Valtuusto , LIITE 3 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 3 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA Hallitus

2

3 TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo Sivu 1 YLEISPERUSTELUT Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön muutostekijät suunnittelukaudella 3 2 STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET HUS:n strategia Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle KONSERNIA JA KUNTAYHTYMÄÄ KOSKEVAT TAVOITTEET Erikoissairaanhoidon palvelut Hoidon saatavuuden ja hoitoonpääsyn tavoitteet Konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Selonteko sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja 32 konsernivalvonnasta 4 TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUDET Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion sitovuus 33 5 TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS Tuotteistus ja hinnoittelu Ensihoitopalvelu ja erityisvelvoitteiden asukaslukuperusteiset maksut Kalliin hoidon tasaus Kuntalaskutuskäytäntö 40 6 OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Opetus- ja tutkimus Kehittäminen 46 7 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Henkilöstösuunnitteluosa 61 8 LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT HUS-Apteekki HUS-Kuvantaminen HUSLAB Ravioli HUS-Desiko HUS-Logistiikka HUS-Servis TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET 110 TAVOITTEET 9.1 HUS-kiinteistöt Oy Uudenmaan sairaalapesula Oy Hyksin kliiniset palvelut Oy 124

4 Sivu 10 SAIRAANHOITO- JA TULOSALUEIDEN TAVOITTEET JA 127 TUNNUSLUVUT 10.1 HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue HUS-Tilakeskus HUS-Tietohallinto Yhtymähallinto Työterveyshuolto Ulkoinen tarkastus 137 LIITTEET Jäsenkuntien väestömäärän kehitys ja ikäjakauma Hoitopalvelujen tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet Asukasluvun perusteella perittävät osuudet Myrkytystietokeskuksen 151 kustannuksiin 4 Asukasluvun perusteella perittävät osuudet potilasvahinkovastuun kustannuksiin 5 Ensihoito Asukasluvun/käytön perusteella perittävät osuudet 154 lääkärihelikopteritoimintaan 7 liittyvästä Asukasluvun lääkinnällisestä mukainen ennakkomaksu hoidosta kalliin hoidon 155 tasausmenettelyä varten 8 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet HUS-kuntayhtymän tulos- ja rahoituslaskelmat Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko Palvelutuotanto jäsenkunnille vuosina Euroa/asukas jäsenkunnittain vuosina Jäsenkuntien maksuosuudet sekä laskutus jäsenkunnilta yhteensä

5 TA Yleisperustelut 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Talousarvion valmistelua koskevat lait Kuntalain mukaisesti valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä HUS:lle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman kolmeksi vuodeksi (suunnittelukausi) sekä investointisuunnitelman neljäksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi (KuntaL ). Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään HUS:n toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet sekä päätetään talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2016 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Sairaanhoitoalueiden suunnitelmat käsittelee kunkin sairaanhoitoalueen lautakunta ja liikelaitosten talousarviot hyväksyy liikelaitosten johtokunta kuntayhtymän talousarvion hyväksymisen jälkeen. Liikelaitosten ja tytäryhtiöiden talousarviot ja -suunnitelmat ovat kuntayhtymän talousarvioon liitettävä erillinen osa. Myös tytäryhtiöt laativat kalenterivuosikohtaisen talousarvion. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL ). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan miten rahoitustarve tulorahoituksen lisäksi katetaan (KuntaL ). Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet sekä budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Kuntayhtymän liikelaitokset suunnitellaan omina kokonaisuuksinaan osana kuntayhtymän talousarviota. Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma koostuu tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosasta. Uuden kuntalain (voimaan ) talousarviota koskevat säädökset Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto alkaen myös kuntayhtymää koske kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. 1

6 TA Yleisperustelut Jatkossa myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös (KuntaL ), jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Säännösmuutoksilla on pyritty lisäämään talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttämään ja täsmentämään kunnan/kuntayhtymän talouden tasapainosääntelyä erityisesti tilanteessa, jossa kertynyt alijäämä on määrältään merkittävä. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijääminen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. HUS:n toiminnassa ja taloudenhoidossa noudatetaan talousarviota ja -suunnitelmaa ja se sitoo toimielimiä ja henkilöstöä ja toimii näiden ohjauksen ja valvonnan välineenä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvio laaditaan suorite- ja realisointi- sekä täydellisyysperiaatteita noudattaen. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri. HUS tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja 24 jäsenkunnan noin 1,6 miljoonalle asukkaalle. Oman alueen kuntien lisäksi HUS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat erikoissairaanhoidon osalta myös Carea (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä) ja Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri). HUS vastaa lisäksi eräistä valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason palveluista koko maassa. HUS:n 24 sairaalassa hoitoa saa vuosittain noin puoli miljoonaa potilasasiakasta. Kuntayhtymän palveluksessa on noin terveydenhuollon ammattilaista. HUSkonserniin kuuluvat emoyhteisön, HUS-kuntayhtymän, lisäksi itsenäisiä tytär- ja kiinteistöyhtiöitä. HUS-Kuntayhtymän talousarviossa on huomioitu kolme suurinta tytäryhtiötä, HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja Hyksin kliiniset palvelut Oy. HUS:n johtamisjärjestelmää muutettiin vuoden 2015 alusta lähtien Hyks-sairaanhoitoalueen johtamisrakenteen osalta valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Hykssairaanhoitoalueen toiminta organisoitiin uudelleen kahteentoista erilliseen tulosyksikköön. HUS-kuntayhtymän johtamisjärjestelmä

7 TA Yleisperustelut HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT SUUNNITTELUKAUDELLA Yleiset talouden kehitysnäkymät ja julkinen talouden kehitys Valtiovarainministeriön julkaisemassa talouskatsauksessa (Valtiovarainministeriön julkaisu 32a/2015) kuvataan Suomen talouden tilaa erittäin vakavaksi. Bruttokansantuotteen kasvu on lähellä nollaa, työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvun ennustetaan jäävät vähäiseksi. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen BKT:n kasvavan 0,2 % vuonna Vuoden 2016 kasvuennuste on 1,3 %. Ennusteen taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Vaikka vienti kasvaa asteittain, tuonti lisääntyy vientiä nopeammin johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvun oletetaan hidastuvan vaatimattoman reaalitulokehityksen myötä. Työllisyysasteen ennustetaan talouden pienen kasvun myötä kohenevan, mutta työttömyysasteen jäävän kuitenkin korkealle tasolle 9,4 %:iin. Kuluttajahintojen nousun oletetaan kiihtyvän, mutta maltillisesti ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ministeriö ennustaa 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Suomen talouden kumulatiivinen kasvu ennustejakson jää vain 2,5 %:iin, jolloin BKT:n määrä jää 3,6 % pienemmäksi kuin se oli vuonna Suomen talouden kasvu on edelleen hyvin heikko ja suurien haasteiden edessä. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen julkinen talous on ollut vuodesta 2009 lähtien syvästi alijäämäinen. Vaikka talouden kasvu elpyy ja tuotantokuilu umpeutuu, kasvu ei riitä kuromaan julkisen talouden alijäämää umpeen. Samaan aikaan väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta. Siten julkisen talouden tulot eivät enää riitä ylläpitämään kaikkia nopeamman talouskasvun varaan rakennettuja julkisen sektorin rakenteita ja tehtäviä. Julkisen talouden ennustetaan pysyvän alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää kuluvana vuonna 60 3

8 TA Yleisperustelut prosentin rajan. Valtiovarainministeriö näkee, ettei julkinen velan suhde ole lähivuosina taittumassa, joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Valtiovarainministeriön talouskatsauksen mukaan kuntien kulutusmenojen kasvu on edelleen kuluvana vuonna hidasta, sillä kustannusten kasvu jatkuu hyvin maltillisena. Kunnat jatkavat myös omia sopeutustoimiaan, mutta säästötoimien arvioidaan jäävän jonkin verran viime vuotta pienemmiksi. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuoden 2015 alussa kymmenyksellä 19,84 prosenttiin. Useat kunnat korottivat myös kiinteistöveroprosenttejaan. Lakisääteisistä ala- ja ylärajojen nostosta johtuva kiinteistöveron tuoton kasvu ei kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä se vähennetään kuntien valtionosuuksista. Valtion kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden yhteisvaikutus on kuntataloutta heikentävä. Suurin yksittäinen kuntatalouteen vaikuttava toimenpide on osana valtiontalouden sopeutustoimia toteutettu valtionosuusleikkaus. VM ennustaa kuntien verotulojen kasvavan vuosina maltillisesti. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen supistaa verotuloja v Kuntien verotulot vahvistuvat kuitenkin jälleen tarkastelujakson loppupuolella työllisyystilanteen parantuessa. Lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa perushinnat sekä rahoitus tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia, kasvattaa kuntien valtionosuuksia v Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle puolestaan alentaa kuntien valtiolta saamia siirtoja v Hallitusohjelman sisältämät kuntatalouteen vaikuttavat sopeutustoimet hidastavat kulutusmenojen kasvua vuosina Ministeriö olettaa kuntatalouteen kohdistuvan tulevina vuosikymmeninä suuria menopaineita. Väestön ikääntyminen lisää terveys- ja hoivapalvelujen sekä investointien tarvetta. Samalla yksittäisten terveydenhuoltotoimenpiteiden kustannukset kasvavat hoitojen kehittyessä. Kuntatalouden vakauden kannalta Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä, että hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet saadaan täsmennettyä ja toteutettua täysimääräisenä ja että tavoiteltu säästövaikutus saavutetaan. Erityisen tärkeää on toteuttaa mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa rakenteellisia uudistuksia, jotka rajoittavat tulevia menopaineita. Lainsäädännön muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman mukaan hallitus vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä eräillä rakenteellisilla uudistuksilla, joista yksi on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Hallitusohjelman mukaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat itsehallintoalueet, joiden päätöksenteko kuuluisi vaaleilla valituille valtuustoille. Hallitusohjelman mukaan uudistus etenee vaiheittain. Ensin uudistetaan sote-palvelurakenne siten, että kaikista palveluista muodostuu eheä kokonaisuus, jota johdetaan alueittain. Hallitusohjelman mukaan itsehallintoalueita on yhteensä enintään 19. Itsehallintoalueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Työssä otetaan huomioon uudistuksen tavoitteet ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotot. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat selvityshenkilötyöryhmän, jonka tehtävänä oli laatia hallituksen reformiministerityöryhmälle ehdotukset linjauksista, joiden mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja itsehallintoalueiden perustamista sekä aluehallinnon uudistusta voidaan viedä tehokkaasti ja 4

9 TA Yleisperustelut asetetussa aikataulussa eteenpäin. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöystin johdolla toiminut kolmijäseninen selvityshenkilöryhmä antoi raporttinsa Selvityshenkilöt toteavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavilla itsehallintoalueilla tulee olla riittävä väestöpohja, infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky. Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtävissä. Itsehallintoalueiden hallinnosta, päätöksenteosta ja talouden järjestämisestä pitäisi säätää erillisessä laissa, mikä mahdollistaisi uusien tehtävien antamisen niille. Itsehallintoalueiden lukumääräksi selvityshenkilöt esittävät Mahdollisina itsehallintoalueen rahoitusratkaisuina olisi selvitettävä sekä valtion rahoitus että alueen oma verotusoikeus. Rahoitusmalli pitäisi päättää selvityksen jälkeen. Uudistukseen liittyvät henkilöstö- ja omaisuus- ja tietohallintojärjestelyt ovat mittavia. Sen vuoksi niiden valmistelu pitäisi käynnistää uudistuksen valmistelun alkuvaiheessa. Uudistuksen käynnistämiseksi, koordinoimiseksi ja toteuttamiseksi tarvitaan ministeriöiden yhteinen muutosprojekti. Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan sote-uudistus. Pääjohtaja Pöysti siirtyi lokakuun alussa sote-uudistuksen projektinjohtajaksi. Hän työskentelee alivaltiosihteerinä valtioneuvostossa. Hänen vastuullaan on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sekä mahdollista aluehallintouudistusta koskeva lain valmistelu. Tehtävä jatkuu 30. syyskuuta 2017 asti. Sote- ja itsehallintouudistusta valmistellaan perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan johdolla. Poliittiset linjaukset käsitellään reformiministerityöryhmässä. STM:llä ja VM:llä on yhteinen virkamiesohjausryhmä ja projektiryhmä valmistelemassa soteuudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta. Ryhmien tehtävänä on valmistella ja toteuttaa sote-uudistus rahoitusratkaisuineen sekä siihen liittyvä itsehallintoalueiden perustaminen. Projektiryhmän alaisuudessa toimii eri asiakokonaisuuksia valmistelevia ryhmiä. Ne valmistelevat mm. aluejakoja, järjestämis- ja voimaanpanolakia, itsehallintoaluelakia ja rahoitussäännöksiä. Hankkeella on myös parlamentaarinen seurantaryhmä. Lisäksi uudistuksen tueksi asetetaan erillisellä päätöksellä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista koostuva asiantuntijafoorumi. Hallituksen päätöksen mukaan tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta. Hallitus päättää syksyn aikana, kuinka moneen itsehallintoalueeseen maa jaetaan. Kuntalaki (410/2015) tuli voimaan kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa. Käytännössä lain vaikutukset näkyvät pitkälti kuntien ja kuntayhtymien toiminnassa vasta seuraavan vaalikauden alusta. Kuntalain uudistuksen tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Laki on edelleen kunnan hallintoa ja toimintaa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Kuntayhtymistä uusi kuntalaki säätää hyvin pitkälle samaan tapaan kuin voimassa olevakin kuntalaki. Alijäämän kattamisvelvollisuutta tiukennetaan niin, että kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kaikkein alijäämäisimmille kunnille turvataan voimaantulosäännöksessä kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Merkittävänä muutoksena nykytilanteeseen on, että alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. 5

10 TA Yleisperustelut Hankintalain uudistaminen EU:n uusi hankintadirektiivi julkaistiin huhtikuussa Kansallinen täytäntöönpanoaika on kaksi vuotta. Uuden hankintalain valmistelutyöt on aloitettu. Tällä hetkellä direktiivin perusteella ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia, jotka olennaisesti vaikuttaisivat HUS:n hankintatoimintaan. Suomessa direktiivi implementoidaan osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2016 alkupuolella. Väestö ja sairastavuus HUS-alueen väestömäärän ennustetaan taloussuunnittelukaudella myös jatkavan kasvuaan noin 1,0 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on edelleen nopeinta yli 65- vuotiaiden ikäryhmässä. Suurten ikäluokkien osuus sairastavuudesta lisääntyy ja heidän terveyspalveluiden tarpeensa kasvaa. THL:n sairastavuusindeksin mukaan erityisesti syöpäsairaudet, mielenterveyssairaudet, tapaturmat ja dementia kasvavat voimakkaimmin. Vanhemmissa ikäryhmässä myös näön ja kuulon toiminnan vajavuudet sekä kirurgista hoitoa vaativat tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuormittavat erikoissairaanhoitoa. Yleisen taloustilanteen ja eläköitymisen myötä paine julkisten terveyspalveluiden käyttöön lisääntyy. Terveydenhuoltolain mukanaan tuoma valinnanvapaus on mahdollistanut vuoden 2014 alusta alkaen hakeutumisen potilaan toiveita parhaiten vastaavalle palvelutuottajalle. Lisäksi mm. yksityisen terveydenhuollon toimijoiden aktiivinen toiminta ja markkinointi ohjaavat potilasvirtoja uudella tavalla. Erikoissairaanhoidon käyttäjät ovat aiempaa tietoisempia sairauksiensa hoitovaihtoehdoista. He ovat myös tottuneita vaatimaan toiveidensa mukaisia palveluja. Edellä mainituilla seikoilla on kasvava merkitys, koska julkisen erikoissairaanhoidon resursseista yhä merkittävämpi osa kohdentuu erityisen vaativaan ja kalliiseen hoitoon. Uusia ja kalliita lääkkeitä on tullut esim. syöpätauteihin, silmäsairauksiin ja autoimmuunisairauksiin. Geenitestaus ja yksilöllinen lääkehoito on kustannusvaikuttavaa, mutta myös aikaisempaa kalliimpaa hoitoa. Entistä kalliimpia hoitoteknologioita ja ihmiskehon varaosia on otettu käyttöön mm. kirurgiassa ja sydänsairauksissa. Hoitotakuun velvoitteet asettavat tarkat rajat erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuudelle ja lisäävät tällä tavoin tuotannon laajuutta lisääntyneen kysynnän tilanteessa. Nykyisen palveluvolyymin merkittävät vähennykset erikoissairaanhoidossa edellyttäisivät käänteentekeviä läpimurtoja ennaltaehkäisyssä, uusia innovatiivisia sairaalassa tapahtuvaa hoitoa korvaavia hoitomuotoja, merkittäviä työnjaon muutoksia palvelujärjestelmässä tai lainsäädännön velvoitteiden väljennyksiä. HUS organisaationa HUS muodostettiin vuonna 2000 yhdistämällä Helsingin kaupungin erikoissairaanhoito, Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto. HUS on kaksikielinen kuntayhtymä, jonka alueella ruotsia äidinkielenään puhuvaa väestöä on enemmän kuin minkään muun sairaanhoitopiirin alueella. Jäsenkuntien omistamana yhteisenä sairaalakuntayhtymänä HUS:n ja sen omistajakuntien keskinäinen luottamus on kaiken menestymisen perusta. HUS:lla on toimintaa viidellä sairaanhoitoalueella: Hyks, Länsi-Uusimaa, Lohja, Hyvinkää ja Porvoo. Hyks toimii lisäksi kaikkien Uudenmaan alueen kuntien vaativan erikoissairaanhoidon palveluiden tuottajana pääkaupunkiseudun lisäksi. Lisäksi HUS:lla/Hyksillä on valtakunnallisia erityisvastuita. Kullakin sairaanhoitoalueella on läheistä yhteistyötä alueensa vastuukuntien kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa pitkäjänteisesti koko palveluketjun kattavia prosesseja tehostamalla. 6

11 TA Yleisperustelut Vuonna 2015 HUS:lla on 10 tytäryhteisöä (TP ), 2 yhteisyhteisöä (TP ) ja 8 osakkuusyhteisöä (TP ). Organisaatiomuutokset Helsingin kaupungin lääkehuollon integraatio HUS-Apteekkiin on edennyt vuoden 2015 aikana. Sairaala-apteekin toiminnot siirretään Helsingin kaupunginvaltuuston tekemän aloitteen perusteella vaiheittain HUS -kuntayhtymän HUS-Apteekki -liikelaitokseen. Ensimmäisinä siirrettiin alkaen koneellinen annosjakelu ja tätä palvelua saavien asiakkaiden muu lääkehuolto sekä lääkevalmistus. Toisessa vaiheessa alkaen siirtyy koko Helsingin kaupungin lääkehuolto HUS-Apteekista toteutettavaksi. Helsingin kaupungin sairaala-apteekin vakituinen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti nykyisin palvelussuhde-ehdoin HUS-Apteekkiin. Ensimmäisessä vaiheessa alkaen siirtyi 12 hlöä ja toisessa vaiheessa alkaen siirtyy 28 henkilöä. Helsingin kaupungin integraatio kasvattaa ulkoisia toimintatuottoja 5,3 milj. euroa ja toimintakuluja 5,3 milj. euroa, josta henkilöstökulujen osuus on 1,4 milj. euroa (27,2 htv). HUS-Desiko liikelaitoksen välinehuollon toimintojen siirto osaksi HYKS:n Leikkaussalit- tehoja kivunhoidon tulosyksikköä toteutetaan Välinehuollon siirron yhteydessä siirtyy HUS-Desiko liikelaitoksesta 426 henkilöä (381 HTV) HYKS Leikkaussalit- teho- ja kivunhoidon tulosyksikköön. Toiminnan siirrolla on vaikutusta HYKS sairaanhoitoalueen toimintakuluihin +20,4 milj. euroa ja vastaavasti HYKS:in ostot HUS-Desikolta pienenevät 13,2 milj. euroa. Lohjan ja Hyvinkään sairaanhoitoalueilla eriytetään päivystys ja akuuttitoiminta omaksi tulosyksiköksi vuoden 2016 alusta. Henkilöstön saatavuus HUS:n palveluksessa on valtakunnan suurin terveydenhuollon osaajien keskittymä, joka kykenee myös kaikkein vaativimpaan erikoissairaanhoitoon. Lähivuosien erityisenä haasteena on ammattitaitoisen henkilökunnan pysyvyyden turvaaminen ja henkilötyön tuottavuuden parantaminen. Tähän haasteeseen vastaamiseksi HUS käyttää kaikki henkilöstöjohtamisen keinot ja mahdollisuudet. Onnistuminen rekrytoinnissa edellyttää, että HUS on vetovoimainen työnantajana. Vuosittaisessa työolobarometrissa nykyisestä henkilöstöstä HUS:a vuonna 2014 työnantajana suosittelisi 85 %. HUS-kuntayhtymä on selvittänyt henkilöstöasuntojen lisäämistä ja rakennuttamista. Uuteen kohteeseen Jätkäsaareen toteutetaan 98 asuntoa, kerhotila ja liiketila. Hankkeelle on jätetty rakennuslupahakemus syyskuussa 2015 ja hanke on lokakuussa 2015 urakkakilpailutuksessa. Helsingissä sijaitsevaan täydennysrakentamiskohteeseen, joka voisi tulla kaavamuutoksen vahvistamisen jälkeen rakentamiskelpoiseksi aikaisintaan vuoden 2016 aikana, on suunnitteilla 96 uutta asuntoa ja kaksi yhteistilaa asukkaille. Molempien hankkeiden arvioidaan olevan ns. ARA-hintatasoon sopivia kohteita, joissa vuokrataso asukkaille muodostuu kohtuulliseksi. Kuntayhtymän hallitukselle esitetyt asuntohankkeet on suunniteltu toteutettavaksi Kiinteistö Oy HUS-Asunnot yhtiön omistukseen. Hallitus päättää asuntohankkeiden toteutuksesta erikseen. 7

12 TA Yleisperustelut Teknologian kehitys Tietotekniikassa odotettavissa olevat muutokset suunnittelukaudella Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) merkitys potilashoidossa lisääntyy edelleen, mikä asettaa kasvavia käytettävyys- ja luotettavuusvaatimuksia tietojärjestelmille ja koko tietotekniikkainfrastruktuurille. Toimintahäiriöt voivat pahimmillaan haitata laaja-alaisesti koko maan erikoissairaanhoidon toimintaa. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja kyberturvallisuusuhkien ehkäisy on otettava laajasti huomioon digitalisaation mahdollistamissa uusissa potilaiden hoitoprosesseissa, etädiagnosoinnissa ja -seurannassa. Terveydenhuollon tietovarastojen hyödyntäminen tiedolla johtamisessa, analytiikassa ja tutkimustoiminnassa kehittyy mm. geenipankki-, big data- ja pilvipalveluratkaisujen yleistyessä sekä paperiarkistoissa olevien tietojen tultua skannatuksi sähköiseen muotoon (paperiton sairaala). Toiminnan kasvava tietointensiivisyys korostaa tietohallinnon välittäjäroolia sisäisten ja ulkopuolisten tietovarastojen hallinnoinnissa sekä pilvipalveluiden auditoinnissa ja hyödyntämisessä. Taloussuunnitelmakauden aikana valmistaudutaan Apotti-hankkeessa käyttöönotettavaan uuteen asiakas- ja potilastietojärjestelmään. Nykyiseen Uranus-potilastietojärjestelmään tehdään pääosin vain lakien tai asetusten vaatimat kehitys- ja muutostyöt, earkiston 2- vaiheen käyttöönottoon vaadittavat muutokset sekä nopealla aikataululla kustannussäästöjä ja toiminnallisia hyötyjä aikaansaavia asiakkaiden ja potilaiden sähköisiä asiointipalveluita. Osin Mielenterveystalo-konseptin pohjalta Virtuaalisairaaloista rakentuva somaattisten sairauksien Terveyskylä tulee olemaan esimerkki terveydenhuollon digitalisaatiosta ja uusista toimintatavoista, joilla haetaan terveydenhuollon vaikuttavuutta ja potilaan pääsyä hoitoon oikea-aikaisesti sekä tuetaan potilaiden vastuunottoa omasta terveydestään. Hallinnon toiminnankehittämishankkeella tehostetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti logistiikan, talouden ja henkilöstöjohtamisen sekä käyttövaltuuksien hallinnan prosesseja ja toimintoja, uudistamalla samanaikaisesti laskentatunnisteet ja nykyisen toiminnanohjausjärjestelmän varusohjelmisto- ja teknologia-alusta. Hanke mahdollistaa palveluiden käytön sopeuttamisen tulevien sote-ratkaisujen vaatimusten mukaisesti. Tietoteknologioiden nopeimmassa kehityksessä tulevat tarkastelukaudella olemaan mobiiliteknologia, paikannuskykyiset langattomat tietoliikenneverkot, esineiden internet, päätöksentekoa tukeva keinoäly sekä mittaus-, seuranta- ja lääkintälaitteissa yleistyvät langattomat yhteydet, jotka mahdollistavat tiedon siirtymisen järjestelmien välillä laitteen olinpaikasta riippumatta. Paikannusjärjestelmäratkaisut tarjoavat huomattavan potentiaalin potilashoidon toimintatapojen ja prosessien tehostamiseen. Uuden Lastensairaalan rakentamisen yhteydessä otetaan käyttöön uutta, modernin sairaalan hoitoprosesseja parhaiten tukevaa viestintä- ja tietoteknologiaa. Lääkintälaitteet ja tartuntataudit Lääketieteen teknologinen kehitys jatkunee nopeana myös taloussuunnittelukaudella. Uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä sekä lääkkeitä otetaan käyttöön. Erikoissairaanhoito uudistuu viiden vuoden välein. Hoitojen vaikuttavuus paranee lisäten väestön toimintakykyä ja elinikää. Niukkenevien voimavarojen myötä joudutaan kuitenkin aiempaa tarkemmin arvioimaan uuden teknologian ja lääkehoitojen vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta eettiset näkökulmat huomioiden. Globalisoituvassa maailmassa sairauksien kirjo voi muuttua nopeasti ja yllättäen. Ei-tarttuvat taudit ovat ylivoimaisesti suurin toimintakykyä rajoittava uhka, mutta tartuntatautiepidemiat ja mm. sairaalainfektiot ovat kasvava riski HUS:ssa. 8

13 TA Yleisperustelut Lääkintälaitteiden liitettävyysvaatimukset tietojärjestelmiin tulevat kasvamaan. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) merkitys potilashoidossa lisääntyy edelleen, mikä asettaa kasvavia käytettävyys- ja luotettavuusvaatimuksia tietojärjestelmille ja tietotekniikkainfrastruktuurille. Toimintahäiriöt voivat pahimmillaan haitata laaja-alaisesti koko maan erikoissairaanhoidon toimintaa. Uudet lääkkeet, odotettavissa olevat muutokset suunnittelukaudella Uusien lääkkeiden kehitystyössä biologiset valmisteet ovat edelleen nopeimmin kasvava lääkeryhmä vastaten jo lähes puolta kaikesta lääkekehityksestä. Biologisia lääkkeitä kehitetään aiempaa enemmän myös muihin sairauksiin kuin harvinaissairauksiin, mm. syövän ja astman hoitoon. Vuoteen 2018 mennessä uusien biologisten lääkkeiden lista ja uusien indikaatioiden hakeminen ja myöntäminen vanhoille lääkkeille tulevat vielä lisääntymään. Syöpälääkkeissä on paljon huomattavan kalliita valmisteita. American Association for Cancer Researchin mukaan suurin osa syövistä diagnosoidaan yli 65-vuotiailla. Koska ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, syöpädiagnoosien määrän ennustetaan kasvavan dramaattisesti tulevaisuudessa. Uudet myyntiluvan saaneet melanooman immunologiset hoidot nivolumabi (Opdivo) ja pembrolitsumabi (Keytruda), jotka molemmat annetaan infuusioina, ovat erikoissairaanhoidossa tulossa lähiaikoina käyttöön Fimean hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnin valmistuttua. Obinututsumabi (Gazyvaro) on myös jo myyntiluvan saanut suonensisäisesti annosteltava lääke kroonisen lymfaattisen leukemian hoitoon. Alkuun potilaita on arviolta 5/vuosi, jolloin yhteiskustannus olisi vuositasolla noin euroa. Euroopassa on vasta tulossa markkinoille useita biologisia lääkkeitä. Blincyto (blinatumomabi) on lääke akuutin lymfoblastileukemian harvinaiseen, huonoennusteiseen tyyppiin toisessa linjassa. USA:n hintojen perusteella hoito maksaa noin euroa potilasta kohden. Tällä hetkellä HUS:ssa on yksi potilas maksuttomassa compassionate use -ohjelmassa. Harvinaislääke Kyprolis (karfilzomibi) on suonensisäisesti annosteltava myeloomalääke. Sen vuosikustannus potilasta kohden on USA:n hintojen perusteella arvioituna noin euroa. Potilaita arvioidaan alkuun olevan 10/vuosi, yhteiskustannus euroa vuodessa. Euroopan lääkeviraston (EMA) ihmislääkekomitea (CHMP) on suositellut myyntiluvan myöntämistä kobimetinibille (Cotellic) levinneen melanooman hoitoon ja arvioi parhaillaan harvinaislääke sediranibin tehoa munasarjasyövän hoidossa. Koska molemmat ovat suun kautta otettavia lääkkeitä, HYKS Syöpäkeskuksessa tullaan odottamaan päätöksiä Kelakorvattavuudesta. Injektiona annettava Nucala (mepolitsumabi) tullaan HUS:ssa ottamaan käyttöön vaikean eosinofiilisen astman hoitoon. Toisella biologisella lääkkeellä Xolairilla (omalitsumabi) hoidettavia astmapotilaita, joilla on vaikeasti oireileva allerginen astma, on ollut vuonna 2014 aikuispuolella yli 20, joten on odotettavissa, että mepolitsumabin kysyntä tulisi olemaan vähintään samaa luokkaa. Hintatietoja ei vielä ole käytettävissä. Kystisen fibroosin hoitoon kehitettyyn Orkambi (lumakaftori/ivakaftori, tabletit) harvinaislääkkeeseen suhtaudutaan toiveikkaasti HYKS Lastenklinikalla. Yhdysvalloissa kustannus on euroina noin euroa/potilas/vuosi. Elocta (efmoroctocog alfa) on haemophilia A -harvinaislääke. HUS:ssa suhtautuminen on aikuispuolella konservatiivista hoitojen aloitusten suhteen: odotetaan muiden maiden 9

14 TA Yleisperustelut kokemusta ja kustannusanalyysejä. Jos lääke saa Kela-korvattavuuden, se tulee olemaan hemofiliapotilaiden kotona käytettävä lääke, annetaan injektiona. Euroopan lääkeviraston ihmislääkekomitea on esittänyt nopeutettua myyntiluvan myöntämistä idarusitsumabille (Praxbind), dabigatraanin (Pradaxa) spesifiselle antidootille. Sitä tullaan HUS tasolla käyttämään päivystykselliseen dabigatraanin vaikutuksen kumoamiseen antikoaguloitujen potilaiden vuotojen ja päivystysleikkausten hoidossa. Yhden hoidon hinta euroa. Tarve HUS:ssa 5-10 hoitoa vuodessa. Biologisten lääkkeiden korkeat hinnat johtuvat osittain siitä, että monimutkaisten proteiini- ja polysakkaridimolekyylien kehittäminen ja tuotanto biologisen lähteen valmistamana on huomattavasti kalliimpaa kuin syntetisoida kemiallisia lääkkeitä. Samasta syystä alkuperäislääkkeen kaltaiseksi kehitettyjen biosimilaarien valmistus on kallista, joten niidenkin hinnat tulevat olemaan korkeampia kuin perinteisillä kemiallisilla lääkkeillä. Biosimilaarit tuovat kuitenkin markkinoille välttämätöntä hintakilpailua, ne ovat keskimäärin 40 % edullisempia kuin biologiset alkuperäislääkkeet. Perinteiset geneeriset rinnakkaisvalmisteet ovat jopa 90 % halvempia kuin vastaava kemiallinen synteettinen alkuperäisvalmiste. HUS:n jäsenkuntien tartuntatautilääkkeisiin on vuodelle 2016 budjetoitu huomattavasti enemmän vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Budjetin kasvu aiheutuu uusista lääkkeistä, jotka ovat mullistaneet C-hepatiitin hoidon. Uudet virusspesifiset interferonittomat lääkkeet tarjoavat mahdollisuuden C-hepatiitin hoitoon erinomaisin tuloksin (jopa yli 90 %:lla potilaista pysyvä viruksen häviäminen) maksavaurion asteesta riippumatta. Lyhenevät hoitoajat, vähäiset haittavaikutukset ja vähentynyt hoidonaikainen laboratorioseurannan tarve johtavat siihen, että C-hepatiitin hoito tulee siirtymään avoterveydenhuollon vastuulle. Huomattavan korkea hinta rajoittaa tällä hetkellä näiden lääkkeiden käytön ainoastaan potilaille, joilla todetaan selkeä C-hepatiitin aiheuttama maksavaurio. HUS lääkevalikoimaan on tänä vuonna valittu Sovaldi (sofosbuviiri), Exviera (dasabuviiri), Harvoni (ledipasviiri/sofosbuviiri), Viekirax (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) ja Olysio (simepreviiri), jotka kaikki ovat suun kautta annosteltavia lääkkeitä. C-hepatiittilääkkeet tullaan kilpailuttamaan uudelleen vuodelle Kilpailutus tehdään loppuvuodesta Vuonna 2015 HUS-Apteekki on kilpailuttanut koko HUS lääkevalikoiman kaudelle KIlpailutuksella saavutetaan keskimäärin 6,5 miljoonan euron eli yli 5 %:n kokonaislasku lääkekustannuksissa vuositasolla. Yksittäisen lääkeaineen kohdalla HUS:ssa saadaan merkittävimmät säästöt, useita miljoonia euroja, kun infliksimabihoidoissa siirrytään vuoden 2016 alusta käyttämään Remicaden tilalla pääasiassa biosimilaari Remsimaa. Biosimilaarien käyttö tulee yleistymään, kun niitä tulee markkinoille lisää ja kun alkaa kertyä käyttökokemuksia ja post-marketing turvallisuustietoa. Tutkimustoiminta Yliopistollinen tutkimus vie lääketieteen kehitystä eteenpäin. Mahdollisuudet nopeasti kartoittaa potilaan perimää ja valita yksilöllisiä hoitovaihtoehtoja (personalized medicine) parantavat jo lähivuosina hoitotuloksia eräissä vaikeissa sairauksissa. Lääketieteellisen kehityksen seuraaminen edellyttää HUS:n oman asiantuntijaosaamisen jatkuvaa ylläpitoa. Tutkimustoiminnan rahoitus on kasvava haaste. Kansainvälinen ja kotimainen kilpailu tutkimuksessa on lisääntynyt ja vain vahvat, hyvin resursoidut ja organisoidut tutkimusyksiköt ja -ympäristöt säilyttävät vetovoimaisuutensa. HUS:n taloussuunnitelmassa on huomioitu mm. Suomen Akatemialta saatavan rahoituksen vaatimat omarahoitusosuudet. Lisäksi HUS:n omaa tutkimusrahoitusta on lisätty kompensoimaan valtion tutkimusrahoituksen poistumista tutkimustoimintaa palvelevien resurssien ylläpidosta, kuten laite- ja toimitilakustannuksista. 10

15 TA Yleisperustelut Potilasjärjestelmät Potilaiden sähköinen asiointi lisääntyy ja se muodostuu kiinteäksi osaksi hoitojärjestelmää. Sähköinen ajanvaraus, potilastietojen ennakkosyöttö ja sähköiset palautekanavat lisäävät potilaan aktiivista osuutta hoitoprosessissa. Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan nykyisessä potilastietojärjestelmässä ottamaan käyttöön uusia toimintoja kuten mm. KANTApalveluihin liittyvä earkisto, josta potilaat näkevät omat hoitotietonsa, kuten jo aiemmin käyttöönotetun sähköisen reseptin osalta on tapahtunut. Mielenterveystalo ja saman tyyppiset virtuaalisairaalat muilla erikoisaloilla ohjaavat ja opastavat potilaita ja ammattilaisia vastaamaan kysymyksiin ja, hakemaan oikeaa apua oireisiin ja ratkaisemaan ongelmia. Ammattilaisen arjessa on tietojärjestelmien toimivuudella ja käytettävyydellä hyvin suuri merkitys laadun ja tuottavuuden kannalta. HUS:n ja kuntien yhteinen uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä APOTTI siirtyy suunnitteluvaiheeseen ja käyttöönotto alkaa vuonna Hallinnon toiminnankehittämishankkeella tehostetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti logistiikan, talouden ja henkilöstöjohtamisen sekä käyttövaltuuksien hallinnan prosesseja ja toimintoja, uudistamalla samalla täysin nykyinen toiminnanohjausjärjestelmän teknologia. Jäsenkuntien väestömuutokset HUS-piirin väkiluku 2014 vuoden lopussa oli 1,6 miljoonaa, mikä on 29,2 prosenttia koko Suomen väestöstä. Kolmen suurimman jäsenkunnan, Helsingin, Espoon ja Vantaan, osuus HUS-piirin väestöstä oli 68,6 prosenttia (lähes 1,1 milj. asukasta). HUS:n jäsenkuntien väestö kasvoi asukkaalla vuonna 2014 (87,6 prosenttia koko maan väestönkasvusta ja 1,1 prosenttia HUS-piirin väestönkasvusta). Koko maassa väestönlisäys oli noin (0,4 prosenttia). Muutos VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö ENN 2016 ENN 2015 enn/ 2016 enn Muutos -% HYKS-sairaanhoitoalue ,1 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue ,2 % Lohjan sairaanhoitoalue ,9 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,9 % Porvoon sairaanhoitoalue ,7 % HUS yhteensä ,0 % Muutos VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö ENN 2016 ENN 2015 enn/ 2016 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat ,1 % vuotiaat ,7 % vuotiaat ,0 % vuotiaat ,4 % 75+ vuotiaat ,7 % HUS yhteensä ,0 % 11

16 TA Yleisperustelut Väestön ikärakenteen muutos sairaanhoitoalueittain Lähde:Tilastokeskus; väestö Väestön ikärakenne muuttuu ja huoltosuhde heikkenee. HUS-piirissä yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut noin 21 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen Samana ajanjaksona kasvoi alle 15-vuotiaiden osuus 4 prosenttia ja työikäisen väestön määrä vajaa 2 prosenttia. Ikärakenteen ja sairastavuuden muutokset sekä väestömäärän kasvu lisäävät erikoissairaanhoidon kysyntää ja tuovat kustannuspaineita. Yli 65-vuotiaat, joiden osuus jäsenkuntien väestöstä vuonna 2014 oli 16,1 prosenttia, käyttivät laskutuksen perusteella HUS:n palveluista 32,6 prosenttia. HUS-piirin väestö on lisääntynyt prosentin vuosivauhdilla koko 2000-luvun ja Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen (2012) mukaan väestömäärä kasvaa samalla tavalla edelleen vuosikymmenen loppuun. Saman ajanjakson aikana Suomen väkiluku on lisääntynyt ja on ennustettu lisääntyvän 0,5 prosentilla vuosittain. Seuraavassa kuvassa nähdään HUS-piirin sekä sairaanhoitoalueiden toteutuneen väestön kehitys vuodesta 2010 ja ennustettu väestö vuoteen (Tilastokeskus julkistaa uuden väestöennusteen ) 12

17 TA Yleisperustelut HUS-piirin väestön kehitys sairaanhoitoalueittain Lähde:Tilastokeskus; väkiluku , väestöennuste Väestömäärän kehitys, ikäjakauma ja ennuste esitetään liitteessä 1. Yhteistyöperusterveydenhuollon kanssa Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa tarkoittaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon saumatonta ja sujuvaa yhteistyötä. Käytännössä tähän tavoitteeseen pyritään esimerkiksi sopimalla ja raportoimalla jäsenkuntien kanssa erikoislääkäri- ja erityistyöntekijäpanoksesta kunnassa, ottamalla käyttöön kotiutuksen tarkistuslista päivystyspisteissä ja akuuttiosastoilla, kuvaamalla ja jalkauttamalla yhteisiä palveluketjuja ja toteuttamalla HUS:n valtuustossa hyväksytyn terveydenhuollon järjestämissuunnitelman yhteistyöhön liittyviä toimenpide-ehdotuksia. HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö toimii osaltaan aktiivisesti alueen perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamiseksi moniammatillisissa asiantuntija- ja kehittäjäverkostoissa. 13

18 TA2016 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet 2 STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET 2.1 HUS strategia Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- ja toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain. HUS:n visio ja toimintaa ohjaavat arvot sekä strategiset päämäärät ja niiden saavuttamisen edellytykset vuosina on määritelty strategiassa, joka hyväksyttiin HUS:n valtuuston kokouksessa HUS:n strategia on periaatetasoinen toimenpideohjelma, jota konkretisoidaan vuosittain hyväksyttävissä talousarvioissa ja useammalle vuodelle laadittavissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Voimassa oleva strategia on poikkeuksellinen laaja. Se on "kaiken kattava" toimintaohjelma usealle vuodelle. Selvästi uusina ja vahvoina painopistealueina siinä on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Vuosittain HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille ja liikelaitoksille. Hallitus käsitteli HUS:n strategian uudistamistarvetta ja toimitusjohtajan kommentteja HUS:n strategian toteuttamisesta. Käsittelyssä päätettiin, että laajakantoisempaa strategian uudistamista ei nyt käynnistetä, vaan meneillään oleva valtuustokausi toimitaan nykyisellä strategialla. Vuosittaisilla tavoitemäärittelyillä talousarvion yhteydessä voidaan painottaa sen hetken ajankohtaisimpia asioita. HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Aki Lindén Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus 14

19 HUS vuosina (visio) TA2016 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Strategian kutakin päämäärää ja niiden saavuttamisen edellytyksiä on konkretisoitu tavoitteilla. Useat niistä ovat tavoitteita, joille on mahdollista luoda käyttökelpoiset mittarit, joiden toteutumista voidaan seurata. HUS:n toiminnan luonne huomioon ottaen strategia sisältää myös muita kuin konkreettisesti mitattavia tavoitteita. 2.2 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2016 Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös muutosten tehokas hyödyntäminen ja tuleviin sote-muutoksiin valmistautuminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen perusteella. Vuosien strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky sekä 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat lupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet on edelleen määritelty strategisiksi avaintavoitteiksi, joiden toteuttamisella edetään kohti strategisia painopisteitä. Strategisten painopisteiden toteuttamiseksi vuodelle 2016 asetetaan strategiset avaintavoitteet alla mainituille kuudelle osa-alueelle; 1. Potilaan hoidon oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus 2. Hoidon laatu ja turvallisuus 3. Asiakaskokemus 4. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa 5. Parhaat osaajat, henkilöstötyytyväisyys 6. Palvelujen hinta ja talouden hallinta Strategisia avaintavoitteita on yhteensä 14 ja niiden mittareita

