PoPSTer-hanke. Ikäihmisten palvelujen työryhmän loppuraportti
|
|
- Yrjö Saaristo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PoPSTer-hanke Ikäihmisten palvelujen työryhmän loppuraportti
2 Ikäihmisten sote-palvelujen palvelukokonaisuudet ½ (Ikäihmisten palvelujen PoPSTer-työryhmä) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen neuvonta palveluohjaus ikääntyneiden terveystarkastukset hyvinvointia edistävät kotikäynnit palvelu/päiväkeskustoiminta, kerhoja ryhmätoiminta omaishoito taloudellinen tuki palvelut * omaishoitajan antama tai omaishoitaja+palvelut työnjako * palvelut omaishoitajalle ja -hoidettavalle kotona asumisen tuki kotihoito (kotipalvelu ja sairaanhoito) määräaikainen palvelu myönnetään tietylle ajanjaksolle, esim. uusi asiakas otetaan 6vk:n kotikuntoutus- ja arvointijaksolle ennen säännöllisen kotihoidon asiakkuutta säännöllinen (palvelua väh. 1 käynti/vk) tilapäinen (palvelua harvemmin kuin ed.) kotihoiva (tehostettu kotihoito) esim. ymp.vrk kotihoito, saattohoito kotona pärjäämistä tukeva kuntoutus (lääkinnällinen ja ylläpitävä) muut kotona asumista tukevat palvelut mm. turva, ateria, kuntouttava päivätoiminta, asiointi, avustaminen, siivous, kylvetyspalvelut, kuljetus, auraus, asunnon muutostyöt geriatrinen arviointi (th+sos) 2
3 Ikäihmisten sote-palvelujen palvelukokonaisuudet 2/2 (Ikäihmisten palvelujen PoPSTer-työryhmä) perhehoito lyhytaikainen (mm. omaishoidon vapaat, vuorohoito) perhehoito pitkäaikainen perhehoito asumispalvelut välimuotoinen asuminen: ns. tavallinen palveluasuminen, tuetaan kotona asumista tukevilla palveluilla, mm. kotihoiva lyhytaikainen (omaishoidon vapaat, vuorohoito) tehostettu palveluasuminen pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen laitoshoito lyhytaikainen (kuntoutus, omaishoidon vapaat, vuorohoito) laitoshoito pitkäaikainen laitoshoito psykogeriatria 3
4 Ikäihmisten sote-palvelujen kokonaisuudet 1/2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen neuvonta palveluohjaus ikääntyneiden terveystarkastukset hyvinvointia edistävät kotikäynnit palvelu/päiväkeskustoiminta, kerho- ja ryhmätoiminta Omaishoito taloudellinen tuki palvelut Kotona asumisen tuki kotihoito (kotipalvelu ja sairaanhoito) kotona pärjäämistä tukeva kuntoutus muut kotona asumista tukevat palvelut *VÄLITTÖMÄN AVUN TARVE *AVOHOITO JA VASTAANOTTO * MIELENTERVEYS- JA PÄIHDE- PALVELUT *VAMMAISPALVELUT *TOIMINTAKYKY JA KUNTOUTUS 4
5 Ikäihmisten sote-palvelujen kokonaisuudet 2/2 Perhehoito lyhytaikainen perhehoito pitkäaikainen perhehoito Asumispalvelut välimuotoinen asuminen lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen Laitoshoito lyhytaikainen laitoshoito pitkäaikainen laitoshoito psykogeriatria *SAIRAALA- JA VUODEOSASTOHOITO 5
6 Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat Yhdyspinnat kunnassa kunnan hyvinvointikertomus ja vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma vanhusneuvostot omistajapolitiikka: maankäyttö-, tontti- ja asuntopolitiikka, rakennusvalvonta avustukset : hissi- ja korjausavustukset turvalliset asuinympäristöt joukkoliikenne, pyörä- ja kävelytieverkostot liikunta-, kulttuuri-, kansalais- ja yhteisötoiminta, vapaa sivistystyö päiväkodit, koulut ja muut oppilaitokset tukipalvelut: siivous, ravitsemus innovaatiotoiminta, kehittäminen, koulutus, tutkimus Muut yhdyspinnat seurakunnat järjestöt yhdistykset yritykset, palveluntuottajat sote-palvelut muut: apteekit, kampaamot, kauppa, kahvilat, ravintolat, matkatoimistot teknologiayritykset KELA 6
7 Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat muihin PoPSTerpalvelukokokonaisuuksiin välittömän avun tarve Contact center 24/7 päivystys ensihoito avohoito ja vastaanotto lääkäri- ja hoitajavastaanotot poliklinikkapalvelut (myös ikä/muistiplk) suun terveydenhuolto geriatria sairaala- ja vuodeosastohoito sairauksien sairaalahoito ja lyhytaikainen vuodeosastohoito ja kuntoutus kotisairaala päihdekatkaisu/vieroitushoito mielenterveys- päihdepalvelut perustason mielenterveyspalvelut psykiatrinen esh päihdeklinikkapalvelut sosiaalipalvelut psykogeriatria vammaispalvelut vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palvelut toimintakyky ja kuntoutus kotona asumista tukeva kuntoutus plk- ja kotona tapahtuva kuntoutus laitoskuntoutus veteraanikuntoutus tukipalvelut, koulutus ja tutkimus Turvattava, että kokonaisuus toimiva toiminnallisesti ja taloudellisesti asiakaslähtöisyys tuottavuus ja tehokkuus kokonaiskustannus-vaikuttavuus 7
8 Työryhmän työskentelyyn osallistuneet Puheenjohtajisto Anna Haverinen vanhustyön johtaja OuKa Ritva Hantula perusturvajohtaja Helmi Matti Vähäkuopus vanhuspalvelujohtaja Oulunkaari Resurssit muutosagentti Rita Oinas (10/2016 alkaen) PoPSTer: Kummit Leena Pimperi-Koivisto, Anu Vuorinen Kirsi Paasovaara, Sanna Salmela Oulun kaupunki Oulunkaari IKÄIHMISET PoPSTer työryhmä Jäsen s-postiosoite Anna Haverinen Matti Vähäkuopus Ritva Hantula Anu Vuorinen Leena Pimperi-Koivisto Rita Oinas Merja Gronoff Marja-Liisa Karjula Mervi Koski Liisa Kantojärvi Satu Kangas Ville Valkama Mari Halkola (varajäsen Valkamalle) Jukka Kokkinen Satu Koivusipilä Hannele Koski Niina Epäilys Raimo Ojanlatva Minnamaria Salminen Seija Väisänen Risto Örling Eeva Tokola (varajäsen Salmiselle) 8
9 Ikä-työryhmän työskentely Työryhmä on kokoontunut 6 kertaa: , , , , , Menetelmiä: Webropol-kyselyt, tulevaisuusmuistelu työpaja,, learning cafe työryhmät, luonnosversioiden kommentointi Puheenjohtajisto kokoontunut n. kerran viikossa kokoonnuttu Oulussa, Iissä sekä Haapavedellä sisältöinä mm. työryhmän kokouksien suunnittelua, materiaalien analysointia, raporttien työstämistä muiden työryhmien tai toimijoiden tapaamiset: Kuntoutus ja toimintakyky työryhmä Sairaala- ja vuodeosastohoito työryhmä Vammaispalvelut työryhmä Tietojohtamisen esiselvitys haastattelu POSKE-haastattelu: tiedon ja tutkimuksen tarpeen arviointi Pölytyspäivät Rokualla : muiden työryhmien tapaamiset I&O- Muutosagentti Palveluverkkoselvitys kuntiin ja kuntayhtymiin vanhusneuvostoille kysely ja haastattelut (13 kpl) tammi-helmikuussa lääketyöryhmä , välitön apu (sosiaalipäivystys) ryhmä ja vammaispalvelutyöryhmä
10 Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset Lait: Sosiaalihuoltolaki Terveydenhuoltolaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vammaispalvelulaki Laki omaishoidon tuesta Perhehoitolaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki yksityisestä sosiaalipalveluista Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon asiakirjoista Asiakasmaksulainsäädäntö Liikuntalaki Laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista Suositukset, muut Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (uusi valmisteilla) Kansallinen muistiohjelma Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Ravitsemussuositukset ikääntyneille Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimeenpideohjelma Turvallinen lääkehoito Hopeapaperi (Suomen Lääkärilehti 2009) 10
