Viisas Raha HALLITUS TUNTEMATON MISSÄ VIIPYVÄT ASUNTORAHASTOT? MYYNTIKILPAILUJA? EI MEIDÄN PANKISSA NÄIN TUNNISTAT KÄÄNNE- YHTIÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisas Raha HALLITUS TUNTEMATON MISSÄ VIIPYVÄT ASUNTORAHASTOT? MYYNTIKILPAILUJA? EI MEIDÄN PANKISSA NÄIN TUNNISTAT KÄÄNNE- YHTIÖN"

Transkriptio

1 24 SIJOITUSDEBATTI: TARVITAANKO PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSIIN NAISKIINTIÖTÄ? Viisas Raha ,50 MYYNTIKILPAILUJA? EI MEIDÄN PANKISSA 6 NÄIN TUNNISTAT KÄÄNNE- YHTIÖN 18 MISSÄ VIIPYVÄT ASUNTORAHASTOT? 10 TUNTEMATON HALLITUS KUKA TIETÄÄ TOIMIIKO PÖRSSIYHTIÖN HALLITUS HYVIN TAI HUONOSTI? EI AINAKAAN SIJOITTAJA 12

2 TOIMITTAJALTA Raha, valta ja naiset Tässä lehdessä kahden eläkeyhtiön edustajat, kaksi hallituskonkaria ja yksi poliitikko kertovat näkemyksiään siitä, millainen hallitus pörssiyhtiöllä olisi hyvä olla. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että naisia saisi hallituksissa olla nykyistä enemmän. Helena Ranta-aho helena.ranta-aho Onhan se mielenkiintoista, jos hallitukseen löydy yhtään naista. Tulee mieleen, onko nimitysvaliokunta verkostoitunut riittävän hyvin yhteiskuntaan, sanoo Eläke-Tapiolan sijoitusjohtaja Hanna Hiidenpalo toimittaja Risto Pennasen kansijutussa. Sijoitusdebatissa ministeri Stefan Wallin ja kauppaneuvos Soili Suonoja ovat erimielisiä siitä, miten tilanne pitäisi korjata. Wallin luottaa markkinavoimiin ja vapaaehtoisuuteen. Hänestä naisia on hallituksissa vähän, koska riittävän päteviä naisia on vähän. On vaikea uskoa, että tasa-arvoministeri olisi oikeassa. Hallituksiin kaivataan niin ikään lisää jäseniä, jotka omistavat johtamansa yhtiön osakkeita. Pisimmälle menee hallituskonkari Matti Lainema. Hänestä hallituksista pitäisi buuata ulos ihmiset, jotka eivät omista ollenkaan yhtiön osakkeita. Hänestä hallituksen jäsenen pitäisi omistaa osakkeita vähintään euron arvosta. Lainema ei usko, että omistus sinänsä muuttaa ihmisen ajatuksia, mutta peräänantamattomuus kasvaa, kun osakkeita on omassa salkussa. Laineman kanssa on helppo olla samaa mieltä. SISÄLTÖ 2/ Uskallan väittää, ettei naiskiintiöistä (pörssiyhtiöiden hallituksissa) ole ollut Norjassa haittaa vaan pikemminkin päinvastoin. Kiintiöasia on nousemassa uudelleen esiin Ruotsissa, ja myös Ranskasta kuuluu samansuuntaisia uutisia, sanoo hallitusammattilainen Soili Suonoja.. Viisas Raha Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenlehti JULKAISIJA: Osakesäästäjien Keskusliitto ry Freesenkatu 3 A Helsinki, PÄÄTOIMITTAJA: Sari Lounasmeri TOIMITUS: Toimituspäällikkö Helena Ranta-aho, Toimitussihteeri Tuula Kontiainen, AD Kristian Lindbohm, Kuvatoimittaja Laura Vuoma KUSTANTAJA: Alma Media Lehdentekijät Oy PL 502, Helsinkipuh , faksi , ILMOITUSMYYNTI: Jani Folland,puh. o5o , Kare Uotila puh , REPRO: Aste Helsinki Oy PAINO: PunaMusta Oy, Joensuu ISSN OSOITELÄHDE: Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenrekisteri OSOITTEENMUUTOKSET: Kun teet osoitteenmuutoksen Osakesäästäjien Keskusliiton toimistoon, muutos koskee tällöin automaattisesti myös Kauppalehden sekä Viisas Rahan osoitteita. Sinun ei siis tarvitse tehdä kuin yksi osoitteenmuutos ja osoitteesi muutetaan automaattisesti edellä mainittuihin lehtiin. Voit lähettää osoitteenmuutokset sähköpostitse: tai soittamalla (09) Kannen kuva: Miika Kainu 2 Viisas Raha 12 TUNTEMATON HALLITUS

3 Pääkirjoitus Rahastosäästäjällä on paikkansa. Markkinoilta Myyntikilpailuja? Ei meidän pankissa Puheenjohtajalta Osinkoja osakkeina Missä viipyvät asuntorahastot? Piensijoittajille sopivia asuntorahastoja on tarjolla niukasti. Tuntematon hallitus Sijoittaja tietää usein vain vähän siitä, miten hyvin tai huonosti pörssiyhtiön hallitus toimii. Leppiniemi Tilinpäätösten aika. Vaikeuksista voittoon Jos onnistuu löytämään käänneyhtiön ennen muita, tarjolla saattaa olla huimia voittoja lyhyessä ajassa Osakepuntari Markkina- vai osakenäkemystä? Sijoitusdebatti Pörssiyhtiöiden hallituksiin pitää saada naisia lain voimalla, väittää hallitusammattilainen Soili Suonoja. Kiintiöt saattaisivat jopa haitata naisasiaa, vastaa tasa-arvoministeri Stefan Wallin. Piut paut markkinatilanteelle Miten käy säästäjälle, joka ostaa osakkeita markkinatilanteesta piittaamatta? Todennäköisesti aika hyvin. Tapahtumat Elämäni ja sijoitukseni Professori Vesa Puttosen mielestä osakesijoittajalla ei ole hätäpäivää. Tutkitusti totta Onko sijoittaminen elinkeinotoimintaa ja onko sillä väliä? 18 VAIKEUKSISITA VOITTOON 34 RISTO WALDEN Lauri Rosendahl 32 VESA PUTTONEN 30 Viisas Raha 3

4 Pääkirjoitus Rahastosäästäjällä on paikkansa Ystäväni lopetti rahastosäästämisen. Seurattuaan keskustelua rahastojen kustannuksista hän päätti, ettei halua maksaa niitä ja lopetti kuukausittaisen sijoittamisen pankkinsa rahastoon. Valitettavasti hän samalla lopetti säästämisen. Loogista olisi ollut siirtyä suoriin osakesijoituksiin. Tätä hän kuitenkin piti liian vaikeana. Voi, voi. Rahastoihin liittyy kustannuksia. Kaikkiin palveluihin liittyy. Hyvästä palvelusta kannattaa maksaa. Tuotetta tai palvelua ostaessa täytyy tietysti etukäteen ymmärtää, mitä on ostamassa ja maksamassa. Keskustelu rahastojen kustannuksista auttaa kuluttajaa. Vertailut avaavat rahastojen kulurakennetta toimien päätöksenteon apuna, kun säästäjä valitsee sijoituskohdetta. Kuluvertailuja on hyvä seurata, eikä älyttömiä kuluja kannata tietenkään maksaa. Samanlaisista tuotteista kannattaa valita se, missä kulurakenne on itselle suotuisampi. Silti lopulta olennaisinta ei kuitenkaan ole se, kuinka paljon rahaa palveluntarjoaja tekee vaan se, kuinka paljon minä saan. Eli hyvästä suorituksesta voi maksaakin. Valitettavasti rahastot veloittavat kulu- ja silloinkin, kun suoritus on huono. Sijoittajan täytyy siis olla tarkkana. Omalla asuinalueellani tarjotaan uutta kaupassakäyntipalvelua. Olisipa helppoa, jos joku toisi kerran kuussa ison lastin limsoja, mehuja ja talouspaperia kotiovelle sen sijaan että itse pitää tuollaisia muistaa raahata kotiin. Olen siis alustavasti kiinnostunut. Nyt minun täytyy selvittää, minkälaisia kuluja palvelu sisältää ja onko se minulle niiden arvoinen. Millä hinnalla tuotteet ostetaan ja mistä; mitä kotiinkuljetus maksaa ja niin edelleen. Onko kaupassakäyntipalvelun käyttäminen helpompaa kuin itse kaupassa käyminen? Riippuu ihmisestä. Minusta on kiva itse valita ostamani tuotteet. Sekä päivittäistavarakaupassa että myös osakemarkkinoilla. Toisaalta joskus on myös kiva luottaa ammattilaiseen. Kyse voi myös olla ajankäytöstä. Kaikkea päätöksentekoa ei kuitenkaan koskaan voi ulkoistaa. Kotiläksyt eli tietyt taustaselvitykset pitää tehdä. Rahastojen etuina pidetään mahdollisuutta sijoittaa helposti kaukaisille markkinoille, riskin hajauttamista sijoittamalla indeksirahastoon tai kuukausittaisen rahastosäästösopimuksen tekemistä. Pankit ja muut palveluntarjoajat markkinoivat rahastojaan aktiivisesti. Suorien osakesijoitusten puolesta puhujia on vähemmän. Osakesäästämistä pidetään vaikeana. Kuitenkin samat ihmiset, jotka näin väittävät, ottavat asuntolainaa ja kulutusluottoja. Minusta velan ottaminen edellyttää suurempaa taloudellista osaamista ja harkintaa kuin säästäminen. Tämän lehden lukijoille ei osakesäästämistä tarvitse opettaa. Monille muille on kuitenkin vierasta, kuinka osakkeita ostetaan ja miten niitä valitaan. Käytännön asioita siitä kuinka osakekauppaa tehdään voi kysyä omasta pankista tai keneltä vain palveluntarjoajalta. Siihen mitä osakkeita kannattaa ostaa ja millä perustein, ei taas ole yhtä oikeata vastausta. Tämä epävarmuus voi kuulostaa pelottavalta. Minusta se on herkullista. On lohdullista tietää, ettei kukaan ole täydellinen sijoittaja. Joidenkin lehtijuttujen mukaan jopa apinat ovat menestyneet osakearvauksissaan hyvin. Miksen siis minäkin. Minusta osakesäästäminen on mukava harrastus ja sijoituskohteet löytyvätkin usein samanmielisten harrastelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Mikäli rahastosäästäminen tuntuu helpommalta, on hyvä aloittaa siitä. Tärkeintä on säästäminen. Osakesäästäjien Keskusliitto on sekä osake- että rahastosäästäjän asialla. Sari Lounasmeri päätoimittaja Osakesäästäjien Keskusliiton varapuheenjohtaja 4 Viisas Raha

