VERKKO-OPETUKSEN SUUNNITTELU. Leena Hiltunen Jyväskylän yliopisto OSA 1. KAIKKIALLA Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 VERKKO-OPETUKSEN SUUNNITTELU Leena Hiltunen Jyväskylän yliopisto OSA 1

2 Millä mielellä olette tänään liikkeellä aiheen tiimoilta? 5

3 Puheenaiheina tänään Verkko-opetuksen suunnittelun periaatteet Suunnitteluprosessin mallintaminen Tausta-analyysi ja osaamistavoitteiden asettaminen Mitä asioita pedagogisessa suunnittelussa kannattaa huomioida?

4 Suunnittelun periaatteita Suunnittelussa pedagogiikka ja tekniikka käsikädessä Ideaalia olisi suunnitella pedagogiikka edellä, mutta käytännössä kuitenkin mahdotonta Eri oppilaitoksilla ja yksiköillä käytössä eri alustoja, joilla verkko-opetus toteutettava Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteinen kehittäminen Harvemmin kannattaa tehdä ns. kertakäyttöistä verkkototeutusta Kerralla ei tarvitse saada tehtyä maailman parasta verkkokurssia Verkko-opetuksen jatkuva kehittäminen

5 Mikä verkko-opetuksen suunnittelussa on tähän mennessä ollut haasteellisinta? 1. En ole aiemmin suunnitellut verkko-opetusta, joten kaikki on uutta. 2. Vaikea hahmottaa mistä lähteä liikkeelle. 3. Aikaa suunnittelulle on vaikea löytää muun työn ohessa. 4. Sopivien pedagogisten ideoiden kehittely tai sisällön suunnittelu ja rajaaminen. 55. Tekniset haasteet Moodle Roomsin kanssa.

6 Suunnitteluprosessi Toistava ja täydentävä suunnitteluprosessi Voit aloittaa pienemmällä osalla ja täydentää sitä ajan kanssa Sisällönsuunnittelu Jatkokehitys Pedagoginen suunnittelu Voit toistaa sykliä niin monta kertaa kuin on tarpeen Toteutus ja testaus Taustaanalyysi Tekninen suunnittelu Hiltunen (2005, 2010)

7 TAUSTA- ANALYYSI

8 Tausta-analyysi Suunnitellun opintojakson toteutettavuuteen ja käyttökelpoisuuteen vaikuttavien taustatekijöiden kartoittaminen Syyt verkkototeutukselle Verkkototeutuksen edut perinteiseen toteutukseen verrattuna Verkon käyttö ja rooli Opintojakson rakenne Tuleva kohderyhmä tai mahdolliset opiskelijat ja heidän tiedot ja taidot erilaisten oppijoiden huomioiminen Käytettävissä oleva aika ja resurssit Opintojakson perusidea, keskeisimmät käsitteet ja tavoite osaamistavoitteet Tekijänoikeudet sekä muut sisällöntuotantoon liittyvät sopimusasiat Muut toteutusta rajoittavat tekijät Riskianalyysi

9 Opintojakson rakenne Miten jäsennämme kurssia ja millaisia pedagogisia malleja toteutamme? Sisällön jäsentämisellä voimme ohjata oppijaa käymään sisältöä läpi tietyssä, haluamassamme järjestyksessä. ei aina tue oppijan omaa ajattelumaailmaa ja saattaa siten jopa estää oppimista toteutetaan yleensä opetussuunnitelmamallien avulla

10 Lineaarisesti etenevä opetussuunnitelmamalli Haaroittuva opetussuunnitelmamalli Aihe 1 Aihe 2 Aihe 3 Hypertekstiin perustuva opetussuunnitelmamalli Opiskelijajohtoinen opetussuunnitelmamalli

11 Kohderyhmä Mieti kenelle oman verkkokurssisi suuntaat ja pitäydy siinä; kaikkea kaikille periaatteella on todella vaikea suunnitella hyvää verkkokurssia Erilaisten oppijoiden huomioiminen; tarjoa vaihtelevasti tukea erilaisille oppijoille Kohderyhmä vaikuttaa suurelta osin mm. seuraaviin seikkoihin: mikä on opiskelijoiden lähtötaso mitä opiskelijoiden odotetaan oppivan millaista sisältöä opintojaksolla kannattaa opettaa millaisia oppimistehtäviä opintojaksolla kannattaa tehdä millaisia pedagogisia lähestymistapoja opintojaksolla kannattaa käyttää kuinka paljon ohjausta tarvitaan miten opintosuoritukset kannattaa arvioida millaista palautetta kannattaa/täytyy antaa ja kuinka paljon miten opintojakson laatua arvioidaan

