SOTE-UUDISTUS -vaikutus ikäihmisten palveluihin

Transkriptio

1 SOTE-UUDISTUS -vaikutus ikäihmisten palveluihin Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Oulun kaupunki

2 Uusi sote-rakenne

3 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen -

4 Etunimi Sukunimi

5 -

6 Kiireetön hoito ulkomailla Sote-keskus ja suun hoidon yksikkö x1/v Maksuseteli Väliaikainen sote-keskus, suunhoidon yksikkö ja liikelaitoksen yksikkö Toistuvat asiakassuhteet, saman hoitojakson aikana Asiakasseteli / henk.koht. budjetti Maakunnan liikelaitoksen toimipiste

7 Palvelujen valintaan saa apua Verkkopalvelut, asiakasneuvojat ja palveluohjaajat opastavat asiakasta sopivien palvelujen valinnassa. Erityistä apua tarvitseva henkilö voi saada tukihenkilön, joka selvittää vaihtoehdot siten, että asiakas ymmärtää ja voi tehdä ratkaisut omaehtoisesti. Jos asiakas ei halua itse valita palvelua, maakunnan liikelaitos ohjaa sopivaan palveluun

8 -

9 -

10 PoPSTer-hanke Ikäihmisten palvelujen työryhmän loppuraportti

11 Nykytilan analyysi 1/2 1. Pohjois-Pohjanmaa on nopeimmin ikääntyvä maakunta 2. Suurin osa ikäihmisistä pärjää kotonaan läheistensä tuella käyttäen perusterveydenhuollon palveluja (70% 75v. täyttäneistä) 3. Pohjois-Pohjanmaalla vähiten yksin asuvia (75v. täyttäneet) verrattuna koko maahan 4. Pohjois-Pohjanmaalla on hieman enemmän eläkkeensaajan hoitotuen saajia/1000 asukasta kuin muissa maakunnissa, kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria 5. Vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavien määrä puolitoistakertaistuu vuoteen 2030 mennessä 11

12 Nykytilan analyysi 2/2 6. Palvelurakenne (75 vuotta täyttäneet) v. 2015: 1. Kotona asuvien kattavuus alle suosituksen (91-92%), 7 kuntaa ylittää 2. Tehostetussa palveluasumisessa asuvien kattavuus ylittää suosituksen (6-7%), 11 kuntaa yli 10% 3. Laitoshoidon kattavuus suosituksen mukainen (2-3%), 6 kuntaa ylittää 3% 7. Palveluiden saanti (75 vuotta täyttäneet) v. 2014: 1. Säännöllistä kotihoitoa saavien kattavuus yli suosituksen, (13-14%), 7 kuntaa yli 20%, selkeitä eroja kunnittain 2. Omaishoidon tuki suosituksen mukainen (6-7%), selkeitä eroja kunnittain 3. Säännöllistä kotihoitoa saa Pohjois-Pohjanmaalla hyvin erilaisilla perusteilla 8. Säännöllisen kotihoidon asiakkaista erittäin matalan intensiteetin asiakkaita ovat n. 38% maakunnan asiakkaista (palvelua alle 9 käyntiä/kk) v PALVELURAKENNE LIIAN YMPÄRIVUOROKAUTISHOITOPAINOTTEINEN, ALUEELLISET EROT SUURIA JA PALVELURAKENNE HETEROGEENINEN KOTONA ASUVIEN OSUUS ALLE TAVOITTEEN, VAIKKA SÄÄNNÖLLINEN KOTIHOIDON JA OMAISHOIDON TUEN KATTAVUUS KORKEITA 12