5 Rasmus Finnilä Omaisuudenhoitaja, senior partner Asiantuntevaa varainhoitoa UB:n varainhoitopalveluista löytyy ratkaisu sijoittajien erilaisiin tarpeisiin. Pidämme tärkeänä joustavaa henkilökohtaista palvelua sekä asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden huomioon ottamista tuotteita ja sijoitusstrategiaa valittaessa. Varainhoidossamme korostuvat myös erinomainen ammattitaito sekä pitkä kokemus. Varainhoidon avainhenkilöiden osakkuus yrityksessä turvaa pitkäaikaiset ja luottamukselliset asiakassuhteet. UB Omaisuudenhoito Oy, Aleksanterinkatu 21 A, Helsinki, Puh (09)

6 MARKKINOILTA Tekstit: Helena Ranta-aho Kuvitus: Kristian Lindbohm Myyntikilpailuja? Ei meidän pankissa Pankinjohtajat vakuuttavat, ettei sijoitusneuvojia enää palkita yksittäisten tuotteiden myymisestä. Se on sijoittajalle hyvästä. Yksittäisiin tuotteisiin kytkettyjen myyntikilpailujen ja -kampanjoiden aikaa alkaa olla pankeissa ohi. Ainakin Nordean, Helsingin OP Pankin, Sampo Pankin, Tapiola Pankin ja Ålandsbankenin johtajat kertovat, ettei niitä markkinoinnin tukena käytetä. Se on sijoittajalle hyvä uutinen. Pahimmillaanhan yksittäisiin tuotteisiin kytketty kisa johtaa siihen, että sijoitusneuvojat viittaavat kintaalla asiakkaansa tarpeille ja myydä paukuttavat innokkaimmin tuotteita, joiden myynnistä heitä kulloinkin parhaiten palkitaan. Sijoitusneuvojia ei palkita erikseen kampanjatuotteiden taikka yksittäisten tuotteiden myynnistä, vaan valtaosa heidän ansainnastaan muodostuu kiinteästä kuukausipalkasta, kertoo Sampo Pankin varallisuudenhoidosta vastaava johtaja Kimmo Laaksonen. Hänen kommenttinsa sopisi melkeinpä sellaisenaan kilpailevienkin pankkien johtajien suuhun. Kaikki korostavat, että palkanlisien merkitys on pieni ja että yksittäisten tuotteiden sijasta halutaan myydä kokonaisvaltaista varainhoitopalvelua. Niinpä myynnistä palkitseminenkin kytketään yleensä yksittäisten tuotteiden sijasta kokonaisuuteen: asiakasmäärien ja -varojen kehitykseen. Jokaiselle asiantuntijalle tehdään hänen toimenkuvaansa liittyvät myyntitavoitteet, joihin tuloksia sitten verrataan. Tavoitteita ovat esimerkiksi uudet asiakkaat ja varainhoidon volyymin kasvu. Volyymin kasvu on hyvä mittari, koska se sisältää myös laadullisia kriteereitä. Hyvät sijoitusratkaisut kasvattavat volyymia, ja asiakkaiden luottamuksen lisääntyminen tuo lisää varoja hoidettavaksi, kommentoi pankinjohtaja Anne-Maria Salonius Ålandsbankenista. Laadustakin palkitaan Pankin johtajat korostavat, että myynnin lisäksi palkitsemiseen vaikuttaa moni muukin tekijä. Tärkeitä seikkoja ovat muun muassa neuvojan osaaminen, sijoitusneuvonnan laatu ja asiakastyytyväisyys. Esimeriksi Ålandsbankenissa seurataan systemaattisesti sitä, että sijoitusneuvot ja sijoittajalle tehty tarvekartoitus ovat linjassa keskenään. Asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan kaikissa pankeissa säännöllisesti. Sijoitusneuvojien työn laatua arvioidaan vuosittaisella asiakaskohtaisella tyytyväisyyskyselyllä. Kyselyn tulos vaikuttaa sijoituspäällikön palkkiointiin. Hänen palkkaansa vaikuttavat myös asiakkaan varojen pysyvyys ja lisäsijoitukset, joita pidämme tärkeinä laadun ja tyytyväisyyden mittareita, linjaa johtaja Ilkka Tuominen Tapiolasta. Erilaiset asiakkaat, samanlaiset neuvot Viime vuonna julkaistu kvalitatiivinen selvitys sijoitusneuvonnan laadusta Suomessa ja Yhdysvalloissa ei sijoitusneuvojia mairittele. Selvityksen mukaan suomalaiset sijoitusneuvojat keräsivät taustietoa asiakkaistaan systemaattisemmin kuin amerikkalaiset kollegansa, mutta sijoitusehdotuksiaan tehdessään he eivät juuri ota huomioon asiakkaansa tarpeita ja odotuksia. Eivät, vaikka niistä oli neuvojalle selkeästi kerrottu. Tutkijat kävivät Suomessa yhteensä 14 sijoitusneuvojan juttusilla. Neuvojat työskentelivät Etelä-Suomessa neljän suurimman finanssialan yrityksen palkkalistoilla. Yhdysvalloissa tietoa kerättiin New Yorkin alueelta. Tutkijat esiintyivät asiakkaina, jotka tarvitsivat neuvoja, koska olivat saaneet euron (Yhdysvalloissa dollarin) perinnön. Tutkijat yllättyivät, kuinka samankaltaisia ratkaisuja erilaisille asiakkaille tarjottiin. Melkein kaikille ehdotettiin rahastoista koostuvaa arvopaperisalkkua. Yli puolet tarjouksista sisälsi myös eläkevakuutuksen tai jonkin muun vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen. Indeksilaina sisältyi kuuteen tarjoukseen. Tutkijoiden arvion mukaan sijoitusneuvojat keskittyivät enemmän sijoitustuotteiden myyntiin 6 Viisas Raha

7 Aika parantaa sijoittajia kuin laaja-alaiseen taloudelliseen neuvontaan. Yksikään tutkijoista ei ollut täysin tyytyväinen saamansa palvelun laatuun. Tutkijat raportoivat, että sijoitusneuvojien asiantuntemuksessa ja kokemuksessa oli suuria eroja. Jos tilanne ei ole radikaalisti tutkimushetkestä muuttunut, on edelleen pitkälti sattuman kauppaa, minkä tasoista neuvontaa asiakas saa. Lähde: Raija Järvinen, Jukka Laitamäki, Anna-Riitta Lehtimäki: Managing service encounter in knowledge intensive services mystery shoppers in financial markets. Mitä tapahtuisi, jos sijoittajat katsoisivat kauemmas tulevaisuuteen? Miten pitkäaikaisten sijoittajien käytös muuttuisi, jos he eivät ajattelisi sijoittavansa vähintään kymmeneksi vuodeksi, vaan mieltäisivät, että tekevät 30 tai 40 vuoden sijoituksia? Yhdysvaltalainen sijoitustiedontuottaja Morningstar pohti näitä kysymyksiä hiljattain. Tässä tiivistelmä vastauksista: Sijoittaja kiinnittäisi enemmän huomiota osinkoihin, koska huomaisi, että pieneltäkin tuntuva ero osinkotuotossa vaikuttaa lopputulokseen korkoa korolle -vaikutuksen vuoksi merkittävästi. Sijoittaja kestäisi paremmin osakekurssien vuoristoradan ja tarve siirtää varoja turvaan kurssilaskuilta pienenisi. Samalla pienenisi todennäköisyys sille, että sijoittaja päätyy myymään halvalla ja ostamaan kalliilla. Sijoittaja valitsisi käyttämänsä rahastoyhtiöt ja muut apurit huolellisemmin. Mitä pidempi sijoitusaika, sitä todennäköisempää on, että esimerkiksi rahaston salkunhoitaja vaihtuu sijoitusaikana. Rahastoa voi tietysti vaihtaa, jos uusi salkunhoitaja ei miellytä, mutta helpommalla pääsee ja vähemmillä veroilla selviää jos rahastoa ei tarvitse matkan varrella tämän vuoksi vaihtaa. Vaihtamisen tarve on taas todennäköisesti pienempi, jos alun perin valitsee palveluntarjoajan, joka toimii sijoittajaystävällisesti ja joka keskittyy markkinoinnin sijasta sijoittamiseen. Sijoittaja kiinnittäisi enemmän huomiota kuluihin. Kun sijoitusaika on pitkä, korkoa korolle vaikutus kasvattaa kulujenkin merkitystä. Sijoittaja toimisi markkinoilla maltillisemmin. Jos ajattelee sijoittavansa kymmeneksi vuodeksi, varojen siirtäminen markkinoilta toiselle aina sen mukaan, minkä markkinoiden kuvittelee tuottavan parhaiten parin seuraavan vuoden aikana, voi tuntua houkuttelevalta. Mutta kuka jaksaisi ryhtyä moiseen tietäen, että temppu pitäisi toistaa 10 tai 20 kertaa? Viisas Raha 7

