Opettajankoulutusfoorumin seminaari : Kansainvälisyys tutkimuksessa ja opetuksessa

Transkriptio

1 Opettajankoulutusfoorumin seminaari : Kansainvälisyys tutkimuksessa ja opetuksessa Professori Jari Lavonen, HY Opettajankoulutusfoorumin pj Jyväskylä

2 Sisällys Kansainvälisyys tutkimuksessa ja opetuksessa Miksi pitäisi kansainvälistyä? Miten kansainvälistytään nyt? opiskelijat lähtevät vaihtoon opettajat lähtevät vaihtoon tutkimus- ja kehittämishankkeet koulutusohjelmat ja kansainväliset kurssit koulutusvientihankkeet muu kv-toiminta Mikä toimii missä haasteita? Prof. Riitta Pyykön alustus kieltenopetuksen monipuolistamisesta ja varhentamisesta Mervi Jansson ja Pasi Ikonen: Koulutusvienti oppilaitosten arjessa 2

3 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 Korkeakoulutus ja tutkimus visiotyön tarpeeseen vaikuttavat globaalit, kansalliset ja paikalliset haasteet. Tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon, avoin koulutustarjonta ja jatkuva oppiminen, kansainvälinen verkostoituminen, laatu ja vaikuttavuus, panostus TKI-toimintaan.

4 Poimintoja kansainvälistymisajatuksista Suomen Akatemia: Kansainvälisyys on merkittävä keino tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen tukemisessa. Tiede on perusolemukseltaan kansainvälistä, OKM: Tavoitteena on, että Suomessa on vuonna 2025 aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö ja tieteelliseen laatuun perustuvaa kansainvälistä vetovoimaa. OAJ: OAJ näkee kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisten elämää rikastavana.

5 OKM: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyslinjaukset 1. Tieteen uusiutumisella ja huippututkimuksella kansainvälistä vetovoimaa. 2. Suomi, korkealaatuisen koulutuksen kotimaaksi oppimislaboratorioiden ja työelämälähtöisen tutkimuksen avulla. 3. Vauhtia suomalaisen osaamisen viennille. Suomalaisia koulutuspalveluita markkinoidaan yhden yhteisen toimijan kautta. 4. Tervetuloa Suomeen! Helpotetaan Suomeen saapumista. 5. Keskustelu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisestä -> voimaa suomalaisille viesteille! 6. Sillanpääasemat maailmalla. Team Finland verkosto 7. Ulkosuomalaiset osaajat ja alumnit mukaan!

6 Mutta rahoitettujen kehittämishankkeiden suunnitelmissa oli vähän linkkejä kansainväliseen yhteistyöhön.

7 Pikakysely yksiköihin Missä määrin yksikössänne 1. opiskelijat lähtevät vaihtoon. 2. opettajat lähtevät vaihtoon. 3. tutkimus- ja kehittämishankkeissa on kansainvälisiä partnereita. 4. koulutusohjelmissa on kansainvälisiä kursseja. 5. on kansainvälisiä opettajaopiskelijoita. 6. on koulutusvientihankkeita. 7. on muuta kansainvälisyyttä, kuten konsultointeja, arviointeja

8 Opiskelijat lähtevät vaihtoon HAMK: opettajaopiskelijat ovat töissä olevia aikuisopiskelijoita Haaga: 5 7 opiskelijaa tehnyt esim. opetusharjoittelua TaY: % sisäänotosta JY: % HY: % (n ) Itä-S.: 10 % (n. 12) Lappi: 4 % Oulu: n. 50 TuY: n. 50 Aineenopettajaopiskelijat eivät lähde vaihtoon. Ahkerimmin lähdetään vaihtoon Oulusta, sitten Jyväskylästä.

