Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Transkriptio

1 Kohti Lapsiystävällistä Oulua Toimiva arki Pohjois-Pohjanmaalla Hyvinvointipäällikkö Arto Willman

2 Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaa osallistuu Lapsiperheiden muutosohjelman (LAPE) toteuttamiseen Toimiva arki lapsille ja lapsiperheille hanke yhteensä Pohjois-Pohjanmaa mukana kaikissa 4 osakokonaisuudessa Mukana kaikki maakunnan kunnat (30) Muutosagentti Tuomo Lukkari toimii maakunnallisen muutostyön tukena. Muutosohjelman käytännön valmistelut menossa, toiminta käynnistyy täyspainoisesti 1.3. alkaen Linkittyy maakunnan sote- uudistukseen (PoPSTer)

3 Lapsiperheet, % perheistä vuonna KOKO MAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA Hailuoto Vaala Taivalkoski Pyhäjärvi Pudasjärvi Siikalatva Utajärvi Kuusamo Pyhäjoki Kärsämäki Pyhäntä Kalajoki Raahe Oulainen Reisjärvi Siikajoki Haapajärvi Haapavesi Alavieska Merijärvi Ylivieska Nivala Oulu Ii Lumijoki Sievi Muhos Kempele Tyrnävä Liminka 25,2 (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattori 179) 28 38,9 37,9 39,2 36,1 38,2 42,5 30, ,1 32,8 33,4 34,6 35, ,1 38,5 38,5 39,1 39,2 39,3 40,2 40, ,6 42,9 43,5 43,7 44,9 46, ,1 50,9 53,8 61,5 3

4 Lastensuojelun piirissä olleet vuonna 2014, % 0-17-vuotiaasta väestöstä 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 KOKO MAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA Pyhäntä Kalajoki Muhos Liminka Merijärvi Kempele Pyhäjoki Sievi Raahe Taivalkoski Lumijoki Oulainen Siikajoki Tyrnävä Ii Pudasjärvi Haapavesi Alavieska Siikalatva Nivala Reisjärvi Kuusamo Ylivieska Oulu Hailuoto Pyhäjärvi Haapajärvi Utajärvi Vaala Kärsämäki 7,5 1,4 8,9 1,5 7,8 1,3 9,3 6,7 7,2 1,4 1,2 2,0 0 2,1 0,5 2,7 0,6 3,6 0,3 4,7 4,7 5,4 5,5 5,2 4,8 6,9 6,3 6,0 6,9 6,8 6,3 6,4 6,9 6,9 7,8 7,9 7,6 8,5 8,5 0 0,6 0 0,7 1, ,8 1,1 0,5 0,7 1,3 1,2 0,8 1 1,1 1 1,5 1 1,5 11,7 10,9 11,4 12,7 13,1 17,1 1, ,9 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 1 2,9 1,8 (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 191 ja 1245) 4

5 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 7-12-, ja vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä v KOKO MAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA Hailuoto Pyhäntä Lumijoki Reisjärvi Pudasjärvi Kärsämäki Kalajoki Muhos Merijärvi Taivalkoski Pyhäjoki Tyrnävä Pyhäjärvi Raahe Oulu Alavieska Kuusamo Haapajärvi Ii Utajärvi Nivala Haapavesi Siikajoki Oulainen Siikalatva Liminka Kempele Vaala Ylivieska Sievi (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 2565, 2566, 2567) vuotiaat vuotiaat 5

6 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria / 1000 vastaavanikäistä vuonna KOKO MAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA Kuusamo Haapavesi Merijärvi Oulainen Raahe Lumijoki Pyhäjoki Taivalkoski Pyhäntä Haapajärvi Nivala Tyrnävä Pudasjärvi Siikajoki Pyhäjärvi Sievi Muhos Ylivieska Kalajoki Siikalatva Oulu Liminka Reisjärvi Ii Alavieska Kempele Hailuoto Utajärvi Kärsämäki Vaala (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 2483, 2484) Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta 6

7 Lapsiperheiden muutosohjelman haasteet 1) palvelurakenteen ongelma sekä johtamisen ja koordinaation vaje palveluiden pirstaleisuus, hallinnonalojen rajat, organisaatioiden joustamattomuus, eri ammattilaisten erilaiset työkulttuurit, tiedonkulku) ja 2) lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten välisen kohtaamisen vaje vuorovaikutuksen vajeet, ammattilaisten osaamisen haasteet, erilaisten perheiden avuntarpeisiin vastaamattomuus, avun ja tuen hakemisen ja saamisen vaikeudet

8 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Pohjois-Pohjanmaalla VISIO Perheet saavat tarvitsemansa palvelut lapsen kasvuja kehitysympäristössä, lähellä perheen arkea. Perheet määrittelevät itse palvelutarpeensa ja osallistuvat palveluiden suunnitteluun. Erityisosaamisella tuetaan tarpeen mukaan toimivan arjen sujuvuutta ja koko perheen pärjäävyyttä. Erityisen ja vaativan tason palveluiden saatavuus kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan.