8 MARKKINOILTA Entä, jos haluaa vain ostaa? Sijoitusneuvojat kysyvät nykyisin asiakkaaltaan paljon ja perusteellisesti, koska säännökset niin vaativat. Kysymyksiä pitää esittää muun muassa asiakkaan sijoitustavoitteista, taloudellisesta tilanteesta sekä rahoitusalan tuntemuksesta ennen kuin hänelle annetaan ensimmäistäkään neuvoa. Säännösten tarkoituksena on varmistaa, että asiakas saa hänelle sopivia neuvoja. Samankaltaisen kysymyspatteriston joutuvat usein käymään lävitse myös asiakkaat, jotka ovat aikeissa ostaa esimerkiksi jonkin rahaston osuuksia. Se saattaa omatoimista sijoittajaa ärsyttää. Valituksia raskaan kaavan käyttämisestä on kuultu myös Finanssivalvonnassa. Kysymysten esittämistä perustellaan yleensä rahoitusvälineitä koskevilla säännöksillä (MiFID). Perustelu on huono, koska sääntely sisältää poikkeuksen, joka sallii yksinkertaisten sijoitustuotteiden myymisen ilman taustaselvityksiä. Edellytyksenä on, ettei asiakas kaipaa sijoitusneuvontaa ja että hän ottaa itse myyjään yhteyttä. Enemmän taustatukea kyselijät saavat asiakkaan tuntemista koskevasta sääntelystä, joka edellyttää, että palveluntarjoaja tunnistaa ja tuntee asiakkaansa ja on selvillä tämän toiminnan laadusta ja laajuudesta. Sääntely jättää kuitenkin paljon harkinnanvaraa: jos kyseessä on yksinkertainen toimi, vähempikin selvittäminen riittää. Käytännössä minimikaava näyttää olevan, että uudelta asiakkaalta kysytään bruttotuloja ja sijoitettavien varojen alkuperää. Lisäksi kysytään onko asiakkaalla tai hänen lähipiirillään poliittista vaikutusvaltaa. Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Esa Pitkänen muistuttaa, ettei laajemmissakaan kyselyissä ole mitään laitonta. Toisaalta: viranomaissääntelyyn vedoten tietoa ei pidä ylen määrin kerätä markkinointitarpeisiin. Sijoittajan näkökulmasta tilanne on erikoinen: Auton voi ostaa ilman, että joutuu tekemään kauppiaalle selkoa raha-asioistaan. Sadan euron rahastosijoitus saattaa kuitenkin jäädä tekemättä, jos ei ole valmis palveluntarjoajan kysymyksiin vastaamaan. Autokauppiasta rahanpesulakiin perustuva asiakkaan tunnistamis- ja tuntemisvelvollisuus koskee, jos tämä ottaa vastaan yli euron käteissuorituksen. LYHYESTI Maailmassa on kolme ihmisryhmää, jotka eivät usko siihen, että markkinat toimivat. Niihin kuuluvat kuubalaiset, pohjoiskorealaiset ja aktiiviset varainhoitajat. Sijoitusguru Rex Sinquefield ja indeksirahastojen uranuurtaja The Elements of Investments -kirjan mukaan. Puheenjohtajan palsta Osinkoja osakkeina Näyttää siltä, että osinkokeväästä tulee viime vuotta selvästi parempi. Monet yritykset, jotka ovat osinkoehdotuksensa kertoneet, ovat ilmoittaneet nostavansa osinkoja. Tämä tuntuu monesta osakesäästäjästä mukavalta. Yleinen ajatushan on että osingot ovat jotain ylimääräistä hyvää, jolla yritys palkitsee omistajiaan. Näinhän ei ole. Yrityksen omaisuus tietenkin pienenee osinkojen verran, eli omistajan kannalta kyse on siitä, että osa osakeomistuksen arvosta muutetaan käteiseksi. Silti osinkoja kyllä kannattaa seurata. Ne voivat kertoa esimerkiksi johdon näkemyksistä yrityksen tulevaisuudesta. Itse asiassa tutkimusten mukaan hyvät osingonmaksajat ovat olleet keskimääräistä parempia sijoituksia, ja erityisen hyviä ovat olleet osinkojaan nostaneet yritykset, jopa useamman vuoden sijoitusperiodilla. Kyselytutkimuksissa on havaittu, että yritysten osinkoehdotuksista päättäviin vaikuttaa eniten pyrkimys jatkaa omaksuttua osinkopolitiikkaa, mutta heti sen perässä seuraa tulevien voittojen pohdinta, sekä voittojen kasvu että niiden vaihteluherkkyys. Tämäkin tukee näkemystä osinkojen informatiivisuudesta, täytyyhän yrityksen johdolla olla paras käsitys yrityksen tulevasta ansaintapotentiaalista. Edelleen, tutkimusten mukaan vajaata puolta osinkoehdotuksista päättävistä kiinnostaa tulevat mahdolliset investointimahdollisuudet. Mutta vain viidennes heistä miettii sijoittajille koituvia veroseuraamuksia osingonmaksun yhteydessä. Oliko esimerkiksi Kemiran päätös jakaa omistajilleen Tikkurila nimenomaan osinkoina kaikkien kannalta järkevä? Yrityksen suuret omistajat, Paasikivien Oras Invest ja valtion Solidium, eivät maksa osingoista veroa, joten heille järjestely sopii var- masti hyvin. Piensijoittajan tilanne on kuitenkin toinen. Pitkäaikainen Kemiran omistaja, joka haluaa jatkaa edelleen täysipainoisesti myös Tikkurilan omistajana, joutuu maksamaan viidenneksen Tikkurilan osakkeen arvosta veroina. Näin siis tapahtuu vaikka ei myisi ainoatakaan osaketta pois! Jakautuminen sinänsä voi olla järkevää, todennäköisesti kaksi miinus yksi on tässä tapauksessa enemmän kuin yksi. Näin myös markkinoilla uskotaan, mistä kertoo pörssitiedotteen selvä positiivinen vaikutus osakkeen kurssiin. Toivottavasti näin käy myös irtoamisen yhteydessä, jotta vero, noin viisi prosenttia osakeomistuksesta, tulisi katetuksi. Ehkä Kemiran valintaa selittää osaltaan yrityksen hallituksen osakeomistukset. Tai tarkemmin sanottuna niiden puuttuminen. Puheenjohtajan, pääomistajaa edustavan Pekka Paasikiven, ohella hallituksessa on vain yksi henkilö, joka omistaa Kemiran osakkeita, ja hänkin vain kappaletta. Varmaan yritys itse pääsee näin helpommalla ja halvemmalla, mutta hallituksenkin pitäisi muistaa ketä varten yritys on olemassa: osakkeenomistajia. Myös meitä pieniä. Timo Rothovius Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja 8 Viisas Raha

9 DESIGN ja rakentamisen helppous yhdessä. Meillä asiakkaat esittävät toiveet ja me hoidamme loput. Lopputuloksena täysin asiakkaan toiveiden mukainen muuttovalmis kivitalo. PAASI KIVITALOT Ota yhteyttä, niin kerromme kuinka voimme toteuttaa sinun toiveesi. Lisätiedot: Mallistomme alk / m2 paasikivitalot.com

10 Teksti: Juha Europaeus Kuvitus: Kristian Lindbohm Missä viipyvät asuntorahastot? Rahastomuotoinen asuntosijoittaminen on Suomessa alkutekijöissään. Piensijoittajille sopivia asuntorahastoja ei markkinoilla juuri ole. Asuntosijoittaminen koetaan turvalliseksi ja vakaaksi sijoituskohteeksi. Kyselyjen mukaan suomalaiset sijoittaisivat ylimääräisen pari sataa tuhatta euroa mieluiten asuntoon. Harva kuitenkaan pystyy ostamaan sijoitusasuntoakaan käyttämättä riskialtista velkavipua. Toinen asuntosijoittamisen ongelma on osaamisen puute. Asunnon ostaminen ja vuokraaminen edellyttää ammattitaitoa tai ainakin vaivannäköä. Vuokranantaja ottaa riskin paitsi asunnon arvonmuutoksesta myös vuokralaisesta. Pahimmillaan vuokralaisriitoja voi joutua selvittämään oikeudessa asti. Rahastomuotoinen asuntosijoittaminen kuitenkin mahdollistaisi asuntomarkkinoille pääsyn pienilläkin summilla ja ilman erityistä omaa asiantuntemusta. Rahastossa ammattilaiset hoitavat sijoituskohteiden etsimisen ja vuokraamisen. Asuntorahastoissa sijoitukselle saadaan myös hyvä hajautus. Sijoitus ei kohdistu vain yhteen tiettyyn asuntoon, vaan kaikkiin rahaston omistamiin asuntoihin. Verohuojennus puhuttaa Asuntorahastojen synty on tyssännyt kolmeen tekijään: vähäiseen kysyntään, vähäiseen tarjontaan ja poliitikkoihin. Ensinnäkin Suomessa on totuttu siihen, että asuntosijoittaja ostaa asunnon itse. Tällöin voi valita sopivan kohteen ja hoitaa sitä mielensä mukaan. Kassavirtaa tulee vuokrana kuukausittain, mikä mahdollistaa myös velkarahan käyttämisen asunnon hankinnassa. Toiseksi: vuokra-asuntoihin perustuvan kiinteistörahaston perustaminen vaatii kokemusta ja vaivannäköä. Esimerkiksi kauppakeskuksessa vuokrataan yksi iso tila yhdelle, kun taas pieniä asuntoja vuokrataan satoja eri ihmisille. Rahaston pyörittäminen edellyttää työtä, hallintoa ja organisointia. Kolmas kiinteistörahastojen jarru on lainsäädäntö. Suomeen on yritetty vuosikausia saada lakia, joka mahdollistaisi myös asuntoihin sijoittavat rahastot. Euroopassa tällaisia kaksinkertaisesta verotuksesta vapautettuja REITrahastoja (Real Estate Investment Trust) on ollut vuosikausia. Suomessa ensimmäinen kiinteistörahastolaki saatiin valmiiksi vuonna Muutoksia lakiin tehtiin vuonna 2007 ja uudestaan viime vuonna. Periaatteessa asuntosijoitusrahastoja voi perustaa jo nyt, mutta käytännössä niitä ei juuri tarjolla ole. Asuntorahastoja ei synny, koska lain mukaan kaksinkertaisesta verosta vapautettu rahasto olisi velvoitettu listautumaan pörssiin. Toinen poliittinen hidaste REIT-rahastoille on se, etteivät rahastot saa sijoittaa liike- ja toimistokiinteistöihin samoin ehdoin kuin vuokraasuntoihin. Uudistettu kiinteistörahastolaki vastaa heikosti piensijoittajien tarpeisiin. Lain tarkoitus ei ole asuntosijoittamisen helpottaminen vaan pikemminkin pyrkimys vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen. Kiinteistörahastolain muutoksessa on kyse politiikasta, myöntää valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju. Suomessa on katsottu, että valtiovallan ei ole mielekästä verohuojennuksin kannustaa nykyistä enempään asuntosijoittamiseen. Liikeja toimitilarakentamista tapahtuu myös ilman REIT-rahastoille ehdotettuja veronhuojennuksia. Ilman verokannustimia ei REIT-rahastoja kuitenkaan näytä syntyvän. Muihin kuin osakeyhtiömuotoisiin asuntorahastoihin pääsevät käytännössä käsiksi vain suursijoittajat. 10 Viisas Raha