9 Opettajat lähtevät Erasmusvaihtoon HAMK: melko suosittuja Haaga: 1-3 erasmusvaihdossa vuosittain TaY: 10% JY: Erasmusvaihto hiipunut; muuten n. 50 Marie Curie Fellowship HY: 0 (uudistusten aiheuttama lasku) Itä-S.: 5 % (3) Lappi: 40% (14 LO-koulutuksen opettajaa) Oulu: 0 TuY: 2 Huomattavaa laskua tilalle mm. KV tutkimushankkeita ja koulutusvientiä

10 Tutkimus- ja kehittämishankkeet HAMK: Useita kansainvälisiä partnereita (vakiintunutta) Haaga: Koordinoi 2 hanketta; yhdessä mukana; verkostoja TaY: Lähes kaikissa tutkimushankkeissa on KV-partnereita JY: 7 EU-; 8 SA-hanketta ja 12 muuta; 34 KV-partneria HY: 28 EU-; 22 SA- hanketta; 20 muuta; n. 200 KV-partneria Itä-S.: 8 hanketta; n. 30 KV-partneria Lappi: 4 EU-; 1 SA-; 3 muuta Oulu: Useita EU- ja SA-hankkeita TuY: 9 hanketta; 75 KV-partneria Tutkimus- ja kehittämistoiminta runsasta ja hyvin kansainvälistä!

11 KV-ohjelmia ja kursseja HAMK: yksittäisiä kursseja, mutta määrää olisi hyvä lisätä Haaga: englanninkielinen opettajankoulutusohjelma vuodesta 2004 TaY: 2 KV-maisteriohjelmaa; alkamassa KV-kandiohjelma; KV kandi- ja gradu seminaarit; metodikursseja JY: KV-maisteriohjelma (+ tiedekunnan KV-ohjelma); Juliet-kurssit engl.; vaka:ssa syv. val. Opintoja engl.; Eri oppiaineiden kursseja 38 (~5 op) HY: Peda-opinnot engl., n. 10 kurssia engl. KV-maisteriohjelma valmisteilla. Itä-S.: ELEIC (120 op); International Study Programme in Education (ei tutkinto); Professional Intercultural Competence Theory and Practice (25op); Teaching Foreign Languages to Young Learners (25op). Lappi: 1 KV-maisteriohjelma; tarjolla 165 op engl. Opintoja: Sivuaineita: Arctic Studies, Intercultural communication, Global and Arctic Trajectories Oulu: 2 KV-maisteriohjelmaa; 5-vuotinen KV luokanopettajakoulutus ITE TuY: KV-ohjelma, kursseja, opinnot ulkomailla, KV harjoittelu Paljon tehty töitä KV-ohjelmien eteen

12 KV-opiskelijoita (kv. taustaiset henkilöt) HAMK: pitkään englanninkielinen aloitusryhmä, jossa suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista opiskelee Haaga: 20 KV opettajaopiskelijaa TaY: KV-ohjelmissa Teacher Education ja Media Education KV-opiskelijoita JY: Erityispedassa muutama; Ope-koulutuksen KV-ohjelmassa useimmilla suomalainen koulusivistys; Tiedekunnan KV-ohjelmassa KV-opiskelijoita HY: n. 15 KV opiskelijaa peda-opinnoissa n. 60 Erasmusvaihdon opisk. Itä-S.: 38 KV-maisteriopiskelijaa; 30 Erasmusvaihdon opisk. Lappi: 20 KV-maisteriopiskelijaa 27 Erasmusvaihdon opisk. Oulu: 1 5 TuY: Erasmusvaihdon opisk. Aloittaa vuosittain