11 Asiakassegmentit ja erityiskysymykset Tavallinen, peruspalveluita käyttävä ikäihminen (n. 70% 75 vuotta täyttäneistä) turvaverkostomattomat (mm. etäällä asuvat) yksinäiset ja /tai turvattomat muistisairaat lievää, keskivaikeaa, muistisairautta sairastavat työikäiset muistisairaat alkoholidementiaa sairastavat käytösoireiset liikuntarajoitteiset vammautuneet ikäihmiset paljon ja monenlaista palvelua tarvitsevat iäkkäät kehitysvammaiset iäkäs omaishoitaja omaishoitoperheet päihde- ja mielenterveysasiakkaat psykogeriatriset asiakkaat saattohoitoasiakkaat maahanmuuttajataustaiset/monikulttuuriset/sateenkaari-ikäihmiset 11
12 Nykytila ja palvelutarpeiden ennakointi 12
13 Nykytilan analyysi 1/2 1. Pohjois-Pohjanmaa on nopeimmin ikääntyvä maakunta 2. Suurin osa ikäihmisistä pärjää kotonaan läheistensä tuella käyttäen perusterveydenhuollon palveluja (70% 75v. täyttäneistä) 3. Pohjois-Pohjanmaalla vähiten yksin asuvia (75v. täyttäneet) verrattuna koko maahan 4. Pohjois-Pohjanmaalla on hieman enemmän eläkkeensaajan hoitotuen saajia/1000 asukasta kuin muissa maakunnissa, kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria 5. Vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavien määrä puolitoistakertaistuu vuoteen 2030 mennessä 13
14 Nykytilan analyysi 2/2 6. Palvelurakenne (75 vuotta täyttäneet) v. 2015: 1. Kotona asuvien kattavuus alle suosituksen (91-92%), 7 kuntaa ylittää 2. Tehostetussa palveluasumisessa asuvien kattavuus ylittää suosituksen (6-7%), 11 kuntaa yli 10% 3. Laitoshoidon kattavuus suosituksen mukainen (2-3%), 6 kuntaa ylittää 3% 7. Palveluiden saanti (75 vuotta täyttäneet) v. 2014: 1. Säännöllistä kotihoitoa saavien kattavuus yli suosituksen, (13-14%), 7 kuntaa yli 20%, selkeitä eroja kunnittain 2. Omaishoidon tuki suosituksen mukainen (6-7%), selkeitä eroja kunnittain 3. Säännöllistä kotihoitoa saa Pohjois-Pohjanmaalla hyvin erilaisilla perusteilla 8. Säännöllisen kotihoidon asiakkaista erittäin matalan intensiteetin asiakkaita ovat n. 38% maakunnan asiakkaista (palvelua alle 9 käyntiä/kk) v PALVELURAKENNE LIIAN YMPÄRIVUOROKAUTISHOITOPAINOTTEINEN, ALUEELLISET EROT SUURIA JA PALVELURAKENNE HETEROGEENINEN KOTONA ASUVIEN OSUUS ALLE TAVOITTEEN, VAIKKA SÄÄNNÖLLINEN KOTIHOIDON JA OMAISHOIDON TUEN KATTAVUUS KORKEITA 14
15 Pohjois-Pohjanmaan maakunta: Vanhuspalvelujen rakenne, % 75 vuotta täyttäneistä 6 5,6 5,6 4,8 4,1 3,9 3,8 3,5 3 2,6 2,1 3,9 4,5 4,6 5,3 6,5 6,8 6,8 6,4 6,9 6,8 7,4 90,1 89,8 89,7 89,8 89,3 89,2 89,4 89, ,5 90,4 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 2-3 %) Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 6-7 %) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus %) Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 6-7 %) ,4 6,1 15,2 15, ,7 15,4 14,9 15,6 14,9 14,9 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus %) 0 6 6,2 6,8 6,7 6,6 6,4 6,6 6,5 6,3 6, Lähde: Sotkanet
16 Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja kunnat: Vanhuspalvelujen rakenne, % 75 vuotta täyttäneistä vuonna ,4 11,3 10 7,7 12,1 4 5,5 1, ,6 7,4 7, ,2 12,2 11,4 7,4 12,5 10,7 5,9 5,4 3,5 3,6 0 7,5 9,8 14,1 7,9 8, ,7 6,5 7,3 12,8 9,9 13,2 3,9 2,6 0 6,6 4,6 9,3 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 88,7 89,7 90,7 87,9 90,3 91,5 92,3 92,6 88,4 88,6 87,8 87,7 92,4 87,3 88,7 90,6 90,9 88,1 90,2 84,5 90,3 90,7 86,7 88,5 92,4 91,1 85,7 89,8 92,7 90,2 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisest väestöstä ,6 19,4 14,9 6,1 6,4 6,9 16,2 8,3 5,1 4,5 14,3 7,3 18,9 13,2 3 3,5 9,8 6,6 14,5 15,7 5,8 5,1 16,7 19,3 3,2 2,6 14,1 6,1 18 8,3 11,6 11,5 6 6,4 19 8,1 23,7 3,2 18,7 5,2 21,1 20,5 15,9 4,3 4 0,7 22,6 6,8 23,5 5 19,2 6,1 12,7 13,4 11,2 4,2 21,3 10,5 22,9 8,1 16,8 6,9 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0 Lähde: Sotkanet 2017, indikaattorit 1570, 3261, 3367, 3262,
17 Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa - Pohjois-Pohjanmaalla on jo kokemusta ja osaamista palvelujen/toimintojen yhdistämisestä ja kehittämisestä - Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja on olemassa, mutta niiden suunnitelmallisuutta ja samansisältöisyyttä tulee vahvistaa - Palveluohjauksella on hyvät lähtökohdat, mutta sitä tulee vahvistaa yhtenäisen toimintamallin ja saavutettavuuden näkökulmasta - Omaishoitoon, vuorohoitoon ja päivätoimintaan jo toimivia malleja, mutta tarvitaan yhtenäiset toimintaperiaatteet - Perhehoitoa on jonkin verran olemassa, mutta sen vahvistaminen on tärkeää - Monipuolista asiantuntijuutta on jo tarjolla mm. muistihoitajatoiminta, mutta näiden lisäksi tulee vahvistaa ja laajentaa esim. psykiatrista ja geriatrista asiantuntijuutta ja verkostomaista toimintaa - Ennakkoluuloton kokeilukulttuuri, teknologiaa hyödynnetään jo jonkin verran - Asiakasprosesseja kehitetty ja mm. kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä käytössä usealla toimijalla - RAI (Resident Assessment Instrument) osittain jo käytössä 17
18 Nykytilan ongelmakohdat - Liikunta- ja kulttuuri yms. palvelut eivät integroidu saumattomasti palvelurakenteeseen - Järjestelmällinen varhainen puuttuminen ikäihmisten tilanteisiin kaikissa palveluissa hajanaista - Palveluohjausmallit ja -kriteerit sekä asiakas/palvelumaksut eivät ole yhtenäiset yhdenvertaisuus palveluissa maakuntatasolla ei toteudu - Asiakkaan ja omaisen osallisuus vähäistä palvelusuunnittelussa - Helppo yhteydensaanti ja avun saaminen ei toteudu aina nopeasti - Kotona-asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima suppea ja teknologian hyödyntäminen vähäistä ja yksipuolista - 24/7 kotihoito ei toteudu koko maakunnassa - Kotona-asumista ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen vähäisyys (mm. fysio-, toiminta- ja psykoterapia) Yhdyspinnat mielenterveys- ja kuntoutuspalveluihin vaativat kehittämistä - Liian raskaat palvelut (esim. akuuttihoidon jälkeen palvelupäätökset tehdään liian nopeasti) ja palveluratkaisut jäykkiä, asiakaskohtainen joustavuus vähäistä - Laitoshoidon purkamisessa vaihtoehtona ollut tehostettu palveluasuminen eikä niinkään kotihoidon kehittäminen jolloin asumispalvelutuotanto muotoutunut yksipuoliseksi, pääsääntöisesti tehostetuksi palveluasumista. 18
19 Nykytilan kehittämistarpeet 1. Ikäihmisen näkeminen subjektina, valintoja tekevänä eikä tuen ja avun saajana, palvelujen kohteena, tulee luoda toimintamallit jossa asiakkaan, omaisten ja verkostojen osallisuus mahdollistuu ja yhteistyö lisääntyy 2. 24/7 yhteydensaantikeskus, jossa monikanavainen (erityisesti digitaalinen) ohjaus ja neuvonta, yhden kontaktin yhteydensaantikanava tietyille asiakkaille/omaisille, palveluiden koordinointi ja tuki (esim. 24/7 kotihoito, turvahälytysten vastaanotto) sekä hoito- ja palveluketjujen tiedonkulun ja toimivuuden turvaaminen (esim. kotiutus) 3. Kotona asumista tukevat päivystysratkaisut, joiden tavoitteena mm. yhteispäivystyksen käytön tarpeen väheneminen sekä kotona asumisen ensisijaisuuden vaikutukset myös mm. apuvälinepalveluihin, lääkehoidon ratkaisuihin (mm. saattohoitovaiheessa olevan asiakkaan kivunhoidon turvaaminen) 4. yhtenäiset toimintamallit hyvinvointia edistäviin palveluihin (mm. ikäihmisten terveystarkastukset, hyvinvointia edistävät kotikäynnit, joilla otetaan huomioon myös mm. kuntien liikunta- ja kulttuuripalvelut ym. palvelut sekä laajasti kotona asumista tukevat palvelut) 5. yhtenäinen palveluohjausrakenne ja kriteerit (mm. kotiin annettavat ja kotona asumista tukevat palvelut, omaishoidon tuki, ympärivuorokautiset palvelut) 6. yhtenäiset asiakas- ja palvelumaksuperusteet 7. erilaisten teknologisten ratkaisujen ennakkoluuloton käyttöönotto, siten että uusi tapa houkutteleva 8. Monipuoliset toimintamalli, joiden kautta saavutetaan yhteiset tavoitteet, mm. hoitamisen kulttuurista arjessa avustamiseen, toimintakyvyn tukemiseen ja kuntoutuksen kulttuuriin ja toimintaan 9. omaishoidon (ml. etäomaishoitajuus) ja perhehoidon lisääminen, monipuolistaminen ja mahdollisimman yksilölliset ratkaisut 10. monituottajuuden ja palvelujen uusien rahoitusmallien hyödyntäminen oman näköisen arjen mahdollistamiseksi 11. asumispalveluiden järjestäminen tehostetusta palveluasumisesta yhteisölliseen asumiseen, välimuotoiseen asumiseen, perhehoitoon ja muuhun turvalliseen kotona asumiseen teknologiaa hyödyntäen 19