20 TA2016 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet 1. Potilaan hoidon oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 1. Potilaan hoito on oikea-aikaista ja vaikuttavaa 1a. Palvelujen saatavuus, Hoidon alkaminen lähetteenkäsittelystä, hoidetut potilaat Elektiivinen vuodeosastotoiminta 2016: < 5 kk, 93 % (87,7 % 2015) toteutuu 10/12 kuukautena Kuukausittain 1b. Hoidon aloitus/ensikäynti lähetteen käsittelystä, hoidetut potilaat Elektiivinen polikliininen toiminta < 10 viikkoa, 90 % (77,1 % 2015) toteutuu 10/12 kuukautena Kuukausittain 1c. Potilaan läpimeno päivystyksessä, kaikki potilaat Päivystys 90 % potilaista, läpimeno alle 8 tuntia toteutuu 10/12 kuukautena Kuukausittain 1d. Vuodeosastopotilaan kotiutuksen kellonaika ennen klo 13, 60 % potilaista toteutuu viimeisessä kolmannesvuosimittauksessa Kolmannesvuosittain 1e. Vaikuttavuus 30 % hoitamiemme potilaiden hoidon vaikuttavuus mitataan Kolmannesvuosittain 2. Hoidon laatu ja turvallisuus Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 2. Toiminta on laadukasta ja turvallista 2a. Vuodeosastopotilaiden painehaavariskin arvioinnin kattavauus Vuodeosastohoidossa olevat potilaat on arvioitu painehaavariskin osalta 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Kolmannesvuosittain 2b. Painehaavojen ilmaantuvuus hoidetuista potilaista 2c. Potilaiden kaatumisriskin arvioinnin kattavuus määriteltyjen potilasryhmien osalta Painehaavojen (aste 2) ilmaantuvuus on < 1,9 % hoidetuista potilaista (tehohoidon yksiköissä < 7 % hoidetuista potilaista) Potilaat ovat alkuseulottu kaatumisriskin osalta 80 %:sti ja riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu kaatumisriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Kolmannesvuosittain 2 d. Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden 2e. Vuodeosastopotilaiden vajaaravitsemusriskin arvioinnin kattavuus Potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm /1000 potilaspäivää kohden on < 0,8 Vuodeosastohoidossa olevat potilaat on arvioitu alkuarviolla 80 %:sti ja alkuarviossa riskipotilaaksi tunnistetut potilaat on arvioitu vajaaravitsemusriskimittarilla 80 %:sti (% hoidetuista potilaista). Kolmannesvuosittain 16

21 TA2016 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 2. Toiminta on laadukasta ja turvallista 2f. Sairaalakuolleisuus Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna 2g. 30 vrk kuolleisuus Kuolleisuus (%) 30 vuorokauden kuluessa sairaalahoidon päättymisestä 2h. 30 vrk suunnittelematon sairaalaan paluu Paluut 30 vuorokauden aikana osastohoidon päättymisen jälkeen (% jaksoista) 2i. Hoitoonsaapumisajan (viikonpäivä) vaikutus hoitotuloksiin 2j. Henkilökunnan influenssarokotekattavuus Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna Ei lisäänny vuoden 2015 toteumaan verrattuna Vaihtelu viikonpäivien välillä < 5 %, Foster-data Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain Kolmannesvuosittain 2 x vuodessa > 90 % Kerran vuodessa suositellun rokotusajan päättyessä 2k. Käsihuuhteen kulutus > 45 l / 1000 hoitopäivää (YOsairaaloiden keskiarvo 45) 2 x vuodessa 3. Päivystyspisteissä ja akuuttiosastoilla otetaan käyttöön kotiutuksen tarkistuslista vuoden 2016 aikana 3a. Päivystyspisteiden ja akuuttiosastojen tarkistuslistan käyttö Tarkistuslista käyttöönotettu vuoden 2016 aikana Kolmannesvuosittain 3. Asiakaskokemus Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 4. Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden nettolaskutus kasvaa 4a. Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden nettolaskutus (muualta HUS:iin tulleiden potilaiden laskutus HUS:sta muualle menneiden potilaiden laskutus) 5 milj. euroa Kuukausittain 5. Potilaat suosittelevat HUS:ia hoitopaikkana 5a. FFT (asiakastyytyväisyystutkimus, hoitopaikan suositteleminen) 5b. Yliopistosairaaloiden yhdessä laatimat asiakastyytyväisyyskysymykset (5 kpl) > 97 % potilaista suosittelee HUS:ia hoitopaikkana HUS on paras yliopistosairaaloiden välisessä vertailussa Kolmannesvuosittain Vuositaso 17

22 TA2016 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet 4. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa 5. Parhaat osaajat, henkilöstötyytyväisyys Tavoite Mittari(t) 7. Maine 7a. HUS:n suositteleminen työnantajana 8. Esimiestyö ja johtaminen TOB kysymys; 39. Suosittelisitko ystävillesi tai tuttavillesi HUS:ia työnantajana? 8a. Esimiesindeksi TOB kysymykset; 12. Esimieheni on tavoitteellinen johtaja 13. Esimieheni on oikeudenmukainen 14. Esimieheni on kannustava ja tukee tarvittaessa 15. Esimieheni antaa palautetta 16. Työyksikössäni huolehditaan työntekijöistä (esim. työntekijöiden terveys, turvallisuus) 17. Olen tyytyväinen työyksikköni / osastoni johtamiseen 9. Urakehitys 9a. Ammatillinen itsetunto Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 85% kyllä Vuositaso 3,9 Vuositaso 4,0 Vuositaso TOB kysymykset; 26. Tietoni ja taitoni ovat riittäviä työtehtävieni hoitamiseen 27. Minulla on hyvät ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet työssäni 28. Olen ylpeä työstäni 18

23 6. Palvelujen hinta ja talouden hallinta TA2016 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet Tavoite Mittari(t) Tavoitearvo 2016 Seurantatiheys 10. Jäsenkuntien deflatoidut asukaskohtaiset maksuosuudet eivät nouse vuoden 2015 tasosta 10a. Jäsenkuntien yhteenlaskettu deflatoitu maksuosuus eur / asukas (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä) Ei nouse vuoden 2015 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) Kuukausittain 12 kk rullaava toteuma 11. HUS sijoittuu kansallisessa vertailussa kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon 11a. Jäsenkuntien yhteenlasketut erikoissairaanhoidon nettomenot eur / asukas Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon kansallisessa vertailussa Raportointi vuositasolla, kansallinen tilasto 12. Tuottavuus paranee 12a. Tuottavuus; -Somatiikka; Deflatoitu DRGpistekustannus (deflatointi julkisten menojen hintaindeksillä) -Psykiatria; Deflatoitu eur / hoidettu potilas Kuntayhtymätasolla 1,8 prosentin tuottavuuden parannus vuodesta 2015 Eur / DRG-piste, kuukausittain Psykiatria kustannukset / hoidettu potilas, kuukausittain 13. HUS:n hinnat ovat kilpailukykyiset 13a. Volyymituotteiden hintavertailu: yo-shp tuotekoriin sisältyvien tuotteiden hintakehitys -Deflatoidut hinnat laskevat tai pysyvät ennallaan verrattuna vuoden 2015 tasoon. HUS:n hinta on edullisin vähintään 25 % tuotekoriin sisältyvissä tuotteissa ja sen hinta on kallein korkeintaan 25 % tuotteista. Vuositaso 13b. Valittujen tuotteiden hinnastovertailu muihin vertailukelpoisiin toimijoihin verrattuna -Valittujen avaintuotteiden välisuoritteisiin perustuvat tuotantokustannukset laskevat vähintään 5 % vuoden 2015 toteumaan verrattuna. Kolmannesvuosittain 14. Elektiivisen ja päivystystoiminnan erillishinnoittelu alkaen 14a. Elektiivisen vs. päivystystoiminnnan hinnoittelu (Päivystysyksiköillä on omat palveluhinnat, mutta muiden yksiköiden palvelutuotteilla ei ole erillisiä päivystyshintoja. Leikkaustoimenpiteillä, kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksilla on erilliset päivystyshinnat, jotka vaikuttavat potilaan hoidon kustannuksiin ja laukaisevat mahdollisesti suoriteperusteisen laskutuksen.) Valmistellaan elektiivisen ja päivystystoiminnan erillishinnoittelu siten, että käyttöönotto Vuositaso 19

24 TA2016 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet 3 KONSERNIA JA KUNTAYHTYMÄÄ KOSKEVAT TAVOITTEET 3.1 Erikoissairaanhoidon palvelut Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnittelu käynnistyi jäsenkuntien maksuosuuksien valmistelulla helmikuussa. Maksuosuuksien määrittelyn periaatteita käsiteltiin jäsenkuntien ja HUS:n yhteisen Hustra-työryhmän kokouksissa ja HUS:n hallituksen kokouksissa ja Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (NordDRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, suoriteperusteisesti myytävät palvelut ja hoitopaketit, muut palvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä apuvälineet, tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten tuottamat palvelut sekä siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2016 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: - Laskelman lähtökohtana oli vuoden 2015 talousarvio - Oletettiin, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan - Huomioitiin vuoden 2016 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. - Huomioitiin arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2016, 1,0 % - Huomioitiin vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuodelle 2016 ja uusien vuodelle 2016 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2016 olivat hyvin rajalliset. - Huomioitiin vuoden 2016 kuntayhtymätasoinen 1,8% tuottavuustavoite Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2016 yhteensä noin 1,0 % ( henkilöä) vuodesta Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,1 % vuodesta 2015 vuoteen 2016). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 1,35 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2016 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 18,1 milj. euroa (1,22 %). 20

25 TA2016 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Kuntayhtymätasoinen painotettu kustannustasonmuutos-% on määritetty kustannuslajeittain ja tiliryhmittäin. Seuraavassa taulukossa on esitetty keväällä valmisteltu kustannuslajikohtainen arvioitu kustannustasonmuutos, jota on käytetty jäsenkuntien maksuosuuksien laskennassa. Arvioitu kustannustason muutos Kustannuslajikohtainen arvioitu kustannustason muutos. Painotettu kustannustason muutos Henkilöstökulut 0,9 % 0,5 % Palveluiden ostot 2,5 % 0,4 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -0,6 % -0,1 % Muut toimintakulut 1,8 % 0,1 % Käyttötalous 0,9 % Poistot 1,9 % 0,1 % Rahoituserät 1,1 % 0,0 % Poistot ja rahoituserät 0,1 % Painotettu kustannustason muutos yht. 1,0 % Tartuntatautilääkkeiden osuus HUS:n jäsenkuntien maksuosuuksista vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 22,3 milj. euroa. Toteutunut vuoden 2014 käyttö kasvoi 15,0 % vuoteen 2013 verrattuna ja ylitti 3 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän summan. Tartuntatautilääkkeiden kulujen kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Ennuste vuodelle 2015 ( 9+3 ) on 26,5 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty tartuntatautilääkkeiden käytön ja jäsenkuntalaskutuksen kehitys. Tartuntatautilääkkeet Toteuma Talousarvio Rullaava Ennuste Poikkeama Talousarvio (1 000 ) TP 2014 TA kk heinä "9+3" ENN 2015 /Tot 2014 ENN 2015 /TA 2015 TAE 2016 TAE 2016 /TA 2015 Yhteensä % 35 % % Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioiden HUS:n toiminnan vuosittainen tuottavuustavoite. Ottaen huomioon tartuntatautilääkkeiden käytön kasvun vuoden 2016 talousarvion jäsenkuntien maksuosuusraamia on nostettu ylimääräisellä 7 milj. eurolla. Tartuntatautilääkkeiden laskutuksen kehitys huomioiden jäsenkuntien maksuosuus HUS:n talousarviossa on vuonna ,7 milj. euroa. Talousarvioesityksessä 2016 jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyy 5,0 miljoonaa euroa (0,3 %) vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia. Lisäksi jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettäviksi esitetään uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 6,0 miljoonaa euroa vuodelle Sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien välisistä työnjaollisista muutoksista esitetään jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettäväksi Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatioryhmän siirto Hyks Psykiatriaan, vaikutus toimintakuluihin 0,5 milj. euroa. 21

26 TA2016 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa milj. euroa Alkuperäinen TA TA 2015 muutos Muutettu TA 2015 TA 2015 muutoksen vuositason vaikutus TA ,6 2, ,4 0, ,0 Muutettu TA2015, vertailukelpoinen % vaikutus Väestön kasvu ja ikärakenne (2016 vs. 2015), tuotantovolyymin kasvu 18,1 18,1 1,2 % Kustannustason muutos (2016 vs. 2015) 14,8 14,8 1,0 % Tuottavuustavoite ,7-26,7-1,8 % Vuonna 2015 aloitetut toiminnalliset muutokset 5,0 5,0 0,3 % Toiminnalliset muutokset 2016 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 6,0 6,0 0,4 % - Apotti, ei aktivoitavat kulut 2,0 2,0 - Muut tietohallinnon hankkeet 4,0 4,0 Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TA2015) 1 495,9 1,2 % 1 499,2 1,2 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset 0,5 0,0 % Tartuntatautilääkkeiden kasvu 7,0 0,5 % Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet 1 506,7 1,7 % milj. euroa Muutos edv TA 2015 muutos sisältää: TP ,2 2,8 % - Hki fysiatrian siirto TP ,7 5,1 % 10kk: 1,0 milj., vuosi: 1,2 milj. TP ,3 3,8 % - Hki saattohoito siirto TA ,6 0,2 % 10kk: 1,8 milj., vuosi: 2,1 milj. - TA 2015 päivitetty 1 481,4 0,4 % TAE ,7 1,7 % Jäsenkuntien maksuosuusraamin kehitykseen vaikuttavat tekijät. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Kuntayhtymätasoinen jäsenkuntien maksuosuus on kohdistettu sairaanhoitoalueille ennakoidun toiminnan mukaisesti ts. sairaanhoitoalueiden tulo- ja kuluraami seuraa toimintaa. Kuntien euromääräiset maksuosuudet puretaan tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi tuotehinnoittelun valmistuttua. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumista suhteessa talousarvioon seurataan mm. hinta-määräeroanalyysin avulla. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus vuonna 2016 määräytyy sen asukkaille annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista etukäteen vahvistetun hinnaston mukaisin maksuin. 22

27 TA2016 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto jäsenkuntakohtaisista maksuosuuksista. Vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ( 9+3 ) on laadittu lokakuussa. TP 2014 Alkuperäinen TA 2015/1 Muutettu TA 2015/2 TA 2015/2 / TP 2014 Ennuste 2015 "9+3" Maksuosuus TAE 2016 TAE 2016 / TA 2015 TAE 2016 / ENN 2015 TAE 2016 / TP HYKS-sha kunnat ,2 % ,1 % -2,9 % 2,3 % Espoo ,7 % ,9 % -1,3 % 3,6 % Helsinki ,7 % ,3 % -3,6 % 2,0 % Kauniainen ,8 % ,9 % -5,2 % -4,2 % Kerava ,6 % ,7 % -2,5 % 2,8 % Kirkkonummi ,7 % ,7 % -1,5 % -0,2 % Vantaa ,0 % ,3 % -3,4 % 2,2 % Länsi-Uudenmaan sha ,9 % ,2 % -9,0 % -0,7 % Hanko ,7 % ,4 % -13,1 % -1,2 % Inkoo ,0 % ,3 % -11,7 % 13,4 % Raasepori ,9 % ,4 % -7,2 % -2,6 % Lohjan sha ,9 % ,1 % -4,6 % 2,8 % Karkkila ,4 % ,3 % 0,0 % 5,7 % Lohja ,3 % ,1 % -5,6 % 2,2 % Siuntio ,2 % ,7 % -2,0 % 7,3 % Vihti ,0 % ,9 % -4,8 % 1,9 % Hyvinkään sha ,2 % ,5 % -1,4 % 1,2 % Hyvinkää ,5 % ,3 % 1,5 % 3,1 % Järvenpää ,4 % ,6 % -6,5 % -0,9 % Mäntsälä ,2 % ,1 % 0,9 % 2,3 % Nurmijärvi ,5 % ,4 % -4,3 % -0,2 % Tuusula ,7 % ,2 % 2,6 % 2,0 % Porvoon sha ,3 % ,2 % 2,1 % 2,5 % Askola ,4 % ,3 % -9,2 % 11,0 % Lapinjärvi ,4 % ,6 % -0,7 % -0,8 % Loviisa ,4 % ,0 % 2,7 % -2,6 % Pornainen ,9 % ,8 % 12,7 % -2,7 % Porvoo ,9 % ,6 % 0,4 % 3,3 % Sipoo ,8 % ,4 % 8,2 % 4,4 % Yhteensä ,4 % ,7 % -2,8 % 2,1 % Jäsenkuntakohtainen maksuosuuden muutosprosentti 2015 talousarviosta 2016 talousarvioon vaihtelee sen johdosta, että jokaiselle kunnalle on laskettu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuva yksilöllinen väestönmuutoskerroin (väestönmuutos sekä ikärakenne). 23

28 TA2016 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Alla olevassa graafissa on esitetty jäsenkuntien deflatoitujen maksuosuuksien ja maksuosuus euroa/asukas kehitys vuosina Jäsenkuntien deflatoitu maksuosuus euroa/asukas vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Jäsenkuntien deflatoitu maksuosuus euroa/asukas nousee 0,8 % vuoden 2015 muutetusta talousarviosta ja laskee 1,1 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna (huomioitu 40 milj. euron ennustetun ylijäämän palautus). Vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna nousua on 0,2 %. Deflatoitu vuoden 2015 tasoon kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksillä JMHI ( , 2015 = tammikesäkuun ka). Väkiluku vuodet , elokuun ennakkoväkiluku 2015, väestöennuste Lähde:Tilastokeskus. 24

29 TA2016 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyvä palvelutuotanto Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella huomioiden tammi-kesäkuussa 2015 toteutunut kuntakohtainen palveluiden käyttö. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet suunnittelevat talousarviovuoden tuotantoprofiilin tarvittaessa muuttamalla toteutuneen palvelutuotannon tuotantoprofiileja joko tuote- tai tuoteryhmätasolla. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mikä näkyy edelleen tuotekohtaisissa palvelusuunnitelmissa avohoidon NordDRG-ryhmien (2,7 %) kasvuna sekä hoitopäivätuotteiden (-11,1 %) laskuna lukumäärän kasvuna vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Vuodeosastohoidon ns. klassisten vuodeosastohoidon NordDRG-ryhmien osuuden on suunniteltu kasvavan (7,9 %) vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tuotteistetut hoitopäivät ,1 % -7,5 % NordDRG-tuotteet ,9 % -0,7 % Vuodeosastohoito (ns. klassiset) ,8 % 6,2 % Avohoito (sis. päiväkirurgian) ,7 % -2,7 % Avohoitokäynnit ,1 % -2,3 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,9 % -1,6 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Oma palvelutuotanto ,4 % -3,9 % Tuotteistetut hoitopäivät ,3 % -5,2 % NordDRG-tuotteet ,2 % -4,0 % Vuodeosastohoito (ns. klassiset) ,3 % -3,4 % Avohoito (sis. päiväkirurgian) ,1 % -5,3 % Avohoitokäynnit ,1 % -3,5 % Muu palvelutuotanto ,8 % -9,0 % Ostopalvelut ,1 % -8,1 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,5 % -25,4 % Palvelusetelit ,0 % -15,3 % Tartuntatautilääkkeet ,7 % 0,8 % Potilasvakuutus ,8 % -5,8 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,7 % -2,8 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,7 % 49,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,6 % -2,2 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja diagnoosipuuttellisten jaksotuksen **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Jäsenkunnille suunniteltu HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee -3,9 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee -1,6 %. Vuoteen 2014 verrattuna jäsenkunnille suunniteltujen omien palvelutuotteiden laskutus laskee yhteensä -0,9 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee - 0,3 %. Ostopalvelut ja muu palvelutuotanto mukaan lukien jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ovat vuoden 2016 talousarviossa -2,8 % vuoden 2015 ennustetta pienempi. 25

30 TA2016 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksesta 61,7 % muodostuu NordDRG tuotteista. NordDRG tuotteiden suunniteltu jäsenkuntalaskutus on yhteensä 930,1 milj. euroa, mikä jää -4,0 % alle ennusteen Vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna NordDRG tuotteiden lukumäärän on suunniteltu laskevan -0,7 %. Vuoteen 2014 verrattaessa NordDRG-tuotteiden suunniteltu laskutus laskee -2,0 %, ja lukumäärä kasvaa 0,9 %. Käyntituotteiden osuus jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksesta on 25,7 %. Käyntituotteiden suunniteltu laskutus on yhteensä 387,2 milj. euroa, mikä on -3,5 % vähemmän kuin ennusteessa Käyntien lukumäärän suunnitellaan laskevan -2,3 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Vuoteen 2014 verrattuna käyntituotteiden suunniteltu laskutus kasvaa 2,8 % ja lukumäärä laskee -0,6 %. Hoitopäivätuotteiden lukumäärät ovat viime vuosina voimakkaasti laskeneet psykiatrisen hoidon muuttuessa avohoitopainotteisemmaksi. Hoitopäivien lukumäärän on suunniteltu laskevan -7,5 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Hoitopäivien suunniteltu jäsenkuntalaskutus on 91,2 milj. euroa, mikä on -5,2 % vähemmän kuin 2015 ennustettu laskutus. Hoitopäivätuotelaskutus muodostuu pääasiassa psykiatrian hoitopäivistä ja siitä akuuttipsykiatrian osuus on (33 %), vanhuspsykiatrian (16 %), nuorisopsykiatrian (13 %), pitkäaikaispsykiatrian (12 %), psykoosihoitopäivien (8 %), oikeuspsykiatrian (7 %), lasten psykiatrian (7 %) ja mielialahäiriöhoitopäivien (4 %). Vuoteen 2014 verrattuna suunniteltu hoitopäivälaskutus laskee -5,0 %. Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyvät hoitopalvelut on eritelty jäsenkuntakohtaisesti liitteissä 12 ja 14. Suunniteltu palvelutuotanto kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tuotteistetut hoitopäivät ,5 % -5,2 % NordDRG-tuotteet ,0 % -0,2 % Vuodeosastohoito (ns. klassiset) ,6 % 6,5 % Avohoito (sis. päiväkirurgian) ,9 % -2,2 % Avohoitokäynnit ,6 % -2,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,2 % 100,1 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,8 % 79,2 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,2 % 0,6 % 26

31 TA2016 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Oma palvelutuotanto ,7 % -2,3 % Tuotteistetut hoitopäivät ,6 % -3,0 % NordDRG-tuotteet ,7 % -3,0 % Vuodeosastohoito (ns. klassiset) ,4 % -2,3 % Avohoito (sis. päiväkirurgian) ,9 % -4,7 % Avohoitokäynnit ,9 % -3,1 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,4 % 95,5 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,2 % 58,3 % Muu palvelutuotanto ,4 % -9,7 % Ostopalvelut ,4 % -9,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,0 % -25,0 % Palvelusetelit ,9 % -15,3 % Projektituotteet 232 0,0 % -100,0 % Tartuntatautilääkkeet ,7 % 0,8 % Potilasvakuutus ,8 % -5,8 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,7 % -1,4 % Josta: 0,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,7 % 49,0 % Myynti muille maksajille ,5 % 7,5 % Myynti erityisvastuualueelle ,7 % 6,5 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Kaikille maksajille suunniteltujen HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee -2,3 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 0,6 %. Vuoteen 2014 verrattuna kaikille maksajille suunniteltujen omien palvelutuotteiden kokonaislaskutus kasvaa 1,6 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 3,4 %. HUS tuottaa terveyskeskuspäivystystuotteita ja siirtoviivehoitopäiviä lähinnä jäsenkunnilleen, mutta niiden laskutus ei sisälly jäsenkuntien maksuosuuteen. Sairaanhoitoalueiden tavoitteena ei ole tuottaa siirtoviivehoitopäiviä ja niitä ei suunnitella talousarviossa. Terveyskeskuspäivystystuotteiden laskutuksen on suunniteltu kasvavan 90,1 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Terveyskeskuspäivystystoiminta on laajentunut vuoden 2015 aikana kaikille HUS:n sairaanhoitoalueille. HYKS sairaanhoitoalueen osuus yhteispäivystyksen vuoden 2016 suunnitellusta laskutuksesta on 41 %. Lohjan sairaanhoitoalueen osuus 20 %, Hyvinkään sairaanhoitoalueen 20 %, Porvoon sairaanhoitoalueen 10 % ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen 8 %. HUS tuottaa merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja muille asiakkaille, kuten vakuutusyhtiöille. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon muille maksajille on suunniteltu olevan 162,3 milj. euroa. Pääosa (95,5 %) palveluista on HYKS sairaanhoitoalueen tuottamia. 27

32 TA2016 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet 3.2 Hoidon saatavuuden ja hoitoonpääsyn tavoitteet Potilaat pääsevät HUS:iin kiireettömään hoitoon terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetyissä määräajoissa. Hoitoonpääsyn seurannassa on keskeistä terveydenhuoltolakiin perustuvat erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn aikarajat, jotka esitetään lain pykälissä 52 ja 53. Terveydenhuoltolain mukaan henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Terveydenhuoltolain 52 :n mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Kiireellisessä tapauksessa hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Terveydenhuoltolain 53 :n mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon yksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut seikat muuta edellytä. Lähetteet Ulkoisten elektiivisten lähetteiden (ilman asiantuntijakonsultaatioita) määrä on vuodessa noin (vuonna 2014 lähetteitä kertyi ja vuonna 2013 yhteensä ). Terveyskeskuksista tulevien elektiivisten lähetteiden ( lähetettä/kuukausi) osuus kaikista lähetteistä on kuukausittain noin 60 %. Työterveyshuollon ja yksityissektorin lähetemäärän osuus on noin 35 %. Näiden lisäksi elektiivisiä asiantuntijakonsultaatiopyyntöjä (lääkärin vastaus lääkärille, ilman HUS:n hoitovastuuta) pyydetään vuosittain Niistä HYKS-sairaanhoitoalueen osuus on noin 85 %. Asiantuntijakonsultaatiopyyntöjen määrä on vuosittain tasaisesti kasvanut. Toimintayksiköiden tulee noudattaa terveydenhuoltolakia ja HUS:n kirjausohjeita ja käsitellä lähetteensä alle 21 vuorokaudessa. Valvira on vuosittain huomauttanut HUS:n joidenkin erikoisalojen pitkistä lähetteiden käsittelyajoista. Valvira asetti elokuussa 2014 HUS:lle uhkasakon ja vaatimuksen, että lähetteiden käsittelyajat tulee saattaa lain vaatimalla tasolle helmikuun 2015 loppuun mennessä (vaatimus koski myös kiireettömään hoitoon pääsyä). HUS:n antama selvitys lähetteiden käsittelyajoista ja hoitoonpääsyn odotusajoista tyydytti Valviraa ja uhkasakko vältettiin. 28

33 TA2016 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Lähetteiden käsittelyaikoja on saatu vuoden 2015 aikana lyhennettyä. Lähetteitä, joiden käsittelyaika on yli 21 vuorokautta, oli 0,9 % kaudella 1-9/2015 ja 2,7 % kaudella 1-9/2014. Käsittelyajoissa on sekä sairaanhoitoalueittaisia että erikoisaloittaisia eroja, johtuen osin mm. lähetteiden käsittelyprosessien eroista eri toimintayksiköissä. Kiireettömään hoitoon pääsy HUS:ssa potilas voidaan useimmiten jo lähetteen perusteella asettaa hoitojonoon, esim. jos potilaalle on lähettävässä yksikössä tehty tarvittavat tutkimukset. Lähete voidaan myös palauttaa hoito-ohjein tai antaa konsultaatiovastaus. Kaikista osastoille hoitoonpääsyä odottaneista potilaista runsas puolet odottaa kirurgista hoitoa, eniten kysyntää on ortopediaan. Valvira pyysi vuoden 2014 aikana selvityksiä etenkin hoitoonpääsystä silmätaudeille. Hoitoonpääsy silmätaudeille, pääosin kaihileikkauksiin on korjaantunut ja syyskuun lopun tilanteessa yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli 95 (2,5 %) yhteensä potilaasta, kun tilanne 9/2014 oli 187 (5 %) potilaasta. Syyskuun lopun tilanteessa HUS:iin yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita potilaita oli 300 potilasta (1,8 % kaikista hoitoonpääsyä odottaneista) ja 705 potilasta (4 %) syyskuun 2014 lopussa. Kiireellinen hoito Potilaat pääsevät kiireelliseen hoitoon päivystyshoidon perusteiden mukaisesti ja potilaan asuinpaikasta riippumatta. Potilaalle annetaan ympärivuorokautisissa päivystyspisteissä lain edellyttämä äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämä välitön arvio tai hoito. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tuli voimaan vuoden 2015 alussa ja synnytysten osalta se tulee voimaan vuoden 2017 alussa. HUS:n päivystyskäyntimäärä oli vuonna 2014 yhteensä noin käyntiä (sisältää DRGtuotteina laskutetut käyntituotteet). Päivystyskäyntien kumulatiivinen määrä oli tammisyyskuussa yhteensä ja edellisen vuoden vastaavana aikana Erityistason sairaanhoidon järjestäminen Valtioneuvoston erityistason sairaanhoidon järjestämistä ja keskittämistä koskevassa asetuksessa (voimaan 5/2011) säädetään siitä, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat siihen erityistason sairaanhoitoon, joka sairauden harvinaisuuden, vaativuuden tai järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten mukaan keskitetään johonkin tai joihinkin yliopistosairaaloihin. Helsingin seudun yliopistolliselle keskussairaalle on asetuksella keskitetty 25 sairauden tai vamman erityistason hoito ja tutkimus. 29

34 TA2016 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet 3.3 Konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet Kuntalaissa on määritelty konsernijohdon tehtävät. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. HUS-konsernin toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava tuottavasti, taloudellisesti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti siten, että 1. valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan, 2. tarvittavat toiminnan tehostamistoimenpiteet ja rakennejärjestelyt sekä toiminnan yhteensovittamistoimenpiteet toteutetaan, 3. talousarviossa varataan resursseja yliopistollisen terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämiseen, 4. kuntayhtymän talous pysyy tasapainossa, 5. vastuu kunkin sairaanhoitoalueen, muun tulosalueen, liikelaitoksen, taseyksikön ja tytäryhtiön toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä, 6. organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja että vastuu asianmukaisen valvonnan toteuttamisesta on kullakin toimielimellä ja jokaisella esimiesasemassa olevalla henkilöllä, 7. toiminnallisten, taloudellisten ja muiden riskien olemassaolo selvitetään ja niitä vältetään sekä varaudutaan vahinkoihin niin, etteivät ne tai niiden kustannukset aiheuta häiriöitä HUS-konsernin toiminnalle ja rahoitukselle, 8. maksuliikenne, rahoitustoiminta ja sijoitustoiminta hoidetaan tuottavasti, turvaavasti ja taloudellisesti, 9. korollisen vieraan pääoman käyttöön turvaudutaan ainoastaan silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua sekä 10. toiminnan ohjaus järjestetään siten, että varainhoidossa ja varainkäytössä kiinnitetään huomiota siihen, että toimintoihin sitoutuu mahdollisimman vähän pääomaa. Taloussuunnitelmassa esitetään HUS-konsernin toimintojen kehittämistavoitteet ja selvitetään, miten toiminnot ja investoinnit rahoitetaan. Talousarvion ja vuosittaisen toimintasuunnitelman lähtökohtana ovat strategiset päämäärät, niiden saavuttamisen edellytykset ja niistä johdetut taloussuunnitelman tavoitteet. Valtuusto asettaa taloudelliset, toiminnalliset ja tuottavuutta koskevat tavoitteet sekä osoittaa niiden toteuttamiseen vaadittavat voimavarat. HUS:ssa tuottavuuden parantamisella tavoitellaan sitä, että tuotos kasvaa kustannuksia enemmän. Tuottavuuden parantaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämisohjelmaa. Keskeisiä kohteita tuottavuuden parantamisessa HUS:ssa ovat: 1. Prosessien ja hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen 2. Henkilötyön tuottavuuden lisääminen (mm. oikeilla henkilömitoituksilla, joustavilla työajoilla, osaamisesta ja innostuksesta huolehtimalla, kannustimien käytöllä sekä tuottavuuden kasvusta palkitsemisella) 3. Kapasiteetin (tilat ja laitteet) käytön tehostaminen 4. Päällekkäisyyksien poistaminen, toimintojen tarkoituksenmukainen keskittäminen ja mittakaavaedut 5. Uudet toimintatavat ja innovaatiot Tuottavuustavoite huomioidaan sairaanhoitoalueilla tuotehinnoissa jäsenkunnille ja muille maksajille. Tuotehintojen nousun on oltava kustannusten nousua pienempi edelliseen vuoteen vertailukelpoisella volyymitasolla. Tukipalveluyksiköille asetetaan tuottavuustavoitteesta johdettu tuoteryhmäkohtaisella volyymilla painotettu hintatason enimmäismuutos. 30

35 TA2016 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Talousarvio- ja -suunnitelma laaditaan valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti tuottavuustavoitteet sekä organisatoriset muutokset huomioiden. Taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investointisuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi. Talousarvion sitovuudesta määrätään sen perusteluissa. Konserniohjaus HUS-konsernia johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti. HUS-konsernin toimintatapa perustuu sairaanhoidollisten palvelujen ja tukipalvelujen välillä tilaaja-tuottajamalliin (Hallintosääntö ). Kuntalain säädösten mukaisesti HUS-konsernia johtaa valtuuston alaisena kuntayhtymän hallitus. Hallituksen tehtävänä on valvoa, että ne yhteisöt, joissa kuntayhtymällä on määräysvalta, toimivat HUS:n valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Kuntayhtymän hallituksen tehtävänä on valvoa, että näiden yhteisöjen toimintapolitiikat ovat kuntayhtymän päämäärien ja tavoitteiden mukaiset. Vastuu konsernin operatiivisesta johtamisesta on kuntayhtymän toimitusjohtajalla. Toimitusjohtajan tehtävänä on mm. strategian ja johtamisjärjestelmän avulla huolehtia konserni- ja omistajaohjauksen toimeenpanosta sekä vastata siitä, että valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan. Talous- ja konsernijaosto Kokouksessa valtuuston päätti muuttaa konsernijaoston tehtäviä ja päätösvaltaa alkaen. Samassa yhteydessä muutettiin jaoston nimi talous- ja konsernijaostoksi. Hallituksen alainen konsernijaosto tekee esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista. Konsernijaosto seuraa, että tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt toimivat valtuuston ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä osaltaan huolehtii konsernivalvonnan toteuttamisesta. Lisäksi talous- ja konsernijaoston tehtävänä on kuntayhtymän toiminnan ja talouden seuranta sekä hankinnoista päättäminen hallintosäännön 6 a :n mukaisesti. 3.4 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Riskienhallinta tukee HUS:n strategian toteutumista. Riskienhallinnalla pyritään turvaamaan tavoitteiden saavuttaminen ja toiminnalliset perusedellytykset, jotka tarvitaan, jotta HUS voi toimia tehokkaasti ja tuottavasti sekä antaa laadukasta, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaille ydintehtävänsä mukaisesti. Riskienhallinta on ennakoivaa ja muutoksiin reagoivaa. Keskeiset toimintaprosesseja ja toimintaympäristöä uhkaavat riskit tunnistetaan ja arvioidaan organisaation kaikilla tasoilla. Riskien osalta tehdään päätökset tarvittavista riskienhallintatoimenpiteistä, riskitilannetta seurataan ja merkittävistä riskeistä raportoidaan. Sisäinen valvonta on osa riskienhallinnan kokonaisuutta ja olennainen osa päivittäistä esimiestyötä. HUS:n valtuuston hyväksymässä (12/2013) riskienhallintaperiaatteet-asiakirjassa on määritelty riskienhallinnan toteuttamisen kokonaisuus. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisvastuu on hallituksella ja toimitusjohtajalla. Valtuuston lakisääteisenä tehtävänä on päättää HUS-konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Hallintosäännössä, yhtymähallinnon toimintaohjeessa sekä konserniohjeessa on esitetty määräykset mm. toimivallasta ja tehtävien jaosta. Strategisten avaintavoitteiden ja päivittäistoiminnan operatiivisten tavoitteiden toteuttamiseksi on jokaisella tulosalueella, liikelaitoksissa sekä kuntayhtymätasolla laadittu toimenpideohjelmia. Painopisteitä ja 31

36 TA2016 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet avaintavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit arvioidaan, tehdään päätökset riskienhallintatoimenpiteistä ja riskienhallinnan tilaa seurataan. Johto ohjaa ja valvoo riskienhallintaa, ja jokainen HUS:n henkilökuntaan kuuluva vastaa riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta oman tehtäväkuvansa mukaisesti. Riskejä liittyy kaikkeen toimintaan. Osa riskeistä on HUS:n ja HUS-konsernin sisäisiä ja osa ulkoapäin tulevia. Riskienhallinnassa keskitytään olennaisiin ja merkittäviin riskeihin laajaalaisesti, ottaen huomioon mm. henkilö-, toiminta-, talous- ja omaisuusriskit sekä tietoriskit ja turvallisuusriskit. Vakuuttamalla siirretään osa riskeistä vakuutusyhtiön kannettavaksi. HUS:lla on vakuuttamiseen myös lakisääteisiä velvollisuuksia. Vakuutusturvan ajantasaisuus ja riittävyys tarkistetaan säännöllisillä vakuutustarvekartoituksilla ja vakuutusturvaselvityksillä. Seuranta kuuluu johtamis- ja hallintojärjestelmään, osaksi sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä HUSin johtoryhmä käsittelee keskeiset tunnusluvut, seurannassa käytettävät mittarit sekä riskienhallinnan tilan arviot. Sähköisen riskienhallintajärjestelmän (HUS-Riskit) kautta toimintayksiköissä voidaan tunnistaa ja seurata erilaisia riskejä sekä muodostaa kokonaiskuva riskienhallinnan tilasta. Suunnittelukaudella pyritään täsmentämään riskienhallinnan raportointi- ja seurantamenettelyitä ottamalla käyttöön esimerkiksi uusi henkilöriskejä koskeva ilmoitus- ja seurantatoiminto HUS riskit järjestelmässä. Tavoitteena on myös kehittää riskien tunnistamis- ja arviointimenetelmiä sekä luoda riskienhallinnan työkaluja ja malleja eri yksiköiden ja toimintojen käyttöön. Tavoitteena on luoda HUS:lle yhtenäisemmät riskienhallinnan rakenteet riskistandardien ja kuntalain edellyttämällä tavalla. 3.5 Selonteko sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja konsernivalvonnasta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kuntayhtymän on toimintakertomuksessa selvitettävä sitä, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla seurantakaudella. Jos sisäisessä valvonnassa on havaittu puutteita ja virheitä, on niistä tehtävä selkoa ja esitys niiden korjaamisesta. Tilivelvolliset ovat vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta. Hallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko (vahvistuslausuma) sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä konsernivalvonnasta. Selonteon tulee pohjautua dokumentoituun tietoon. Tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksessa lausunnon siitä, onko sisäinen valvonta asianmukaisesti järjestetty. HUS:n toimintayksiköt sekä tytäryhtiöt toteuttavat itsearviontina analyysit HUS-riskit - järjestelmässä. Kyselyiden toteuttamisesta ja vastausten kokoamisesta vastaavat yhtymähallinnon riskienhallinta-asiantuntijat. Sisäisen valvonnan itsearviointien laatimisessa käytetään apuna kansainvälisesti hyväksyttyä arviointikehikkoa (COSO-ERM). Selonteossa käsitellään yleisohjeen mukaiset valvonnan alueet. Sisäistä valvontaa ja riskejä seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa. Mikäli tilikaudella havaitaan merkittäviä riskejä, on niistä ja niiden hallintakeinoista raportoitava välittömästi valvontavastuussa oleville ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Selonteon sisällön osalta arviointimallia ja sähköistä toteutustapaa kehitetään edelleen vastaamaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistusta ja kuntalakia sekä riskienhallinnan viitekehystä ja standardeja. 32

37 TA2016 Talousarvion rakenne ja sitovuudet 4 TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUDET 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle. Talousarvioesityksen 2016 vertailupohjana käytetään vuoden 2015 ennustetta 9+3, joka on laadittu lokakuussa. Kaikessa talousarviomateriaalissa käytetään johdonmukaisesti sekä kuntayhtymätasolla että yksikkötasolla lokakuussa laadittua 2015 vuosiennustetta. Talousarviomateriaalissa esitetty vuoden 2015 ennuste ottaa huomioon HUS:n 2015 loppuvuodelle asetetut talouden sopeuttamistavoitteet ja -toimenpiteet, joiden toteutuessa kuntayhtymän sitovat nettokulut ylittävät enimmillään +2,0%:lla vuoden 2015 talousarvion. Talousarvion alkuosa koostuu talousarvion laadinnan lähtökohdista, HUS-kuntayhtymän strategisista painopisteistä ja avaintavoitteista sekä toiminnan ja talouden tavoitteista. Lisäksi siinä on esitetty talousarvion rakenne ja sitovuudet sekä tuotteistuksen, hinnoittelun ja laskutuksen periaatteet sekä opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta. Toiminnan ja talouden suunnittelu -osan Tuloslaskelmaosassa esitetään talousarvion laadinnan lähtökohdat ja liitteessä 9 kuntayhtymän yhdistellyt tulos- ja rahoituslaskelmat vuodelle Investointiosassa esitetään investointien strategiset tavoitteet, investointisuunnitelman rakenne ja vuosien investointisuunnitelmat tulosalueille. Rahoitusosassa esitetään HUS-kuntayhtymän rahoitustilanne ja rahoitussuunnitelma vuosille Henkilöstösuunnitelmaosassa esitetään henkilöstöjohtamisen painopisteet, osaamisen kehittämissuunnitelma ja henkilöstörakennesuunnitelma ja liitteessä 8 numeerinen henkilöstösuunnitelma. Valtuustossa käsiteltävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti tulosaluekohtaiset keskeiset tunnusluvut, vaikka hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat. Liikelaitoksista esitetään liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä tytäryhtiöistä (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HYKSin Oy) talousarviot sisältäen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston vahvistettua talousarvion. HUS-kuntayhtymän talousarvion lisäksi jokainen sairaanhoito- ja tulosalue että tukipalveluyksikkö on laatinut tarkemman tason yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman. Yksikkökohtaisista suunnitelmista laaditaan yhteenvedot: Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut. 4.2 Talousarvion sitovuus Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet Kuntayhtymä Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta. Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuoden 2014 tilinpäätöksen ylijäämä 2,7 milj. euroa poisti HUS-kuntayhtymän taseeseen kertyneen 33