13 Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja kunnat: Vanhuspalvelujen rakenne, % 75 vuotta täyttäneistä vuonna , ,6 4 3,5 3, ,7 3,9 2,6 0 7,4 11,3 10 7,7 7,4 7,1 7 7,4 12,1 5, ,2 11,4 12,5 10,7 9,8 5,9 5,4 7,9 8,1 6,5 7,3 4,6 12,8 9,9 6,2 7,5 14,1 13,2 6,6 9,3 90,4 88,7 89,7 90,7 87,9 90,3 91,5 92,3 92,6 92,4 88,4 88,6 87,8 87,7 87,3 88,7 90,6 90,9 88,1 90,2 90,3 90,7 92,4 91,1 86,7 88,5 89,8 92,7 90,2 84,5 85,7 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 19,4 16,2 14,9 8,3 6,1 6,4 6,9 5,1 4,5 18,9 14,3 13,2 7,3 3 3,5 9,8 6,6 19,3 16,7 15,7 14,5 14,1 5,8 6,1 5,1 3,2 2,6 18 8,3 11,6 11,5 6 6,4 19 8,1 23,7 22,6 23,5 21,1 20,5 18,7 19,2 21,3 22,9 15,9 12,7 13,4 11,2 10,5 8,1 6,8 5,2 6,1 4,3 5 3,2 4 4,2 0,7 16,8 6,9 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 0 Lähde: Sotkanet 2017, indikaattorit 1570, 3261, 3367, 3262,

14 Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa - Pohjois-Pohjanmaalla on jo kokemusta ja osaamista palvelujen/toimintojen yhdistämisestä ja kehittämisestä - Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja on olemassa, mutta niiden suunnitelmallisuutta ja samansisältöisyyttä tulee vahvistaa - Palveluohjauksella on hyvät lähtökohdat, mutta sitä tulee vahvistaa yhtenäisen toimintamallin ja saavutettavuuden näkökulmasta - Omaishoitoon, vuorohoitoon ja päivätoimintaan jo toimivia malleja, mutta tarvitaan yhtenäiset toimintaperiaatteet - Perhehoitoa on jonkin verran olemassa, mutta sen vahvistaminen on tärkeää - Monipuolista asiantuntijuutta on jo tarjolla mm. muistihoitajatoiminta, mutta näiden lisäksi tulee vahvistaa ja laajentaa esim. psykiatrista ja geriatrista asiantuntijuutta ja verkostomaista toimintaa - Ennakkoluuloton kokeilukulttuuri, teknologiaa hyödynnetään jo jonkin verran - Asiakasprosesseja kehitetty ja mm. kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä käytössä usealla toimijalla - RAI (Resident Assessment Instrument) osittain jo käytössä 14

15 Nykytilan ongelmakohdat - Liikunta- ja kulttuuri yms. palvelut eivät integroidu saumattomasti palvelurakenteeseen - Järjestelmällinen varhainen puuttuminen ikäihmisten tilanteisiin kaikissa palveluissa hajanaista - Palveluohjausmallit ja -kriteerit sekä asiakas/palvelumaksut eivät ole yhtenäiset yhdenvertaisuus palveluissa maakuntatasolla ei toteudu - Asiakkaan ja omaisen osallisuus vähäistä palvelusuunnittelussa - Helppo yhteydensaanti ja avun saaminen ei toteudu aina nopeasti - Kotona-asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima suppea ja teknologian hyödyntäminen vähäistä ja yksipuolista - 24/7 kotihoito ei toteudu koko maakunnassa - Kotona-asumista ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen vähäisyys (mm. fysio-, toiminta- ja psykoterapia) Yhdyspinnat mielenterveys- ja kuntoutuspalveluihin vaativat kehittämistä - Liian raskaat palvelut (esim. akuuttihoidon jälkeen palvelupäätökset tehdään liian nopeasti) ja palveluratkaisut jäykkiä, asiakaskohtainen joustavuus vähäistä - Laitoshoidon purkamisessa vaihtoehtona ollut tehostettu palveluasuminen eikä niinkään kotihoidon kehittäminen jolloin asumispalvelutuotanto muotoutunut yksipuoliseksi, pääsääntöisesti tehostetuksi palveluasumista. 15

