MPHASIS. Mutual Progress on Homelessness through Advancing and Strengthening Information Systems

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MPHASIS. Mutual Progress on Homelessness through Advancing and Strengthening Information Systems"

Transkriptio

1 MPHASIS Mutual Progress on Homelessness through Advancing and Strengthening Information Systems Funded by EUROPEAN COMMISSION Employment, Social Affairs and Equal Opportunities DG National Position Paper (Finnish version) Finland Peter Fredriksson Ministry of the Environment February

2 Research and action of the MPHASIS project are funded by the European Commission - Employment, Social Affairs and Equal Opportunities DG under the employment and social solidarity programme known as PROGRESS (VS/2007/0617 SI ). Main contractor: Town and Regional Planning University of Dundee Nethergate Dundee, DD1 4HN Scotland, United Kingdom Contact Details: Bill Edgar: Barbara Illsley: Volker Busch-Geertsema: Matt Harrison: Peter Watson: The contents of this report do not necessarily reflect the opinion or position of the European Commission, Directorate- General for Employment, Social Affairs and Equal Opportunities European Commission 2

3 ASUNNOTTOMUUTTA KOSKEVA TIEDONHANKINTA SUOMESSA Nykyinen tilanne (Present situation) Suomessa tiedot asunnottomien määrästä kerätään kerran vuodessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kunnista kyselylomakkeella keräämillä tiedoilla, jotka kootaan vuosittain poikkileikkaushetkellä. Suomessa on tuotu esille laadullista tietoa asunnottomien profiilista tapausesimerkkien (Kärkkäinen 2005) sekä ulkona ja asuntoloissa olevien asunnottomien oman äänen esille tuovien haastattelututkimusten (mm. Kulmala 2006; Sarantaus 2006; Suvanto & Suvanto 2004; Vanhala 2005; Korhonen 2002; Granfelt 1998) ja haastatteluiden lisäksi tietojärjestelmiä hyödyntävien selvitysten (Kouhi, Rauhala & Pätsi 2008) avulla. Asunnottomuuden profiilia on selvitetty kaupunkitasolla Helsingissä, jossa on toteutettu asiakasrekisteritietojen pohjalta nuorten asunnottomien profiilia selvittävä tutkimus (Josefsson 2007). Lisäksi Suomessa on tutkittu pääkaupunkiseudulla asunnottomien asumispalveluita yksityisten sosiaalipalvelun asumispalvelun tuottajille ja asuntoloiden johtajille suunnatun strukturoidun kyselyn sekä asunnottomien kanssa työskentelevien työntekijöiden ja pitkäaikaisasunnottomien asiakkaiden haastatteluiden avulla. Tutkimuksessa on selvitetty pääkaupunkiseudun asunnottomien asuntolapalveluiden määrää, laatua ja kustannuksia. (Tainio 2007.) Vaikka Suomessa selvitetään kuntien asuntomarkkinakyselyn avulla asunnottomien määrää koskevia tietoja, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta poiketen Suomessa ei ole tehty valtakunnallisista kyselytutkimusta asunnottomuuden profiilista eri asunnottomuusluokitteluiden sisällä. Suomessa oli vuonna 2007 yhteensä noin yksinäistä asunnotonta ja noin 300 asunnotonta perhettä. Yksinäisten asunnottomien määrä on vähentynyt 2000-luvulla, sillä vuonna 2000 asunnottomia oli lähes Vaikka asunnottomuus on hieman laskenut edellisestä vuodesta, se on aiempaa enemmän keskittynyt niihin kuntiin, joissa on yli 25 asunnotonta. Yksinäisistä asunnottomista on ollut noin 1000 ensisuojiin, asuntoloihin ja majoitusliikkeisiin tilapäisesti majoittuneita ja noin erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvia. Yleisen asunnottomuuden tavoin myös asuntoloissa ja erilaisissa laitoksissa asuvien määrä on vähentynyt vuosien välillä noin asunnottomasta noin asunnottomaan. (Tiitinen 2007). ARAn asuntomarkkinakyselyn perusteella kuntien asunnottomuuslukemissa on ollut vuonna 2007 asunnottomista keskimäärin 52 % asunnottomista asunnon puutteen vuoksi tilapäis- tai laitosmajoituksessa olevia ja 54 % pitkäaikaisasunnottomia. Kuntien asunnottomuuslukemissa asunnon puutteen vuoksi tilapäis- tai laitosmajoituksessa olevien osuus vaihtelee kunnittain liikkuen kokonaisasunnottomuusmäärästä 31 ja 97 prosentin välillä sekä pitkäaikaisasunnottomien määrästä 0 ja 90 % välillä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tiedontarpeet (Data Needs for the National Programme to Reduce Longterm Homelessness) Suomessa on käynnistynyt osana hallituksen asuntopoliittista toimenpideohjelmaa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ( ), jonka tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä ja poistaa se vuoteen 2015 mennessä. Osassa suurimmista asunnottomuuskunnista on arvioitu, että yli puolet yksinäistä asunnottomista on ollut vähintään vuoden asunnottomana olleita pitkäaikaisasunnottomia. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmaa valmistelleessa työryhmässä on kiinnitetty huomiota suomalaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi olevien suureen määrään. Laitoksissa asuvista asunnottomista ei ole saatavilla tutkimustietoa, mutta pääosan on arvioitu 3