9 MAAKUNTA TOIMINTA- KULTTUURI Lapsiystävällinen kunta Lapsivaikutusten arviointi Lapsilähtöinen budjetointi KUNTA ALUEET Lape- hankekokonaisuus ERITYIS- JA VAATIVIMMAN TASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 1. Integratiivisten toimintamallien kehittäminen yhdessä perustason palveluiden kanssa 2. Lastensuojelun kehittäminen 3. Erityistason palveluiden uudistaminen 4. Vaativimman tason palveluiden uudistaminen HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN PERHEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 1. Toimintamalli 2. Osakokonaisuudet -Vanhemmuus/parisuhde -Erotilanteiden tuki -Näyttöön perustuvat työkalut -Maahanmuuttajien matalan kynnyksen palvelut HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN VAKA JA KOULU HYVINVOINNIN TUKENA -Hyvinvoinnin tukena -Valmistautuminen SOTE uudistuksen tuomiin muutoksiin -Hyvinvoinnin edistäminen ml. yksilö- ja yhteisöllinen opiskelijahuolto ERITYINEN Huolenpitoasiakkaat TEHOSTETTU Tukiasiakkaat PERUSPALVELUT Yhteistyöasiakkaat ENNAKOIVA JÄRJESTÖYHTEISTYÖ SÄHKÖISET PALVELUT Pärjääjäasiakkaat OMAEHTOINEN

10 Mikä on vaikuttavaa? , Arto Willman

11 Nykyinen Palvelurakenne Lasten suojelu Nuoriso työ Lähiverkos to Vanhemm an mt- ja päihdepal velut Toimeen tulotuen palvelut Erikoissairaanhoi to Perheiden kotipalvelut varhaiskasvatus Lapsi, vanhempi perhe Koulu Työvoima palvelut Perhe neuvola Neuvolan ja koulun thpalvelut Seurakunta Järjestöt, palveluntuottajat Perusthpalvelut

12 Vapaaaika Koulu Varhais- kasvatus Lapsi, vanhempi perhe Seura- kunta Neuvolan ja koulun thpalvelut Perusthpalvelut Sis. mt- ja päihdepalvel ut Työvoimapalvelut Nuoriso työ Perheiden kotipalvelut Järjestöt, Vapaa- ehtoistyö Sosiaali- palvelut Taloudellis en tuen palvelut Somaattin en erikois- sairaanhoi to Perhekesk us Lastensuo jelu Lähiverkos to Vammaispalvelut Sähköinen palvelutarjotin Yksityiset palvelun- tuottajat Sijais- huolto Sos. huoltolain mukaiset palvelut Esh, psykiatria erikoisalat Vaativat erit. palvelut Tavoitteena Kehitys- ympäristöjä tukeva palvelurakenne Palveluohjaus

13 Lapsi ja perhe keskiöön Lapsen kokemus ihmissuhteista ja turvallisuudesta Turvallisuus ja ihmissuhteet L V Lapsen käsitys itsestään Minäkuva A Arki, toimijuus ja toimintakyky Lapsen kokemus perheestä, päiväkodista/koulusta, vapaa-ajasta, ystävistä Hanna Tulensalo

14 Lapset puheeksi menetelmien tavoitteena Avata keskustelu lapsista, tukea lapsen kehitystä, tukea vanhemmuutta Antaa vanhemmille välineitä tukea lapsiaan omin voimin ulkopuolisin voimin Antaa tietoa suojaavista tekijöistä ja vahvistaa perheen vahvuuksia Tunnistaa mahdollisia haavoittuvuuksia Aktivoida verkosto perheen oma verkosto viranomaisverkosto (neuvonpito) Tunnistaa ja vähentää ylisukupolvisesti siirtyviä ongelmia

15 HYVINVOINTIKOULUN TOIMINTAMALLI ERITYISPAVELUJEN KOKOAIKAINEN TUKI ERITYISPALVELUJEN OSA- AIKAINEN TUKI PERHE LAPSI NUORI ERITYINEN JA VAATIVA TUKI TYÖPARINA TAI VERKOSTOSSA KONSULTATIIVINEN TUKI PERUSPALVELUT LASU SOSPA LANU PÄIHDE KURAATTORI OPETTAJA PSYKOLOGI KOULUTERVH LÄÄKÄRI KOULUN TUEN TASOT KOULUN OPPILASHUOLLOLLINEN TUKI KOULUN PEDAGOGINEN MONIAMMATILLINEN TUKI HYVINVOINITOPPIMINEN / YHTEISÖLLINEN OPISKELIJAHUOLTO OPETTAJAN PEDAGOGINEN TUKI KESKUSTELU NEUVONPITO TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTA - ARVIOINTI

16 Mihin haemme yhdessä muutosta? - vaikuttavuus Tehokas ja tarkoituksenmukainen toiminnan ohjaus - yhteinen strategia, elämänkaari, palvelujen oikeaaikaisuus, roolit Toiminnan/palveluiden vaikuttavuus - painopisteenä ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut, Sis. sähköiset palvelut, verkostoyhteistyö ja monituottajamalli Lapsi tai nuori kohtaa vain yhden palvelukokonaisuuden ilman hallinnollisia rajoja elämäntilanne/perheen tilanne kokonaisuutena (vrt. HIT)

17 uusi perhekuva tähän Kiitos! Kiitos! , Arto Willman