VIRANOMAISVERKKO, VIRVE... 2 MKL:N POTENTIAALISET VIRVE-KÄYTTÄJÄT... 3 AIEMMAT VIRVE-SELVITYKSET... 4 TYÖRYHMÄN SELVITYKSEN TULOS...

Transkriptio

1 1 VIRANOMAISTEN RADIOVERKKO -VIRVEN KÄYTTÖÖNOTON SELVITYS MERENKULKULAITOKSESSA TOIMEKSIANTO JA TYÖRYHMÄN KOKOONPANO...2 VIRANOMAISVERKKO, VIRVE... 2 MKL:N POTENTIAALISET VIRVE-KÄYTTÄJÄT... 3 AIEMMAT VIRVE-SELVITYKSET... 4 TYÖRYHMÄN SELVITYKSEN TULOS... 4 TYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 VIRVE:N KÄYTTÖ- JA HANKINTAKUSTANNUKSET... 5 MKL:N MAHDOLLISEN ORGANISAATIOMUUTOKSEN VAIKUTUKSET VIRVE-KÄYTTÖÖN... 5 SELVITYKSEN TULOSTEN PERUSTELUT JA TAUSTAT... 5

2 2 Toimeksianto ja työryhmän kokoonpano Pääjohtaja asetti työryhmän selvittämään alustavasti tarvetta liittyä VIRVE-radioverkkoon. Selvitys sisältää verkon käytön toiminnalliset edellytykset ja vaikutukset sekä toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt MKL:lle. Työryhmä muodostui sekä piirien että keskushallinnon edustajista (Jouni Patrakka SMMP, Göran Holmström SMMP, Rolf Bäckström KTl, Jyrki Anttonen YTh, Åke Tötterström LLy) Viranomaisverkko, VIRVE Sisäasianministeriö on rakennuttanut Suomeen tekniikaltaan uudenaikaisen ja lähes koko maan kattavan viranomaisten suojatun radioverkon, VIRVE:n. Verkon keskeisenä ajatuksena on se, että eri viranomaiset voivat viestiä samassa suojatussa radioverkossa säilyttäen silti mahdollisuuden itsenäiseen operointiin. VIRVE:ä käytetään turvallisuudesta vastaavien viranomaisten radioteitse tapahtuvaan viestintään organisaatioiden sisällä ja yhteistoimintatilanteissa eri organisaatioiden välillä. MKL kuuluu VIRVE:n käyttöoikeuden saaneisiin organisaatioihin. VIRVE:ä voidaan käyttää hätä-, turvallisuus- ja yhteistoimintatehtävien lisäksi organisaation päivittäisen viranomaistoiminnan viestivälineenä. Tehdyn linjauksen mukaan VIRVE ei kuitenkaan saa olla ainoa viestijärjestelmä, jolla pidetään yhteyksiä ulkoisiin puhelinverkkoihin, kuten kaupallisten operaattoreiden verkot tai yleinen puhelinverkko. Verkon päätelaiteina voidaan käyttää kiinteästi asennettuja ajoneuvopuhelimia tai GSM-puhelimia muistuttavia kännyköitä. Ajoneuvopuhelimia voidaan käyttää lähes koko maan alueella, käsipuhelimilla peittoalueessa on puutteita harvaan asutuilla alueilla. VIRVE-puhelimilla voidaan muodostaa yhteyksiä sekä toisiin VIRVEpuhelimiin että yleiseen puhelinverkon päätelaitteisiin. VIRVEpuhelimet voivat olla yhteydessä toisiinsa suoraan tai tukiasemaverkon välityksellä. Merialueilla verkon peittoalue ulottuu noin 50 km rannikolta tai saaristosta, eli huomattavasti kauemmas kuin GSMverkko. VIRVE-verkossa voidaan puheen lisäksi välittää lyhytsanomia ja siirtää pieniä määriä dataa. MKL:n valmiusvastuita Merenkulkulaitokselle ja sen aluksille sekä henkilöstölle on määrätty tehtäviä ympäristönsuojelu-, meripelastus- ja evakuointitehtävissä. Valmiuslaissa mkl:lle on määrätty kriisiajan kauppameriliikenteen johtaminen sekä meriliikenteen valmiuden luonti ja ylläpito kaikissa olosuhteissa. Merivoimien kanssa pidetyissä yhteistoimintaharjoituksissa