11 Mikä REIT-rahasto? REIT-rahastot ovat verovapaita osakeyhtiöitä, jotka sijoittavat vuokra-asuntoihin. Verovapauden edellytys on se, että rahaston tuloista 80 prosenttia tulee vuokratuotoista. Myös varoista 80 prosenttia täytyy olla sijoitettuna vuokra-asuntoihin, ja velkaa voi olla enintään 80 prosenttia sijoitusten arvosta. Osakeyhtiömuotoisen rahaston pitää listautua pörssiin kolmen vuoden aikana perustamisesta. Rahasto ei maksa tuotoistaan veroa vaan jakaa tuoton sijoittajille. Rahaston on maksettava osinkoina 90 prosenttia tuotoista. Jos se käyttää osan voitoista uusien asuntojen rakentamiseen, rahasto voi pudottaa osuuden 60 prosenttiin. Asuntosijoittajan vaihtoehdot vähissä Vasta viime syksy toi Suomeen ensimmäisen piensijoittajille suunnatun asuntorahaston. Varainhoitoyhtiö Asuntoturva ja henkivakuutusyhtiö Mandatum Life tarjosivat tämän vuoden alkuun asti Quorum III -nimistä rahastoa kahden tuhannen euron minimisijoituksella. Asuntoturvan tuotteessa on alla kommandiittiyhtiötä vastaava kiinteistöpääomarahasto. Rahaston ainoa sijoittaja on Mandatum Life, joka myy osuuksia edelleen piensijoittajille. Yksityishenkilöt pääsevät mukaan kiinteistörahastoon ostamalla henkilövakuutusyhtiöltä vakuutussidonnaisen sijoitustuotteen. Näin rahasto toimii veroneutraalisti, eli sijoittajat joutuvat maksamaan tuotostaan veron kertaalleen omassa verotuksessaan. Rahaston pääomatavoite on pari sataa miljoonaa euroa, josta noin kolmasosa on omaa pääomaa, loput lainarahaa. Listautuminen olisi vaatinut suurempaa pääomaa ja sijoittajajoukkoa. Sijoittajamassan pitää olla tarpeeksi suuri, jotta pieni määrä kauppoja ei heilauttelisi kursseja, perustelee Asuntoturvan toimitusjohtaja Jaakko Sinnemaa. Kolmessa vuodessa pitäisi kerätä vähintään puoli miljardia omaa pääomaa, jotta listaaminen olisi järkevästi mahdollista. Asuntoturva ostaa rahastoonsa tämän vuoden aikana pari tuhatta asuntoa. Kohteet ovat suurissa kasvukeskuksissa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Sinnemaa uskoo rahaston pääsevän pitkän ajan keskiarvotuottoihin, runsaaseen viiteen prosenttiin. Hallinnointipalkkioina Mandatum ottaa 0,5 prosenttia vakuutussummasta ja rahasto 1,1 prosentin vuotuisen hallinnointipalkkion sijoitetusta pääomasta. Vakuutustuotteen sisällä sijoitusmuodosta toiseen vaihtaminen on verovapaata, jos välissä ei voittoja kotiuteta. Asuntoturvan ja Mandatumin tuotteessa sijoittajat sitovat pääomansa seitsemäksi vuodeksi. Rahastosta ennen aikojaan lähteminen on sanktioitu, jotta muut sijoittajat eivät kärsi lunastuksista. Sijoittamiseen kuuluvat riski, tuotto ja likviditeetti, Sinnemaa toteaa. Kaksi niistä voi saada, mutta ei kaikkia kolmea. Tässä rahastossa likviditeetti on heikohko, mutta tuottoa saa kohtuullisella riskillä. Ilman listautumisvaatimusta piensijoittajille suunnattuja asuntorahastoja syntyisi todennäköisesti enemmän. Nyt tavallista vuokra-asuntoihin sijoittavaa osakeyhtiötä ei saa yhdenkertaisen veron piiriin ilman pörssilistausta. Listaamaton osakeyhtiö maksaa veroa sekä tuloksestaan että uudestaan silloin, kun voittoja jaetaan sijoittajille. REIT-rahastoa koskee harvinainen poikkeus yhtiöverosta. Kaikkia muita osakeyhtiöitä verotetaan sekä tuloksestaan että voitonjaosta. Kommandiittiyhtiöt on jo nyt vapautettu kaksinkertaisesta verosta. Tällaisia instituutioille ja varakkaille yksityishenkilöille suunnattuja kommandiittiyhtiömuotoisia kiinteistörahastoja on esimerkiksi pankkiiriliike Icecapitalilla, joka perusti Suomen ensimmäisen asuntoihin sijoittavan kiinteistöpääomarahaston keväällä Piensijoittajan vaihtoehdot ovat edelleen vähissä. Se, joka on kiinnostunut liikekiinteistöistä, voi laittaa rahansa pörssin harvoihin listattuihin kiinteistöyhtiöihin. Vuokra-asuntosijoittajat saavat jatkaa asuntonäytöillä kiertelyä entiseen tapaan. Asuntorahasto + Ammattimainen sijoittaja hoitaa vuokraamiseen liittyvät sopimukset, remontit ja muun työn + Sijoittajan riskit hajautuvat + Mukaan pääsee pienellä rahalla Hallinnointipalkkiot syövät osan tuotosta Ei mahdollisuutta huipputuottoihin Omatoiminen asuntosijoittaminen + Voi päästä hyviin tuottoihin esimerkiksi paikallistuntemusta hyödyntämällä + Tuotto tulee puhtaana käteen ilman välikäsiä Edellyttää suurehkoa omaa pääomaa Riskejä vuokralaisesta, remonteista ja asunnon arvostuksesta Omalle työlle ei tule usein laskettua arvoa Viisas Raha 11

12 Teksti: Risto Pennanen Kuvat: Miika Kainu TUNTEMATON Pörssiyhtiön hallituksen työstä on sijoittajalle näkyvää yleensä lähinnä vuosikertomuksen hallituksen toimintakertomus. Etenkin piensijoittajan mahdollisuudet arvioida hallituksen työtä ovat pienet. Pitkän linjan hallituskonkari Matti Lainema toteaakin karrikoiden, että ulkopuolisen silmissä hyvin menevillä yhtiöillä on hyvä ja huonosti menevillä huono hallitus. Todellisuus on toki monimutkaisempi, sillä hallituksen tekemän strategisen työn tulokset näkyvät pitkän ajan kuluessa. Esimerkiksi viime vuonna toimineen hallituksen merkittävimpiä päätöksiä voi yleensä arvioida aikaisintaan vuoden tai kahden päästä. Kun yritykset itse teettävät arvioita oman hallituksensa toiminnasta, ne pyrkivät selvittämään muun muassa hallituksen yhteistyökykyä ja osallistumisaktiivisuutta. Hallitusarvioissa kaksi kolmasosa määräytyy sen mukaan, miten hallitus työskentelee. Sen arvioiminen on sijoittajalle lähes mahdotonta, sanoo Lainema, joka on käytännön hallitustyön lisäksi kirjoittanut useita teoksia hallitusten toiminnasta. Sijoittajille tilanne on hankala siksi, että hallituksen valinta ja sen toiminnan arvioiminen ovat omistajien keskeisimpiä tehtäviä. Isoillakin vaikeaa Suuret institutionaaliset sijoittajat pitävät hallitusten arviointia tärkeänä. Hallituksen kokoonpano kertoo paljon yrityksestä ja sen strategian uskottavuudesta. Arvioimme kokoonpanoa niin sijoitusta tehdessä kuin omistuksen aikana, sanoo Eläke-Tapiolan sijoitusjohtaja Hanna Hiidenpalo. Samoin ajattelevat useimmat muutkin suursijoittajat. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistajapolitiikassa todetaan, että hallituksen toiminnan arvioiminen ja jäsenehdokkaiden nimeäminen ovat erittäin keskeisiä kysymyksiä sekä omistajavallan käytön että myös isojen omistajien vastuun kannalta: omistajien on valvottava hallitusta ja varmistettava, että se toimii nimenomaan omistajien yhteisessä intressissä. Hallituksen jäseniä monet suuret yhteisösijoittajat kuitenkin tapaavat melko harvoin. Olemme enemmänkin yhteydessä operatiiviseen johtoon, jota tapaamme pari kertaa vuodessa. Hallitukseen olemme yhteydessä lähinnä haastavissa erityistilanteissa, sanoo Hanna Hiidenpalo. 12 Viisas Raha

13 HALLITUS Osakkeenomistajat kokoontuvat pian yhtiökokouksiin valitsemaan pörssiyhtiöille hallituksia, joiden toiminnasta heille ei kerrota paljoakaan. Finanssikriisi saattaa tuoda muutoksen tähänkin. Suurilla sijoittajilla on luonnollisesti hyvä tuntuma hallitustyöhön, jos niillä on oma edustaja hallituksessa. Tässä suomalaiset eläkeyhtiöt ovat valinneet eri tien. Esimerkiksi Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria on toiminut useammassakin hallituksessa, kun taas Ilmarisen henkilökunta ei ole perinteisesti mennyt hallitustyöhön. Syy Ilmarisen pidättäytyvään linjaan on ollut siinä, että hallitusjäsenyys vaikeuttaisi yhtiön kykyä tehdä kauppaa osakkeella. Ilmarisenkin henkilöstöä on kuitenkin mukana useamman pörssiyhtiön nimitysvaliokunnassa, mitä kautta syntyy kuva hallituksen toimintakyvystä. Hallitus ulos kaapista Finanssikriisi on herättänyt jälleen vaatimuksia läpinäkyvyyden lisäämiseksi koko finanssi- 0 Hallitus sijoittajan silmin Tärkeitä kysymyksiä sijoittajien pohdittavaksi: Hallituksen rooli: Hallituksen ja operatiivisen johdon työnjako täytyy olla selvä. Hallituksen rooli vaikuttaa myös jäseniltä vaadittaviin ominaisuuksiin. Nimitysvaliokunnan jäsenet: Mikä on nimitysvaliokunnan suhde hallitukseen ja omistajiin? Ovatko nimitysvaliokunnan jäsenet suurimpien omistajien edustajia vai hallituksen jäseniä? Jäsenten riippumattomuus: Ovatko hallitusjäsenet riippumattomia esimerkiksi pääomistajasta ja miten riippumattomat jäsenet tekevät yhteistyötä keskenään? Sitoutuminen: Kuinka sitoutuneita hallitusjäsenet ovat yritykseen? Omistavatko he yhtiön osakkeita? Hallituksen ajankäyttö: Kuinka monessa hallituksessa ehdokkaat toimivat? Jääkö heille riittävästi aikaa hallitustyöhön oman päätyön lisäksi? Monipuolinen koostumus: Mitkä ovat keskeiset taidot, joita juuri kyseisen yhtiön hallituksesta täytyy löytyä? Hallituksen toiminnan kehittäminen: Mitkä ovat ydintulokset hallitusarvioinnista? Kuka on tehnyt arvioinnin ja miten hallitus aikoo kehittää toimintaansa? Viisas Raha 13

14 Hallituksen kokoonpano kertoo paljon yrityksestä ja sen strategian uskottavuudesta. Hanna Hiidenpalo maailmassa. Vaatimukset koskevat myös pörssiyhtiöiden hallitusten toimintaa. Esimerkiksi Englannissa marraskuussa julkistettu Walkerin raportti kannustaa hallituksia kertomaan nykyistä enemmän toiminnastaan julkisuuteen. Raportin on koonnut pääministerin toimeksiannosta Sir David Walker, joka on aiemmin toiminut muun muassa Morgan Stanleyn hallituksen puheenjohtajana. Kansainvälinen kehitys on sen suuntainen, että avoimuutta lisätään monellakin tavalla. Suomessa olemme tässä asiassa jälkijunassa, sanoo Ilmarisen osakesijoituksista vastaava johtaja Matti Rusanen. Myös Suomessa keväällä julkistettavan arvopaperimarkkinayhdistyksen uuden ohjeistuksen odotetaan korostavan avoimuuden merkitystä. Nykyinenkin kotimainen suositus hyvästä hallintotavasta kannustaa pörssiyhtiöitä tekemään arvion hallitustyöstä. Useimmat hallitukset ovatkin arvioineet toimintaansa jo muutaman vuoden ajan. Arvioinnin ensisijainen tarkoitus on auttaa hallitusta kehittämään työskentelytapojaan. Arviointi etenee usein niin, että hallituksen puheenjohtaja pyytää kaikkia jäseniä arviomaan sekä koko hallituksen työtä että puheenjohtajan toimintaa. Tarkastelun kohteina ovat muun muassa työskentelyprosessit, ajan käyttö ja työilmapiiri. Näin tehty arviointi on epäilemättä hyödyllinen toiminnan kehitysväline. Ongelma on siinä, että itse tehdyn arvioinnin objektiivisuus voi vaihdella. Avoimuuden lisäämisen kannalta olisi hyvä askel, jos hallituksen oman arvioinnin lisäksi joku ulkopuolinen arvioisi toimintaa silloin tällöin, sanoo Matti Rusanen. Kehittämiskohteiden löytäminen on vaikeaa, jos arviointi tapahtuu peiliin katsomalla. Sen sijaan ulkopuolisen on helpompi todeta esimerkiksi, että hallituksen puheenjohtaja estää avoimen keskustelun vaihtoehdoista ja jyrää omat näkemyksensä voimalla läpi. Hallitusarvioinnin toinen heikko kohta on se, että arvioinnin tulokset jäävät yleensä hallituksen omaan tietoon. On ymmärrettävää, että arviointidokumenttia ei levitetä sellaisenaan julkisuuteen. Raportin julkistaminen tekisi todennäköisesti arvioinneista nykyistä markkinointihenkisempiä. Silloin raportista olisi entistä vähemmän hyötyä toiminnan kehittämisessä. Toisaalta omistajien olisi tärkeä tietää, kuinka tehokasta hallituksen toiminta on ollut. Ny- kyisinkin jotkut hallituksen puheenjohtajat esittelevät hallitusarvioinnin keskeisiä tuloksia suurten osakkeenomistajien tapaamisissa. Myös monet nimitysvaliokunnat saavat raportit käyttöönsä. Avoimuuden lisääntyminen kasvattaa paineita julkistaa tärkeimpiä osia arvioinnista myös piensijoittajille. Hallitus voisi tuoda yhtiökokoukseen ainakin näkemyksen, miten se aikoo omaa toimintaansa kehittää. Pitäisi omistajien tästäkin jotain tietää, pohtii Matti Lainema. Englantilaisessa Walkerin raportissa esitetään, että hallitusarvio voisi olla oma osansa vuosikertomuksessa. Pörssissä ei pidä harjoitella Koska sekä hallituksen onnistumista että yksittäisten jäsenten hallitustyöosaamista on vaikea arvioida, pyrkivät suuret sijoittajat vähentämään hallitusvalintoihin liittyvää epävarmuutta yleisillä periaatteilla. Samanlaisia periaatteita löytyy myös pörssiyhtiöiden hyvää hallintotapaa kuvaavista ohjeista. Hallitusehdokkaiden kokemus on luonnollisesti keskeinen asia. Koska hallituksen päätehtävä on toimitusjohtajan valvonta ja tukeminen, on hallitusjäsenten kokemuksesta pörssiyhtiön toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen tehtävistä suuri apu. Mitä menestyneemmässä yhtiössä tuo kokemus on hankittu, sitä parempi asia. Siksi esimerkiksi Nokian entiset ja nykyiset johtajat ovat haluttuja ihmisiä. Samoin kokemus hallitustyöstä on tärkeää. Pörssiyhtiön hallitus ei ole harjoittelupaikka. Kokemus listaamattoman yhtiön hallitustyöstä olisi hyvä asia, kun lupautuu ensimmäistä kertaa ehdolle pörssiyhtiön hallitukseen, sanoo Matti Rusanen. 14 Viisas Raha

15 Hallitushai on vaarallinen Koska pörssiyhtiön hallitustyö on vaativa tehtävä, löytyy pienestä Suomesta rajallinen joukko monipuolisen kokemuksen omaavia ihmisiä. Siksi hallituspaikoilla on taipumus kasautua samoille ihmisille. Liian monessa yhtiössä toimivat hallitushait ovat kuitenkin jopa vaaraksi yhtiölle, koska he eivät pysty keskittymään mihinkään riittävän paljon. Parikymmentä vuotta sitten huikeimmilla vaikuttajilla oli kymmeniä hallituspaikkoja. Muutama vuosi sitten monet pitivät hyvänä, jos hallitusjäsenyyksiä olisi enintään viitisen kappaletta. Nyt arvot ovat muuttuneet vielä tiukemmiksi. Hallituksen jäsenellä ei tulisi olla liian montaa hallituspaikkaa hoidettavanaan ja puheenjohtajuuksia mielellään vain yksi tehtävän menestyksellisen hoidon onnistumiseksi, muotoilee Hanna Hiidenpalo. Tarve rajoittaa hallitusjäsenyyksiä johtuu siitä, että maailma on monimutkaistunut ja kilpailu koventunut. Tällöin hallitukselta vaaditaan entistä syvällisempää paneutumista yrityksen toimintaan. Jopa joillain pörssiyhtiön toimitusjohtajilla on edelleen aika paljon hallituksen puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä. On vaikea kuvitella, että pörssiyhtiön vetämisen lisäksi voisi olla useammassa kuin kahdessa pörssiyhtiön hallituksessa, pohtii Matti Lainema. Nollaomistajat ulos Suuret omistajat pitävät vähintäänkin suotavana, että hallitusjäsenillä on myös osakeomistusta johtamassaan yhtiössä. Matti Lainema menee vielä pidemmällä ja kannustaa omistajia suorastaan vaatimaan hallitusehdokkailta omistusta. Pitäisi saada kansanliike, että buuataan ulos hallituksesta ihmiset, jotka eivät omista olleenkaan yhtiön osakkeita. Palkkiotaso kansainvälistynyt Hallituspalkkioiden taso on Suomessakin noussut kymmenessä vuodessa vahvasti, joskin suhdanteet ovat pitäneet palkkiot paikallaan pari vuotta. Tänä keväänä valtaosa yhtiöistä pitää palkkiot viime vuoden tasolla. Palkkiot ovat nyt jotakuinkin kansainvälisellä tasolla yhtiöiden kokoon nähden. Kehitys ei silti välttämättä ole oikein hyvin ottanut huomioon yritysten nykyistä tulos- tai kannattavuuskehitystä. Näihin asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sanoo Hanna Hiidenpalo. Myös hallituspalkkioiden maksaminen osakkeina on lisääntynyt. Muun muassa Ilmarinen suosittelee, että hallituspalkkioista maksetaan osakkeina noin puolet ja toinen puolisko käteisenä niin, että palkkioiden verot tulevat maksettua. Sen sijaan optiot herättävät epäilystä. Ilmarisen kannan mukaan hallituksella ei pitäisi olla omaa optio-ohjelmaa. Samoin näkee hallitustyön asiantuntija. Kun on optioita ja bonuksia, hämärtyy kokonaispalkitseminen. Kasvaa myös riski, että hallitus tekee operaatioita optioiden arvon nostamiseksi, sanoo Matti Lainema. Lainema näkee, että euron osakepotti pitäisi olla minimipanos, joka osoittaa hallituksen olevan vakavissaan liikkeellä. Lainema painottaa kuitenkin, että omistus ei sinänsä muuta ihmisen ajatuksia. Mutta peräänantamattomuus kasvaa, kun omistaa itsekin. Buuataan ulos hallituksesta ihmiset, jotka eivät omista olleenkaan yhtiön osakkeita. Matti Lainema Riippumattomia riittävästi Riippumattomien hallitusjäsenten merkitystä ei voi korostaa liikaa pörssiyhtiöissä. Riippumattomilta jäseniltä vaaditaan erityisen paljon voimaa, jos yhtiössä on joku hallitseva omistaja. Sijoittajana haluaisin, että riippumattomat jäsenet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa miettimään omaa suhdettaan ei-riippumattomiin jäseniin, sanoo Matti Lainema. Hallitusehdokkaista käydään Suomessa vähän käden vääntöä. Jos sellaista tapahtuu, on juuri riippumattomien jäsenten vähäinen määrä yleisin syy kiistelyyn. Riippumattomuus on ollut poikkeuksetta kiistan syy. Siinä on kyse hallituksen uskottavuudesta ja tasapuolisuudesta, joka toteutuu kyllä keskimäärin hyvin suomalaisissa pörssiyhtiöissä, sanoo Ilmarisen Matti Rusanen. Monipuolisuus tärkeää Yksittäisten henkilöiden osaamisen lisäksi hallitusta valittaessa on katsottava kokonaisuutta. Pitää arvioida jäsenten profiileja ja mitä osaamista kukin henkilö tuo hallitukseen, sanoo Hiidenpalo. Etenkin pienessä Suomessa hallitusten klassinen ongelma on ollut, että kaikki hallitusjäsenet ovat olleet miehiä, jotka ovat tunteneet toisensa jo opiskeluajoilta. Samankaltainen tausta on tuonut tehoa toimintaan, mutta kaventanut näkökulmia. Nyt hallitukseen halutaan molempia sukupuolia, kohtuullisen laajaa ikähaitaria, kansainvälisyyttä ja monenlaista ammatillista osaamista. Keskustelu naisten hallitusjäsenyyksistä on lisännyt nopeasti naisten määrää hallituksissa. Sama ei kuitenkaan ole tapahtunut pörssiyhtiöiden johdossa, sillä Helsingin pörssissä ei ole yhtään naistoimitusjohtajaa. Toki edelleen löytyy muutama pörssiyhtiö, jonka hallituksessakaan ei ole yhtään naista. Onhan se mielenkiintoista, jos hallitukseen ei löydy yhtään naista. Tulee mieleen, onko nimitysvaliokunta verkostoitunut riittävän hyvin yhteiskunnassa, sanoo Hanna Hiidenpalo. Monipuolisuus voi kuitenkin pahimmillaan johtaa jäykkyyteen. Ilmarinen määritteleekin omistajapolitiikassaan, että hallituksesta tulee löytyä riittävän laaja-alaista osaamista, mutta jäsenmäärän liiallinen kasvattaminen heikentää toimintakykyä. Myös Walkerin raportissa muistutetaan, että liian suuri hallitus voi vähentää hallituksen toimintakykyä ja yksittäisten jäsenten mahdollisuut- Viisas Raha 15