16 Nykytilan kehittämistarpeet 1. Ikäihmisen näkeminen subjektina, valintoja tekevänä eikä tuen ja avun saajana, palvelujen kohteena, tulee luoda toimintamallit jossa asiakkaan, omaisten ja verkostojen osallisuus mahdollistuu ja yhteistyö lisääntyy 2. 24/7 yhteydensaantikeskus, jossa monikanavainen (erityisesti digitaalinen) ohjaus ja neuvonta, yhden kontaktin yhteydensaantikanava tietyille asiakkaille/omaisille, palveluiden koordinointi ja tuki (esim. 24/7 kotihoito, turvahälytysten vastaanotto) sekä hoito- ja palveluketjujen tiedonkulun ja toimivuuden turvaaminen (esim. kotiutus) 3. Kotona asumista tukevat päivystysratkaisut, joiden tavoitteena mm. yhteispäivystyksen käytön tarpeen väheneminen sekä kotona asumisen ensisijaisuuden vaikutukset myös mm. apuvälinepalveluihin, lääkehoidon ratkaisuihin (mm. saattohoitovaiheessa olevan asiakkaan kivunhoidon turvaaminen) 4. yhtenäiset toimintamallit hyvinvointia edistäviin palveluihin (mm. ikäihmisten terveystarkastukset, hyvinvointia edistävät kotikäynnit, joilla otetaan huomioon myös mm. kuntien liikunta- ja kulttuuripalvelut ym. palvelut sekä laajasti kotona asumista tukevat palvelut) 5. yhtenäinen palveluohjausrakenne ja kriteerit (mm. kotiin annettavat ja kotona asumista tukevat palvelut, omaishoidon tuki, ympärivuorokautiset palvelut) 6. yhtenäiset asiakas- ja palvelumaksuperusteet 7. erilaisten teknologisten ratkaisujen ennakkoluuloton käyttöönotto, siten että uusi tapa houkutteleva 8. Monipuoliset toimintamalli, joiden kautta saavutetaan yhteiset tavoitteet, mm. hoitamisen kulttuurista arjessa avustamiseen, toimintakyvyn tukemiseen ja kuntoutuksen kulttuuriin ja toimintaan 9. omaishoidon (ml. etäomaishoitajuus) ja perhehoidon lisääminen, monipuolistaminen ja mahdollisimman yksilölliset ratkaisut 10. monituottajuuden ja palvelujen uusien rahoitusmallien hyödyntäminen oman näköisen arjen mahdollistamiseksi 16

17 Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos 1/2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen VOIMAKAS KASVU Omaishoito ENNALLAAN TAI LIEVÄ KASVU Kotona asumisen tuki VOIMAKAS KASVU 17

18 Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos 2/2 Perhehoito KASVU Asumispalvelut MONIPUOLISTUMINEN JA LIEVÄ KASVU Laitoshoito VOIMAKAS VÄHENEMINEN 18

19 Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Taloudelliset tavoitteet 35 M jakaantuminen 1,5 0,5 0,5 Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Palvelukokonaisuud et Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto 3, (sis. muut) Kokonaisoptimointi ja resurssien uudelleen allokointi 19

20 Palveluiden kokonaisuus. Mitkä palvelut asiakas saa kotiin tai taskuun? (Digi on liki) neuvonta ja ohjaus eri kanavia käyttäen yhteydensaanti 24/7 (tietyille asiakkaille, esim. omaishoitoperheet, kotihoito) hyvinvointia edistävät, ennakoivat kotikäynnit yhteisölliset digitaaliset palvelut kotona asumisen tuki 24/7 Mitkä palvelut asiakas saa lähellä kotia (esim. kauppa, päiväkoti, koulu)? Sähköisten palveluiden pisteet esim. kaupassa, koululla, kirjasto Jalkautuvat/pyörillä olevat palvelut Ateriapalveluissa, kauppapalveluissa ja päivätoimin noissa uusia ratkaisuja (esim. kylätalot, asukastuvat, koulut, kauppa, päiväkodeista, matkailualan yritykset, kotiäidit,naapurit jne.) Yhteiset tilaisuudet esim. kerhot, ryhmät, jumppahetket, elokuvien katselu (lähetetään diginä eritahoilta) Mitkä palvelut asiakas saa kuntakeskuksessa? - Kuntouttava päivätoiminta - Asumispalveluja 20