12 Osaamistavoitteet (1) Millaiset tavoitteet oppimiselle asetetaan? Taustalla opetussuunnitelma tai opintojakson tavoite ja sisältö, jotka sanelevat raamit myös oppimisen tavoitteille Mitä oppija osaa, ymmärtää ja/tai tietää opintojakson suoritettuaan Mitä hänen on opintojakson aikana tarkoitus oppia, osata,... pohjana myös tehtävien asettelussa ja oppimisen arvioinnissa (tavoitetasot) tärkeitä myös oppijalle, sillä ne antavat paremman kokonaiskuvan opiskeltavasta asiasta ja ne vaikuttavat oleellisesti myös oppijan motivaatioon, aktiivisuuteen sekä opiskelustrategioihin Voidaan koota tavoitelauseiksi Tulisi kirjata mahdollisimman konkreettisessa ja kuvaavassa muodossa Bloomin taksonomia ja osaamista kuvaavat verbit

13 Osaamistavoitteet verbeinä uuden luominen soveltaminen perusosaaminen

14 Millaisia oppimistekoja opiskelijat tekevät oppiakseen?

15 Opintojaksokuvaus tai ammattitaitovaatimukset Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla, visualisoimalla ja tulostamalla Opiskelija pääsee opiskelemaan Opiskelijalla on mahdollisuus Pääset perehtymään kahvilan ruoka- ja juomavalikoimaan Suorittamalla Lisäksi saat ohjeet Opiskelija osallistuu kansainväliseen liiketoimintaan, jolloin hän suunnittelee kansainvälisiä palvelee kansainvälisiä tekee yhteistyötä hyödyntää alakohtaista arvioi omaa työtä vs. osaamistavoitteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä ehostuksia arkeen, juhlaan tehdä ripsien ja kulmien tehdä pohjameikin peittää ehostuksella Opintojakson tai tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa ja pystyy nimeämään selittää ratkaista analysoida vertailla suunnitella ja tuottaa

16 Tehtävä 1 Kirjaa opintojakson ja/tai tutkinnon osan osaamistavoitteet käyttämällä Bloomin taksonomian mukaisia aktiivisia verbejä. Opintojakson/tutkinnon osan suoritettuaan opiskelija tunnistaa osaa valmistaa osaa vertailla osaa määritellä

17 PEDAGOGINEN SUUNNITTELU

18 Verkkokurssin perusidea Yksin vai yhdessä? Pareittain vai ryhmässä? Opettaja- vai opiskelijalähtöisesti? Ohjatusti vai itsenäisesti?

19 Verkko-oppimista edistävät tekijät (1) oppimisen transfer: käytännön hyöty, hyödyntäminen muissa yhteyksissä, ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen yhteistoiminnallisuus: keskustelu muiden kanssa auttaa oppimaan, sitoutuminen toimimaan yhdessä, palautteen antaminen muille intentionaalisuus ja aktiivisuus: oman aikataulun suunnitteleminen, oman opiskelun ohjaaminen, omaan tahtiin eteneminen, omat henkilökohtaiset tavoitteet

20 Verkko-oppimista edistävät tekijät (2) opettajan palaute ja tuki: opettajan palaute edistymisestä, yksilöllinen palaute oppimisesta, opiskelijoiden aktiivisuuden tukeminen konstruktiivisuus: uusien asioiden liittyminen aiemmin opiskeltuun tietoon, aikaisempien tietojen hyödyntäminen, käytännön kokemuksen soveltaminen yksilöllinen oppimisympäristö: opiskelijan yksilöllisen tai erilaisen lähtötason huomioiminen

21 Verkko-oppimista estävät tekijät (1) Eristyneisyys ja yksinäisyys: opiskelutovereihin tutustumisen puuttuminen, etäisyys muista opiskelijoista, toisen ilmeiden näkemisen puuttuminen ajanhallinnan vaikeudet: vaikeuksia löytää aikaa opiskelulle, vaikeuksia suunnitellun aikataulun noudattamisessa, vaikeuksia opintojen liittämisessä muuhun elämäntilanteeseen