38 TA2016 Talousarvion rakenne ja sitovuudet alijäämän edellisiltä kausilta. Vuodelle 2016 tulostavoite on 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitteluvuosien vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2016 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut: Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Poistot ja arvonalentumiset yht Toiminnan kulut Muut myyntitulot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot + EVO Korkotuotot Muut rahoitustuotot Toiminnan nettokulut Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta Sitovat nettokulut edellisestä vuodesta 0,7 % 2,5 % -0,1 % talousarvoista 1,8 % 1,7 % Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet euroa Tilikauden tulos Sitovat nettokulut Tulosalueiden investointien yhteismäärä Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä Antolainauksen muutokset nettomääräisinä

39 TA2016 Talousarvion rakenne ja sitovuudet Liikelaitokset Liikelaitosten sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan tilikauden nollatulos. Liikelaitoksille määritetään lisäksi tukipalveluyksikkökohtaisesti sitovasta 1,5 6,0 %:n tuottavuustavoitteesta johdettu toiminnan tuoteryhmäkohtaisella volyymilla painotettu sallittu hintatason muutos-%. Sitovat tavoitteet Liikelaitosten talousarvion laadinnan yhteydessä arvioidaan pitkäaikaisten lainojen tarve, joille asetetaan enimmäisnostoraja. Liikelaitokset maksavat peruspääomastaan 3 %:n korkoa. Liikelaitosten toteutuneen tilikauden yli-/alijäämän käsittelystä päätetään tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä. Valtuusto päättää kuntayhtymän talousarvion yhteydessä liikelaitoskohtaiset tavoitteet. Liikelaitosten johtokunnat hyväksyvät liikelaitosten omat talousarviot, jotka noudattavat HUSkuntayhtymän valtuuston konsernipolitiikkaa ja sen asettamia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tytäryhtiöt Tilikauden Tuottavuus tulos tavoite (1 000 euroa) Hintatason muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys (Milj. euroa) Peruspääoman korko HUS-Apteekki *) 0,0 3,0 % -5,0 % 0,0 3,0 % HUS-Kuvantaminen 0,0 2,5 % -4,2 % 0,0 3,0 % HUSLAB 0,0 2,5 % -1,5 % 0,0 3,0 % Ravioli 0,0 1,8 % -1,0 % 0,0 3,0 % HUS-Desiko 0,0 1,5 % -0,7 % 0,0 3,0 % HUS-Logistiikka *) 0,0 6,0 % -0,6 % 0,0 3,0 % HUS-Servis 0,0 1,5 % 0,6 % 0,0 3,0 % *) Tuottavuustavoitteessa ei ole huomioitu välitettävien lääkkeiden ja tarvikkeiden osuutta Toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan HUS-Kiinteistöt Oy:lle sekä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. HUS-Kiinteistöt Oy:lle ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle asetetaan vuoden 2015 talousarviotavoitteeksi 2 %:n tuottavuustavoite. Lisäksi yksiköille asetetaan nollatulostavoite. Hyksin kliiniset palvelut Oy:lle asetetaan positiivinen tulostavoite sekä 7 prosentin pääoman tuottotavoite. Tytäryhtiöt Sitovat tavoitteet Tilikauden tulos (1 000 euroa) Tuottavuustavoite Pääoman tuottotavoite HUS-Kiinteistöt Oy 0,0 2,0 % Uudenmaan Sairaalapesula Oy 0,0 2,0 % Hyksin kliiniset palvelut Oy positiivinen 7,0 % Liikelaitosten johtokuntien ja osakeyhtiöiden hallitusten tulee päätöksillään tukea konsernin tavoitteiden saavuttamista. 35

40 TA2016 Talousarvion rakenne ja sitovuudet Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarviossa vuonna 2016 sitoviksi tavoitteiksi asetettujen tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan määrärahat ja tuloarviot. (1 000 euroina) Sitovuus 1) MÄÄRÄRAHA 2) TULOARVIOT B / N TAE2016 TAE2016 TULOSLASKELMAOSA HUS-kuntayhtymä sitovat nettokulut 2) N Muut rahoituskulut INVESTOINTIOSA HUS:n tulosalueet B Liikelaitokset B RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys B N Lainakannan muutokset N Pitkäaikaisen lainakannan lisäys Pitkäaikaisen lainakannan vähennys YHTEENSÄ ) N = sitovuus nettomääräraha ; B = sitovuus bruttomääräraha 2) Määräraha = HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut (jäsenkuntien maksuosuus lisättynä tilikauden alijäämällä, tilikauden tuloksen ollessa nolla = jäsenkuntien maksuosuus). Kts. sitovien nettokulujen laskentakaava tämän kappaleen alkupuolella olevasta taulukosta HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut

41 TA2016 Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus 5 TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS 5.1 Tuotteistus ja hinnoittelu HUS:n perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Hoitopalvelujen hinnoittelun perusteista päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. Tavoitteena on aikaisempaa joustavampi ja markkinalähtöisempi tuotteistus ja hinnoittelu, mikä reagoi nopeammin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tuotteistuksessa noudatetaan samoja periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa ja yksiköissä. Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Kuntia ja muita maksajia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotekohtaisten hintojen määrittely perustuu sairaanhoitoalueittain toteutettuun kustannuslaskentaan. Kustannuslaskenta ja hinnoittelu tehdään yhtenäisten periaatteiden mukaisesti koko sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitoalueiden tuotekohtaiset hinnat vaihtelevat hoidon vaativuustasosta ja potilaiden erilaisuudesta sekä kustannusrakenne- ja toimintatapaeroista johtuen. Yliopistosairaalassa annettavat hoidot ovat usein vaativampia kuin muissa kuntayhtymän sairaaloissa/yksiköissä annettavat hoitopalvelut, vaikka hoito ryhmittyykin samaan NordDRG-ryhmään. Vuonna 2016 tavoitteena on tuottavuuden parantaminen kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa. Parantuva tuottavuus ja tehokas kustannusten hallinta mahdollistavat kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Palveluiden hinnoittelussa on huomioitava myös vastaavien palveluiden yleinen hintataso. Palvelutuotannon prosesseja kehitettävä siten, että palvelut kyetään tuottamaan yleistä hintatasoa vastaavilla kustannuksilla. Talousarviovuoden 2016 välisuoritteiden hinnoittelu pohjautuu välisuoritteiden toteutuneisiin kustannuksiin vuonna 2014 ja niitä korjataan talousarviovalmistelun yhteydessä arvioidulla kustannustason muutoksella vuosina 2015 ja 2016 sekä vuosien 2015 ja 2016 toiminnallisilla muutoksilla. Välisuoritelajit, joille HUS:ssa lasketaan yksikköhinnat, ovat hoitopäivät, poliklinikkakäynnit, leikkaustoimenpiteet, muut hoitotoimenpiteet, kuvantamistutkimukset, laboratoriotutkimukset, kalliit lääkkeet, kalliit tarvikkeet ja apuvälineet. Sairaanhoidolliset palvelutuotteet hinnoitellaan tuotteille kohdistuvien välisuoritteiden ja niiden keskimääräisten kustannuksien perusteella. Tuotehinnoissa huomioidaan asetettu tuottavuustavoite. Sairaanhoitoalueiden tuottavuustavoite vuodelle 2016 on 1,7 % lukuun ottamatta Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoaluetta, jonka tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,5 %. Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan ainoastaan NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Suoriteperusteisesti laskutettavien palveluiden hinnoissa ei huomioida tuottavuustavoitetta. Näin toimien minimoidaan riski ulkokuntien ja muiden maksajien subventiosta jäsenkuntien kustannuksella. Kuntayhtymätasolla sairaanhoidollisten palvelutuotteiden keskimääräisten tuotehintojen muutos ei saa ylittää sallittua hintatasonmuutosta, mikä on -1,1 % vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Sallitun hintatasonmuutosprosentin muodostuksessa on huomioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2015, talousarviovalmistelussa sovittujen toiminnallisten muutosten vaikutus, viimeisimmän ennusteen ( 9+3 ) mukainen vuoden 2015 ylijäämä sekä tuottavuustavoite vuodelle

42 TA2016 Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus Valtuusto vahvisti joulukuussa 2014 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille 2015 ja 2016 eikä niihin ole esitetty merkittäviä muutoksia vuodelle Hoitopalveluiden tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet on esitetty liitteessä Ensihoitopalvelu ja erityisvelvoitteiden asukaslukuperusteiset maksut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelu on järjestetty sairaanhoitoalueittain seitsemänä toiminnallisena kokonaisuutena siten, että HYKSsairaanhoitoalue jakaantuu kolmeen alueeseen. HYKS-sairaanhoitoalueen kolme toiminnallista järjestämisaluetta ovat Helsingin alue, Jorvin alue (Espoon, Kirkkonummi ja Kauniainen) ja Peijaksen alue (Vantaa ja Kerava). Helsingin kaupungin alueella pelastuslaitos on ollut ainoa ensihoitopalvelun sopimuspalveluntuottaja, Jorvin alueella toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Peijaksen alueella Keski- Uudenmaan pelastuslaitos. HYKS-sairaanhoitoalueella ensihoidosta vastaa HYKS Akuutti tulosyksikön HYKS:n ensihoidon linja, joka tuottaa omana palveluna ensihoitolääkäripäivystyksen sekä ensihoidon vastuulääkäri- ja asiantuntijapalvelun. HYKS-sairaanhoitoalue maksaa lisäksi osuuden HUS:n ensihoidon tietojärjestelmäkuluista sekä laitevuokrat. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella on sopimus ensihoitopalveluiden tuottamisesta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Lohjan sairaanhoitoalueella sopimus ensihoidon järjestämisestä Vihdin Sairaankuljetus Oy:n kanssa on voimassa vuoden 2017 loppuun. Kiinteän sopimushinnan kausi päättyy vuoden 2015 lopussa. Yrityksen kanssa neuvotellaan sopimuksen vuosikorvauksen tarkistuksista. Ensivastetoiminta ostetaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Yhteistyösopimuksen mukaisesti Lohjan sairaanhoitoalue tuottaa ensihoidon vastuulääkärin sekä kenttäjohtoyksikön palveluja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle. Henkilöstökulujen arvioidaan kasvavan palkkaustasojen yhdenmukaistamisesta johtuen. Hyvinkään sairaanhoitoalueella ensihoito järjestetään osin yhteistoimintana alueen pelastustoimen kanssa ja osin omana tuotantona. Kumppanuus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa jatkuu. Ensihoidon kuluista laskutetaan kunnilta 70 % kapitaatioperusteisesti ja 30 % hätäkeskuksen toteutuneiden tehtävien suhteessa. Kuntien 38

43 TA2016 Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus maksamien ensihoidon maksujen lisäksi ensihoidosta saadaan maksutuottoja, joiden arvioidaan hiukan nousevan Kelan korvausperusteissa tapahtuneiden muutosten myötä. Porvoon sairaanhoitoalueella ensihoidon palvelut ostetaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Sairaanhoitoalueen omaa henkilökuntaa ovat ensihoidosta vastaava lääkäri, ensihoitopäällikkö sekä vastaavat ensihoitajat. HUS veloittaa järjestämisalueen ensihoitotoiminnan kustannukset järjestämisalueen kunnilta kapitaatioperusteisesti. Vuoden 2016 kapitaatioveloitus määritetään järjestämisalueen ensihoidon suunniteltujen kustannusten ja mukaisen asukasluvun perusteella. Laskutus tasataan vuoden lopussa ensihoidon palveluiden toteutuneita kustannuksia vastaavaksi. Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteista poiketen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoidon kuntaosuudet vuonna 2016 tasataan muilta osin, paitsi 1,8 milj. euron osalta, jolla Länsi-Uudenmaan sha:een ensihoidon kuntatuloja on HUS:n hallituksen päätöksellä ( ) vähennetty. Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensihoidon järjestämisalueella ensihoidon laskutus perustuu kapitaatioperusteisesti määritettyyn veloitukseen (70 %) ja tehtävälukumääräperusteiseen veloitukseen (30 %). Jäsenkuntakohtaiset ensihoitokustannukset esitetään liitteessä 5. HUS vastaa alueensa lääkärihelikopteritoimintaan liittyvästä ensihoidosta. HUS:n jäsenkunnat Helsinkiä lukuun ottamatta osallistuvat toiminnan rahoittamiseen asukaslukuperusteisesti. Helsingiltä sekä muiden sairaanhoitopiirien kuntien alueelle suuntautuneista hälytyksistä veloitetaan hälytyskohtainen maksu. HYKS Akuutti -tulosyksikkö vastaa lääkärihelikopteritoimintaan liittyvän ensihoidon lääkärihenkilökunnan toimintakuluista. Vuonna 2016 asukaslukuperusteinen maksu on 1,12 euroa/asukas (1,20 euroa/asukas vuonna 2015) ja suoriteperusteinen hälytysveloitus euroa/hälytys (1 130 euroa/hälytys vuonna 2015). Jäsenkuntakohtainen arvio perittävästä maksusta esitetään liitteessä 6. Kuntayhtymän vastuulla olevat Myrkytystietokeskuksen ja sen yhteydessä toimivan teratologisen tietopalvelun kulut laskutetaan vuonna 2016 vuoden 2014 toteutuneiden kokonaiskustannusten ja asukasluvun perusteella. Myrkytystietokeskus ja teratologinen tietopalvelu ovat HYKS Akuutti tulosyksikön toimintaa. Arvio vuoden 2016 asukaslukuperusteiseksi maksuksi on euroa, josta jäsenkuntien osuus on euroa ( euroa vuonna 2015). Jäsenkunta- ja sairaanhoitopiirikohtainen arvio perittävästä maksusta esitetään liitteessä 3. HUS:n potilasvakuutuksen kustannukset laskutetaan jäsenkunnilta asukaslukuperusteisesti. Potilasvakuutuksella katetaan kaikki potilaan hoidosta mahdollisesti aiheutuvat potilasvahinkolain mukaan korvattavat henkilövahingot, jotka tapahtuvat ko. sairaanhoitopiirin toiminnassa sekä sen jäsenkuntien perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Potilasvakuutuksesta korvataan myös kuntien vammaispalvelulain nojalla tekemät takaisinsaantivaatimukset. Vuoden 2016 kapitaatioveloitus määritetään potilasvakuutuksen suunniteltujen kustannusten ja mukaisen asukasluvun perusteella. Vuonna 2016 asukaslukuperusteinen maksu on 8,57 euroa/asukas (9,19 euroa/asukas vuonna 2015). Laskutus tasataan vuoden lopussa potilasvakuutuksen toteutuneita kustannuksia vastaavaksi. Jäsenkunnilta asukaslukuperusteisesti laskutettava erä lisätään muiden maksajien laskutukseen laskutuskertoimella. Jäsenkuntakohtainen arvio perittävästä maksusta esitetään liitteessä Kalliin hoidon tasaus Talousarviovuoden aikaisia erityisen kalliiden hoitojen kustannuksia tasataan jäsenkuntien kesken. Vuonna 2016 kalliin hoidon piiriin kuuluvat kaikki ne jäsenkunnissa asuvat potilaat, joiden hoidon kustannukset koko HUS:ssa ylittävät euroa kalenterivuodessa. Tasausjärjestelmän kautta katetaan 80 % kustannusrajan ylittävistä kustannuksista. Kunnilta kannetaan asukaslukuperusteinen maksu, ja 20 % kalliin hoidon kustannuksista (ts. kalliin 39

44 TA2016 Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus hoidon tasausrajan ylittävistä kustannuksista) veloitetaan potilaan kotikunnalta. Vuoden 2014 toteutunut tasauslaskutuksen maksu oli 45,75 euroa/asukas (2013: 43,61 euroa/asukas). Jäsenkunnilta kannetaan kalliin hoidon tasausta varten ennakkomaksua 28 euroa/asukas, (28 euroa/asukas vuosina ). Ennakot peritään kunnilta tammikuussa ja tasaus tehdään kaksi kertaa vuodessa; ensimmäinen tasaus tehdään tammi-kesäkuun tietojen perusteella ja toinen tilinpäätöksen yhteydessä. Tasausten yhteydessä jäsenkunnille lähetetään hyvityslaskut. Kalliin hoidon tasaus on HUS-kuntayhtymän kannalta taseen kautta kulkeva läpikulkuerä. Kuntakohtaiset perittävät ennakot esitetään liitteessä Kuntalaskutuskäytäntö Jäsenkuntia laskutetaan kuukausittain ennakkona 1/12 osa jäsenkuntien kanssa tehtyjen maksuosuuksien kokonaissummasta. Kuukausittain perittävää ennakkoa muutetaan, jos kunnan maksuosuutta muutetaan kesken vuotta. Toteutunut palvelujen käyttö laskutetaan palveluiden tuotteistuksen periaatteiden mukaisesti määriteltyjen tuotteiden käytön ja hinnastossa vahvistettujen sairaalakohtaisten hintojen perusteella. Varsinainen laskutus tasataan neljä kertaa vuodessa palvelujen toteutuneen käytön mukaiseksi. Sopimuskuntien, ulkokuntien ja muiden maksajien laskutuksessa sovelletaan samoja laskutusperiaatteita kuin jäsenkuntien laskutuksessa, jollei sairaanhoitopiirien, sopimuskuntien tai muiden maksajien välillä ole muuta sovittu. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin. 40

45 TA2016 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta 6 OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Suomalainen yhteiskunta odottaa oikeutetusti HUS:lta suurinta yliopistosairaalaa ylläpitävänä sairaanhoitopiirinä uusimpaan tietoon perustuvaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Välttämätön edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi on korkeatasoinen tutkimustyö ja opetustoiminta. HUS:ssa tehdään erityisesti kliinisen lääketieteen tutkimustyötä. HUS saa valtiolta korvausta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen, mutta sen määrä on jäänyt pahasti jälkeen. Ammattikorkeakoulut korvaavat opiskelijoidensa harjoitteluviikosta aiheutuvia kuluja. Kehittämistoiminnan tavoitteena on pitää HUS:n toimintaprosessit mm. palvelujen sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kannalta parhaina mahdollisina. 6.1 Opetus ja tutkimus Opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet HUS:n tutkimuksen ja opetuksen tavoitteet on määritelty hyväksytyssä strategiassa vuosille Yksityiskohtaisemmin tutkimuksen tavoitteet on määritelty hyväksytyssä tutkimusstrategiassa. HUS:n avainhenkilönä tutkimuksen, opetuksen ja innovaatiotoiminnan strategisessa uudistamisessa toimii tutkimusjohtaja. Tutkimuksessa ja opetuksessa HUS toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston, sen lääketieteellisen tiedekunnan ja muiden korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Meilahden kampuksella Academic Medical Center Helsinkiä (AMCH) kehitetään HUS:n, HY:n lääketieteellisen tiedekunnan, Biomedicum Helsingin ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin yhteistyössä kansainvälisesti arvostettuna huippututkimuksen keskuksena. HUS:n strategian mukaan sairaanhoitopiirissä keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Talousarviovuotena ja taloussuunnitelmakautena tutkimustoiminnan perusedellytyksiä ylläpidetään ja vahvistetaan sekä taloudellisesti että hallinnollisesti: - HUS on viime vuosina lisännyt omaa tutkimuksen budjettirahoitusta. Tutkimustoiminnan edellytyksenä olevat rakenteet turvataan HUS:n omalla tutkimukseen kohdistamalla rahoituksella, kun valtion rahoituksen kehitys on vuodesta 2015 vuoteen ,3 milj. euroa ja 32 % miinusmerkkinen. AMCH:ssa biopankkitoiminta käynnistyy talousarviovuoden aikana ja HUS:n tulee lunastaa kansallinen koordinaatiotehtävä syöpätutkimuksen verkostossa (Comprehensive Cancer Center). Erillinen määräraha tutkimukseen lisää HUS:n strategian mukaisesti rahoituksen läpinäkyvyyttä. - HUS:n yliopistosairaalan osaamiskeskuksissa toimivat tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat henkilöt ja yliopistollisissa liikelaitoksissa toimivat tutkimuksen ylilääkärit muodostavat tutkimustoimintaa ylläpitävän ja kehittävän verkoston. - Helsingin yliopiston kanssa tehty sopimus erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden toimimisesta yliopistotutkijoina HUS:n palveluksessa korjaa lääkäreiden tieteellisen jatkokoulutuksen vajeen nimenomaan kliinisen tutkimuksen alalla. Tutkijan uran kehittämiseksi sairaalassa toimii Erkko-säätiön lahjoitusvaroin HY-professoreita. Opetuskoordinaattoreiden (ent. opetushoitaja) työn hallintaa kehitetään keskittämällä heitä yhteen useamman osaamiskeskuksen ja liikelaitoksen toimintaan. - Internet-portaalina avautuvalla Tutkijan työpöydällä tuotetaan tutkijaa helpottavia sähköisiä palveluita muun muassa sairaalan tutkimussuoritteiden, säädösten ja tutkimusregulaation hallintaan. Seuraavassa vaiheessa kehitetään tutkijoiden 41

46 TA2016 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta saamien toimeksiantotutkimusten ja tutkijan saamien omien apurahojen hallinnointipalveluita. - Vuodesta 2014 terveyden tutkimuksen rahoituksesta 15 % on ohjattu STM:n tutkimuksen painoalueille 4-8. Vaikuttavuustutkimuksen, potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävän tutkimuksen, terveyden edistämiseen liittyvän tutkimuksen ja palvelujärjestelmän toimivuuden tutkimuksen tulokset ohjaavat toimintatapojen kehittämistä. - Työ- ja elinkeinoministeriön raporttina 12/2014 julkaistu terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia sisältää keskeiset toimenpidesuositukset tutkimus- ja innovaatiotoiminnan systemaattiseksi kehittämiseksi sekä terveysalan investointien lisäämiseksi ja alan talouskasvun aikaansaamiseksi Suomessa. Keskiössä ovat yliopistollisten sairaaloiden ja niiden ympärille syntyneiden osaamiskeskittymien kehittäminen tutkimuksen ja yritystoiminnan kumppanuuksien näkökulmasta. HUS virittää sen palvelutuotannon kehittymistä tukevaa life science alan ja terveysteknologian tutkimustoimintaa yhteistyössä HY:n ja Aalto yliopiston ja alan yritysten kanssa. Tässä tarkoituksessa HUS osallistuu Health Capital Helsinki ohjelmaan ja Aalto yliopiston Digital Health ohjelmaan. Sairaalan kehittämistoimintaan suunniteltuja rakenteita ja toimintatapoja (virtuaalisairaala, testbed-ajattelu, framework- sopimukset yritysten kanssa, Biodesign-hanke) tuottavat rahoitus- ja yhteistyöpotentiaalia sairaalan tutkimustoimintaan. HUS osallistuu Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan antamaan lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutukseen ja tarjoaa käytännön koulutusjaksojen ajaksi ympäristön ja ohjausta ammattikorkeakouluissa hoitajiksi opiskeleville. Lisäksi HUS:ssa koulutetaan mm. sairaaloiden tarvitsemaa tutkimushenkilökuntaa (esim. sairaalakemistit ja -fyysikot). Perusterveydenhuollon osaamistarpeiden tunnistamiseen ja koulutustarpeeseen kiinnitetään erityistä huomiota. Laadukkaalla perus-, erikoistumis-, jatkoja täydennyskoulutuksella turvataan korkeatasoinen osaaminen ja varmistetaan pitkäjänteisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. - HYKS:n erityisvastuualueella (erva) toimii ervan järjestämissopimuksen mukainen koulutusvaliokunta. - Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden peruskoulutuksen sisältöä ja määrää kehitetään yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa ja erityisvastuualuetasoisesti vastaamaan arvioitua tarvetta ja erikoistumiskoulutus mitoitetaan tiedossa olevan poistuman ja tarveanalyysin perusteella niin, että erikoislääkäreiden ja hammaslääkäreiden määrä vastaa tulevaisuudessa palvelujärjestelmän tarvetta. Lääkärien erikoistumiskoulutuksessa on tapahtumassa valtakunnallisesti merkittävä muutos, kun sen ohjausvastuuta ollaan siirtämässä opetus- ja kulttuuriministeriöltä sosiaali- ja terveysministeriölle. Ervan koulutusvaliokunnalle on päätetty nimetä erikoislääkärikoulutusta tarkasteleva alaryhmä. - HUS tekee aktiivista yhteistyötä alueensa ammattikorkeakoulujen kanssa uudistettujen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Hoitohenkilöstön peruskoulutuksessa on tavoitteena parantaa valmistuvien henkilöiden osaamisen työelämävastaavuutta. Jatkokoulutusta kehitetään terveysalan koulutustarpeiden ja -sisältöjen kehittämiseksi. Näihin asioihin on perustettu T&K ohjausryhmä ja harjoitteluasioita käsittelevä ohjausryhmä. - Vaasan yliopiston kanssa on tehty sopimus sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisterikoulutuksen käynnistämiseksi Helsingissä. Opiskelijavalinta on toteutettu syksyllä 2015 ja 20 opiskelijaa aloittaa maisteriopinnot tammikuussa 2016 (hakijoita 318). 42

47 TA2016 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta Opetuksen ja tutkimuksen rahoitus ja budjettikäsittely Valtio korvaa HUS:lle kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha (jatkossa valtion tutkimusmääräraha) jaetaan hakemuksesta hankkeina yliopistosairaalan erityisvastuualueen (erva) tutkimustoimikunnan kautta. Kunkin ervan määrärahaosuus vuosittain budjetissa olevasta valtion tutkimusrahasta määräytyy STM:n päättämin laskennallisin perustein. HYKS:n ervan osuus valtion tutkimusmäärärahasta on ollut 36,4 % vuosina Prosenttiosuutta seuraavalle nelivuotiskaudelle ei vielä tiedetä. Asiaa valmistelee valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä, joka tekee asiasta ehdotuksen STM:n päätettäväksi. Alla olevassa taulukossa esitetään valtion koulutusmäärärahan tutkintokorvauksen ja valtion tutkimusmäärärahan kehitys viimeksi kuluneilta viideltä talousarviovuodelta ja valtion talousarvioennuste (TAE) vuodelle 2016 HUS:n yliopistosairaalassa. Korvaus ei vastaa läheskään opetuksen ja tutkimuksen sairaanhoitopiirille aiheuttamia kustannuksia. Valtion koulutus- ja tutkimuskorvauksen määrän kehittyminen osoittaa, että valtio siirtää opetus- ja tutkimustoiminnan taloudellista vastuuta kunnille. milj euroa TAE 2016 *) Valtion korvaus 20,2 20,4 20,1 20,7 18,3 18,3 koulutuksesta Valtion tutkimusmääräraha 13,6 12,1 10,4 10,4 7,2 4,9 Yhteensä 33,8 32,5 30,5 31,1 25,5 23,2 *) valtion talousarvioesitys syyskuussa 2015 HUS:n valtion koulutus- ja tutkimuskorvauksen kehitys vuosina ja arvio vuodesta 2016 Valtion korvaus koulutuksesta on pysynyt tutkimusrahaan verrattuna vakaammalla tasolla (vrt yllä oleva taulukko). Opetuksen volyymit ovat kuitenkin ulkoisista säädöksiin perustuvista syistä olleet kasvavia ja siten valtion korvauksen nykytaso ei pysty kattamaan opetussairaalan velvoitteeksi asetetun opetustoiminnan kuluja kattavasti. Ekonometrisissä laskelmissa opetuksen kustannukset olivat vuonna 2010 runsaat 49 milj. euroa. Yliopistolla on oikeus käyttää erikoissairaanhoitolain 24 :ssä tarkoitettua yliopistollista sairaalaa lääketieteellisen koulutusyksikön koulutus- ja tutkimustoiminnan tarpeisiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että yliopiston ja muun sosiaali- ja terveysalan koulutuksen järjestäjän käytettävissä on sellaiset koulutus- ja tutkimustoiminnassa tarvittavat huonetilat kiinteine koneineen ja laitteineen sekä koulutus- ja tutkimushenkilökunnan ja opiskelijoiden sosiaaliset tilat, jotka on välttämätöntä sijoittaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintayksikköön. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palveluksessa olevat terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan terveydenhuoltoalan koulutus- ja tutkimustoimintaan (Terveydenhuoltolaki 65 ). Valtion vuoden 2016 talousarvioesityksessä terveyden tutkimuksen määräraha on 15 milj. euroa. Se on n 31 % vähemmän kuin vuoden 2015 määräraha (21,7 milj. euroa) ja yli 52 % pienempi kuin vuoden 2014 määräraha (31,3 milj. euroa). Ennuste HYKS:n ervan osuudeksi vuonna 2016 on 5,5 milj. euroa (7.9 milj. euroa vuonna 2015), josta HUS:n osuus olisi 4,9 43

48 TA2016 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta (7,2 milj. euroa vuonna 2015). Valtion tutkimusrahoituksessa on siten tapahtumassa jälleen kolmanneksen pieneneminen yhden vuoden aikana (-2,3 milj. euroa HUS:ssa). Toiminta sopeutetaan määrärahaan vähentämällä aloitettavien tutkimushankkeiden määrää. Koska tutkimushankkeet ajoittuvat usealle talousarviovuodelle, arvio kalenterivuosien yli jatkuvan tutkimustoiminnan rahoitukselle lasketaan lineaarisella mallilla toimintavuosittain. Terveydenhuoltolain mukaan valtion tutkimusrahoitus jaetaan hakemusten perusteella hankkeisiin eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitustarvetta samalla tavalla kuin aikaisemman lain aikana voitiin. Jotta HUS:ssa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömät rakenteet voitaisiin pitää yllä ja toiminnan lääketieteellisen sisällön kehittämisen kannalta välttämätön kliininen tutkimus voisi jatkua mahdollisimman vähin häiriöin, talousarvioon on sisällytetty 9,0 milj. euron suuruinen HUS:n oma tutkimusmääräraha tutkimustoimintaa palvelevien resurssien ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi. HUS:n oma tutkimusmääräraha käytetään valtaosin sellaisiin jo olemassa oleviin ja usein sopimuksin sidottuihin kustannuksiin, joita ei uuden lain myötä voida enää kattaa valtion rahoituksesta. Näistä merkittävimmät yhteiset kulut ovat HUS:n omistamista tiloista Kiinteistöosakeyhtiö Biomedicum Helsingissä, BioMag-laboratoriota ja Suomen molekyylilääketieteen instituuttia koskevista sopimuksista, kunnossapidosta ja huollosta aiheutuvat kustannukset (1,5 milj. euroa), erityisvastuualueen biopankista aiheutuvat kustannukset (0,6 milj. euroa), Comprehensive Cancer Center (0,5 milj. euroa) sekä yhteisistä palveluista (kuten apteekki, kirjallisuus, tietotekniikka, tutkijan palvelut, eettiset toimikunnat) aiheutuvat kustannukset (1,0 milj. euroa). HUS:n omalla rahoituksella on lisäksi tarkoitus kattaa muun muassa EU:n, Suomen Akatemian ja Tekes-tutkimusrahoitukseen liittyvät omavastuuosuudet (0,5 milj. euroa) sekä innovaatiotoiminnan tukeen ja keksintöilmoitusten arviointiin liittyvä rahoitus (0,2 milj. euroa). Erityisenä tavoitteena on, että HUS:n tutkijat hakisivat ja saisivat nykyistä enemmän Suomen Akatemian (SA) ja EU:n tutkimusrahoitusta. Vuoden aikana HUS:sta tehtyjen SA- ja EU-hakemusten määrä vuoteen 2014 verrattuna on selvästi kasvanut. Näiden hakemusten tekeminen on vaativaa ja siihen tarvitaan kokopäiväistä aikaa sekä ulkopuolista apua. Siksi myös vuoden 2016 talousarvioon on sisällytetty varaus kattamaan EU- ja muun ulkoisen rahoituksen hakemisesta aiheutuvia kustannuksia (0,1 milj. euroa). Muutos vuoteen 2015 on 1,0 milj. euroa. Siitä 0,1 milj. kohdistuu Biopankkitoiminnan HUS:n osuuteen, 0,5 milj. euroa Comprehensive Cancer Center rahoitukseen ja 0,4 milj. euroa korvaamaan valtion tutkimusmäärärahan romahdusta yliopistosairaalan tulosyksiköissä. HUS:n yliopistosairaalan toimintayksiköihin jaettava summa on 4,6 milj. euroa tutkimustoiminnan rakenteiden ja lääketieteellisen sisällön ylläpitämisen kannalta välttämättömään tutkimukseen. Toimintayksiköiden osuus jaetaan HYKSsairaanhoitoalueelle, HUSLABille ja HUS-Kuvantamiselle yliopistotoimikunnassa sovittua periaatetta noudattaen. Toimintayksiköt saavat päättää tämän määrärahan kohdentamisesta esim. palkka-, tarvike-, matka- yms. kustannuksiin silloin, kun kohdennukset liittyvät tutkimustyöhön. milj. euroa TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 HUS:n oma tutkimusmääräraha 4,4 5,8 8,0 9,0 HUS:n oma tutkimusmääräraha vuosina

49 TA2016 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta Valtion korvaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin on 98,6 milj. euroa valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 (97,0 milj. euroa vuonna 2015 ja 112,7 milj. euroa vuonna 2014). Tästä määrärahasta käytetään kuitenkin vain 66,0 milj. euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille (64,9 milj. euroa vuonna 2015 ja 74 milj. euroa vuonna 2014). HUS:n vuoden 2016 valtion koulutusmäärärahan tutkintokorvauksen alustava erillinen tulo- ja menoarvio (TAE) on 18,3 milj. euroa. HYKS:n ja muiden HUS:n sairaanhoitoalueiden saaman koulutuskuukausikorvauksen suuruudeksi arvioidaan vuonna 2016 yhteensä 1,5 milj. euroa. Valtion koulutuskorvauksen ja valtion yliopistollisen tutkimusmäärärahan käytön arvioidaan olevan vuonna 2016 yhteensä 27,7 milj. euroa. Tarkastettu talousarvio (TA) voidaan laatia vasta, kun eduskunta on päättänyt valtion talousarviosta, sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätökset valtionkorvauksen maksamisesta ja erityisvastuualueen tutkimustoimikunta on tehnyt päätöksensä valtion terveyden tutkimuksen määrärahasta. HUS:n vuoden 2016 valtion tutkimusmäärärahan ja opetusmäärärahan alustava erillinen tulo- ja menoarvio (TAE) perustuu valtion talousarvioesitykseen ja arvioon määrärahan jakautumisesta yliopistosairaaloiden välillä ja yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden sisällä sekä arvioon HUS:n sairaanhoitoalueiden saamasta koulutuskorvauksesta. Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen käyttö vuosina HYKSsairaanhoitoalue / Yliopistosairaala milj euroa TP 2014 TA 2015 ENN 2015 Muutos Muutos % (milj. euroa) TAE 2016 *) TAE ENN 2015 ENN 2015 Valtion korvaus koulutuksesta, ST M 20,7 19,1 18,3 18,3 0 0,0 % Valtion tutkimusmääräraha 8,4 9,4 9,1 7,9-1,2-13,2 % Yhteensä 29,1 28,5 27,4 26,2-1,2-4,4 % Muut HUS:n sairaanhoitoalueet Valtion korvaus koulutuksesta (koulutuskuukausikorvaus) 1,7 1,9 1,6 1,5-0,1-6,3 % Valtion tutkimus-ja koulutusmääräraha HUS yhteensä 30,8 30, ,7-1,3-4,5 % *) valtion talousarvioesityksen syyskuussa 2015 antamat ennakkotiedot. Täydennetty talousarvio lopulliseen rahoitusmyöntöön perustuen tehdään keväällä Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen käyttö vuosina Koska tutkimushankkeet ajoittuvat usealle talousarviovuodelle, arvio kalenterivuosien yli jatkuvan tutkimustoiminnan rahoitukselle lasketaan lineaarisella mallilla toimintavuosittain. Osan tutkimushankkeista ollessa luonteeltaan monivuotisia, vuosittainen rahoitusmyöntö ja rahoituksen käyttö poikkeavat toisistaan. Valtion yliopistollinen koulutuskorvaus ja valtion tutkimusmäärärahan käyttö arvioidaan olevan vuonna 2016 yhteensä 26,2 milj. euroa. Muiden HUS:n sairaanhoitoalueiden saama arvioitu koulutuskorvaus vuonna 2016 on 1,54 milj euroa. 45

50 TA2016 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta Alla olevassa taulukossa esitetään valtion koulutuskorvauksen ja valtion tutkimusmäärärahan ja HUS:n oman tutkimusmäärärahan alustava käyttösuunnitelma talousarviokaudelle Valtion koulutus- ja tutkimuskorvauksen ja HUS:n oman tutkimusmäärärahan alustava käyttösuunnitelma talousarviokaudelle, tuhansina euroina. *) merkityt kuluerät on tarkoitus rahoittaa HUS:n omalla tutkimusmäärärahalla. Aluehallintovirasto maksaa kuukausittain tutkimusrahoituksen erityisvastuualueen tutkimustoimikunnalle, joka maksaa rahoituksen edelleen hankkeita toteuttaville organisaatioille. Rahan käyttöä seurataan toimintokoodeihin, vastuuyksiköihin ja projekteihin perustuvalla tili- ja kirjanpitojärjestelmällä. Vastuu varojen käytöstä, käytön seurannasta ja raportoinnista on kullakin toiminnallisella ja taloudellisella vastuuyksiköllä. 6.2 Kehittäminen Kehittämistoiminnan tavoitteet Yhtymähallinnon kehittämisyksikkö palvelee kaikkia tulosalueita. Kehittämisyksikön toiminta perustuu saumattomaan yhteistyöhön HUS:n eri yksiköiden kanssa. Tärkeitä kumppaneita ovat myös yhtymähallinnon hoitotyön johto ja HUS:n Tietohallinto. Kehittämisyksikön tehtävänä on edesauttaa kuntayhtymän strategisten tavoitteiden toteutumista. Yhtymähallinnon hoitotyön johto vastaa hoitotyön strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä magneettisairaalamallin mukaisesti koko yhtymätasolla. Hoitotyön kehittäminen perustuu kuntayhtymän strategiaan ja toteutuu hoitotyön johtajien verkostomaisena yhteistyönä sekä toimitusjohtajan vuonna 2015 asettamien moniammatillisten eri asiantuntijaryhmien ja HUS Hoitotyön johtoryhmän tehtävissä. 46

51 TA2016 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuntayhtymän strategiaan hyväksytty magneettisairaalamallin mukainen hoitotyön kehittäminen jatkuu sairaanhoitoalueilla ja HYKS:n tulosyksiköissä. Vuosittain laadittava HUS-tasoinen magneettisairaalamallin viitekehyksen mukainen hoitotyön toiminta- ja toteutussuunnitelma ohjaa hoitotyön toimintaa, opetusta, tutkimusta ja näihin liittyvää johtamista organisaation kaikilla tasoilla. Suunnitelma tukee osaltaan HUS:n strategisia päämääriä ja avaintavoitteita tavoitteenaan varmistaa turvallinen, laadukas ja vaikuttava hoito potilaan parhaaksi hoitotyön keinoin. Magneettisairaalamallissa keskeisintä on potilaan hoidon hyvät tulokset. Niihin pyritään osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Henkilökunnan toimintaa ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin tuetaan hyvällä johtamisella toimivissa rakenteissa. Hoitotyötä kehitetään innovatiivisesti ja uusimpaan tietoon perustuen. Tavoitteena on magneettisairaalastatuksen hakeminen HYKS Lasten ja Nuorten tulosyksikössä ja HYKS Syöpäkeskuksessa. Statuksen hakemisen valmistelu käynnistetään sitä hakevissa tulosyksiköissä magneettisairaalakriteereiden mukaisella dokumentaatiolla yhteistyössä ko. tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden ja yhtymähallinnon hoitotyön johdon kanssa. Magneettisairaalakriteereiden mukaiseen hoitotyön kehittämiseen liittyy eri koulutustilaisuuksien järjestäminen hoitohenkilöstölle, hoitotyön esimiehille ja johtajille sekä hoitotyön kliinisille asiantuntijoille ja opettajille. Hoitotyön käytäntöjen yhtenäistämiseen sisältyy HUS:n hoitotyön ammatillisen toimintamallin jalkauttaminen. Lisäksi hoitotyön käytäntöjen yhtenäistämistä tuetaan yhtymähallinnon hoitotyön johdon taholta hoidon vertailtavan laadun osalta, joita ovat potilaiden kaatumisten ja putoamisten ehkäisy, painehaavojen ehkäisy, kivunhoito ja ravitsemushoito. Magneettisairaalamallin vaikuttavuuden arviointi tehdään kolmen vuoden kuluttua. Lähtöaineistoa on kerätty magneettisairaalastatusta hakevien tulosyksiköiden lisäksi muillakin sairaanhoitoaluilla ja tulosyksiköissä Nurse Engagement Surveylla. Lisäksi hoitotyön HUS-tasoisessa toteuttamisessa on monia jatkuvaa ylläpitoa vaativia kokonaisuuksia: esim. hoitoisuusluokitus, lääkehoidon toteuttamisessa tarvittavan osaamisen varmistaminen ja opiskelijaohjaus, joista nimetyt asiantuntijaryhmät vastaavat vuosittaisten, HUS:n hoitotyön johtoryhmässä hyväksyttyjen toimintasuunnitelmien pohjalta. Lean-toimintatapojen tuominen osaksi päivittäistä kehitystyötä jatkuu. Vuoden 2015 aikana toteutettiin yhdessä Aalto EE:n kanssa 28 Lean- valmentajan koulutus. Osana koulutusta jokainen valmennettava toteutti toiminnan parantamisprojektin. Koulutuksen jälkeen perustettiin Lean-akatemia, joka tukee valmentajia heidän käyttäessään Lean-toimintamalleja HUS:n kehitystyössä. Vuoden 2016 aikana on tarkoitus kouluttaa toinen ryhmä Leanvalmentajia edelleen Aalto EE:n kanssa. Tämän jälkeen Lean-kehitystyötä voitaisiin tehdä omavaraisesti. Vuoden 2016 teemana on päivittäisjohtaminen. Tavoitteena on Leanpäivittäisjohtamisen aloittaminen vähintään 50 %:ssa HUS:n yksiköistä. Kliinisessä tietotuotannossa 2015 alettiin julkaista säännöllistä ylimmän johdon raporttia sisältäen jonoennusteet. Kehittämisyksikkö on tukenut laaturekisterityötä. Vuoden 2015 lopussa käytössä on 18 rekisteriä, ja vuoden 2016 aikana on tavoitteena ottaa käyttöön noin uutta laaturekisteriä. Laaturekistereissä käytettävän rakenteisen kirjaamisen ansiosta rekistereistä saatavat suorat säästöt kattanevat ylläpitokulut vuoden 2016 loppuun mennessä. Apotti-toiminnanmuutoshankkeeseen valmistaudutaan. Yhdessä kliinisten yksiköiden ja Apotti-työntekijöiden kanssa on rakennettu palveluntuotannon malliprosessit ja palvelukartat. Näiden jatkokehitys ja implementointi tapahtuu Vuonna 2016 on tavoitteena suorittaa Apotin toteutusvaihe. Tämän työn kliinistä osaa HUS:ssa koordinoi kehittämisyksikkö. 47

