Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) pedagoginen suunnitelma Lahdessa

Transkriptio

1 Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) pedagoginen suunnitelma Lahdessa

2 Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) pedagoginen suunnitelma Lahdessa JOHDANTO 3 2. LAHDEN PEDAGOGINEN TVT- SUUNNITELMA PROSESSINA 6 3. OPETUKSEN TIETOTEKNINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 7 4. OPPILAAN TVT-TAIDOT VUOSILUOKITTAIN 8 5. TUKI OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ARVIOINTI 19 2

3 1.Johdanto Lahden perusopetuksen pedagoginen TVT-suunnitelma on viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä määrittävä suunnitelma. Pedagogisen suunnitelman tavoitteena on olla konkreettinen ja luonteva osa opetussuunnitelmaa sekä Lahden perusopetuksen UPO-oppiva organisaatio -kokonaisuutta (Uusi perusopetus Lahdessa). Digitalisaation lisäksi UPO:on kuuluvat johtaminen, oppimisen tuki ja uusi pedagogiikka. Nämä neljä osa-aluetta määrittelevät Lahden koulujen pedagogiikkaa. Kuva 1: Uusi perusopetus Lahdessa (UPO). TVT-taitoja tarvitaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa, ilmiöoppimisessa sekä muussa koulun järjestämässä toiminnassa. TVT:llä on myös keskeinen rooli oppilaiden osallisuuden lisäämisessä sekä yhteisöllisissä työskentelytavoissa. TVT:n käyttö ei ole itse tarkoitus, vaan olennaista on osata valita ne tilanteet, joihin se soveltuu parhaiten. Suunnitelman pedagogisen osuuden päivittämisen taustalla on tarve nostaa uuden opetussuunnitelman (OPS 2014) keskeiset TVT-osa-alueet tiivistettyinä koulujen 3

4 käyttöön. Suunnitelman tarkoitus on olla käyttökelpoinen työkalu kaupungin digitaalisen toimintaympäristön suunnittelussa ja opetuksen kehittämisessä. Tieto- ja viestintäteknologiaa opetetaan ja käytetään kaikilla vuosiluokilla suunnitelman mukaisesti. Lahden TVT-suunnitelman pedagogisen osuuden tavoitetilat jakaantuvat vuosiluokittain kolmeen eri osa-alueeseen: 1) Digikulttuuri - viestintä, vastuullisuus ja verkostoituminen 2) Omat taidot - suunnittelu, tuottaminen ja arviointi 3) Tiedonhallinta tutkiva ja luova työskentely Nämä kolme osa-aluetta määrittelevät vuosiluokille 1-2, 3-6 sekä 7-9 tavoitetilat esimerkkeineen. Digikulttuuri käsittelee viestintään, vastuullisuuteen ja verkostoitumiseen liittyviä taitoja. Omat taidot pitää sisällään suunnittelun, tuottamisen ja arvioinnin. Tiedonhallinta osa-alueessa määritellään tutkivan ja luovan työskentelyn taitoja. Kuva 2. Oppilaan TVT-taitojen osa-alueet. Laitteiden ja toimintaympäristöjen osalta oppilaan TVT-laitteiden tavoitesuhdeluku on 1:2 (kahta oppilasta kohden yksi päätelaite). Oppilaan laitteena voi olla ipad, Chromebook tai Windows- kannettava. Opettajan laitteiden tavoitesuhdeluku on 1:1. Opettajan laitteena on Ipad tai Windows-kannettava. Koulu hankkii laitteet Leasingperiaatteella ja Leasing-maksut maksetaan koulukohtaisesta budjetista. 4

5 Osaamisen kehittämisen osa-alueet ovat: Koulutukset ICT-tuki (ITs PRO) Lähituki ja vertaistuki Alueellinen tuki (TVT mentorit) Kuva 3. Laitteet ja toimintaympäristöt. TVT-suunnitelma saadaan arkipäivän työkaluksi riittävien resurssien sekä koulun johdon ja opettajien esimerkin avulla. Laitehankintoihin, tekniseen tukeen ja koulutukseen tarvitaan panostusta. Digitaalisen opetusmateriaalin käytön lisääntyminen tuo tarvetta lisäresurssointiin. Lahden perusopetuksen pedagogiikan kehittämistä määrittävät talousarvion ja käyttösuunnitelman tavoitteet. 5