20 Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos 1/2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen VOIMAKAS KASVU Omaishoito ENNALLAAN TAI LIEVÄ KASVU Kotona asumisen tuki VOIMAKAS KASVU 20
21 Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos 2/2 Perhehoito KASVU Asumispalvelut MONIPUOLISTUMINEN JA LIEVÄ KASVU Laitoshoito VOIMAKAS VÄHENEMINEN 21
22 Palveluille asetettavat tavoitteet ja keinot 22
23 Asiakastarpeet ja saavutettavuus Matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta sähköinen (mm. tiedonhaku, yhteydenottopyyntö, tiedustelu) 24/7 fyysinen, puhelinyhteys, chat, vastaukset yhteydenottopyyntöihin, tiedusteluihin virka-aikana Kotona asumisen tuki Yhteydensaantimahdollisuus 24/7 Turvallinen kotona asuminen 24/7 edellyttää teknologian hyödyntämistä, mm. erilaiset turvaratkaisut kuten valvonta, puhe- ja kuvayhteys, paikantaminen Tehostettu palveluasuminen vain silloin, kun ympärivuorokautisessa tarpeessa turvallisuutta kotona asumisessa ei voida muilla tuen muodoilla, palveluilla ja teknologian hyödyntämisellä turvata 24/7 23
24 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite: Pohjois pohjanmaalainen ikäihminen asuu kotona oman näköistä elämää tarvitsemansa tuen ja palvelujen turvin Vanhuus nähdään normaalina elämänvaiheena: ikäihmiset ovat aikuisia itsestään määrääviä ihmisiä, joista osalla on enemmän tuen ja palvelun tarvetta kuin toisilla Ikäihminen asuu kotona, joka voi olla erilaisissa asumisympäristöissä. Kukaan ei asu terveyskeskuksen vuodeosastolla eikä pitkäaikaisesti laitoshoidossa Palvelutarpeen arviointi ja palveluista päättäminen on keskitetysti johdettua ja perustuu maakunnan kriteereihin ja linjauksiin, jolloin turvataan asiakkaiden yhdenvertaisuus, mutta tapahtuu lähellä asiakkaita osana palveluprosesseja. Ikäihmisen palvelutarve arvioidaan hyödyntäen moniammatillista osaamista ja RAI arviointia ja palvelusuunnitelmassa huomioidaan asiakkaan omaa näkemystä. Palvelutarpeeseen etsitään kevein ja joustavin, mutta kustannus vaikuttavin palvelu Kotona asumista tuetaan 24/7 lähidigi ja ns. fyysisin palveluin (turvallinen kotona asuminen ja avunsaanti tarvittaessa) Hoito ja palveluprosessit tukevat kauttaaltaan ikäihmisen kotona pärjäämistä Teknologiaa on käytössä ennakkoluulottomasti kaikessa ikäihmisen arjessa ja palveluissa aina kun se on hyödyllistä Monituottajuuden strateginen hyödyntäminen 24
25 Rakenteelliset tavoitteet Pohjois-Pohjanmaalla 75 vuotta täyttäneistä vuonna 2030 Vähintään 94% asuu kotona itsenäisesti tai omaishoidon tai perhehoidon turvin joista korkeintaan 13-14% on säännöllisen kotihoidon asiakkuudessa joista matalan intensiteetin asiakkaat saavat palvelunsa lähidigi-palveluna joista korkean intensiteetin asiakkaat saavat palvelunsa lähidigi- ja ns. fyysisenä palveluna joista vähintään 2,5% on tehostetun kotihoidon (ns. kotihoivan) asiakkuudessa joista vähintään 6% on omaishoidon asiakkuudessa joista vähintään 1% on perhehoidon asiakkuudessa Korkeintaan 6% asuu pitkäaikaisesti ympärivuorokautisissa palveluissa, joista korkeintaan 1% asuu pitkäaikaisessa sosiaalihuoltolain mukaisessa laitoshoidossa korkeintaan 5% asuu pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa 25
26 Palvelujen saatavuus Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi asiakastarpeiden määrittelyssä järjestäjän määrittelemät kriteerit, jotka hyödyntävät mm. RAI arviointi * Kuntouttava päivätoiminta * Kotihoito ja muut kotona asumista tukevat palvelut * Kotikuntoutus * Omaishoidon tuki * Perhehoito * Asumispalvelut * Laitoshoito Palvelutarpeen arviointi * lakisääteiset määräajat (yhteydenotosta yhteys 7 vrk) Palvelujen järjestämisajat * lakisääteiset määräajat (< 90 vrk ) Kotona asumista tukevat palvelut lähipalveluina * ensisijaisesti digi/likipalveluina ja toissijaisesti kotiin tuotettuina ns. fyysisinä palveluina * 24/7 yhteydensaanti- ja koordinointikeskus 26
27 Palvelurakennemuutos Ennaltaehkäisevät ja kunnan hyvinvointi-, tekniset- sekä logistiset palvelut tukevat yhteisöllisyyttä, kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpysymistä Panostaminen monikanavaisuutta hyödyntäen informointiin ja neuvontaan Palveluohjaus on ohjaavaa, neuvovaa, asiantuntevaa, ratkaisuja etsivää ja valinnanvapautta tukevaa. Palvelutarpeen arvioinnissa hyödynnetään RAI-arviointia Asiakkaan kotona asumisen tuen tarpeeseen vastataan ensisijaisesti avohoito- ja digilähipalveluilla hyödyntäen omais- ja läheisverkostoja, asiakkaan omaa vastuuta, valinnanvapautta ja teknologiaa Asiakkaan tarpeeseen haetaan mahdollisimman kevyt ja joustava ratkaisu säännöllisen palvelun nopean aloittamisen sijaan (esim. säännöllisen kotihoidon sijaan ensin määräaikainen kotikuntoutusjakso, avustajapalvelua) Etä- ja lähiomaishoitajuutta tuetaan monipuolisesti Pääperiaatteena SHL:n ympärivuorokautisen hoidon rakennemuutoksessa painopisteenä siirtyminen pitkäaikaishoidosta kotona asumista tukevaan lyhytaikaishoitoon (mm. vuorohoito, omaishoidon vapaa, kuntoutus) Asumispalvelut järjestetään laaja-alaisen palvelutarpeen arvioinnin ja kuntoutusjakson perusteella perhehoitona (myös perhehoitokeskukset), yhteisöasumisena, välimuotoisena asumisena ja osalle asiakkaista tehostettuna palveluasumisena Luovutaan pääosin pitkäaikaisesta laitoshoidosta ja korvataan näitä palveluita kuntouttavalla ja kotona asumista tukevilla palveluilla sekä kehittämällä mm. kotisairaalatoimintaa lyhytaikaiseen hoidon tarpeeseen 27
28 Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Taloudelliset tavoitteet 35 M jakaantuminen Palvelukokonaisuudet 1,5 0,5 0,5 Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto 3, (sis. muut) Kokonaisoptimointi ja resurssien uudelleen allokointi 28
29 Palveluiden kokonaisuus. Mitkä palvelut asiakas saa kotiin tai taskuun? (Digi on liki) neuvonta ja ohjaus eri kanavia käyttäen yhteydensaanti 24/7 (tietyille asiakkaille, esim. omaishoitoperheet, kotihoito) hyvinvointia edistävät, ennakoivat kotikäynnit yhteisölliset digitaaliset palvelut kotona asumisen tuki 24/7 Mitkä palvelut asiakas saa lähellä kotia (esim. kauppa, päiväkoti, koulu)? Sähköisten palveluiden pisteet esim. kaupassa, koululla, kirjasto Jalkautuvat/pyörillä olevat palvelut Ateriapalveluissa, kauppapalveluissa ja päivätoimin noissa uusia ratkaisuja (esim. kylätalot, asukastuvat, koulut, kauppa, päiväkodeista, matkailualan yritykset, kotiäidit,naapurit jne.) Yhteiset tilaisuudet esim. kerhot, ryhmät, jumppahetket, elokuvien katselu (lähetetään diginä eritahoilta) Mitkä palvelut asiakas saa kuntakeskuksessa? - Kuntouttava päivätoiminta - Asumispalveluja 29