4 olevan päihdehuollon laitoksissa olevia asunnottomia. Ryhmässä arvioidaan olevan myös ilman pysyvämpää hoitopaikkaa olevia psykiatrisissa sairaaloissa olevia asunnottomia, laitoksissa olevia kehitysvammaisia ja sairaalahoidossa olevia neurologisesti monivammaisia potilaita. (Nimi 2007.) Kuten edellä todettiin, erot kuntien välillä tilapäis- ja laitosmajoituksessa olevien asunnottomien osuuksissa ovat suuret. Tilapäismajoituksessa ja laitoksissa asuvia koskevan tiedon vähäisyyden ohella myös pitkäaikaisasunnottomuudesta on saatavilla vähän tietoa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tekemässä asuntomarkkinakyselyssä ei ole saatu kaikista kunnista tietoja pitkäaikaisasunnottomien määrästä, joten muunlaisella tiedonhankintatavalla voidaan pyrkiä lisäämään tietoa suurimpien asunnottomuuskuntien pitkäaikaisasunnottomuudesta. Vaikka kattavaa määrällistä tietoa on hyvin vaikea saada tilapäismajoituksessa ja laitoksessa asunnon puutteen vuoksi olevista, erilaisilla tiedonhankintavoilla voidaan täydentää jo olemassa olevaa tietoa aiheesta. Asunnottomuuden vähentämistä koskevassa keskustelussa on ryhdytty huomioimaan asuntojen hankkimisen lisäksi myös asunnottomille tarjottavien asumisen tukipalveluiden merkitys, joka oli yhtenä suomalaisten 2000-luvun alkupuolen asunnottomuusohjelmien lähtökohtana ja niiden keskeisenä saavutuksena. (Kaakinen, Nieminen & Pitkänen 2006) Käynnistyneessä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa yhdistyvät asuntojen hankinta ja riittävät asumisen tukipalvelut. Tukipalveluiden korostaminen ilmenee myös siinä, kuinka kymmenen suurimman asunnottomuuskunnan aiesopimuksissa pitkäaikaisasunnottomuuden kriteerinä ei ole asunnottomuuden kesto, vaan tuen tarve. Pitkäaikaisasunnottomuudelle ei ole ollut olemassa virallista määritelmää. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kunnille osoittamassa asuntomarkkinakyselyssä on määritelty vuonna 2007 pitkäaikaisasunnottomuus asunnottomuutta, joka on kestänyt vähintään yhden vuoden. Käytetty käsite on ollut suppeampi kuin käynnistyneessä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa käytetty, joten tarvetta on ollut määritelmien yhdenmukaistamiselle pitkäaikaisasunnottomuutta koskevan muutoksen seuraamiseksi. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena yhtenä tavoitteena on vastata paremmin erityisryhmien asumisen määrällisiin ja laadullisiin tarpeisiin (Pitkäaikaisasunnottomuuden 2008). Asunnottomien asumispalveluista on tehty pääkaupunkiseutua koskevia yleisiä kartoituksia (Pitkänen & Kaakinen 2004) sekä syvemmälle toimipaikkatasoa tarkastelleita tutkimuksia (Tainio 2007), mutta valtakunnallista tietoa aiheesta ei ole ollut saatavilla. Uusin selvitys (New research results) Suurimmille asunnottomuuskunnille osoitetun kyselyn (Pitkänen & Kaakinen 2009) perusteella kunnissa on käytössä erilaisia malleja asunnottomuuden laskentaan. Kunnissa tehdään tyypillisesti yhteistyötä sosiaalitoimen ja asuntoimen/vuokranantajien sekä myös järjestöjen kanssa, vaikka osassa kunnista tieto asunnottomien määristä selvitetään pääosin sosiaalitoimessa. Asunnottomien määrän selvittämisessä käytetään erilaisia rekistereitä kuten sosiaalitoimen asiakasrekisteriä, vuokra-asuntojen hakijarekisteriä, maksusitoutumisrekistereitä ja järjestöjen asiakasrekistereitä, minkä lisäksi käytössä on mm. asunnottomuutta selvittävä kysely. Kunnissa on vaihtelevia käytäntöjä sille, kuinka erilaisissa tilapäismajoitukseen tarkoitetuissa toimipaikoissa tai laitoksissa asuvat luokitellaan asunnottomiksi. Myös se, kuinka eri kunnissa on erilaisia toimipaikkoja mukana asunnottomuuslaskennoissa, selittää eroja ARAn asunnottomuustilastojen tilapäismajoitus- ja laitosasumisen osuuksissa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan kuuluvien kuntien lisäksi muissa suurimmissa asunnottomuuskunnissa on käynnissä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen liittyviä toimia. 4

