo. Alzheimerin keskusliitto Muistihäiriöt ja dementia. Muistisairaan ihmisen lääkkeetön hoito. Osoitteessa: kkeeton_hoito/ Bojner- Horwitz, E. Bojner, G Mielihyvää musiikista. Dark Oy. Vantaa Erkinjuntti, T. Alhainen, K. - Rinne, J. - Huovinen, M Muistihäiriöt. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä Erkinjuntti, T. - Alhainen, K.- Rinne, J. Soininen, H Muistihäiriöt ja dementia. Seksuaalisuus. Karisto Oy. Hämeenlinna Erkinjuntti, T. - Alhainen, K. Rinne, J. Soininen, H Muistihäiriöt ja dementia. Dementian käsite. Karisto Oy. Hämeenlinna Erkinjuntti, T. Huovinen, M Kun muisti pettää, muistihäiriöt ja dementia. WS Bookwell Oy, Porvoo Ervasti, L. Hanhela, A. Kauppi, R. Rontti, M. Tolonen, T. Äijälä, R. - Perttula, S. Vuokila- Oikkonen, P Haasteellisesti käyttäytyvän dementoituneen hoitoympäristö. Sairaanhoitaja lehti 1/2008. Scanweb Oy. Kouvola Flyckt, K. Puusaari, M Ihminen dementian takana. Elämäntarinan tuntemisen ja muistelun merkitys osana dementoituvan vanhuksen kuntouttavaa työotetta. Opinnäytetyö. Järvenpään diakonia-ammattikorkeakoulu. Osoitteessa: Götell, E. Brown, S. Ekman, S-L The influence of caregiver singing and background music on vocally expressed emotions and moods in dementia care. International Journal of Nursing Studies 46 (2009) Osoitteessa: Journal-of-Nursing-Studies.pdf Hakola, P. Isohanni, M. Joukamaa, M. Koponen, H. Leinonen, E. Lepola, U Psykiatria. Werner Söderström Oy. Porvoo
38 Hartikainen, S. Lönnroos, E (toim.) Geriatria, arvioinnista kuntoutukseen. Edita Prima. Helsinki Heimonen, S. Voutilainen, P Kuntouttava työote dementoituvien hoitotyössä. Tammer- Paino Oy, Tampere Heimonen, S. Voutilainen, P (toim.) Dementoituneen hoitopolku. Tammer- Paino Oy, Tampere Heimonen, S. Voutilainen, P (toim.) Dementoituvan ihmisen kuntoutuksen lupaus. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala Huttunen, M Lääkärikirja Duodecim. Tietoa potilaalle : Dementia. Osoitteessa: Hohenthal Antin, L Muistot näkyviksi. Muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä. WS Bookwell. Juva. Jaakkola, R. Kukkola, K. Sandqvist, S Silloin kun tervaa poltettiin Muistelu dementoituvan toimintakyvyn tukena- projekti. Opinnäytetyö. Oulun diakonia ammattikorkeakoulu. Osoitteessa: pdf Janssen- Cilag Lewyn kappale- tauti. Osoitteessa: cilag.fi/content/literature/janssen-cilag.fi_fin/jc _020_lewyn_kappale_dementia_opas.pdf. Espoo Janssen- Cilag Frontaalinen eli otsalohkodementia. Osoitteessa: _020_frontaalinen-_eli_otsalohkodementia_opas.pdf. Espoo Juva, K Terveysportti. Tietoa potilaalle: Alzheimerin tauti. Osoitteessa: Jämsä, K. Manninen, E Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tummavuoren kirjapaino Oy. Vantaa. Kivelä, S-L Voimavaroja unesta. Hyvä uni iäkkäänä. Vammalan Kirjapaino Oy. Vammala Korkiakangas, P Muistelusta voimavaroja vanhuuteen. Teoksessa Heikkinen, E. - Marin, M. (toim.) Vanhuuden voimavarat. Vammalan kirjapaino Oy Lähdesmäki, L. Vornanen, L Vanhuksen parhaaksi. Hoitaja toimintakyvyn tukijana. Edita Prima. Helsinki. Muistiasiantuntijat ry Lue dementiasta. Yleistä dementiasta. Osoitteessa:
Muistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotKOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat
KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotVaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa
Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja
LisätiedotSuun hoito. Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä
Suun hoito Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä Lapuan terveyskeskuksen akuutti-ja kuntoutusosasto Yhteensä
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotHyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotMUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016
MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET
KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne
LisätiedotLajitekniikka: venyttely
Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.
LisätiedotVENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen
VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin
LisätiedotNiskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:
Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotKuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta. TPA: kuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta
Kuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta Perustieto Tietää, miksi kuntoutetaan ja vahvistetaan toimintakykyä myös elinkaaren loppuvaiheessa Tietää, miten kuntouttavaa hoitotyötä ja viriketoimintaa toteutetaan
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotMuistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne
Muistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne 1.6.2017 Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, erikoissairaanhoitaja ulla.eloniemi-sulkava@amialife.fi www.amialife.fi PUNAINEN LANKA JA TÄRKEIN-
LisätiedotLihashuolto. Venyttely
Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).
LisätiedotTmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti
Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Taideterapia on taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa luovaa, hauskaa ja joskus vakavaakin henkilökohtaista prosessointia. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan koko
LisätiedotKetola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011
Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio
LisätiedotOHJE / PELIOHJE 1 (5) TUOTE: Tasapainokortit SISÄLTÖ KEHITTÄÄ PELAAMINEN
OHJE / PELIOHJE 1 (5) Pelityyppi: tasapainoharjoitukset Pelaajat: 1+ pelaajaa Ikäsuositus: yli 3-vuotiaille Peliaika: - SISÄLTÖ 8 tasapainokorttia, joissa yksi asento molemmilla puolilla o 2 vihreää (aloittelijataso)
LisätiedotOpinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen
Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa
LisätiedotKUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA
KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA Sirpa Granö Kehittämisjohtaja Alzheimer-keskusliitto Verkostoitumispäivä toimintaterapeuttiliitossa 7.11.2008 ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET yleisimmät: Alzheimerin tauti
LisätiedotVireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe
Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto
LisätiedotIloisia harjoitteluhetkiä!
Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotDialoginen vauvatanssi varhaisen vuorovaikutuksen tukena. Ohjausmateriaali vanhemmille
Dialoginen vauvatanssi varhaisen vuorovaikutuksen tukena Ohjausmateriaali vanhemmille Hyvä äiti ja isä! Tämän diaesityksen tarkoitus on kertoa sinulle varhaista vuorovaikutusta tukevasta menetelmästä,
LisätiedotLiikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.
POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotPUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA
PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA Aistikokemuksia vahvistamassa Opinnäytetyö HAMK Sosiaalialankoulutusohjelma Raija-Leena Löövi 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA KESKEISET TEORIAT... 2 2.1 Keskeisiä
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotPOLVEN TEKONIVELLEIKKAUS
POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Polven tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotTOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS
TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotJoka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä
MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotMuistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri
Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotMuisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK
Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
Lisätiedot1 C : V I N O P E N K K I P U N N E R R U S K Ä S I P A I N O I L L A 2-3 X 5
K O K O VARTALON TEHOTREENI - N. 60MIN - 2-3 X VIIKOSSA Tee tämä harjoitus kolme kertaa viikossa ja lepää vähintään yksi päivä harjoitusten välissä. Voit siis tehdä harjoituksen esimerkiksi maanantaisin,
LisätiedotVIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan
Lisätiedotiloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA
iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA LIHASVOIMAHARJOITUSTEN LIIKEPANKKI HARTIASEUDUN LIIKKEET VETO LEUKAAN Kohota kyynärpäät ylös ja venytä kuminauhaa leuan alle. HARTIASEUDUN LIIKKEET HARTIOIDEN
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun
LisätiedotMuisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry
Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen
LisätiedotKunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari Muistiystävällinen kunta - Sipoo
Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.2017 Muistisairaskin on Elävä Eheä Toivova Kokeva Luova Meillä on paljon elossa olevia kuolleita kukaan ei näe eikä kuule
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotVoimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi
Voimaannuttava hoitoympäristö Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna ini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Esityksessä keskitytään Fyysinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö Koti on paikka,
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
Lisätiedot3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.
Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotEtunoja ja käden ojennus
Ryhtijumppa Tämä jumppa sisältää tehokkaita liikkeitä, jotka kannustavat vahvaan ja ryhdikkääseen vartalon asentoon. Liikkeet kohdistuvat keski- ja ylävartalon lihaksiin. Jumpassa vuorottelevat lihaskuntoliikkeet
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotPalvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL
Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?
Lisätiedot1 / 12 26.9.2011 9:40 Kahdenjalankyykyn opettaminen keppi pitkittäin [ref# 1592] Pidä katse ylhäällä Kepin tulee koskettaa selkää kolmesta kohtaa (takaraivo, hartiat ja ristiselkä) koko kyykyn ajan Hyvä
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotKYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr
KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET Ft- suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Ranne/sormi liikesarja 1 Alkuasento: Istu ryhdikkäästi selkä suorana ja kyynärpää tuettuna pöydän
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
Lisätiedot