3 3 on todettu nykyisten VHF-radioverkkojen olevan riittämättömiä valmiustehtävien suorittamiseksi tyydyttävästi. Merivoimilla ei kuitenkaan ole viestikalustoa luovutettavaksi mkl:lle. Merenkulkulaitoksen valmiustehtäviin, joissa VIRVE:ä voidaan hyödyntää kuuluvat: kauppamerenkulun johtaminen kriisitilanteissa ympäristön suojelu, johon on varattu väyläaluksia miehistöineen (7+1 alusta, sopimus ympäristökeskuksen kanssa) meripelastuksen operatiiviset johtoryhmät ja asiantuntijatehtävät, joihin on nimetty merenkulkulaitoksen henkilöstöä valmiuden nostoon liittyvät muutokset väylästön merkinnöissä ja valmiusväylien rakentaminen kriisi ja puolustustilanteissa sekä avustaminen terrorismin torjunnassa evakuointitehtävät esim. ympäristöonnettomuuden tai valmiuden noston yhteydessä Suomen Ympäristökeskus ei ole sitoutunut VIRVEN:n käyttöön eikä SYKE:n toiminta tällä hetkellä nojaa VIRVE-järjestelmään. SYKE aikoo kuitenkin ottaa käyttöönsä VIRVE-laitteita pienessä mittakaavassa keskuksensa viestivälineiksi. SYKE esittää, että Merenkulkulaitos varustaisi kaikki öljyntorjuntatehtäviä hoitavat aluksensa VIRVElaitteilla MKL:n potentiaaliset VIRVE-käyttäjät Laitoksen potentiaalisia VIRVE-käyttäjiä ovat kaikki ne yksiköt ja henkilöt joilla on em. valmiusvastuita tai jotka joutuvat toimimaan aktiivisesti muiden merellisten viranomaisten ja/tai pelastustoimen kanssa. Näitä ovat ainakin seuraavat: kriisiryhmien johto ja henkilöstö VTS-keskukset ja Turku Radio väyläalukset ja väylänhoitoveneet meripelastusryhmiin nimetty henkilöstö evakuointitehtäviin varatut alukset Meripelastustehtäviin ja ympäristönsuojeluun osallistuu satunnaisesti MKL:n aluksia, joita ei ole etukäteen määrätty näihin tehtäviin, mutta joiden kyky tehtävien hoitoon on erinomainen. Näitä ovat luotsikutterit, jäänmurtajat ja väylänhoitoalukset.

4 4 Aiemmat VIRVE-selvitykset Laitos on tehnyt aiemmin selvityksiä VIRVE:n käyttötarpeesta. Näiden selvityksien mukaan laitos tulee tarvitsemaan VIRVE-puhelimia n.120 kpl. Laitteiden käyttäjiksi oli tällöin arvioitu mm. merenkulun tarkastajat, VTS-keskukset, väyläalukset ja jäänmurtajat. Työryhmän selvityksen tulos MKL:n liittyminen mukaan VIRVE-radioverkkoon tulee perustua ensisijaisesti yhteistoiminnan kehittämiseen kriisitilanteissa muiden viranomaisten kanssa. VIRVE-verkolla ei voida saavuttaa suoranaisia taloudellisia hyötyjä, mutta järjestelmä tarjoaa kustannuksiaan vastaan tarkoituksenmukaisen välineen yhteistoimintaoperaatioiden viestiliikenteen hoitoon. Merenkulkulaitoksessa VIRVE:ä voidaan käyttää yhteistoiminta-asioiden lisäksi päivittäisten tehtävien viestivälineenä. VIRVE-järjestelmä tarjoaa paremman salaustason kuin muut järjestelmät, mutta tälle piirteelle merenkulkulaitoksella ei ole käyttöä normaaleissa olosuhteissa. Laitoksen väylänhoitoaluksien, luotsikutterien ja jäänmurtajien käyttöarvoa ympäristönsuojelu-, meripelastustehtävissä voidaan nostaa varustamalla alukset VIRVE-puhelimilla. Meripelastuksen operatiivisissa johtoryhmissä on mukana Merenkulkulaitoksen henkilöstöä, joiden ammattitaidon hyödyntäminen onnettomuustilanteissa olisi tehokkaampaa, mikäli heillä olisi käytettävissä VIRVE-puhelimet. Tilanteessa, jossa VIRVE-järjestelmää tarvittaisiin, on kysymyksessä onnettomuus, kriisi- tai puolustustila. Tällöin voitaisiin ajatella, että tilanteen alkaessa toimintaa johtava organisaatio tarpeen mukaan varustaisi mkl:n osallistuvat yksiköt VIRVE-laitteilla. Tämä vaihtoehto ei ole mahdollinen, mm. teknisistä syistä. Työryhmän johtopäätökset 1. VTS-keskuksille, Turku Radiolle ja väyläaluksille sekä meripelastusja kriisiryhmiin kuuluville henkilöille tulisi hankkia VIRVEpuhelimet. VIRVE-puhelinten hankinta luotsikuttereille ja jäänmurtajille on perusteltua mikäli meripelastuksen- ja ympäristönsuojelun valmiuksia halutaan parantaa. VIRVE-laitteita tarvittaisiin vähintään 30 kpl, joista ajoneuvolaitteita 20 kpl (liite 1) 2. Hankittavaksi esitetyt VIRVE-laitteet on tarkoitettu puheliikenteen hoitamiseen, sillä ainakaan toistaiseksi tarjotut dataliikennemahdollisuudet eivät ole riittäviä.