30 Palveluiden kokonaisuus Mitkä palvelut asiakas saa laajemmalla toiminta-alueella? - Kuntouttava päivätoiminta joillekin ns. erityisryhmälle (esim. työikäiset muistisairaat) - Asumispalveluja - Sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikaislaitoshoito - Sosiaalihuoltolain mukainen pitkäaikaislaitoshoito (siirtymäaiheen ajan) Mitkä palvelut asiakas saa maakunnallisesti koottuina? - 24/7 yhteydenottokeskus (kuva dia 31) - Erityisryhmien esim. psykogeriatriset asumispalvelut - Sosiaalihuoltolain mukainen pitkäaikaislaitoshoito (siirtymäaiheen jälkeen) Mitkä palvelut asiakas saa yhteistyöalueella (erva) vaativa erikoissairaanhoito Mitä tulisi toteuttaa liikkuvina palveluina kotiin, lähelle kotia tai kuntakeskukseen? Näissä palveluissa on potentiaalia ideoida, kehittää ja hyödyntää ennakkoluulottomasti Hyödynnetään liikkuvaa työtä tekeviä kumppaneita esim. seurakunta, vartiointi, posti, taksi, kirjastoautot, ym. Ohjaus ja neuvonta, päivätoiminta, kirjasto, harrasteet, musiikki- ja liikuntapalvelut esim. seniorineuvonta (tuki ja ohjaus), terveyspalvelut mm. rokotukset, hoitajan vastaanottoa 30
31 24/7 yhteydensaantikeskuksen toimintaalue Reisjärvi Ympyrässä: 24/7 yhteydensaanti (tietyt asiakasryhmät, kotiutustilanteet, konsultoinnit, turvahälytysten vastaanotto,) + kolmiot toiminnot Kolmioissa: kotona asumista tukevan teknologian hallinnointi, kotihoidon toiminnanohjaus ja optimointi, virtuaaliset kotikäynnit 31
32 Ehdotus kotihoidon toiminta-alueiksi Toiminta-alueet jaetaan palvelutiimeihin. Tiimien työskentelyalue ja määrä perustuu asiakasmäärään ja etäisyyksiin (max.n. 50 km). Kotihoitokäyntejä toteutetaan myös virtuaalisesti Lopullisissa toiminta-alueiden määrittelyssä tulee huomioida synergiaetu ja integraation toteutuminen erityisesti muihin kotona asumista tukeviin palveluihin alue 1200 asiakasta 2. alue 1000 asiakasta 3. alue 800 asiakasta 4. alue 1400 asiakasta 5. alue 1300 asiakasta 32
33 Ehdotus kotihoivan toiminta-alueiksi Kotihoivan eli tehostetun kotihoidon (sisältäen esim. yökotihoidon, saattohoidon, liikkuvat erityisosaajatiimit) toiminta-alueet ovat samat kuin kotihoidon toiminta-alueet Toiminta-alue tulee tarkastella yhteen kotisairaalapalvelun kanssa Toiminta-alueet jaetaan riittävän asiakaspohjan ja etäisyyksien perusteella joustaviin kotihoivan palvelutiimeihin Tiimien työskentelyalue ja määrä perustuu asiakasmäärään ja etäisyyksiin (max.n km). Kotihoivan toteuttamisessa korostuu teknologian hyödyntäminen ja huolehdittava monipuolinen asiantuntijatuki (esim. päivystykselliset palvelut) 33
34 Ehdotus palveluverkoksi: Sosiaalihuoltolain mukainen pitkäaikaislaitoshoito TAVOITTEET: ensimmäisessä vaiheessa korkeintaan n. 1% 75 vuotta täyttäneistä varataan pitkäaikaislaitoshoidon paikka (= n. 300 paikkaa) Paikat varataan mm. seuraaville asiakasryhmille: psykogeriatriatriset ikäihmiset käytösoireiset ikäihmiset terveydentilaltaan epävakaat jatkuvaa tehostettua valvontaa tarvitsevat eristyspotilaat näillä paikoilla turvataan se, ettei kukaan asu pitkäaikaisesti sairaalassa näillä paikoilla ei asuta pitkäaikaisesti, vaan ainoastaan tarpeen ajan perusteluna osaamisen ja erityisvälineistön keskittäminen pitkäaikaislaitoshoidon paikat ovat nykyisen kanta-oulun alueella, joten pystytään turvaamaan erityisosaaminen, lääketieteellinen tuki ja erityisvälineistö toisessa vaiheessa edetään jopa 0%:n pitkäaikaislaitoshoidon kattavuuteen maakunnallisen tilannearvion perusteella PITKÄAIKAISLAITOSHOIDON PAIKAT 2016 (KATTAVUUS 1,4%) Shl- laitoshoidossa Vastaajakunta paikat 2016 OULU 279 Kuusamo 0 Kalajoki, Merijärvi 0 Oulainen 0 Liminka 0 Ii 29 Pudasjärvi 0 Kuntayhtymä (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) 1 Kempele 0 Hailuoto 0 Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi 0 Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki 59 Haapavesi 12 Muhos 0 Tyrnävä 4 Taivalkoski 5 Utajärvi 15 Vaala 16 Siikalatva 10 Pyhäntä 2 Kaikki yhteensä
35 Laitoshoidon palveluverkko
36 Ehdotus palveluverkoksi: Sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikaislaitoshoito Paikkoja varataan kaikkiaan vähintään 1%:lle 75 vuotta täyttäneille (n. 300 paikkaa) tarkentuu, kun saadaan lopullinen nykyinen paikkamäärä mikäli terveydenhuoltolain mukaisista lyhtyaikaishoidon paikkoja (ns. terveyskeskuksen vuodeosastopaikkoja) muutetaan shl:n mukaisiksi kuntoutuspaikoiksi, tulee niiden määrä sisällyttää n. 300 paikkaan) Omaishoidon lakisääteinen vapaa ja vuorohoito järjestetään pääasiassa tehostetussa palveluasumisessa ja perhehoidossa ja kotona asumista tukeva kuntoutus pääasiassa sosiaalihuoltolain mukaisilla laitoshoidon paikoilla SHL:n mukaiset kriisipaikat integroituvat pääasiassa lyhytaikaishoidon paikkoihin Kaikilla toiminta-alueille (Kts. kotihoidon toimintaalueet) järjestetään riittävä määrä lyhytaikaishoitoa LYHYTAIKAISHOIDON PAIKAT 2016 (KATTAVUUS N. 1%) Summa / lyhytaikaishoidon paikat (lkm) Organisaatio Vastaajakunta Summa Hyvinvointipalvelut OULU 126 Ikäihmisten palvelujen tulosalue Kuusamo 39 Kaupunki Kalajoki, Merijärvi 9 Oulainen 15 Limingan kunta Liminka 0 Oulunkaareen kuntayhtymä Ii 3 Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärvi 9 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymä (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) 29 Peruspalvelut/Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Kempele 4 Perusturvapalvelut Hailuoto 4 PPKY Selänne haapajärvi,pyhäjärvi,reisjärvi 41 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki 23 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Haapavesi 4 sote/vanhustyö Muhos 7 Vanhuspalvelut Tyrnävä 2 Kaikki yhteensä
37 Ehdotus palveluverkoksi: Asuminen Asumisen painopiste muutetaan tehostetusta palveluasumisesta yhteisölliseen asumiseen, välimuotoiseen asumiseen, perhehoitoon ja muuhun turvalliseen kotona asumiseen teknologiaa hyödyntäen Tehostettua palveluasumista järjestetään asiakkaille, joiden ympärivuorokautisessa tarpeessa turvallisuutta kotona asumisessa ei voida muilla tuen muodoilla, palveluilla ja teknologian hyödyntämisellä turvata 24/7 Tavoitteena on, että kaikkien kuntien alueella järjestetään tehostettua palveluasumista kuitenkin siten, että maakunnan liikelaitoksen yksiköt ovat tuotannollisesti tehokkaita (vähintään asukkaan kokonaisuus). Perusteluna yksikkökoolle on mm. yöaikaisen hoidon kalleus ja se, ettei perushenkilöstömitoitus (minimissään 0,50) riitä vastaamaan asukkaiden hoitoisuuden muutoksiin. Pienissä (alle 30-paikkaiset) yksiköissä yöhoidon järjestämisen kalleudesta johtuen yöaikaista henkilöstöä tulee hyödyntää mm. virtuaaliyökotihoidon järjestämisessä. Nykyiset kaikki maakunnan tehostetun palveluasumisen yksiköt eivät täytä luvanvaraiselle yksityiselle tehostetulle palveluasumiselle asetettuja nykyisiä vaatimuksia. Mikäli vaatimukset jatkossa ovat samat liikelaitoksen ja asiakasseteliä hyödyntäville yhtiöille, maakunnan liikelaitoksen omat paikat vähenevät. Kasvu ohjautuu asiakassetelin avulla yrityksille ja yhdistyksille TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PAIKAT 2016 (KATTAVUUS 9,6%) 37