13 Koulutusvientihankkeita (koulutusta ulkomailla tai Suomessa ryhmille) HAMK: Jatkuvasti 1-2 ryhmää - sekä asiakasmaassa että Suomessa. Haaga: noin kymmenen vuoden ajan; 2018 lyhytkursseja Suomessa; koulutusta Kiinassa, Etelä-Afrikassa ja Kolumbiassa. TaY: Runsaasti opettajankoulutuksen ja korkeakoulupedagogiikan hankkeita (Thaimaa, Indonesia, Brasilia, Argentiina, Saudi-Arabia ) JY: Säännöllisesti useita ympäri vuoden - lyhyempiä ja pidempiä EduCluster Finlandin kanssa HY: Muutama vuodessa HY+:n kanssa; yrityksiä, joissa yliopisto mukana, kuten HEI Schools; harjoittelukouluilla omia hankkeita Itä-S.: Tilausmaisteriohjelma (Namibia); 1 pitkäkestoinen (Saudi); yksittäisiä opettajaryhmien viikon vierailuja (mm. Indonesia) Lappi: Harjoittelukoulun yhteistyö Kiinaan (vierailuja, koulutukset) Oulu: vähän TuY: 7 pidempää projektia (BA Rauma, Oman tutkimuksen kehittämisprojekti, Oman English Programme, Oman Senior Consultant, Building Leadership for Change Through School Immersion saudi opettajat, jne.. 10 lyhyttä 1-3 päivän Study Visitiä

14 Muuta Paljon lyhyiden vierailujen järjestämistä Konsultointeja KV- konferensseihin osallistumista Artikkeleita KV-ryhmissä Arviointitehtäviä tieteellisissä julkaisuissa, kansainvälisissä tiedeneuvostoissa, advisory bordeissa, virantäytöissä, ja väitöskirjojen tarkastuksessa Kansainvälistyvä henkilöstö KV tutkimuksen arviointi Paljon KV-kumppaneita

15 Mikä toimii Opettajankoulutusyksiköillä monipuoliset KV-verkostot Tutkimuksessa paljon KVyhteistyötä KV-maisteriohjelmien määrä Opettajien vaihto vähentynyt tilalle KV tutkimusyhteistyö KV-julkaisemista KV-asiantuntijatehtäviä (arviointeja) Koulutusvientiosaamista (hajontaa) Yrityksiä, joissa yliopisto mukana, kuten HY+, Educluster, Finland University, HEI Schools, Missä haasteita? Opiskelijat eivät lähde vaihtoon; hyväksilukemisissa ja hallinnon tuessa haasteita KV-maisteriohjelmissa vähän aitoja KV-opiskelijoita (mahdollisuus yhteistyöhön!) Ei fokusoida tartutaan liian helposti kaikkeen KVtoimintaan (KV LAATU) KV-toiminnan vastuut epäselvät organisaation tasolla Hallinnon tukea leikattu Koulutusviennin alueella vähän yhteistyötä korkeakoulujen välillä (paitsi Finland University)

16

17 KEHTTÄMISHANKKEIDEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

18 Hankkeiden arviointi ja raportointi Korkeakoulut hyödyntävät väliraportoinnissa arviointilomakkeilla kerättävää tietoa: 1. OKM toimittaa kullekin hankkeelle linkin Toiminnan arviointi -kyselylomakkeeseen Hankkeen koordinaattori tai johtaja vastaa lomakkeen toimittamisesta kaikille hanketoimijoille (opettajille, sivistystoimen johdolle, rehtoreille, opiskelijoille, opettajankouluttajille, yrityskumppaneille ja muille sidosryhmille) ennen koulujen päättymistä ja opiskelijoiden kesätaukoa Vastausten määräpäivä on OKM toimittaa hankkeen johtajille kyselyn vastaukset 2. Hankkeen itsearviointi Toteutetaan vastaavalla lomakkeella kuin joulukuussa 2017 Täytetään ennen

19 Toiminnan arviointi (15.6. mennessä) Opettajankouluttaja Opettaja Opiskelija Rehtori Sivistystoimenjohto Yrityskumppani Muu, mikä? 20