6 2. Lahden pedagoginen TVT-suunnitelma prosessina Tietotekniset ympäristöt ja välineet ovat yhtenä ihmisten välisen vuorovaikutuksen välineenä koulussa. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus tiedon tuottamiseen ja osaamisen osoittamiseen erilaisten sähköisten ympäristöjen kautta. Koulun aikuisten oma esimerkki on keskeisessä roolissa tavoitetilojen saavuttamisessa. Suunnitelman pedagogista osuutta varten toteutettiin kevään 2018 aikana useita kyselyjä ja haastatteluja. Näiden tarkoituksena oli kartoittaa hyväksi koettuja toimintamalleja, mahdollisia epäkohtia ja toiveita TVT-taitojen opetuksen ja opettajien koulutuksen suhteen. Suunnitelman taustamateriaalina oli käytössä Lahden kaupungin TVT-suunnitelma Suunnitelman luomisvaiheessa on kuultu koulujen oppilaskuntia ja vanhempainyhdistyksiä. Myös rehtoreilla sekä opettajilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Haastatteluja on tehty työelämän, lukiokoulutuksen ja ammatillisen opetuksen näkökulmasta. Haastatteluissa on pyritty saamaan selville, mitä toimivia käytänteitä on jo olemassa, mitkä asiat koetaan haasteellisiksi ja mitä valmiuksia oppilaalla tulisi olla peruskoulun jälkeen. Lahdessa toteutettiin lisäksi syksyn 2017 aikana kysely, jossa kartoitettiin opettajien, oppilaiden ja huoltajien näkemyksiä siitä, mitkä tekijät edistävät oppimisen iloa (Fountain park). Kyselyn yhtenä osa-alueena oli digitalisaatioon liittyvät aihealueet. Kyselyssä selvitettiin oppilaiden ja opettajien teknologian hyödyntämistä, oppimisympäristöjen monipuolistamisen edistämistä, yksilöllisyyden huomioimista ja osallistuvaan oppimiseen liittyviä asioita. Fountain Parkin -kyselyssä haettiin vastauksia siihen, miten opettajan oppimista innostava ja inspiroiva rooli vaikuttaa oppimiseen. Kyselyissä ja haastatteluissa esille nousseet asiat on otettu huomioon TVTsuunnitelmaa tehtäessä. TVT-suunnitelman tavoitetilojen aihealueiden kirjoittamiseen ovat osallistuneet myös TVT-tutorit. Heidän osaamisen hyödyntäminen on ollut keskeisessä roolissa pedagogista näkökulmaa suunniteltaessa. TVT-suunnitelma toimii jatkossa tutorien työkaluna opettajien koulutusta suunniteltaessa. Lahden pedagogisen TVT-suunnitelman tavoitetilat on tarkoitus jalkauttaa Lahden kouluihin syksystä 2018 lähtien. Jokainen koulu kirjaa Wilman vuosisuunnitelmaan TVT-suunnitelman tavoitteet. Jatkossa TVT-suunnitelma on myös CAF-arvioinnin osa. CAF-arvioinnissa pohditaan kuinka TVT-suunnitelman tavoitetilat vuosiluokittain ovat toteutuneet. 6

7 3. Opetuksen tietotekninen toimintaympäristö Lahden TVT-suunnitelman yhtenä osana tehtiin opetuksen tietoteknisen toimintaympäristön selvitys. Tämän projektin tavoitteiksi määriteltiin seuraavat: Projektin tavoitteina oli toteuttaa laitekannan inventaario (sisältää tietojen korjauksen leasinglistoille) sekä selvittää seuraavat asiat: laitteiden elinkaari ja elinkaarimenot tietoliikenneyhteydet kouluittain (nykytila, muutostarpeet) langattomien verkkojen tilanne kouluittain (nykytila, muutostarpeet) laitehallinta ja laitteiden ylläpito (nykytila, muutostarpeet). Projektin tuotoksena on selvitys toimintaympäristön nykytilasta sekä muutostarpeista tulevaisuudessa (liite). Lisäksi projektin aikana kuvataan tietyt laitteiden elinkaareen ja laitehallintaan liittyvät prosessit sekä korjataan nykyisten prosessien mahdollisia ongelmakohtia. Laitehallinnan ja laitteiden ylläpidon osalta selvityksen aikana tunnistettiin prosesseiksi Vanhojen laitteiden poisto Uusien laitteiden saapuminen Laitteiden siirrot Laitteiden käyttäjien vaihdot sekä Huollot. Projektissa selvitettiin myös koulujen tietoliikenneyhteyksien nykytilanne. Verkkoyhteyksien osalta tilanne on pääsääntöisesti erinomainen. Muutamien poikkeusten osalta korjaaviin toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Langattomien verkkojen osalta tilanne on kapasiteetin ja kattavuuden osalta pääsääntöisesti hyvä eli langaton verkko kattaa pääsääntöisesti koulun kaikki opetustilat, mutta pääsy erinomaiseen tilanteeseen vaatii tukiasemien lisäyksiä. Suositeltavaa on jatkossa käydä yhteydet läpi säännöllisesti esimerkiksi kerran vuoteen. Tällöin tarpeettomia yhteyksiä ei jää roikkumaan ja yhteyksien tiedot ovat oikein. 7