5 Toimipaikkakyselyn mukaan asunnottomat asuvat asunnollisia useammin huoneissa omien asuntojen sijasta ja heitä yleisemmin monen hengen huoneissa, minkä lisäksi asunnottomien huoneiden varusteltutaso on keskimäärin huonompi kuin asunnollisten henkilöiden. Suurin osa toimipaikkojen asunnottomista on pitkäaikaisasunnottomia. Pidempiaikaisesti toimipaikassa olevia asiakkaita on selvästi vähemmän kuin asunnottomia. Vähiten asiakkaissa on akuutin asunnottomuusuhan alaisia henkilöitä. Asunnottomuus, asunnottomuusuhan alaisuus ja pitkäaikaisasunnottomuus on tyypillistä asuntoloiden, ensisuojien, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä päihdekuntoutujille tarkoitettujen asumispalveluyksiköiden asiakkaille. Pitkäaikaisasunnottomia on asiakkaina runsaasti myös sosiaali- ja terveysneuvontapisteissä. Pitkäaikaisesti toimipaikoissa asuvia on eniten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköiden asiakkaissa, joilla on vankien ja päihdekuntoutujien tavoin vaikeuksia saada itsenäistä asuntoa elämäntilanteensa paranemisesta huolimatta. Tulokset kertovat toimipaikkojen asiakkaiden olevan heikossa asemassa asuntomarkkinoilla ja esitettyjen kuvausten mukaan muutoinkin huono-osaisia yhteiskunnassa. Tutkimuksen perusteella asiakkaista kootaan kattavasti tietoa etenkin asunnottomia majoittavissa toimipaikoissa. Vaikka tietoa olisi saatavilla tavallisimmin sähköisten asiakasrekistereiden kautta, toimipaikkojen asiakkaiden kanssa tarvittaessa avustetusti täytettävää kyselylomaketta pidetään yleisimmin parhaana tiedonhankintatapana asunnottomuutta koskevia tutkimuksia varten. Toimipaikkojen edustajat pitävät pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa käytettäviä toimenpiteitä mielekkäinä keinoina asunnottomuuden vähentämiseksi. Väestötietojärjestelmän hyödyntäminen ( Population Register and Homelessness) Väestötietojärjestelmään merkitään väestötietolain (507/1993) 4 mukaan tieto henkilön kotikunnasta ja siellä olevasta asuinpaikasta. Asuinpaikan ilmoittamisesta maistraatille, joka merkitsee tiedon väestötietojärjestelmään, on säädetty kotikuntalaissa (201/1994). Kotikuntalain 9 mukaan henkilö, jolla ei ole asuntoa, merkitään väestötietojärjestelmään kunnassa vailla vakinaista asuntoa (VVA) olevaksi. Kotikuntalain 2 :ssä säädetään henkilön, myös vailla vakinaista asuntoa olevan henkilön, kotikunnan määräytymisen perusteista seuraavasti: Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta, jossa hänen äidillään on kotikunta lapsen syntyessä. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys. Jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei ole voitu selvittää, hänen kotikuntansa on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta. 5

