Valtioneuvoston asetus. - pyydysten merkinnästä - kalastuksenvalvojien koulutuksesta ja kokeesta. luonnos

Transkriptio

1 Valtioneuvoston asetus - pyydysten merkinnästä - kalastuksenvalvojien koulutuksesta ja kokeesta luonnos

2 Miksi merkinnästä säädetään asetuksella? Luonnoksen perustelujen mukaan mm: Pyydysten selvästi havaittava merkitseminen on edellytys vesiliikenteen turvallisuudelle sekä Toisaalta myös vesiliikenteen aiheuttamien pyydyskalastukseen kohdistuvien haittojen ja vahinkojen minimoimiseksi. Lisäksi pyydysten selvästi havaittava merkintä antaa kalastuksenvalvonnalle paremmat toimintaedellytykset pyydyskalastuksen luvallisuuden ja laillisuuden valvonnassa.

3 16 dia 1/4 Kalastuslain 33 :ssä tarkoitettuna kiinteiden ja seisovien pyydysten merkintänä pidetään seuraavaa: 1) Vesiliikenteen käyttämillä vesialueilla pyydykset tulee varustaa vähintään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon (lippusalko) kiinnitetyllä vähintään 20 senttimetriä korkealla ja leveällä neliön muotoisella lipulla; 2) Vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei pääsääntöisesti harjoiteta tai muuten on ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesistön muuta käyttöä, pyydykset tulee varustaa vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla, taikka vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä; ja

4 16 dia 2/4 3) Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 35 senttimetrin avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla tai -kepillä, joka ei ole väriltään valkoinen. Jos pyydys on asetettu pyyntiin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle alueelle siten, että pyydys tai jokin sen osa ulottuu lähemmäksi kuin 1,5 metriä veden pintaa (pinnan läheisyyteen asetettu pyydys), lippusalkoon on kiinnitettävä kaksi päällekkäistä 1 momentin 1 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttävää lippua. Jos pinnan läheisyyteen asetetun pyydyksen pituus ylittää 120 metriä, sen suunta on osoitettava käyttämällä vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvaa kohoa jokaista alkavaa 120 metriä kohden.

5 16 dia 3/4 Rapumerta voidaan 1 momentissa säädetyn estämättä merkitä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla alueella vähintään 5 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla. Pyydysten merkintään käytettävät kohot, lippusalot ja merkkisalot sekä -kepit pyydykseen yhdistävien köysien on oltava uppoavia, tai ne on varustettava painoin.

6 16 dia 4/4 Momentin 1 kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut lippusalot, merkkisalot ja -kepit on varustettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvällä vähintään 2 senttimetriä korkealla heijastimella. Pyydysten merkintään käytettävät kohot eivät saa olla läpinäkyvää materiaalia.

7 16 a Kiinteän tai seisovan pyydyksen, tai useamman yhteen liitetyn pyydyksen muodostaman kokonaisuuden pituuden ylittäessä 10 metriä, on 16 :ssä määrättyä merkintätapaa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä ja tarvittaessa pyydyksen haarojen päissä.

8 16 b Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää pyydyksen uloimman pään kohon, lippusalon, merkkisalon tai -kepin yhteyteen. Nimi- ja yhteystietoihin tulee merkitä pyydyksen asettajan etu- ja sukunimi sekä puhelinnumero tai postiosoite.

9 16 c Kalastuslain 39 :ssä tarkoitettuna selvänä merkkinä pidetään kalastusasetuksen 16 :n 2 momentissa tarkoitettua pinnan läheisyyteen asetettavan pyydyksen merkintää. = tuplaliput

10 16 d Tämän asetuksen 16 ja 16 a-16 b :ssä säädetyn estämättä ammattikalastajat voivat, harjoittaessaan kalastusta 12 merimailin ulkopuolella peruslinjasta mitattuna, merkitä pyydyksensä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, artikloissa tarkoitetulla merkinnällä. = Ei koske sisävesiä

11 47 dia 1/2 Kalastuksenvalvojan koulutuksen tarkoituksena on antaa koulutettavalle valmiudet osoittaa kalastuksenvalvojan kokeen suorittamisella omaksuneensa tiedot ja taidot, jotka edellytetään kalastuksenvalvojan tehtävässä toimimiseksi. Kalastuksenvalvojan koulutuksessa on perehdyttävä seuraaviin opintoaiheisiin: 1) kalastusta ja kalastuksenvalvontaa koskevaan lainsäädäntöön ja käytäntöön; 2) hallintolain mukaisiin hyvää hallintoa koskeviin perussäännöksiin, jotka asettavat viranomaisten toiminnalle laadulliset vähimmäisvaatimukset, sekä muuhun tehtävässä tarvittavien hallintotehtävien hoitamista koskevaan lainsäädäntöön;

12 47 dia 2/2 3) viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin; 4) kielilakiin ja saamen kielilakiin siellä missä kyseistä kieltä tarvitaan; 5) asiakaspalvelutaitoihin; 6) turvalliseen vesillä ja jäällä liikkumiseen; sekä 7) yhteistoimintaan muiden kalastuksenvalvontaa suorittavien viranomaisten kanssa. Koulutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kalastuksenvalvojan oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

13 48 Kalastuksenvalvojan koe on kirjallinen ja sen on sisällettävä kysymyksiä kaikista kalastuksenvalvojan koulutuksen opintoaiheista. Kalastusviranomainen määrittelee suoritettavan kokeen sisällön. Kokeen suorittamisen maksullisuuteen sovelletaan valtion maksuperustelakia (150/1992). Maksun suuruudesta perusteluissa: muodostuisi euron suuruiseksi pohjautuen päätöksen määrämuotoisuuteen.

14 49 Milloin poliisille on tehty kalastuslain 102 :n 2 tai 4 momentissa tarkoitettu ilmoitus, poliisin on tehtävä ilmoituksesta merkintä pitämäänsä luetteloon. Milloin pyydys tai kalastusväline on kalastuslain 103 :n mukaisesti myytävä, se on myytävä julkisella huutokaupalla. Jos tavaran arvo on vähäinen, se voidaan myydä julkista huutokauppaa toimittamatta, tai päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräyksestä hävittää.

15 Otteita perusteluista 1 kalastuksenvalvojan koulutusta koskevan kysynnän ja koulutuksen järjestämisen osalta ensimmäinen vuosi olisi todennäköisesti kiireellisin ajankohta. Koulutukseen osallistuville aiheutuu jonkin verran taloudellisia kustannuksia laissa säädetyn ammattitaidon hankkimisesta. Näitä voidaan kuitenkin pitää kokonaisuutena tarkastellen vähäisinä.

16 Otteita perusteluista 2 Siirtymäajan mahdollisia puitehankkeita lukuun ottamatta kalastuksenvalvojien koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia ei ole tarkoitus kattaa julkisin varoin, vaan koulutukseen osallistujat tai heidät tehtävään valtuuttavat tahot vastaisivat pääosin itse koulutuksen järjestäjien perimistä maksuista sekä kokeen suorittamisesta koituvista kustannuksista.

17 Kiitos!