8 4. Oppilaan TVT-taidot vuosiluokittain Oheisten taulukoiden avulla kuvataan oppilaan TVT-tavoitetilat vuosiluokittain. Mukana on myös hyväksi todettuja esimerkkejä vuosiluokille 1-6. Esimerkkilistaa päivitetään vuosittain. Myös tavoitetilojen tarkennukset vuosittain ovat mahdollisia. Tavoitetilat ovat linjassa opetussuunnitelman ja UPO:n ajatuksen kanssa. TVT-suunnitelman pyrkimyksenä on opettaa oppilaille ikätasonsa mukaiset tietoyhteiskuntataidot ja mahdollistaa tulevaisuuden jatko-opintojen ja työelämän vaatiman osaamisen taso. Oppilaalla on mahdollisuus tiedon tuottamiseen ja osaamisen osoittamiseen erilaisten sähköisten ympäristöjen kautta. Opetuksessa tulee edistää oppilaiden aktiivista roolia TVT-resurssien hyödyntäjinä. 8

9 Lahden TVT-suunnitelman osa-alueet ovat: 1) Digikulttuuri - viestintä, vastuullisuus ja verkostoituminen 2) Omat taidot - suunnittelu, tuottaminen ja arviointi 3) Tiedon hallinta tutkiva ja luova työskentely 4.1. TVT taidot vuosiluokilla 1-2 Kuva 4. Digikulttuuri vuosiluokilla

10 Kuva 5. Omat taidot vuosiluokilla 1-2. Kuva 6. Tiedonhallintataidot vuosiluokilla

11 4.2. TVT taidot vuosiluokilla 3-6 Kuva 7. Digikulttuuritaidot vuosiluokilla 3-6. Kuva 8. Omat taidot vuosiluokilla

12 Kuva 9. Tiedonhallintataidot vuosiluokilla TVT taidot vuosiluokilla 7-9 Kuva 10. Digikulttuuritaidot vuosiluokilla

13 Kuva 11. Omat taidot vuosiluokilla 7-9. Kuva 12. Tiedonhallintataidot vuosiluokilla

14 5. Tuki 5.1. Pedagoginen tuki Yksiköiden TVT-vastaavat Alueelliset digi-tutorit Koulukohtaiset ja kaupunkitasoiset TVT-koulutustilaisuudet Kaupungissa on tehty syksyllä 2017 osaamiskartoitus, minkä osana kysyttiin opettajien TVT-osaamista. Tämän kartoituksen pohjalta tehtiin koulukohtaiset koulutussuunnitelmat. Digi-tutorit ovat toteuttaneet koulutuksen järjestämisestä kouluittain. Osaamiskartoitus on tarkoitus tehdä jatkossa säännöllisesti Tekninen tuki ITsPro Oy tuottaa opetusverkon tukipalvelut yhteistyössä Lahden kaupungin tietohallinnon ja Provincia Oy:n ICT-palveluiden kanssa. ITsPro Oy vastaa opetusverkon teknisestä tuesta muun muassa lähiverkkojen, työasemien sekä palvelimien ylläpidon osalta. Provincia Oy tuottaa taustapalvelut, kuten internetyhteydet, tietoliikenteen hallinnan, konesalipalvelut sekä päätelaitteiden elinkaarenhallinnan. Provincian asiakaspalveluun (ServiceDesk) voi ottaa yhteyttä sähköpostilla, verkkolomakkeella tai kiireellisissä tapauksissa puhelimitse. Koulun yhteydenpidosta vastaa koulun tietotekniikkavastaava tai rehtori. ServiceDesk palvelun lisäksi ITsPro Oy:n huoltohenkilö vierailee kouluilla säännöllisesti n. 3 viikon välein ja tekee käynnin yhteydessä kiireettömiin palvelupyyntöihin liittyvät työt sekä pyydetyt muutostyöt. Lahden kaupunki - tietohallinto, palveluiden laadunhallinta Provincia - konesali, wan-liittymät, ServiceDesk, elinkaarenhallinta ITSPro - huoltopalvelut, taustajärjestelmien ylläpito, lähiverkko sekä langaton verkko, 2. tason tuki ATK-opettajille Koulujen atk-opettajat - käytön tuki 14