38 Monituottajuus ja tuottamistavat Hyödyntäminen edellyttää vahvaa järjestämisosaamista Osaava hyödyntäminen monipuolistaa palvelutarjontaa ja turvaa erikokoisten palveluntuottajien, yritysten, järjestöjen ja yhdistysten sekä muun kolmannen sektorin mahdollisuudet pärjätä Hyvä mahdollisuus hyödyntää myös julkisen toimijan sparraajana Edellyttää toimivia markkinoita, jonka turvaamiseksi maakunnan tulee tehdä vahvaa yhteistyötä kuntien ja niiden kaavoitus- ja elinkeinopolitiikan kanssa Luo mahdollisuuden palvelujen kattavuuksien laskemiseen, koska ihmisille mahdollistuu palvelutarjonnan monipuolistuessa käyttää myös omaa varallisuuttaan palvelujen hankkimisessa. Toisaalta voi luoda uusia tarpeita/kysyntää, joiden rahoittamista edellytetään julkiselta sektorilta. Riski alueellinen eriarvoistumiselle, jos aidosti valinnanvapaus ja monituottajuus ei toteudu Valinnan mahdollistuminen tärkeä asia ikäihmisten yksilöllisten tarpeiden vastaamiseen, mutta mikäli valinnan mallit monimutkaisia, aiheuttaa erityisiä ongelmia tämän päivän ikäihmisille Hyödyntäminen edellyttää kaikkien toimijoiden läpinäkyvyyttä, jotta myös asiakas hyötyy pystyessään vertailemaan palvelun sisältöä, laatua ja kustannuksia Henkilökohtainen budjetti hyvä esim. omaishoidon ja muiden kotona asumista tukevien palvelujen osalta asumisen erilaisissa ympäristöissä, joissa ikäihmisten palvelukokonaisuus rakentuu hyvin erilaista tarpeista Tuetun päätöksenteon mahdolliset lisäykset potilas- ja asiakaslakiin erityisen merkityksellisiä ikäihmisten oikeuksien toteutumisen kannalta 38
39 Valinnanvapaus Sote-keskuksissa tulee korostumaan ohjaamisen ja neuvonnan merkitys, erityisesti vahva ohjaaminen kunnan hyvinvointia edistäviin palveluihin Mikäli suoran valinnan palveluissa laajemmat palvelut, ovat oleellisia ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen näkökulmasta Valinnanvapauden kääntöpuolena voi olla palvelujärjestelmän pirstaloituminen, jolloin integraatio ei toteudu Valinnanvapaus sisältää positiivisen mahdollisuuden ns. laadulla kilpailemiseen, koska tuottajan saamaa hintaa vakioitu Ikäihmiset hyötyvät erityisesti valinnanvapauden myötä oletettavaan palvelukulttuurin paranemiseen (esim. ohjauksen ja neuvonnan korostuminen, viiveettömyys asiakaspalvelussa) Heikkokuntoiset ikäihmiset todennäköisesti eivät vaihda kovin aktiivisesti palveluntuottajaa, huolehdittava myös muista mekanismeista (kuten sopimusohjaus, insentiivit, valvonta), jotta heikkokuntoisten ikäihmisten asema turvataan. Riski myös sille, että jos asiakaskunta on sellaista, ettei aktiivisesti ns. äänestä jaloillaan, markkinoilla pystyy toimimaan tuottajia, joiden laatu on heikkoa 39
40 Sote-keskus vs. liikelaitos Sote-keskus neuvonta ja ohjaus osaaminen palvelujärjestelmästä ikääntyneiden terveystarkastukset hyvinvointia edistävät kotikäynnit palvelu/päiväkeskustoiminta, kerho- ja ryhmätoiminta matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita tilapäinen, määräaikainen kotihoito kotona pärjäämistä tukeva kuntoutus arjen tuen apuvälineitä, hoitotarvikkeita (ainakin fyysisinä jakelupisteinä) vähintään konsultaatiotasolla mm. geriatria, psykiatria, sisätaudit Liikelaitos palveluohjaus (säännöllisten sosiaalipalvelujen ja kotisairaanhoidon tarpeenarviointi ja palveluista päättäminen) omaishoito (myös asiakasseteli/hk-budj.) säännöllinen kotihoito ja kotihoiva (myös asiakasseteli) muut kotona asumista tukevat palvelut (myös asiakasseteli/hk-budj geriatrinen arviointi perhehoito asumispalvelut (myös asiakasseteli) laitoshoito 40
41 Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus Asiakkaalla itsehyödynnettäviä työkaluja mm. palvelutarpeen arviointiin, maksujen laskemiseen Edellyttää yhtenäiset, koko maakunnan alueella käytettävät mittarit ja kriteerit Asiakkaalla yksi asiakassuunnitelma, joka on kaikkien toimijoiden käytössä ja pohjautuu ns. normaaliuden ja voimavaralähtöisyyden periaatteisiin; mitä ihminen itse kykenee ja osaa Geriatrinen arviointi uusille palvelun piiriin hakeutuville jo alkuvaiheessa. Yhteinen, älykkäästi rikastuva tieto kaikkien toimijoiden käytössä RAI-järjestelmä, jota hyödynnetään koko ikäihmisten hoito- ja palveluketjussa, on käytössä koko maakunnassa Palvelutarpeen arviointi ja palveluista päättäminen (asiantuntijuus) on keskitetysti johdettua, mutta tapahtuu alueilla lähellä asiakkaita osana palveluprosesseja, jolloin turvataan asiakkaiden yhdenvertaisuus Saumattomat hoito- ja palveluketjut mm. 24/7 yhteydensaantokeskus toiminnanohjausjärjestelmät 41
42 Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen kts myös dia 6-7 Yksinäisyyden ennaltaehkäisy sosiaalinen tuki ja kuntoutus myös videovälitteisiä palveluja käyttäen, etäläheisyyden tukeminen digitaalisilla ratkaisuilla Eri sukupolvien väliset yhteistyömuodot (esim. koulut, oppilaitokset ja päiväkodit mielekkään arjen tukena, eri-ikäisten yhdessä asuminen) Sosiaaliset verkostot, esim. omaiset, ystävät, naapurit, kytketään tukemassa ikäihmisten omannäköistä elämää Ikääntyneen läheisille tukea ja koulutusta Järjestöjen, yhdistyksen, seurakunnan ja muiden toimijoiden toiminta Yksityiset sote-palvelun tuottajat ja yritykset, joista ikäihminen voi hankkia palveluita omaehtoisesti Apteekit, kaupat, kampaamot, ravintolat yms. tukevat kotona asumista joko osana julkisten palvelujen järjestämistä tai omaehtoisesti hankittuna Vapaan sivistystyö lähelle ikäihmisiä esim. kylätalot, senioritalot, asukastuvat 42
43 Vuoropuhelu kunnan kanssa Kaavoitus-, tontti- ja asuntopolitiikka tulee tehdä yhteistyössä palveluja järjestävän maakunnan kanssa Korjaus- ja hissiavustusten hyödyntäminen Taloyhtiöiden kannustaminen yhteisöllisyyden tukemiseen Kuntien tärkeä viedä eteenpäin koko kuntaikäihmisen asialla periaatetta. Mikä sopii ikäihmisille, sopii kaikille Yhteistyö kuntien hyvinvointikertomuksen näkökulmasta, mm. yhteiset kehittämisen ja panostamisen painopisteet Yhteistyö kuntien kanssa ns. vanhuspalvelulain edellyttämässä suunnitelmassa toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi (siinä muodossa, kun tulee jatkossa olemaan) Ikäihmisten palveluohjauksessa tulee olla ajantasainen tieto eri kuntien liikunta, kulttuuri, vapaan sivistystyön, eri yritysten tarjoamista, seurakunnan ym. tarjoamista palveluista. 43
44 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Peruskunnan rooli ja vastuu erittäin tärkeä ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta, esim. design for all eli mikä sopii ikäihmisille sopii kaikille asumis-, kaavoitus-,liikenneväylä-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Maakunta tuottaa tuottaa kunnille tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueista sekä Ikääntyneen väestön tarpeista Asiakkaan kannustaminen ja tukeminen omaan vastuuseen Viedään yhteisöllisyys teknologiaa hyödyntäen ihmisten koteihin Kuntien tai kolmannen sektorin toimijoiden tuottamien palveluiden merkitystä korostetaan esim. liikuntapalveluissa, korttelikerhoissa yms. Järjestöt ovat kunnille voimavara - 3. sektori tuottaa yhteisöllisiä palveluita mm. liikunta, kulttuuri ja yhteisöllisiä palveluita (järjestöjen rahoitus?) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee huomioida kaavoitus- ja asuntosuunnittelussa mm. yhteisöllisyys, turvallinen ympäristö, palveluiden läheisyys ja asuntojen esteettömyys Sekä kunnallisten että maakunnallisen vanhusneuvoston toiminta tulee varmistaa 44