21 Palveluiden kokonaisuus Mitkä palvelut asiakas saa laajemmalla toiminta-alueella? - Kuntouttava päivätoiminta joillekin ns. erityisryhmälle (esim. työikäiset muistisairaat) - Asumispalveluja - Sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikaislaitoshoito - Sosiaalihuoltolain mukainen pitkäaikaislaitoshoito (siirtymäaiheen ajan) Mitkä palvelut asiakas saa maakunnallisesti koottuina? - 24/7 yhteydenottokeskus (kuva dia 31) - Erityisryhmien esim. psykogeriatriset asumispalvelut - Sosiaalihuoltolain mukainen pitkäaikaislaitoshoito (siirtymäaiheen jälkeen) Mitkä palvelut asiakas saa yhteistyöalueella (erva) vaativa erikoissairaanhoito Mitä tulisi toteuttaa liikkuvina palveluina kotiin, lähelle kotia tai kuntakeskukseen? Näissä palveluissa on potentiaalia ideoida, kehittää ja hyödyntää ennakkoluulottomasti Hyödynnetään liikkuvaa työtä tekeviä kumppaneita esim. seurakunta, vartiointi, posti, taksi, kirjastoautot, ym. Ohjaus ja neuvonta, päivätoiminta, kirjasto, harrasteet, musiikki- ja liikuntapalvelut esim. seniorineuvonta (tuki ja ohjaus), terveyspalvelut mm. rokotukset, hoitajan vastaanottoa 21

22 24/7 yhteydensaantikeskuksen toiminta-alue Reisjä rvi Ympyrässä: 24/7 yhteydensaanti (tietyt asiakasryhmät, kotiutustilanteet, konsultoinnit, turvahälytysten vastaanotto,) + kolmiot toiminnot Kolmioissa: kotona asumista tukevan teknologian hallinnointi, kotihoidon toiminnanohjaus ja optimointi, virtuaaliset kotikäynnit 22

23 Ehdotus palveluverkoksi: Sosiaalihuoltolain mukainen pitkäaikaislaitoshoito TAVOITTEET: ensimmäisessä vaiheessa korkeintaan n. 1% 75 vuotta täyttäneistä varataan pitkäaikaislaitoshoidon paikka (= n. 300 paikkaa) Paikat varataan mm. seuraaville asiakasryhmille: psykogeriatriatriset ikäihmiset käytösoireiset ikäihmiset terveydentilaltaan epävakaat jatkuvaa tehostettua valvontaa tarvitsevat eristyspotilaat näillä paikoilla turvataan se, ettei kukaan asu pitkäaikaisesti sairaalassa näillä paikoilla ei asuta pitkäaikaisesti, vaan ainoastaan tarpeen ajan perusteluna osaamisen ja erityisvälineistön keskittäminen pitkäaikaislaitoshoidon paikat ovat nykyisen kanta- Oulun alueella, joten pystytään turvaamaan erityisosaaminen, lääketieteellinen tuki ja erityisvälineistö toisessa vaiheessa edetään jopa 0%:n pitkäaikaislaitoshoidon kattavuuteen maakunnallisen tilannearvion perusteella PITKÄAIKAISLAITOSHOIDON PAIKAT 2016 (KATTAVUUS 1,4%) Shl- laitoshoidossa Vastaajakunta paikat 2016 OULU 279 Kuusamo 0 Kalajoki, Merijärvi 0 Oulainen 0 Liminka 0 Ii 29 Pudasjärvi 0 Kuntayhtymä (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) 1 Kempele 0 Hailuoto 0 Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi 0 Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki 59 Haapavesi 12 Muhos 0 Tyrnävä 4 Taivalkoski 5 Utajärvi 15 Vaala 16 Siikalatva 10 Pyhäntä 2 Kaikki yhteensä