16 ta vaikuttaa päätöksiin. Raportti ei kuitenkaan anna suositusta optimikoosta, koska niin monet yrityskohtaiset asiat vaikuttavat hallituksen kokoon. Hallituksen toimintakykyä voi heikentää suuren koon lisäksi myös jäsenten kansainvälisyys, mikä väistämättä vähentää hallitusjäsenten epävirallisia kontakteja. Suhtaudun epäillen suurten hallitusten kykyyn saada strateginen prosessi liikkeelle. Jos hallituksessa on paljon kansainvälisiä tähtiä, ei siitä välttämättä synny hyvää tiimiä, sanoo Matti Lainema. Enronin katastrofi ja GM:n jättimäiset vaikeudet ovat hyviä esimerkkejä siitä, että oppikirjojen mukaan koottu hallitus ei estä yritystä ajautumasta vaikeuksiin. Hyvät periaatteet lisäävät kuitenkin todennäköisyyttä, että hallitus toimii tasapuolisesti kaikkia omistajia kohtaa ja tukee toimivaa johtoa oikealla tavalla. Orkesterinjohtaja vai päällystakki? Jotta hallituksen ja operatiivisen johdon yhteispeli toimisi, pitää hallituksen rooli olla täysin selkeä. Perinteisimmillään hallitus on ollut valvoja, joka on etäällä yrityksen toiminnasta. Valvova hallitus valitsee johdon ja valvoo tämän toimintaa. Tällainen hallitus on vahvasti toimitusjohtajan antaman tiedon varassa. Suurin vaara työnjaon sotkeutumiselle on niin sanotulla voimavarahallituksella, joka voi tukea toimivaa johtoa monissa operatiivisissa tehtävissä kuten asiakassuhteiden ylläpidossa tai verkostojen luomisessa. Tällainen toimintamalli on parhaimmillaan hedelmällinen, mutta huonoimmillaan hapanten ristiriitojen lähde. Sijoittajana kiinnittäisin huomiota hallituksen puheenjohtajan rooliin. Itse pidän huonona puolipäiväistä päällystakki puheenjohtajaa, jolloin työnjako saattaa hämärtyä. Tilapäisesti tällainen malli voi toimia hyvinkin, sanoo Matti Lainema. Kolumni Tilinpäätösten aika Tämän kevään tilinpäätökset ja vuosikertomukset ovat tavallistakin kiinnostavampaa luettavaa: yleistaloudessa on takana suuri notkahdus. Konkurssien pelon synnyttämästä paniikista on selvitty, mutta epävarmuutta on vielä paljon ilmassa. Tilinpäätöksiä, toimintakertomuksia ja vuosikertomuksia luetaan siitä näkökulmasta, mikä on oman sijoituskohteen tai muutoin kiinnostavan yhtiön tilanne. Pörssisäätiö ja Talouselämä-lehti palkitsevat vuosittain sijoittajaviestinnältään täysipainoisimmat internetsivut ja huomauttavat heikoista. Sivujen merkitys sijoittajalle vaihtelee suuresti: on hyviä ja avoimia tiedottajia, mutta myös vain muotoja täyttäviä, todellisia tietoja salaavia yhtiöitä. Tänä vuonna vuosikertomukset on syytä laittaa testiin: kerrotaanko niissä tämän hetken näkökulmasta keskeiset seikat avoimesti. Mitä sitten pitäisi kertoa? Pörssiyhtiöille pakolliselle IFRS-tilinpäätökselle on tyypillistä, että yritysostoissa syntyvästä liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan sen realistisuutta testataan. Etenkin tappiollisen yrityksen liikearvon kohdalla on syytä olla kriittinen: kun liikearvo kuvaa taseessa erikseen näkymätöntä aineetonta hyvää, sen odottaisi tuottavan myös tulosta. Tämän vuoksi testauksen oletukset ja erityisesti niissä tapahtuneet muutokset ovat mielenkiintoisia. Vähimmäisvaatimuksena sijoittaja voi pitää, että muutokset on esitetty ja perusteltu sekä oletusten osalta on näytetty, paljonko kukin saa huonontua ennen kuin joudutaan alaskirjauksiin. Nähty kriisi syntyi rahoitusmarkkinoilla. Luottohanat lähes sulkeutuivat ja ehdot huonontuivat. Tästä syystä on tärkeää päästä tutkimaan sijoituskohteiden velkoja: kuinka pian velat erääntyvät ja vaativat uudelleenneuvotteluita (aiempaa korkeampien korkojen ympäristössä), kuinka paljon maksettu korko ylittää riskittömän koron, mihin korkoperusteeseen yhtiön maksama korko on sidottu, onko kovenantteja ja kuinka lähellä niitä ollaan. Kovenanttina voi olla esimerkiksi, että lainat voidaan irtisanoa (käytännössä korkoa voidaan korottaa), jos omavaraisuus alentuu esimerkiksi alle 40 prosentin. Yritysten on kuvattava riskejään toimintakertomuksissaan. Kunnon tiedottajat sitovat riskit yritykseen itseensä, sen tapahtumiin, taseeseen ja niin edelleen. Huonot tiedottajat jättävät tosiasiassa riskit kokonaan kuvaamatta määrittelemällä ainoastaan minkälaisia riskejä ylipäätään on markkinoilla, toimialalla ja niin edelleen. Tällainen mössökerronta on lähes samansisältöinen yhtiöstä toiseen. Edellä kuvatut seikat ovat sellaisia, että ellei niitä koskeviin kysymyksiinsä saa kunnon vastauksia, tietoja on syytä vaatia yhtiökokouksissa. Mitä pidemmäksi aikaa rahansa aikoo sitoa (esimerkiksi ps-tilin kautta), sitä paremmin sijoituskohteet tulee tuntea. Edellä sanottujen tietojen etsiminen eri yritysten vuosikertomuksista ja löytöjen vertailu on jännittävä seikkailu jo sinänsä: eroja löytyy ja ajatuksia herää. Jarmo Leppiniemi Osakesäästäjien Keskusliiton kunniapuheenjohtaja 16 Viisas Raha