45 Viranomaisille kuuluva toimivalta Palvelupäätösten tekeminen Maakunnan liikelaitos Suoran valinnan palveluissa (?) Palveluntuottajien auktorisoinnit/akkreditoinnit, kilpailutukset Maakunnan liikelaitos Valvonta Maakunnan liikelaitos järjestäjänä Suoran valinnan palveluntuottajat itse alihankkijoiden osalta (mm. palvelun sisältö, laatu) 45
46 Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen Teknologia on osa ikäihmisen arkea ja tulevaisuuden ikäihminen on aktiivinen teknologian hyödyntäjä,; helppokäyttöisyys, Kanta ja Kansa palveluiden hyödyntäminen Painopisteenä mobiili- ja langattoman teknologian hyödyntäminen ja se, että ratkaisut muodostavat toimivan kokonaisuuden ja tiedon yhteisen hyödyntämisen Sovellukset selainpohjaisiksi eli ei lisenssejä Digitalisaatiosta johtuen työn luonne ja orientaatio muuttuvat Teknologiaa hyödynnetään ikäihmisten palveluissa, ottamalla käyttöön ennakkoluulottomasti uusia teknologisia ratkaisuja osallistaen henkilöstö, asiakkaat, omaiset ja tuottajat Hyvinvointiteknologiainsinöörit ja muut teknologia-ammattilaiset osaksi palvelujen kehittämisen tiimejä Digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen painopisteenä ovat turvallinen kotona asuminen, yhteydenpidon ja yhteisöllisyyden lisääntyminen sekä uudenlaiset lähipalvelut tulee kehittää ensisijaisena palvelumuotona kotiin, ei vain vaihtoehtona Digitaallisuus kotona asumisen tueksi: erilaisia teknologisia ratkaisuja; ateria-automaatit, hyvinvointirannekkeet, liiketunnistimia, turvalaitteita, kuvapuhelin yhteydet, lääkerobotit, älykkäät lääkeannostelijat Tarvitaan uusia palvelutuotteita, nyt käytössä lähinnä turvatuotteita (mm. paikkatietosovellusten hyödyntäminen), IoT (Internet of Things) avaa uusia mahdollisuuksia Teknologia-apuvälinelainaus uutena palvelumuotona Teknologian käytön opettaminen ikäihmisille yhteistyössä kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ym. kanssa koteihin ja jalkautettuna sinne missä ihmiset liikkuvat Digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen monipuolisesti kuva- ja ääniyhteyksiä hyödyntäen Digitalisaation ja teknologian hyödyntämisessä kerrytetään vahvaa osaamista sisältöjen määrittämiseen, hankintoihin ja kilpailuttamiseen Digitalisaation kehittäminen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa kokeilukulttuuri 46
47 Henkilöstörakenne ja työnjako Palveluohjauksessa tulee olla hyvin ja täsmäkoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilöstö, jolla on monipuolista palvelujen, palvelutarpeen arvioinnin sekä palvelujärjestelmän osaamista ja kokemusta (mm. sairaanhoitaja, sosionomi, geronomi, sosiaalityöntekijä). Henkilöstön tulee osata tunnistaa asiakkaan voimavarat sekä käytettävissä olevat resurssit sekä kyetä ohjaamaan omavastuiseen toimintaan. Tuekseen palveluohjaus tarvitsee järjestelmät, että asiakkaan laajaalainen tieto on käytettävissä. Kotona asumisen tuen tehtävissä hyödynnetään lähihoitajien ja sairaanhoitajien lisäksi ikäihmisen arjen apuna uudentyyppistä avustajapalvelua, jonka tehtävinä ovat mm. ikäihmisen arjen toimissa tukeminen ja avustaminen (esim. ulkoilu, asioiden hoitaminen, harrastaminen, sosiaalisten verkostojen ylläpito) Kotihoidossa henkilöstörakenteen perusta on lähihoitaja-koulutuksen saanut henkilöstö. Sairaanhoitajilla koordinointi, konsultointi sekä vaativat kotisairaanhoidon tehtävät. Riittävä lääkärityöpanos tulee turvata. Sairaanhoitaja-työpanosta pooliutetaan osittain liikkuviksi tiimeiksi, jotka tarjoavat osaamista kotona, välimuotoisessa asumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa asuville asiakkaille. Omaisten ja läheisten antama suunniteltu apu ja tuki on osa kotihoidon työnjaon kokonaisuutta. Osana kotikuntoutusta lisätään fysio- ja toimintaterapeutteja pääasiassa nimikemuutoksin. Kotihoidossa tulee olla käytettävissä mm. kuntoutus-, ergonomia-, haavanhoito-, muisti-, ravitsemus-, psykiatrista ja gerontologista asiantuntijuutta. Henkilöstömäärä lasketaan asiakastuntien mukaan siten, että se jaetaan asetetulla tuottavuustavoitteella (välitön asiakasaika t/työntekijä/kk). Tuottavuustavoitteessa huomioidaan mm. välimatkat. Vaativissa kotona asumisen tuen palveluissa kuten kotihoiva, kotisairaala, tulee turvata riittävä lääketieteellinen, sairaanhoidollinen, ensihoidon ja muiden tarpeellisten toimijoiden työpanos Tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa perusta on lähihoitajakoulutuksen saanut henkilöstö ja lisäksi henkilöstössä on hoiva-avustajia, fysio- ja toimintaterapeutteja. Asiakkaiden tarvitsema sairaanhoitaja-osaaminen turvataan päiväaikaan osana yksikköjen henkilöstöä ja ilta- ja yöaikaan se turvataan pooliutetusta tiimistä ja muilla liikkuvilla 24/7 palveluilla. Riittävä lääkärityöpanos tulee turvata. Myös näissä palveluissa tulee olla käytettävissä mm. kuntoutus-, ergonomia-, haavanhoito-, muisti-, ravitsemus-, psykiatrista ja gerontologista asiantuntijuutta Mitoitukseen laskettavan henkilöstön mitoitus vähintään 0,5. 47
48 Osaaminen ja koulutus Osaaminen: 1) Peruskoulutuksen antamien valmiuksien täysimittainen hyödyntäminen laajasti, monipuolisesti ja yhdenmukaisesti välttämätöntä (esim. lähihoitajat) 2) Osaamistarpeet henkilöstölle: mm. monipuolinen teknologiaosaaminen, neuvonnan ja ohjauksen osaaminen, asiakaspalveluosaaminen, lääkehoidon osaaminen 3) Esimiehille liikkeenjohdon ja valmentavan johtamisen osaamista 4) RAI-osaaminen laajasti ja moniammatillisesti Koulutus: 1) Nykyinen koulutus kohdistuu liikaa erityisesti sairaanhoitajien osalta laitosympäristössä tapahtuvaan palveluun Tulevaisuus vaatii jalkautuvaa hoitajuutta asiakaan kotiin 2) Myös fysio- ja toimintaterapeuttikoulutuksessa enemmän painopisteenä kotiympäristössä tapahtuva työ 3) Moniammatillisuuden kehittymiseksi eri ammattilaisten yhteinen koulutus mm. laaja-alaisen ikäihmisten toimintakykyisyyden ymmärtämiseksi 4) Sosiaalialan osaamista tarvitaan sairaanhoidon osaamisen lisäksi. 5) Koulutusta asiakkaiden voimavaralähtöisen ja itsenäisen elämän tukemiseen 6) Koulutuksessa tulee ottaa käyttöön sähköisiä itseopiskelutyökaluja (kuten esim. Senioripassi) 7) Omaishoitajien ja perhehoitajien koulutus 48
49 Vaikutukset 49
50 Vaikutukset PoPSTerin strategisiin päämääriin IHMINEN Mielekästä elämää kotona Vastuun ottoa ja osallisuutta Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä JOHTAMINEN Tieto hyötykäytössä Proaktiivinen ennakointi Muutoksen varmistaminen Mielekäs elämä syntyy yhdessä RESURSSIT JA TALOUS Vastuullinen kustannustehokkuus Kustannuskasvun puolittaminen Palvelurakenteen optimointi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Välitän ja otan vastuun Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille Ylpeys huippuosaamisesta PROSESSIT Kerralla kuntoon vastuullisesti Sähköistä aina kun mahdollista Vaikutukset esitetään seuraavan dian taulukossa 50
51 Taloudelliset vaikutukset LUVUT TULEE TARKISTAA 51