52 TA2016 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta Kehittämisyksikkö tekee läheistä yhteistyötä tietohallinnon kehitysyksikön kanssa. Kansalaisten e-terveyspalveluja kehitetään voimakkaasti. Vuoden 2015 aikana on laadittu etenemissuunnitelma ja strategia HUS e-palvelujen rakentamiseksi. Yhteistyössä kliinisten yksiköiden kanssa avataan kahden uuden alan palvelut 2015 ja neljän uuden alueen palvelut E-palvelujen kehitystyö tapahtuu yhteistyössä Apotti-toiminnanmuutoshankkeen ja perusterveydenhuollon kanssa. Olennaista e-terveyspalvelujen onnistumiselle niin asiakkaan kuin kansantalouden näkökulmasta pitkällä tähtäimellä on oppivien järjestelmien ja tekoälyn hyödyntäminen. Tavoitteena on vuoden 2016 aikana tehdä 2-3 tekoälyä hyödyntävää pilottiprojektia. Yhteistyössä potilasjärjestöjen kanssa toimiva OLKA aloitti 2015 toimintansa myös syöpätautien klinikalla. Potilastukitoiminta laajenee vuonna 2016 Jorvin sairaalaan. Tavoitteena on saavuttaa 7000 kontaktin rajapyykki Vuonna 2016 avataan e- vertaistukipalvelu osana virtuaalisairaala-projektia. Innovaatiotoimintaa kehitetään. Yhdessä Aalto-yliopiston kanssa toteutettiin ideoiden keruu (ideahaavi) ja tämän pohjalta innovaatiopaja, jossa HUS työntekijöiden ideat ja Aallon innovaatio-asiantuntijat kohtasivat. Jatkokehitettäväksi saatiin yli 20 ideaa. Vuonna 2016 tavoitteena on kehittää ainakin kahdesta ideasta käyttökelpoinen innovaatio ja jatkaa innovaatiopajoja Kehittämismäärärahan budjettikäsittely Osa HUS-konsernin kehittämistä ovat toiminnankehittämisprojektit. Yhtymähallinto varaa omaan talousarvioonsa vuosittain haettavaksi tutkimus- ja kehittämishankerahaa, jonka tarkoituksena on tukea ja kannustaa henkilöstöä kehittämään omaa toimintaansa. Valinnassa painotetaan yhteyttä strategian avaintavoitteisiin. Vuodelle 2016 on varattu 0,4 milj. euron määräraha, joka jaetaan strategisia päämääriä edistäviin projekteihin tulosyksiköille ja tulosalueille. 48

53 TA2016 Tuloslaskelmaosa 7 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU 7.1 Tuloslaskelmaosa Talousarvion laadinnan lähtökohdat ja tuloslaskelma Talousarviossa asetetuilla tavoitteilla ohjataan HUS-konsernin, sairaanhoitoalueiden, liikelaitosten, tulosalueiden sekä tytäryhtiöiden toimintaa ja taloutta sekä toteutetaan strategiaa. Asetettujen tavoitteiden tulee olla selkeitä, kuvaavia, haastavia ja mahdollisimman realistisia sekä määrärahoihin sidottuja. Arviointi- ja laskentakriteereiden tulee olla täsmällisiä ja mitattavissa olevia tai tunnuslukuperusteisia. Jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteet hyväksyttiin hallituksen kokouksessa ja niitä tarkennettiin tartuntatautilääkkeiden osalta hallituksen kokouksessa Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2016 talousarviossa ovat 1 506,7 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien kanssa sovittavia työnjaollisia muutoksia kertyi kesän ja syksyn neuvotteluissa Helsingin ja HYKS Psykiatrian välille. Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikka ja neuropsykiatrian konsultaatioryhmä siirtyvät osaksi HYKS Psykiatrian tulosyksikköä. Toimintakuluvaikutus on yhteensä 0,5 milj. euroa. Muita uusia HUS-kuntayhtymän ja jäsenkuntien välisiä työnjaollisia muutoksia ei sisälly jäsenkuntien maksuosuuteen ,7 milj. euron jäsenkuntatulo pitää sisällään toiminnallisia muutoksia 6,0 milj. euroa sekä vuodelta 2015 siirtyviä toiminnan muutoksia 5,0 milj. euroa. Toiminnallisista muutoksista on kohdistettu 4,0 milj. euroa tietojärjestelmä- ja tietoteknisiin muutoksiin sekä 2,0 milj. euroa Apotti-hankkeeseen. Lisäksi tartuntatautilääkkeisiin on arvioitu kuluvan 7,0 milj. euroa enemmän verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. Hallitus käsitteli kokouksessaan 2016 talousarvion kuntayhtymätasoisen tavoiteasetannan ja valmistelun yleiset periaatteet sekä taloussuunnitelman linjaukset. Lisäksi hallitus vahvisti yksikkökohtaisen tavoiteasetannan. Sairaanhoitoalueiden tuottavuustavoite on 1,7 % lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta, jonka tuottavuustavoitteeksi vahvistettiin 1,5 %. Liikelaitoksille asetettiin yksilölliset tuottavuustavoitteet (1,5 % - 6,0 %). Tulosalueiden Tietohallinto ja Tilakeskus tuottavuustavoitteeksi vahvistettiin 1,8 %. Tytäryhtiöiden (Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HUS-Kiinteistöt Oy) tuottavuustavoitteeksi vuodelle 2016 vahvistettiin 2,0 %. Lisäksi hallitus käsitteli esitetyt vuosien taloussuunnittelua sekä vuosien investointien suunnittelua koskevat linjaukset. Keskeiset talousarvion valmisteluun vaikuttaneet tekijät ja taustaoletukset Talousarvion laadinnan lähtökohtia: - Henkilöstökulujen arvioitu kustannustason nousu TA TA2016 on yhteensä 0,9 % - Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus on yhteensä +0,7 % - Henkilösivukulu-% (pl. varhemaksun) 23,41 % maksetuista palkoista vuonna Varhe-maksujen arvioitu korotuskerroin vuodelle 2016 on 1,26 - Taloussuunnittelukaudella uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,2 % vuosikorkoa. - Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettu kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. 49

54 TA2016 Tuloslaskelmaosa Valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen (ei sisällä lääkäreiden koulutuskorvauksia) ennustetaan laskevan noin 4,5 prosentilla vuoden 2015 tasosta. (rahoituksen yhteismäärä TAE ,7 milj. euroa). Toimintakuluihin sisältyy erillinen 9,0 milj. euron tutkimusmääräraha, joka on 1,0 milj. euroa suurempi verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. Liikelaitosten clearingtileille ei lasketa hyvityskorkoarviota, koska korkoarvio on 0 %. Veloituskorkoarviona käytetään 0,5 %:n vuosikorkoa. Vuonna 2016 clearingtilin päivittäiselle saldolle tullaan laskemaan hyvityskorkoa kuukausittain jälkikäteen yhden viikon Euriborkoron mukaisena. Clearingtilin veloituskorko lasketaan kuukausittain jälkikäteen Euribor 1 kk +0,50 % p.a. mukaisena. Peruspääomalle maksettava korko pidetään ennallaan eli 3,0 %:na. Omavaraisuusastetavoitteeksi vuodelle 2016 asetetaan vähintään 35 %. Liitteessä 9 ovat HUS-Kuntayhtymän tulos- ja rahoituslaskelmat vuodelle Kuntayhtymän tuloslaskelma, sisältäen liikelaitokset Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Toimintatuotot ,7 % 4,2 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 1,7 % Toimintakulut ,4 % 4,4 % Toimintakate ,0 % 1,2 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,8 % 0,4 % Vuosikate ,0 % 1,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % 1,6 % Tilikauden tulos ,5 % 20,7 % 50

55 (1 000 euroa) TA2016 Tuloslaskelmaosa Talousarvion toimintatuotot ja -kulut sekä rahoitus- ja pääomakulut TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 1,7 % Muut palvelutulot ,8 % 13,2 % Muut myyntitulot ,6 % 29,0 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,1 % -8,8 % Myyntituotot ,5 % 3,9 % Maksutuotot ,1 % 12,1 % Tuet ja avustukset ,1 % -1,9 % Muut toimintatuotot ,5 % -3,5 % Toimintatuotot yhteensä ,7 % 4,2 % Palkat ja palkkiot ,4 % 1,8 % Henkilöstösivukulut ,8 % 1,7 % Henkilöstökulut ,5 % 1,8 % Palveluiden ostot yhteensä ,3 % 4,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,1 % 12,1 % Avustukset ,8 % 39,3 % Muut toimintakulut yhteensä ,3 % 9,1 % Toimintakulut yhteensä ,4 % 4,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % 1,6 % Toimintakulut ja poistot yht ,4 % 4,2 % Toimintakate poistojen jälkeen ,9 % -1,9 % Korkotuotot ,8 % -20,0 % Muut rahoitustuotot ,1 % -48,6 % Korkokulut ,0 % -2,9 % Muut rahoituskulut ,6 % 0,0 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,8 % 0,4 % Tilikauden tulos ,5 % 20,7 % Toimintatuotot Talousarvio 2015 Ennuste 2015 (9+3) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Jäsenkuntien maksuosuus ,3 % ,2 % Hki vanhuspsykiatrian siirto, HYKS 540 0,0 % 540 0,0 % Peijaksen yhteispäivystys, HYKS ,3 % ,3 % Espoon murtumapoliklinikka Jorviin, HYKS ,1 % ,1 % Lohjan Yle-päivystys (yht.päivystys+p.os.) ,2 % ,2 % HYKS, muiden maksajien palvelutuotot ,9 % ,5 % Helsingin lääkehuoltopalvelut, HUS-Apteekki ,4 % ,3 % HUS-Logistiikan uudet kunta-asiakkaat ,2 % ,1 % Raviolin ulkoinen myynti ,1 % 700 0,0 % Tietohallinnon ulkoinen laskutus mm. Apotti Oy hankeresurssit ,3 % ,2 % Yhtymähallinto, muut ulkoiset myyntitulot 900 0,0 % 700 0,0 % Ulkoiset vuokratilat (mm. yht-päivystys), Tilakeskus ,0 % ,1 % Ensihoito ,1 % ,1 % Maksutuotot ,4 % ,1 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,1 % ,1 % Muut ,1 % ,1 % Talousarvio ,2 % ,7 % 51

56 TA2016 Tuloslaskelmaosa Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUS:n kokonaisrahoituksesta 75,3 %. Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin). Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 16,6 %. Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien liikelaitosten tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirja- ja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUS:n tuotoista on 2,5 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,4 % HUS:n tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja - asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti (177 ), että asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen muuta päätä. HUS:n potilailta perittävät asiakasmaksut ovat asiakasmaksuasetuksen enimmäismäärien mukaiset. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUS:n kokonaistuotoista on 3,4 %. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tuet ja avustukset sisältävät arvion vuodelle 2016 siirtyvistä keskeneräisten hankkeiden tuista ja avustuksista. Vuonna 2016 mahdollisesti myönnettävien uusien tukien ja avustusten osuutta ei ole sisällytetty talousarvioesitykseen. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELAn maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot koostuvat pääosin vuokratuotoista. Muiden toimintatuottojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,3 %. 52

57 TA2016 Tuloslaskelmaosa Toimintakulut Toimintakulujen yhteismäärän vertailukelpoinen kasvu vuoden 2015 ennusteesta (ilman työnjaollisia muutoksia ja muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutuksen kasvua sekä sisältäen 1,8 %:n tuottavuustavoite) on noin -0,3 %. milj. euroa TA 2016 ENNUSTE 2015 Muutos % Toimintakulut yhteensä 1 875,2 Kesken vuotta 2015 aloitettujen toimintojen vaikutus vuodelle 2016 (yhteispäivystys Porvoossa alkaen, Helsingin fysiatria alkaen, vaativa erityistason saattohoitotoiminta alkaen, Helsingin lääkehuoltopalvelut 1. vaihe alkaen) -1,5 Jäsenkunnilta siirtyvät toiminnot vuonna 2016 Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikka -0,5 Helsingin lääkehuolto 2. vaihe -6,7 Lohjan yhteispäivystys -3,5 Hyvinkään yhteispäivystys -0,2 Yhteispäivystys Peijaksen sairaalassa -5,6 Espoon murtumapoliklinikkatoiminta -1,0 Jäsenkunnilta siirtyvät toiminnot yhteensä -17,5 Apotti - Apotti Oy:ltä veloitettava projektityö -5,0 Ensihoitotoiminta -2,4 Liikelaitosten uudet kunta-asiakkaat ja muun ulkoisen myynnin kasvu -4,0 Vertailukelpoiset toimintakulut TA 2016 vs. ennuste , ,6-0,3 % Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin 0,7 %:n kustannustason nousu TA TAE Henkilösivukuluihin (sivukulu- %: 23,41%) on budjetoitu 0,3 %:n keskimääräinen kustannustason nousu. Henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksun (Varhe) ennustettu muutoskerroin 1,26. Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason nousu talousarviosta 2015 talousarvioehdotukseen 2016 on yhteensä 0,9 %. Varhe-maksu huomioiden henkilöstökulut kasvavat ennusteeseen 2015 verrattuna 0,5 % ja talousarvioon 2015 verrattuna 1,8 %. Palveluiden ostot Palveluiden ostoihin on budjetoitu 305,7 milj. euroa. Summa on 1,3 % suurempi kuin ennuste 9+3 vuodelle 2015 ja 4,3 % suurempi kun talousarvio Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on budjetoitu 365,9 milj. euroa, missä on kasvua vuoden ennusteeseen 3,1 % ja 12,1 % talousarvioon 2015 verrattuna. Muut toimintakulut Muut toimintakulut tiliryhmän suurimmat erät ovat ulkoiset toimitilavuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä kiinteistövero. Tiliryhmään kirjautuu myös mahdolliset luottotappiot. Budjetoitu nousu vuoden 2015 ennusteesta on yhteensä 5,1 milj. euroa (8,3 %) ja se muodostuu ulkoisten vuokratilojen kasvusta 2,6 milj. euroa (merkittävin on Helsingin Yliopistolta vuokrattava HUSLABin toimitalo Meilahdessa). 53

58 TA2016 Tuloslaskelmaosa Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja kulut on budjetoitu syyskuun 2015 korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,2 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Vuoden 2016 arvioitu poistotaso 111,8 milj. euroa nousee 1,6 % vuoden 2015 talousarvioon ja 1,3 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Meilahden peruskorjatun tornisairaalan käyttöönotto alkuvuonna 2015 on suurin yksittäinen vuonna 2015 poistotasoa nostava investointi. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvion liitteenä 10 olevaa poistosuunnitelmaa. Vuosien taloussuunnitelmat TS suunnittelun taustaoletukset Vuosien 2017 ja 2018 talouskasvun ennakoidaan jäävän vähäiseksi ja kuntien talous tulee elpymään hitaasti. Kuntien mahdollisuudet panostaa enemmän erikoissairaanhoitoon suunnittelukaudella ovat vähäisiä. Kasvavan ja ikääntyvän väestön myötä palvelukysynnän lisäys aiheuttaa kasvupaineen jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jotta jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu saadaan pysymään korkeintaan väestön kasvun ja ikärakenteen muutoksesta syntyvän palvelutarpeen lisäyksen tahdissa, toiminnan sopeuttamistoimenpiteiden ja tuottavuustavoitteen toiminnallistamiseksi toteutettavien kehityshankkeiden on jatkuttava tehokkaina. Vuodelle 2017 jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuksi on arvioitu 1,2 % ja 1,5 % vuodelle Arvio ei sisällä mahdollisia työnjaollisia muutoksia HUS:n ja jäsenkuntien välillä vuosina 2017 ja Asiakasmaksuihin vuonna 2016 tehtyjen indeksikorotusten jälkeen maksutuottojen arvioidaan pysyvän vuonna 2017 vuoden 2016 tasolla ja kasvavan indeksitarkistuksen myötä hieman vuonna Maksutuottojen kasvua hidastaa vastaavasti avohoitopainotteisuuden lisääntyminen. Muiden maksajien laskutuksen ennustetaan kehittyvän maltillisesti. Muiden tuottojen kasvuarvio on 1 % vuosittain. Valtion opetus ja tutkimuskorvauksen myönnön pienennyttyä viime vuosina, arvioidaan vuosien 2017 ja 2018 käytössä näkyvän vaiheittain myös laskeva suunta. Toimintakulujen arvioidaan kasvavan edellisestä vuodesta vuonna ,0 % ja vuonna ,2 %. Henkilöstökulujen kustannustason muutos ennustetaan olevan vuoden 2016 tasolla. Muiden toimintakulujen arvioimiseen on käytetty tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksiennustetta, joka on uusimman ennusteen mukaan vuodelle ,1 % ja vuodelle ,7 %. Muita kuluerään vaikuttavia tekijöitä ovat mm. palvelutuotannon volyymikasvu ja tuottavuustavoite. Vuosille on sisällytetty strategian mukaisesti vähintään 1,0 prosentin tuottavuuden parantamistavoitteet. Suunnittelukaudella valmistuvista rakennusinvestoinneista ja niiden yhteydessä käyttöönotettavista uusista toimintamalleista odotetaan syntyvän merkittäviä tuottavuuden ja toiminnan tehostamismahdollisuuksia. HUSLAB:n uusi toimitalo mahdollistaa tuotannon kehittämisen ja toiminnan merkittävän tehostumisen keskittämällä toimintoja uusiin tiloihin ja lisäämällä laboratorioiden välisiä synergiaetuja. Muuttuvan toiminnan tueksi HUSLAB uudistaa samalla organisaatiorakennettaan ja johtamisjärjestelmäänsä. Vuonna

59 TA2016 Tuloslaskelmaosa käyttöönotetun uuden logistiikkakeskuksen tehostumishyötyjen odotetaan toteutuvan täysimääräisesti jo vuonna HYKS sairaanhoitoalueella odotetaan tuottavuuden paranevan mm. uusien käyttöönotettujen tilojen myötä Meilahden tornisairaalassa ja Jorvin sairaalan uudisrakennuksessa. Muita valmistuvia toimitiloja, jotka mahdollistavat toiminnan uudelleen järjestelyjä ja käytettävissä olevien resurssien tehokkaampaa kohdistamista tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi ovat mm. Uusi lastensairaala ja sen myötä vapautuvat tilat lastenklinikalta, naistenklinikan lisärakennus, Hyvinkään Sairaalanmäki sekä Jorviin valmistuva Espoon kaupungin sairaala, jotka tuovat samalla myös synergiaetuja yhteisesti käytettäviin tukipalveluihin ja niitä tukeviin tietojärjestelmiin. Poistot perustuvat investointisuunnitelmaan ja kasvavat tulevina vuosina. Poistotasoiksi taloussuunnitteluvuodelle 2017 ennustetaan 115,6 milj. euroa ja vuodelle ,8 milj. euroa. Poistojen lasku vuodelle 2018 perustuu muutamaan vanhaan rakennusinvestointiin, joiden poisto-ohjelma päättyy vuosien aikana. Tuloslaskelma vuosille (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 TS 2017 Muutos % TS 17/ TAE 16 TS 2018 Muutos % TS 18/ TS 17 Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 1,7 % ,2 % ,5 % Muut palvelutulot ,8 % 13,2 % ,5 % ,0 % Muut myyntitulot ,6 % 29,0 % ,0 % ,0 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,1 % -8,8 % ,0 % ,8 % Myyntituotot ,5 % 3,9 % ,2 % ,7 % Maksutuotot ,1 % 12,1 % ,1 % ,5 % Tuet ja avustukset ,1 % -1,9 % ,0 % ,0 % Muut toimintatuotot ,5 % -3,5 % ,0 % ,0 % Toimintatuotot yhteensä ,7 % 4,2 % ,2 % ,7 % Toimintakulut yhteensä ,4 % 4,4 % ,0 % ,2 % Toimintakate ,0 % 1,2 % ,5 % ,6 % Korkotuotot ,8 % -20,0 % ,0 % 500 0,0 % Muut rahoitustuotot ,1 % -48,6 % ,7 % 100 0,0 % Korkokulut ,0 % -2,9 % ,9 % ,3 % Muut rahoituskulut ,6 % 0,0 % ,7 % ,8 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,8 % 0,4 % ,0 % ,4 % Vuosikate ,0 % 1,3 % ,1 % ,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % 1,6 % ,4 % ,9 % Tilikauden tulos ,5 % 20,7 % 0-100,0 % 0 55

60 TA2016 Investointiosa 7.2 Investointiosa Investointien strategiset tavoitteet Vuosina investointien painopisteenä on Meilahden alueen kehittäminen, Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakennushankkeen suunnittelu ja käynnistäminen ja Jorvin sairaalan suurten peruskorjausten aloittaminen sekä näitä projekteja edeltävät investointitarpeet. Tärkeänä pidetään myös Meilahden alueen vanhojen sairaalakiinteistöjen nykyaikaistamista, tehokkaassa käytössä pitämistä ja peruskorjausten asteittain jatkamista niin, että sairaaloiden toimintavarmuuden riskit voidaan minimoida. Traumakeskussyöpäkeskus -projekti on riskienhallinnan kannalta erityisen aikataulukriittinen investointi. Investointiohjelman hankkeet on valittu ja niiden tavoitteita ja sisältöä ohjataan niin, että investointikohteet palvelevat sote-uudistuksen jälkeenkin vaativan erikoissairaanhoidon tarpeita. HUS jatkaa investointeja kaikilla sairaanhoitoalueillaan ja tarkistaa tarvittaessa hankeohjelman sisältöä sote-valmistelun edetessä. Lähivuosina saadaan käyttöön useita suuria tilainvestointeja, jotka mahdollistavat mm. Naistenklinikkaan, vapautuvaan Lastenklinikkaan, Jorvin sairaalaan ja Hyvinkään sairaalaan sijoitettavan toiminnan uudelleenjärjestelyjä. Käyttöönotettaviin tiloihin kuten uuteen lastensairaalaan ja Naistenklinikan lisärakennushankkeeseen liittyy myös merkittäviä laite-, kalusto- ja tietojärjestelmätarpeita, joilla tuetaan hyvää tuottavuuskehitystä. Kaudella aloitettavat uudet investoinnit valitaan HUS:n strategisten painotusten mukaisesti niin, että ne edistävät hyvää asiakaskokemusta, palvelujen vaikuttavuutta ja kilpailukykyä sekä yhteistyötä kuntien perusterveydenhuollon kanssa. Edellisiä talousarvioita valmisteltaessa koko HUS:n investointiraami neljän vuoden jaksolla on ollut liikelaitokset mukaan lukien yhteensä 500 milj. euroa. Raami on pidetty hyvin tiukkana varauduttaessa mittavaan Traumakeskus-Syöpäkeskus -investointiin. Vuosien investointiohjelma on laadittu niin, että muiden hankkeiden kuin Traumakeskus- Syöpäkeskuksen osuus neljän vuoden aikana jää alle 500 milj. euron, mukaan lukien uuden lastensairaalan rakentamisen noin 27 milj. euron rahoitus. Investointien rajaus merkitsee useiden strategisesti tärkeiden hankkeiden myöhemmäksi siirtämistä kaikilla sairaanhoitoalueilla ja investointien sopeutusta myös tietohallinnossa ja liikelaitoksissa. Investointisuunnitelman valmistelussa käytetään tietojärjestelmää, joka mahdollistaa hankekohtaisesti investointien taloudellisten ja toiminnan laajuuteen liittyvien vaikutusten analysoinnin. Jokaisesta uudesta suuresta investoinnista lasketaan, miten se lisää palvelujen saatavuutta ja mikä on sen vaikutus toiminnan kuluihin ja tuottoihin. Investointiohjelma ei kuitenkaan perustu vain hankkeiden taloudellisen kannattavuuden arviointiin, mutta em. laskenta tuo merkittävää lisäarvoa esitysten priorisointiin. Etusijalla ovat investoinnit, jotka parantavat asiakaskokemusta, toiminnan kilpailukykyisyyttä ja yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. Sote-uudistusta ennakoiden suhtaudutaan kuitenkin kriittisesti kaikkiin tuotantokapasiteettia ja kustannuksia lisääviin hanketarpeisiin. Merkittävään osaan vuosina toteutettavista investoinneista on asetettu tuottavuustavoitteita. HUS hakee kilpailukykyetuja ja vastaa julkisen talouden haasteisiin tekemällä rakenteellisia muutoksia, lisäämällä palvelujen sujuvuutta ja investoimalla uusia hoitoprosesseja tukeviin tiloihin ja tutkimus- ja hoitoteknologiaan. Osa investoinneista on korjaus- ja korvaushankkeita, joilla varmistetaan vanhan sairaalakannan käytettävyys ja vältetään kalliita väliaikaisjärjestelyjä ja toiminnan keskeytyksiä. Hyväksytyn kiinteistöpolitiikan mukaista korjausinvestointien tasoa ei kuitenkaan kaikilta osin pystytä rahoittamaan, mikä lisää toiminnallisia riskejä. Tärkein lähivuosien investointi on Meilahden alueelle suunniteltava Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakennus, jonka alustava, hankesuunnittelun yhteydessä vuoden 2016 aikana tarkentuva kustannusarvio on 280 milj. euroa. Ennen Traumakeskus-syöpäkeskushanketta Meilahdessa tulee toteutettavaksi valmistelevia investointeja, jotka liittyvät mm. 56

61 TA2016 Investointiosa syöpäpotilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon. Samalla käynnistetään lasten sairaalapalveluilta vapautuvan Lastenklinikan rakennuksen peruskorjaukset uusia käyttäjäyksiköitä varten. Investointiohjelma ei sisällä eikä sen tavoiteraami tässä vaiheessa mahdollista selvittelyvaiheessa olevaa Silmä-korvasairaalan investointipakettia tai mm. psykiatrian tilainvestointeja pääkaupunkiseudulla ja Porvoon sairaanhoitoalueella. Suunnitelman rakenne Vuosien uudet ja vuoden 2016 alkaessa keskeneräiset investoinnit muodostavat hankeohjelman, joka esitetään hallintosäännön mukaisesti hallituksen vahvistettavaksi. Ohjelmassa esitetään erikseen HUS-Tilakeskuksen toteutusvastuulla olevat rakennusinvestoinnit, sairaanhoitoalueiden tutkimus- ja hoitolaiteprojektit ja Tietohallinnon tulosalueen investoinnit. Samalla hallitus vahvistaa liikelaitosten suuret investoinnit. Investointiosan sitovia tavoitteita ovat tulosalueiden eli yhtymähallinnon, HUS-Tilakeskuksen, sairaanhoitoalueiden ja Tietohallinnon vastuulla olevien investointien yhteismäärä kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit hankekohtaisesti Hallitus vahvistaa talousarvion hyväksymisen jälkeen suurten, kustannusarvioltaan vähintään euron hankkeiden ohjelman ja voi toimintavuoden kuluessa tarkistaa tulosalueiden investointisuunnitelmaa sen kokonaisraamin rajoissa. Kuitenkin kaikki vähintään 10 milj. euron investoinnit ovat hankekohtaisesti sitovia. Hallintosäännössä on määrätty viranhaltijat, jotka vahvistavat pienten investointien hankintaohjelmat hallituksen hyväksyttyä niihin käytettävissä olevat euromäärät. Vuosien investointisuunnitelma HUS hakee strategista kumppanuutta ja monipuolista yhteistyötä jäsenkuntien ja erityisvastuualueensa kanssa. Oman alueen väestön sekä valtakunnalliseen ja kansainväliseen palvelukysyntään varaudutaan kapasiteetin optimaalisella mitoituksella ja tehokkaalla käytöllä. Vuoden 2016 talousarviossa on investointeihin varattu koko kuntayhtymässä euroa, josta tulosalueiden osuus on alla olevan taulukon mukaisesti 127 milj. euroa. Liikelaitosten talousarvioissa investoinnit ovat yhteensä 13,4 milj. euroa. HUS:n investointien määrä on noin 25,7 milj. euroa (-15 %) alle vuoden 2015 alkuperäisen talousarvion. Vuosien suunnitelmassa on investointeja liikelaitokset mukaan lukien yhteensä 602 milj. euroa, josta Traumakeskus-syöpäkeskus -projektin osuus on 117 milj. euroa. Taloussuunnittelukauden investointisuunnitelma on noin 80 milj. euroa sairaanhoitoalueiden ja muiden HUS:n yksiköiden tekemiä esityksiä pienempi. Jaksolla on toteutumassa muulla kuin kuntayhtymän omalla rahoituksella HUS:n pysyvään käyttöön tulevia hankkeita noin 190 milj. eurolla. Näitä ovat uuden lastensairaalan lisäksi kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen rakennuttama Hyvinkään sairaalan lisärakennus ja Raaseporin kaupungin rahoittamat psykiatrian tilat Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella sekä merkittävä määrä käyttökorvaus- ja muilla menettelyillä hankittavia tutkimus- ja hoitolaitteita. Ulkopuolisen rahoituksen projektien sopimukset ja vastuut ratkaistaan aina erillisillä päätöksillä. 57

62 TA2016 Investointiosa euroina *TA 2015 TAE2016 TS 2017 TS 2018 TS yht. Yhtymähallinto Osakkeet ja osuudet Muut pitkävaikutteiset ** HUS-Tilakeskus Rakennushankkeet Sairaanhoitoalueiden laitehankkeet HYKS-sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue HUS-Tietohallinto Tulosalueet yhteensä Liikelaitokset yhteensä Kuntayhtymä yhteensä * valtuuston hyväksymän alkuperäisen talousarvion investointiosa ** lahjoitus lastensairaalaa varten Investointisuunnitelma sisältää seuraavat vuoden 2016 alussa kesken olevat, valtuuston jo aikaisemmin hankekohtaisesti hyväksymät investoinnit: Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus 57,0 milj. euroa Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus 48,0 milj. euroa Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrian uudisrakennus 15,3 milj. euroa Sädehoitolaitteiden hanke 17,5 milj. euroa Hyvinkään sairaalan leikkausosaston uudisrakennus 17,0 milj. euroa. Jorvin päivystyslisärakennus valmistuu vuoden 2015 lopulla, mutta siitä aiheutuu vähäisiä kustannuksia vielä Naistenklinikan lisärakennusprojektiin on tullut lisäviiveitä ja hankkeen loppuun saattaminen siirtyy vuodelle 2017; kustannusvaikutukset arvioidaan vielä talvikauden aikana. Sädehoitolaitteiden projektin sisältöä on tarkennettu siirtämällä yksi lineaarikiihdytin hankittavaksi myöhemmin; kustannusarvio on tämän johdosta muuttunut 13,5 milj. euroksi. Suurten, valtuuston hyväksymien rakennushankkeiden edetessä niiden kokonaiskustannukset voivat muuttua ja budjetointia voidaan valtuuston päätöksiin perustuen tarkistaa rakentamiskustannusten indeksinousun mukaisesti. Valtuusto on tehnyt vuonna 2013 periaatepäätöksen uuden Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakentamisesta. Hankesuunnittelu on jonkin verran viivästynyt ja varsinainen rahoituspäätös voidaan esitellä hankesuunnitelman perusteella tehtävän kustannusarvion valmistuttua vuonna Investointisuunnitelma sisältää tässä vaiheessa projektille 117 milj. euron aloitusvarauksen. Vuonna 2016 suunnitellaan aloitettaviksi uusina, valtuuston nähden sitovina, kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investointeina Syöpätautien klinikan yhteyteen rakennettavien maanalaisten laitetilojen hanke (16,1 milj. euroa) ja Lastenklinikan uuteen käyttöön peruskorjausten vaihe 1 (17,0 milj. euroa). Näiden investointien hankekohtaiset esitykset on valmisteltu valtuuston joulukuun 2015 kokoukseen. Uuden lastensairaalan tietotekniikan noin 11 milj. euron investoinnin valtuustokäsittely suunnitellaan keväälle Rakentamisen osuus vuoden 2016 yhteensä 140 milj. euron investoinneista on 68 miljoonaa. Lisäksi suunnitelma sisältää 13,3 milj. euron lahjoituksen uutta lastensairaalaa varten, sairaanhoitoalueiden laitehankkeita 20 milj. ja tietojärjestelmiä sekä tietoteknisiä investointeja Apotti-hankkeen ns. pääomituskulut mukaan lukien 25,5 milj. euroa. Liikelaitosten investoinnit vuonna 2016 ovat yhteensä 13,4 milj. euroa. Investointisuunnitelmaan sisältyy vuosittainen rakennusinvestointien määrään pohjautuva, vähintään yhden promillen varaus hankkeiden yhteydessä tehtäviin taidehankintoihin. Vuonna 2016 varaus on euroa (2,2 %). 58

63 TA2016 Rahoitusosa 7.3 Rahoitusosa Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirrasta käy ilmi, kuinka suuri alijäämä on, kun toiminnasta saatavasta vuosikatteesta on vähennetty investoinnit. Rahoituksen rahavirrassa esitetään, miten edellä mainittu alijäämä rahoitetaan. Vuoden 2015 alkuperäisessä talousarviossa rahoituksen rahavirralla katettavan summan arvioitiin olevan 55,8 milj. euroa, mutta katettavan summan ennakoidaan toteutuvan 41,8 milj. euroa pienempänä. Talousarviossa 2015 ennakoitiin pitkäaikaisten lainojen lisäykseksi 90,0 milj. euroa, mutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 50 milj. euroa. Investointien ennustetaan toteutuvan lähes alkuperäisen talousarvion mukaisina. Omavaraisuusasteen arvioidaan ylittävän vähimmäistavoitteen 35 % vuoden 2015 lopussa. Rahoituslaskelmaennusteen pohjana on käytetty tammi-syyskuun 2015 seurantaraportin vuosiennusteen vuosikatetta ja investointimenoja. HUS-kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahavirta vuodelle 2016 on 30,4 milj. euroa alijäämäinen. Investointimenot sisältäen liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 140,4 milj. euroa vuonna Vuosien investointimenot sisältävät lahjoitukset lastensairaalan rakentamiseen. Investointeihin tarvittava rahoitus on suunniteltu toteutettavaksi pitkäaikaisella lainarahoituksella. Pitkäaikaista lainaa suunnitellaan nostettavaksi enintään 50,0 milj. euroa vuonna Lainojen lyhennyksiksi arvioidaan 10,2 milj. euroa. Vuoden 2016 lopussa pitkäaikaista lainaa kuntayhtymällä arvioidaan olevan 284,2 milj. euroa. Tarvittaessa otetaan lyhytaikaista luottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi. HUS-kuntayhtymän strategian mukaisesti suuret sairaalainvestoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella vuosina Vaihtoehtoisten rahoitusmallien, ml. merkittävät leasing-järjestelyt, arviointi toteutetaan yhtymähallinnon ja investointia esittävän yksikön sekä muiden mahdollisten kuntayhtymän osapuolten välisenä yhteistyönä. Antolainauksen suunnitellut muutokset sisältävät tytäryhtiölle myönnettävän 1,5 milj. euron uuden lainan ja antolainojen lyhennyksiä 1,8 milj. euroa. Kuntayhtymän valtuusto päättää omavelkaisen takauksen antamisesta tapauskohtaisesti tytär-, yhteis- ja osakkuusyhteisöjen pankki- tai rahoituslaitoslainoille. HUS-kuntayhtymä on selvittänyt henkilöstöasuntojen lisäämistä ja rakennuttamista. Kuntayhtymän hallitukselle esitetyt asuntohankkeet on suunniteltu toteutettavaksi Kiinteistö Oy HUS-Asunnot yhtiön omistukseen. Jätkäsaaren hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 17 milj. euroa. Yhtiön tarvitsemalle HUS-konsernin ulkopuoliselle lainoitukselle haetaan HUS-kuntayhtymän omavelkaista takausta. Hallitus päättää asuntohankkeiden toteutuksesta erikseen. Kuntayhtymän maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kuntayhtymän rahavaroilla. Kassanriittävyystavoite vuoden 2016 lopussa on 15 päivää. Taserakennetta seurataan omavaraisuusasteen avulla. Omavaraisuusasteen tavoitearvoksi vuoden 2016 lopussa on määritelty vähintään 35 %. Rahoitustoiminnan tavoitteena on ylläpitää luotettavaa lyhyen ja pitkän aikavälin rahoitussuunnitelmaa, suojautua rahoitusriskeiltä, varmistaa edullinen, riittävä ja oikea-aikainen rahoitus sekä sijoittaa likvidit varat turvallisesti ja tuottavasti maksuvalmius varmistaen. Kuntayhtymän lainakanta ja sijoitukset pidetään euromääräisinä. Investointeja varten nostettavat lainat ovat pitkäaikaisia, useita lyhennyksiä sisältäviä lainoja ottaen kuitenkin huomioon rahoituksen saatavuus sekä yhtymän vuosittainen rahoitustilanne. 59

64 TA2016 Rahoitusosa Vuosien rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA2015* ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot , Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Kassan riittävyys, pv 16, Omavaraisuusaste, % 40, * valtuuston hyväksymän alkuperäisen talousarvion rahoitusosa 60

65 7.4 Henkilöstösuunnitteluosa TA2016 Henkilöstösuunnitteluosa Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on tukea HUS:n strategiasta johdettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on myös ennakoida ja ohjata organisaation toimintaa niin, että oikeat henkilöstöresurssit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Pääpaino on HUS:n tulosalueiden ja tukipalveluyksiköiden käytännön henkilöstöjohtamisessa. Vuoden 2016 henkilöstösuunnitelma koostuu pääasiassa käytännön henkilöstötoimenpiteistä, joiden tavoitteena on mm. tuloksellisuuden lisääminen ja laadukas toiminta. Suunnitelmissa otetaan huomioon osaamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, työn organisointi, toimintaprosessin uudistukset, toiminnalliset muutokset, investointien henkilöstövaikutukset, organisaatioiden väliset henkilöstösiirrot ja yhteisresurssit, henkilöstön kehittäminen ja virkistystoiminta, tarvittavat rekrytoinnit sekä henkilöstöpoistuma. Henkilöstösuunnitelma sisältää henkilöstöjohtamisen painopisteet, osaamisen kehittämissuunnitelman ja henkilöstörakennesuunnitelman ja liitteessä 8 esitetyn numeerinen henkilöstösuunnitelman. Henkilöstöjohtamisen painopisteet Vuonna 2016 avaintavoitteena on, että HUS:n palveluksessa on alan parhaat osaajat, jotka ovat tyytyväisiä työnantajaansa ja työhönsä. HUS:n tavoitteena on olla toimialansa arvostetuin työnantaja, joka onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja palveluksessa pitämisessä. Osaavaa henkilöstöä johdetaan ammattitaitoisella esimiestyöllä. Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja tähtää osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen toiminnan kannalta strategisesti tärkeillä osa-alueilla. Esimiehet edesauttavat ammattitaidon ylläpitämisessä, ammatillisessa kehittymisessä ja työssä oppimisessa. Henkilöstön oikea määrä, rakenne ja osaaminen mahdollistavat kustannustehokkaan toiminnan. Osaamisen kehittämissuunnitelma Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämissuunnitelmissa on tunnistettu osaamisvajeita ja niiden pohjalta osaamisen kehittämisen toimenpiteitä talousarviokaudelle ottaen huomioon: a. periaatteet, joilla ylläpidetään työttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työkykyä ja työmarkkinakelpoisuutta b. arviot henkilöstön ammatillisesta osaamisesta, osaamisvaatimusten muutoksista ja niiden syistä Osaamis-alueet Osaamisvajeet Vastuu-henkilöt Toimenpiteet 2016 Toimenpiteet Ydintoiminnan (kliininen osaaminen, hoitoprosessit) ja tukipalvelujen kehittäminen, toiminnan vaikuttavuus - moniosaaminen - ikärakenteesta johtuva poistuma aiheuttaa osaamisvajeita - Lean osaaminen prosessien kehittämisessä - avo/kotisairaanhoidon kehittäminen - kliinisen toiminnan dokumentointi - asiakaspalutteen hyödyntäminen Esimiehet, erityisesti lähiesimiehet, prosessivastaavat - Henkilöstökoulutukset - Sisäisten sijaisten käyttö - Hoitajavastaanotto ohjekirjeen mukainen toiminta - Potilasryhmien keskittäminen - Seuraajasuunnittelu, kehityskeskustelut ja osaamiskartoitus - Perehdytys ja työkierto - Oppilaitosyhtyeistyö - Lean koulutus ja kehittämishankkeet - Avo-/kotisairaanhoidon mallien suunnittelu ja kehittäminen - Kirjaamisen kehittäminen - Asiakaspalutetiedon yhdistäminen esim. henkilöstöpalautteeseen - Työnjako - PTH:n ja esh:n yhteistyö - Toimenpiteet jatkuvat, huomoidaan sote uudistuksen tarpeet Johtamisen ja johtamiskulttuurin kehittäminen Tieto-järjestelmien hyödyntäminen toiminnan tukena - kustannustietoisuus - tiedolla johtaminen - muutosjohtaminen - henkilöstöjohtaminen, työhyvinvoinnin johtaminen -Uusien ohjelmaversioiden hallinta (Uranus, Kanta, Harpin tuomat ohjelmistomuutokset) - Office taidot Esimiehet Esimiehet, koko henkilökunta - Esimies- ja johtamiskoulutukset, esimiesten koulutussuunnitelmat - Talouskoulutus - Esimiesten kehityskeskustelut - Johtamisen arviointi mm. TOB:n perusteella -Taloudellisen tilanteen seuranta ja reagointi siihen - työvuorosuunnittelun ja sähköisen asioinnin kehittäminen, vuosilomasuunnittelun nykyistä parempi johtaminen, raportointijärjestelmien hyödyntäminen, sähköisen kulunvalvonnan käyttöönotto - Vuoden 2016 toimenpiteet jatkuvat, huomoidaan sote uudistuksen tarpeet -Koulutukset - Toimenpiteet jatkuvat, huomoidaan sote uudistuksen tarpeet 61