24 Ehdotus palveluverkoksi: Sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikaislaitoshoito Paikkoja varataan kaikkiaan vähintään 1%:lle 75 vuotta täyttäneille (n. 300 paikkaa) tarkentuu, kun saadaan lopullinen nykyinen paikkamäärä mikäli terveydenhuoltolain mukaisista lyhtyaikaishoidon paikkoja (ns. terveyskeskuksen vuodeosastopaikkoja) muutetaan shl:n mukaisiksi kuntoutuspaikoiksi, tulee niiden määrä sisällyttää n. 300 paikkaan) Omaishoidon lakisääteinen vapaa ja vuorohoito järjestetään pääasiassa tehostetussa palveluasumisessa ja perhehoidossa ja kotona asumista tukeva kuntoutus pääasiassa sosiaalihuoltolain mukaisilla laitoshoidon paikoilla LYHYTAIKAISHOIDON PAIKAT 2016 (KATTAVUUS N. 1%) Summa / lyhytaikaishoidon paikat (lkm) Organisaatio Vastaajakunta Summa Hyvinvointipalvelut OULU 126 Ikäihmisten palvelujen tulosalue Kuusamo 39 Kaupunki Kalajoki, Merijärvi 9 Oulainen 15 Limingan kunta Liminka 0 Oulunkaareen kuntayhtymä Ii 3 Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärvi 9 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymä (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) 29 Peruspalvelut/Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Kempele 4 Perusturvapalvelut Hailuoto 4 PPKY Selänne haapajärvi,pyhäjärvi,reisjärvi 41 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki 23 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Haapavesi 4 sote/vanhustyö Muhos 7 Vanhuspalvelut Tyrnävä 2 Kaikki yhteensä

25 Ehdotus palveluverkoksi: Asuminen Asumisen painopiste muutetaan tehostetusta palveluasumisesta yhteisölliseen asumiseen, välimuotoiseen asumiseen, perhehoitoon ja muuhun turvalliseen kotona asumiseen teknologiaa hyödyntäen Tehostettua palveluasumista järjestetään asiakkaille, joiden ympärivuorokautisessa tarpeessa turvallisuutta kotona asumisessa ei voida muilla tuen muodoilla, palveluilla ja teknologian hyödyntämisellä turvata 24/7 Tavoitteena on, että kaikkien kuntien alueella järjestetään tehostettua palveluasumista kuitenkin siten, että maakunnan liikelaitoksen yksiköt ovat tuotannollisesti tehokkaita (vähintään asukkaan kokonaisuus). Perusteluna yksikkökoolle on mm. yöaikaisen hoidon kalleus ja se, ettei perushenkilöstömitoitus (minimissään 0,50) riitä vastaamaan asukkaiden hoitoisuuden muutoksiin. Pienissä (alle 30-paikkaiset) yksiköissä yöhoidon järjestämisen kalleudesta johtuen yöaikaista henkilöstöä tulee hyödyntää mm. virtuaaliyökotihoidon järjestämisessä. Nykyiset kaikki maakunnan tehostetun palveluasumisen yksiköt eivät täytä luvanvaraiselle yksityiselle tehostetulle palveluasumiselle asetettuja nykyisiä vaatimuksia. Mikäli vaatimukset jatkossa ovat TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PAIKAT 2016 (KATTAVUUS 9,6%) 25