5 5 3. VIRVE-puhelimien käyttäjille on annettava riittävä koulutus ja puhelimia on käytettävä päivittäisessä viranomaistoiminnassa. Näin laitteet pysyvät toimintakunnossa ja koulutettujen käyttäjien taidot säilyvät. 4. Merenkulkulaitokselle on muodostettava oma VIRVE-ryhmä, jonka tehtävänä on pitää yhteyttä VIRVE-järjestelmän operaattoriin sekä muotoilla MKL:n VIRVE-käytön filosofia, MKL:n puheryhmien rakenne ja operatiivisen käytön ohjeistus sekä laitehankinnat ja loppukäyttäjien koulutus. VIRVE:n käyttö- ja hankintakustannukset VIRVE-päätelaitteiden käyttö on maksutonta vuoden 2004 alkuun sakka. Tämän jälkeen verkon jokaisesta puhelinlaitteesta peritään käyttäjäorganisaatiolta noin 400 euron suuruista vuosimaksua. Puhelut VIRVE-verkon sisällä ovat maksuttomia, mutta VIRVE-puhelimesta yleiseen puhelinverkkoon soitetuista puheluista laskutetaan erikseen. Lopullinen laskutuskäytäntö on edelleen avoinna. VIRVE-puhelimien hankintakustannukset on maksettava organisaatioiden omista budjeteista. Aluskäyttöön soveltuvien ajoneuvopuhelinten hankintakustannukset olisivat noin 2500 / kpl ja henkilökohtaisten VIRVE-puhelimien kännykköjen noin 1000 / kpl. Päätelaitteiden hankinnassa voidaan käyttää myös leasing-menettelyä. VIRVE:n käyttö aiheuttaa laitehankintojen ja käyttömaksujen lisäksi henkilötyö ja koulutuskustannuksia. Laitoksessa pitää olla vastuuhenkilö(t), jotka ohjaavat VIRVE:n käyttöä ja VIRVEjärjestelmän käyttäjät on koulutettava. Käyttäjien peruskoulutus voidaan antaa yhden päivän kurssina. MKL:n organisaatiomuutoksen vaikutukset VIRVE-käyttöön Virve-yksikkö on laatimassa valtioneuvostolle esitystä, jonka mukaan VIRVE:n käyttöoikeus voidaan jatkossa myöntää myös erilliselle liikelaitokselle tai yritykselle, jonka tehtävien luonne sopii järjestelmän käyttötarkoitukseen. Selvityksen tulosten perustelut ja taustat Meripelastustehtävän alkuvaiheen viestiliikenne pyritään hoitamaan aina kansainvälisillä ja kaikki osapuolet tavoittavilla radiokanavilla. Tilanteen kehittymisen myötä mukaan tulee asioita, jotka halutaan pitää viranomaisten sisäisinä. Tällöin viestivälineenä pyritään käyttämään VIRVE:ä. Merenkulkulaitoksen yhteistoimintatehtävistä useimmat liittyvät ympäristönsuojeluun, matkustajien ja/tai miehistön evakuointiin sekä meripelastuksen operatiivisten johtoryhmien toimintaan, esim.