66 TA2016 Henkilöstösuunnitteluosa Henkilöstörakennesuunnitelma Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. Henkilöstörakenteen muutostarve Toimenpiteet 2016, 2017 ja 2018 Vastuuhenkilöt Kustannusvaikutukset Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Sisäisen sijaisjärjestelmän toiminnan kehittäminen Henkilötyön tuottavuuden kehittäminen arvioidaan henkilöstön tarvetta kokonaisuutena ja luodaan menetelmät optimaalisen henkilöstörakenteen ja mitoituksen kehittämiselle vakinaisen henkilöstön %-osuuden kasvattaminen ja työssäolo-% parantaminen sovelletun työn mallit Rekrytoinnissa huomioidaan tulevaisuuden osaamistarpeet Sisäisen työnkierron kehittäminen työnjakojen tarkastelu ja tehtäväsiirtojen toteuttaminen sekä tehtäväkuvien määrittely sekä henkilöstön sisäinen liikkuvuus henkilöstörakenteen arviointi toiminnan muuttuessa (esim. vuodeosastohoidon vähentyessä ja psykiatrian hoitomuotojen muuttuessa) työvuorosuunnittelun kehittäminen / kustannustietoisuus Johto ja esimiehet Johto ja esimiehet sekä henkilöstöjohto Johto ja esimiehet Kustannusneutraali Vähentää sijaiskustannuksia oikein käytettynä Yksikkökohtaiset tuottavuustavoitteet Yhteiskuntavastuu ja sosiaalinen työllistäminen vuosilomasuunnittelun nykyistä parempi johtaminen Päivystys- ja akuuttitoiminnan kehittäminen asetetaan vuosittaiset tavoiteet Posivire Oy:stä palkattavalle henkilöstölle Johto ja esimiehet Talousarvion puitteissa Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Vuodelle 2015 budjetoitu henkilöstövastuun mukainen henkilöstömäärä (31.12.) on henkilöä. Henkilöstösuunnitelmissa arvioidaan HUS:n palveluksessa vuonna 2016 olevan henkilöä. vuonna henkilöä ja vuonna 2018 yhteensä henkilöä. Henkilötyövuosia on vuodelle 2016 budjetoitu ,5 (TA 2015: ,2, Ennuste 2015: ,0). Talousarvioesitykseen sisältyvät henkilötyövuodet kasvavat 0,1 % vuoden 2015 tammi-lokakuun ennusteesta ja kasvavat 1,5 % vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2016 työpanos on mitoitettu talousarvioon sisältyvän palvelutuotannon mukaisesti huomioiden 1,8 %:n tuottavuustavoite. HUS-KUNTAYHTYMÄ TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Henkilötyövuodet (HTV) , , , ,5 1,5 % 0,1 % Henkilöstökulut (1 000 euroa) ,8 % 0,5 % Henkilötyövuoden hinta, ,1 % 0,0 % Tammi-lokakuun tietojen pohjalta laadittu vuokratyövoiman käyttöennuste vuodelle 2015 on noin 8,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 talousarvioesityksessä on vuokratyövoiman käyttöön varattu 9,8 miljoonaa euroa. 62

67 TA2016 HUS-Apteekki liikelaitos 8 LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT 8.1 HUS-APTEEKKI LIIKELAITOS Visio Visio ja liiketoiminta-ajatus HUS-Apteekin visio on olla Suomen vaikuttavin sairaala-apteekki. HUS-Apteekin missio on tuottaa laadukkaita ja turvallisia lääkehuolto- ja kliinisen farmasian palveluja potilaan parhaaksi niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin. HUS-Apteekin toimintapoliittiset päämäärät ovat: Lääkitysturvallisuus Turvalliset ja korkealaatuiset lääkehuoltopalvelut yhteistyössä niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollonkin kanssa Vaikuttava, kilpailukykyinen ja tuottava toiminta laatu varmistaen Vuorovaikutteinen työyhteisö Farmasia-alan vaikuttava yhteistyökumppani ja arvostettu työnantaja Korkeatasoinen tutkimusyhteistyö ja opetustoiminta sairaalafarmasiassa Liiketoiminta-ajatus Parasta lääkehuoltoa sekä kliinisen farmasian palveluita potilaan parhaaksi Tuotamme asiakkaidemme parhaaksi lääkehuoltopalveluja ammattitaitoisesti, kustannustehokkaasti ja tuloksellisessa yhteistyössä erikoissairaanhoidon kliinisten hoitoyksiköiden, perusterveydenhuollon ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. HUS-Apteekin erityisrooli HUS-kuntayhtymässä Valvomme lääkelainsäädännön noudattamista Lisäämme lääkkeitä käsittelevän henkilökunnan lääketietoisuutta ja osaamista esim. osastofarmasian avulla Vastaamme HUS-kuntayhtymän lääkevarautumisesta Kilpailutamme HUS hankintarenkaan lääkehankinnat Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Terveysalan viranomaiset ja lääkealan toimijat ovat linjanneet yhteiset tavoitteet lääkepolitiikalle vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa lääkepoliittisten tavoitteiden saavuttamista ministeriön ja sen alaisten virastojen tulossopimusten avulla. Lääkepolitiikka 2020 on osa sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaa. Väestön ikääntyminen lisää lääkkeiden kulutusta ja huonontaa huoltosuhdetta. Julkinen sektori ponnistelee lisääntyvien tehtävien hoitamiseksi vähenevin resurssein, mikä edellyttää keskittymistä ydintehtäviin ja prosessien tehostamista. Suomalainen työelämä muuttuu tarvitaan enemmän yhteistyötä, vuorovaikutusta ja verkostoja. Lääkehoidon turvallisuuteen vaikuttaa tuoteturvallisuuden lisäksi lääkitysturvallisuus eli se, kuinka lääkkeitä hoitoon liittyvissä prosesseissa määrätään, käsitellään ja käytetään. Lääkkeisiin liittyvistä haitallisista tapahtumista suurin osa on luonteeltaan ehkäistävissä olevia poikkeamia näissä prosesseissa. Koska lääkehoitoa ohjaavat prosessit ulottuvat 63

68 TA2016 HUS-Apteekki liikelaitos lääkkeen määrääjästä muun terveydenhuollon henkilöstön kautta aina potilaaseen ja hänen omaisiinsa, on prosessien parantamisen tapahduttava laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. HUS-Apteekilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli lääkehuollon, erityisesti lääkitysturvallisuuteen liittyvien prosessien sekä lääkekustannusten hallinnan kehittämisessä. Solunsalpaajavalmistukseen liittyvän mahdollisen altistusriskin poistamiseksi on syytä siirtyä potilaskohtaisen solunsalpaaja-annosten käsittelyssä nykyistä laajempaan turvajärjestelmien käyttöön. Investointisuunnitelmassa on budjetoitu vuodelle 2015 turvajärjestelmän hankkiminen sekä solunsalpaajarobotin investointihankintaprojekti vuosille Hankkeiden myötä solunsalpaajavalmistukseen liittyvä altistusriski vähenee huomattavasti. Koneellisen lääkkeiden annosjakelupalvelun kysyntä on vähentynyt, koska useat kunnat ovat muuttaneet pitkäaikaishoidon yksiköitä palveluasunnoiksi. Palveluasuntojen asukkaiden tulee hankkia lääkkeet yksityisapteekista ja kustantaa ne itse. Nykyinen lääkelaki ei mahdollista lääkkeiden myyntiä HUS-Apteekista palveluasuntojen asukkaille. HUS-Apteekki on kyennyt hyvin vastaamaan kesken vuoden osastofarmasiapalvelun kysynnän kasvuun, rekrytointihaasteista huolimatta. Osastofarmaseutteina on HUS-Apteekin palveluksessa n. 50 farmaseuttia ja muutama lääketyöntekijä. Helsingin kaupungin toisen vaiheen integraatiossa alkaen siirtyy 7 osastofarmaseuttia. Henkilötyövuosista noin 30 % muodostuu osastofarmasiapalvelusta. Osastofarmasiapalvelua ostavien osastojen lääkeostot muodostavat n. 50 % konsernin sisäisistä lääkekustannuksista. Tiivistynyt yhteistyö yliopiston farmasian tiedekunnan kanssa tuo lisää kouluttautumismahdollisuuksia farmaseuttiselle henkilökunnalle. Lisäksi osastofarmasiaosastoilla toteutetaan kehittämisprojekteja. Tavoitteena on, että farmaseutit oppivat tietolähteiden tehokkaampaa hyödyntämistä, heidän lääketietämyksenä paranee, potilaan hoitopolut ovat tiedossa ja potilaan kokonaislääkityksen kriittisiä kohtia osataan arvioida. Tulevaisuudessa osastofarmaseutit voisivat selvittää potilaan tulolääkitystä, osallistua potilaan lääkehoidon rationalisointiin ja optimointiin osastohoidon aikana ja antaa potilaalle lääkeneuvontaa kotiuttamisvaiheessa. Kliinisen farmasian osaamisen lisääntyminen tuo uusia mahdollisuuksia toteuttaa potilaan lääkehoito osastolla moniammatillisena yhteistyönä. HUS-Apteekin kliinisen farmasian osaamisen lisääntyminen tuo uusia mahdollisuuksia toteuttaa lääkehoito potilaiden parhaaksi osastolla moniammatillisena yhteistyönä. Uutena palvelumuotona HUS-Apteekki tarjoaa lääkkeiden turvatarkastuspalvelua. Tarkoituksena on pilotoida palvelua vuoden 2015 aikana. Helsingin kaupungin lääkehuollon integraatio HUS-Apteekkiin on edennyt vuoden 2015 aikana. Sairaala-apteekin toiminnot siirretään Helsingin kaupunginvaltuuston tekemän aloitteen perusteella vaiheittain HUS -kuntayhtymän HUS-Apteekki -liikelaitokseen. Ensimmäisinä siirrettiin alkaen koneellinen annosjakelu ja tätä palvelua saavien asiakkaiden muu lääkehuolto sekä lääkevalmistus. Toisessa vaiheessa alkaen siirtyy koko Helsingin kaupungin lääkehuolto HUS-Apteekista toteutettavaksi. Jäsenkuntien kanssa käydään edelleen neuvotteluita lääkehuoltotoiminnan siirtämisestä HUS-Apteekin toiminnaksi. Tavoitteena on, että HUS- alueella olisi yksi lääkehuoltoa tuottava yksikkö, joka tuottaa sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon lääkehuoltopalvelut. Tällä tavalla voidaan varmistua potilaan katkeamattomasta lääkehoidosta potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa tuo niin taloudellisia kuin lääkitysturvallisuuteenkin liittyviä säästöjä ja parannuksia. Kunnallisen lääkehuollon hyvän tuottavuuskehityksen turvaaminen edellyttää jäsenkuntien lääkehuollon ja HUS-Apteekin yhteistyön tiivistämistä ja rakenteiden muuttamista. Teknologian täysimääräinen hyödyntäminen automatisoimalla tuotantoprosesseja edellyttää myös toimintojen keskittämistä riittävän suureksi kokonaisuudeksi. 64

69 TA2016 HUS-Apteekki liikelaitos HUS-Apteekkiin on valmistunut elokuussa 2015 maailman suurin täysautomaattinen keräilyja varastointiautomaatiolaitteisto, jonka avulla saadaan tuotantoprosesseja tehostetuiksi. Keräily ja varastoautomaatin käyttöönotto vähentää lääkkeiden varastointitilaa, tehostaa varastonkiertoa, nopeuttaa kaikkia työvaiheita ja lisää lääkitysturvallisuutta. Hanke edesauttaa tehostamaan toimintaa ja saavuttamaan vuosittaiset tuottavuustavoitteet myös jatkossa. Automatisoinnin myötä HUS-Apteekilla on mahdollisuus laajentaa toimintaansa sekä solmia uusia yhteistyösopimuksia perusterveydenhuollon ja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Keskeiset budjettioletukset HUS-Apteekki liikelaitoksen talousarvio on valmisteltu yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaisesti. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökulujen kustannustason nousu +0,9 % Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 % Uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa Investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella, tarvetta lainanottoon ei ole. HUS-Apteekin talousarvion 2016 talousarvion tavoitteena on nollatulos. Tuottavuuden kasvutavoitteen +3 % saavuttamisen edellytyksenä on 12 henkilön (10 htv) sopeutustarve. Henkilöstön vähentäminen onnistuttiin osittain toteuttamaan Helsingin kaupungin integraation yhteydessä pidettyjen yhteistoimintaneuvottelujen pohjalta erilaisin sopeuttamistoimin. Helsingin kaupungin sairaala-apteekin vakituinen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti nykyisin palvelussuhde-ehdoin HUS-Apteekkiin. Helsingin kaupungin integraatio kasvattaa ulkoisia toimintatuottoja 5,9 milj. euroa ja toimintakuluja 5,9 milj. euroa, josta henkilöstökulujen osuus on 1,3 milj. euroa (27,2 htv). Ensimmäisessä vaiheessa alkaen siirtyi 12 henkilöä ja toisessa vaiheessa alkaen siirtyy 28 henkilöä. Jäsenkuntien tartuntatautilääkkeisiin on budjetoitu 7,6 milj. euroa enemmän vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Budjetin kasvu aiheutuu uusien lääkkeiden käytöstä C- hepatiitin hoitoon. Uudet lääkkeet tarjoavat mahdollisuuden C-hepatiitin tavallisimpien genotyyppien hoitoon erinomaisin tuloksin (>90 %:lla pysyvä viruksen häviäminen) maksavaurion asteesta riippumatta. Keräily- ja varastointiautomaatiolaitteistoa hyödyntämällä, prosesseja edelleen kehittämällä ja toimintoja tehostamalla vaikutetaan tuottavuuden suotuisaan kehitykseen myös jatkossa. Tavoiteasetannalla varmistetaan HUS kokonaisuuden ja kokonaisoptimoinnin edistäminen niin jäsenkuntien perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon näkökulmasta sekä asiakkaan toiminnan tehokas tukeminen. HUS-Apteekin toimintakuluista 90 % muodostuu välitettävistä lääkkeistä. Lääkkeiden kahden vuoden välein toistuvan kilpailutuksen tavoitteena on lääkkeiden kustannuskehityksen pitäminen mahdollisimman alhaisella tasolla. Kilpailutuksen perusteella ovat lääkkeiden ostohinnat kokonaisuudessaan n. 5 % edullisemmat kuin hankintakaudella Kilpailutuksen vaikutus on laskettu (01/ /2013;7 kk) toteutuneen sisäisen lääkekulutusprofiilin perusteella. Vuoden 2016 talousarvion valmistelussa on huomioitu kilpailutuksen vaikutus lääkekustannuksiin. 65

70 TA2016 HUS-Apteekki liikelaitos Lääkepatenttien rauettua ja geneeristen- ja biosimilaarivalmisteiden tullessa markkinoille, HUS-Apteekki kilpailuttaa kyseiset lääkkeet uudelleen myös hankintakauden aikana. C-hepatiittilääkkeet tullaan kilpailuttamaan uudelleen vuodelle Kilpailutus tehdään loppuvuodesta Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 0,9 % 2,0 % 1,3 % 3,0 % Hintatason muutos-% -2,4 % -1,8 % -1,2 % -5,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 % 0,0 % Peruspääoman korko ,0 % 0,1 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi Tuottavuustavoitteet saavutetaan 10 henkilötyövuoden sopeutuksella, joka onnistutaan osittain saavuttamaan Helsingin kaupungin sairaalan apteekin integroinnin yhteydessä toteutetulla henkilöstön sopeutuksella (-6,8 htv). Sopeutuksen toteuttamisen mahdollistaa keräily- ja varastointiautomaation käyttöönotto. Keräily ja varastointiautomaation käyttöönotto vähentää lääkkeiden varastointitilaa, tehostaa varastonkiertoa, nopeuttaa kaikkia työvaiheita ja lisää lääketurvallisuutta. Keräily ja varastointiautomaatti huolehtii lääkkeiden hyllytyksestä, keräilystä ja pakkaamisesta, joten nämä työvaiheet vapauttavat henkilökuntaresursseja. Lääkkeiden vastaanotto, toimitettavien lääkkeiden tarkistus ja inventointi nopeutuu ja helpottuu. Automaatti edesauttaa HUS- Apteekkia tehostamaan toimintaansa ja saavuttamaan vuosittaiset tuottavuustavoitteet myös jatkossa Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN Lääketoimitus ,3 % -1,1 % - Lääkevalmistus ,8 % 5,5 % - Solunsalpaajavalmistus ,8 % -6,9 % - Annosjakelupalvelu ,4 % 11,8 % - Osastofarmasiapalvelut ,1 % 20,2 % - Velvoitevarastointipalvelut ,0 % 0,0 % - E-resepti ( läpilaskutus) ,2 % 2,1 % KAIKKI YHTEENSÄ ,5 % -1,7 % 66

71 TA2016 HUS-Apteekki liikelaitos Talous Tuloslaskelma KOKO VUOSI Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Toimintatuotot ,1 % 11,5 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,1 % 11,4 % Toimintakate ,3 % 24,0 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,1 % 1,9 % Vuosikate ,7 % 48,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % 48,0 % Tilikauden tulos ,0 % -100,0 % HUS-Apteekin toimintakuluista 90 % muodostuu välitettävistä lääkkeistä. Talousarvion toimintakulujen ylityksen välttämiseksi talousarvion sisäisen lääkemyynnin lähtötason tulisi olla realistisella tasolla. Talousarvion sisäisen lääkekulutuksen kasvukulman saavuttaminen edellyttää huomattavasti maltillisempaa kulutuksen kehitystä tai uusien lääkkeiden käyttöönottoa kuin vuonna 2015 on toteutunut. Ennusteeseen (9+3) 2015 nähden sisäisen lääkemyynnin talousarvio 2016 on 5 % (6,1 milj. euroa) alhaisempi, kun kilpailutuksen vaikutus on huomioitu. HUS-Apteekin omien kustannusten hallinta ja hyvä tuottavuuden kehitys mahdollistaa myös jatkossa kilpailukykyisen hinnoittelun. Tuottavuuden seurantaa kehitetään myös tuotevalikoima- sekä vastuualuetasolle. Toimintoja tarkoituksenmukaisesti keskittämällä ja tarkemmalla seurannalla päästään työn kuormituksen oikeudenmukaiseen kohdentamiseen sekä henkilöresurssien oikeaan allokointiin, ottaen tarkemmin huomioon mahdolliset kausivaihtelut jo toiminnan suunnittelussa. Jatkossa on tarkoitus hyödyntää keräily- ja varastointiautomaatin koko kapasiteetti toimintoja kustannustehokkaasti keskittämällä. Investointiosa Tukipalveluyksikön investointisuunnitelma Vuoden 2016 investointiohjelmaan on varattu euroa, josta solusalpaajarobotin euroa vuodelle 2016 ja euroa vuodelle Solunsalpaajarobotin hankintaprojekti aloitetaan määrittelytyöllä vuonna Laitehankinnat kohdistuvat lähinnä antibioottilaimennosrobottiin ja solunsalpaajavalmistusyksikön turvajärjestelmään. Tietojärjestelmien investointisuunnitelma sisältää ensisijaisesti HUS-Apteekin tuotannonohjausjärjestelmän kehittämiseen liittyviä hankkeita. Järjestelmää kehitetään yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden sairaala-apteekkien kanssa. Hanke (1 000 euroa) Investointimeno yhteensä Lääkeräilyrobotti josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Solunsalpaaja valmistusrobotti Tietojärjestelmät Laitehankkeet INVESTOINNIT YHTEENSÄ

72 TA2016 HUS-Apteekki liikelaitos Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA2015 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Organisaatio ja henkilöstö Henkilömäärän kasvu aiheutuu lähinnä Helsingin kaupungin lääkehuollon integraation aiheuttamasta muutoksesta 28 henkilöä (27,2 htv), sekä 2 henkilöä (1,7 htv) sisäisten osastofarmasiapalveluiden kysynnän kasvusta. Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Hoitohenkilökunta ,0 % 0,0 % Lääkärit ,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,3 % 10,9 % Erityistyöntekijät ,1 % 17,4 % YHTEENSÄ ,3 % 15,3 % Henkilötyövuodet TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 50,9 51,6 54,0 60,0 16,3 % 11,1 % Erityistyöntekijät 95,9 100,4 103,0 123,0 22,5 % 19,4 % YHTEENSÄ 146,8 152,0 157,0 183,0 20,4 % 16,6 % 68

73 TA2016 HUS-Kuvantaminen liikelaitos 8.2 HUS-KUVANTAMINEN LIIKELAITOS Visio Visio ja liiketoiminta-ajatus Liikelaitoksessa yhdistyy laaja-alainen, ajanmukaisia fysiologisia ja neurofysiologisia toimintatutkimuksia sekä kuvantamismenetelmiä soveltava huippuosaaminen, joka mahdollistaa ainutlaatuisesti potilaan ongelmalähtöisen, yksilöllisen diagnostiikan. Lääkintätekninen palvelutarjonta on asiakaslähtöistä ja kattaa laitteiden koko elinkaaren. Liikelaitos on jatkuvasti kehittyvä, kannustava ja vetovoimainen osaamisen keskittymä. Liiketoiminta-ajatus Liikelaitoksen toiminta-ajatus koostuu kahdesta osa-alueesta; diagnostisista palveluista ja lääkintäteknisistä palveluista. Diagnostisissa palveluissa yhdistyvät yliopistosairaalatasoinen huippuosaaminen, laaja-alaisen toiminnan mahdollistama tehokkuus, saumaton yhteistyö osana potilaan hoitoketjua sekä tutkimusprofiiliin optimoidut ajanmukaiset laitteet. Lääkintäteknisissä palveluissa monipuolinen asiantuntemus ja erikoisosaaminen mahdollistavat parhaan osaamisen laajan laitekannan ylläpitoon ja kehittämiseen sekä hyvän yhteistyön potilas- ja käyttäjäturvallisen toiminnan tukena. Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Radiologisten tutkimusten kysyntä on viime vuosina kasvanut merkittävästi, vuoden 2015 tammi-elokuussa magneettitutkimusten kysynnän kasvu on ollut 10 % ja tietokonetomografiatutkimusten kasvu 8 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tutkimusten saatavuus on ollut kohtuullinen. Magneettitutkimusten saatavuus paranee loppuvuodesta 2016 merkittävästi, kun Naistenklinikan laajennusosassa otetaan käyttöön kaksi uutta magneettilaitetta. Tietokonetomografiatutkimusten saatavuutta parantavat merkittävästi uudet laitteet; Hyvinkään sairaalan ja Jorvin sairaalan päivystyksen laitteet sekä Syöpätautien klinikan toinen laite. Vuonna 2015 aloitettua leiketutkimusten ohjaamista aiempaa suppeampiin tutkimuksiin yhteistyössä tutkimuksia tilaavien kliinikoiden kanssa jatketaan. Radiologia käynnisti vuonna 2015 kehittämishankkeen keskitetyn ajanvarauksen ja asiakaspalvelun perustamiseksi. Palvelu on otettu pilottikäyttöön ja siitä on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Tavoitteena on laajentaa palvelua vuoden 2016 aikana ja ottaa käyttöön myös nettiajanvarausmahdollisuus rajatuissa palveluissa. PACS-järjestelmässä sekä sen käytössä on tunnistettu kehittämiskohteita, joiden avulla radiologien lausuntatyötä on mahdollista helpottaa ja nopeuttaa. Järjestelmää kehitetään teknisen toimintavarmuuden parantamiseksi ja sen käyttöä kehitetään. Tavoitteena on parantaa radiologien työn tuottavuutta. Radiologisten tutkimusten hintoja alennetaan 4,3 % verrattuna vuoden 2015 alkuperäiseen hinnastoon. Hintoja alennettiin jo kesäkuun alusta lukien vuodelle 2015, minkä lisäksi kliinikoilla on nykyisin mahdollista tilata eräitä tutkimuksia ilman lausuntoa. Näillä toimenpiteillä on tavoitteena alentaa asiakkaiden kustannuksia merkittävästi. Radiologisten tutkimusten asiakkaille toimitettavista CD-kopioista luovutaan. Asiakkaille tuotetaan mahdollisuus tilata kuvakopio tarvittaessa internetpalvelun kautta. Tämä alentaa kustannuksia, nopeuttaa palvelua ja parantaa myös potilaiden tietosuojaa. 69

74 TA2016 HUS-Kuvantaminen liikelaitos Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen palveluissa ei tapahdu suuria muutoksia vuoden 2016 aikana. PET-TT-tutkimusten kysyntä on vuoden 2015 tammi-elokuussa kasvanut 11 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Laitteen vikaantumisen johdosta tutkimuksia on jouduttu ostamaan jonkin verran myös ulkoa. Syksyllä 2015 käyttöönotettu toinen PET-TT laite mahdollistaa kysyntään vastaamisen omana toimintana. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimusten hintoja alennetaan keskimäärin 0,7 %. Kliinisen neurofysiologian tutkimusten kysyntä on ollut hyvin tasaista. ENMG-tutkimusten saatavuus ei ole vastannut kysyntää. Vuonna 2015 tehdyn vaikuttavuustutkimuksen perusteella voitiin laatia lähettävillä lääkäreille tarkennetut indikaatiot, milloin ENMG-tutkimus kannattaa tehdä. Ohjeistuksella on ollut mahdollista hieman alentaa kysyntää erityisesti perusterveydenhuollossa. Unitutkimusten kysyntä on kasvanut vuoden 2015 tammielokuussa 20 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kysyntään vastaamiseksi Jorvin sairaalassa on otettu käyttöön uusi unilaboratorio. Kliinisen neurofysiologian hintoja alennetaan keskimäärin 0,7 %. BioMag-laboratorio on HUS:ssa sijaitseva tutkimuslaboratorio, jota käyttävät aktiivisesti myös Helsingin yliopiston ja Aaltoyliopiston tutkijat. Tutkimuslaboratorion ylläpidosta on yhteistyösopimus HUS:n ja em. yliopistojen kesken. Sopimusuudistuksen yhteydessä siirrytään yhä enemmän käytön mukaiseen laskutukseen aiempien vuosikohtaisten korvaussummien sijaan. BioMag-tutkimuslaboratorion MEG-laitteisto päivitettiin keväällä Uusi laite mahdollistaa tutkimusmäärien lisäämisen. Lääkintätekniikan vastuualueella aloitettiin uutena palveluna keväällä 2015 vuokralaitepalvelut Meilahden Tornisairaalalle. Palvelu laajenee vuonna 2016 myös Espoon kaupungin uuteen sairaalaan (Jorvi). Vuoden 2016 alussa käynnistetään uutena toimintana silmänpohjankuvaukset. Palvelulle on ollut kysyntää useissa kunnissa, vuoden 2016 alussa palvelu käynnistetään Espoon, Vantaan, Porvoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kaupungeille. Palvelun käynnistäminen edellyttää laitteiden hankintaa ja henkilökunnan rekrytointia. Vantaan kaupunki on päättänyt laiterekisteripalveluiden hankinnasta Lääkintätekniikalta. Lääkintätekniikan tuntiperusteisten palveluiden hintataso alenee keskimäärin 0,7 %. HUS-Kuvantamisen palveluiden keskimääräinen hintataso alenee keskimäärin 4,2 %. Hintatason muutos sisältää kustannustason kehityksen budjettioletusten mukaisesti vähennettynä liikelaitokselle asetetulla tuottavuustavoitteella. Keskeiset budjettioletukset HUS-tasolla määriteltyjä talousarvion laadinnan lähtökohtia ovat: Henkilöstökustannusten kustannustasonnousu +0,9 % Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 0,7 % Henkilösivukulu-% (pl. varhemaksu) 23,41 % Varhe-maksun kerroin 1,26 Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Taloussuunnittelukaudella uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. Talousarviossa toimintakulut alenevat vuoden 2015 ennusteeseen nähden noin 1,2 milj. euroa (-1 %). Tästä 0,6 milj. euroa on HUS-konsernin sisäisten palveluntuottajien laskutusta (muutos -1,9 %) ja 0,6 milj. euroa ulkoisia toimintakuluja (muutos -0,7 %). 70

75 TA2016 HUS-Kuvantaminen liikelaitos HUS-asiakkaiden palveluiden ostot HUS-Kuvantamiselta alenevat 6,7 milj. euroa (-6,2 %). Tästä noin 4,5 milj. euroa perustuu vuoden 2015 ylijäämäiseen tulosennusteeseen. Liikelaitokselle asetettu 2,5 % tuottavuusvaade tarkoittaa noin 2,5 milj. euron tehostamista. Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuus-% (kokonaistuottavuus) -0,6 % 2,0 % 6,5 % 2,5 % Hintatason muutos-% 0,6 % 2,2 % 1,4 % -4,2 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 % 0,0 % Peruspääoman korko ,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi Talousarvion tavoitteiden saavuttaminen edellyttää liikelaitokselta vähintään 2,5 milj. euron tuottavuustoimenpiteitä. Tuottavuustoimenpiteet ovat sekä toimintaa tehostavia ja palveluiden saatavuutta parantavia että kustannuksia karsivia. TAVOITE TOIMENPIDE TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) Elektiivisten UÄ- ja MKtutkimusten saatavuuden parantaminen Toiminnan tehostaminen Toiminnan tehostaminen, asiakaspalvelun parantaminen Kustannusten karsinta Vuokralääkärikustannusten karsinta Palveluiden saatavuuden parantaminen, asiakkaiden kustannusten vähentäminen Keskitetyn ajanvarauksen laajentaminen ja nettiajanvarauksen käyttöönotto Hoitohenkilöstön työnkuvien ja resurssisuunnittelun kehittäminen, kesälomasijaisten ja päällekkäisyyksien vähentäminen, päivittäisjohtaminen CD-kopioista luopuminen ja nettitilausjärjestelmän käyttöönotto Lisätyöperiaatteiden tarkentaminen, lisätöiden ja asiantuntijapalkkioiden vähentäminen Oman toiminnan ja PACS-järjestelmän käytön kehittäminen Sovitaan asiakkaiden kanssa suppeammista kuvauspaketeista MK-tutkimuksissa 200 t 250 t 150 t 290 t 300 t 200 t Palveluiden saatavuuden parantaminen, asiakkaiden kustannusten vähentäminen Toimipisteverkon sopeuttaminen kysyntään EKG-pitkäaikaisrekisteröinnin (Holter) toiminnan tehostaminen Rasituskokeiden toiminnan tehostaminen Palveluseteleiden käyttöönotto MK-tutkimuksissa 100 t Neuvottelut pth-asiakkaiden kanssa 30 t Prosessin kehittäminen analysointi keskitetään 25 t Prosessin ja työnjaon (KFI/Klinikat) kehittäminen 15 t Toiminnan tehostaminen Kustannusten karsinta Tekstiviestimuistutusten käyttö Ei-saapuneiden potilaiden vähentämiseksi Henkilöstörakenteen muutokset; eläköitymiset, palkattomat poissaolot, lomarahavapaat 13 t 100 t 71

76 TA2016 HUS-Kuvantaminen liikelaitos Kustannusten karsinta Kulujen optimointi toiminnan muuttuessa KNF toiminnan kehittäminen Lean-hankkeena, mm. ajanvarauspohjien organisointi Laitteiden huoltosopimustasojen tarkistaminen ja eräiden MA-huoltojen kotiutus 80 t 300 t Kustannusten karsinta Kustannusten karsinta Kustannusten karsinta Kustannusten karsinta Kustannusten karsinta HUS-Apteekin antaman arvio lääkkeiden kilpailutuksella saatavasta säästöstä Hoitotarvikkeiden ostot vähenevät tutkimusmäärien mukaisesti Työasemien ja tulostimien harmonisointi ja keskittäminen (oheistulostimien karsiminen, PChankinnat tarveharkintaisemmiksi) Kaikki hankinnat vain tarkkaa tarveharkintaa käyttäen, esim: - logistiikan ostot - ulkopuoliset hankinnat - HUS-Kiinteistön ostopalvelut Uuden, omavalmisteisen merkkiaineen käyttöönotto prostatatutkimuksissa 70 t 100t 10 t 100 t 100 t Kustannusten karsinta Pidennetään ruokatorvimanometrikatetrin käyttöikää 12 t Kustannusten karsinta Lääkkeiden ostot HUS-Apteekista vähenevät tutkimusmääriä vastaavasti 100 t Kustannusten karsinta Kustannusten karsinta Investointihankkeiden toteutuksen ja hankintaprosessin tehostaminen Siirrytään käyttämään sähköistä palkka-aineiston toimitusta (Titania) manuaalisten maksatustapahtumien sijaan (esim. sädelomakompensaatio, 1000 tallennusta per kuukausi) 150 t 5 t Palvelutavoitteet Tuotteet TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 (kaikki maksajat) (lkm) TA 2015 ENN 2015 Radiologiset tutkimukset ,8 % -2,3 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ,1 % -1,9 % tutkimukset Kliinisen neurofysiologian ,4 % 2,6 % tutkimukset Lääkintätekniikan tuntiperusteiset ,1 % -0,5 % palvelut Silmänpohjankuvaukset ,0 % 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,4 % -1,5 % Tuotteet TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TA 2015 ENN 2015 Radiologiset tutkimukset ja palvelut ,4 % -5,1 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ,4 % -2,7 % tutkimukset ja palvelut Kliinisen neurofysiologian ,5 % 2,4 % tutkimukset ja palvelut Lääkintätekniikan kaikki palvelut ,6 % 0,2 % KAIKKI YHTEENSÄ ,5 % -4,0 % Radiologian sekä kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimusmäärät ja laskutus alenevat vuoden 2015 ennusteeseen nähden erityisesti HUS-asiakkaiden osalta. Kliinisen neurofysiologian unitutkimusten kysyntä kasvaa hieman. Lääkintätekniikan palvelut 72

77 TA2016 HUS-Kuvantaminen liikelaitos laajenevat eräiden kunta-asiakkaiden osalta silmänpohjakuvauksiin ja lääkintälaitteiden rekisteröinti- ja vuokrauspalveluihin. Talous Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Toimintatuotot ,6 % 1,1 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,5 % 1,0 % Toimintakate ,3 % 1,7 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,2 % -2,6 % Vuosikate ,7 % 1,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % 1,9 % Tilikauden tulos ,0 % -153,6 % Myyntitulot Myyntituotot HUS-asiakkailta alenevat merkittävästi toisaalta hintatason alenemisen johdosta, toisaalta kysynnän muutosten johdosta. Talouden tasapainottamistavoitteiden mukaisesti sisäisten asiakkaiden kanssa toteutetaan useita tutkimusten ja palveluiden kysyntää hillitseviä kehittämishankkeita. Valtion rahoitus opetukseen ja tutkimukseen vähenee merkittävästi. Lääkäreiden koulutustarve ei kuitenkaan vähene rahoituksen muutosta vastaavasti, päinvastoin. Palveluiden osto Palveluiden ostot alenevat verrattuna vuoden 2015 ennusteeseen erityisesti vuokratyövoimakustannusten osalta. Oman työn tuottavuutta parannetaan strategisten kehittämishankkeiden kautta ja lisäksi henkilöstösuunnitelmaan sisältyy eräitä henkilöstölisäyksiä. Aineet ja tarvikkeet Aineiden ja tarvikkeiden käyttö seuraa palvelumääriä. Eräiden lääkkeiden kustannukset alenevat uuden hankintakauden ansiosta, lisäksi eräs tutkimuksissa käytetty merkkiaine on voitu korvata edullisemmalla omavalmisteella. Investointiosa Tukipalveluyksikön investointisuunnitelma Suurien, vähintään euron laiteinvestointien painopiste on välttämättömissä korvausinvestoinneissa sekä keskeisiksi arvioiduissa tuottavuushankkeissa. Suurten, yli euron investointien hankekohtainen suunnitelma vahvistetaan johtokunnassa sen jälkeen kun liikelaitoksen talousarvio on vahvistettu. Pienet, kustannusarvioltaan alle euron investoinnit ovat pääsääntöisesti radiologian vastuualueen natiivi- ja ultraäänilaitteiden hankintoja sekä KFI- ja KNF vastuualueiden pieniä lääkinnällisiä tutkimuslaitehankintoja. Tämän lisäksi investointiohjelmassa on jäsenkuntayhteistyöhön sisältyviä laitehankkeita. Leasingrahoitettavat laitehankinnat ovat suuria, yli euron investointeja. 73

78 TA2016 HUS-Kuvantaminen liikelaitos Vuosien investointisuunnitelma, euroa: Investoinnit (1 000 euroina) Investointimeno yhteensä TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vähintään 500 t hankkeet Pienet, alle 500 t hankkeet YHTEENSÄ Leasingrahoitettavat laitehankinnat KAIKKI YHTEENSÄ Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnittelussa ennakoidaan tarvittava henkilöstön määrä ammattiryhmittäin investointisuunnitelmien pohjalta. Henkilöstösuunnittelu huomioi myös tulevien vuosien isoja eläkepoistumia siten, että ajoissa voidaan varautua ja vaikuttaa yhteistyössä oppilaitosten ja yliopiston kanssa opiskelijoiden alalle hakeutumiseen ja kouluttautumiseen. Henkilöstösuunnittelun painopisteenä on pitkän aikajänteen resursoinnin turvaaminen. Liikelaitoksen palveluiden kysynnän kasvupaine on suuri. Henkilöstötarpeen sopeuttaminen talouden näkökulmasta tähän on haasteellista ja asettaa tehostamiselle erityisen tavoitteen. Uusien menetelmien ja toimintojen käyttöönotolla kuten keskitetyllä ajanvarauksella, resurssilaskelmien ja Lean-menetelmien avulla kyetään ohjaamaan toiminnan kasvupainetta siten, että henkilöstömäärän lisäystarve jää ennakoitua pienemmäksi. 74

79 TA2016 HUS-Kuvantaminen liikelaitos Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Hoitohenkilökunta ,2 % 0,5 % Lääkärit ,2 % 3,8 % Muu henkilökunta ,7 % -3,0 % Erityistyöntekijät ,8 % 0,0 % YHTEENSÄ ,6 % 0,5 % Henkilöstörakenne muuttuu siten, että lääkäreiden suhteellinen osuus kasvaa ja erityisesti tämä painottuu radiologiaan. Erikoistuvien lääkäreiden määrää on systemaattisesti kasvatettu lisäämällä erikoistuvien lääkäreiden vakansseja ja valmistuvia radiologeja aktiivisesti rekrytoidaan palvelukseen. Ennusteen mukaan vuonna 2016 valmistuu 12 uutta radiologia ja seuraavana vuonna vastaava määrä. Valmistuvia kannustetaan hakeutumaan liikelaitoksen eri palvelukohteisiin. Erikoistuvien lääkäreiden vakanssien lisäys kaikilla vastuualueilla yhteensä viidellä vuonna 2016 ja vastaavasti valmistuvien rekrytoinnin onnistuminen sekä rekrytointi kliinisen neurofysiologian professuuriin lisää lääkärihenkilömäärää kahdella ennusteeseen 2015 verrattuna. Henkilötyövuodet TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Hoitohenkilökunta ,4 % 0,0 % Lääkärit ,1 % 2,2 % Muu henkilökunta ,7 % -3,0 % Erityistyöntekijät ,8 % 0,0 % YHTEENSÄ ,0 % -0,2 % Henkilömäärän sekä henkilötyövuosien kasvu perustuu toiminnan laajentumiseen alueellisesti, uusiin investointeihin sekä päivystystoiminnan lisääntymiseen. Vuoden 2015 alusta liikelaitokseen liitettiin Porvoon sekä Tuusulan terveyskeskusten röntgentoiminta. Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina ENN 2015 (HTV) ENN 2015 (euroa) TAE 2016 (HTV) TAE 2016 (euroa) ENN 2015 (euroa) ENN 2015 (HTV) Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 8, , ,6 % -29,6 % Muu henkilökunta 0,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 8, , ,6 % -29,6 % Vuokratyövoiman tarve on jatkuva radiologipulasta johtuen. Toiminnallisesti vuokratyövoiman käyttöä on hankala rajoittaa merkittävästi sen heijastuessa välittömästi lausuntojen saatavuuteen ja tutkimusjonojen pituuteen. Vuokratyövoiman käytön rajoittaminen kohdistuu yksiköihin, joissa on omia radiologiresursseja ja toisaalta työtä ohjataan siten, että siirretään yhä merkittävämpi määrä tutkimuksia etäsaneluun, jonka avulla saadaan kustannustehokkuutta ja palvelun tuottavuutta parannettua. 75

80 TA2016 HUSLAB liikelaitos 8.3 HUSLAB LIIKELAITOS Visio Visio ja liiketoiminta-ajatus HUSLABin päämääränä on olla diagnostiikan edelläkävijä potilaan parhaaksi. Strategiset päämäärämme ovat - Asiakaslähtöinen ja oikea-aikainen laboratoriopalvelu - Korkeatasoinen tutkimus, tuotekehitys ja opetus - Tiivistyvä kumppanuus asiakkaidemme kanssa - Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta Liiketoiminta-ajatus HUSLABin ydintehtävä on tuottaa korkealaatuisia laboratoriopalveluita HUS:n sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien potilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa varten. Tarjoamme erikoisanalytiikan palveluita ja asiantuntijakonsultaatioita myös muille sairaanhoitopiireille yhteistoimintasopimuksiin perustuen. Tuotamme laboratoriopalveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, asiakkaiden ominaispiirteitä kunnioittaen. HUSLAB on Suomen johtava kliininen laboratorio. Korkeatasoinen tutkimustyömme ja tuotekehityksemme takaavat asiakaskunnallemme korkeatasoiset laboratoriodiagnostiset palvelut. Pidämme tuotteistuksemme selkeänä ja parannamme edelleen hintojemme kilpailukykyä. HUSLAB on arvostettu ja tavoiteltu työpaikka. Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset HUSLABin toimintaan kohdistuu lähivuosina useita muutosvoimia. Kyetäkseen vastaamaan ympäristön muutoksiin ja saavuttaakseen strategiset tavoitteensa HUSLABin on kehitettävä ja uudistettava toimintaansa. HUSLABin toiminnassa merkittävin muutos vuonna 2016 on Meilahden sairaala-alueen laboratoriotoiminnan keskittyminen uusiin toimitiloihin. HUSLABin toiminnot Meilahden sairaala-alueella keskittyvät vuoden 2016 alusta alkaen Helsingin yliopiston omistamaan, Haartmaninkatu 3:n tontille sijoittuvaan kiinteistökokonaisuuteen. Vain verikeskus ja hoitoyksiköiden tarvitsema välitön näytteenottopalvelu jäävät Meilahden alueen sairaalakiinteistöihin. Pääosa laboratoriotoiminnasta sijoittuu vuonna 2015 valmistuneeseen uudisrakennukseen HUSLAB-taloon joka saadaan täysimääräisesti käyttöön vuoden alusta alkaen. Talossa toimivat koko HUS-aluetta palveleva automaatiolaboratorio, kliinisen kemian ja hematologian erikoislaboratoriot, virologian ja immunologian laboratoriot, genetiikan laboratorio, elinsiirtopatologian laboratorio, näytteenottolaboratorio ja HUSLABin hallinto. Tontilla sijaitsevassa vanhemmassa rakennuksessa toimivat Meilahden patologian laboratoriot ja bakteriologian laboratoriot. Uusi rakennus tarjoaa erinomaiset edellytykset toiminnan keskittämiselle, eri laboratorioiden välisten synergiaetujen hyödyntämiselle, uuden teknologian käyttöönotolle, henkilöstön osaamisen kehittämiselle ja yhteistyölle Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Muuttuva toiminta edellyttää tuekseen uudistuvaa organisaatiota ja johtamisjärjestelmää. HUSLABin organisaatio ja johtamisjärjestelmä uudistuvat vuoden 2016 alusta alkaen. Uudistuksen tavoitteina on henkilöstön riittävyyden turvaaminen, sujuvien prosessien tukeminen, taloudellisen tehokkuuden parantaminen, asiakaslähtöisyyden edistäminen ja asiantuntijuuden korostaminen. Uudessa organisaatiossa HUSLABin toiminta jakautuu linjoiksi, joita johtavat ylilääkärit. Kunkin linjan sisällä toiminta koostuu prosesseista ja alueellisista yksiköistä, joita johtavat nimetyt vastuuhenkilöt. Linjajohtajien ja prosessien ja alueellisten yksiköiden vastuuhenkilöiden tehtävänä on vastata laboratorioiden toiminnasta, asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisestä, taloudesta, laadusta ja potilasturvallisuudesta 76