17

18 18 Viisas Raha

19 Teksti: Juha Europaeus Kuvitus: Kristian Lindbohm Vaikeuksista VOITTOON Jos sijoittaja äkkää käänneyhtiön ennen muita, tarjolla voi olla huimia voittoja lyhyessä ajassa. Amerikkalaisen autonvuokraaja Dollar Thriftyn kurssi nousi viime vuoden aikana yli kaksi tuhatta prosenttia. Autonvalmistaja Ford kiri vuodessa runsaasta dollarista 11 dollariin. Helsingissä M-Realin kurssi on vuoden aikana noussut parista kymmenestä sentistä lähes pariin euroon. YIT:n kurssi on lähes viisinkertaistunut. Siinä muutamia esimerkkejä yhtiöistä, jotka ovat tarjoilleet sijoittajille hulppeita voittoja. Ne ovat kaikki käänneyhtiöitä, jotka ovat onnistuneet kääntämään tappiollisen bisneksen voitolliseksi tai ovat parantaneet tuloskuntoaan selvästi. Hyviä esimerkkejä on muitakin. Esimerkiksi Nokia nousi komeasti suosta 1990-luvun alussa, samoin tekivät Kansallis-Osake-Pankki ja Yhdyspankki. Kotimaiset konepajayhtiöt tarjosivat 2000-luvulla satojen prosenttien tuottoja. Vastapainoksi käänneyhtiöihin liittyy suuria riskejä. Ilmeisin on, että käännettä ei koskaan tule. Tästäkin löytyy monta puhuttelevaa esimerkkiä: Aspocomp, GeoSentric (entinen Benefoni), ja Westend ICT (entinen TJ Group). Silloinkin kun tuloskäänne tapahtuu, markkinoilla ennakoidaan tuleva muutos lähes aina hyvissä ajoin. M-Realin kurssi ehti yli seitsenkertaistua, ennen kuin yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen. Kun käänne on kaikkien tiedossa, kovin kurssinousu on useimmiten takana. Katse johtoon Koska potentiaalinen käänneyhtiö on yleensä vaikeuksissa, sen osakkeet ovat tyypillisesti edullisia kaikilla arvostuksen mittareilla: suhteessa yhtiön tasearvoon, tulokseen ja liikevaihtoon. Kaikki halvoilta näyttävät yhtiöt eivät kuitenkaan ole käänneyhtiöitä. Halvat yhtiöt ovat yleensä halpoja hyvästä syystä. Käänneyhtiöön sijoittaminen vaatiikin kykyä erottaa toisistaan yhtiön sisäinen kehitys ja ulkoinen markkina-arvon kehitys. Useimmiten ne kulkevat samaan suuntaan, mutta poikkeuksellisissa tilanteissa osakekurssi saattaa laskea, vaikka itse yhtiö olisi perusteiltaan kunnossa. Käänneyhtiösijoittaja lyö vetoa, että yhtiön perusta kestää ja että yhtiö kykenee voittamaan vaikeutensa. Aina niin ei käy. Pahimmillaan vaikeudet vievät yhtiön konkurssiin. Pörssiyhtiöistä näin kävi viimeksi Stromsdalille. Käännettä parempaan voi myös joutua odottamaan piinallisen kauan. Yhtiön vaikeudet voivat johtua kovasta kilpailusta, heikosta liiketoimintastrategiasta, huonosta johdosta tai näiden tekijöiden yhdistelmästä. Yksi tapa arvioida yhtiön kestävyyttä on tutkia tasetta. Jos tase on vahva eikä velkaa ole, yhtiöllä on ainakin aika kehittää strategiaa ja odottaa parempia suhdanteita. Merkittävät strategiset linjamuutokset tehdään usein toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä. Siksi toimitusjohtajan vaihtuminen on yleensä hyvä merkki. Jorma Ollila käänsi aikanaan Nokian ja Mikael Lilius Fortumin. Rautaruukki ja Metso uudistuivat sen jälkeen, kun Sakari Tamminen ja Jorma Eloranta ottivat yhtiöissä ohjakset. Toimitusjohtajan rooli on muutoksessa muutenkin ratkaiseva. Jos uusi johtaja tulee yhtiön sisältä, etuna on yhtiön tuntemus. Toisaalta tottuneisuus talon tapoihin voi rajoittaa uusia ideoita. Ulkopuolelta tulevan johtajan ris- Viisas Raha 19

20 Aleksi Poutanen/KL Saneeraaminen on ikävämpää, mutta johtamishaasteen kannalta helpompaa kuin hyvin menevän yrityksen jatkuva parantaminen. Jorma Eloranta ki on, että alan ongelmiin perehtyminen vie aikaa. Tappiollisissa kriisiyhtiöissä aika on kallisarvoista pääomaa. Toisinaan uusi johtaja saa vastaansa omistajat. Niin kävi Lasse Kurkilahdelle muutama vuosi sitten Raisiossa. Jouko Karvinen on puolestaan saneerannut Stora Ensoa ristiriitaisten paineiden alla. Valtionyhtiöissä tuloksen tekeminenkään ei aina riitä. Sen osoitti viimeksi Mikael Liliuksen tapaus. Yllättävät käänteet Käänneyhtiöihin sijoittaminen on päättelyä ja todennäköisyyden laskemista, mutta myös sattumaa. Lääkeyhtiö Pfizerin kurssi kymmenkertaistui yhtiön saatua patentin Viagraan, jota alun perin kehitettiin sydänlääkkeeksi. Eniten riskiä liittyy tappiolliseen pieneen yritykseen sijoittamiseen. Esimerkiksi biotekniikkayhtiöt elävät usein yhden tuotteen varassa. Jos yhtiö joutuu ponnistelemaan saadakseen tuotteensa myydyksi, epäonnistumisen riski kasvaa. Yhdenkin tuotteen läpimurto tai edes mahdollisuus siihen voi vastaavasti sinkauttaa kurssin hetkessä. Biohitin kurssi ponnahti tammikuussa 160 prosenttia yhdessä päivässä, kun yhtiö tiedotti kehittäneensä kapselin torjumaan vatsasyöpää. Parhaat edellytykset kurssinousulle on suhdanteille alttiilla velattomalla yhtiöllä, jonka tulos romahtaa, mutta suhdanteiden elvyttyä tuloksentekokyky palautuu. Tänä vuonna sijoittajat odottavat tulosparannuksia muun muassa rakennusyhtiöiltä. Jos tulos ei käänny suhdanteiden mukana, yhtiön liiketoiminnassa voi olla vakavia kroonisia ongelmia. Esimerkiksi jotkut pienet teknologiayritykset ovat tuhonneet omistajiensa varallisuutta vuosikausia. Metsäteollisuudessa kokonaisen toimialan käännettä on taas odoteltu kymmenisen vuotta. En usko patenttiratkaisuihin, vaan kussakin yrityksessä ratkaisut perustuvat yrityksen omien vahvuuksien hyödyntämiseen ja heikkouksien, usein tappiollisen liiketoiminnan karsimiseen, sanoo toimitusjohtaja Jorma Eloranta. Patenttiratkaisuja ei ole Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta tunnetaan johtajana, joka on onnistunut muuttamaan monen yrityksen kurssin (Travela, Finvest, Masa-Yards, Metso). Mitä johtajalta vaaditaan, jotta tappiollisesta yhtiöstä saadaan uudestaan kilpailukykyinen? En usko patenttiratkaisuihin, vaan kussakin yrityksessä ratkaisut perustuvat yrityksen omien vahvuuksien hyödyntämiseen ja heikkouksien, usein tappiollisen liiketoiminnan karsimiseen. Tarvitaan oikea tilannekuva, oman väen, asiakkaiden ja usein myös rahoittajien mielestä uskottava suunnitelma ja johtotiimi, joka panee toimeksi. Viesti on pystyttävä pelkistämään: kuluja pois x miljoonaa, liikevaihto ja myyntikate ylös y miljoonaa, pääomaa vapautetaan z miljoonaa, aikaa 12 kuukautta. Kumpi on vaikeampaa: tappiollisen yrityksen kääntäminen voitolliseksi vai markkina-asemansa vakiinnuttaneen yhtiön pitäminen kilpailukykyisenä ja kannattavana? Saneeraaminen on ikävämpää, mutta johtamishaasteen kannalta helpompaa kuin hyvin menevän yrityksen jatkuva parantaminen. Johtamisessa on aina kyse siitä, että saa tapahtumaan haluttuja asioita muiden avulla. Kriisitilanteessa on helpompi saada väki mukaan voimakkaisiinkin muutoksiin, jos vain tilanteen vakavuus mielletään yhteisesti ja aidosti. Oletteko urallanne tietoisesti etsinyt haasteita niin sanotuista kriisiyhtiöistä vai onko kyse enemmän sattumasta? Olen vain kerran elämässäni, 1970-luvulla, hakenut johonkin työhön, enkä silloinkaan tullut valituksi. Muutoin minua on aina joku houkutellut tai pyytänyt uuteen tehtävään. Urapolkuni on enemmän sattumien summaa kuin suunnittelun tulosta. Minkä yhtiön kurssin kääntäminen on ollut kaikkein hankalinta ja miksi? Suuri yritys sisältää aina moninaisempia haasteita kuin pieni. Toisaalta 1990-luvun alkupuolen lamassa oli vaikeita kysymyksiä markkinoiden romahtamisen takia. Hankalinta tapausta en osaa nimetä, mutta yksi erikoisimmista oli 1970-luvun lopulla. Jouduin 27-vuotiaana ensimmäistä kertaa toimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi matkatoimisto Travelassa. Yrityksen kirjanpitokin oli yli vuoden tekemättä. Firma saatiin melko nopeasti terveelle pohjalle, ja vuosikymmenten kehityksen ja yritysjärjestelyiden tuloksena siitä on sukeutunut kansainvälisesti toimiva nuorisomatkatoimisto Kilroy. 20 Viisas Raha

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 TEHTÄVÄMME Pidämme huolta työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta Sijoitamme eläkevarat tuottavasti, turvaavasti & vastuullisesti Pitkäjänteisellä

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti CapMan Oyj:n hallituksen vahvistama 11.2.2016. Tämä CapMan Oyj:n (jäljempänä CapMan) palkka- ja palkkioselvitys on laadittu 1.1.2016 voimaan tulleen

Lisätiedot

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05. Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.2015 Investium Oy Perustettu 1994 Suomen suurin ja vanhin finanssialan

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Osakesäästämisen abc Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Mihin säästää? Taloudellinen epävarmuus, moni miettii mitä tehdä Pitäisi säästää eläkepäivien varalle, mutta mihin sijoittaa Korkotaso (12 kk

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 2 Tärkeitä tietoja lukijalle Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj ( Yhtiö ) on laatinut tämän luottamuksellisen esityksen Yhtiöstä vain

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

KIINTEISTÖRAHASTOT HYVÄÄ TASAISTA TUOTTOA VAIVATTA

KIINTEISTÖRAHASTOT HYVÄÄ TASAISTA TUOTTOA VAIVATTA KIINTEISTÖRAHASTOT HYVÄÄ TASAISTA TUOTTOA VAIVATTA Niko Visuri Myyntijohtaja BH Broker House Oy OHJELMA Miksi sijoittaa kiinteistöihin? Kiinteistösijoittajan haasteet Ratkaisuna kiinteistörahastot Esimerkkejä

Lisätiedot

Professori Jarmo Leppiniemi SIJOITUSYMPÄRISTÖ TÄNÄÄN Mitä Suomi, pörssiyhtiöt ja palveluiden tuottajat tarjoavat tänään?

