OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Janne Öberg

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Janne Öberg"

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Janne Öberg EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VARHAISKASVATUKSESTA JA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA JA ERIKOIS- TUMISKOULUTUKSISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 20 JA 26 :N MUUTTAMISESTA 1 Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö alkaen Tasavallan presidentti on vahvistanut varhaiskasvatuslain (540/2018) tulevaksi voimaan Lailla kumotaan voimassa oleva varhaiskasvatuslaki (36/1973) ja näin myös lasten päivähoidosta annettu asetus (239/1973). Lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen palveluntuottajan järjestämään tai tuottamaan päiväkotitoimintaan ja perhepäivähoitoon sekä soveltuvin osin avoimeen varhaiskasvatustoimintaan. Varhaiskasvatuksessa sovelletut useisiin eri sosiaalihuollon järjestämistä koskeviin lakeihin ja asetuksiin sekä lasten päivähoidosta annettuun asetukseen kuuluneet tarpeelliset säännökset on koottu uuteen varhaiskasvatuslakiin. Päiväkodin ja perhepäiväkodin henkilöstön mitoituksesta, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavista opinnoista sekä perhepäivähoitajan kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin säädetään uuden varhaiskasvatuslain mukaan kuitenkin valtioneuvoston asetuksella. Varhaiskasvatuslain 28, 35 ja 38 :t sisältävät lain toimeenpanon kannalta tarpeelliset asetuksenantovaltuudet. Lain 28 :ssä säädetään uutena tehtävänimikkeenä varhaiskasvatuksen lastenhoitajasta ja tämän kelpoisuudesta. Pykälän 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään on kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnonosilla. Pykälän 2 momentin mukaan soveltuvista tutkinnoista ja riittävistä tutkinnonosista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lakiin on sisällytetty siirtymäsäännökset, joilla turvataan lain voimaantullessa kelpoisuusvaatimukset täyttäneeksi katsotun henkilöstön sekä alaa jo opiskelevien kelpoisuus. Lain 35 :ssä säädetään päiväkodin henkilöstön mitoituksesta. Lain perusteluiden mukaan ainoastaan lain delegointisäännöstä on tarkennettu voimassa olleesta ja että mitoitusta ei ole tarkoitus muuttaa siitä, mitä se on ollut lain voimaantullessa. Pykälän 1 momentin mukaan päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöitä, jolla on tässä laissa säädetty varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus. Päiväkodin henkilöstön mitoituksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksessa voidaan säätää suhdeluvut erikseen vähintään kolme vuotta täyttäneille ja alle kolmivuotiaille lapsille, sekä suhdeluvut erikseen enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa oleville ja enemmän kuin viisi tuntia päivässä järjestettävässä varhaiskasvatuksessa oleville kolme vuotta täyttäneille lapsille.

2 2 Pykälän 2 momentin mukaan, jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai muuten tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten taikka 1 momentissa tarkoitettujen henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen. Pykälän 3 momentin mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Lain 38 :ssä säädetään perhepäiväkodin henkilöstön mitoituksesta. Pykälän 1 momentin mukaan perhepäiväkodissa tulee olla varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrään suhteutettuna varhaiskasvatukselle säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi riittävä määrä henkilöitä, jolla on tässä laissa säädetty perhepäivähoitajan kelpoisuus. Perhepäiväkodissa samanaikaisesti varhaiskasvatuksessa olevien lasten lukumäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksessa voidaan säätää myös kahden ja kolmen hoitajan yhdessä hoitamien lasten enimmäislukumäärästä ja tällöin edellytetyistä hoitajien kelpoisuusehdoista. Pykälän 2 momentin mukaan, jos perhepäiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai muuten tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten tai varhaiskasvatuksen tehtäviin osallistuvien henkilöiden lukumäärässä, jollei perhepäiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen. Pykälän 3 momentin mukaan järjestettäessä perhepäivähoitoa saman perheen lapsille heidän omassa kodissaan ei sovelleta, mitä tässä pykälässä säädetään. Varhaiskasvatuslain 26 :ssä säädetään varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuudesta. Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, tai jota on täydennetty mainituilla opinnoilla. Lain 30 :ssä säädetään varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja lain 31 :ssä päiväkodin johtajan kelpoisuudesta. Varhaiskasvatuslain 26 :ssä, 30 :ssä ja 31 :ssä mainituista opettajankoulutuksen opinnoista säädetään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004). 2 Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö saakka Mitoitus Voimassa olevan varhaiskasvatuslain 5 :n mukaan päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin päiväkodissa ja perhepäivähoidossa hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön sekä lasten välisestä henkilöstömitoituksesta sekä henkilöstörakenteesta.

3 3 Voimassa olevan lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973, jälj. päivähoitoasetus) 6 :n mukaan päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005), sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 7 tai 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Päivähoitoasetuksen 8 :n 1 momentin mukaan perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain (628/1998) mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, perhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voi samanaikaisesti hoitaa enintään kahdeksaa lasta ja lisäksi osapäiväisesti kahta 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua lasta. Erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti enintään kahtatoista lasta. Kun perhepäiväkodissa hoidetaan samanaikaisesti useampaa lasta kuin 2 momentissa säädetään, tulee yhdellä perhepäivähoitajalla olla vähintään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain, sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Kelpoisuudet Voimassa olevassa varhaiskasvatuslaissa (36/1973) ei säädetä tehtävänimikkeistä. Sen sijaan lain 4 a :n mukaan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan kumottua sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia (272/2005, jälj. kelpoisuuslaki) sekä sen nojalla annettuja säännöksiä, sellaisina kuin ne ovat voimassa tammikuun 1 päivänä Kelpoisuuslaki on kumottu 1 päivänä toukokuuta 2016 lukien ja sen on korvannut laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015), jota ei kuitenkaan ole sovellettu varhaiskasvatukseen. Kelpoisuuslain 8 koskee lähihoitajia. Päiväkodissa toimivista lähihoitajista käytetään usein nimikettä lastenhoitaja, vaikka tehtävänimikkeestä ei voimassa olevassa lainsäädännössä ole säädetty. Kelpoisuuslain 8 :n mukaan kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto. Hallituksen esityksen (HE 226/2004 vp) perusteluissa on todettu, että lähihoitaja olisi yleisammattinimike sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneille sosiaalihuollon tehtävissä toimiville ammattihenkilöille. Kelpoisia lähihoitajan tehtäviin sosiaalihuollossa olisivat myös ne, jotka ovat suorittaneet tehtävään soveltuvan lähihoitajan tutkintoa vastaavan tutkinnon. Myös muun kuin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaminen voisi siis tuottaa kelpoisuuden lähihoitajan tehtäviin edellyttäen, että tutkinto on tehtävään soveltuva ja vastaa laadultaan ja opintomäärältään lähihoitajan tutkintoa. Hallituksen esityksen (226/2004 vp) mukaan tehtä-

4 4 vistä riippuen kelpoisuusvaatimukset täyttävä tutkinto lastensuojelun, lasten päivähoidon sekä perhetyön tehtävissä olisi lähihoitajan tutkintoa vastaava lapsi- ja perhetyön perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen tutkinto taikka viittomakielisen ohjaajan tutkinto. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaan Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset valtio-, kunta- ja yksityissektorilla (STM:n julkaisuja 2007:18) mukaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoista päivähoidon tehtäviin soveltuu lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman mukaisesti suoritettu lähihoitajan tutkinto. Sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa tarkoitettu muu vastaava tehtävään soveltuva tutkinto päivähoidossa on lapsi- ja perhetyön perustutkinto, jonka tutkintonimike on lastenohjaaja. Lisäksi oppaassa todetaan, että viittomakielen ohjaajan tutkinnon suorittanut henkilö on soveltuva lähihoitajan koulutusta edellyttäviin tehtäviin esimerkiksi päiväkodissa, jossa on kuulovammaisia lapsia. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto ja lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto eivät ole antaneet kelpoisuutta toimia päiväkodin lastenhoitajan tehtävissä. Lastenhoitajan kelpoisuusehtojen tulkinnassa on kuitenkin ollut kunnissa eriäviä käytäntöjä. Esimerkiksi viittomakielen ohjaajia ei ole kaikissa kunnissa katsottu kelpoisiksi lastenhoitajiksi, vaan heidät on palkattu avustajan tehtäviin. 3 Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistus on muuttanut merkittävästi ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta. Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) tuli voimaan Uudella lailla kumottiin ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki (631/1998). Reformissa uudistettiin ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella. Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. Ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä tutkintojen osien mitoituksen peruste on osaamispiste. Ammatillisten perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä. Ammattitutkintojen laajuus on 120, 150 tai 180 osaamispistettä. Erikoisammattitutkintojen laajuus on 160, 180 tai 210 osaamispistettä.

5 5 Ammatilliset tutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnonosista. Tutkinnot voivat sisältää osaamisaloja, joilla tarkoitetaan työelämän itsenäiseen toimintakokonaisuuteen liittyvää suuntautumista tutkinnon sisällä. Tutkintoon voidaan myös liittää tutkintonimikkeitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella 680/2017 säädetään, mitkä ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot kuuluvat ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tutkintojen osaamisalojen ja tutkintonimikkeiden määrittämisessä käytettävistä periaatteista. Opetushallitus määrää tutkinnon perusteet kullekin tutkintorakenteeseen kuuluvalle tutkinnolle. Varhaiskasvatukseen soveltuvat ammatilliset perustutkinnot Nykyisin varhaiskasvatuksessa sovellettavia kelpoisuuslain 8 :n mukaisia lähihoitajan (lastenhoitajan) kelpoisuusvaatimuksia eniten vastaavat perustutkinnot ovat reformin jälkeen uudistetut sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) ja kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto (lastenohjaaja sekä ent. viittomakielen ohjaaja/uusi kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen ohjaaja). Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudet perusteet tulevat voimaan Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto muodostuu kahdeksasta osaamisalasta, joista varhaiskasvatuksen osaamistarpeisiin vastaa erityisesti lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala. Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan pakolliset tutkinnonosat (130 osp) ovat: Kasvun ja osallisuuden edistäminen, 25 osp Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen, 30 osp Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen, 40 osp Lapsen, nuoren ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, 35 osp. Varhaiskasvatuksen osaamistarpeisiin voi vastata myös vammaistyön osaamisala, jonka pakolliset tutkinnonosat (130 osp) ovat: Kasvun ja osallisuuden edistäminen, 25 osp Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen, 30 osp Osallisuuden edistäminen vammaistyössä, 35 osp Toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vammaistyössä, 40 osp. Lisäksi opiskelija suorittaa valinnaisia tutkinnon osia 15 osaamispistettä ja yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä.

6 6 Uusi kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto tulee voimaan Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto muodostuu kolmesta osaamisalasta, joista varhaiskasvatuksen osaamistarpeisiin vastaavat varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala sekä kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisala. Varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan pakolliset tutkinnonosat ( osp) ovat: Ammatillinen kohtaaminen kasvatus- ja ohjausalalla, 15 osp Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen, 40 osp Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen, 30 osp Perheiden kanssa toimimiseen ja monialaiseen yhteistyöhön liittyvä tutkinnonosa, osp. Lisäksi opiskelija suorittaa valinnaisia tutkinnon osia osaamispistettä ja yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä. Kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisalan pakolliset tutkinnonosat (110 osp) ovat: Suomalaisella viittomakielellä toimiminen, 30 osp Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen, 40 osp Kommunikointikeinojen käyttö vuorovaikutuksen edistämisessä, 20 osp Kommunikoinnissa tukea tarvitsevan oppilaan tai opiskelijan oppimisen ohjaaminen, 20 osp. Lisäksi opiskelija suorittaa valinnaisia tutkinnon osia 35 osaamispistettä ja yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä. Pakollinen tutkinnonosa Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen (40 osp) on laadittu yhteiseksi kaikkiin edellä mainittuihin osaamisaloihin. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot varhaiskasvatuksessa Tulevassa kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnossa yhdistyvät tutkintorakenteesta poistuvissa perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnossa, romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinnossa ja lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnossa oleva osaaminen. Näistä vain perhepäivähoitajan ammattitutkinto on tuottanut kelpoisuuden varhaiskasvatusalalle perhepäivähoidon tehtäviin. Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto tulee voimaan Perhepäivähoitajan kelpoisuudesta säädetään voimaan tulevassa varhaiskasvatuslain 29 :ssä. Pykälän mukaan kelpoi-