15 6. Osaamisen kehittäminen Täydennyskoulutuksen tulee olla tarvelähtöistä ja tukea koulun TVT -suunnitelmaa sekä opettajan henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Rehtoreille ja koulun johdolle tulee tarjota digiajan koulun menestykselliseen johtamiseen liittyvää koulutusta ja työkaluja. Tavoitteena on digiosaamisen kehittyminen kunkin kouluyhteisössä toimivan yksilön ja kouluyhteisön osalta. Osaamisen kehittämistä tuetaan kartoittamalla kunkin opettajan ja koulun johdon osaamistarpeet. Tietoa hyödynnetään kunkin henkilökohtaisten tavoitteiden asettamiseen, joita seurataan kehityskeskustelussa. Osaamisen seurannan ja itsearvioinnin tueksi on laadittu koulujen käyttöön digiosaamisen taitotasojen kuvaukset (Luku 7. Arviointi). Kuva 13. Osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämiseksi kohdennetaan koulutusta ja Tutor ohjausta. Kohdentaminen perustuu osaamistarpeiden kartoituksesta saatuun tietoon. Koulutus ja ohjaus kohdentuvat taitotason mukaan aloittelevaan, etenevään ja edistyneeseen osaamiseen. Tavoitteena on antaa kullakin taitotasolla mahdollisimman oikeaaikaista koulutusta, tukea ja materiaalia. Koulutus ja ohjaus toteutetaan ensisijaisesti pienryhmämuotoisesti kouluille tuotuna sekä palvelualueella järjestettynä ohjattuna toimintana. Tilaisuudet tukevat myös opettajien verkostoitumista. Toiminnalla on tarkoitus tavoittaa mahdollisimman kattavasti kaikki opettajat. Vuosittain päivitettävä koulutuskalenteri ohjaa tilaisuuksien järjestelyitä. 15

16 Digiosaamisen edellytyksenä on varmistaa Tutor verkostossa toimivien riittävä osaaminen, kouluissa toteutettu tiimityö ja osaamisen jakaminen sekä koulun johdon osaamisen kehittäminen ja työkalujen käyttö. Koulun johdon tulee huolehtia koulun digiosaamisen itsearvioinnista ja koulun johtamisesta TVT- suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden suuntaan. Rehtoreille ja koulun johdolle tarjottava koulutus ohjaa koulun johtamista asetettujen tavoitteiden suuntaan. Kuva 14. Koulun TVT- strategia. Kuva 15. Osaamistarpeet. 16