6 6 Järjestelmä teknisenä asiantuntijana. Näiden tehtäviin hoitoon liittyy usein tiedonvaihtoa, jota ei haluta tai voida välittää avoimessa radioverkossa. Eräänä esimerkkinä merenkulkulaitoksen osallistumisesta meripelastukseen oli Sally Albatrossin karilleajo, jossa matkustajien evakuointi hoidettiin jäänmurtajalla. Nykyisin vastaavassa tilanteessa VIRVEN:n edut olisivat kiistämättömät. Esim. matkustajien henkilötiedot, terveydentila ja avuntarve voitaisiin välittää suoraan ja luottamuksellisesti niitä tarvitseville viranomaisille. Suuronnettomuudet tai kriisit, joihin liittyy suuria ihmisjoukkoja, aiheuttavat helposti alueellisen matkapuhelinverkkojen ylikuormituksen. Tällöin pelastustyöhön liittyvä matkapuhelinliikenne vaikeutuu tai käy mahdottomaksi pitkiksi ajanjaksoiksi. VIRVE mahdollistaa esteettömän liikenteen myös tällaisissa tilanteissa. Merionnettomuus aiheuttaa usein myös välittömän varautumisen ympäristön suojeluun. Tähän tehtävään varattujen väyläaluksien viestiyhteydet rajoittuvat kaupallisiin matkapuhelimiin ja avoimiin radiokanaviin. Tehtävän tehokasta hoitoa voidaan tukea välittämällä liikenne VIRVE:llä ja muodostamalla osapuolten yhteinen puheryhmä (virtuaalinen radiokanava, joka on vain tehtävässä mukana olevien VIRVE-puhelimien käytössä). Luotsikutterit soveltuvat sekä rakenteeltaan että henkilöstön ammattitaidon osalta hyvin merihädässä olevien alusten miehistön evakuointiin hankalissakin olosuhteissa. Kevyet väyläalukset soveltuvat erinomaisesti ihmisten pelastamiseen luodoilta ja vaikeasti lähestyttäviltä saarilta. Muilla viranomaisilla on tähän kykenevää kuljetuskalustoa erittäin niukasti. Kooste VIRVE:n eduista ja haitoista: Aihe Etuja Haittoja Varustettu ominaisuuksilla, joita ei ole muissa järjestelmissä. Pitkäikäinen ja muutoksia vähän. Yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa helpottuu. Päätelaitteet Maksuttomat puhelut VIRVEverkon sisällä. Laitteiden käyttöikä pidempi ja huolto turvattu. Salausominaisuud et Parempi salaus kuin muilla järjestelmillä Mahdollinen jatkokehitys hidasta. Vähäistä uusien kehityssuuntien soveltamista. Kalliimpia hankkia ja ylläpitää kuin GSM-puhelimet. Eivät kehity markkinoiden mukana. Aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, koska tavanomaisia matkapuhelimia ei voi poistaa käytöstä. Mkl ei tarvitse vahvaa salausta muulloin kuin muiden osapuolten johtamissa kriisitilanteissa.

7 7 Liikenne Liikenne toimii vaikka muu matkapuhelinliikenne olisi ruuhkautunutta, esimerkiksi kriisitilanteessa. Mkl joutuu harvoin tällaisiin tilanteisiin, muulloin kuin muiden osapuolten johtamissa kriisitilanteissa.. Dataliikenne Dataliikennemahdollisuuksia on. Dataliikenneominaisuudet ovat merkittävästi vaatimattomammat kuin esim. GSM-verkoilla. Peittoalue Merellä parempi kuin GSMverkoilla, samaa luokkaa kuin NMT-450 tai vähän heikompi. VIRVE mahdollistaa toisiaan lähellä olevien puhelinten väliset yhteydet myös tukiasemapeiton ulkopuolella. Käyttömukavuus Käytön helppous on verrattavissa VHF-puhelimiin. Ei täysin täytä mkl:n tarpeita tietyillä merialueilla. Tukiasemapeitto on vain Suomen alueella (naapuri maiden verkkoihin ei roamingominaisuuksia). Käyttö on mutkikkaampaa kuin GSM-puhelimilla. Hallinnointi Vaatii hallinnointia ja hallinnointiresursseja. Koulutus Parantaa kriisivalmiutta. Tehokas käyttö vaatii koulutusta sekä osaamisen ylläpitämistä. Aiheuttaa jatkuvia kustannuksia.