22 Verkko-oppimista estävät tekijät (2) verkkokeskustelun outous: vaikeudet ilmaista itseään tuntemattomille sekä kirjoittamalla, yhteiseen keskusteluun osallistuminen vaikeaa henkilökohtaisen palautteen ja ohjauksen puute: palaute oppimisesta sekä opintojen ohjaaminen puutteellista, opettaja vaikeasti tavoitettavissa oppisisältöjen liian vaativa taso: tiedon suuri määrä, liian suuri vastuu omasta oppimisesta

23 Verkko-oppimista estävät tekijät (3) verkko-oppimisympäristön hahmottamisen vaikeus: linkkipolkujen hahmottaminen ja linkkien hyödyntäminen puutteellista tietotekniikan ongelmat: tehtävien tallentaminen, keskusteluihin osallistuminen, tarvittavien ohjelmien asentaminen

24 Mielekkään oppimisen periaatteet (1) aktiivisuus: opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita osallistuen opittavan tiedon tuottamiseen; opiskelijat itse vastuussa omasta oppimisestaan konstruktiivisuus: opiskelija on aktiivinen tietojen ja taitojen rakentaja; opiskelija rakentaa uutta tietoa aikaisemman tiedon pohjalta; luo keskustelemalla yhteistä ymmärrystä uusista asioista ja siten rakentaa uutta tietoa

25 Mielekkään oppimisen periaatteet (2) yhteistoiminnallisuus: opiskelijat työskentelevät yhdessä ja rakentavat uutta tietoa yhteistyössä toistensa kanssa käyttäen hyödyksi toistensa tietoja ja taitoja; muodostavat oppijayhteisön, jossa keskistä vuorovaikutus ja yhteinen toiminta; yhteisten keskustelujen ja tehtävien hyödyntäminen; tavoitteena dialogisuus intentionaalisuus eli tavoitteellisuus: opiskelija määrä ja asettaa itse omat tavoitteensa; vastuu tavoitteiden saavuttamisesta opiskelijalla itsellään; opiskelijat yrittävät aktiivisesti ja halukkaasti saavuttaa asettamansa tavoitteet

26 Mielekkään oppimisen periaatteet (3) kontekstuaalisuus eli tilannesidonnaisuus: oppimistehtävät liittyvät opiskelijan todelliseen elämään tai ne ovat todellisen elämän simulaatioita; opiskeltavat asiat nivoutuvat muihin elämänalueisiin, jolloin opitut asiat siirrettävissä myös muille elämänalueille, kuten työhön ja vapaa-aikaan reflektiivisyys eli itseohjautuvuus: opiskelijat ilmaisevat mitä he ovat oppineet ja tarkastelevat oppimisprosessin edellyttämiä ajatteluprosesseja ja päätöksiä; opiskelijat analysoivat itse omaa oppimistaan ja ottavat siitä yhä enemmän vastuuta; apuna erilaiset itsearviointimenetelmät, kuten oppimispäiväkirjat tai itsearviointitehtävät

27 Mielekkään oppimisen periaatteet (4) yksilöllisyys: mm. opiskelijan aiemmista tiedoista, taidoista, osaamisesta ja motivaatiosta johtuvien erojen huomioiminen toteutuksessa siirtovaikutus eli transfer: opittavan asian soveltaminen muihin opittaviin tai jo opittuihin asioihin; opitun asian käyttäminen uusissa yhteyksissä

28 Antoisien oppimiskokemusten määrittely (1) Emotionaalinen sitoutuminen oppimistapahtumaan: Oppimiskokemuksen relevanttius tulee esiin emotionaalisena sitoutumisena, joka saattaa voimakkaimmillaan ilmetä "rakkautena" opittavaa asiaa kohtaan tai kiukustumisena ja turhautumisena siihen, että itse tärkeäksi kokemastaan asiasta ei saanut oppimistilanteessa asianmukaista ja riittävää tietoa. Reflektio: Mahdollisuus pysähtyä analysoimaan ja tutkimaan opiskelijan omia olettamuksia opittavasta asiasta