7 7 suusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu alalle soveltuva koulutus. Kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinnossa yhdistyy osaaminen nykyisistä koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinnosta ja romanikulttuurin ohjaajan erikoisammattitutkinnosta. Nämä erikoisammattitutkinnot eivät ole tuottaneet kelpoisuutta varhaiskasvatuksen tehtäviin. Kyseinen uusi kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinto on osaamista syventävä tutkinto, mutta vaatimuksiltaan kuitenkin kapea-alaisempi tutkinto, kuin kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto. Kaikkia ammatti- ja erikoisammattitutkinnon perusteita ei vielä ole hyväksytty. Ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistuksen myötä tutkintorakenteesta poistuvia tutkintoja, esimerkiksi lapsi- ja perhetyön perustutkinto, joka on tuottanut kelpoisuuden lastenhoitajaksi, voidaan kesken olevan tutkinnon osalta suorittaa vielä 2021 loppuun asti ja saavuttaa kelpoisuus uuden varhaiskasvatuslain 28 :n mukaiseksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaksi. 4 Ehdotuksen sisältö Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta Asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi päiväkodin ja perhepäiväkodin henkilöstön mitoituksesta sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavista opinnoista ja perhepäivähoitajan kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin. Muilta osin voimassa olevan päivähoitoasetuksen säännökset on nostettu voimaan tulevaan varhaiskasvatuslakiin. Asetuksella ei muutettaisi päiväkodin ja perhepäiväkodin henkilöstön mitoitusta koskevia suhdelukuja. Asetuksessa säädettäisiin lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavista tutkinnoista ja tutkinnonosista tyhjentävästi, ottaen huomioon ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteessa tapahtuneet muutokset. Asetuksella mahdollistettaisiin se, että perhepäivähoitaja voisi saavuttaa säädetyt lisäopinnot suoritettuaan varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden. Päiväkodin henkilöstön mitoitus (1 ) Ehdotetun 1 :n 1 momentin mukaan päiväkodissa tulisi kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on varhaiskasvatuslain :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa enemmän kuin viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulisi päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Ehdotetun 2 momentin mukaan päiväkodissa tulisi kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Asetuksella ei muutettaisi päiväkodin henkilöstön mitoitusta koskevia suhdelukuja.

8 8 Osapäivähoidossa olevien lasten sijaan ehdotetussa asetuksessa käytetään ilmaisua enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevat lapset. Osapäivähoidon raja on ollut viisi tuntia, joten asiaan ei tule sisällöllistä muutosta. Kyseessä on terminologinen selvennys. Perhepäiväkodin henkilöstön mitoitus (2 ) Ehdotetun 2 :n 1 momentin mukaan perhepäiväkodissa voitaisiin samanaikaisesti järjestää varhaiskasvatusta enintään neljälle lapselle mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voitaisiin järjestää varhaiskasvatusta yhdelle perusopetuslain (628/1998) mukaista esiopetusta saavalle lapselle, perusopetuksen aloittaneelle lapselle tai sellaiselle kunnan järjestämässä alle viisi tuntia päivässä kestävässä varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna. Ehdotetun 2 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, perhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voisi samanaikaisesti järjestää varhaiskasvatusta enintään kahdeksalle lapselle ja lisäksi kahdelle 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetulle lapselle. Ehdotetun 3 momentin mukaan erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voisi järjestää varhaiskasvatusta samanaikaisesti enintään kahdelletoista lapselle. Ehdotetun 4 momentin mukaan, kun perhepäiväkodissa järjestetään varhaiskasvatusta samanaikaisesti useammalle lapselle kuin 2 momentissa säädetään, tulisi yhdellä perhepäivähoitajalla olla vähintään varhaiskasvatuslain 28 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Asetuksella ei muutettaisi perhepäiväkodin henkilöstön mitoitusta koskevia suhdelukuja. Osapäivähoidossa olevien lasten sijaan ehdotetussa asetuksessa käytetään ilmaisua enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevat lapset. Osapäivähoidon raja on ollut viisi tuntia, joten asiaan ei tule sisällöllistä muutosta. Kyseessä on terminologinen selvennys. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuovat opinnot (3 ) Uuden varhaiskasvatuslain 28 :n mukaan kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään on kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnonosilla. Soveltuvista tutkinnoista ja riittävistä tutkinnonosista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Näin ollen kaikista kelpoisuuden tuottavista tutkinnoista ja tutkinnonosista on säädettävä asetuksella. Koska ammatillisen koulutuksen osalta tutkintonimikkeet ja rakenne voivat muuttua, on osa tarkentavista säännöksistä perusteltua jättää lakia alemmalla tasolla säädettäväksi.

9 9 Lastenhoitajan kelpoisuudesta säädettäisiin mahdollisimman pitkälle voimassa olevia vaatimuksia vastaavasti, huomioiden kuitenkin ammatillisen koulutuksen tutkintouudistukset. Kelpoisuudesta säädettäisiin myös aiempaa täsmällisemmin. Nykyisin hallituksen esityksen perusteluista ja ministeriön ohjeistuksesta löytyvät vakiintuneet tulkintaohjeet nostettaisiin pykälätasolle. Huomioon on otettava uuden varhaiskasvatuslain siirtymäsäännökset, jotka turvaavat nykyisin kelpoisten lastenhoitajien aseman. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävissä toimivilla henkilöillä on vaativissa hoito-, hoiva-, kasvatus- ja ohjaustyössä tarvittava koulutus. Selkeillä kelpoisuusvaatimuksilla voidaan turvata lasten saama laadukas varhaiskasvatus. Ehdotetun 1 momentin mukaan varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuottava tutkinto olisi kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, jonka tulee sisältää tai sitä tulee täydentää varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnonosilla. Tämä tarkoittaa käytännössä kaikkien varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan pakollisten tutkinnonosien sekä lisäksi perheiden kanssa toimimiseen ja monialaiseen yhteistyöhön liittyvän tutkinnonosan suorittamista. Koulutus vastaa aiempaa lapsi- ja perhetyön perustutkintoa (tutkintonimike lastenohjaaja). Kelpoisuuden toisi myös kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, joka sisältää tai jota on täydennetty kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnonosilla. Tämä tarkoittaa käytännössä kaikkien kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisalan pakollisten tutkinnonosien (110 osp) suorittamista. Osaamisala sisältää ammattitaitovaatimuksia muun muassa viittomakielisen varhaiskasvatuksen toteuttamisesta, lapsen kielen kehityksen tukemisesta, kuvien ja viittomien sekä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytöstä. Pakollinen tutkinnonosa lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen (40 osp) on sama, kuin varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalalla. Kommunikaation ja viittomakielen ohjaajalla katsottaisiin tutkinnon perusteella olevan yleinen vammattoman lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon osaaminen. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon kuuluvan kolmannen osaamisalan, eli nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisalan, ei katsottaisi sellaisenaan tuovan lastenhoitajan tehtäviin vaadittua kelpoisuutta. Osaamisala ei ole suuntautunut varhaiskasvatukseen, vaan nuorisotoimeen. Reformia edeltänyt aiempi nuoriso-ohjaajan tutkinto ei ole myöskään tuonut kelpoisuutta kelpoisuuslain 8 :n mukaisiin lähihoitajan tehtäviin. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa, joka on suoritettu nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisalalta, voisi pykälän mukaisesti kuitenkin täydentää varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamista tai kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnonosilla, ja näin saada kelpoisuuden varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin. Varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamista tuottavia pakollisia tutkinnonosia jäisi käytännössä suoritettavaksi 70 osp, joka koostuu tutkinnonosista: lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen (40 osp) sekä varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen (30 osp). Kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen tutkinnonosia jäisi käytännössä suoritettavaksi osaamisalan pakolliset tutkinnonosat (110 osp).