81 TA2016 HUSLAB liikelaitos sekä tutkimuksesta ja opetuksesta. Hoitohenkilökunta jakautuu maantieteellisen jaon mukaisesti resurssipäälliköiden alaisuuteen. Resurssipäälliköt kohdentavat alaistaan henkilöstöä eri prosessien ja alueellisten yksiköiden työtehtäviin toiminnan edellyttämällä ja kustannustehokkaalla tavalla sekä huolehtivat riittävän ja osaavan hoitohenkilöstön turvaamisesta. Prosessien parantaminen Lean-menetelmällä jatkuu edelleen. Tavoitteena on mm. varmistaa toiminnan sujuvuus ja parantuminen uudessa toimitalossa. Kehittämiskulttuuria syvennetään koko HUSLABin toiminta-alueella ja prosessikehityksen yhteistyötä hoitoyksiköiden kanssa. Vuonna 2015 käynnistettyä asiakaslähtöisten palveluiden kehittämistä palvelumuotoilun keinoin jatketaan. Palvelumuotoilu kytketään kiinteäksi osaksi HUSLABin kehittämisen viitekehystä, millä varmistetaan että jokainen kehittämishanke fokusoi aitoon todennettuun asiakastarpeeseen vastaamiseen. Johtamisjärjestelmän uudistukseen kytketään Leankehitystä olennaisesti tukeva valmentava päivittäisjohtamisen ja -kehittämisen toimintatapa. Tavoitteena on jalkauttaa tiimikohtaisiin tavoitteisiin ja mittareihin perustuva oppiva päivittäisjohtaminen läpi koko HUSLABin organisaation. Valmentavan johtamisen ketju ulottuu läpi koko organisaation: päivittäinen tiimijohtaminen kytkeytyy läpi organisaatiokerroksien viikoittaiseen HUSLAB-tason toiminnan johtamisen ja kehittämisen valmentavaan katselmointiin. Kuntalaki rajoittaa HUSLABin mahdollisuuksia tarjota laboratoriopalveluita HUS:n ja jäsenkuntien ulkopuolisille asiakkaille. HUSLAB jatkaa talousarviovuonna kuitenkin yhteistyötä muiden sairaanhoitopiirien laboratorio-organisaatioiden kanssa aiemmin solmittujen Terveydenhuoltolain 44 mukaisten sairaanhoitopiirien välisen työnjakosopimuksen perusteella. HUS:n ulkoisen myynnin arvioidaan säilyvän vuoden 2015 tasolla. HUSLAB:n opetus- ja tutkimustoiminnan piiriin kuuluu viisi lääketieteen erikoisalan koulutusohjelmaa (kliininen farmakologia, kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, patologia ja perinnöllisyyslääketiede). Näiden lisäksi HUSLABissa koulutetaan sairaalakemistejä, sairaalamikrobiologeja, sairaalageneetikkoja ja sairaalasolubiologeja. Koulutettavien erikoistuvien määrää em. koulutusohjelmissa pyritään talousarviovuonna kasvattamaan, jotta voitaisiin paremmin turvata riittävän osaamisen jatkuvuus sekä HUSLABissa että HYKS:n ervan alueella myös tulevaisuudessa. HUSLABilla on lisäksi merkittävä rooli bioanalyytikkoopiskelijoiden käytännön harjoittelujaksojen suorituspaikkana. HUSLABin roolia vahvana tiedeja tuotekehitysyksikkönä pyritään ylläpitämään ja vahvistamaa mm. lääketieteellisen tiedekunnan kanssa perustettujen lääkäreiden yhteisvirkojen kautta ja oman tuotekehitysrahoituksen avulla. HYKS:n erityisvastuualueella vuonna 2015 käynnistynyt biopankki on osa HUSLABia. Biopankki on HUS:n, Helsingin yliopiston, Carean ja Eksoten yhteishanke. Biopankin tehtävänä on 1) kerätä ja vastaanottaa näytteitä ja niihin liittyviä tietoja, 2) säilyttää näytteitä ja niihin liittyviä tietoja sekä luovuttaa niitä biopankkitutkimukseen ja 3) analysoida, tutkia tai muutoin käsitellä näytteitä. Biopankki julkaisee tietoja säilyttämistään näytteistä, niiden käytöstä biopankkitutkimukseen ja tekemiensä tutkimusten tuloksista. Biopankin tuotot ja kulut on budjetoitu 1,1 miljoonan euron suuruisiksi. Suunniteltu henkilötyövuosimäärä on 7. Keskeiset budjettioletukset Talousarvio on valmisteltu konsernin antamien yleisten linjausten mukaisesti. Talousarviovalmistelussa on otettu huomioon liikelaitokselle asetettu 2,5 %:n tuottavuustavoite ja peruspääomalle maksettava korko 3 %. Talousarvion 2016 laadinnassa käytettävä palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 0,7 % ja henkilöstökulujen kustannustason nousu kokonaisuudessaan 0,9 %. Kustannustason muutoksesta ja tuottavuustavoitteesta johdettu laboratoriotutkimusten hintojen keskimääräinen lasku sisäisille asiakkaille vuodelle 2015 on 1,48 %. 77

82 TA2016 HUSLAB liikelaitos Suoritekohtaiset hinnat perustuvat kustannuslaskentaan. Ennusteluvut perustuvat syyskuun ennusteen mukaisiin lukuihin. Toimintatuottojen kasvu vuoden 2016 talousarviossa verrattuna vuoden 2015 talousarvioon on 1,2 %. Toimintatuotot kuitenkin laskevat talousarviossa vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna 1,5 %. Myyntituotot sisäisiltä asiakkailta ovat vuoden 2016 talousarviossa 2,7 % suuremmat kuin talousarviossa 2015, mutta 2,3 % vuoden 2015 ennustetta alhaisemmat. Sisäisten myyntituottojen kasvu johtuu osin Biopankkiin kohdistuvan HUS:n rahoitusosuuden kirjauksesta sisäisiin eriin vuoden 2016 talousarviossa kun taas vuoden 2015 talousarviossa koko biopankin rahoitusosuus oli kirjattu ulkoisiin myyntituottoihin. Ilman biopankin rahoitusosuutta sisäisten myyntituottojen kasvu vuoden 2016 talousarviossa verrattuna vuoden 2015 talousarvioon on 2,0 %. Sisäisten asiakkaiden laboratoriopalveluiden käyttöä on tavoitteena vähentää merkittävästi HUSLABin ja sairaanhoidon yksiköiden yhteisten suunnitelmien, toimenpiteiden ja seurannan avulla. Myyntituotot jäsenkunnilta ja muilta ulkoisilta asiakkailta on budjetoitu vuodelle ,1 % vuoden 2015 talousarviota korkeammiksi Biopankkitoiminnan ja opetus ja tutkimustoimintojen vaikutusten eliminoinnin jälkeen. Ennusteeseen verrattuna vastaavat ulkoiset myyntituotot puolestaan laskevat 0,5 %. Kuntalain muutosvaikutukset HUS-alueen ulkopuolista myyntiin ovat toteutuneet pääosin jo vuoden 2015 aikana, eikä merkittäviä muutoksia HUS-alueen ulkopuoliseen myyntiin ole budjetoitu enää vuodelle HUSLABin toiminta kattaa jo vuonna 2015 kaikkien jäsenkuntien perusterveydenhuollon palvelut, joten ulkoisissa myyntituotoissa ei tapahdu merkittävää muutosta myöskään jäsenkuntamyynnin osalta. Ulkoisiin myyntituottoihin lukeutuvan valtion opetuksen ja tutkimuksen korvauksen osalta vuoden 2016 talousarvio alittaa vuoden 2015 talousarvion ja ennusteen 7,4 %. Biopankin rahoituksesta HUS:n ulkopuolisten rahoittajatahojen osuus (0,5 miljoonaa euroa) on budjetoitu ulkoiseksi myyntituotoksi vuoden 2016 talousarviossa. Sen sijaan vuoden 2015 talousarviossa koko biopankin rahoitus (HUS ja muut rahoittajatahot, yhteensä 1 miljoonaa euroa) oli kirjattu ulkoiseksi myyntituotoksi. Biopankkitoiminnan myöhäisestä aloitusajankohdasta ja toiminnasta aiheutuvien kulujen suunniteltua alhaisemmasta kertymästä johtuen ulkoisten myyntituottojen budjetti vuodelle 2016 kuitenkin nousee 0,2 milj. euroa ennustetasosta. Kokonaisuudessaan ulkoisten myyntituottojen vuoden 2016 talousarvio (sisältäen myyntituotot jäsenkunnille ja muille ulkoisille asiakkaille, valtion opetuksen ja tutkimuksen korvauksen ja biopankin ulkoisen rahoitusosuuden) alittaa vuoden 2015 talousarviotason 0,8 % ja ennusteen 0,4 %. Toimintakulujen kasvu vuoden 2016 talousarviossa verrattuna vuoden 2015 talousarvioon on 1,0 %. Vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna toimintakulut on kuitenkin arvioitu 1,8 % alhaisemmiksi, johtuen selvästi ennustetta alhaisemmaksi arvioidusta tuotannon volyymitasosta ja tavoitteeksi asetetusta tuottavuuden parantumisesta. Henkilöstökulujen on suunniteltu vuoden 2016 talousarviossa laskevan sekä talousarvioon 2015 että vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna yhteensä 2,2 %. Muiden toimintakuluerien tiliryhmäkohtaiset keskimääräiset muutosprosentit vuoden 2016 tuottavuustavoitteen huomioinnin jälkeen muodostuvat seuraaviksi: palvelujen ostot +6,9 % verrattuna talousarvioon 2015 ja -3,8 % verrattuna ennusteeseen; aineet, tarvikkeet ja tavarat -3,7 % verrattuna talousarvioon 2015 ja ennusteeseen; muut toimintakulut +14,2 % verrattuna talousarvioon 2015 ja +10,8 % verrattuna ennusteeseen. Poistojen kokonaismäärän on suunniteltu nousevan 23,2 % verrattuna talousarvioon 2015 ja 31,4 % verrattuna ennusteeseen. Merkittävä kasvu muissa toimintakuluissa on seurausta HUSLABin uudistalon myötä kohonneissa tilavuokrissa ja vanhojen HUSLABilta vapautuvien tilojen osittaisesta vuokranmaksuvelvollisuuden säilymisestä vuodelle Poistojen kasvu on seurausta uudistalon myötä kohonneesta investointitasosta. Vuoden 2016 talousarviossa ei rahoituseriin ole budjetoitu merkittäviä muutoksia TA2015- ja ennustelukuihin nähden. 78

83 TA2016 HUSLAB liikelaitos Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 5,2 % 2,0 % -0,7 % 2,5 % Hintatason muutos-% 0,8 % -0,1 % 1,1 % -1,5 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko ,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. **) TP 2014:n tuottavuustavoitemittari poikkeaa vuosille 2015 ja 2016 suunnatusta tuottavuustavoitemittarista Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi Ulkoisten toimintakulujen säästötavoitteet: TAVOITE Ulkoisten palvelujen ostosäästöt Ulkoisten palvelujen ostosäästöt Ulk. aine- ja tarvikekulujen säästöt TOIMENPIDE Henkilöstön joustavan käytön lisääminen, toimintalähtöinen henkilöstösuunnittelu, toimintojen keskittäminen, prosessien parantaminen ja uudistalon lisäresurssitarpeen poistuminen / Myös uusien erikoistuvien lääkärien aiheuttama kulunlisäys (+0,25 milj. euroa) on huomioitu kokonaissäästöluvuissa Tutkimuskapasiteettikulujen vähentyminen tuotantovolyymin laskun ja uuden edullisemman sopimuksen myötä. Ulkoisten tietojärjestelmäpalvelu- maksujen vähentyminen uuden sopimuksen myötä. TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) Henkilöstökulusäästöt HENKILÖSTÖ- VAIKUTUS (htv) -1,6 miljoonaa euroa -36 htv ,7 miljoonaa euroa ,0 miljoonaa euroa 2016 Verivalmisteiden käytön vähentyminen. -0,3 miljoonaa euroa 2016 AIKATAULU Yhteensä -4,6 miljoonaa euroa 2016 HUSLABin ulkoisille toimintakuluille on kohdistettu talousarviossa 2,5 %:n tuottavuustavoite. Tuottavuustavoitteen mukainen ulkoisiin toimintakuluihin kohdistettu euromääräinen, kuluvan vuoden syyskuun ennusteeseen perustuva, laskennallinen kokonaistuottavuustavoite on 2,6 miljoonaa euroa. Tuottavuustavoitteesta johdettuihin säästökohteiden tavoitelukuihin ovat sisällytettyinä myös toimintakulujen hinnanmuutokset ja myynnin volyymi- ja hintamuutokset. Näin ollen tavoiteltu euromääräinen hyöty on ilmaistu vuoden 2015 syyskuun ennusteen ja TA 2016-lukujen välisenä erotuksena. HUSLABin uuden toimitalon käyttöönotosta ja HUS:n omistuksessa olevien vapautuvien tilojen vajaakäytöstä koituvan merkittävän tilavuokrien kustannustason nousun, muiden sisäisten toimintakulujen nousun sekä investoinneista aiheutuvien poistokustannusten nousun kattamiseksi on ulkoisia kuluja jouduttu karsimaan varsinaisen tuottavuustavoiteosuuden lisäksi vielä 1,15 miljoonaa euroa. 79

84 TA2016 HUSLAB liikelaitos Syyskuun ennusteen ja vuoden 2016 talousarviolukujen välisessä vertailussa ulkoisten toimintakulujen yhteenlasketuksi säästötavoitteeksi jää lopulta yhteensä 3,75 milj. euroa. Oheisen säästötavoitetaulukon säästökohteiden lisäksi muihin ulkoisiin toimintakuluihin kohdistuu yhteenlaskettuna 0,85 milj. euron kustannusten kasvu. Merkittävimmät tuottavuustavoitteesta johdetut säästötavoitteet on kohdistettu henkilöstökuluihin, ulkoisiin palvelujen ostoihin ja ulkoisiin ainekuluihin. Tavoitteen lopullinen toteutuminen on kuitenkin pitkälti riippuvaista HUSLABin tuotannon kokonaisvolyymin kehityksestä ja erityisesti sisäisten asiakkaiden HUSLABin palveluiden käyttöön kohdistuvan kysynnän vähentämistavoitteen toteutumisesta. Henkilöstökuluihin kohdistuvan tuottavuustavoitteen saavuttamiksi keskeisintä on tehostaa henkilöstön joustavaa käyttöä eri työpisteiden välillä, parantaa toimintaa tukevien työaikojen toteutumista, kehittää sujuvampia toimintaprosesseja, purkaa päällekkäisiä toimintoja ja näiden kautta vähentää sijaisten käyttöä. HUSLABin organisaation uudistus vuoden 2016 alusta alkaen tukee tätä tavoitetta, kun hoitohenkilökunnan ja muun henkilökunnan johtaminen siirtyy aiempaa laajempina kokonaisuuksina resurssipäälliköiden alaisuuteen. Euromääräisesti suurimmat säästötavoitteet kohdistuvat kuitenkin ulkoisiin palvelujen ostoihin. Vuotta 2015 matalammaksi ennakoitu tuotantovolyymi ja vuoden 2016 alussa alkava uusi mm. uuden toimitalon automaatiolinjaston toiminnan kattava käyttökorvaussopimus alentavat kustannuksia. Lisäksi tietojärjestelmäkustannuksissa saavutetaan merkittävää säästöä syksyllä 2015 voimaan astuneen uuden sopimuksen myötä. Ulkoisia aine- ja tarvikekuluja koskevat säästötavoitteet kohdistuvat erityisesti verivalmisteiden ostoihin. Palvelutavoitteet (Kaikki maksajat yhteensä) Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Fysiologia ,0 % 1,3 % Genetiikka* ,5 % -0,5 % Kemia ja hematologia ,6 % -0,2 % Mikrobiologia ,3 % 0,8 % Muut tutkimukset ,6 % -2,0 % Näytteenotto ,6 % 0,0 % Patologia ,6 % -1,2 % Verituotteet ,6 % 0,2 % KAIKKI YHTEENSÄ ,2 % -0,1 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Fysiologia ,6 % -1,2 % Genetiikka* ,4 % -4,9 % Kemia ja hematologia ,4 % -1,8 % Mikrobiologia ,3 % -0,7 % Muut tutkimukset ,4 % -2,0 % Näytteenotto ,3 % -0,8 % Patologia ,5 % -2,7 % Verituotteet ,0 % -4,7 % KAIKKI YHTEENSÄ ,0 % -1,9 % *Molekyylipatologian tutkimukset liitetty genetiikan tuoteryhmään 80

85 TA2016 HUSLAB liikelaitos Muutokset palvelutuotannon talousarvioluvuissa ovat pääosin seurasta suunnitellusta sisäisten asiakkaiden laboratoriopalveluiden tarpeen vähentymisestä, joka tulee kohdistumaan kaikkiin tuoteryhmiin. Palvelutuotannon tavoitteiden toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistä palveluiden käytön seurantaa HUS:n sairaanhoitoalueiden kanssa ja palveluiden käytön ohjausta HUSLABin taholta. Talous Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Investointiosa Tukipalveluyksikön investointisuunnitelma Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Toimintatuotot ,5 % 1,2 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,8 % 1,0 % Toimintakate ,3 % 22,8 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 19,6 % Vuosikate ,2 % 23,2 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % 23,2 % Tilikauden tulos ,0 % -73,0 % HUSLABin vuosien investointisuunnitelmaan ei kuulu yli euron investointeja. Laiteinvestointien lisäksi investointisuunnitelma sisältää kalustehankintoja, koska uuden toimitalon lopullinen kalustaminen voidaan toteuttaa vasta kaikkien yksiköiden muutettua taloon ja koska HUSLABin näytteenottopisteissä tapahtuu jäsenkuntien tilaratkaisuista johtuvia muutoksia. HUSLAB pyrkii suorittamaan ns. reagenssisidonnaisten laitteiden hankinnat käyttökorvaushankintoina, koska näin reagenssisopimuksia uudelleen kilpailutettaessa saadaan syntymään todellista kilpailua. Tällaisilla hankinnoilla korvataan vuosittain n. 0,6 miljoonan euron arvosta erillisiä laitehankintoja. Muut laiteinvestoinnit tehdään investointimäärärahoista. Hanke (1 000 euroa) Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Pienet investoinnit (alle euroa) HUSLABin uudisrakennuksen laitteet ja kalusteet Muut laitteet ja kalusteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ

86 TA2016 HUSLAB liikelaitos Rahoitusosa Budjetoidut investointimenot ylittävät poistotason talousarviovuonna 2016, jolloin käytettävissä oleva rahavarojen määrä pienenee. Tehtävät investoinnit rahoitetaan clearingtilin saldolla myös vuosina , eikä pitkäaikaista lainoitusta tarvita. Vuodelle 2015 ei ennakoida aiheutuvan sisäisiä asiakashyvityksiä, joten tältä osin vuosikatetta pienentävää vaikutusta ei ennusteen osalta ole näköpiirissä. Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöjohtamisen painopistealueina ovat vuonna 2016 uuden kaksilinjaisen organisaation käyttöönotto ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistavan henkilöstörakenteen varmistaminen sekä organisaation oppimista ja kehittymistä tukevan johtamiskulttuurin rakentaminen. Uuden toimitalon ja uuden organisaation keskeisiä tavoitteita on lisätä henkilöstön joustavaa käyttöä eri työpisteissä. Tämä edellyttää tietoon perustuvan johtamisotteen vahvistamista, henkilöstön riittävän osaamisen varmistamista ja huomion kiinnittämistä hyvään esimiestyöhön. Tavoitteena on turvata toimintaan nähden tarkoituksenmukaisen ja kyvykkään henkilöstön määrä ja työhyvinvointi. Esimiesten työtä tuetaan ja heitä koulutetaan. Päivittäisjohtamista kehitetään henkilöstön omaa kehittämiskykyä tukevaan suuntaan. Päivittäinen työnjohto rakennetaan eri ammattiryhmien muodostamien tiimien ja prosesseista vastaavien henkilöiden ja esimiesten valmentavan työnjohdon suuntaan. Henkilöstön johtamisessa ja osaamisen kehittämistoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota esimiesten kykyyn johtaa toimintaa tietoon perustuen, esimiesten valmentavan johtamisotteen kehittämiseen ja talousosaamisen parantamiseen. Henkilöstön kehittämisessä tärkeässä roolissa ovat työhyvinvointihankkeen jatkaminen, jolla tuetaan erityisesti uuteen toimitaloon muuttaneen henkilöstön muutosprosessia. Muina painopistealueina ovat Lean-osaamisen laajentaminen ja syventäminen sekä potilasturvallisuutta edistävän ja asiakaslähtöisen toiminnan vahvistaminen. 82

87 TA2016 HUSLAB liikelaitos Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima TA 2015 ENN 2015 Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Hoitohenkilökunta ,3 % -3,5 % Lääkärit ,6 % 3,3 % Muu henkilökunta ,3 % -4,8 % Erityistyöntekijät ,8 % -2,2 % YHTEENSÄ ,2 % -3,1 % TA 2015 ENN 2015 Henkilötyövuodet TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Hoitohenkilökunta ,2 % -3,5 % Lääkärit ,2 % 3,4 % Muu henkilökunta ,6 % -3,3 % Erityistyöntekijät ,4 % -2,8 % YHTEENSÄ ,8 % -3,0 % Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Vuonna 2016 liikelaitoksessa ei tapahdu merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Muutokset suunnitelluissa henkilöstömäärissä ja henkilötyövuosissa liittyvät talousarvion edellyttämien henkilöstösäästöjen toteutukseen, jota uuden organisaatiorakenteen käyttöönotto ja uudistalon parannetut prosessit sekä toimintojen keskittämistoimenpiteet tukevat. Akateemisen henkilöstön erikoistumiskoulutukseen panostamista tullaan kuitenkin lisäämään. Suurimmat henkilömäärä- ja henkilötyövuosivähennykset tulevat kohdistumaan hoitohenkilökunnan ja muun henkilökunnan henkilöstöryhmiin. Vuodelle 2015 talousarviossa uuden toimitalon käyttöönottoon varattua lisähenkilöstöresurssia ei enää tarvita vuodelle HUSLAB ei suunnittele vuokratyövoiman käyttöä vuodelle

88 TA2016 Ravioli liikelaitos 8.4 RAVIOLI LIIKELAITOS Visio Visio ja liiketoiminta-ajatus Asiakastamme kuunnellen innovatiivisesti ja tehokkaasti toimien, maukasta ruokaa sekä korkeatasoista ravitsemushoitoa ammattitaidolla hyvinvointisi tueksi Liiketoiminta-ajatus Ravioli on kunnallinen liikelaitos, joka on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota. Ravioli on laadukas tutkittuun tietoon perustuvien ravitsemis- ja ravitsemusohjauspalveluiden tuottaja, joka merkittävästi vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen ja asiakkaiden hyvinvointiin tarjoamalla korkeatasoisia, asiakkaiden tarpeista lähteviä perusruokavalioiden ja erityisruokavalioiden mukaisia aterioita. Erikoissairaanhoidossa Raviolin osaaminen on osa potilaiden korkeatasoista hoitoa. Liikelaitos toimii elintarvikkeiden hankintayksikkönä. Ravioli myy palveluita HUS-kuntayhtymälle, jäsenkunnille, näiden henkilökunnalle sekä sairaala-alueella vieraileville henkilöille Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Potilasateriamäärät vähenevät edelleen ja samanaikaisesti tilakustannusten osuus Raviolin kustannuksista kasvaa. Omistajakunnat pitävät Raviolin palveluiden laatua hyvänä, mutta suhtautuvat kriittisesti hinnankorotuspaineisiin. Raviolin toimintakyvyn ylläpitämiseksi jäsenkuntayhteistyö on välttämätöntä ja siitä hyötyvät sekä HUS että jäsenkunnat. Raviolin kannattavuuden turvaamiseksi on ensiarvoisen tärkeätä, että lounasravintoloiden asiakkaat ovat toimintaan tyytyväisiä ja tällä osa-alueella saadaan korvattua potilasaterioiden vähentyvää myyntiä. HUSLAB keskittää alueellista toimintaansa lokakuun alussa aloittavaan uuteen toimitaloon. Toimitaloon avautuu myös Raviolin lounasravintola. Vuonna 2015 alkanut hävikin pienentämiseen tähtäävä työ niin potilasosastoilla kun lounasravintoloissakin jatkuu edelleen. Projekteissa hyviksi havaittavien käytänteiden hyödyntämistä laajennetaan. Elintarvikekustannusten hallitseminen muuttuvassa tilanteessa on Raviolin painopisteenä vuonna Elintarvikekustannukset Raviolissa kasvoivat vuonna 2015 lähes 10 %, mikä on Raviolin kilpailukykyisen toiminnan kannalta hyvin valitettavaa. Vaikka elintarvikkeiden yksikköhinnat eivät ole merkittävästi kasvaneet, kustannusten nousu johtuu siitä, että potilasasiakkaiden määrä on koko ajan pienentynyt, kun toisaalta lounas- ja kahvila-asiakkaiden määrä on kasvanut. Asiakkaiden ruokailutottumukset ovat myöskin muuttuneet, mm. perunan osuus on koko ajan vähentynyt suomalaisten ruokavaliossa. Cook & chill tuotantotavan käyttö Raviolin ruokatuotannossa laajenee. Tuotantotapaa on testattu ja koekäytetty Ravioli Hyvinkään yksikössä sekä Ravioli Meilahdessa. Meilahden Tornisairaalan käyttöönoton myötä Meilahden alueen ruokapalvelut siirtyvät asteittain keskitettyyn ruoanjakeluun, mikä käytännössä tarkoittaa Raviolin tekemän työmäärän lisääntymistä ja ruoan jakeluun liittyvien tehtävien vähentymistä potilasosastoilla. Uutta ruokapalvelukonseptia on työstetty yhdessä Lastensairaalan henkilöstön kanssa. Uusi toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön uuden Lastensairaalan valmistuttua. 84

89 TA2016 Ravioli liikelaitos Uuden lastensairaalan rakennustöiden käynnistyttyä äidinmaitokeskus ja lasten keittiö siirtyi väliaikaisiin tiloihin Iho- ja Allergiasairaalaan. Ravioli hoitaa Hyks-alueen äidinmaitotoiminnan lisäksi myöskin Hyvinkään sairaalan äidinmaitotoiminnan. Aalto Yliopiston opiskelija mallinsi pro gradu- työnään Raviolin tuotteiden hinnoittelun toimintolaskentaa hyödyntäen. Pilottina käytettiin Ravioli Kirurgista sairaalaa sekä Ravioli Meilahtea. Selvityksen perusteella näyttää, että mm. erityisruokavalioiden hinnoittelu ei vastaa niiden valmistuksesta, jakelusta ja toimittamisesta aiheutuneita kustannuksia. Syksyllä 2015 tehdyssä sairaanhoitopiirien yhteisselvityksessä selvitettiin kaikkien Raviolin toimipisteiden työajanjakautuminen prosesseille toimenkuvien pohjalta tarkasteltuna. Uutta mallia ja muita selvityksiä hyödyntäen Raviolin hinnat tarkistetaan, kuitenkin niin että tehtävät muutoksen ovat HUS- konsernille kustannusneutraaleja. Harppi- hankkeeseen liittyen rakennetaan Raviolin myyntilaskutusliittymä uudelleen. Samassa yhteydessä siirrettävää tietosisältöä muutetaan niin, että taloushallinnon järjestelmästä pystytään jatkossa lähettämään myös Raviolin laskuja sähköisesti. HUS on mukana Hyvinkään kanssa yhteisesti perustetussa Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:ssä. Yhtiö tekee yhteistyötä Raviolin kanssa mm. elintarvikehankinnoissa. Yhtiö käyttää Raviolin kanssa yhteistä tuotannonohjausjärjestelmää, Aromia. Ravioli on tehnyt sopimuksen Espoon kaupungin kanssa Espooseen valmistuvan uuden sairaalan ruokapalveluiden tuottamisesta. Vuoden 2016 syksyllä valmistuu Ravioli Jorvin sairaalan peruskorjaus. Tilojen peruskorjaus on välttämätöntä, jotta Ravioli Jorvi pystyy hoitamaan lisääntyvän potilas- ja henkilöstöruokailuasiakkaiden määrän. Hanke vaatii useiden Raviolin asiantuntijoiden työpanosta. Raviolilla on hyvää jäsenkuntayhteistyötä Raaseporin kaupungin kanssa. Yhteistyössä avoimesti katsotaan miten ateriapalvelut kannattaa kaupungissa järjestää, jotta olemassa olevien toimivien yksiköiden tuotantomahdollisuuden hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Vuoden 2016 alusta kaupungin vuodeosasto sekä päiväkoti siirtyvät Raviolin hoidettaviksi. Yhteistyötä Helsingin kaupungin Palmia- liikelaitoksen kanssa kehitetään samaan suuntaan. Raviolin kliinisen ravitsemusterapian yksikössä työskentelee n. 20 ravitsemusterapeuttia. Kaikki ravitsemusterapeutit ovat olleet suoraan Raviolin toimitusjohtajan alaisuudessa. Asiantuntijapalveluiden koko ajan lisääntyvä kysyntä kasvattaa yksikön kokoa ja edellyttää uudenlaista organisaatiota. Vuoden 2016 talousarvioon esitetään johtavan ravitsemusterapeutin tointa. Ravitsemusterapeuteilla ei ole ollut HUS:ssa minkäänlaista urakehitysmahdollisuutta. Vuoden 2016 budjettiin sisältyy esitys työnvaativuuden arvioinnin kautta rakentaa kaksiportainen palkitsemisjärjestelmä. Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Raviolin tuottavuustavoite on 1,8 %. Hyvän tuottavuuskehityksen jatkamisella sekä kustannusten hallinnan mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannukset kattava hinnoittelu. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten kustannustasonnousu + 0,9 % o Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 0,7 % o Henkilösivukulu-% (pl. varhemaksu) 23,41 % o Varhe-maksun kerroin 1,26 Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Taloussuunnittelukaudella uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa 85

90 TA2016 Ravioli liikelaitos Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. Raviolin kustannustason arvioidaan nousevan 1,7 %, mutta keskimääräinen hinnankorotus on -1 %. Tilavuokrien nousu on yli 2 %. Tilavuokrien osuus Raviolin toimintakuluista on yli 19 %. Palkkakustannuksissa ei Raviolin osalta ole voitu lisätä talousarvion laadinnan lähtökohtana olevaa kustannustason nousua. Lisäksi toiminnan tehostamisesta sekä epämukavan työajankorvausten vähenemisestä odotetaan tulevan euron säästöt. Raviolille asetettu henkilöstökulujen lisäsäästötavoite on edellä mainitun lisäksi euroa eli n. 5,6 henkilötyövuotta. Palveluiden oston budjetista tavoitellaan euron säästöjä ja tarvikeostoissa n euroa. Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi ENN 2015 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 1,1 % 1,8 % 0,0 % 1,8 % Hintatason muutos-% 3,1 % 2,5 % 2,5 % -1,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko ,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. TAVOITE TOIMENPIDE TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) HENKILÖSTÖ- VAIKUTUS (htv) AIKATAULU Volyymihyödyn lisääminen, palveluiden kotiuttaminen Hävikin hallinta osastotilauksisa toiminta Ravioli Tullinpuomin toiminnan vakiinnuttaminen Myynnin kasvu n 900 t , vakiinnutetaan 3 htv 2016 Visualisointi, osastokoulutus Vuorokausipotilaan ruokapalveluiden kustannukset laskevat 2 % v 2016 Hävikin hallinta lounasravintoloissa Laskut sähköisesti Raaka-ainekäytön seuranta ja hukkien karsiminen laatua heikentämättä Harppi- hankeen yhteydessä Aromi- Fusion liittymä rakennetaan niin, että Raviolin laskut voidaan lähettää sähköisesti eteenpäin Meilahden alueen Potilasruokailun cook and chillkokonaisprosessin tuotantotavan ja tehostaminen keskitetyn jakelun ( Ravioli- Desiko- laajentaminen osastohenkilökunta) kampuksella Hävikin pineneminen 2015 selvitykseen nähden 2 %, Vaikutus elintarvikekustannuksiin v 2016 Manuaalipostitusten väheneminen, aikasinonnaisuuden poistaminen helmikuu 2016 Prosessiin käytettävän kokonaistyöajan väheneminen vaikka Raviolin työpanos lisääntyy 3 htv v

91 TA2016 Ravioli liikelaitos Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Asiantuntijapalvelut ,1 % -0,1 % Potilasateriat ,6 % -0,2 % Vauvojen maitovalmisteet ,3 % 0,0 % Henkilöstöateriat ,7 % 5,3 % Opiskelija-ateriat ,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,8 % 0,9 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Asiantuntijapalvelut ,9 % 0,6 % Potilasateriat ,2 % -1,2 % Vauvojen maitovalmisteet ,8 % 0,2 % Henkilöstöateriat ,4 % 1,0 % Opiskelija-ateriat ,2 % 0,0 % Kahviomyynti ,0 % 12,2 % Tilaustarjoilut ,5 % 1,7 % Päiväkotiateriat ,2 % 16,2 % Muut toimintatuotot ,7 % -90,2 % Asiakashyvitys ,7 % -90,2 % KAIKKI YHTEENSÄ ,1 % -0,1 % HUSLABin toimitaloon on avautunut Raviolin kahvila/lounasravintola Tullinpuomi, joka lisää lounasravintola ja kahvilapalveluita. Lisääntyvä yhteistyö Raaseporin kaupungin kanssa sekä Espoon sairaalaan vuoden alusta toimintansa aloittava päivystysosasto lisäävät jäsenkunnille myytävien potilasaterioiden määrää. HYKS- alue budjetoi ostoihin Raviolilta yli 4 % vähemmän, kuin vuoden 2015 ennuste on ja 2,4 % vähemmän kuin vuoden 2014 toteuma. Raviolin hintojen laskun vaikutus on n 1 %. Volyymin vähenemistä arvioidaan HYKS-alueella olevan eniten potilasaterioiden määrissä. Raviolin osastoihin kohdistuvalla hävikkiprojektilla tuetaan osastojen potilasaterioiden ylitilaamisen vähentämistä, joka osaltaan mahdollistaa suunnitellun laskun toteutumisen myös käytännössä. Talous Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Toimintatuotot ,1 % 4,1 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,6 % 4,2 % Toimintakate ,2 % 2,3 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,1 % 33,2 % Vuosikate ,2 % 1,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % 1,0 % Tilikauden tulos ,0 % -123,4 % 87

92 TA2016 Ravioli liikelaitos Muut toimintatuotot Raviolin ulkoisia toimintatuottoja lisää Ravioli Tullinpuomin lounasravintola- kahvila, joka avattiin HUSLABin toimitaloon Yhteistyön lisääminen Raaseporin kaupungin kanssa lisää jäsenkuntayhteistyötä. Espoon kaupungin yhteispäivystys lisää ateriamyyntiä Espoon kaupungille. Espoon sairaalan osalta lisämyynti ajoittuu vuoteen Konsernin sisäiset asiakkaat ovat arvioineet ateriapalveluiden ostojen laskevan vuoden 2015 ennusteesta, myös määrällisesti. Laskua on mm HYKS- sairaanhoitoalueella yli 3 % vuoden 2015 ennusteeseen nähden. Palveluiden osto Ravioli toimittaa potilasateriat pääsääntöisesti perille saakka toimitettuna. Kuljetuspalveluiden osuus Raviolin toimintakuluista on 4 %. Mikäli HUS:n toimintaa on Raviolin omien toimipisteiden kattaman alueen ulkopuolella vastaa Ravioli ravitsemispalveluiden ulkopuolisen toimijan sopimuksista ja kauttalaskutuksesta. Näitä kauttalaskutettavia palveluita on n euroa vuodessa. Poikkeuksen tästä tekee Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy, joka laskuttaa suoraan mm Hyvinkään sairaanhoitoaluetta. Aineet ja tarvikkeet Elintarvikkeet muodostavat Raviolin toimintakuluista n 30 %. Elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet kuluttajille vähittäiskauppojen kiristyneen kilpailun takia. Raviolin ostamien raakaaineiden osalta suuntaus on ollut päinvastainen. Ravioli tehostaa elintarvikkeiden hankintaprosesseja ja pyrkii saamaan entistä enemmän volyymietuja. Itseotossa olevien henkilökunnan lounaiden suhteellinen osuus Raviolin toiminnasta kasvaa jatkuvasti ja osaltaan tuo lisää haastetta elintarviketarpeen arviointiin ja hävikin hallintaan. Investointiosa Tukipalveluyksikön investointisuunnitelma Hanke Investointimeno yhteensä (1 000 euroa) Ravioli Meilahden astianpesukoneen hankinta Jorvin keittiöhankkeen laitteisto josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Tietojärjestelmät, Harppi muutos ja Aromi version vaihto Muut laitehankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Jorvin sairaalan Raviolin keittiön peruskorjaus valmistuu syksyllä 2016 ja vaatii suuret laiteinvestoinnit, joiden kilpailutuksen Ravioli hoitaa yhdessä HUS Logistiikan kanssa. Raviolin tilat rakennetaan HUS-Logistiikalta vapautuviin tiloihin Jorvissa. Tilat sijaitsevat Raviolin nykyisten tilojen välittömässä läheisyydessä. Tilojen peruskorjaus on välttämätön, jotta Ravioli pystyy palvelemaan alueella olevia HUS:n sekä Espoon kaupungin potilaita. Tuotannon ja palveluiden keskittämisellä ja rakentamalla vain yksi keskitetty tuotantokeittiö saavutetaan synergiaetuja. 88

93 TA2016 Ravioli liikelaitos Muissa laitehankinnoissa on pääpaino vaunuhankinnoissa sekä astianpesukoneiden korvaushankinnoissa Kätilöopiston ja Kirurgisen sairaalan keittiöihin. Aromiruokapalveluiden tuotannonohjausjärjestelmän nykyinen versio on 15 vuotta vanha. Uusi versio valmistuu ja otetaan käyttöön vaiheittain vuosina Kokous- ja juhlapalvelutosio otettiin käyttöön Vuonna 2016 version vaihto koskee tuotanto-osiota. Vuodelle 2017 ajoittuu potilasosastoja käytössä oleva tilausosio. Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstöjohtamisen painopisteet Uusien ammattikeittiöiden tuotanto- ja toimintatapojen, pääasiallisesti cook & chill tuotantotavan käyttö Raviolin ruokatuotannossa laajenee. Uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto ja kehittäminen edellyttävät jokaisella organisaatiotasolla osaamisen lisäämistä ja jakamista. Esimiesten osaamiseen panostamalla ja koko henkilöstöä osallistavilla toimenpiteillä pyritään parantamaan työilmapiiriä sekä vähentämään työtapaturmia ja sairauslomia. Toiminnan volyymien muuttuessa on ensiarvoisen tärkeää saada henkilöstöresurssit ja osaaminen oikeisiin toimipisteisiin, sekä pystyä sopeuttamaan henkilöstökapasiteettia palvelutarpeen mukaisesti. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Raviolin henkilökuntaa koulutetaan uusiin ammattikeittiöiden tuotanto- ja toimintatapoihin, panostetaan perehdytykseen ja tiedon jakamiseen jokaisella organisaation tasolla. 89

94 TA2016 Ravioli liikelaitos Esimiesten ammattikeittiötyön osaamiseen panostetaan järjestämällä koulutuksia ja muita yhteisiä tapaamisia. Koko Raviolin henkilöstö osallistetaan oman työn ja työyhteisön kehittämiseen. Ravioli osallistuu Työterveyslaitoksen koordinoimaan sopuisa työyhteisötutkimus- ja kehittämishankkeeseen ajalla Hankkeessa tavoitellaan epäasiallisen kohtelun nollatoleranssia työpaikalla. Työn tehokkuutta seurataan yksiköittäin. Yksiköiden päälliköt ovat taloudellisessa ja toiminnallisessa vastuussa. Heikoimmin pärjäävien yksiköiden esimiehiä tuetaan ja tarvittaessa toimintoja uudelleen organisoidaan. Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Henkilöstömäärän muutokset johtuvat henkilöstön rakennesuunnitelmassa esitetyistä muutoksista. Toisaalta toimintojen tehostamisen odotetaan tuovan henkilöstösäästöjä. Talousarviossa on arvioitu varhaiseläkemaksujen olevan euroa. Toiminnan tehostamisesta sekä epämukavan työajankorvausten vähenemisen odotetaan tuovan euron säästöt. Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,9 % 0,9 % Erityistyöntekijät ,0 % 20,0 % YHTEENSÄ ,9 % 1,9 % Henkilötyövuodet TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,5 % -0,2 % Erityistyöntekijät ,3 % 13,6 % YHTEENSÄ ,1 % 0,4 % Vuokratyövoiman käyttö Raviolissa kasvoi vuonna 2015 osittain uusien jaksotyömääräysten myötä. Tilanteen odotetaan hieman tasaantuvan. Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina ENN 2015 (HTV) ENN 2015 (euroa) TAE 2016 (HTV) TAE 2016 (euroa) ENN 2015 (euroa) ENN 2015 (HTV) Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 3, ,1 % 4233,3 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 3, ,1 % 4233,3 % 90

95 8.5 HUS-DESIKO LIIKELAITOS Visio Visio ja liiketoiminta-ajatus TA2016 HUS-Desiko liikelaitos HUS-Desikon visiona on terveyden edistäminen turvallisessa hoitoympäristössä kestävästi osana potilaan hoitoprosessia. HUS-Desiko liikelaitos on osaava ja korkeatasoinen palveluyksikkö, joka tuottaa asiakaslähtöistä, laadukasta, oikea-aikaista ja turvallista sairaalahuolto- ja laitoshygieniapalveluita yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palvelut ovat kilpailukykyisiä ja palvelutuotanto on alan laadukkain, asiantuntevin ja tehokkain. HUS-Desikon palveluyksiköt ja -alueet tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Liiketoiminta-ajatus HUS-Desiko liikelaitos on erikoistunut tuottamaan tuloksellisesti ja asiakaslähtöisesti korkean hygieniatason takaavia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon tilojen puhtaanapito- ja ruokahuoltoa avustavia ja muita laitoshygieniapalveluja. Lisäksi tarjotaan potilashuoneiden tarvikkeiden täyttöpalveluja, sairaalasänkyjen vuokraus- ja huolto-, laitoshuollon hoitologistiikka- ja potilasvaatteiden tilauspalveluita. Liikelaitos osallistuu infektioiden torjuntatyöhön vaikuttavasti yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa edistäen hoidon sujuvuutta ja potilasturvallisuutta. HUS-Desiko liikelaitos osallistuu HUS-kuntayhtymän ja jäsenkuntien saneeraus- ja rakennushankkeiden tilojen ja kalusteiden suunnitteluun ja hankintaan. Lisäksi annetaan lausuntoja tilojen toimivuudesta, puhtaanapidosta, huoltohuoneiden välineistön huoltolaitteista ja hygieenisyydestä puhtaanapidon näkökulmasta. HUS-Desiko liikelaitoksen asiakkaita ovat HUS:n tulosalueiden, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden lisäksi HUS-konsernin jäsenkuntien sairaanhoidolliset yksiköt ja muut ulkoiset asiakkaat. Yhteistyö ervan kuntien ja muiden sairaanhoitopiirien kanssa on suunnitelmallista. Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Liikelaitoksen palveluiden tuotantotoiminnassa, työmenetelmien valinnassa ja infektioiden torjuntatyössä otetaan huomioon erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Potilaiden hoitoympäristön turvallisuus ja työntekijöiden työturvallisuuden ylläpitäminen ja riskienhallinta on osa päivittäistä työtä. Moniresistenttien mikrobien yleistymisen ehkäisemiseen osallistutaan riittävillä ja ammattitaitoisella laitoshygieniapalveluilla. Vaativaan infektioiden torjuntatyöhön ja erityistason desinfektiotehtäviin osallistutaan osaavan infektiotorjuntatiimin tuottamin erityispalveluin. Puhtausalan toiminta on laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Sairaalahuolto- ja laitoshygieniapalveluiden tuottamista Lohjan, Porvoon, Hyvinkään ja Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueille jatketaan tarjoten palveluita ao. alueiden lähiympäristöön jäsenkunnille. Espoon ja Jorvin sairaalan laitoshuoltopalveluiden tuottaminen aloitetaan suunnitellusti talousarviokaudella yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa. Laitoshuoltopalveluiden tuottamisesta Hyvinkään Sairaalanmäen ja Raaseporin Västran sairaalan alueelle tuleviin yksiköihin on vielä valmisteilla. 91

96 TA2016 HUS-Desiko liikelaitos HUS-Desiko jatkaa liikelaitoksen strategisen linjauksen mukaisesti laitoshuollon alihankintapalveluiden hankkimista harkitusti etäkohteisiin ja muihin kohteisiin, joihin ei ollut tarkoituksenmukaista itse tuottaa palveluita. Sairaalasänkyjen vuokraus- ja huoltopalvelu tuotetaan aluksi Meilahden tornisairaalaan. Saatujen kokemusten perusteella palvelun laajentamissuunnittelua jatketaan tulevan Lasten ja Espoon sairaalan yhteyteen. Raviolin kanssa yhteistyössä tuotetaan osastoille Cook & Chill palvelua ja osallistutaan ruokahävikin vähentämishankkeeseen. Uudenmaan sairaalapesulan kanssa pesulatilaus ja tekstiilihuoltopalvelua jatketaan. Toiminnan keskeiset muutokset, joiden tavoitteena on minimoida kustannuksia pitkällä tähtäyksellä. Jorvin päivystyslisärakennuksen käyttöönotto ja asiakkaan kanssa yhdessä suunnitellut työnjaon muutokset (laitoshuollon hoitologistikko- ja uusien tilojen puhtaanapitopalvelut) lisäävät asiakaslaskutusta ja vastaavasti oman tuotannon kuluja noin euroa. Henkilötyövuosien määrä kasvaa 18 henkilötyövuodella. Meilahden tornisairaalan toinen toimintavuosi lisää toimintakuluja ja -tuottoja noin euroa sekä henkilötyövuosia noin 9 kappaleella. Työjaon muutoksena potilashuoneiden täyttöpalvelu lisää toimintakuluja ja tuottoja noin euroa. Espoon sairaalan käyttöönotto lisää henkilötyövuosia noin 10 kappaleella sekä toimintakuluja ja tuottoja kaikki lisäpalvelut huomioiden noin eurolla. Toiminnan alku ajoittuu syyskuuhun HUSLAB rakennuksen käyttöönotto ja siivottavan pinta-alan kasvu lisää henkilötyövuosia nettona käytöstä poistuneet rakennukset huomioiden noin viidellä sekä toimintakuluja ja -tuottoja kaikki lisäpalvelut huomioiden noin euroa Vuonna 2015 käyttöön otettu sairaalasänkyjen huolto- ja puhdistus palvelukonsepti lisää toimintakuluja ja tuottoja noin euroa. Sairaalasänkyjen vuokraus Espoon sairaalalle lisää toimintatuottoja euroa ja toimintakuluja euroa. Välinehuollon siirtyminen ATeKiin vähentää toimintatuottoja vuoden 2015 talousarviosta euroa ja toimintakuluja ja poistoja yhteensä noin euroa sekä henkilötyövuosia noin 381. Sairaalahuolto- ja laitoshygieniapalveluilla huolehditaan työturvallisuuslain turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä. Puhtaanapito suoritetaan siten, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijöiden ja potilaiden turvallisuudelle ja terveydelle. Puhtaanapidon tavoitteena on ylläpitää jatkuva tarkoituksenmukainen pintahygieniataso nykyisissä ja uudenlaisissa ja tietotekniikkaa hyödyntävissä potilashuoneissa ja toimenpidetiloissa. Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Tukipalveluyksiköille on erikseen ilmoitettu tarkastelussa käytettävä tuottavuustavoite. Hyvän tuottavuuskehityksen jatkamisella sekä kustannusten hallinnan mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannukset kattava hinnoittelu. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten kustannustasonnousu +0,9 % o Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 0,7 % o Henkilösivukulu-% (pl. varhemaksu) 23,41 % o Varhe-maksun kerroin 1,26 Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na 92

97 TA2016 HUS-Desiko liikelaitos Taloussuunnittelukaudella uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. HUS-Desikon menoerät suhteessa vuoden 2015 talousarvioon Henkilöstökulut -21,5 % Palveluiden ostot yhteensä -22,4 % Tarvikehankinnat yhteensä -43,0 % Muut toimintakulut yhteensä -65,6 % Poistot -44,6 % Peruspääoman korot laskevat 74,4 % johtuen peruspääoman pienentymisestä (välinehuollon siirtyminen ATeKiin) Kokonaisuutena HUS-Desikon toimintakulut vähenevät vuoden 2015 ennusteesta 25,0 % ja vuoden 2015 talousarviosta 23,8 %. Poistot pienevät vuoden 2015 ennusteesta 33,9 % ja vuoden 2015 talousarviosta 44,6 %. Toimintatuotot vähenevät vuoden 2015 ennusteesta 25,3 % ja vuoden 2015 talousarviosta 24,0 %. Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 0,5 % 1,7 % 1,0 % 1,5 % -0,2% yks. 0,5 % yks. Hintatason muutos-% -0,3 % -0,7 % -0,4 % -0,7 % 0 % yks. 0,3% yks. Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 % 0,0 % Peruspääoman korko ,4 % -74,4 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi TAVOITE Laitoshuollon palvelutuotannon tehostuminen Jäsenkuntayhteistyön lisääminen Henkilöstökulujen vähennys Henkilöstöjohtamisen keskittäminen (resurssointi ja ohjaus), työn tuottavuuden kehittäminen TOIMENPIDE Tuotanoto kasvaa suhteessa resursseihin 1,5 % enemmän Hankitaan 1-2 uutta jäsenkuntasiakasta Nuorisotakuun hyödyntäminen ja henkilöstön palkattomat lomat Toiminnallisen organisaation madaltaminen, henkilöstörakenteen arvioinnit toiminnan muutuessa, työvuorosuunnittelun kehittäminen TAVOITELTU HYÖTY (1 000 EURO TAI PROSESSIT) HENKILÖSTÖ- VAIKUTUS (htv) Yhteensä AIKATAULU 93

98 TA2016 HUS-Desiko liikelaitos Palvelutavoitteet Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Sairaalaosastojen ja toimitilojen puhtaanapitopalvelut ,8 % -0,1 % Potilasruokahuoltoa avustavat palvelut ,5 % 30,9 % Sairaalasänkyjen huolto ja puhdistus ,1 % 259,1 % Vuodehuolto osastoilla ,0 % 0,0 % Täyttöpalvelu ja erikseen tilattavat työt ,5 % 47,7 % Laitoshuollon sopimuspalvelut yht ,7 % 412,9 % KAIKKI YHTEENSÄ ,5 % 338,9 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Sairaalaosastojen ja toimitilojen puhtaanapitopalvelut ,8 % 0,8 % Potilasruokahuoltoa avustavat palvelut ,3 % 8,5 % Sairaalasänkyjen huolto ja puhdistus ,1 % 145,5 % Vuodehuolto osastoilla ,0 % 0,0 % Täyttöpalvelu ja erikseen tilattavat työt ,3 % -57,7 % Laitoshuollon sopimuspalvelut yht ,3 % -6,4 % KAIKKI YHTEENSÄ ,3 % 3,7 % Vuoden 2016 talousarvio perustuu vuoden 2015 palvelutoteumiin ja kuluvan vuoden aikana tehtyihin lisämyyntisopimuksiin sekä toiminnallisiin muutoksiin. HUS-Desikon laitoshuollon palvelukuvauksia ja tuotteistusta on edelleen selkiytetty. Vuodehuolto osastoilla on eriytetty puhtaanapidon palvelupaketeista ja asiakasta laskutetaan jatkossa vuodepaikkojen määrän sijaan toteutuneen palvelun mukaan. Talous Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Muutos % TAE16/ TP14 Toimintatuotot ,3 % -24,0 % -22,7 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintakulut ,8 % -23,8 % -22,6 % Toimintakate ,2 % -47,8 % -26,7 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,4 % -70,8 % -72,2 % Vuosikate ,1 % -44,6 % -16,5 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % -44,6 % -13,5 % Tilikauden tulos ,0 % -475,6 % -100,0 % Alla olevassa taulukossa on esitetty pro forma tuloslaskelma, jossa HUS-Desikon tuloksen muodostuminen esitetään ilman välinehuoltoa. Tuloslaskelmassa on arvioitu välinehuollon siirron vaikutusta suhteessa vuoden 2016 ja 2015 talousarvioihin. Välinehuollon siirtyminen vähentää HUS-Desikon toimintakuluja ja poistoja noin 18,75 milj. euroa, peruspääoman korkokuluja noin euroa ja toimintatuottoja 19,48 milj. euroa vuoden 2015 talousarviosta. Vertailukelpoisin luvuin laitoshuollon toimintakulut kasvavat 3,4 % vuoden 2015 talousarviosta ja toimintatuotot 4,9 %. Tilikauden tulostavoite nousee eurolla. 94

99 TA2016 HUS-Desiko liikelaitos Myyntitulot Laitoshuollon myyntitulot kasvavat toiminnallisten muutosten seurauksena vuonna Suurimman lisäyksen HUS:n sisäiseen myyntiin noin euroa tekee Jorvin sairaalan lisärakennusten käyttöönottaminen. Meilahden tornisairaalan käyttöönoton toinen vuosi lisää toimintatuottoja noin euroa. HUSLAB rakennuksen käyttöönotto ja siivottavan pintaalan kasvu lisää tuottoja kaikki lisäpalvelut huomioiden noin euroa. Lisäksi laitoshuollon Espoon kaupungin sairaalan käyttöönotto syksyllä 2016 lisää laitoshuollon HUS:n ulkoisia myyntituloja noin eurolla. Muut toimintatuotot Tukia ja avustuksia saadaan euron edestä nuorisotakuulla ja sosiaalisella työllistämisellä. Palveluiden osto Palveluiden ostoissa painopisteenä ovat laitoshuollon alihankintapalvelut, joihin budjetoidaan noin euroa lisää. Kokonaisuutena palveluostot laskevat 22,5 % vuoden 2015 talousarviosta johtuen välinehuollon siirrosta ATeK:iin. Aineet ja tarvikkeet Tarvikehankinnoissa laitoshuollon konekantaa uudistetaan maltillisesti tavoitteena parantaa työn tuottavuutta. Laite- ja konekantaa pyritään myös yhdenmukaistamaan mahdollisuuksien mukaan. Kokonaisuutena tarvikehankinnat laskevat 43,0 % vuoden 2015 talousarviosta johtuen välinehuollon siirrosta ATeK:iin. Investointiosa Vuosien investointisuunnitelma sisältää palvelutuotannon kannalta tärkeitä laiteinvestointeja sekä toiminnallisia muutoksia tukevia hankintoja, kuten Espoon ja Jorvin sairaalan lisärakennusten käyttöönottaminen ja sairaalasänkyjen ja paikannusjärjestelmän hankinnat. Sairaalahuollon ja laitoshygieniatuotannon toiminnanohjausta, työn- ja tehtävien jakoa helpottavia järjestelmiä otetaan käyttöön. 95

100 Tukipalveluyksikön investointisuunnitelma Hanke (1 000 euroa) TA2016 HUS-Desiko liikelaitos Vuosien investointisuunnitelma, euroa Rahoitusosa Investointimeno yhteensä ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Yhdistelmäkoneet 2-3 kpl Apuvälineiden sairaalapesukone Sairaalasängyt ja patjat Uusien kohteiden laitoshuollon tarvikehankinnat, Espoo Uusien kohteiden laitoshuollon tarvikehankinnat, HUSLAB Uusien kohteiden laitoshuollon tarvikehankinnat, LNS Sairaalamäen laitoshuollon ensikalustus Sairaalasänkyjen paikannus Meilahden sairaala, Lasten sairaala ja mobiilitoimminnot laitoshuollossa Muut laitoshuollon investoinnit Välinehuolto yhteensä INVESTOINNIT YHTEENSÄ Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma HUS-Desikon välinehuoltopalvelut siirtyivät osaksi HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksikköä (ATeK) lähtien. HUS-Desiko liikelaitos jatkaa laadukkaiden puhtaanapito- ja potilashoitoa tukevien palvelujen sekä välinehuoltoon liittyvien asiantuntijapalveluiden tuottajana. Muutoksesta johtuen HUS-Desikon toimintaa kehitetään ja 96

101 TA2016 HUS-Desiko liikelaitos organisoidaan uudelleen HUS:n strategian mukaisesti. Toiminnallinen organisaatio perustuu prosesseihin, joiden tavoitteena ovat toiminnan asiakaslähtöisyys, selkeys ja tarkoituksenmukaisuus sekä palvelujen tasalaatuisuus ja esimiesten asiakaspalvelun ja henkilöstöasioiden johtamisen kehittäminen. Toiminnallinen organisaatiomuutos edellyttää henkilöstöjohtamisessa uusien keinojen käyttöönottamista palvelutuotannon ja puhtaana pidettävän neliömäärän kasvaessa. Esimiestyön osaamisen ja johtamisen vastuu korostuu organisaation tasojen vähentyessä. Henkilöstöpolitiikan toteuttamisesta vastaavat lähiesimiehet ja henkilöstöpäällikkö suorassa esimies-alaissuhteessa. Tavoitteena on henkilöstöasioiden päätöksenteon ketjun nopeuttaminen, huolehtia kokonaisvaltaisesti hr-resursoinnista, lähijohtamisen laadusta ja hrprosessien sujuvuudesta. Henkilöstökulujen osuus on n. 86 % kaikista toimintakuluista, joten suoralla ohjauksella pyritään yhdenmukaisiin parhaisiin käytäntöihin ja toiminnan tuottavuustavoitteen mukaisiin tehostamisiin. Tärkeimmät esimiestyön tavoitteet liittyvät lähijohtamisen asiaosaamisen (työlainsäädäntö ja sopimukset), kannustavien ja dialogisten esimiestyön keinojen hyödyntämiseen työnantajan houkuttelevuutta lisäävänä tekijänä sekä esimiesten talousosaamisen kehittämiseen. Henkilöstömäärä kasvaa toiminnallisista muutoksista johtuen (ks. kohta 3.1). HUS-Desikon vastaanottaman Espoon kaupungin sairaalan laitoshuoltajien liikkeenluovutuksen myötä, Jorvin sairaalan lisärakennuksen ja HUS-Laboratorion avautumisen tarvitsemien laitoshuoltopalvelujen myötä noin 80 vakanssia. Htv:t on sopeutettu talousarvion raamiin. Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,0 % -23,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,0 % -23,0 % Henkilötyövuodet TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,2 % -22,2 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,2 % -22,2 % HUS-Desiko tekee yhteistyötä PosiVire Oy:n kanssa. Tavoitteena on tarjota 10 työpaikkaa. Välinehuoltajien määrän vähennys on 381 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet lisääntyvät laitoshuollossa tehostamistoimenpiteiden jälkeen 23 kappaleella. Lisäykset kohdistuvat toiminnallisiin muutoksiin. Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina ENN 2015 (HTV) ENN 2015 (euroa) TAE 2016 (HTV) TAE 2016 (euroa) ENN 2015 (euroa) ENN 2015 (HTV) Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 1, , ,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 1, , ,0 % 0,0 % 97

102 8.6 HUS-LOGISTIIKKA LIIKELAITOS Visio Visio ja liiketoiminta-ajatus Oikeat palvelut parhaat ratkaisut TA2016 HUS-Logistiikka liikelaitos HUS-Logistiikka on terveydenhuollon tuloksellisin hankinta-, logistiikka- ja sairaankuljetuspalvelujen tuottaja ja toimialan suunnannäyttäjä. Liiketoiminta-ajatus HUS-Logistiikan tehokkaat ja asiakassopimuksin määritellyt hankinta-, logistiikka- ja sairaankuljetuspalvelut mahdollistavat asiakkaiden päätoiminnon asiakaskeskeisen suorittamisen. Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Tammikuussa HUS:ssa toteutetaan talouden-, logistiikan ja henkilöstöhallinnon toiminnanohjausjärjestelmän päivitys (Harppi hanke). Harppi hanke on sitonut paljon henkilöstöä jo vuonna 2015 ja käyttöönotto ja sen jälkeinen kehitystyö vie vielä henkilöpanosta muulta toiminnalta. Vuonna 2016 kuntayhteistyö tulee lisääntymään merkittävästi. Vantaan kaupungin tarvikelogistiikka siirtyy liikkeenluovutuksena HUS-Logistiikan hoidettavaksi. Lisäksi tarvikelogistiikan asiakkaiksi tulevat Espoon kaupungin sairaala, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Kymenlaakson sairaanhoito - ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea. Keskusteluja hankinta- ja logistiikkayhteistyöstä on käyty myös Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa. Keskeiset budjettioletukset Yleinen palkankorotuksista johtuva henkilöstökustannusten nousu on +0,9 %. Liikelaitoksen tuottavuustavoite on 6,0 %. Prosentuaalinen tuottavuustavoite suoritteissa saavutetaan tuottamalla HUS:n ja jäsenkuntien kasvava myynti ilman merkittävää henkilöstölisäystä. Johtuen toiminnanohjausjärjestelmän päivityksestä (Harppi hanke) HUS-Tietohallinnon veloitukset kasvavat 0,4 milj. euroa (30%). Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 2,0 % 4,0 % 11,0 % 6,0 % Hintatason muutos-% -1,9 % -3,6 % -3,6 % -0,6 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko ,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 98

103 TA2016 HUS-Logistiikka liikelaitos Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi TAVOITE Tiivis yhteistyö HUS:n jäsenkuntien ja erva -alueiden kanssa Tuottavuuden parantuminen +6% Sairaankuljetusten tehostaminen Logistiikkakeskus nostaa logistiikan tehokkuutta ja tuottavuutta. TAVOITELTU HYÖTY HENKILÖSTÖ- TOIMENPIDE (1 000 EUROA TAI VAIKUTUS AIKATAULU PROSESSIT) (htv) Palvelujen lisääntyvä myynti 4 milj. euroa +6 htv 2016 Tuotetaan kasvavat volyymit ilman merkittäviä henkilöstölisäyksiä Yhdistettyjen kuljetusten määrä Henkilökunnan vähentäminen Tuottavuuden kasvun toteutuminen 2016 Yhdistely % , Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä Palveluiden laskutus euroa Tulosalueiden toimintatuotot TOT TA ENN TAE TAE2016 / TOT2014 TAE2016 / TA2015 Sairaanhoitoalueet yhteensä ,3% 9,2% HYKS-sairaanhoitoalue ,3% 9,2% Hyvinkään sairaanhoitoalue ,5% 8,4% Lohjan sairaanhoitoalue ,7% 14,5% Länsi-Uudenmaan sha ,5% 4,0% Porvoon sairaanhoitoalue ,8% 4,7% Tukipalveluyksiköt ,0% -1,1% HUS-Kuvantaminen ,6% 11,8% HUSLAB ,7% -2,0% HUS-Desiko ,2% -62,8% Ravioli ,7% -2,4% Muut yksiköt ,2% 4,4% Kuntayhtymä yhteensä ,6% 7,0% Muut asiakkaat ,1% 25,4% Palveluiden laskutus yhteensä ,0% 8,6% 99

104 TA2016 HUS-Logistiikka liikelaitos Talous Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Investointiosa Tukipalveluyksikön investointisuunnitelma Vuosien investointisuunnitelma, euroa Hanke (1000 euroa) Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Tietojärjestelmäpäivitys (Kaiku) Keräilytrukit logistiikakeskukseen Invataksi sairaankuljetusautoa/vuosi Vetotrukkeja INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosa Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Toimintatuotot ,7 % 8,6 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,6 % 8,4 % Toimintakate ,9 % 82,4 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,5 % 22,3 % Vuosikate ,1 % 120,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % 120,1 % Tilikauden tulos ,0 % -88,6 % RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA2015 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 413 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat

105 TA2016 HUS-Logistiikka liikelaitos Organisaatio ja henkilöstö Hyvä työilmapiiri vaikuttaa henkilöstön työmotivaatioon, työtyytyväisyyteen ja työn tuloksiin. Johtaminen ja esimiehen aito kiinnostus ja tuki ovat työhyvinvointitoiminnan lähtökohtia. HUS-Logistiikassa arvostetaan toisistaan huolehtimista ja tuen antamista työtovereille. Lisäksi jokainen työntekijä myötävaikuttaa hyvän työilmapiirin ylläpitämiseen ja ottaa itse vastuuta omasta työ- ja toimintakyvystään. Tavoitteena on parantaa työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista sekä hyödyntää henkilöstön olemassa olevaa osaamista ja henkilöstövoimavaroja mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti. Työhyvinvoinnin edistäminen on HUS-Logistiikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä, jossa HUS:n työterveyshuollolla on tärkeä tukirooli. Työterveyshuollon avustuksella jatketaan henkilökunnan vapaaehtoisia terveystarkastuksia, joiden tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä työhön liittyvien oireiden ja sairauksien ehkäiseminen. Terveystarkastuksella pyritään myös vaikuttamaan toimivan työyhteisön sekä terveellisen ja turvallisen työympäristön kehittämiseen. Riittävät henkilöstöresurssit ja resurssien oikea sekä tarkoituksenmukainen kohdentaminen ovat tuloksellisen toiminnan kannalta välttämättömiä. Henkilöstöresurssien onnistunut suunnittelu ja kohdentaminen varmistavat sen, että henkilöstön määrä on oikeassa suhteessa työn määrään. HUS-Logistiikan palveluksessa työskentelee henkilöstöä, joka taustaltaan edustaa eri kansallisuuksia. Henkilöstön monimuotoisuus on potentiaalinen voimavara, jota pyritään hyödyntämään työntekijän, työyhteisön, organisaation, asiakkaiden ja yhteiskunnan eduksi. HUS-Logistiikassa arvostetaan erilaisuutta ja jokaisella on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö on HUS-Logistiikan kriittinen menestystekijä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa esimies ja työntekijä sovittavat yhteen työyhteisön osaamistarpeet ja työntekijän henkilökohtaiset kehittymistoiveet. Vantaan kaupungin liikkeenluovutuksen ja uusien erva -asiakkuuksien vuoksi tarvitaan lisäresursseja. Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Hoitohenkilökunta ,5 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,8 % 2,6 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,7 % 2,3 % Henkilötyövuodet TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Hoitohenkilökunta ,8 % 7,6 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,8 % 1,3 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,2 % 2,1 % 101

106 8.7 HUS-SERVIS LIIKELAITOS Visio Visio ja liiketoiminta-ajatus Suomen paras kunnallinen liikelaitos. Liiketoiminta-ajatus TA2016 HUS-Servis liikelaitos HUS-Servis auttaa asiakasorganisaatioita onnistumaan perustehtävässään kilpailukykyisillä asiointi-, henkilöstö-, talous- ja tekstinkäsittelypalveluilla. HUS-Servis tuottaa asiakkailleen hyötyä ja hyvän palvelukokemuksen. Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Vuonna 2016 HUS-Servisin olennaisimmat oman toiminnan ja työnjaon muutokset (yht. noin 3 milj.) ovat: HUS-Tietohallinnon järjestelmäveloitusten kasvu ( euroa) sisältäen Harppi-hankkeen nopeutetun aikataulun aiheuttaman kustannuspaineen kehityskuluihin sekä poistoihin Meilahden luentosalit HUS-Servisin hallinnoitaviksi ( euroa) Lohjan ja Peijaksen yhteispäivystyksen sekä Tammisaaren päivystyksen vaikutus tekstinkäsittely-, potilaskuljetus- sekä potilas- ja kuntalaskutuspalveluihin ( euroa) Potilasasiakirjojen lainausten väheneminen vähentää HUS-Servisin palvelulaskutusta ( euroa) Seure-yhteistyön vaikutus vähentää HUS-Servisin palvelulaskutusta ( euroa) Itsepalveluilmoittautuminen potilastoimistoissa vähentää HUS-Servisin palvelulaskutusta ( euroa) Toiminnallisten muutosten lisäksi HUS-Servisiin kohdistettiin liikelaitoskohtainen lisäsopeuttamistavoite -2,4 %, mikä leikkaa alkuperäisen talousarvioennusteen palvelulaskutusta noin 1,3 milj. euroa. Asiointipalvelut tulee olemaan jatkossakin volyymiltaan suurin palvelualue HUS-Servisissä. Vuonna 2016 asiointipalveluiden palvelulaskutuksen odotetaan nousevan ensimmäisen kerran yli 19 milj. euron. Suurin yksittäinen tekijä asiointipalveluiden palvelulaskutuksessa on Meilahden luentosalien hallinnoinnin siirtyminen HUS-Servisin palveluksi ja tämän muutoksen vaikutus on noin 1,2 milj. euroa. Asiointipalveluissa uusien toiminnallisten muutosten ohella odotetaan saavutettavan merkittäviä kustannussäästöjä sairaanhoitoalueille sähköisen potilasarkistotoiminnan laajentumisen myötä. Laajeneminen edellyttää sähköisten arkistointiratkaisujen (XDS) käyttöönottoa sekä sairaalakohtaisten arkistojen keskittämistä useamman sairaalan yhteiseen palvelupisteeseen. Näiden muutosten jälkeen potilasarkistotoimintaa voidaan tehostaa merkittävästi tulevien vuosien aikana toimintamalleja yhdenmukaistamalla. HUS-Servisin toiseksi suurimman palvelualueen digitaalisen tekstinkäsittelyn palvelulaskutuksen odotetaan pysyvän noin 15 milj. euron tasolla vuonna Vuoden 2016 painopistealueena tekstinkäsittelyssä tulee olemaan vuonna 2016 puheentunnistuksen käyttöönotto rajatuilla erikoisaloilla tekstinkäsittelijöille Apotin ratkaisut huomioiden. Tavoitteena on lähivuosina siirtyä perinteisestä sanelupurusta taustapuheentunnistukseen, 102

107 TA2016 HUS-Servis liikelaitos jossa tekstinkäsittelijä korjaa puheentunnistusjärjestelmän tuottaman sanelun sisällön. Sen lisäksi viedään eteenpäin lean-kehitysprojekteja, jotka kohdistuvat kiire- ja pikasaneluprosessin kehittämiseen, asiakaspalvelun tehostamiseen sekä viestintäprosessien organisointiin. Syksyn 2015 aikana tekstinkäsittelyssä tehostetaan toiminnanohjausta ja resurssitehokkuutta mm. uusilla toiminnanohjaus- ja jonohallintamenetelmillä ja tätä kehitystyötä tullaan jatkamaan myös vuonna Talous- ja henkilöstöpalvelut ovat mukana Oracle Fusion-toiminnanohjaushankkeessa myös vuonna Harppi-investointihanke päätetään joulukuussa ja käyttöönotto tapahtuu tammikuussa Toiminnanohjausjärjestelmän testaus- ja määrittelyvaiheiden haasteiden vuoksi tammikuun käyttöönotto tapahtuu vain sovelletuin osin. Oracle Fusion-järjestelmän kehitystyö jatkuu siis aktiivisesti vuonna Oracle Fusion ja palkanlaskentajärjestelmän uudistushankkeen kustannusvaikutus HUS-Servisin henkilöstökustannuksiin on noin euroa vuonna 2016 ja tämän lisäksi järjestelmäveloitukset kasvavat noin euroa kiristetyn investointiaikataulun vuoksi. Kuntayhtymän toiminnankehittämishankkeella tehostetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti logistiikan, talouden ja henkilöstöjohtamisen sekä käyttövaltuuksien hallinnan pitkiä prosesseja ja toimintoja. Työntekijöille näkyvimpiä muutoksia ovat henkilöstöhallinnon sähköisen asioinnin lisääntyminen sekä HUS Plussan käytettävyyden parantuminen muun muassa palvelussuhdeasioiden ja matkalaskujen hoitamisessa. Hanke mahdollistaa ostotilausten ja laskujen käsittelyn uudistamisen automatisoimalla tilaus- ja maksuprosesseja. Lisäksi hanke mahdollistaa entistä parempia toiminnan ohjaamisen ja johtamisen käytäntöjä. Hanke aiheuttaa HUS-Servisille huomattavaa lisätyötä mm. suunnittelun, määrittelyn, testauksen ja koulutuksen osalta. Lisäksi uusien toimintaprosessien tukeminen vaati palveluprosessien kehittämistä. Samanaikaisesti haasteena on häiriöttömän palvelutuotannon varmistaminen. HUS-Servis joutuu rahoittamaan syntyneet lisäkustannukset tuottavuutta parantamalla ja tämän vuoksi ERP-projekti on keskeisin muuttuja ja riskitekijä vuoden 2016 tuloksessa. Projektilla on kuitenkin pitkällä aikavälillä merkittävä vaikutus HUS-Servisin kykyyn tehostaa toimintaansa erityisesti henkilöstö- ja talouspalveluiden osalta. Jatkuvan kehittämisen kyvykkyyttä parannetaan ottamalla Lean-kehittämismenetelmiä käyttöön. Eri palvelualueilla toteutetaan kaizen-kehittämispäiviä, jolloin Lean-osaaminen laajenee ja yhä useampi pääsee osallistumaan kehittämiseen. Henkilöstön tieto-taito pyritään valjastamaan kaikkien hyödyksi. Tavoitteena on luoda HUS-Servisiin päivittäisjohtamisen käytännöt, jotka tukevat jatkuvaa kehittämistä hukan ja turhan tekemisen poistamiseksi. Kaizenin ja Leanin keinoin tartutaan niihin haasteisiin, joita päivittäisessä toiminnassa joka tapauksessa tulee ratkaistavaksi. Haasteet voivat olla yksittäisen tiimin kohtaamasta pienestä ongelmasta jonkin avainprosessin kokonaisvaltaiseen tehostamiseen. Leankehittämistä tehdään yli organisaatiorajojen niin HUS-Servisissä kuin HUS-tasolla. Keskeiset budjettioletukset HUS-Servisin tuottavuustavoite vuodelle ,5 %. HUS-Servisin yleinen kustannustason muutos on 1,9 %. Tämän lisäksi kustannuksia nostaa tietohallinnon toiminnallinen muutos, jonka vaikutus kustannustasoon on +2,5 %. Edellisen tilikauden ylijäämän vaikutus hintatasoon on noin -2,3 %. Edellä mainituista tekijöistä johtuen HUS-Servisin palveluiden keskimääräinen hintataso nousee +0,6 %. Suurin yksittäinen tekijä Servisin volyymi- ja hintatason muutoksissa on tietohallinnon kustannusten nousu n. 1,9 miljoonaa. Tietohallinnon kustannuksia kasvattaa Harppihankkeen käyttöönotto ja nopeutettu käyttöönottoaikataulu. Väestörakenteen muutoksen ennakoidaan lisäävän kysyntää 0,41 %. Muutosblokkien vaikutus tuottoihin on noin 1,4 milj. euroa (Tietohallinnon muutosblokki huomioiden noin 3,3 milj. euroa). 103

108 TA2016 HUS-Servis liikelaitos HUS-Servisin tulostavoite vuodelle 2016 on nolla. Ennusteen 08/2015 volyymin tasapainotus TA2016-tasolle on -2,4 %. Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi 104

109 TA2016 HUS-Servis liikelaitos Palvelutavoitteet HUS-Servisin talousarvion 2016 palvelulaskutus on yhteensä noin 56,5 milj. euroa. Suurimpia muutostekijöistä Servisin palvelulaskutuksessa vuodelle 2016 tulee olemaan 1,9 milj. tietohallinnonveloitusten kasvu, mikä heijastuu talous- ja henkilöstöpalveluiden laskutushintoihin ja näkyy näin myös palvelulaskutuksen nousuna. Toiminnallisista muutoksista suurimpia ovat Meilahden luentosalien hallinnoinnin siirtyminen asiointipalveluiden toiminnaksi, minkä vaikutus tulee olemaan noin 1,2 milj. euroa. Vastaavasti potilasarkistotoiminnan XDS-arkiston käyttöönoton ja arkistojen tilojen keskittämisen odotetaan toteutuessaan tuovan noin 0,5 milj. euron palvelulaskutuksen pudotuksen sairaanhoitoyksiköiden laskutukseen. Talous Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Toimintatuotot ,7 % 3,3 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,3 % 3,3 % Toimintakate ,8 % 4,7 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,4 % -123,3 % Vuosikate ,0 % -14,8 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % -14,8 % Tilikauden tulos ,0 % -92,8 % HUS-Servisin talousarvion 2016 palvelulaskutus on yhteensä noin 56,5 milj. euroa. Talousarvion palvelulaskutuksesta noin 54,4 milj. euroa koostuu HUS:n sisäisestä myynnistä ja loput ulkoisesta myynnistä. Suurimpia muutostekijöistä Servisin palvelulaskutuksessa 105

110 TA2016 HUS-Servis liikelaitos vuodelle 2016 tulee olemaan 1,9 milj. tietohallinnonveloitusten kasvu, mikä heijastuu talousja henkilöstöpalveluiden laskutushintoihin ja näkyy näin myös palvelulaskutuksen nousuna. Toiminnallisista muutoksista suurimpia ovat Meilahden luentosalien hallinnoinnin siirtyminen asiointipalveluiden toiminnaksi, minkä vaikutus tulee olemaan noin 1,2 milj. euroa. Vastaavasti potilasarkistotoiminnan XDS-arkiston käyttöönoton ja arkistojen tilojen keskittämisen odotetaan toteutuessaan tuovan noin 0,5 milj. euron palvelulaskutuksen pudotuksen sairaanhoitoyksiköiden laskutukseen. Kaikkiaan HUS-Servisiin kohdistuu noin 3,3 milj. euron toiminnalliset muutokset vuodelle Talousarviokierroksen yhteydessä Servisin palvelulaskutukseen kohdistettiin noin -2,4 % eli -1,3 milj. euron volyymin tasapainotusvaatimus ja sairaanhoitoyksiköt sopeuttivat talousarvioissaan Servisin palvelulaskutusta vielä noin -0,5 milj. euroa. Servisin palvelulaskutuksen ennuste vuodelle 2015 on noin 56,5 milj. euroa. Mikäli sairaanhoitoyksiköt eivät pysty sopeuttamaan Servisin tuottamia palveluostoja edellä esitettyjen suunnitelmien mukaisesti, on hyvin oletettavaa, että vuoden 2016 palvelulaskutus tulee ylittymään noin 1,5 2,0 milj. euroa edellä esitetyistä seikoista johtuen. Toimintakulut ovat vuoden 2016 talousarviossa noin 56,4 milj. euroa, mikä on noin 1,8 milj. euroa vuoden 2015 talousarviota ja noin 2,3 milj. loppuvuoden ennustetta enemmän. Edellä esitetyt toiminnalliset muutokset huomioiden (noin 3,3 milj. euroa), jää talousarvion kustannusraami merkittävästi alle toiminnallisten muutosten edellyttämän kustannuspaineen. Talousarvion kustannustason odotettua matalampi kehitys sekä edelliseen talousarvioon että viimeiseen ennusteeseen nähden on seurausta talousarvion yhteydessä asetetusta -2,4 % eli 1,3 milj. euron palvelulaskutuksen tasapainotusvaatimuksesta sekä noin -0,5 milj. euron sairaanhoitoyksiköiden palvelulaskutuksen sopeutuksesta, mikä heijastuu luonnollisesti myös talousarvion kulubudjettiin. HUS-Servisissä sopeutustarve on kohdistettu ulkoisiin toimintakuluihin noin 0,9 milj. euroa sekä henkilöstökuluihin 0,6 milj. euroa. Ulkoisten toimintakulujen sopeutukset ovat kohdistettu vuokratyövoimaan, postikuluihin, perintäkustannuksiin sekä puhelinoperaattorikustannuksiin. Erityisesti vuokratyövoimaan kohdistuu merkittävä kustannusten ylityspaine, mikäli tekstinkäsittelypalveluiden kysyntä ei tule laskemaan sairaanhoitoyksiköiden palveluostojen suunnitelmien mukaisesti. Ulkoisten kustannusten lisäksi henkilöstökustannuksia on jouduttu sopeuttamaan noin 0,6 milj. euroa, mikä tarkoittaa noin 15 henkilön sopeutustarvetta. Henkilöstökustannusten sopeutustarve on kohdistettu volyymiperusteisiin prosesseihin, kuten tekstinkäsittelyyn, potilasasiakirjoihin, palkkapalveluihin ja potilaslaskutukseen. Näissä prosesseissa työmäärä ja henkilöresurssitarve reagoivat nopeasti asiakkaiden kysynnänmuutoksiin, jos sairaanhoitoyksiköiden suunnittelemat palveluostojen sopeutustavoitteet tulevat toteutumaan odotetusti. Kaiken kaikkiaan HUS-Servisin sekä toimintatuottojen että kulujen talousarviotaso vuodelle 2016 sisältää epävarmuustekijöitä huomattavasti kahta edellistä vuotta enemmän. Keskeisin muuttuja tulevalle vuodelle tulee olemaan asetettujen palvelutuotannon tasapainotus- ja sopeutussuunnitelmien toteutuminen. Näiden kuntayhtymätasolla asetettujen sopeutussuunnitelmien saavuttaminen edellyttää, että HUS-Servisin omien sopeutustoimenpiteiden lisäksi myös asiakasyksiköt pystyvät sopeuttamaan omaa palvelukysyntäänsä Servisistä. Tämän ohella Oracle Fusion toiminnanohjausjärjestelmän odotettua nopeampi käyttöönotto luo epävarmuutta talousarvion kustannustason saavuttamiselle. Toiminnanohjausjärjestelmän testaus- ja määrittelyvaiheiden haasteiden vuoksi tammikuun käyttöönotto tapahtuu vain sovelletuin osin. Vuoden 2016 ajaksi Oracle Fusion toiminnanohjausjärjestelmän ympärille perustetaan kehitysorganisaatio HUS- Servisiin, joka edelleen kehittää Fusioniin suunniteltuja toiminnallisuuksia, jotka eivät ehdi tammikuun käyttöönottovaiheeseen. Tämä käyttöönotto- ja kehitystyö tulee myös aiheuttamaan haasteita sekä prosessien sujuvuuteen että kustannuskehitykseen. 106

111 TA2016 HUS-Servis liikelaitos Investointiosa Tukipalveluyksikön investointisuunnitelma Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Vuoden 2013 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyi sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat päivitetään osana vuoden 2016 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. 107

112 Henkilöstöjohtamisen painopisteet TA2016 HUS-Servis liikelaitos hyvän asiakaspalvelun turvaaminen asiakas- ja työntekijälähtöisen jatkuvan kehittämisen kyvykkyyden jatkuva kasvattaminen vuorovaikutuksellisen ja taloudellisen esimiestyöskentelyn vahvistaminen osaamisen laajentaminen ja varmistaminen hyvinvoiva henkilöstö tuottavuuden kasvun turvaaminen taloudellisen tilanteen ja toiminnallisten muutosten aiheuttamien sopeuttamisten toteuttaminen Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi asiakastyytyväisyyden takaaminen oikea-aikaisilla palveluilla ja palvelujen optimaalisella laadulla asiakasarvoa tuottavien palveluprosessien virtauksen ja laadun varmistaminen sekä turhan työn ja muun hukan poistaminen oman ja vuokrattavan henkilöstön optimaalinen käyttö esimiesten koulutus ja tuki Totalin henkilöstö- ja talousraportoinnin hyödyntämisessä henkilöstön osaamisen varmistaminen osaamiskarttoja hyödyntäen (moniala- ja asiantuntijaosaaminen) tunnistetaan osaamishaasteet uudistuvissa henkilöstö- ja talousprosesseissa esimiesten osaamisen vahvistaminen jatkuvalla kehittämisellä, esimiespäivillä, toteuttamalla esimiesten 360 arviointeja ja järjestämällä esimiehille jatkuvaa tukea HUS-Servisin strategisen hyvinvoinnin toteutumisen seuranta Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Vuodelle 2016 suunnitellaan toiminnan tehostamistoimena 1,5 prosentin (14 henkilöä) henkilöstön väheneminen, minkä vaikutus on n. 0,6 milj. euroa. Tämän lisäksi henkilöstökustannuksia on jouduttu sopeuttamaan vielä noin 0,6 milj. euroa koko kuntayhtymän talouden tasapainotussuunnitelman mukaisesti, mikä tarkoittaa noin 15 henkilön sopeutustarvetta. Konsernin sisäiset työnjaon muutokset aiheuttavat 7,3 henkilön lisäyksen (noin 0,3 milj. euroa). Kuntayhtymän Oracle Fusion toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto lisää henkilöstöresurssitarvetta sekä talous- että henkilöstöpalveluissa. HUS-Servisin palkkataso nousee 0,7 % vuodelle 2016 ja henkilöstökustannukset nousevat 0,9 % vuodesta 2015 vuoteen Kokonaisuudessaan HUS-Servisin henkilöstökustannukset laskevat noin euroa verrattuna vuoden 2014 ennusteeseen. 108

113 TA2016 HUS-Servis liikelaitos Vuokratyövoiman talousarvio 2016 on vuoden 2015 ennusteen mukainen. Vuokratyövoimaan kohdistuu merkittävä kustannusten ylityspaine, mikäli tekstinkäsittelypalveluiden kysyntä ei laske sairaanhoitoyksiköiden palveluostojen suunnitelmien mukaisesti. 109

114 TA2016 HUS-Kiinteistöt Oy 9 TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 9.1 HUS-KIINTEISTÖT OY Tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut Tukipalveluyksikön tunnusluvut Palvelutuotanto TP 2014 TA TA2015 ENN 2015 TAE 2016 TAE 2016/TA 2015 TAE 2016/ENN 2015 HelpDesk-ilmoitusten määrä kpl ,5 % -6,5 % Tuottavuus Ylläpitokustannukset / brm2 / kk 1,85 1,90 1,90 1,90 0,0 % 0,0 % Liikevaihto ilman läpilaskutettavia / htv ,2 % -1,2 % Laskutusaste Rakennuttamispalvelut 92,2 % 90,0 % 90,0 % 90,0 % 0,0 % 0,0 % Kiinteistöpalvelut 92,4 % 90,0 % 90,0 % 90,0 % 0,0 % 0,0 % Kunnossapitopalvelut 92,3 % 90,0 % 90,0 % 90,0 % 0,0 % 0,0 % Palveluiden saatavuus Vasteaika 5,57 4,00 4,00 3,00-25,0 % -25,0 % Henkilöstö Henkilömäärä ,6 % 2,5 % Henkilötyövuoden hinta ,2 % 8,2 % Sairauspoissaolot 14,4 14,0 14,0 14,0 0,0 % 0,0 % Talouden tunnusluvut Muutos- % TAE 2015/TA 2014 TAE 2015/ENN 2014 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE Liikevaihto 133,1 123,3 123,3 101,6-17,6 % -17,6 % - Ulkoinen myynti 6,9 7,4 7,4 8,6 16,2 % 16,2 % - Toimintakulut 131,5 120,5 120,0 99,0-17,8 % -17,5 % - Annetut asiakashyvitykset 1,2 0,0 0,0 - Tilikauden tulos 0,2 0,0 0,0 0,0 - Investoinnit 7,6 11,9 3,4 0,3-97,5 % -91,2 % - Lainakanta 41,6 41,6 51,8 49,2 18,3 % -5,0 % Muutos- % TAE 2016/TA 2015 TAE 2016/ENN 2015 Liikevaihdon analysointi (milj. euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE Kuntayhtymän sisäinen myynti 126,1 115,9 115,9 93,0-19,8 % -19,8 % - Myynti jäsenkunnille ja muille maksajille 6,9 7,4 7,4 8,6 16,2 % 16,2 % LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 133,1 123,3 123,3 101,6-17,6 % -17,6 % 110

115 TA2016 HUS-Kiinteistöt Oy Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio Sairaalakiinteistönpidon paras yhteistyökumppani, joka tuottaa kilpailukykyisesti asiakkaiden tarvitsemat kiinteistöpalvelut Liiketoiminta-ajatus MAAN JOHTAVA SAIRAALAKIINTEISTÖPALVELUJEN TUOTTAJA Yhtiö on kokonaisvaltaisten sairaalakiinteistöpalvelujen tuottaja. Toimimme asiakaskeskeisesti, kilpailukykyisesti, ja ympäristövastuullisesti sekä kehitämme pitkäjänteisesti henkilöstöämme ja toimintaamme. Avaintavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus - Palveluun tyytyväiset asiakkaat ja omistaja - Asiakastyytyväisyys-tavoite v.2016 on 3,90: (asiakastyytyväisyystutkimus 10 / 2016, asiakastyytyväisyys-tavoitetta laskettiin edellisvuoden tavoitteesta 4,0, johtuen pysäköinnin ja palvelussuhdeasuntojen verotusarvojen muutoksista). - Säännölliset asiakastapaamiset, reklamaatioseuranta, vasteajoissa pysyminen, HelpDesk- palvelu. - Hankkeiden aikataulujen pitävyys-% Talous - Kilpailukykyiset palveluprosessit - Sopimuksissa pysyminen - Yhtenäiset palveluprosessit yhtiössä - Palveluhintojen vertailu ulkoisesti ja sisäisesti - Oman työn ja ostopalveluiden optimointi Prosessit ja rakenteet - Sairaalatoiminnan häiriöttömyys - Kiinteistöpalvelujen ennakkohuolto - Kiinteistöpalvelujen varallaolojärjestelmä 7 pv / 24 t - Ulkopuolisten toimijoiden ohjeistaminen ja valvonta - Oman henkilökunnan käyttö ja paikallistuntemus Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen - Vetovoimainen työpaikka - Yksiköiden välinen rakentava yhteistyö - Henkilöstötyytyväisyystutkimus-tavoite v on 3,50: (henkilöstökysely 10 / 2016) 111

116 TA2016 HUS-Kiinteistöt Oy Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset HUS-Kiinteistöt Oy:n toiminnan keskeiset muutokset Toimintaympäristö on yhteinen HUS:n kanssa. Merkittäviä työnjaollisia muutoksia HUS:n sisällä tai ulkoisten toimijoiden kanssa ei ole päätetty vuodelle Rakennusinvestointeihin hankittavien palveluiden ja töiden kustannukset laskevat vuosina , johtuen siitä että suurissa hankkeissa on suunnitteluvaihe käynnissä. Merkittävin vuosina käynnissä oleva hanke on Meilahden sairaala-alueelle suunnitteilla oleva Traumakeskus-Syöpäkeskus. Hankkeessa rakennetaan Töölön sairaalan korvaavat tilat sekä tilat sädehoitoklinikan toiminnan kasvaviin tarpeisiin. Lisäksi Jorvissa on käynnistymässä laajojen peruskorjaushankkeiden suunnittelu. Rakennustyöt on käynnissä mm. Naistenklinikan Lisärakennuksen peruskorjaus- ja laajennushankkeessa. Lohjalla on 2016 alkamassa Psykiatrian uudisrakennuksen rakentaminen. HUSLABin uuden toimitalon kiinteistöhoito käynnistetään. Turvakeskuksen peruskorjauksen suunnittelu ja Jorvin turvapalveluiden tilajärjestelyiden suunnittelu sekä Espoon sairaalan vartiointipalvelujen aloittaminen ovat myös keskeisiä muutoksia vuonna Henkilöstöasuntojen määrää lisätään Jätkäsaareen. Meilahden sairaala-alueen prosessien yhdistämistä jatketaan isännöinti- ja huoltoalueiden osalta. Keskeiset budjettioletukset - Tehostuneen toiminnan mahdollistamana yhtiö sitoutuu reaalisesti alentuviin sopimussummiin vuodelle Korotuslinja on 0 %:n mukainen. Sopimusten arvo kasvaa HUS:n uusien käyttöönotettavien (uusien tai korjauksesta valmistuvien) tilojen neliöitä vastaavasti. Budjetti sisältää HUS:n linjauksen mukaisen 2 %:n tehostamistavoitteen. - HUS:n Helsingin sairaaloiden henkilökunnan pysäköintisubventiota lasketaan 0,45 milj. euroa 0,55 milj. euroon v (v ,0 milj. ) Jorvin subvention laskiessa v ,15 milj. euroon (0,2 milj. vuonna 2015). Muutokset johtuvat pysäköintimaksujen tarkistuksista HYKS-alueella sekä Peijaksen pysäköinnin muuttamisesta maksulliseksi. - Yhtiön tilavuokrat nousevat 6 %, tilojen määrän pysyessä käytännössä samoina. Taustalla HUS:n poistojen kasvu. 112

117 TA2016 HUS-Kiinteistöt Oy Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet Tasapainotettu ohjauskortti Strateginen painopiste tai toiminnan osa-alue Asiakaslähtöisyys / asiakaskokemus Strateginen avaintavoite tai päivittäistoiminnan tavoite Palveluun tyytyväiset asiakkaat ja omistaja Mittari Tavoite Asiakastyytyväisyys tavoite 3,9 Seuranta- /raportointitiheys Asiakastyytyväisyyskysely vuosittain syys-lokakuussa HelpDesk-ilmoitusten määrä tavoite /v Kuukausittain Prosessit, rakenteet ja johtaminen Palveluhintojen vertailu ulkoisesti ja sisäisesti Palveluiden saatavuus Reklamaatioseuranta tavoite alle 40 / v 3 krt / vuodessa Hankeaikataulujen pitävyys- % tavoite 80 % /v 3 krt / vuodessa yhtiön tuntihinnat Tuntiveloitushinnat alle keskimäärin % alle Vuosittain yleisen tason yleisen yksityisen tuntihintatason Kiinteistöautomaatioilmoitu sten ja -hälytysten määrä tavoite 10% kiinteistöautomaatiopistei den määrästä 3 krt / vuodessa Palveluiden saatavuus Vasteaika, pv tavoite 3 pv Kuukausittain Henkilöstö Talous Vetovoimainen työpaikka Oman työn ja osto-palvelujen optimointi Yhtiön budjetti hallinnassa pitkällä ja lyhyellä aikavälillä Kustannustehokkuus Kustannustehokkuus Henkilöstötyytyväisyystutkimus vuosittain lokakuussa Henkilöstötyytyväisyyskysely tavoite 3,5 Vakinaisen henkilöstön %- osuus henkilömäärästä tavoite 93 % 3 krt / vuodessa Sairauspoissaolot pv / hlö tavoite 14 pv / v Kuukausittain Tulos pysyy budjetissa, tulos = 0 Tulos = 0 / v Kuukausittain Päivystyskäyntien määrä (ei lumihäl.) 3100 /v 3 krt / vuodessa Ylläpitokustannukset / brm2 / kk tavoite 1,90 Kuukausittain Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarviovuoden tavoitteiden toimeenpanosuunnitelma, joka samalla on myös talousarviovuoden kehittämisohjelma. Toimintasuunnitelmassa määritetään konkreettiset keinot ja toimenpiteet toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Tavoite Toimenpide 1 Asuntokorjausurakoiden tuottavuuden parantaminen 50 2 Pysäköintimaksujen tarkistaminen Pysäköinti maksulliseksi Peijaksessa Ylitöiden vähentäminen 20 5 Tilatehokkuuden lisääminen 20 6 Tuntihintojen pitäminen pääosin ennallaan Ylläpitosopimuskorvauksen /br m 2 pitäminen ennallaan Lämmön talteenoton (vaihe3) ja keskitetyn valvonnan 110 (Huse) tehostaminen TUOTTAVUUSTAVOITTEESEEN SISÄLTYVÄT 1000 Mittari/ Tavoitearvo (1000 ) Toteuma Johdon kommentit KEHITTÄMISTOIMENPITEET YHTEENSÄ

118 TA2016 HUS-Kiinteistöt Oy Palvelutavoitteet HUS:n rakennusinvestointien määrä tulee laskemaan nykyisestä vuosien välisenä aikana, kun eräät suuret hankkeet valmistuvat. Näissä hankkeissa HUS-Kiinteistöt Oy:n haasteet siirtyvät rakennuttamisesta toimintojen vastaanottoon ja uusien kiinteistöjen takuuaikaisiin huoltotoimiin. Haasteet tulevat kohdistumaan erityisesti isännöinti- ja turvapalvelujen käynnistämiseen uusissa valmistuvissa kiinteistöissä. Tällaisia ovat mm. Meilahden tornisairaala, Meilahden maanalaiset tilat (mm. jäteasema ja P3), HUSLABin toimitalo, Jorvin päivystyslisärakennus, uusi Lastensairaala sekä muut tarkastelukaudella käyttöön otettavat uudet tai peruskorjatut kiinteistöt. Espoon uusi sairaala vaikuttaa pääosin turvapalveluihin ja ulkoaluetöihin, joka aiheuttaa henkilöstömäärän kasvua. Haasteena on palveluprosessien suunnittelu ennen käyttöönottoa ja toimintojen aloittaminen siten, että palvelujen laatu on korkealla tasolla jo toimintojen alkaessa. Jotta tähän kyetään, tulee toimintojen suunnitteluun kohdentaa resursointia ja tarvittavan henkilöstön määrä ja osaaminen suunnitella ajoissa. Kuhunkin kohteeseen tulee osoittaa optimaalinen henkilöstö sekä järjestää tarvittaessa kiinteistö/kohdekohtaisia erityskoulutuksia. Talous Tuloslaskelma Muutos- % TAE 2016/ TA 2015 Muutos- % TAE 2016/ ENN 2015 Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot ,6 % -17,6 % josta palvelutulot jäsenkunnilta Toimintakulut ,8 % -17,5 % Toimintakate ,2 % -19,3 % Rahoitustuotot ja kulut ,7 % -27,8 % Vuosikate ,4 % -17,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % 11,1 % Tilikauden tulos ,0 % -100,0 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,5 % -17,1 % Investointiosa HUS-Kiinteistöt Oy:n investointisuunnitelma Vuosien investointisuunnitelma, euroa Hanke Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Laite-, kone- ja tietotekniikka-investoinnit Rakennushankkeet: Pysäköintilaitos P INVESTOINNIT YHTEENSÄ

119 TA2016 HUS-Kiinteistöt Oy Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA2015 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 10 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Pitkäaikaisten lainojen lisäys rahoituslaitoksilta 8840 Pitkäaikaisten lainojen vähennys rahoituslaitoksilta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Yhtiön tavoitteena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen suunnatun koulutuksen keinoin. Henkilöstörakennetta on lähivuosina muutettu aktiivisesti kohti suurempia yksiköitä ja laaja-alaisempia vastuualueita ja tehostamalla työaikojen suunnittelun mahdollistamia joustoja. Henkilöstöresurssikartoitusten avulla varmistetaan että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. Osaamisen kehittämissuunnitelma Tärkeimmät osaamisalueet Osaamisvajeet Vastuuhenkilöt Toimenpiteet 2016 Toimenpiteet Osaamistaso Erityisosaamisen syventäminen Yksiköiden päälliköt Auditointi, henkilökohtaiset määrittelyt Pätevöitymiskoulutukset Mobiilitoiminta Uuden toimintatavan sisäistäminen Yksiköiden päälliköt Jatkuva koulutus ja apuvälineiden kehittäminen Laitehankinnat Energiatehokkuuden edistäminen Enemmän reaaliaikaisen seurannan hyödyntäminen Hankintaosaaminen Muuttuva hankintalaki Lean-ajattelun Asiakasnäkökulman hyödyntäminen yhdistäminen palveluprosesseissa resurssitehokkuuteen Osaaminen siirtymisen varmentaminen Ikärakenteen muutoksen aiheuttama poistuma Yksiköiden päälliköt ja energiavastaava Yksiköiden päälliköt Yksiköiden päälliköt Yksiköiden päälliköt HUSe ja etäluenta Räätälöity koulutus ja muutokset asiakirjoihin Yleinen ja kohdennettu koulutus Dokumentointi, rekrytointisuunnittelu Mittaroinnin lisääminen Lisäkoulutus Muuttuneiden prosessien dokumentointi (mm. laatujärjestelmä, hankinta- ja suunnitteluasiakirjat) Ennakoiva suunnittelu ja toteutus 115

120 TA2016 HUS-Kiinteistöt Oy Henkilöstörakennesuunnitelma Henkilöstörakenteen muutostarve Toimenpiteet 2016 ja 2017, 2018 Vastuuhenkilöt Kustannusvaikutukset Koulutustason nosto Koulutustasojen määrittäminen Yksiköiden päälliköt Rekrytointisuunnittelu Varautuminen eläköitymiseen ja toimintojen muuntumiseen Yksiköiden päälliköt Tasapainoinen ikärakenne Toimintavarmuuden- ja kustannustehokkuuden optimointi Valinnat rekrytoinneissa Toimintojen yhdistäminen suurempiin kokonaisuuksiin Yksiköiden päälliköt ja haastattelijat Yksiköiden päälliköt Henkilömäärä Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN ,0 % 0,0 % Henkilömäärä ,6 % 2,5 % Henkilöstökulut (1000 ) ,9 % 3,9 % Henkilötyöpanoksen hinta (1000 ) 48,1 48,8 49,3 49,9 2,3 % 1,3 % 0,0 % 0,0 % Vuonna 2016 henkilöstömäärä kasvaa yhteensä 8 työntekijän verran, joista 1 on rakennuttamisyksikön projektipäällikkö, lisäyksistä 2 kohdistuu kiinteistöpalveluihin johtuen uudesta HUSLABin toimitalosta sekä 5 turvapalveluihin Espoon uuden sairaalan kiinteistöön. 116

121 9.2 UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY Tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut TA2016 Uudenmaan Sairaalapesula Oy TA 2015 ENN 2015 Toiminnan tunnusluvut TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Tuotanto (lkm, euroa) - pestyjä kiloja ,0 % 2,6 % - toimitettuja kappaleita ,5 % 0,9 % Tuottavuus - Kg/henkilötyövuosi, oma+vuokra ,4 % 2,0 % - Kpl/henkilötyövuosi, oma+vuokra ,0 % 3,0 % - Liikevaihto/henkilötyövuosi, oma+vuokra ,2 % 0,9 % - Kokonaiskulut/kg 2,27 2,33 2,19 2,20-5,6 % 0,5 % - Kokonaiskulut/kpl 0,93 0,94 0,93 0,95 1,1 % 2,2 % Palveluiden saatavuus - Toimitusvarmuus 98 % 97,5 % 97,0 % 97,0 % -0,5 % 0,0 % Henkilöstö - Henkilötyövuodet (oma+vuokra) 203,3 202,8 208,0 203,8 0,5 % -2,0 % - Henkilötyövuoden hinta (oma+vuokra) ,0 % 1,5 % Talouden tunnusluvut TA 2015 ENN 2015 Talouden tunnuslukuja (milj.euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE Liikevaihto 16,7 16,4 16,9 18,6 13,2 % 9,6 % - Ulkoinen myynti 6,2 5,9 6,1 7,8 32,1 % 28,8 % - Toimintakulut 15,0 15,2 15,6 17,0 12,2 % 8,9 % - Annetut asiakashyvitykset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % - Tilikauden tulos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % - Investoinnit 0,2 0,9 1,6 1,4 57,5 % -11,6 % - Lainakanta 3,1 3,9 2,4 3,6-8,5 % 50,7 % TA 2015 ENN 2015 Liikevaihdon analysointi (milj.euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE Kuntayhtymän sisäinen myynti 10,5 10,5 10,9 10,7 2,6 % -1,1 % - Myynti jäsenkunnille ja muille maksajille 6,2 5,9 6,1 7,8 32,1 % 28,8 % LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 16,7 16,4 16,9 18,6 13,2 % 9,6 % 117

122 TA2016 Uudenmaan Sairaalapesula Oy Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio Omistajiensa ylpeydenaihe, asiakkaiden mielestä paras yhteistyökumppani ja henkilökunnan mielestä hyvä ja haluttu työpaikka. Liiketoiminta-ajatus Ydintehtävänämme on tuottaa omistajiemme tarvitsemat tekstiilihuoltopalvelut sovitulla palvelutasolla toimitusvarmasti, hygieenisesti ja kilpailukykyiseen hintaan. Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n toiminnan keskeiset muutokset Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n omistajapohja on laajentunut viimeisten kahden vuoden aikana. Espoon kaupunki tuli osaomistajaksi vuonna 2013 noin 7 prosentin omistusosuudella. Vuonna 2015 tehtyjen päätösten mukaisesti uudeksi osaomistajaksi tulee lähtien Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carea noin 2 prosentin omistusosuudella. Carean kanssa tehtyjen omistusjärjestelyjen myötä Uudenmaan Sairaalapesula Oy ostaa Carean 100 prosenttisesti omistaman Kastek Oy:n pesulaliiketoiminnan. Carean tulo omistajaksi ja Kastek Oy:n pesulaliiketoiminnan osto merkitsee Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle toiminnan laajentamista Kotkaan ja tekstiilihuoltopalveluiden tarjoamista Carealle ja muille Kastek Oy:n nykyisille asiakkaille. Keskeiset budjettioletukset Nykyisten omistaja-asiakkaiden tekstiilihuoltopalveluiden kysynnän oletetaan jatkuvan vuonna 2016 entisen kaltaisena niin volyymiltään kuin laatuvaatimuksiltaankin. Merkittävin muutos yhtiön toiminnassa tulee olemaan toiminnan laajentuminen Kotkaan. Talousarvioon on huomioitu Kotkan yksikön synnyttämä liikevaihto ja kustannukset. Toimintaa kuvaavat tunnusluvut on laskettu Keravan yksikön tietojen perusteella. Kotkan tunnuslukulaskennan perusteet eivät ole vielä talousarviota laadittaessa tiedossa. Vuonna 2016 lopussa valmistuvan Espoon uuden sairaalan palvelukonseptia on tarkennettu ja sen edellyttämää lisäkapasiteetin tarvetta on arvioitu ja valmisteltu vuoden 2015 aikana niin, että ne voidaan toteuttaa vuonna Yhtiö toimii ns. in-house periaatteen mukaisesti. Tästä johtuen, vaikka yhtiö on saanut uusia ulkopuolisia asiakkaita, on heidän suhteellinen osuutensa yhtiön kokonaiskapasiteetista pieni. Yhtiö arvioi, että ulkopuolisten asiakkaiden mahdolliseen kasvuun vuonna 2016 yhtiö kykenee vastaamaan kokonaiskapasiteettinsa puitteissa. Yhteiskäyttötyövaatteen uudistamiseen tähtäävässä projektissa päästiin työvaatemalliston hankinnan kilpailutusvaiheeseen vuonna Yhteiskäyttötyövaatteen uudistaminen on yhtiön historian suurin yksittäinen tekstiili-investointi hankinnan jakautuessa useammalle vuodelle. Projektin tavoitteiden mukaisesti uusi yhteiskäyttötyövaate tullaan ottamaan käyttöön kaikilla omistaja-asiakkailla (HUS, Espoo, Helsinki, Kotka). Vuoden

123 TA2016 Uudenmaan Sairaalapesula Oy talousarvioon määritelty käyttöönoton aloitus viivästyy projektin keskeydyttyä hankintapäätöksestä Markkinaoikeuteen jätetyn valituksen vuoksi. Käyttöönoton aloitus siirtyy vuoteen Uudenmaan Sairaalapesulalla on asiakkaidensa tekstiilihuollon järjestämisvastuu. Osa tekstiilihuollon palveluista tehdään myös vuonna 2016 auditoitujen alihankkijoiden kanssa yhteistyössä. Talousarvio mitoitetaan tuottavuuden parantamista ja kustannusten hallintaa tukevaksi. Yhtiölle on annettu tuottavuustavoite. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävillä tehostamistoimenpiteillä ja kustannusten hallinnalla mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannukset kattava hinnoittelu. Yhtiö on voinut pitää omistajahinnat vuoden 2012 tasolla lukuun ottamatta tuoteryhmiä, joiden hintoja on alennettu omistajille vuonna 2013, 2014 tai Vuonna 2016 alennetaan useiden tuoteryhmien omistajahintoja edelleen. Liikevaihtoon alennetut hinnat vaikuttavat pienentävästi, mutta volyymien pieni kasvu ja uudet asiakkuudet korjaavat hintojen alentamisen vaikutukset liikevaihtoon. Toiminnan ohjaus ja strategiset avaintavoitteet Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi ja talousarvioraamissa pysymiseksi Tavoite/toimenpide 1. Huolimatta yleisestä kustannustason noususta Uudenmaan Sairaalapesula Oy ei nosta omistajahintojaan vuodelle Tiettyjen tuoteryhmien omistajahintoja alennetaan. 2. Työvaatevalikoimaa pyritään supistamaan ottamalla käyttöön pitkään valmisteltu uusi yhteiskäyttö työvaatemallisto. 3. CRM-järjestelmän käyttöönotto. 4. Käyttöasteen nostaminen ja läpimenon tehostaminen suurtehomankelilinjan korvausinvestoinnilla. 5. Energiatehokkuuden parantaminen mm. poistoilma / korvausilma lämmönvaihtimilla. 119

124 TA2016 Uudenmaan Sairaalapesula Oy Palvelutavoitteet Asiakas (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 HYKS LEIKKAUSSALIT, TEHO- JA KIVUNHOITO ,4 % 17,2 % HYKS LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET ,7 % 0,0 % HYKS PSYKIATRIA ,4 % 2,8 % HYKS AKUUTTI ,5 % 12,3 % HYKS PÄÄ- JA KAULAKESKUS ,4 % 2,4 % HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS ,6 % -4,7 % HYKS SYDÄN- JAKEUHKOKESKUS ,0 % -4,6 % HYKS NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET ,4 % -20,4 % HYKS SYÖPÄKESKUS ,5 % -5,6 % HYKS TUKIELIN- JA PLASTIIKKAKIRURGIA ,8 % -2,4 % HYKS TULEHDUSKESKUS ,1 % -8,6 % HYKS VATSAKESKUS ,9 % 8,9 % HYKS ,9 % 2,0 % LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE ,0 % 4,9 % LOHJAN SAIRAANHOITOALUE ,0 % 18,9 % HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE ,2 % -5,4 % PORVOON SAIRAANHOITOALUE ,2 % 0,2 % SAIRAANHOITOALUEET YHTEENSÄ ,4 % 2,1 % YHTYMÄHALLINTO ,5 % -10,2 % TYÖTERVEYSHUOLTO ,1 % -25,5 % TULOSALUEET ,4 % -10,6 % HUS KUVANTAMINEN ,0 % -2,1 % HUSLAB ,3 % 6,2 % RAVIOLI ,4 % 13,2 % HUS-DESIKO ,5 % -14,1 % HUS-APTEEKKI ,3 % 13,0 % HUS-LOGISTIIKKA ,1 % 22,6 % HUS-SERVIS ,4 % 2,4 % LIIKELAITOKSET ,0 % 1,2 % HUS-KIINTEISTÖT ,0 % 0,0 % MUUTA ASIAKKAAT YHTEENSÄ ,1 % 28,8 % KAIKKI YHTEENSÄ ,2 % 11,8 % Talous Tuloslaskelma KOKO VUOSI Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Muutos % TAE16/ TP14 Toimintatuotot ,6 % 13,2 % 11,1 % joista jäsenkuntien maksuosuus 0,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintakulut ,9 % 12,2 % 13,7 % Toimintakate ,8 % 25,5 % -10,8 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,1 % -15,5 % -9,5 % Vuosikate ,2 % 27,1 % -10,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % 27,1 % 22,3 % Tilikauden tulos ,0 % 0,0 % -100,0 % 120

125 TA2016 Uudenmaan Sairaalapesula Oy Investointiosa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n investointisuunnitelma Hanke (1 000 euroa) Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Pitkävaikutteiset menot 1061,5 369,5 692,0 Rakennukset 6119,7 6119,7 Koneet ja laitteet 4155,2 1166,9 1602,8 725,5 410,0 250,0 Kalusteet 18,0 18,0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 11354,4 7674,1 1602,8 1417,5 410,0 250,0 Rahoitusosa 121

126 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma TA2016 Uudenmaan Sairaalapesula Oy Erilaisten työrajoitteiden määrä on lisääntynyt jatkuvasti jarruttaen työn tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi tähtääviä toimenpiteitä ja heikentäen niiden vaikutuksia. Tavoitteena on kehittää ja laajentaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, jotta pesulatyössä esiintyviä ongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja tarttua niihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yhtiö tukee ja edistää esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen haluavien ja hakeutuvien pyrkimyksiä kehittää omaa ammattitaitoaan. Yhtiö panostaa myös eri vastuualueiden johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja esimiesvalmiuksien parantamiseen kouluttamalla ja organisoimalla uudelleen tehtäväalueita sekä ottamalla käyttöön työn sujuvuutta tehostavia järjestelmiä. Osaamisen kehittämissuunnitelma Osaamisalueet Vastuuhenkilöt Toimenpiteet 2016 Johtoryhmätyö Toimitusjohtaja Johtoryhmätyön syventäminen ja tehostaminen Asiakaspalvelu Asiakkuuspäällikkö CRM-järjestelmän käyttöönotto Johtamisjärjestelmä Asiakkuuspäällikkö Asiakaspalvelun johtamisjärjestelmän uudelleenorganisointi ja johtamisen syventäminen Esimiestyö Tuotantopäällikkö Tuotannon työnjohdon esimiesvalmiuksien kehittäminen Johtamisjärjestelmä Huoltopäällikkö Kunnossapidon johtamisjärjestelmän uudelleenorganisointi ja johtamisen syventäminen Henkilöstöhallinto Talouspäällikkö Uuden HR- ja palkanlaskentajärjestelmän käyttöönotto Taloushallinto Talouspäällikkö Uuden kirjanpito- ja kustannuslaskentajärjestelmän käyttöönotto TP2012 TP2013 TP2014 Tavoite 2015 Tavoite 2016 Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi - Perehdyttämisen toteutuminen 3,4 3,6 3,47 3,75 3,75 - Vakinaisen hlöstön %-osuus hlöstömäärästä 90 % 91,3 % 93 % 83 % 83 % - Vuoden aikana poissiirtyneet vakinaiset 21 % 7,50 % 4,40 % <10% <10% Vuorovaikuitteinen johtaminen - Kehityskeskustelu, käyntiaste 20 % 63 % 59 % 80 % 80 % - Kehityskeskustelujen hyödyllisyys 61 % 59 % 47 % 75 % 75 % - Esimiesindeksi 3,40 % 3,36 % 3,27 % 3,60 % 3,60 % Henkilöstön osaaminen - Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä 4,2 4,36 4,26 4,3 4,3 Työhyvinvointi ja työsuojelu - Työkykyisyys-indeksi 3,81 3,92 3,87 3,85 3,85 - Sairauspoissaolot, pvä/hlö 21,6 20,6 21, Alle 3 pvän sairauspoissaolopäivät, pvä/hlö 4,7 4,4 4,

127 TA2016 Uudenmaan Sairaalapesula Oy Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,4 % -1,3 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,4 % -1,3 % Henkilötyövuodet TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta ,6 % -1,9 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,6 % -1,9 % Vuonna 2015 tehtyjen automaatiota lisäävien laiteinvestointien ansiosta henkilömäärätarve tietyissä tuotannon työpisteissä vähenee. Tuotannon tiettyjen työvaiheiden uudelleen sijoittaminen prosessin kannalta tehokkaammalla tavalla vähentää henkilötyömäärää. Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina ENN 2015 (HTV) ENN 2015 (euroa) TAE 2016 (HTV) TAE 2016 (euroa) ENN 2015 (euroa) ENN 2015 (HTV) Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 7, , ,8 % -22,8 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 7, , ,8 % -22,8 % Vuonna 2016 arvioidaan vuokratyövoimaa tarvittavan vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin vuokratyövoiman tarve oli tavanomaista suurempi johtuen poikkeusolosuhteista. Vuoden 2015 kesällä puhtaan puolen kattoratainvestoinnin asennuksen johdosta työvaiheita muutettiin tilapäisesti manuaalisesti suoritettaviksi, mistä syystä myös vuokratyövoimaa käytettiin tavanomaista enemmän. 123

128 9.3 HYKSIN KLIINISET PALVELUT OY Tunnusluvut Toiminnan tunnusluvut TA2016 HYKSin Oy TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Tunnuslukuja (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO 4 831, , , ,0 16,5 % -5,6 % Omien palvelujen myynti 2 808, , , ,0 24,8 % 5,1 % HUS:n palvelujen laskutus 2 001, , , ,0 3,3 % -21,1 % Muu myynti 21,5 15,0 57,5 154,0 167,8 % 926,7 % Talouden tunnusluvut Liikevaihto Oma palvelutuotanto Jälleenmyynti Muut palvelut ja tulot Liiketoiminnan muut tuotot Toimintakulut Ostot HUS:lta Palvelutuotannon palkkiot Ostot muilta Myyntikate Myyntikateprosentti ilman luottotappiota 19 % 26 % 25 % 28 % Myyntikateprosentti luottotappioiden jälkeen 14 % 24 % 23 % 25 % Visio Visio ja liiketoiminta-ajatus HYKSin Oy:n visiona on luoda HYKS:stä johtava eurooppalainen sairaalabrändi. Liiketoiminta-ajatus HYKSin Oy:n missiona on tarjota yliopistosairaalatasoisia palveluja yksityisesti. Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Hyksin Oy:n toiminnan keskeiset muutokset Yhtiön tavoitteena on kannattava, kestävälle pohjalle rakennettu liiketoiminta, joka perustuu huippulaatuisiin, kansainvälisesti kilpailukykyisiin yliopistosairaalatasoisiin erikoissairaanhoidon palveluihin. Tavoitteena jatkaa toiminnan kasvattamista ja laajentamista erityisesti ulkomaalaisten potilaiden osalta. Liiketoimintamalli uudistetaan siten, että toiminnassa haetaan selkeämpiä painopistealueita joihin vastaavasti panostetaan. Päämarkkina-alueet ovat Venäjä, Pohjoismaat ja Baltia, mutta erityisiä asiakasryhmiä tavoitellaan myös näiden päämarkkinoiden ulkopuolella. Toiminnassa keskitytään myös palveluprosessin sujuvuuteen ja yhteistyömallien luomiseen kumppanien kanssa. 124

129 TA2016 HYKSin Oy Keskeiset budjettioletukset Venäjän markkinoiden kysyntä on laskenut joten korvaavaa volyymiä haetaan muilta alueilta. Kapasiteettikysymykset vaikuttavat kasvun suuruuteen. Kasvua haetaan nimenomaan oman palvelutoiminnan sisällä valituilla painopistealueilla. Yhtiö uskoo kasvun jatkuvan paremman palvelukonseptoinnin, palveluprosessin kehittämisen, yhteistyömallien lisäämisen ja kohdennetun markkinoinnin kautta. Talous Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Toimintatuotot ,3 % -5,6 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Toimintakulut ,2 % -6,2 % Toimintakate ,6 % 3,5 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,6 % 68,5 % Vuosikate ,6 % 3,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % -100,0 % Tilikauden tulos ,2 % 5,0 % Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA2015 ENN 2015 TAE 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat

130 TA2016 HYKSin Oy Organisaatio ja henkilöstö Hallinto Toimitusjohtaja 1 Johtava Ylilääkäri 1 Markkinointipäällikkö 1 Taloushallinto 1 Palvelutuotanto Palvelupäällikkö 1 Vastuulääkärit 10 Palvelukoordinaattorit 3 126

131 TA2016 HYKS-sairaanhoitoalue 10 SAIRAANHOITO- JA TULOSALUEIDEN TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Hallitus vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Edellä esitetyn johdosta valtuustossa hyväksyttävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty lisäinformaationa tulosalueista ainoastaan hyvin tiiviisti esitetyt tunnusluvut HYKS-SAIRAANHOITOALUE Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,7 % 17,2 % 17,2 % Sitovat nettokulut ,4 % -2,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Talouden tunnusluvut Talouden tunnusluvut ilman toiminnallisia siirtoja Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN Jäsenkuntien maksuosuus 1 171, , ,7 1,4 % -3,3 % - Ulkoinen myynti 236,2 253,3 258,8 9,6 % 2,2 % Toimintatuotot yhteensä 1 407, , ,5 2,7 % -2,4 % Toimintakulut 1 393, , ,1 2,7 % -1,3 % Poistot 14,3 14,8 14,0-1,7 % -4,9 % Tilikauden tulos 0,0 16,8 1, ,7 % -91,6 % Palvelutuotanto, kaikki maksajat Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 ***) TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tuotteistetut hoitopäivät ,9 % -4,7 % NordDRG-tuotteet ,6 % 0,3 % Avohoitokäynnit ,1 % -2,5 % Siirtoviivehoitopäivät 535 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,6 % 223,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,5 % 1,1 % 127

132 TA2016 HYKS-sairaanhoitoalue Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 ***) TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Oma palvelutuotanto ,6 % -2,8 % Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % -2,3 % NordDRG-tuotteet ,7 % -3,2 % Avohoitokäynnit ,8 % -4,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,3 % 231,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,3 % -14,4 % Ostopalvelut ,1 % -8,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,3 % -24,9 % Palvelusetelit ,9 % -15,3 % Projektituotteet ,0 % -100,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 Potilasvakuutus 0 Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,4 % -1,9 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,5 % 58,6 % Myynti muille maksajille ,9 % 8,1 % Myynti erityisvastuualueelle ,2 % 6,4 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) ***) Tiedoista puuttuu osa Kellokosken toiminnan siirroista (hoitopäiviä kpl, NordDRG-tuotteita 24 kpl, avohoitokäyntejät kpl, laskutusta 18,6 milj. euroa) 128

133 10.2 HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE Sitovat tavoitteet Talouden tunnusluvut Palvelutuotanto, kaikki maksajat TA2016 Hyvinkään sairaanhoitoalue Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 1,5 % 1,7 % 13,3 % 0,0 % Sitovat nettokulut ,2 % 1,1 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tilikauden tulos TP2014 vanhan organisaation mukaisesti, virallinen tulos. Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TAE 2016/ TA 2015 ENN Jäsenkuntien maksuosuus 123,4 108,9 110,2 111,3 2,2 % 1,0 % - Ulkoinen myynti 22,4 22,8 23,2 23,7 3,7 % 2,1 % Toimintatuotot yhteensä 145,9 131,7 133,4 135,0 2,5 % 1,2 % Toimintakulut 153,3 130,3 131,9 133,6 2,5 % 1,2 % Poistot 1,5 1,4 1,4 1,4 1,2 % 4,1 % Tilikauden tulos -8,9 0,0 0,1 0,0 0,0 % -100,0 % Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tuotteistetut hoitopäivät ,9 % -5,5 % NordDRG-tuotteet ,4 % -0,2 % Avohoitokäynnit ,6 % -2,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 2,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,4 % -0,9 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Oma palvelutuotanto ,6 % 0,1 % Tuotteistetut hoitopäivät ,8 % -3,5 % NordDRG-tuotteet ,1 % -0,8 % Avohoitokäynnit ,1 % 1,3 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,9 % 11,9 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,3 % -15,7 % Ostopalvelut ,3 % -15,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 0 0,0 % -100,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,6 % 1,7 % Josta: 0,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,6 % 9,3 % Myynti muille maksajille ,7 % 13,8 % Myynti erityisvastuualueelle ,2 % 82,6 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 129

134 10.3 LOHJAN SAIRAANHOITOALUE Sitovat tavoitteet Talouden tunnusluvut Palvelutuotanto, kaikki maksajat TA2016 Lohjan sairaanhoitoalue Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,7 % 13,3 % 13,3 % Sitovat nettokulut ,4 % -3,6 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. TA 2015 ENN 2015 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE Jäsenkuntien maksuosuus 69,4 69,4 72,7 69,7 0,4 % -4,2 % - Ulkoinen myynti 7,4 9,1 9,8 7,4 % 0,0 % Toimintatuotot yhteensä 76,8 78,5 82,3 84,0 7,0 % 2,0 % Toimintakulut 76,1 77,9 82,0 83,3 7,0 % 1,7 % Poistot 0,6 0,6 0,7 0,7 5,7 % -0,8 % Tilikauden tulos 0,0 0,0 1,7 0,0 0,0 % -100,0 % Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % -14,0 % NordDRG-tuotteet ,4 % -4,0 % Avohoitokäynnit ,3 % 0,7 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,2 % 291,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,2 % 181,6 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 18,5 % 13,7 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Oma palvelutuotanto ,3 % -0,5 % Tuotteistetut hoitopäivät ,5 % -11,6 % NordDRG-tuotteet ,8 % -6,6 % Avohoitokäynnit ,7 % -1,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,1 % 521,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,7 % 151,2 % Muu palvelutuotanto ,8 % -13,4 % Ostopalvelut ,8 % -12,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,1 % -71,0 % Palvelusetelit 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 2 2 0,0 % -100,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,7 % 0,9 % Josta: 0,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,5 % 288,0 % Myynti muille maksajille ,4 % 3,1 % Myynti erityisvastuualueelle ,9 % 23,6 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 130

135 TA2016 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 10.4 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tilikauden tulos *) ,7 % -213,1 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 0,6 % 0,4 % 0,4 % 1,5 % 275,0 % 150,0 % Sitovat nettokulut ,2 % 7,7 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Talouden tunnusluvut Palvelutuotanto, kaikki maksajat TA 2015 ENN 2015 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE Jäsenkuntien maksuosuus 36,6 37,4 38,0 37,6 0,4 % -1,1 % - Ulkoinen myynti 7,6 7,0 7,4 7,2 2,7 % -3,7 % Toimintatuotot yhteensä 44,2 44,4 45,4 44,7 0,8 % -1,5 % Toimintakulut 43,9 45,5 45,5 46,2 1,4 % 1,4 % Poistot 0,3 0,4 0,4 0,4 6,6 % -5,0 % Tilikauden tulos 0,0-1,5-0,5-1,8 20,7 % 263,4 % Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tuotteistetut hoitopäivät ,1 % -0,7 % NordDRG-tuotteet ,3 % 0,6 % Avohoitokäynnit ,9 % 3,7 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,5 % 41,4 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,3 % 2,6 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 10,5 % 2,5 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Oma palvelutuotanto ,2 % -2,3 % Tuotteistetut hoitopäivät ,2 % -11,6 % NordDRG-tuotteet ,0 % -4,6 % Avohoitokäynnit ,2 % 2,1 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 36,3 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,3 % 2,7 % Muu palvelutuotanto ,5 % -11,3 % Ostopalvelut ,4 % -7,1 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,0 % -100,0 % Palvelusetelit 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 1 0,0 % -100,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,0 % -2,4 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,9 % 10,0 % Myynti muille maksajille ,2 % -64,8 % Myynti erityisvastuualueelle ,1 % -25,1 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 131

136 10.5 PORVOON SAIRAANHOITOALUE Sitovat tavoitteet Talouden tunnusluvut Palvelutuotanto, kaikki maksajat TA2016 Porvoon sairaanhoitoalue Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Tilikauden tulos *) ,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,7 % 17,2 % 17,2 % Sitovat nettokulut ,4 % -2,3 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. TA 2015 ENN 2015 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE Jäsenkuntien maksuosuus 60,3 59,8 59,0 60,1 0,4 % 1,7 % - Ulkoinen myynti 7,9 9,8 11,3 11,2 14,8 % -0,6 % Toimintatuotot yhteensä 68,2 69,6 70,4 71,3 2,5 % 1,3 % Toimintakulut 67,7 69,1 71,0 70,8 2,6 % -0,3 % Poistot 0,5 0,5 0,5 0,5-10,6 % -5,2 % Tilikauden tulos 0,0 0,0-1,2 0,0-99,2 % -100,0 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 TA 2015 ENN 2015 Oma palvelutuotanto ,3 % 1,4 % Tuotteistetut hoitopäivät ,8 % 8,1 % NordDRG-tuotteet ,6 % 2,0 % Avohoitokäynnit ,1 % -1,1 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 1,3 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,6 % -25,7 % Ostopalvelut ,0 % -25,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,9 % 1,5 % Josta: 0,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % -0,1 % Myynti muille maksajille ,6 % -3,8 % Myynti erityisvastuualueelle ,0 % 3,8 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 132