26 Vaikutukset PoPSTerin strategisiin päämääriin IHMINEN Mielekästä elämää kotona Vastuun ottoa ja osallisuutta Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä JOHTAMINEN Tieto hyötykäytössä Proaktiivinen ennakointi Muutoksen varmistaminen Mielekäs elämä syntyy yhdessä RESURSSIT JA TALOUS Vastuullinen kustannustehokkuus Kustannuskasvun puolittaminen Palvelurakenteen optimointi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Välitän ja otan vastuun Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille Ylpeys huippuosaamisesta PROSESSIT Kerralla kuntoon vastuullisesti Sähköistä aina kun mahdollista Vaikutuks et esitetään seuraavan dian taulukossa 26

27 Sairaala- ja vuodeosastopalv elut -12 M Sairaalahoitoa korvaavat palvelut +0,5 M Vastaanottopalv elut -4 M Tehostettu palveluasuminen, kotihoiva, sairaalahoitoa korvaavat muut palvelut +5,5 M Ikäihmisten palvelut -11 M Avopalveluiden vahvistaminen, sähköiset palvelut +1,5 M LUVUT TULEE TARKISTAA +1 M +0,5 M Ikäihmisten kuntoutuspalvelut +1 M Kuntoutus ja toimintakyky -0,5 M Ikäihmisten toimintakyvyn tuki ja kuntoutuspalvelut +1 M Välitön avun tarve -1 M Huom: kokonaisuus ja luvut tarkentuvat 27

28 Vuoropuhelu kunnan kanssa Kaavoitus-, tontti- ja asuntopolitiikka tulee tehdä yhteistyössä palveluja järjestävän maakunnan kanssa Korjaus- ja hissiavustusten hyödyntäminen Taloyhtiöiden kannustaminen yhteisöllisyyden tukemiseen Kuntien tärkeä viedä eteenpäin koko kuntaikäihmisen asialla periaatetta. Mikä sopii ikäihmisille, sopii kaikille Yhteistyö kuntien hyvinvointikertomuksen näkökulmasta, mm. yhteiset kehittämisen ja panostamisen painopisteet Yhteistyö kuntien kanssa ns. vanhuspalvelulain edellyttämässä suunnitelmassa toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi (siinä muodossa, kun tulee jatkossa olemaan) Ikäihmisten palveluohjauksessa tulee olla ajantasainen tieto eri kuntien liikunta, kulttuuri, vapaan sivistystyön, eri yritysten tarjoamista, seurakunnan ym. tarjoamista palveluista. 28

29 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Peruskunnan rooli ja vastuu erittäin tärkeä ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta, esim. design for all eli mikä sopii ikäihmisille sopii kaikille asumis-, kaavoitus-,liikenneväylä-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Maakunta tuottaa tuottaa kunnille tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueista sekä Ikääntyneen väestön tarpeista Asiakkaan kannustaminen ja tukeminen omaan vastuuseen Viedään yhteisöllisyys teknologiaa hyödyntäen ihmisten koteihin Kuntien tai kolmannen sektorin toimijoiden tuottamien palveluiden merkitystä korostetaan esim. liikuntapalveluissa, korttelikerhoissa yms. Järjestöt ovat kunnille voimavara - 3. sektori tuottaa yhteisöllisiä palveluita mm. liikunta, kulttuuri ja yhteisöllisiä palveluita (järjestöjen rahoitus?) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee huomioida kaavoitus- ja asuntosuunnittelussa mm. yhteisöllisyys, turvallinen ympäristö, palveluiden läheisyys ja asuntojen esteettömyys Sekä kunnallisten että maakunnallisen vanhusneuvoston toiminta tulee varmistaa 29

30 Sote-uudistuksen vaikutus ikäihmisten palveluihin? Tavoitteet oikeansuuntaisia, käytännön toteutus ratkaisee onnistumisen Miten yksittäinen kuntalainen/asiakas pärjää? Hajauttaminen keskittäminen? Kotona annettavat palvelut Onko digi oikeasti liki? Henkilöstön osaamisvaatimukset Kuntien ja kolmannen sektorin rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntalaisten oma vastuu Kuntalaisten maksukyky

31 Kiitos!