52 Sairaala- ja vuodeosastopalvelut -12 M Sairaalahoitoa korvaavat palvelut +0,5 M Tehostettu palveluasuminen, kotihoiva, sairaalahoitoa korvaavat muut palvelut +5,5 M Ikäihmisten palvelut -11 M Ikäihmisten kuntoutuspalvelut +1 M Kuntoutus ja toimintakyky -0,5 M Ikäihmisten toimintakyvyn tuki ja kuntoutuspalvelut +1 M Vastaanottopalvelut -4 M Avopalveluiden vahvistaminen, sähköiset palvelut +1,5 M +1 M +0,5 M Välitön avun tarve -1 M Huom: kokonaisuus ja luvut tarkentuvat jatkovalmistelussa 52
53 LUVUT TULEE TARKISTAA Resurssien uudelleenallokointi palvelukokonaisuuden sisällä Ikäihmisten palvelut: -11 M Vähintään 94 % asuu kotona itsenäisesti tai omaishoidon tai perhehoidon turvin (nyt 90,5 %) Kotihoidon intensiteetti ja kattavuus 14,9 % 14 % +/- XXX Tehostetun kotihoidon kattavuus vähintään 2,5% +/- XXX Omaishoidon kattavuus vähintään 6 % (nyt 6,3 %) +/- XXX Perhehoidon kattavuus vähintään 1 % (nyt 0,1 %) +/- XXX + XXX + XXX htv + muut resurssit Tehostetun palveluasumisen kattavuus 6,8 % 5 % +/- XXX Laitoshoidon kattavuus 2,6 % 1 % +/- XXX + XXX + XXX htv + muut resurssit 53
54 Vaihe AIKATAULUTUS TARKENTUU Taloudelliset nettovaikutukset / vuosi Uudistukseen valmistautuminen Kohdentuuko siirtymävuosille kustannuspaineita? Rahoituksen siirtymäaika vuosina (menoperustaisesta laskennalliseen/tarveperustaiseen) Siirtyminen täysimäär. laskennal. rahoituk. Konkreettiset keinot ja toimenpiteet Kotihoidon parempi kohdentuminen Säännöllisen kotihoidon kattavuuden laskeminen 14%:iin Tehostetun palveluasumisen kattavuuden laskeminen 5%:iin Laitoshoidon kattavuuden laskeminen asteittain korkeintaan 1%:iin ja mahdollisesti sen jälkeen 0%:iin Yhteydenottokeskuksen käynnistäminen RAI-järjestelmän käyttöönotto koko P-P Kotihoidon toiminnanohjauksen ja optimoinnin käyttöönotto koko P-P 54
55 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Kotiin annettavat, ikäihmisen omaan elinympäristöön annettavat palvellut, tukevat paremmin itsemääräämisoikeutta Tuetun päätöksenteon lainsäädäntö vähentää heikkokuntoisten ikäihmisten riskiä syrjäytyä tarpeitaan vastaavien palveluiden saamisessa monivaiheisissa valinnanvapauden mahdollisuuksissa Asiakasmaksuja määriteltäessä tulee huomioida erityisesti pieneläkettä saavien riski syrjäytyä tarvitsemiensa palvelujen käytössä Monivaiheinen valinnanvapaus edellyttää eri-ikäisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi panostamista erityisesti ikäihmisten ohjaukseen ja neuvontaan 55
SOTE-UUDISTUS -vaikutus ikäihmisten palveluihin
SOTE-UUDISTUS -vaikutus ikäihmisten palveluihin 14.3.2017 Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Oulun kaupunki Uusi sote-rakenne 1.1.2019 2 14.3.2017 - Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh
Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa Rita Oinas, TtM, sh Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito
LisätiedotVanhuspalveluiden tilannekatsaus
Vanhuspalveluiden tilannekatsaus SISÄLTÖ 1. Väestöennusteet (3-4) 2. Vanhuspalveluiden peittävyys (5-13) 3. Dementiaindeksi ja muistisairaiden lukumäärän muutos (14-15) 4. PoPSter: Alustavat toiminnalliset
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Pohjois-Pohjanmaalla Muutosagentti Rita Oinas
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Pohjois-Pohjanmaalla Muutosagentti 1 8.3.2017 Keihäänkärkiä ovat Alueellisen palvelukokonaisuuden ja keskitetyn asiakas- /palveluohjauksen
LisätiedotTietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 9: Vammaispalvelut Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Etuuksien saajat Kelan vammaisuuden perusteella maksamat tuet Lapsen
LisätiedotTietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 4: Ikäihmiset Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut ja väestöennusteet eri ikäryhmittelyillä 65 vuotta täyttäneet,
LisätiedotKotihoito 24/7- akuuttitilanteet/liikkuvat tiimit ja moniammatillisuus Ritva Kanervo, avohoidon tulosyksikköjohtaja RASHKY
Kotihoito 24/7- akuuttitilanteet/liikkuvat tiimit ja moniammatillisuus 13.11.2018 Ritva Kanervo, avohoidon tulosyksikköjohtaja RASHKY Sisältö Akuuttitilanteet kotihoidossa Moniammatillisuus Kotipäivystys
LisätiedotPohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet
Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa Vahvuudet ja kehittämiskohteet Päivi Tikkanen I&O muutosagentti, TtT FAKTOJA POHJOIS- SAVOSTA: 75v täyttäneiden
LisätiedotPoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4
PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus 4.5.2017 TR4 Sote-palveluiden hahmottelua alueellisesti Hyvinvointikeskusalueet (13) Hyvinvointikeskukset ja asemat (39) Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla
LisätiedotHoiva vanhustenpalvelujen tulosalue
Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot
LisätiedotKoko kunta ikääntyneen asialla
1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,
LisätiedotIkääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi
Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi 1.4.2019 Jaako Taina, Roslakka Titta, Inna Miia, Mälkiä Pia EKSOTE 1 15.4.2019 Sisältö: - hallinnollinen sijainti Eksoten organisaatiossa - ohjaavaa lainsäädäntöä
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen infotilaisuus Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu Leena Pimperi-Koivisto, asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu Anu Vuorinen, asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O-Pohjois-Pohjanmaalla kokeilut ja tuotokset. muutosagentti Rita Oinas
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O-Pohjois-Pohjanmaalla kokeilut ja tuotokset 1 25.10.2017 Toimintasuunnitelma 2016-2018 Tavoitteena on kehittää kotona asumista
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotPoPSTer. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa
PoPSTer Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa 2 Selvityshenkilö: Hannu Leskinen Projektipäällikkö: Kirsi Paasovaara Asiantuntijat: Sirkka-Liisa Olli, Johanna Kiiskilä,
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)
KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu
LisätiedotIkäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö
Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö Työryhmä: Anneli Saarinen, pj. Sirkka Eväsoja, Lapua, Mirva Ämmälä, Seinäjoki, Helena Kahra-Smedlund, Isokyrö, Tarja palomäki, Jik, Eila Runsala, llky, Marita
LisätiedotSelvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015
LisätiedotLaatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla
Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla Kaste-kehittämisfoorumi 13.11.2013 13.11.2013 Laatusuositus / Matti Mäkelä 1 Laatusuositusten taustaa Aiemmat suositukset 2001, 2008: STM ja Kuntaliitto Suosituksissa
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, YTL Kainuun muutosagentti puh. 044 7101 669 Kainuu asukasluku 31.3.2016 72 437 (Puolanka ei mukana 2 765) Ivalo 661 km Oulu 182 km väkiluku yli
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)
PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotKeskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
LisätiedotKOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT HYVINVOINTIALA 21.3.2019 SATU KARPPANEN NEUVOTTELEVA VIRKAMIES SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ RATKAISUJA HAASTEISIIN HAETTIIN SEURAAVILLA TEEMOILLA.
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotIkääntyneiden asumisesta STM:n I&Okärkihankkeessa