17 Kuva 16. Mittaristo. Kuva 17. Kohdennettu koulutus ja Tutor ohjaus. 17

18 7. Arviointi Koulujen digitaalisen toimintakulttuurin ja opettajien sekä oppilaiden digiosaamisen kehittyminen vaativat systemaattista seurantaa. Koulun omaa arviointia varten on pedagogisen suunnitelman kolme osa-aluetta jaettu neljään taitotasoon. Taso 1 kuvaa tilannetta, jossa koulu on alimmalla tasolla kyseisen osa-alueen suhteen. Taso 4 taas kuvaa tilannetta, jossa koulu on jalkauttanut tavoitetilat parhaalle mahdolliselle tasolle 7.1. Digikulttuuri: Viestintä, vastuullisuus ja verkostoituminen Taso1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Viestintä tapahtuu pääosin wilman ja sähköpostin välitykseilä. Digitaalisesta viestinnästä ei ole suunnitelmaa ja vastuita ei ole nimetty tai jaettu. Henkilökunta hallitsee ohjelmien peruskäytön. Koulun johto vastaa viestinnästä. Koulussa on päivitetty tvt-suunnitelma. Henkilökunta voi hakeutua koulutukseen. Opettajia kannustetaan tehokkaaseen digitaalisten välineiden käyttöön viestinnässä. Henkilökunnalle on tarjottu mahdollisuuksia koulutukseen. Koulussa on käytössä jokin sosiaalisen median väline. Koulun viestintä tapahtuu digitaalisesti ja on suunniteltua. Tiedonhallinta on strukturoitua ja eri digitaalisten välineiden käyttö on ohjattua. Henkilökunta on koulutettu käyttämään ohjelmia tehokkaasti. Ohjelmien osaamisen kehittyminen perustuu osaamisen jakamiseen, Koulussa on käytössä erilaisia sosiaalisen median välineitä. 18

19 7.2. Omat taidot: Suunnittelu, tuottaminen ja arviointi Taso1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Valmiiden sähköisten materiaalien käyttö opetuksessa. Rehtori arvioi omien taitojen tasoa esim. lukuvuosisuunnitelman toimintakertomuksessa. Sähköisten materiaalien käyttö ja muokkaus, Asiakirjojen tallentaminen pilvipalveluihin, Henkilökunnan osaamisen tasoa arvioidaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Sähköisten materiaalien tuottaminen yhteistyössä kollegojen kanssa. Omien materiaalien julkaisu ja jakaminen verkossa. Henkilökunnalle tehdään säännollisesti osaamiskartoituksia, Henkilökunnalle tarjotaan yhteisiä koulutuksia. Pilvipalvelujen aktiivinen ja monipuolinen käyttö. Oppimateriaalin käyttäminen, tuottaminen ja jakaminen sekä yhteiskäyttö. Kuvien, videoiden ja äänen muokkaus sekä käyttö opetuksessa. Henkilökunnalle tehdään säännöllisiä osaamiskartoituksia, joiden pohjalta laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma Tiedonhallinta: Tutkiva ja luova työskentely Taso1 Taso2 Taso3 Taso4 Digitaalisen materiaalin hyo dynta minen ei olennaisesti lisa a kykya edista a oppimista. Osa digitalisaation hyo dyista on selva sti na hta vissa, mutta koulussa on edelleen paljon ka ytta ma tto mia mahdollisuuksia saada enemma n lisa arvoa digitalisuudesta. Digitalisuuden hyo dynta misella lisa ta a n tehokkaasti koulun kykya toteuttaa syva oppimista. Johtajat osaavat selkea sti kuvata ja viestia digitalisaation tuomat hyo dyt ja heilla on jatkoideoita siita, miten hyo dynta a digitalisaatiota. Digitalisen materiaalin ka ytto ja analysointi on luonteva osa jokapa iva ista toimintaa ja kattaa koko koulun. Digitalisaatio lisa a ka ytto o notetun syva oppimisen laatua ja merkitysta Johtajat ja opettajat ovat ta ysin selvilla siita, miten digitalisaatio on lisa nnyt heida n tyo nsa vaikuttavuutta ja merkitytysta. Koulut tekevät lukuvuosisuunnitelmaan TVT-toimintasuunnitelman. Suunnitelmassa koulut kuvaavat oman TVT-toiminnan tavoitteet lukuvuodelle. 19

20 Koulujen vuosittain tehtävän CAF-arvioinnin (kohta 4.5) yhteydessä koulut arvioivat omia keinoja teknologian hallinnassa. Koulut arvioivat omaa teknologian hallintaa esim. seuraavien osa-alueiden kautta: Olemme onnistuneet käyttämään teknologiaa tavoitteiden saavuttamista edistävästi. Tieto- ja viestintätekniset ratkaisumme ovat suunnitelmallisia ja vastaavat nykyisen kehityksen haasteisiin. Olemme mahdollistaneet TVT-laitteiden opetuskäytön asianmukaisilla laitteilla ja niiden sijoittelulla. Olemme huolehtineet riittävästä pedagogisesta ja teknisestä tuesta teknologian hyödyntämisessä. Tieto- ja viestintätekninen laitteistomme tukee oppilaiden monipuolista oppimista. 20