20 Toiminnan arviointi (15.6. mennessä) Missä määrin seuraavat asiat ovat toteutuneet hankkeessa, jossa olet mukana / I vilken grad har man lyckats med följande i utvecklingsprojekt som du delta / To what extent has the project, you participate, succeeded in the following Asteikko: 1 Ei lainkaan 4 Erittäin hyvin/ 1 Inte alls 4 Mycket bra/ 1 Not at all 4 Very well 5 Ei koske minua / Gäller inte mig / Olen ollut mukana asettamassa hankkeen tavoitteita / Jag har varit med och ställt upp målen av projektet / I have participated in the determination of the objectives of the project Olen ollut mukana arvioimassa hankkeen etenemistä / Jag har varit med och bedömt hur projektet framskrider / I have participated in the assessment of the progress of the project 21

21 Toiminnan arviointi (15.6. mennessä) Olen osallistunut hankkeeseen aktiivisesti / Jag har aktivt deltagit i projektet / I have actively participated in the implementation of the project. Olen ollut mukana tuottamassa opettajankoulutuksen toimintamalleja ja kokeilujen tuloksia / Jag har varit med och tagit fram verksamhetsmodeller och försöksresultat för lärarutbildningen / I have participated in the creation of new operating models for teacher education and in experiments JNE. 22

22 Koordinaattori/johtaja raportoi hankkeen/osahankkeen toiminnasta Lomake täytetään ennen Vastaava lomake kuin joulukuussa 2017 ja lisäksi väliraportointikysymykset: Hankkeen eteneminen: Miten hanke on käynnistynyt ja edennyt suhteessa tavoitteisiin ja hankesuunnitelmaan? Saavutetut tulokset: Mitä tuloksia on saavutettu tähän mennessä suhteessa tavoitteisiin ja hankesuunnitelmaan? Millaisia tuloksia hankkeen aikana saavutetaan? Hankkeen talouden tilanne: Kustannuspaikkakohtainen kuluerittely ja käyttösuunnitelma hankkeen loppukaudelle. Hankkeen loppukauden täsmentynyt suunnitelma. Mitkä ovat hankkeen keskeisimmät toimenpiteet? Onko loppukauden tavoitteisiin ja toimintaan tullut muutoksia?

23 Missä vaiheessa hanke on?

24 Hankkeessa kehitettävät opettajankoulutuksen toimintamallit/mallit Opettajan osaamisen malli Perusopetus Opetus ja ohjaus Korkeakoulut Johtamisen kehittäminen sekä asiantuntijaverkosto- ja Digitaalinen oppiminen ja uudet oppimisympäristöt Toinen aste Ohjatun harjoittelun kehittäminen Moniammatillinen yhteistyö Tasa-arvoinen ja sukupuolitietoinen kasvatus Kulttuurisen moninaisuuden, -kielisyyden sekä kieli- ja Varhaiskasvatus Opettajankoulutuksen valinnat Muu malli Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden Valintojen seurantamalli

25 Hankkeen kohderyhmä/-ryhmät Täydennyskoulutus+ Peruskoulutus perehdyttämiskoulutus Lastentarhanopettajan peruskoulutus Luokanopettajan peruskoulutus Aineenopettajan peruskoulutus Erityisopettajan peruskoulutus Opinto-ohjaajakoulutus Ammatillinen opettajankoulutus Johtamiskoulutus Lastentarhanopettajien täydennyskoulutus Luokanopettajien täydennyskoulutus Aineenopettajien täydennyskoulutus Opinto-ohjaajien täydennyskoulutus Erityisopettajien täydennyskoulutus Ammatillinen täydennyskoulutus Johtaminen täydennyskoulutus Opettajaopiskelijat