10 10 Ehdotetun toisen momentin mukaan lastenhoitajan kelpoisuuden toisi myös sosiaalija terveysalan perustutkinto, jonka tulee sisältää tai sitä tulee täydentää lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnonosilla. Tämä tarkoittaa käytännössä kaikkien lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan pakollisten tutkinnonosien eli 130 osaamispisteen suorittamista. Koulutus vastaa aiempaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon koulutusta. Pykälän mukaisesti sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, joka on suoritettu joltain muulta osaamisalalta, esimerkiksi sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalalta, voisi täydentää lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnonosilla, ja näin saada kelpoisuuden varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin. Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamista tuottavia pakollisia tutkinnonosia jäisi muille kuin lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalalta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneille käytännössä suoritettavaksi 75 osp. Ehdotetun toisen momentin mukaan vammaistyön osaamisalan suorittaneelle olisi kuitenkin riittävää suorittaa vain lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen tutkinnonosa (40 osp). Vammaistyön osaamisalan katsotaan sisältävän sellaisia opintokokonaisuuksia ja tarjoavan sellaisen pohjakoulutuksen varhaiskasvatukseen, että sen täydentämiseen riittäisi yksi tutkinnonosa. Kokonaisten tutkinnonosien vaatiminen kelpoisuuden saamiseksi on perusteltua, sillä koko ammatillisen koulutuksen järjestelmä rakentuu pitkälti tutkinnonosien suorittamiselle ja niissä määritellyn osaamisen arvioinnille. Koulutuksen järjestäjä voi hankkia tutkinnonosan toiselta järjestäjältä. Lisäksi tutkinnonosan voi joustavasti suorittaa myös esimerkiksi oppisopimuskoulutuksena. Perustutkinnon, sen osan tai osien suorittaminen on opiskelijalle maksutonta silloin, kun hän suorittaa ne osana henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelmaa (HOKS). Täten esimerkiksi kelpoisuuden tuottavan perustutkinnon suorittaminen tai ammatillisen tutkinnon jo suorittaneelle kelpoisuuden tuottavan tutkinnonosan tai -osien suorittaminen on maksutonta. Tämä on huomioitu osana koulutuksen järjestäjän rahoitusta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteita ei ole vielä hyväksytty, joten niiden mukaisiin tutkintoihin ja tutkinnonosiin ei vielä voida rakentaa kelpoisuuksia. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto eivät nykyisin tuota kelpoisuutta lastenhoitajan tehtäviin. Niiden on katsottu olevan vaatimuksiltaan suppeampia ja kapea-alaisempia, etteivät ne ole tuottaneet yhtä laajaa ja syvää osaamista kuin perustutkinnot. Osaaminen ja soveltuvuus varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin voidaan kuitenkin arvioida uudestaan sitten, kun uudet tutkinnon perusteet näiden tutkintojen osalta on julkaistu. Ehdotetun 3 momentin mukaan varhaiskasvatuslain 28 :ssä tarkoitettu muu vastaava soveltuva tutkinto olisi nyt vielä voimassa oleva viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. Tämä selkeyttäisi niiden henkilöiden asemaa, jotka ovat suorittaneet viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon ennen reformissa uudistettua kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisalaa. Ne voimassa olevan tutkinnon suorittaneet viittomakielen ohjaajat, jotka ovat työskennelleet lastenhoitajan työ- tai virkasuhteessa viimeisen viiden vuoden aikana, saavat pitää varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden varhaiskasvatuslain 75 :n siirtymäsäännöksen nojalla. Ehdotetun 3 momentin nojalla taataan kuitenkin kelpoisuus varhaiskasvatuksen lastenhoitajan

11 11 tehtäviin myös niille viittomakielen ohjaajille, jotka eivät ole työskennelleet lastenhoitajan nimikkeellä. Nykyisten viittomakielen ohjaajien sekä tulevien kommunikaation ja viittomakielen ohjaajien kelpoisuutta varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään ei jatkossa siis sidottaisi mihinkään vammaisryhmään tai erityisen tuen tarpeeseen, vaan tutkinnon tuottamaan osaamiseen. Perhepäivähoitajan kelpoisuus lastenhoitajan tehtäviin (4 ) Ehdotetun 4 :n mukaan perhepäivähoitajan ammattitutkinnon tai vastaavan osaamisen tuottavan kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon suorittanut henkilö olisi kelpoinen varhaiskasvatuslain 28 :ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään suoritettuaan kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnosta varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan osaamista tuottavan tutkinnonosan. Ehdotettu 4 toisi ehdotetun 3 :n mukaisten tutkintojen lisäksi neljännen väylän varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin. Ehdotuksella mahdollistettaisiin varhaiskasvatustehtäviin jo kouluttautuneen perhepäivähoitajan työllistyminen päiväkoteihin ja perhepäiväkoteihin kelpoisuusehdot täyttävänä varhaiskasvatuksen lastenhoitajana, mikä ei aiemmin ole ollut mahdollista. Koska kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto tulee voimaan , on pykälässä huomioitu siihen saakka jatkuva perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Ehdotetut varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan opinnot, 30 osaamispistettä, vastaisivat noin puolen vuoden täysipäiväistä opiskelua. Ehdotettu 4 annettaisiin varhaiskasvatuslain 28 :n nojalla. Voimaantulo (5 ) Ehdotettu asetus tulisi voimaan samaan aikaan uuden varhaiskasvatuslain kanssa eli Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 20 ja 26 :n muuttamisesta Opettajankoulutuksen rakenne (20 ) Käsite lastentarhanopettajan koulutus ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseksi, koska varhaiskasvatuslain 26 :n mukainen ammattinimike on alkaen varhaiskasvatuksen opettaja. Muutos ei vaikuta koulutuksen sisältöön. Todistukset (26 ) Varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta antavat yliopistot velvoitettaisiin ehdotuksen mukaan merkitsemään tutkintotodistukseen varhaiskasvatuslaissa tarkoitettu kelpoisuus, jos tutkintoon sisältyy opettajankoulutuksen opintoja, jotka antavat tällaisen kelpoisuuden. Yliopistoilla on jo nykyään velvoite merkitä tutkintotodistukseen opin-

12 12 tojen tuottama opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus. Kun myös varhaiskasvatuksen kelpoisuudet uuden varhaiskasvatuslain mukaan kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, on perusteltua yhtenäistää opettajankoulutuksen opintoja koskevat velvoitteet. 5 Ehdotuksen vaikutukset Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta Asetusehdotuksella ei ole itsenäisiä taloudellisia vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset sekä henkilöstön kelpoisuuksia ja henkilöstörakennetta koskevat muutokset on otettu huomioon jo hallituksen esityksessä (HE 40/2018 vp). Koska henkilöstön mitoitukseen ei ehdoteta muutoksia, ei ehdotetulla asetuksella ole vaikutuksia henkilöstöön tai siitä aiheutuviin kustannuksiin. Ehdotuksella ei ole vaikutuksia kuntien hallintoon tai talouteen. Lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavat opinnot on pyritty säilyttämään nykytilaa vastaavina siinä määrin, kuin se on ollut ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistumisen myötä mahdollista. Lastenhoitajan kelpoisuudesta säädettäisiin kuitenkin aiempaa täsmällisemmin niin, että kelpoisuudesta säädettäisiin tyhjentävästi ehdotetussa asetuksessa. Aiempaa täsmällisemmän sääntelyn arvioidaan vähentävän epäselvyyksiä rekrytointitilanteissa. Selkeiden kelpoisuusvaatimusten, jotka edellyttävät varhaiskasvatukseen suuntautuvia opintoja, arvioidaan edistävän laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Uuden varhaiskasvatuslain voimaantulosäännöksiset turvaavat henkilöstön kelpoisuuden jatkumisen. Vuosittain viittomakielen ohjaajan opinnot aloittaa noin 60 henkilöä ja vuosittain tutkinnon suorittaa noin 40 henkilöä (Vipunen, 13 vuoden luvuista lasketut keskiarvot). Koulutuksen järjestäjien toisistaan poikkeavien arvioiden mukaan viittomakielen ohjaajista noin prosenttia työllistyy varhaiskasvatuksen tehtäviin. Aiemmin lain tulkinta on aiheuttanut epäselvyyksiä siinä, onko viittomakielen ohjaaja kelpoinen toimimaan ryhmässä, jossa ei ole viittomakielisiä lapsia. Kelpoisuuden täsmentäminen niin, että kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja on kelpoinen toimimaan kaikissa varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä, tekee koulutuksesta ja ammatista kiinnostavamman opiskelijaksi hakeutuvan näkökulmasta, mutta myös työnantajan näkökulmasta. Ehdotetun asetuksen voidaan arvioida lisäävän tällaisten osaajien rekrytoimista vakinaisiin työsuhteisiin ja heidän jäämistään alalle, jolloin myös mahdollisuudet sille, että viittomakieliset lapset saavat varhaiskasvatusta viittomakielellä, paranevat. Hyväksyessään varhaiskasvatusta koskevan lain (EV 67/2018 vp) eduskunta hyväksyi Sivistysvaliokunnan (SiVM 5/2018 vp) esittämän lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin siten, että viittomakielisten oikeus saada varhaiskasvatusta omalla äidinkielellään, joko suomen tai ruotsin viittomakielellä, turvataan. Ehdotetut asetusmuutokset tukevat lausuman toimeenpanoa. Viittomakielen ohjaajia kouluttaa saakka kolme koulutuksenjärjestäjää: Turun kristillisen opiston säätiö, Rovalan Setlementti ry ja Pohjois-Savon kansanopistoyhdistys ry. Tämän jälkeen järjestäjien määrä voi teoriassa kasvaa, sillä kasva-

13 13 6 Asian valmistelu tus- ja ohjausalan perustutkinnon järjestämisluvan saanut taho voi samalla luvalla järjestää kaikkia kolmea perustutkinnon osaamisalaa. Käytännössä järjestäjien määrää kuitenkin rajaa osaavien kouluttajien määrä, eikä järjestäjien määrän ennakoida kasvavan nykyisestä ainakaan kovin nopeasti. Vuosittain valmistuu keskimäärin 300 uutta perhepäivähoidon ammattitutkinnon saanutta henkilöä. Arvion mukaan noin 85 perhepäivähoidon ammattitutkinnon suorittanutta perhepäivähoitajaa suorittaisi vuosina varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavat noin puolen vuoden täysipäiväistä opiskelua vastaavat opinnot. Perhepäivähoitajien varhaiskasvatuksen lastenhoitajiksi pätevöitymisen määrään vaikuttaisi muun muassa se, miten opetuksen järjestäjät näitä opintokokonaisuuksia tarjoaisivat ja miten perhepäivähoitajat hakeutuisivat opintoihin. Opintojen täydentämisen mahdollisuus olisi pysyvä järjestely. Perhepäivähoitajien koulutusmahdollisuudella parannettaisiin etenkin naisten työllistymistä. Uudella väylällä myös parannettaisiin varhaiskasvatusalan vetovoimaisuutta. Toisaalta esityksellä voi olla perhepäivähoitajien määrää vähentävä vaikutus, jos suuri osa perhepäivähoitajista hakeutuu lastenhoitajan tehtäviin. Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun asetuksen 20 ja 26 :n muuttamisesta Asetusehdotuksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Yliopistoilla on jo nykyään velvoite merkitä tutkintotodistukseen opettajankoulutuksen opintojen antamat muut kelpoisuudet, joten varhaiskasvatuslaissa tarkoitetun kelpoisuuden merkitseminen ei tuo varsinaista uutta tehtävää vaan ainoastaan laajentaa olemassaolevaa velvoitetta. Ehdotetut muutokset eivät vaikuta varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen sisältöön. Asetusehdotukset on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä. Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti asetusluonnoksen 1, 2 ja 4 pykälät osana lakiesitystä laajalle lausuntokierrokselle ajaksi ja avasi avoimen lausuntomahdollisuuden oikeusministeriön ylläpitämään sähköiseen lausuntopalveluun. Ministeriöön saapui yhteensä 122 lausuntoa. Asetusluonnoksen pykäliä 1 ja 2 koskien lausunnoissa pidettiin tarpeellisena sitä, että viittaukset kumottuun kelpoisuuslakiin poistuvat, myöskin siksi, että hallinnonalavaihdos sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen saadaan vietyä loppuun. Asetusluonnoksen pykäliä 1 ja 2 koskien merkittävä osa lausunnonantajista esitti yli kolmivuotiaiden lasten ja aikuisten suhdeluvun palauttamista yhden suhde seitsemään nykyisen yhden suhde kahdeksan sijaan. Toisistaan eroavat käytännöt henkilöstömitoituksessa eri kunnissa nähtiin useassa lausunnossa yhdenvertaisuuden kannalta haitallisina. Myönteisenä pykälää 4 koskien nähtiin se, että perhepäivähoita-

14 14 7 Voimaantulo ja voisi ammattitutkinnon lisäksi hankitulla koulutuksella saavuttaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden. Ehdotusta on käsitelty pykälien 1,2 ja 4 osalta Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa Ehdotettu 3 ei ollut lausunnoilla alkuvuodesta 2018, sillä ammatillisen koulutuksen uuden tutkintorakenteen mukaisten tutkinnon perusteiden laadinta oli silloin vielä osin käynnissä. Hallituksen esityksen perusteluissa on kuitenkin selostettu, että valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää, että kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin olisi kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, joka sisältää tai jota on täydennetty varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan tutkinnonosilla tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, joka sisältää tai jota on täydennetty lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan tutkinnonosilla. Asiassa ei ilmennyt erimielisyyttä. Ministeriö järjesti ehdotetusta 3 :stä kuulemistilaisuuden Kuulemistilaisuudessa olivat läsnä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n, Kuurojen Liitto ry:n sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n edustajat. Kirjallisesti lausunnon toimittivat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry, Suomen Kuntaliitto ry sekä Tehy ry. Lisäksi ammatillisen koulutuksen eri tutkintoja ja niiden tuottamaa osaamista tarkasteltiin erikseen Opetushallituksen kanssa. Lausuntojen johdosta kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisalan suorittaneilta vaaditut 30 osp lisäopinnot poistettiin kelpoisuusedellytyksistä. Nykyisten viittomakielten ohjaajien asemaa turvaamaan laadittiin ehdotettu 3 :n 3 momentti. Myös vammaistyön osaamisalan suorittaneet huomioitiin 3 :n muotoilussa. Asetusehdotus ei ole ollut tarkastettavana oikeusministeriön laintarkastusyksikössä sen kiireellisyyden vuoksi. Asetuksen tulee tulla voimaan jo 1 päivänä syyskuuta Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun asetuksen 20 ja 26 :n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti asetusmuutosehdotuksen lausuntokierrokselle lastentarhanopettajan koulutusta antavien yliopistojen (Helsingin yliopisto, Itä- Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi) kasvatustieteellisiin tiedekuntiin ja pyysi mahdollisia lausuntoja viimeistään Määräajan kuluessa lausuntoja ei annettu. Asetusehdotus ei ole ollut tarkastettavana oikeusministeriön laintarkastusyksikössä sen kiireellisyyden vuoksi. Asetuksen tulee tulla voimaan jo 1 päivänä syyskuuta Asetusten ehdotetaan tulevan voimaan 1 päivänä syyskuuta 2018.

15 15 8 Toimivalta Asetuksenantotoimivalta perustuu varhaiskasvatuslain (540/2018) 26, 28, 35 ja 38 :in sekä yliopistolain (558/2009) 7 :ään

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistioluonnos 21.6.2018 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VARHAISKASVATUKSESTA (3 ) 1. Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö 1.9.2018 alkaen Varhaiskasvatuslain kokonaisuudistusta

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VARHAISKASVATUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 3 :N MUUTTAMISESTA

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VARHAISKASVATUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 3 :N MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistioluonnos Titteli 21.11.2018 Esittelijä EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VARHAISKASVATUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 3 :N MUUTTAMISESTA 1 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 13.12.2018 Anne-Marie Brisson EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VARHAISKASVATUKSESTA AN- NETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 3 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Uusi varhaiskasvatuslaki

Uusi varhaiskasvatuslaki Uusi varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatuksen opintopäivät 4.10.2018 Kirsi Alila KT, Opetusneuvos Lain merkitys varhaiskasvatuksen laadun edistämisessä Laki ja asetukset muodostavat varhaiskasvatuksen laadun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNEASETUSTA ODOTELLESSA

TUTKINTORAKENNEASETUSTA ODOTELLESSA TUTKINTORAKENNEASETUSTA ODOTELLESSA - Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistus - Suhde sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistukseen - Kasvatuksen työkentät - Ohjauksen työkentät

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Riittävä henkilöstö Varhaiskasvatuslaki 25

Riittävä henkilöstö Varhaiskasvatuslaki 25 Riittävä henkilöstö Varhaiskasvatuslaki 25 Kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen palveluntuottajan on huolehdittava, että varhaiskasvatuksessa on riittävä määrä tässä luvussa säädettyä eri kelpoisuusvaatimukset

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio

Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio 7.4.2017 Soila Nordström, opetusneuvos Opetushallitus Miksi ammatillinen koulutus uudistetaan? Työ-ja elinkeinoelämän osaamistarpeet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 3.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Viittomakielen Ohjaajat ry pyytää huomioimaan seuraavat kelpoisuusvaatimuksiin liittyvät

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa 21.8.2015 käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi OPETUSHALLITUS AMPA-YKSIKKÖ/OHJAKAStyöryhmä 1. Tausta Opetus-

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ajankohtaiskatsaus

Varhaiskasvatuksen ajankohtaiskatsaus Varhaiskasvatuksen ajankohtaiskatsaus Dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous 21.3.2018 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Luonnos esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Anna Kankaanpää

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Anna Kankaanpää OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 9.2.2018 Anna Kankaanpää EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI AMMATILLISESTA KOULUTUK- SESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Lausuntoversio

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Lausuntoversio OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 10.7.2017 Lausuntoversio EHDOTUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEKSI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTORAKENTEESTA 1 Asian tausta ja asetusehdotuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne ja tutkintojen perusteiden laatiminen. Anne Liimatainen Ammatillinen koulutus ajassa -seminaari, 4.4.

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne ja tutkintojen perusteiden laatiminen. Anne Liimatainen Ammatillinen koulutus ajassa -seminaari, 4.4. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne ja tutkintojen perusteiden laatiminen Anne Liimatainen Ammatillinen koulutus ajassa -seminaari, 4.4.2017 Uudistuva tutkintorakenne Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne

Lisätiedot

Uusi varhaiskasvatuslaki, joka kumoaa nykyisen varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen.