29 Antoisien oppimiskokemusten määrittely (2) Mahdollisuus tarkastella asioita erilaisista näkökulmista: Tietoisuus erilaisten näkökulmien olemassaolosta tulee esiin mm. siten, että oppimistilanteessa saattaa toimia erilaisissa rooleissa, ei pelkästään tiedon vastaanottajana. Autonomia: Autonomia merkitsee prosessina tapahtumasarjaa, jossa opiskelijat asettavat itse oppimisen tavoitteet ja saivat mahdollisuuden suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa oppimistaan. Lopputuloksena autonomia tarkoittaa oppimiskokemuksen synnyttämää tunnetta siitä, että oppija on vähemmän riippuvainen auktoriteeteista ja samalla vahvistaa uskoa selviytyä itsenäisesti vaativimmistakin tehtävistä.

30 Antoisien oppimiskokemusten määrittely (3) Yhteistoiminta vertaisten tai asiantuntijan kanssa: Ongelmien ja ymmärtämisvaikeuksien jakaminen vertaisten kanssa rohkaisee ponnistelemaan ja luottamaan omiin mahdollisuuksiin. Asiantuntijan kanssa tapahtuva yhteistoiminta noudattaa mestari-oppipoika -asetelmaa. Asiantuntija on fasilitaattorin roolissa, joka toimi taustatukena. Dialogi: Keskustelu tarjoaa ennen kaikkea mahdollisuuden tarkastella ja tutkia omaa käsitystä suhteessa toisten näkemyksiin. Dialogiin kietoutuivat sekä yksilölliset tuntemukset että muiden osallistujien uudet ideat, jotka auttavat oppijaa ymmärtämään vaikeita teoreettisia käsitteitä ja ratkomaan käytännöllisiä ongelmia.

31 Muuttiko edelliset tutkimustulokset ajatuksianne verkkototeutuksen perusideasta? Yksin vai yhdessä? Pareittain vai ryhmässä? Opettaja- vai opiskelijalähtöisesti? Ohjatusti vai itsenäisesti?

32 asiantuntijakeskeinen ongelmakeskeinen materiaalikeskeinen Toimintastrategian valinta tehtäväkeskeinen vuorovaikutuskeskeinen vertaistyöskentelykeskeinen

33 Pedagogisen mallin valinta Pedagogisen mallin valinta voi olla joskus haastava tehtävä. Mallia valittaessa tulisi pohtia seuraavia kysymyksiä: Edellytetäänkö opiskelijoilta itseohjautuvaa (autonomista) työskentelyä vai onko kyseessä ennemminkin ohjattu (kontrolloitu) toiminta? Tapahtuuko oppiminen yksilöllisesti vai ryhmässä? Onko opetus tiedon jakamista vai edellytetäänkö oppijoilta tiedon konstruointia ja oman tiedon tuottamista? Kuinka oppimista arvioidaan?

34 Tutkiva oppiminen

35 Ongelmalähtöinen oppiminen

36

37 Käänteinen oppiminen Käsiteltävää asiaa tai ilmiötä taustoittavaan teoreettiseen taustamateriaaliin, esim. videoihin tai kirjallisuuteen tutustuminen synkronisesti Käsiteltävän asian tai ilmiön soveltaminen, esim. harjoitustyössä tai käytännön harjoitteessa Käsiteltävää asiaa tai ilmiötä jäsentävät vuorovaikutteiset oppimistehtävät asynkronisesti

38 Verkko-opetuksen pedagogisia malleja Simulaatio ja simulaatiopelit oppimisessa Ruohomäki 1994; Lehtonen 2005 oppijakeskeinen oppiminen aktivoivien menetelmien avulla Ongelmalähtöinen oppiminen (Problem-based learning) Boud & Feletti 1999; Poikela 2002 Kognitiivinen oppipoikamalli (Cognitive apprenticeship) Collins, Brown & Newman 1989; Järvelä 1996 oppijat mukana opetuksen suunnittelussa, kysymysten asettalussa ja yhteenvetojen laadinnassa Aktivoiva opetus (Activating instruction) Lonka & Lonka 1991 DIANA-malli (DIalogic Authentic Netlearning Activity) Aarnio & Enqvist 2001 Jaettu / hajautettu asiantuntijuus (Distributed cognition) Oatley 1990 Vastavuoronen opettaminen (Recipocal teaching) Palinscar & Brown 1984 yhteistoiminnallisuus Kognitiivinen koflikti Alamäki & Luukkonen 2002 Ankkuroitu opetus (Anchored instruction) CTGV 1993 Pedagogiset menetelmät Syventyvä osallistuminen (Legitimate peripheral participation) Lave & Wagner 1993 Designin kautta oppiminen (Design-based learning) Lehrer, Erickson & Connell 1994 Projektioppiminen (Project-based learning) Lifländer 2003; Tynjälä 1999 Tutkiva oppiminen (Discovery learning) Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999, 2004; Scardamalia & Bereiter 1994 Case-oppiminen (Case-based learning) Silander 2002; Alamäki & Luukkonen 2002 aktiviteetit sidottu reaalimaailman tilanteisiin Suggestiopohjainen oppiminen (mielikuvaoppiminen) Lindh 1998 noviisista asiantuntijaksi kehittyminen osana asiantuntijayhteisöä Tutkimus- ja seikkailumatka Alamäki & Luukkonen 2002

39 Tiedon omaksumiseen tähtäävät mallit Pääpaino ennalta määrätyn tiedon ja tietämyksen omaksumisessa sekä yksilöllisessä oppimisessa metakognitiivinen (ajattelu ja oppimisen suunnittelu) kognitiivinen (aktiivinen osallistuminen oppimisprosessiin) sosiaalinen/tunnepitoinen (vuorovaikutusta muiden kanssa ja tunteiden hallintaa) Omaksumiseen, opiskelijan ymmärryksen ja ongelmanratkaisukyvyn kehittymiseen tähtääviä malleja ovat mm. seuraavat suuntaukset: tutkiva ja ongelmakeskeinen oppiminen oppimisprosessiperustainen opetus (oppimistilanteiden suunnittelu) kokemuksellinen, elämyksellinen ja toiminnallinen lähestymistapa

40 Osallistumiseen tähtäävät mallit Osallistumiseen tähtäävissä malleissa keskeisessä roolissa on dialogi ja vuorovaikutus. Tavoitteena on tulla osaksi oppivaa yhteisöä, oppia osallistumalla ja antaa oma panostuksensa yhteiseksi hyväksi. Osallistuvaa lähestymistapaa tukevia suuntauksia ovat mm. dialoginen oppiminen: DIANA-malli yhteistoiminnallinen oppiminen verkkoperustainen yhteisöllinen oppiminen (CSCL)

41 Pedagoginen suunnittelu (1) Millaisia pedagogisia valintoja käytetään? Miten tiettyä sisältöä kannattaa opettaa? Mitä lisäarvoa TVT tuo juuri ko. oppimis- tai opetustilanteeseen? Miten oppijat toimivat yhteisönä? Miten ryhmän saa työskentelemään yhteistyössä annettujen tai esiin tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi? Tuetaanko TVT:llä ryhmän vai yksilön työskentelyä? Miten tuetaan ns. älykästä aktiivisuutta; ts. ryhmän voimavarojen hyödyntämistä ja jaettua asiantuntijuutta?

42 Tehtävä 2 Millaiset pedagogisen perusratkaisut omaan toteutukseenne valitsette?

43 Kysyttävää? It is what we know already that often prevents us from learning - Claude Bernard -

44 Lähteitä Hiltunen, L. (2005). Web course design with topic-case driven methodology. Jyväskylä licentiate theses in computing, 1 Hiltunen, L. (2010). Enhancing web course design using action research. Jyväskylä studies in computing, 125 Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen, L. (2001). Tutkiva oppiminen: Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY Portimojärvi, T. & Donnelly, R. (2006). Ongelmaperustaista oppimista verkossa. Teoksessa Portimojärvi, T. (toim.), Ongelmaperustaisen oppimisen verkko. Tampere University Press AT21CS (2010). Draft White Paper 1, Defining 21st century skills. res/19b b b e1e8171a/115804/defining21st centuryskills.pdf Norrena, J. (2013) Opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä - Jos haluat opettaa noita taitoja, sinun on ensin hallittava ne itse, Jyväskylä studies in computing, 169 Norrena, J. (2012), Oppimistehtävien ulottuvuudet - LEAP21 Learning Educators, Advancing Pedagogy for the 21 st century opas työpajakoulutuksiin osallistuville /41742