6 Väestötietojärjestelmän vailla vakinaista asuntoa olevien henkilöiden ryhmä on sellainen joukko, jota voitaisiin käyttää koeluontoisesti pitkäaikaisasunnottomien "kandidaattijoukkona"; jolloin yhdistämällä tämän joukon tiedot muista rekistereistä peräisin oleviin tietoihin saataisiin määriteltyä ja analysoitua pitkäaikaisasunnottomien joukko Suomessa. Minkään laista "laatutakuuta" sille, että tämä onnistuu ja tuottaa hyödyntämiskelpoisia tuloksia, Väestörekisterikeskus ei uskalla antaa - asia selviää vasta kokeilun tuloksena. Väestötietojärjestelmässä henkilöt on jaettavissa asumisen perusteella seuraaviin kolmeen pääryhmään: - vakinaisen asunnon Suomessa omaavat henkilöt, joilla on kotikuntana ko. asunnon sijaintikunta - henkilöt, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa (ulkomaille muuton takia) - henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa, mutta ei asuntoa (Suomessa) Viimeinen ryhmä on jaettavissa seuraaviin neljään alaryhmään Ryhmä Hlö lkm v Vailla vakinaista asuntoa Laitoksessa, tilapäisesti ulkomailla ym. erityisryhmät Tietymättömissä Lähetystössä ulkomailla 636 Henkilö, joka ilmoittaa maistraatille olevansa asunnoton, merkitään vailla vakinaista asuntoa olevien alaryhmään. Todennäköistä on, että pitkäaikaisasunnottomiin kuuluu henkilöitä, jotka eivät ole itse mitenkään kontaktissa maistraattiin, ja heidät merkitään maistraatin toimesta tietymättömissä olevien ryhmään. Näin voi käydä esim. tilanteessa, kun tällaisen henkilön aikaisemmin käyttämään asuntoon muuttaa ja tekee muuttoilmoituksen uusi asukas. Täten lähtö-otokseen tulisi ottaa mukaan myös tietymättömissä oleviksi rekisteröidyt henkilöt. Väestörekisterikeskuksen tiedossa on, että vailla vakinaista asuntoa olevien ryhmään on tosiasiallista tilannetta vastaamattomasti rekisteröitynä ainakin seuraavia "profiileja" edustavia henkilöitä: - asunnottomuusjakson jälkeen asunnon saaneita henkilöitä, jota eivät ole tehneet maistraatille muuttoilmoitusta (huom. KELA ei myönnä asumistukea, ellei asuntoon ole tehty muuttoilmoitusta - tämä tosiasia pitää tämän ryhmän lukumääräisesti melko pienenä) - ulkomaille muuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole tehneet maastamuuttoilmoitusta - henkilöitä, jotka asuvat jossain sellaisessa rakennuksessa, jota ei ole tarkoitettu vakinaiseen asuinkäyttöön (kesämökit, toimitilarakennukset) - henkilöt ovat jättäneet tarkoituksellisesti muuttoilmoituksen tekemättä välttääkseen asumista ja rakentamista valvovien viranomaisten huomion, tai maistraatti ei ole hyväksynyt muuttoilmoitusta, koska asuinpaikka ei ole asuinkäyttöön tarkoitetussa ja hyväksytyssä rakennuksessa (esim. pääkaupunkiseudulla kierrellessä voi todeta, että merkkejä toimitilarakennuksissa ja -huoneistoissa asumisesta ainakin tilapäisluontoisesti on. Myös kiinteistövälittäjien ilmoituksissa on joskus asuntoilmoitusten seassa ns. kivijalkakauppojen myynti-ilmoituksia, joista voi arvella että ko. tila sopisi asuinkäyttöönkin) 6

7 - henkilöt, joilla on tilapäisenä tai väliaikaisena tai muuten "vakiintumattomana" pitämänsä asunto Suomessa tai ulkomailla. Niissä tapauksissa kuin tieto tilapäisestä asumisesta on rekisteröitynä väestötietojärjestelmään, nämä henkilöt on helppo jättää hakujen ja analyysien ulkopuolelle. Monesti tällainen asuminen jää kuitenkin rekisteröimättä, koska asianosainen henkilö ei halua aiheuttaa vaivaa tai haittaa (esim. kohonneita vesimaksuja tai asumistuen menetystä) asunnon varsinaiselle asukkaalle. Näin varsinkin yhteiselämän (avoliiton) aloittamiseen liittyvissä tilanteissa, kun yhdessä asumisesta ei haluta tehdä heti "virallista" tekemällä muuttoilmoitusta - Rikolliset ja muut yhteiskuntavastaiset henkilöt, jotka ovat tahallisesti antaneet maistraatille harhauttavaa ja virheellistä tietoa asunnottomuudestaan. Käytännössä tavanomaisen elämän viettäminen ja "täysivaltainen" asuminen jossain huoneistossa, ainakin asunto-osakeyhtiössä, on kuitenkin melko vaikeaa, ellei tietoa asumisesta ole merkitty väestötietojärjestelmään. Päinvastaisiakin uskomuksia on joillain viranomaisilla, mutta Väestörekisterikeskuksen käsityksen mukaan kysymys on hyvin marginaalisesta ryhmästä. Lukumääriä tai prosentteja yllä mainitun tyyppisten tapausten yleisyydestä ei pystytä antamaan. Erilaiset tilanteet ja variaatiot ovat tulleet tutuksi kansalaisten ja maistraattien työntekijöiden kanssa keskusteltaessa ja yleisen elämänkokemuksenkin kautta. Väestörekisterikeskus katsoo, että vailla vakinaista asuntoa olevien ryhmän tilastointi ja tietosuojasäädösten niin mahdollistaessa myös analysointi rekisteritietoja yhdistelemällä palvelisi myös väestötietojärjestelmän ylläpidon prosessien laaduntarkkailun ja mahdollisen tarkistamisen tarpeita, mikäli Väestörekisterikeskus saa käyttöoikeuden valmistuviin selvityksiin. Väestörekisterikeskus voi tarjota seuraavia panoksia pitkäaikaisasunnottomien asiaan liittyvissä selvityksissä: - ajantasaisten tilastotietojen luovuttaminen vailla vakinaista asuntoa sekä tietymättömissä olevien ryhmistä (näitä tietoja on oletettavasti saatavissa myös Tilastokeskukselta). VRK voi toimittaa koko maan tiedot maksutta ja mahdollisuus kuntakohtaisten tilastojen valmistaminen maksutta selvitetään vielä erikseen - tietojen luovutusta koskevan säätelyn mahdollistaessa (mikä asia tutkitaan erikseen), kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tietoja. Huom. tiedot ovat jo Tilastokeskuksen käytettävissä joten erillinen tietojen irrottaminen ja luovuttaminen ei ole tarpeen, jos Tilastokeskus tekee tarvittavat analyysit - asiantuntijatukea väestötietojärjestelmän tietojen sisältöä ja niiden laatua sekä käytettävyyttä koskevien kysymysten osalta 7

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. +358 40 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. +358 400 996 067. Selvitys 4/2011.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. +358 40 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. +358 400 996 067. Selvitys 4/2011. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. +358 40 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. +358 400 996 067 Selvitys 4/2011 Asunnottomat 2010 23.3.2011 Sisällys 1 ASUNNOTTOMIEN MÄÄRÄ KÄÄNTYI LASKUUN...

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013 Periaatteita ja kriteerejä 1 (6) Asunnottomuuden ja erityisryhmän käsitteet RAY:n avustamien kohteiden asukasvalinnassa Taustaa Suomen hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti

Lisätiedot

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ 26.11.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asunto ensin periaate asunnottomuustyön johtavaksi periaatteeksi Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2013 Asunnottomat 2012 11.2.2013 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019. Asunto ensin konseptit ja sovellukset. Yhteiskehittäminen

ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019. Asunto ensin konseptit ja sovellukset. Yhteiskehittäminen ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019 ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISY ASUNNOTTOMUUDEN UUSIUTUMISEN TORJUNTA Aune EDULLISTEN VUOKRA-ASUNTOJEN TURVAAMINEN Vuokra-asuntojen

Lisätiedot

ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN RAPORTTEJA 2 2010. ja tilastoinnista. Sari Pitkänen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN RAPORTTEJA 2 2010. ja tilastoinnista. Sari Pitkänen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN RAPORTTEJA 2 2010 Selvitys pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelystä ja tilastoinnista Sari Pitkänen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ASUMISEN RAHOITUS-

Lisätiedot

Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten määrä väheni vuonna 2007

Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten määrä väheni vuonna 2007 Väestö 2008 Adoptiot 2007 Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten määrä väheni vuonna 2007 Tilastokeskuksen mukaan Suomeen adoptoitiin vuoden 2007 aikana 207 ulkomailla syntynyttä lasta. Määrä on 20 vähemmän

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta Lars Benjaminsen Esityksen teemat Yleiskatsaus Tanskan asunnottomuusohjelmaan Liikkuvan tuen malli Kokemuksia ACT-mallista Asunnottomuustilanteen

Lisätiedot

Väestötietojärjestelmän osoitteet. 28.11.2014 Osoitteet-työpaja Paikkatietoverkostossa Riitta Haggrén

Väestötietojärjestelmän osoitteet. 28.11.2014 Osoitteet-työpaja Paikkatietoverkostossa Riitta Haggrén Väestötietojärjestelmän osoitteet 28.11.2014 Osoitteet-työpaja Paikkatietoverkostossa Riitta Haggrén Rakennusten osoitteet Kiinteistöjen osoitteet Liikeyritysten + toimitilojen osoitteet Henkilöiden osoitteet

Lisätiedot

VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Tämän valtion ja Vantaan kaupungin välisen aiesopimuksen tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 04 517 3400. Selvitys 5/2010. Asunnottomat 2009 3.5.2010

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 04 517 3400. Selvitys 5/2010. Asunnottomat 2009 3.5.2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 04 517 3400 Selvitys 5/2010 Asunnottomat 2009 3.5.2010 Asunnottomat 2009 Asunnottomien määrä on jonkin verran lisääntynyt Vuoden 2009 marraskuun puolivälissä

Lisätiedot

Adoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014

Adoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Väestö 2015 Adoptiot 2014 Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 445 adoptointia vuonna 2014. Määrä on neljätoista pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaisten adoptioiden

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011 Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin Aila Törmänen 11.5.2011 Asunto ensin Valinnanvapauden filosofia Asumisen ja palveluiden eriyttäminen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Kiinteistökeskus Harjuseutu Oy 1

Kiinteistökeskus Harjuseutu Oy 1 ASUNTOHAKEMUS Hakemus on voimassa 4kk jättöpäivästä Hakijoilta tarkistetaan luottotiedot luottotietorekisteristä HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Nykyinen osoite Postinumero Toimipaikka Arvo tai ammatti Työnantaja

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Tutkimuksen viitekehys ja tausta

Tutkimuksen viitekehys ja tausta TUNTEMATTOMAT Tutkimus paperittomista ja asumiseen perustuvan sosiaaliturvan ulkopuolella olevista ulkomaalaisista Tutkija Marja Katisko, marja.katisko@diak.fi KatuMetron rahoittama tutkimus Diakonia-amk:ssa

Lisätiedot

Koditta kotoutujat Tutkimus maahanmuuttajataustaisista asunnottomista nuorista

Koditta kotoutujat Tutkimus maahanmuuttajataustaisista asunnottomista nuorista Koditta kotoutujat Tutkimus maahanmuuttajataustaisista asunnottomista nuorista Tutkija Marja Katisko (VTT) Diakonia-ammattikorkeakoulu Metropolialue muutoksessa KatuMetro/Helsingin yliopisto 31.3.2015

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN ASUNNOTTOMUUSPOLUT ALUSTAVIA TULOKSIA KYSELYSTÄ

HELSINKILÄISTEN ASUNNOTTOMUUSPOLUT ALUSTAVIA TULOKSIA KYSELYSTÄ HELSINKILÄISTEN ASUNNOTTOMUUSPOLUT ALUSTAVIA TULOKSIA KYSELYSTÄ Eeva Kostiainen/ PAAVO Kevätseminaari 21.3.2014 Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa Tutkimuksen tausta ja tavoite Tavoitteena saada tietoa

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Asuminen Pohjoismaissa Suomi rakentamassa uutta! Projektijohtaja Maarit Aalto, Pohjoismainen hyvinvointikeskus 16-04-2015 Nordens Velfærdscenter 1 Miksi juuri tämä aihe? YK:n

Lisätiedot

Kotimaisten adoptioiden määrä kasvoi vuonna 2010

Kotimaisten adoptioiden määrä kasvoi vuonna 2010 Väestö 0 Adoptiot 00 Kotimaisten adoptioiden määrä kasvoi vuonna 00 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 48 adoptointia vuonna 00, mikä oli 8 enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti suureni kotimaisten

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2)

ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2) ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2) Asunnottomuudesta 7 850 yksinäistä asunnotonta ja 450 perhettä Asunnottomuus

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELU

ASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELU ASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELU ALUSTAVA PALVELUKUVAUS Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto 2 1 JOHDANTO 1.1 Palvelun järjestäminen Helsingin kaupunki on mukana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa,

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (PAAVO II) 2012-2015 Laajan PAAVOn ohjaus- ja seurantaryhmän kokouksen 2/2012 muistio

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (PAAVO II) 2012-2015 Laajan PAAVOn ohjaus- ja seurantaryhmän kokouksen 2/2012 muistio 1 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (PAAVO II) 2012-2015 Laajan PAAVOn ohjaus- ja seurantaryhmän kokouksen 2/2012 muistio Aika Ke 7.11.2012 klo 10-12 Paikka Ympäristöministeriö, Kasarmikatu

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Nimi ovessa -hanke 2010-2012 Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Hankkeen yhteistyöverkosto kehittäjäverkosto tutkimusverkosto kokemusasiantuntijat kv-yhteistyö KOORDINOINTI (SOCCA) TUTKIMUS kehittäminen

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

Vailla vakinaista asuntoa

Vailla vakinaista asuntoa Vailla vakinaista asuntoa Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Kaupunkitutkimus TA Oy Eeva Kostiainen Seppo Laakso 21.9.212 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Tutkimuksen tausta ja tarkoitus...

Lisätiedot

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa?

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? kunnalta kaupungilta Nuorisoasuntoliitolta (NAL) yksityisiltä vuokranantajilta esim. VVO ja SATO yksityisiltä henkilöiltä Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä?

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus

Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus 1 Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus - vertailussa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yksiköt Virpi Sillanpää Mittaritiimi Tampereen teknillinen yliopisto 2 Tutkimushankkeen taustaa ja tavoitteet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kuopio, asumisen päivät 9.4.2013

Kuopio, asumisen päivät 9.4.2013 Kuopio, asumisen päivät 9.4.2013 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Kuopion asumisen päivät 9.4.2013 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Päihde- ja mielenterveyspalvelujen hankinta 2012 - kaupungin oma

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Meillä on ollut aina asunnottomuuskysymys vaikea

Meillä on ollut aina asunnottomuuskysymys vaikea Meillä on ollut aina asunnottomuuskysymys vaikea Helsingin uusi kriisimajoituksen malli LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaalipedagoginen aikuistyö Opinnäytetyö

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ Yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat 1) Yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi 2) Toiminimi 3) Yhtiömuoto 4) Y tunnus 5) OID koodi 6) Yhteystiedot (osoite,

Lisätiedot

SUN TUTKIMUS EI AUTA, MONEY TALKS. Tutkimus asunnottomuuden muutoksesta Helsingissä

SUN TUTKIMUS EI AUTA, MONEY TALKS. Tutkimus asunnottomuuden muutoksesta Helsingissä SUN TUTKIMUS EI AUTA, MONEY TALKS Tutkimus asunnottomuuden muutoksesta Helsingissä Kirsi Hörhä Pro gradu tutkielma Sosiaalityö Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kevät 2015 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

nykyisyys- ja tulevaisuus sekä

nykyisyys- ja tulevaisuus sekä Erityisryhmien tuetun asumisen nykyisyys- ja tulevaisuus sekä turvallisuus ja asumislähtöisyys Kunta palvelujen tilaajana ( ja tuottajana) Patrik Silfverberg/ Vantaan kaupungin Päihdepalvelut XX Valtakunnalliset

Lisätiedot

Erityisryhmien asuminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016

Erityisryhmien asuminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 Hallitussihteeri Ville Koponen MUISTIO Rakennetun ympäristön osasto 8.10.2015 Ympäristöministeriö Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 9.10.2015, aiheena valtion talousarvioesitys vuodelle

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Väliraportti 2012-2013

Väliraportti 2012-2013 Väliraportti 2012-2013 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (Paavo 2) 2012-2015 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ March 11, 2014 Jari Karppinen 1 Tiivistelmä... 3 1. Taustaa... 4 1.1. Hallituksen periaatepäätös

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella T A M P E R E E N K A U P U N K I Kriisiasuminen Tampereella Kriisiasumispalvelut ovat yhteisiä kaikille asunnottomille tuen tarpeen

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 HAJAUTETUT ASUNNOT Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 VUOSI tukiasuntoja/paikkoja tukikoteja/paikkoja pienasuntopaikkoja yksityisten ylläpitämiä asuntolapaikkoja (Asuntohankinta

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

ÄÄNESTYSALUEJAOTUKSEN MUUTTAMISEN ILMOITTAMINEN MAISTRAATILLE

ÄÄNESTYSALUEJAOTUKSEN MUUTTAMISEN ILMOITTAMINEN MAISTRAATILLE pvm 9.3.2010 dnro 513/330/10 Kunnanhallituksille (pl. Ahvenanmaan kunnat) ÄÄNESTYSALUEJAOTUKSEN MUUTTAMISEN ILMOITTAMINEN MAISTRAATILLE 1. Yleistä Vaalilain 8 :n mukaan kunta muodostaa yhden äänestysalueen,

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa:

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa: 1 OSTOPALVELUSOPIMUS Sopimuksen osapuolet Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa: Asukas: xxxxxxxxxxxxxxxxx Henkilötunnus: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo KÄPI-seminaari 16.6.2014 Tutkimuksen tavoitteet ja aineistot Perheelliset asunnottomat Espoossa

Lisätiedot