Ikääntyneiden asumisesta STM:n I&Okärkihankkeessa ja laatusuosituksessa Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä -seminaari 27.9.2017 Paasitorni Riitta Saksanen erityisasiantuntija,
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)
SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)
MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Anu Olkkonen-Nikula Muutosagentti, Ikääntyneiden palvelujen kehitysjohtaja
Lisätiedotsuomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1
Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? Lappi 28.11.2014 28.11.2014 Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Muutosten tuulia 2014 Vanhoja ihmisiä on vuosi vuodelta enemmän Hyvinvoivia vanhoja
LisätiedotKuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotI&O-kärkihanke Pohjois-Pohjanmaalla
I&O-kärkihanke Pohjois-Pohjanmaalla STM/3242/2016 I&O-kärkihanke/muutosagenttitoiminta Pohjois-Pohjanmaalla I&O-kärkihanke/muutosagenttitoiminta Pohjois-Pohjanmaalla Hankkeen kesto: lokakuu 2016- joulukuu
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. I & O muutosagentti Pirjo Rehula
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 28.9.2017 I & O muutosagentti Pirjo Rehula Uudistukseen liittyvä keskeinen lainsäädäntötyö Rakenteet: laki sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan monialainen maakunta. - sote- valmistelun vaihetta
Pohjois-Pohjanmaan monialainen maakunta - sote- valmistelun vaihetta 13.11.2017 Sirkku Pikkujämsä SOTE-vastuuvalmistelija Pohjois-Pohjanmaan liiton henkilöstöinfo 13.11.2017 3 Pohjois-Pohjanmaan -
LisätiedotSisäinen hanke/suunnitelma
Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman
LisätiedotAsiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste
Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
LisätiedotLausunnot PoPSTer-loppuraporttiin. Sote-ryhmä
Lausunnot PoPSTer-loppuraporttiin Sote-ryhmä 16.11.2017 Lausunnot PoPSTer-loppuraporttiin Kunnat Alavieska Haapajärvi Haapavesi Ii Kalajoki Kuusamo Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu
LisätiedotVanhus- ja vammaispalveluorganisaatio 2019
Vanhus- ja vammaispalveluorganisaatio 2019 Ikäihmisen palvelukokonaisuus Omaehtoinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, toimintakyvyn ylläpitäminen Vapaaehtoiset arjen tukena, päivätoiminnan eri muodot
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotSOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen
SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena
Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen
LisätiedotYksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)
Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotJÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola
JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS 13.2.2018 Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden,
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN
IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotKyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
LisätiedotSosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset
Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Alavieska 11,0 11,1 10,3 9,4 8,9 8,4 10
LisätiedotKunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari
Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)
RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020
IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut
LisätiedotTOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE
TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE 1.9.2016 31.12.2016 Info ja suunnittelukokous 11.8.2016 Päivän tavoite: Keskustella ikäihmisten palvelujen kehittämistarpeista, tutustua toimijoihin ja hakea hankekumppanuutta
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotI&O kärkihanke / Kukoistava kotihoito -hanke
I&O kärkihanke / Kukoistava kotihoito -hanke Laajavuori 16.6.2017 I&O muutosagentti Tuija Koivisto Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa eli I&O kärkihanke Yksi
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Asiakassegmentointi Palveluiden tarjoaminen tarveperusteisesti on vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon edellytys.
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotParempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella
Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!
LisätiedotMINISTERI JUHA REHULAN SOTE-MAAKUNTAKIERROS OULU Hannu Leskinen Selvityshenkilö Shp johtaja, TtT
MINISTERI JUHA REHULAN SOTE-MAAKUNTAKIERROS OULU 22.8.2016 Hannu Leskinen Selvityshenkilö Shp johtaja, TtT TILANNEKATSAUS: ALUEELLINEN PoPSTerin tavoitteet (1/2) Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKeski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016
Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 8.11.2017 I & O /PR Palveluissa havaittuja puutteita Iäkkäiden palvelujärjestelmä Järjestelmä on pirstaleinen Rakenne ei ole
LisätiedotEP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen
EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotMitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu
LisätiedotPoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta
PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta 2015 2025 2030 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 0-17v. 18-64 v 65-74v
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotAIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3
AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014
Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta, I&O muutosagentti Pohjanmaa 25.10.2018 KYSYMYKSIÄ Onko nykyiset toimet/suunnitellut toimet riittäviä ikäihmisten terveyden
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotLähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.
Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6
LisätiedotIKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA
IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI
LisätiedotSotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa
Sotemaku johtoryhmä 24..2017 VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa www.ep2019.fi http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito 75-v täyttäneiden osuus v. 2015 ja v. 2030 Yhteiskunnan on mukauduttava
LisätiedotMiten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa
Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa 1 20.03.2017 Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut Lisäämme mahdollisimman
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotI & O Miten tästä eteenpäin! Kirsi Kiviniemi Varsinais-Suomen muutosagentti, TtT
I & O Miten tästä eteenpäin! Kirsi Kiviniemi Varsinais-Suomen muutosagentti, TtT Havaintoja Varsinais-Suomen tilanteesta Varsinais-Suomen erityispiirteitä Varsinais-Suomen väestöstä 9,4 % oli 75 vuotta
LisätiedotAnitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija
Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotMitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.
Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.2018 Kokonaisreformi SOTE kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja,
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen
Lisätiedot