Uusi varhaiskasvatuslaki, joka kumoaa nykyisen varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen. Uusi varhaiskasvatuslaki, joka kumoaa nykyisen varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen. Asiakkaan oikeudet eivät heikkene. Oikeus varhaiskasvatukseen ei muutu. Menettely- ja oikeusturvakeinot selkeytyvät.

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset

Lisätiedot

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS. Arto Pekkala

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS. Arto Pekkala Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS Arto Pekkala 3.10.2017 Tutkintojen määritelmät lainsäädännössä Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset

Lisätiedot

7.4.2015. JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä.

7.4.2015. JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä. 1 (5) Lausunnon keskeinen sisältö JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöä on arvioitava perusteellisesti ja harkittava, onko tarpeen säätää

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11. Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 246/2015 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksessa tapahtuu lainsäädäntö uudistuu Neuvolapäivät Tarja Kahiluoto Opetusneuvos

Varhaiskasvatuksessa tapahtuu lainsäädäntö uudistuu Neuvolapäivät Tarja Kahiluoto Opetusneuvos Varhaiskasvatuksessa tapahtuu lainsäädäntö uudistuu Neuvolapäivät 6.11.2018 Tarja Kahiluoto Opetusneuvos Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö uudistuu Uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja valtioneuvoston

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Lausuntoversio

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Lausuntoversio OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 10.7.2017 Lausuntoversio EHDOTUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ERÄIDEN OPPI- LAILTA PERITTÄVIEN MAKSUJEN PERUSTEISTA ANNETUN OPETUSMINISTERI-

Lisätiedot

Varhaiskasvatuslaki uudistunut ja muuta ajankohtaista

Varhaiskasvatuslaki uudistunut ja muuta ajankohtaista Varhaiskasvatuslaki uudistunut ja muuta ajankohtaista Dekaanikokous 29.10.2018 Helsinki Kirsi Alila KT, Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Matti Sillanmäki

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Matti Sillanmäki OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri 22.10.2015 Matti Sillanmäki EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LASTEN PÄIVÄHOIDOSTA ANNE- TUN ASETUKSEN 6 JA 8 :N MUUTTAMISESTA 1 Nykytila

Lisätiedot

TULE OPISKELEMAAN! KASVATUS- JA OHJAUSALAN PERUSTUTKINTO

TULE OPISKELEMAAN! KASVATUS- JA OHJAUSALAN PERUSTUTKINTO TULE OPISKELEMAAN! KASVATUS- JA OHJAUSALAN PERUSTUTKINTO POHJOIS-SAVON OPISTO KUOPIO Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto Toisen asteen ammatillinen koulutus Antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KASVATUS- JA OHJAUSALAN AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEIDEN LUONNOKSESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KASVATUS- JA OHJAUSALAN AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEIDEN LUONNOKSESTA LAUSUNTOPYYNTÖ 1 (5) Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ KASVATUS- JA OHJAUSALAN AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEIDEN LUONNOKSESTA Opetushallitus pyytää lausuntoanne kasvatus- ja ohjausalan ammatti-

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/45/531/2017, ja Jyväskylän kristillisen opiston säätiö sr:n vastine

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/45/531/2017, ja Jyväskylän kristillisen opiston säätiö sr:n vastine Päätös OKM/45/531/2017 6.10.2017 Jyväskylän kristillisen opiston säätiö sr SULKULANTIE 28 40520 JYVÄSKYLÄ Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/45/531/2017, ja Jyväskylän kristillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä HDO, Helsinki 21.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Päätös OKM/88/531/2017. Kalajoen Kristillisen Opiston kannatusyhdistys ry KASARMINTIE KALAJOKI

Päätös OKM/88/531/2017. Kalajoen Kristillisen Opiston kannatusyhdistys ry KASARMINTIE KALAJOKI Päätös OKM/88/531/2017 6.10.2017 Kalajoen Kristillisen Opiston kannatusyhdistys ry KASARMINTIE 2 85100 KALAJOKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/88/531/2017, ja Kalajoen Kristillisen

Lisätiedot

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/177/531/2017, ja Turun kristillisen opiston säätiö sr:n vastine 9.8.

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/177/531/2017, ja Turun kristillisen opiston säätiö sr:n vastine 9.8. Päätös OKM/177/531/2017 6.10.2017 Turun kristillisen opiston säätiö sr Lustokatu 7 20380 TURKU Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/177/531/2017, ja Turun kristillisen opiston säätiö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/82/531/2017

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/82/531/2017 Päätös OKM/82/531/2017 6.10.2017 Lieksan Kristillisen Opiston kannatusyhdistys ry KYLÄNLAHDENTIE 81 81820 KYLÄNLAHTI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/82/531/2017 Asia Ammatillisten

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksessa tapahtuu lainsäädäntö uudistuu Lape-päivät Tarja Kahiluoto Opetusneuvos

Varhaiskasvatuksessa tapahtuu lainsäädäntö uudistuu Lape-päivät Tarja Kahiluoto Opetusneuvos Varhaiskasvatuksessa tapahtuu lainsäädäntö uudistuu Lape-päivät 30.8.2018 Tarja Kahiluoto Opetusneuvos Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö uudistuu Uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut

Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden

Lisätiedot

myös vaihtoehto, sosiaali- ja terveysalan

myös vaihtoehto, sosiaali- ja terveysalan OPYYNTÖ 1 (8) MUISTIO 1 Ohjauksen ja kasvatuksen tutkintorakenteen ehdotuksia Opetushallituksen asettama työryhmä on laatinut seuraavia vaihtoehtoja alan tutkintorakenteen kehittämiseksi. Osassaa A esitetään

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi. Hallituksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/58/531/2017, ja Rovalan Setlementti ry:n vastine

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/58/531/2017, ja Rovalan Setlementti ry:n vastine Päätös OKM/58/531/2017 6.10.2017 Rovalan Setlementti ry JOKKATIE 26 96100 ROVANIEMI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/58/531/2017, ja Rovalan Setlementti ry:n vastine 11.8.2017

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anna Kankaanpää

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anna Kankaanpää OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos 2.10.2017 Anna Kankaanpää EHDOTUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ERÄIDEN OPPI- LAILTA JA OPISKELIJOILTA PERITTÄVIEN MAKSUJEN PERUSTEISTA

Lisätiedot

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN ILTA TAMPERE

VARHAISKASVATUKSEN ILTA TAMPERE VARHAISKASVATUKSEN ILTA 24.10.2018 TAMPERE Eva Siitonen, Sosiaalipoliittinen asiantuntija, Tehy ry 31.10.2018 1 Varhaiskasvatuslaki 31.10.2018 2 31.10.2018 3 Varhaiskasvatuslaki 540/2018 Laki ja asetukset

Lisätiedot

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Esityksen

Lisätiedot

Päätös OKM/112/531/2017. Eurajoen kristillisen opiston kannatusyhdistys r.y. KOULUTIE EURAJOKI

Päätös OKM/112/531/2017. Eurajoen kristillisen opiston kannatusyhdistys r.y. KOULUTIE EURAJOKI Päätös OKM/112/531/2017 6.10.2017 Eurajoen kristillisen opiston kannatusyhdistys r.y. KOULUTIE 4 27100 EURAJOKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/112/531/2017, ja Eurajoen kristillisen

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/97/531/2017, ja Portaanpää ry:n vastine

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/97/531/2017, ja Portaanpää ry:n vastine Päätös OKM/97/531/2017 6.10.2017 Portaanpää ry PORTAANPÄÄNTIE 63 73100 LAPINLAHTI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/97/531/2017, ja Portaanpää ry:n vastine 9.8.2017 Asia Ammatillisten

Lisätiedot

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta

Lisätiedot

EHDOTUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEKSI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTORAKENTEESTA

EHDOTUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEKSI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTORAKENTEESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 9.10.2014 Matti Sillanmäki EHDOTUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEKSI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTORAKENTEESTA 1 Nykytila ja keskeiset

Lisätiedot

Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 160/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

Päätös OKM/47/531/2017. Karstulan Evankelisen Kansanopiston kannatusyhdistys ry OPINTIE KARSTULA

Päätös OKM/47/531/2017. Karstulan Evankelisen Kansanopiston kannatusyhdistys ry OPINTIE KARSTULA Päätös OKM/47/531/2017 6.10.2017 Karstulan Evankelisen Kansanopiston kannatusyhdistys ry OPINTIE 43500 KARSTULA Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/47/531/2017, ja Karstulan Evankelisen

Lisätiedot

Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa

Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa MÄÄRÄYS 1 (1) 11.01.2018 OPH-54-2018 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Voimassaoloaika: 15.1.2018 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 531/2017, 60 Kumoaa

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSLAKI

VARHAISKASVATUSLAKI VARHAISKASVATUSLAKI 1.9.2018 JHL kasvatus- ja ohjausalan ammatillinen toiminta JHL:n näkemykset uudesta varhaiskasvatuslaista ja sen vaikutuksista Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus

Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä 3.-4.11.2015 Anne Liimatainen Esityksen aiheet Ajankohtaiset säädösmuutokset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi pelastuslain 91 :n ja Pelastusopistosta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia ja Pelastusopistosta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

HE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta

HE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen

Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Mukauttaminen ja erityinen tuki (1) Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Uudet tutkinnon perusteet- Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Uudet tutkinnon perusteet- Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Uudet tutkinnon perusteet- Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 10.4.2018 Aira Rajamäki ja Soila Nordström Uusi laki uudet tutkinnon perusteet Ammatillisten perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä

Lisätiedot

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/20/531/2017, ja Korpisaaren Säätiö sr:n vastine

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/20/531/2017, ja Korpisaaren Säätiö sr:n vastine Päätös OKM/20/531/2017 6.10.2017 Korpisaaren Säätiö sr Opistontie 111 60800 ILMAJOKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/20/531/2017, ja Korpisaaren Säätiö sr:n vastine Asia Ammatillisten

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta, EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018)

Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018) LAUSUNTO Eduskunta Sivistysvaliokunta Päiväys Asia Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018) Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen reformi Reformi työelämän näkökulmasta Työpaikalla tapahtuva koulutus Sosiaali- ja terveysalan uusi tutkinnon peruste 1.8.2018 alkaen Uusi ammatillinen koulutus Henkilökohtainen

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen

Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Puhtausalan esimies- ja asiantuntijapäivät Hotelli Haaga 20.1.2017 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Perustetyöryhmän eteneminen Toimikausi

Lisätiedot

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/102/531/2017, ja Pohjois- Savon Kansanopistoseura r.y:n vastine 10.8.

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/102/531/2017, ja Pohjois- Savon Kansanopistoseura r.y:n vastine 10.8. Päätös OKM/102/531/2017 6.10.2017 Pohjois-Savon Kansanopistoseura r.y. KANSANOPISTOTIE 32 70800 KUOPIO Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/102/531/2017, ja Pohjois- Savon Kansanopistoseura

Lisätiedot

Lausunto OKM lausunto - Yksityistä turvallisuusalaa koskevat asetusluonnokset

Lausunto OKM lausunto - Yksityistä turvallisuusalaa koskevat asetusluonnokset Lausunto 13.03.2015 Sisäministeriö Viite Asia SM066:00/2011 OKM lausunto - Yksityistä turvallisuusalaa koskevat asetusluonnokset Sisäministeriö on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntoa asetusluonnoksista,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2018 1 (5) 501 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle valtioneuvoston asetuksiksi lukiokoulutuksesta sekä eräiden lukiokoulutusta koskevien asetusten muuttamisesta

Lisätiedot

Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa

Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa Ohjeet ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan 1.1.2018 alkaen saaneille koulutuksen järjestäjille Koulutuksen hankinta

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö kaikille perustutkinnoille yhteisistä ammatillisista valinnaisista tutkinnon osista

Lausuntopyyntö kaikille perustutkinnoille yhteisistä ammatillisista valinnaisista tutkinnon osista LAUSUNTOPYYNTÖ 1 (3) 15.09.2017 OPH-2065-2017 Jakelussa mainitut Lausuntopyyntö kaikille perustutkinnoille yhteisistä ammatillisista valinnaisista tutkinnon osista Opetushallitus pyytää lausuntoanne kaikille

Lisätiedot

Hyvinvointiteknologian kokeilujen yhteistyöpäivät Tomi Ahokas Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Opetushallitus

Hyvinvointiteknologian kokeilujen yhteistyöpäivät Tomi Ahokas Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Opetushallitus Hyvinvointiteknologian kokeilujen yhteistyöpäivät 26.27.9.2017 Tomi Ahokas Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö 1. Ammatillisen koulutuksen reformi 2. Tutkintorakenneuudistus ja perustetyöprosessi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio LUONNOS Lausuntoversio

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio LUONNOS Lausuntoversio OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio LUONNOS 16.11.2017 Lausuntoversio EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSISTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Asian tausta

Lisätiedot