26 Mitä ja miten sähköisiä vuorovaikutuskanavia käytettiin?

27 Missä määrin opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa mainitut tavoitteet on hankkeessa saavutettu (1= ei ole 4 = on saavutettu) Hankkeen johtaminen on vuorovaikutteista Hankkeen koordinointi auttaa edistämään hankkeen tavoitteita Hankkeen johtaminen on tavoitteista Tutkimukseen tukeutuminen tutkintovaatimusten kehittämisessä Innostavan ja ajankohtaisen koulutuksen kehittäminen Opiskelijavalintojen kehittäminen Opettajankoulutuksen rakenteiden uudistaminen Vertaistuen ja yhteistyön mallien kehittäminen Yhteistyön tiivistäminen (ainelaitos OKL harjoittelukoulut.) Tutkimuslähtöisyys opettajankoulutuksessa Opettajankoulutusta profiloivan teeman kehittäminen Oppilaitosten strateginen johtaminen Yhdessä tekemisen kulttuurin vahvistaminen Oppijalähtöisyys opettajankoulutuksessa Perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen kokonaisuuden Valmiudet osallistua yhteistyöhön oppilaitoksen ulkopuolisten Opettajankoulutuksen ohjelmien/tutkintovatimusten/tutkintojen Tavoite ei ole 1,00 2,00 3,00 4,00 saavutettu Vastanneet Tavoite 14 on saavutettu

28 Vapaat kommentit tavoitteiden saavuttamisesta Hanke on vasta aluillaan, monet asiat ovat käynnistyneet, mutta tässä vaiheessa prosessia niiden etenemistä on vaikea arvioida, mutta suunta on tavoitteiden mukainen. Toiminta käynnistyy täysimääräisesti vasta Olemme tällä hetkellä aikataulussa sopimusten ja rekrytointien ollessa työn alla. Hanke on ollut suunnitteluvaiheessa syksyllä Varsinaiset kehityskierrokset käydään keväällä ja syksyllä 2018 sekä keväällä Tavoitteiden saavuttaminen "on aloitettu". Hanke on käynnistynyt todella ripeästi ja hyvässä yhteistyössä. Yhteistyön tiivistäminen ja tutkimusperustaisuus ovat toteutuneet hienosti. Olemme hyvällä alulla edistymässä hankesuunnitelman mukaisesti. Panostimme syyskaudella hanketoimintojen suunnitteluun, toiminnot käynnistyvät täydellä teholla vuoden alussa. Osa tavoitteista on ehkä vielä jätettävä pois rahoituksen niukkuuden vuoksi.

29 Missä määrin hankkeessa on onnistuttu seuraavissa asioissa vastausajankohtaan mennessä Hankkeessa toimitaan tutkimusperustaisesti Hankkeessa toimitaan vuorovaikutteisesti Hankkeessa toimitaan tavoitteellisesti Tapaamiset ja työskentely rytmittyvät tarkoituksenmukaisesti Toimijat verkostoituvat yksikön sisällä Hankkeessa tehdään yhteistyötä asiantuntijaverkostojen kanssa Hankkeessa tehdään yhteistyötä kansallisten opetuksen ja Opettajankouluttajat/opettajat osallistuvat hankkeeseen Opettajankoulut./opettajat ovat mukana asettamassa tavoitteita Kohdehenkilöiden lähtötilanne otetaan huomioon Toimijat verkostoituvat ulkopuolisten Hankkeessa tehdään yhteistyötä muiden sidosryhmien, kuten Hankkeessa tuotetaan malleja opettajankouluttajien Opiskelijoilla on aktiivinen rooli hankkeessa Ei ole 1,00 2,00 3,00 4,00 onnistuttu On onnistuttu

30 Uusia kysymyksiä Arvioi asteikolla 1-4 missä määrin hankkeessa mukana olevat toimijat osallistuvat hankkeen kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoihin Arvioi asteikolla 1-4 missä määrin hankkeessa kehitetyt ja kokeiltavat koulutusmallit perustuvat alan tutkimukseen? Millaisia teorioita, malleja, viitekehyksiä ja tutkimusta hankkeessa tehtävän kehittämistyön taustalla on? Miten niitä hyödynnetään käytännössä? 32

31 Hankkeen väliraportointi Miten hanke on käynnistynyt/edennyt suhteessa tavoitteisiin? Mitä tuloksia hankkeessa on saavutettu tähän mennessä suhteessa tavoitteisiin? Millaisia tuloksia hankkeen aikana saavutetaan? Mitkä ovat hankkeen keskeisimmät toimenpiteet? Onko loppukauden tavoitteisiin ja toimintaan tullut muutoksia? Kustannuspaikkakohtainen kuluerittely ja käyttösuunnitelma hankkeen loppukaudelle. 33

32 SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN JA MUUN EPÄASIALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN

33 SEKSUAALINEN HÄIRINNÄN ESTÄMINEN KORKEAKOULUISSA Korkeakoulut ovat autonomisia toimijoita - laillisuusvalvoja tai OKM voi selvittää korkeakoulun toimintaa yhteydenottojen tms. perusteella. Häirintä ei ole asia, johon voitaisiin juurikaan vaikuttaa yhteisön ulkopuolelta. Hyvinvoivat yhteisöt on visio. Häirintää tarkastellaan mm. yliopistolaissa, ammattikorkeakoulu-laissa, tasa-arvolaissa, yhdenvertaisuuslaissa, työsopimuslaissa ja työturvallisuuslain säännöksissä sekä rikoslaissa. Laeista seuraa korkeakouluille velvollisuus ehkäistä häirintää ja edistää yhdenvertaisuutta opiskelijoiden ja henkilöstön keskuudessa. Tasa-arvolain mukaan koulutuksen järjestäjä on yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa laadittava vuosittain päivitettävä tasa-arvosuunnitelma. Esimerkiksi tasa-arvovaltuutetulta saa ohjeita ja neuvoja.

34 SEKSUAALINEN HÄIRINNÄN ESTÄMINEN KORKEAKOULUISSA Tavoitteena toimintakulttuurin luominen, jossa seksuaalinen häirintä, ahdistelu ja kiusaaminen tuomitaan, sitä ei katsota läpi sormien. Vastuu asiassa on koko yhteisöllä ja jokainen ymmärtää vastuunsa. Matalan kynnyksen menetelmät käyttöön. Luodaan olosuhteet, joissa häirityksi itsensä kokeva uskaltaa heti ilmaista asian niin häiritsijälle, kuin tarvittaessa yhteisön edustajille (häiritsijän esimiehelle, häirintätukihenkilölle tms.). Tämän jälkeen korkeakoulun vastuulla on saada häirintä loppumaan ja huolehtia siitä, että vastaava käyttäytyminen ei voi toistua. Tapaukset eivät ole tulleet esille aiemmin, koska ei ole ollut häirinnänvastaista kulttuuria: a) häirinnän kohde ei ole uskaltanut kertoa häirinnästä, b) lähiyhteisö ei ole puuttunut havaitsemaansa häirintään, c) johtajat eivät ole suhtautuneet asiaan vakavasti. Uhriksi joutuminen ei ole uhrin häpeä!

35 JOKAISELLA ON OIKEUS KASVAA, KEHITTYÄ JA ELÄÄ OMANA ITSENÄÄN Opetushallitus on julkaissut peruskouluille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille oppaan seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää keväällä 2018 varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, toisen asteen oppilaitosten sekä korkeakoulujen oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuuria kehittävän laajan toimenpideohjelman. Korkeakouluvision toimeenpanon Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt - työryhmä valmistelee yhteisiä periaatteita epäasiallisen käyttäytymisen ja häirinnän ehkäisemiseksi korkeakouluissa. Niitä koskeva ohjeistus julkistetaan loppukeväästä Opettajankoulutusfoorumi kokoaa yhteen hyviä käytäntöjä, miten seksuaalisen häirinnän vähentämisen ja ehkäisemisen sisällöt voidaan ottaa mukaan opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen