ASEMAKAAVAN SELOSTUS Tontti (Murtokatu 5) Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Tontti (Murtokatu 5) Asemakaavan muutos JARDno Kaavatunnus Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta pvm nro Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Tontti , Murtokatu 5 Asemakaavan muutos JARDno Kaavatunnus Asemakaavan muutos koskee: 2. kaupunginosan eli Loutti korttelin 242 tonttia 15. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 2. kaupunginosaan eli Loutti asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, Seutulantie 12, JÄRVENPÄÄ, puhelin , sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Tontti sijaitsee nykyisen asuntoalueen keskellä Järvenpään keskustan luoteispuolella. Ympärillä on omakoti- ja rivitaloja, ja vastapäätä on kolme kerrostaloa. Suunnittelualueelta on noin kilometrin matka keskustaan. Suunnittelualueen sijainti punaisella ympyröitynä. 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavasuunnittelun tavoitteena on tutkia mahdollisuudet entisen pienteollisuustontin muuttamiseksi ympäröivän asuinalueen mukaisesti asuinkäyttöön, koska pienteollisuustoiminta on päättynyt. Tontin rakentaminen suunnitellaan korttelialueeseen ja ympäröivään asuinalueeseen sopeutuvaksi. Rakennusoikeutta ei nosteta. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä. Suunnittelualueen pinta-ala on 1712 m 2 ja rakennusoikeus 684 k-m 2 (e = 0,40). Alueelle tulee uutta asukasta. 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus

4 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1. Asemakaavakartta ja määräykset Liite 2. Asemakaavan seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus pvm Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 pvm Kaupunkikehityslautakunta pvm nro Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm 2.2 ASEMAKAAVA Entinen pienteollisuustontti muutetaan asuinkäyttöön. Tontin rakentaminen suunnitellaan korttelialueeseen ja ympäröivään asuinalueeseen sopeutuvaksi. Rakennusoikeutta ei nosteta. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaava on mahdollista toteuttaa heti kun se on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Suunnittelualue sijaitsee pientalovaltaisella alueella, joka on rakennettu. Alueella on eri-ikäisiä asuinrakennuksia. Suunnittelualueen eteläpuolella on kerrostaloja. Tontilla on pienteolllisuusrakennus, jossa teollinen toiminta on loppunut. Keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut ovat noin kilometrin päässä suunnittelualueelta. Vihtakadun kouluun ja Harjulan kouluun on noin 600 metrin matka. 3

5 Suunnittelualueen nykyiset rakennukset. Liikenne Murtokatu on asuntokatu, joka liittyy etelässä Loutinkatuun ja pohjoisessa Alankotiehen. Kuuskulmankatu on Murtokadun ja Alankotien välinen kevyen liikenteen väylä, jolta katurekisterin mukaan on tontilleajo sallittu tonteille ja 15 sekä vastapäiselle kerrostalotontille Suunnittelualueelta on noin kilometrin matka rautatieasemalle ja vajaan kilometrin matka linja-autoasemalle. Tekninen huolto Alueella on rakennettu kunnallistekniikka ja hulevesiverkosto. Maanomistus Tontti ja naapuritontit ovat yksityisomistuksessa. Ympäröivät katualueet ovat kaupungin omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Yleiskaava Alue on Järvenpään yleiskaavassa 2020 (kv ) merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e = 0,25 0,4. 4

6 Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv ). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella ynpyröitynä. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna Tontti on pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (TP-2). Rakennusoikeus on 700 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Asemakaavan tonttitehokkuus vastaa viereisten tonttien tehokkuuslukua e = 0,4. Korttelialueelle ei saa sijoittaa naapureita häiritsevää toimintaa eikä piha-aluetta saa käyttää ulkovarastointiin. Rakennusten suurin sallittu korkeus on 7 metriä. Asuntoja saa sijoittaa korttelialueelle toiminnalle välttämättömän määrän. Korttelialueella tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m2 kohti. Autopaikkoja tulee olla 1 ap/ asunto ja 1 ap/ 5 työntekijää. Viereiset tontit korttelissa 242 ovat omakotirakennusten ja rivitalojen sekä muiden kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR-6), jolla suurin sallittu kerrosluku on II ja rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e = 0,4 mukaan. Alankotien varressa korttelissa 242 on asuinkerrostalojen tai rivitalojen korttelialuetta (ARK-1), jolla suurin sallittu kerrosluku on II. Suunnittelualueen länsipuolella on erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO-21), jolla suurin sallittu kerrosluku on I-II ja rakennusoikeus e = 0,25. Eteläpuolella asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jolla suurin sallittu kerrosluku on VI ja rakennusoikeus e = 0,6. Tontti rajoittuu lännessä Murtokatuun, joka on Loutinkadun ja Alankotien välinen asuntokatu. Etelässä tontti rajoittuu Murtokadun ja Alankotien väliseen Kuuskulmankatuun, joka on asemakaavassa osoitettu kevyen liikenteen kaduksi jolla on tontilleajo sallittu. Ote ajantasakaavasta. Kaava-alue rajattu punaisella. 5

7 Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako & -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN SEKÄ SITÄ KOSKEVAT PÄÄ- TÖKSET Asemakaavanmuutos on tullut vireille kiinteistönomistajan aloitteesta. Puitesopimus kaavamuutostyön aloittamisesta on hyväksytty kaupunginhallituksessa Asemakaavan muutoksesta tehdään maankäyttösopimus, joka viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kaava sisältyy kaavoituksen vuoden 2017 työohjelmaan. 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien/-tilojen omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueiden asukkaat, yritykset ja työntekijät, sekä asukasyhdistykset Viranomaiset: - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kaupunkitekniikan suunnittelu - Järvenpään Vesi Fortum Power & Heat Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Asemakaavan vireilletulosta ja luonnosaineiston nähtävilläolosta on ilmoitettu kuulutuksella Järvenpään kaupungin verkkosivuilla ja lähettämällä kirje naapurikiinteistöjen omistajille. Valmisteluvaihe Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä välisen ajan Seutulantalon palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana osallisilla on ollut mahdollisuus jättää mielipide kaavaluonnoksesta. 6

8 Suunnitteluvaihe Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutoksesta on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken. 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston tavoitteet Yleiskaava: pientalovaltaista asuntoaluetta. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 4.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavaan ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja. Asemakaavan muutos yhtenäistää asuntoalueen rakennetta ja eheyttää kaupunkikuvaa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Suunnittelualue muodostuu asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueesta, jolla on yksi tontti. Alueen liikenne liittyy Murtokatuun ja Kuuskulmankatuun. Suunnittelualueelle tulee kymmenkunta uutta asuntoa, joihin tulee asukasta. Alueelle ei tule työpaikkoja eikä palveluja. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaava mahdollistaa ympäröivään asuinalueeseen mittakaavallisesti sopeutuvan asuinrakentamisen. Vanha teollisuusrakennus puretaan. Tontille voidaan rakentaa kaksikerroksinen pienkerrostalo tai rivitalo. Rakennusala on osoitettu ottaen huomioon etäisyys viereisen tontin asuinrakennukseen. Tontille tulee istuttaa yksi puu kutakin rakentamattoman pinta-alan 100 m 2 kohti. Asemakaavan toteutuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen luonnonympäristöön. 5.3 ALUEVARAUKSET Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (ARK-11) Alueelle saa rakentaa pienkerrostaloja ja rivitaloja asumistarkoituksiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Asemakaavassa ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakennusalalle rakentaa kylmän, katetun porraskäytävän, joka kuitenkin on enintään 20 % varsinaisesta rakennusoikeudesta. Tontille on varattava asukkaiden leikkiin ja oleskeluun vähintään 10 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamatonta 100 m² kohti. Tontille on varattava vähintään 1 autopaikka/asunto + 1 vieraspaikka/5 asuntoa. 7

9 Korttelialueella suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Kaavamääräys mahdollistaa rivitalojen sekä pienkerrostalojen, kuten luhtitalojen rakentamisen. Rakennusala on osoitettu neljän metrin etäisyydelle viereisten tonttien rajoista, kuitenkin ottaen huomioon riittävä etäisyys tontin rakennukseen. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutos täydentää nykyistä asuinaluetta uudella asuinrakennuksella. Tontin reunoilla oleva kasvillisuus on mahdollista säilyttää. Asuinrakentaminen ei lisää alueen liikennemääriä merkittävästi. 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty liitteessä 1. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Toteutusta varten ei ole laadittu erillisiä suunnitelmia. 6.2 TOTEUTTAMISEN AJOITUS Asemakaavan voi toteuttaa heti kun se on saanut lainvoiman. Järvenpäässä Sampo Perttula Kaavoitusjohtaja Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti 8

10