Professori Jarmo Leppiniemi SIJOITUSYMPÄRISTÖ TÄNÄÄN Mitä Suomi, pörssiyhtiöt ja palveluiden tuottajat tarjoavat tänään? SIJOITUSRISTEILY 2007 Osakesäästäjien keskusliitto 24.3.2007 Professori Jarmo Leppiniemi SIJOITUSYMPÄRISTÖ TÄNÄÄN Mitä Suomi, pörssiyhtiöt ja palveluiden tuottajat tarjoavat tänään? Le Figaro 17.3.2007:

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Suomen Vuokranantajat ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat 2010 1 (5) I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat Nordean rahastot 1 ovat hyväksyneet seuraavat omistajaohjausta koskevat suuntaviivat, joita sovelletaan suomalaisilla

Lisätiedot

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat Design thinkingin pääaskeleet: Määritä Tutki Ideoi Tee Prototyyppi Kehitä Lanseeraa Opi

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Sijoittajabarometri. Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014)

Sijoittajabarometri. Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014) Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014) Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää

Lisätiedot

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki United Bankers Oyj United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015 United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki UB Omaisuudenhoito UB Securities UB Rahastoyhtiö UB Capital UB Real Assets

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot

Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot ETF = Exchange-Traded Funds (Pörssinoteerattu rahasto) Rahastoyhtiön ylläpitämä, yleensä passiivinen sijoitusrahasto Seuraa tiettyä markkinaa, yleensä jotain indeksiä

Lisätiedot

Miten valitsen varainhoitajan?

Miten valitsen varainhoitajan? Miten valitsen varainhoitajan? Sijoitus Invest 12.11.2014 Hannu Huuskonen SijoittajaPRO, partner Juho-Tuomas Appel SijoittajaPRO, johtaja Helena Ranta-Aho Taloustoimittaja LISÄARVOPALVELUMME SIJOITTAJILLE

Lisätiedot

Orava Asuntorahasto ja asuntomarkkinoiden näkymät

Orava Asuntorahasto ja asuntomarkkinoiden näkymät 5/26/2014 1 Orava Asuntorahasto ja asuntomarkkinoiden näkymät 5/26/2014 2 Sisältö Johdanto Lisäarvo ja erottautuminen Sijoitusstrategia Avainluvut Q1 2014 lyhyesti Asuntomarkkinat Riskit 5/26/2014 3 Johdanto

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 3.6.2014 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Orion Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 25.10.2012

Orion Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 25.10.2012 Orion Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 25.10.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta 2013 Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta Tietoja tutkimuksesta Aalund Nordic s PR-Barometer on viestintätutkimus, joka mittaa toimittajien mielipidettä erilaisista Suomessa toimivista

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Sari Lounasmeri

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Sari Lounasmeri Osakesäästämisen abc Talous tutuksi syksy 2011 Sari Lounasmeri Mihin säästää? Taloudellinen epävarmuus, moni miettii mitä tehdä Pitäisi säästää eläkepäivien varalle, mutta mihin sijoittaa Korkotaso (12

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Asunnot arvopaperimuodossa osana sijoitussalkkua. Kristian Warras - Toimitusjohtaja Öhman Varainhoito

Asunnot arvopaperimuodossa osana sijoitussalkkua. Kristian Warras - Toimitusjohtaja Öhman Varainhoito Asunnot arvopaperimuodossa osana sijoitussalkkua Kristian Warras - Toimitusjohtaja Öhman Varainhoito 1 Agenda Öhman Asuntomarkkinat Suomessa - Asuntojen hintojen kehitys - Vuokrien kehitys - Makrofundamentit

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Osinkojuhlissa pöytä koreana

Osinkojuhlissa pöytä koreana Osinkojuhlissa pöytä koreana Author : albert Osinkojuhlissa pöytä koreana. Tällainen otsikko oli Kauppalehden pörssisivuilla torstaina 12. helmikuuta. Totta varmaan onkin, että sellaisissa perheissä, joissa

Lisätiedot

Osakekaupankäynnin alkeet

Osakekaupankäynnin alkeet Osakekaupankäynnin alkeet Sisältö 1. Mikä on osake? 2. Kuinka sijoitan osakkeisiin? 3. Osakesijoittamisen edut 4. Verotus 5. Nordnet osakesijoittajan tukena 6. Katsaus sijoittajan työkaluihin Mikä on osake?

Lisätiedot

Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden

Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden Miten rakentaa lisäarvoa tuottava hallitus Eero Ottila HHJ,partner 28.9.2012 Teemat joita esityksessä pohditaan Miksi lisäarvohallitus Mitä lisäarvoa hallitus tuo

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 1 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 HALLITUKSEN JA VALIOKUNNAN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT TALOUDELLISET ETUUDET Periaatteet ja päätöksentekojärjestys Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2010. 13.4.2010 Hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2010. 13.4.2010 Hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2010 Hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos Finanssikriisi on ohi Itraxx Europe -alasektorien 5 v. luottojohdannaisten marginaalit Lehmanin konkurssia edeltäneellä

Lisätiedot

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin,

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ennustaminen Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sata ikivihreää pörssivihjettä ja Managerial Economics Sisällys 1 Yleistä sijoittamisesta 2 Kaupankäynnin ajoitus

Lisätiedot

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj, varsinainen yhtiökokous 2011 14.4.2011 Björn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja BKT USA, Euroalue ja Suomi %, vuosimuutos kvartaaleittain Suomi USA Euroalue Lähde: Reuters EcoWin Valtioiden

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström OMISTAMISEN JULKISUUS SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa Helsinki 10.6.2014 Kim Lindström Cardia Invest Oy Ab Puh. 09-596859 Mob. 050-3699695 kim.lindstrom@cardia.fi ALUSTAJAN

Lisätiedot

Työeläkeyhtiön kommentit. Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007

Työeläkeyhtiön kommentit. Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007 Työeläkeyhtiön kommentit Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007 Työeläkevarojen sijoitustoiminnan tavoitteet Mahdollisimman hyvän tuoton saavuttaminen rahastoiduille eläkevaroille, hallitulla riskinotolla

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO FRONT SUOMI 31.12.2013 Y-tunnus: 2574013-6 SIJOITUSRAHASTO FRONT SUOMI SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

500+ ammattilaista eri puolella Suomea palveluksessasi. Varainhoidossa varallisuuttasi kartuttaa

500+ ammattilaista eri puolella Suomea palveluksessasi. Varainhoidossa varallisuuttasi kartuttaa Arvopaperin aamu / Pasi Poikkeus 19.8.2014 1 Olemme osa Sampo-konsernia Pääset sijoittamaan kohteisiin, joita yleensä tarjotaan vain suursijoittajille. MIKSI MANDATUM LIFE? Maailman suurin varainhoitotalo

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 17.3.2015 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO UNITED BANKERS - OMAISUUDENHOITO- UB Amerikka patentoidulla sijoitusprosessilla tuloksiin UB Amerikka on Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittava rahasto, jonka salkunhoidossa

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Taaleritehdas Oyj Taaleritehdas on finanssiryhmä, joka tarjoaa varainhoito- ja rahoituspalveluita institutionaalisille sijoittajille,

Lisätiedot

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 The Little Book that Beats the Market 2006 ilmestyi kirja, jonka tekijä väitti kehittäneensä osakevalintamenetelmän

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

LähiTapiolan Private Banking. 10 palvelulupausta.

LähiTapiolan Private Banking. 10 palvelulupausta. LähiTapiolan Private Banking. 10 palvelulupausta. Private Banking Menestymme, koska keskitymme olennaiseen. Olemme ensimmäisenä Suomessa rakentaneet yksityispankin, joka toimii asiakkaan etua ajaen, läpinäkyvästi

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 1/2014 Osaketalletus 1/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

Sijoittamisen riskit - älä tule huijatuksi. Vesa Sainio Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Sijoittamisen riskit - älä tule huijatuksi. Vesa Sainio Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Sijoittamisen riskit - älä tule huijatuksi Vesa Sainio Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Neuvoo, opastaa, selvittää asiakkaiden vakuutus-, pankkija arvopaperiasioita Tiedottaa,

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2013

Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2013 Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2013 Sisältö 03 PALKAT JA PALKITSEMINEN 2013 2 Palkat ja palkitseminen vuonna 2013 Hallituksen jäsenten palkkiot Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi, Matinkylän Huolto Oy hallituksen puheenjohtaja, Suomen Isännöintiliitto ry Taloyhtiön toimielinten roolijako

Lisätiedot

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G.

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G. Sisältö Esipuhe... Alkusanat... Benjamin Graham Osta halvalla!... Omaperäisyydellä tuottoihin... Sijoittaminen vastaan spekulaatio... Defensiivinen sijoittaja... Tarmokas sijoittaja... Suhteellisen epäsuositut

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2012 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN

KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN 1 / 5 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Aika Torstaina 7.4.2016 klo 15.30 Paikka Kattilahalli, Suvilahti, Sörnäisten rantatie 22, 00540 Helsinki Taaleri Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 2/2014 Osaketalletus 2/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

MERKINTÄLOMAKE ERIKOISSIJOITUSRAHASTO UB METSÄ A

MERKINTÄLOMAKE ERIKOISSIJOITUSRAHASTO UB METSÄ A MERKINTÄLOMAKE ERIKOISSIJOITUSRAHASTO UB METSÄ A Rahaston minimimerkintä (A-sarja) on 5 000 euroa. Rahasto-osuuksien merkintä tapahtuu toimittamalla täytetty ja allekirjoitettu merkintälomake alla olevaan

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Tähtiluokka 2009 Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Indeksilaina sijoituskohteena Nimellispääoma suojattu Liikkeeseenlaskijan vakavaraisuus merkittävä tekijä Tuottona tietty prosenttiosuus viiteindeksin

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot