MPHASIS. Mutual Progress on Homelessness through Advancing and Strengthening Information Systems

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MPHASIS. Mutual Progress on Homelessness through Advancing and Strengthening Information Systems"

Transkriptio

1 MPHASIS Mutual Progress on Homelessness through Advancing and Strengthening Information Systems Funded by EUROPEAN COMMISSION Employment, Social Affairs and Equal Opportunities DG National Position Paper (Finnish version) Finland Peter Fredriksson Ministry of the Environment February

2 Research and action of the MPHASIS project are funded by the European Commission - Employment, Social Affairs and Equal Opportunities DG under the employment and social solidarity programme known as PROGRESS (VS/2007/0617 SI ). Main contractor: Town and Regional Planning University of Dundee Nethergate Dundee, DD1 4HN Scotland, United Kingdom Contact Details: Bill Edgar: Barbara Illsley: Volker Busch-Geertsema: Matt Harrison: Peter Watson: The contents of this report do not necessarily reflect the opinion or position of the European Commission, Directorate- General for Employment, Social Affairs and Equal Opportunities European Commission 2

3 ASUNNOTTOMUUTTA KOSKEVA TIEDONHANKINTA SUOMESSA Nykyinen tilanne (Present situation) Suomessa tiedot asunnottomien määrästä kerätään kerran vuodessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kunnista kyselylomakkeella keräämillä tiedoilla, jotka kootaan vuosittain poikkileikkaushetkellä. Suomessa on tuotu esille laadullista tietoa asunnottomien profiilista tapausesimerkkien (Kärkkäinen 2005) sekä ulkona ja asuntoloissa olevien asunnottomien oman äänen esille tuovien haastattelututkimusten (mm. Kulmala 2006; Sarantaus 2006; Suvanto & Suvanto 2004; Vanhala 2005; Korhonen 2002; Granfelt 1998) ja haastatteluiden lisäksi tietojärjestelmiä hyödyntävien selvitysten (Kouhi, Rauhala & Pätsi 2008) avulla. Asunnottomuuden profiilia on selvitetty kaupunkitasolla Helsingissä, jossa on toteutettu asiakasrekisteritietojen pohjalta nuorten asunnottomien profiilia selvittävä tutkimus (Josefsson 2007). Lisäksi Suomessa on tutkittu pääkaupunkiseudulla asunnottomien asumispalveluita yksityisten sosiaalipalvelun asumispalvelun tuottajille ja asuntoloiden johtajille suunnatun strukturoidun kyselyn sekä asunnottomien kanssa työskentelevien työntekijöiden ja pitkäaikaisasunnottomien asiakkaiden haastatteluiden avulla. Tutkimuksessa on selvitetty pääkaupunkiseudun asunnottomien asuntolapalveluiden määrää, laatua ja kustannuksia. (Tainio 2007.) Vaikka Suomessa selvitetään kuntien asuntomarkkinakyselyn avulla asunnottomien määrää koskevia tietoja, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta poiketen Suomessa ei ole tehty valtakunnallisista kyselytutkimusta asunnottomuuden profiilista eri asunnottomuusluokitteluiden sisällä. Suomessa oli vuonna 2007 yhteensä noin yksinäistä asunnotonta ja noin 300 asunnotonta perhettä. Yksinäisten asunnottomien määrä on vähentynyt 2000-luvulla, sillä vuonna 2000 asunnottomia oli lähes Vaikka asunnottomuus on hieman laskenut edellisestä vuodesta, se on aiempaa enemmän keskittynyt niihin kuntiin, joissa on yli 25 asunnotonta. Yksinäisistä asunnottomista on ollut noin 1000 ensisuojiin, asuntoloihin ja majoitusliikkeisiin tilapäisesti majoittuneita ja noin erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvia. Yleisen asunnottomuuden tavoin myös asuntoloissa ja erilaisissa laitoksissa asuvien määrä on vähentynyt vuosien välillä noin asunnottomasta noin asunnottomaan. (Tiitinen 2007). ARAn asuntomarkkinakyselyn perusteella kuntien asunnottomuuslukemissa on ollut vuonna 2007 asunnottomista keskimäärin 52 % asunnottomista asunnon puutteen vuoksi tilapäis- tai laitosmajoituksessa olevia ja 54 % pitkäaikaisasunnottomia. Kuntien asunnottomuuslukemissa asunnon puutteen vuoksi tilapäis- tai laitosmajoituksessa olevien osuus vaihtelee kunnittain liikkuen kokonaisasunnottomuusmäärästä 31 ja 97 prosentin välillä sekä pitkäaikaisasunnottomien määrästä 0 ja 90 % välillä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tiedontarpeet (Data Needs for the National Programme to Reduce Longterm Homelessness) Suomessa on käynnistynyt osana hallituksen asuntopoliittista toimenpideohjelmaa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ( ), jonka tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä ja poistaa se vuoteen 2015 mennessä. Osassa suurimmista asunnottomuuskunnista on arvioitu, että yli puolet yksinäistä asunnottomista on ollut vähintään vuoden asunnottomana olleita pitkäaikaisasunnottomia. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmaa valmistelleessa työryhmässä on kiinnitetty huomiota suomalaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi olevien suureen määrään. Laitoksissa asuvista asunnottomista ei ole saatavilla tutkimustietoa, mutta pääosan on arvioitu 3

4 olevan päihdehuollon laitoksissa olevia asunnottomia. Ryhmässä arvioidaan olevan myös ilman pysyvämpää hoitopaikkaa olevia psykiatrisissa sairaaloissa olevia asunnottomia, laitoksissa olevia kehitysvammaisia ja sairaalahoidossa olevia neurologisesti monivammaisia potilaita. (Nimi 2007.) Kuten edellä todettiin, erot kuntien välillä tilapäis- ja laitosmajoituksessa olevien asunnottomien osuuksissa ovat suuret. Tilapäismajoituksessa ja laitoksissa asuvia koskevan tiedon vähäisyyden ohella myös pitkäaikaisasunnottomuudesta on saatavilla vähän tietoa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tekemässä asuntomarkkinakyselyssä ei ole saatu kaikista kunnista tietoja pitkäaikaisasunnottomien määrästä, joten muunlaisella tiedonhankintatavalla voidaan pyrkiä lisäämään tietoa suurimpien asunnottomuuskuntien pitkäaikaisasunnottomuudesta. Vaikka kattavaa määrällistä tietoa on hyvin vaikea saada tilapäismajoituksessa ja laitoksessa asunnon puutteen vuoksi olevista, erilaisilla tiedonhankintavoilla voidaan täydentää jo olemassa olevaa tietoa aiheesta. Asunnottomuuden vähentämistä koskevassa keskustelussa on ryhdytty huomioimaan asuntojen hankkimisen lisäksi myös asunnottomille tarjottavien asumisen tukipalveluiden merkitys, joka oli yhtenä suomalaisten 2000-luvun alkupuolen asunnottomuusohjelmien lähtökohtana ja niiden keskeisenä saavutuksena. (Kaakinen, Nieminen & Pitkänen 2006) Käynnistyneessä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa yhdistyvät asuntojen hankinta ja riittävät asumisen tukipalvelut. Tukipalveluiden korostaminen ilmenee myös siinä, kuinka kymmenen suurimman asunnottomuuskunnan aiesopimuksissa pitkäaikaisasunnottomuuden kriteerinä ei ole asunnottomuuden kesto, vaan tuen tarve. Pitkäaikaisasunnottomuudelle ei ole ollut olemassa virallista määritelmää. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kunnille osoittamassa asuntomarkkinakyselyssä on määritelty vuonna 2007 pitkäaikaisasunnottomuus asunnottomuutta, joka on kestänyt vähintään yhden vuoden. Käytetty käsite on ollut suppeampi kuin käynnistyneessä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa käytetty, joten tarvetta on ollut määritelmien yhdenmukaistamiselle pitkäaikaisasunnottomuutta koskevan muutoksen seuraamiseksi. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena yhtenä tavoitteena on vastata paremmin erityisryhmien asumisen määrällisiin ja laadullisiin tarpeisiin (Pitkäaikaisasunnottomuuden 2008). Asunnottomien asumispalveluista on tehty pääkaupunkiseutua koskevia yleisiä kartoituksia (Pitkänen & Kaakinen 2004) sekä syvemmälle toimipaikkatasoa tarkastelleita tutkimuksia (Tainio 2007), mutta valtakunnallista tietoa aiheesta ei ole ollut saatavilla. Uusin selvitys (New research results) Suurimmille asunnottomuuskunnille osoitetun kyselyn (Pitkänen & Kaakinen 2009) perusteella kunnissa on käytössä erilaisia malleja asunnottomuuden laskentaan. Kunnissa tehdään tyypillisesti yhteistyötä sosiaalitoimen ja asuntoimen/vuokranantajien sekä myös järjestöjen kanssa, vaikka osassa kunnista tieto asunnottomien määristä selvitetään pääosin sosiaalitoimessa. Asunnottomien määrän selvittämisessä käytetään erilaisia rekistereitä kuten sosiaalitoimen asiakasrekisteriä, vuokra-asuntojen hakijarekisteriä, maksusitoutumisrekistereitä ja järjestöjen asiakasrekistereitä, minkä lisäksi käytössä on mm. asunnottomuutta selvittävä kysely. Kunnissa on vaihtelevia käytäntöjä sille, kuinka erilaisissa tilapäismajoitukseen tarkoitetuissa toimipaikoissa tai laitoksissa asuvat luokitellaan asunnottomiksi. Myös se, kuinka eri kunnissa on erilaisia toimipaikkoja mukana asunnottomuuslaskennoissa, selittää eroja ARAn asunnottomuustilastojen tilapäismajoitus- ja laitosasumisen osuuksissa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan kuuluvien kuntien lisäksi muissa suurimmissa asunnottomuuskunnissa on käynnissä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen liittyviä toimia. 4

5 Toimipaikkakyselyn mukaan asunnottomat asuvat asunnollisia useammin huoneissa omien asuntojen sijasta ja heitä yleisemmin monen hengen huoneissa, minkä lisäksi asunnottomien huoneiden varusteltutaso on keskimäärin huonompi kuin asunnollisten henkilöiden. Suurin osa toimipaikkojen asunnottomista on pitkäaikaisasunnottomia. Pidempiaikaisesti toimipaikassa olevia asiakkaita on selvästi vähemmän kuin asunnottomia. Vähiten asiakkaissa on akuutin asunnottomuusuhan alaisia henkilöitä. Asunnottomuus, asunnottomuusuhan alaisuus ja pitkäaikaisasunnottomuus on tyypillistä asuntoloiden, ensisuojien, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä päihdekuntoutujille tarkoitettujen asumispalveluyksiköiden asiakkaille. Pitkäaikaisasunnottomia on asiakkaina runsaasti myös sosiaali- ja terveysneuvontapisteissä. Pitkäaikaisesti toimipaikoissa asuvia on eniten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköiden asiakkaissa, joilla on vankien ja päihdekuntoutujien tavoin vaikeuksia saada itsenäistä asuntoa elämäntilanteensa paranemisesta huolimatta. Tulokset kertovat toimipaikkojen asiakkaiden olevan heikossa asemassa asuntomarkkinoilla ja esitettyjen kuvausten mukaan muutoinkin huono-osaisia yhteiskunnassa. Tutkimuksen perusteella asiakkaista kootaan kattavasti tietoa etenkin asunnottomia majoittavissa toimipaikoissa. Vaikka tietoa olisi saatavilla tavallisimmin sähköisten asiakasrekistereiden kautta, toimipaikkojen asiakkaiden kanssa tarvittaessa avustetusti täytettävää kyselylomaketta pidetään yleisimmin parhaana tiedonhankintatapana asunnottomuutta koskevia tutkimuksia varten. Toimipaikkojen edustajat pitävät pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa käytettäviä toimenpiteitä mielekkäinä keinoina asunnottomuuden vähentämiseksi. Väestötietojärjestelmän hyödyntäminen ( Population Register and Homelessness) Väestötietojärjestelmään merkitään väestötietolain (507/1993) 4 mukaan tieto henkilön kotikunnasta ja siellä olevasta asuinpaikasta. Asuinpaikan ilmoittamisesta maistraatille, joka merkitsee tiedon väestötietojärjestelmään, on säädetty kotikuntalaissa (201/1994). Kotikuntalain 9 mukaan henkilö, jolla ei ole asuntoa, merkitään väestötietojärjestelmään kunnassa vailla vakinaista asuntoa (VVA) olevaksi. Kotikuntalain 2 :ssä säädetään henkilön, myös vailla vakinaista asuntoa olevan henkilön, kotikunnan määräytymisen perusteista seuraavasti: Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta, jossa hänen äidillään on kotikunta lapsen syntyessä. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys. Jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei ole voitu selvittää, hänen kotikuntansa on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta. 5

6 Väestötietojärjestelmän vailla vakinaista asuntoa olevien henkilöiden ryhmä on sellainen joukko, jota voitaisiin käyttää koeluontoisesti pitkäaikaisasunnottomien "kandidaattijoukkona"; jolloin yhdistämällä tämän joukon tiedot muista rekistereistä peräisin oleviin tietoihin saataisiin määriteltyä ja analysoitua pitkäaikaisasunnottomien joukko Suomessa. Minkään laista "laatutakuuta" sille, että tämä onnistuu ja tuottaa hyödyntämiskelpoisia tuloksia, Väestörekisterikeskus ei uskalla antaa - asia selviää vasta kokeilun tuloksena. Väestötietojärjestelmässä henkilöt on jaettavissa asumisen perusteella seuraaviin kolmeen pääryhmään: - vakinaisen asunnon Suomessa omaavat henkilöt, joilla on kotikuntana ko. asunnon sijaintikunta - henkilöt, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa (ulkomaille muuton takia) - henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa, mutta ei asuntoa (Suomessa) Viimeinen ryhmä on jaettavissa seuraaviin neljään alaryhmään Ryhmä Hlö lkm v Vailla vakinaista asuntoa Laitoksessa, tilapäisesti ulkomailla ym. erityisryhmät Tietymättömissä Lähetystössä ulkomailla 636 Henkilö, joka ilmoittaa maistraatille olevansa asunnoton, merkitään vailla vakinaista asuntoa olevien alaryhmään. Todennäköistä on, että pitkäaikaisasunnottomiin kuuluu henkilöitä, jotka eivät ole itse mitenkään kontaktissa maistraattiin, ja heidät merkitään maistraatin toimesta tietymättömissä olevien ryhmään. Näin voi käydä esim. tilanteessa, kun tällaisen henkilön aikaisemmin käyttämään asuntoon muuttaa ja tekee muuttoilmoituksen uusi asukas. Täten lähtö-otokseen tulisi ottaa mukaan myös tietymättömissä oleviksi rekisteröidyt henkilöt. Väestörekisterikeskuksen tiedossa on, että vailla vakinaista asuntoa olevien ryhmään on tosiasiallista tilannetta vastaamattomasti rekisteröitynä ainakin seuraavia "profiileja" edustavia henkilöitä: - asunnottomuusjakson jälkeen asunnon saaneita henkilöitä, jota eivät ole tehneet maistraatille muuttoilmoitusta (huom. KELA ei myönnä asumistukea, ellei asuntoon ole tehty muuttoilmoitusta - tämä tosiasia pitää tämän ryhmän lukumääräisesti melko pienenä) - ulkomaille muuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole tehneet maastamuuttoilmoitusta - henkilöitä, jotka asuvat jossain sellaisessa rakennuksessa, jota ei ole tarkoitettu vakinaiseen asuinkäyttöön (kesämökit, toimitilarakennukset) - henkilöt ovat jättäneet tarkoituksellisesti muuttoilmoituksen tekemättä välttääkseen asumista ja rakentamista valvovien viranomaisten huomion, tai maistraatti ei ole hyväksynyt muuttoilmoitusta, koska asuinpaikka ei ole asuinkäyttöön tarkoitetussa ja hyväksytyssä rakennuksessa (esim. pääkaupunkiseudulla kierrellessä voi todeta, että merkkejä toimitilarakennuksissa ja -huoneistoissa asumisesta ainakin tilapäisluontoisesti on. Myös kiinteistövälittäjien ilmoituksissa on joskus asuntoilmoitusten seassa ns. kivijalkakauppojen myynti-ilmoituksia, joista voi arvella että ko. tila sopisi asuinkäyttöönkin) 6

7 - henkilöt, joilla on tilapäisenä tai väliaikaisena tai muuten "vakiintumattomana" pitämänsä asunto Suomessa tai ulkomailla. Niissä tapauksissa kuin tieto tilapäisestä asumisesta on rekisteröitynä väestötietojärjestelmään, nämä henkilöt on helppo jättää hakujen ja analyysien ulkopuolelle. Monesti tällainen asuminen jää kuitenkin rekisteröimättä, koska asianosainen henkilö ei halua aiheuttaa vaivaa tai haittaa (esim. kohonneita vesimaksuja tai asumistuen menetystä) asunnon varsinaiselle asukkaalle. Näin varsinkin yhteiselämän (avoliiton) aloittamiseen liittyvissä tilanteissa, kun yhdessä asumisesta ei haluta tehdä heti "virallista" tekemällä muuttoilmoitusta - Rikolliset ja muut yhteiskuntavastaiset henkilöt, jotka ovat tahallisesti antaneet maistraatille harhauttavaa ja virheellistä tietoa asunnottomuudestaan. Käytännössä tavanomaisen elämän viettäminen ja "täysivaltainen" asuminen jossain huoneistossa, ainakin asunto-osakeyhtiössä, on kuitenkin melko vaikeaa, ellei tietoa asumisesta ole merkitty väestötietojärjestelmään. Päinvastaisiakin uskomuksia on joillain viranomaisilla, mutta Väestörekisterikeskuksen käsityksen mukaan kysymys on hyvin marginaalisesta ryhmästä. Lukumääriä tai prosentteja yllä mainitun tyyppisten tapausten yleisyydestä ei pystytä antamaan. Erilaiset tilanteet ja variaatiot ovat tulleet tutuksi kansalaisten ja maistraattien työntekijöiden kanssa keskusteltaessa ja yleisen elämänkokemuksenkin kautta. Väestörekisterikeskus katsoo, että vailla vakinaista asuntoa olevien ryhmän tilastointi ja tietosuojasäädösten niin mahdollistaessa myös analysointi rekisteritietoja yhdistelemällä palvelisi myös väestötietojärjestelmän ylläpidon prosessien laaduntarkkailun ja mahdollisen tarkistamisen tarpeita, mikäli Väestörekisterikeskus saa käyttöoikeuden valmistuviin selvityksiin. Väestörekisterikeskus voi tarjota seuraavia panoksia pitkäaikaisasunnottomien asiaan liittyvissä selvityksissä: - ajantasaisten tilastotietojen luovuttaminen vailla vakinaista asuntoa sekä tietymättömissä olevien ryhmistä (näitä tietoja on oletettavasti saatavissa myös Tilastokeskukselta). VRK voi toimittaa koko maan tiedot maksutta ja mahdollisuus kuntakohtaisten tilastojen valmistaminen maksutta selvitetään vielä erikseen - tietojen luovutusta koskevan säätelyn mahdollistaessa (mikä asia tutkitaan erikseen), kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tietoja. Huom. tiedot ovat jo Tilastokeskuksen käytettävissä joten erillinen tietojen irrottaminen ja luovuttaminen ei ole tarpeen, jos Tilastokeskus tekee tarvittavat analyysit - asiantuntijatukea väestötietojärjestelmän tietojen sisältöä ja niiden laatua sekä käytettävyyttä koskevien kysymysten osalta 7

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.11.2016 Sivu 1 / 1 3850/2016 00.04.00.00 Sosiaali- ja terveyslautakunta 131 26.10.2016 361 Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman

Lisätiedot

Ulkomaille muutto ja kotikunta

Ulkomaille muutto ja kotikunta Ulkomaille muutto ja kotikunta Kelan kv-kesätilaisuus 26./27.8.2016 Torbjörn Sandell Sisältö Väestökirjahallinnon lyhyt esittely Kotikunnan määräytyminen Pääsääntö ja poikkeukset Maastamuutto ja maahanmuutto

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen 2016 SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen AIMO-työ koostuu kolmesta osa-alueesta: Jalkautuva palveluohjaus ja starttikotiasuminen Asumisen tuen keskus

Lisätiedot

Väestötietojärjestelmän osoitteet. 28.11.2014 Osoitteet-työpaja Paikkatietoverkostossa Riitta Haggrén

Väestötietojärjestelmän osoitteet. 28.11.2014 Osoitteet-työpaja Paikkatietoverkostossa Riitta Haggrén Väestötietojärjestelmän osoitteet 28.11.2014 Osoitteet-työpaja Paikkatietoverkostossa Riitta Haggrén Rakennusten osoitteet Kiinteistöjen osoitteet Liikeyritysten + toimitilojen osoitteet Henkilöiden osoitteet

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2010

Suomen kansalaisuuden saamiset 2010 Väestö 2011 Suomen kansalaisuuden saamiset 2010 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä suureni vähän vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2010 aikana 4 350 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Selvitys 1/2017. Asunnottomat

Selvitys 1/2017. Asunnottomat 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lisätiedot: Hannu Ahola Puh. 0400 996 067 Selvitys

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Adoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014

Adoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Väestö 2015 Adoptiot 2014 Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 445 adoptointia vuonna 2014. Määrä on neljätoista pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaisten adoptioiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Laki. väestötietolain muuttamisesta

Laki. väestötietolain muuttamisesta EV 27711998 vp - HE 192/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Iaeiksi väestötietolain ja rekisterihallintolain 2 :n muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 192/1998 vp

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Tutkimuksen viitekehys ja tausta

Tutkimuksen viitekehys ja tausta TUNTEMATTOMAT Tutkimus paperittomista ja asumiseen perustuvan sosiaaliturvan ulkopuolella olevista ulkomaalaisista Tutkija Marja Katisko, marja.katisko@diak.fi KatuMetron rahoittama tutkimus Diakonia-amk:ssa

Lisätiedot

Tietojen kerääminen, tallentaminen ja lähettäminen ARAan

Tietojen kerääminen, tallentaminen ja lähettäminen ARAan LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys lähetetään ARAan 8.12.2016 mennessä ARA3b verkkolomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ja asiakasmaksut alkaen

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ja asiakasmaksut alkaen OPETUSLAUTAKUNTA 7 08.02.2017 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ja asiakasmaksut 1.3.2017 alkaen OPLA 7 Tasavallan presidentti on vahvistanut 29.12.2016 uuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 205/2016.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Koditta kotoutujat Tutkimus maahanmuuttajataustaisista asunnottomista nuorista

Koditta kotoutujat Tutkimus maahanmuuttajataustaisista asunnottomista nuorista Koditta kotoutujat Tutkimus maahanmuuttajataustaisista asunnottomista nuorista Tutkija Marja Katisko (VTT) Diakonia-ammattikorkeakoulu Metropolialue muutoksessa KatuMetro/Helsingin yliopisto 31.3.2015

Lisätiedot

Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten määrä suureni vähän vuonna 2009

Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten määrä suureni vähän vuonna 2009 Väestö Adoptiot 9 Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten määrä suureni vähän vuonna 9 Tilastokeskuksen mukaan Suomeen adoptoitiin vuoden 9 aikana 4 ulkomailla syntynyttä lasta. Määrä on 9 enemmän kuin

Lisätiedot

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso 19.3.2013 Paavo 1 Espoo ylitti aiesopimuksessa asetetun määrällisen tavoitteen - 125 asuntoa - 105:llä asunnolla.

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 481 Diaarinumero 2665/3/12 1 (7) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina ja pilottikuntatyö

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina ja pilottikuntatyö Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina 2012 2015 ja pilottikuntatyö 13.5.2013 ja 22.5.2013 Tuula Tiainen Raija Mansikkamäki Esa Nordling Kehittämishankkeen taustaa Mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 1.1. TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos (%) ed. vuodesta Helsingissä, Helsingin seudulla

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa:

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa: 1 OSTOPALVELUSOPIMUS Sopimuksen osapuolet Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa: Asukas: xxxxxxxxxxxxxxxxx Henkilötunnus: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016 2019 (AUNE) VAT verkosto 25.5.2016 Sisältö 1. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) eteneminen 2. Nostoja toimenpide-ehdotuksesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Seurantaraportti pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteutumisesta HEL 2012-007586 T 00 01 06 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää merkitä

Lisätiedot

Asunnottomat Helsinki 2014

Asunnottomat Helsinki 2014 Asunnottomat Helsinki 2014 2014 Vuosimuutos (hlöä) HELSINKI Ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa yms. Asuntoloissa, majoitusliikkeissä 120 70 30 0 160 70-50 -20 Laitosmaiset yksiköt 290 180-60 -40 Vapautuvat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

ÄÄNESTYSALUEJAOTUKSEN MUUTTAMISEN ILMOITTAMINEN MAISTRAATILLE

ÄÄNESTYSALUEJAOTUKSEN MUUTTAMISEN ILMOITTAMINEN MAISTRAATILLE pvm 9.3.2010 dnro 513/330/10 Kunnanhallituksille (pl. Ahvenanmaan kunnat) ÄÄNESTYSALUEJAOTUKSEN MUUTTAMISEN ILMOITTAMINEN MAISTRAATILLE 1. Yleistä Vaalilain 8 :n mukaan kunta muodostaa yhden äänestysalueen,

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Asunnottomuus - Helsinki 2013

Asunnottomuus - Helsinki 2013 Asunnottomuus - Helsinki 2013 HELSINKI asunnottomia 2013 pitkäaikaisia Vuosimuutos (hlöä) ensisuojissa yms. 90 70-10 -5 Asuntoloissa, majoitusliikkeissä 210 90-60 -20 350 220 50 20 Vapautuvat vangit (ei

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Säätiö. Nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kotikunta Kansalaisuus (jos ei Suomi) puheenjohtaja

Säätiö. Nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kotikunta Kansalaisuus (jos ei Suomi) puheenjohtaja SÄÄTIÖN NIMI PERUSTAMISKIRJAN PÄIVÄMÄÄRÄ HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN ILMOITUS JA VAKUUTUS Me allekirjoittaneet säätiön hallituksen kaikki jäsenet ja toimitusjohtaja ilmoitamme, että perustamiskirjassa

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Ulosoton velalliskartoitus

Ulosoton velalliskartoitus Ulosoton velalliskartoitus HTSY Verohallinto 25.9.2012 Verohallinto 2 (5) ULOSOTON VELALLISKARTOITUS Ulosoton velallisista on laadittu ilmiöselvitys. Ulosottovelallisia on tarkastelu ja luokiteltu Verohallinnosta

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

OHJELMAN SEURANNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELU. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (Paavo 2)

OHJELMAN SEURANNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELU. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (Paavo 2) OHJELMAN SEURANNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELU Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2) Seuranta- ja arviointikokonaisuus Miksi arvioidaan/ seurataan? Tunnusluvut tehdyn työn näkyväksi

Lisätiedot

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Olisinpa kotona! Vapautuvien asumisen tuen verkostotapaaminen. Espoo

Olisinpa kotona! Vapautuvien asumisen tuen verkostotapaaminen. Espoo Olisinpa kotona! Vapautuvien asumisen tuen verkostotapaaminen Espoo 18.11.2015 Noin 23% asunnottomista on alle 25-vuotiaita nuorten asunnottomuus väheni edellisestä vuodesta n. 13,7 % 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

VALTION JA ESPOON KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS ( ) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

VALTION JA ESPOON KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS ( ) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI VALTION JA ESPOON KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Tämän valtion ja Espoon kaupungin välisen aiesopimuksen tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Rekisteriseloste 1 (5)

HELSINGIN KAUPUNKI Rekisteriseloste 1 (5) SL 33 Rekisteriseloste Henkilörekisteri 15.7.2013 HELSINGIN KAUPUNKI Rekisteriseloste 1 (5) Laatimispäivä/Päivityspäivä 26.9.2013/27.01.2015 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa?

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? kunnalta kaupungilta Nuorisoasuntoliitolta (NAL) yksityisiltä vuokranantajilta esim. VVO ja SATO yksityisiltä henkilöiltä Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä?

Lisätiedot

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA 1. Sopimuksen osapuolet Palvelun tilaaja Kinnulan kunta/perusturva Keskustie 45 43900 Kinnula Y-tunnus: 0242816-6 Yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2006 N:o 95 101 SISÄLLYS N:o Sivu 95 Laki Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Erityisryhmien asuminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016

Erityisryhmien asuminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 Hallitussihteeri Ville Koponen MUISTIO Rakennetun ympäristön osasto 8.10.2015 Ympäristöministeriö Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 9.10.2015, aiheena valtion talousarvioesitys vuodelle

Lisätiedot

Käytäntötutkimusaiheita Espoo

Käytäntötutkimusaiheita Espoo Käytäntötutkimusaiheita Espoo Käytäntötutkimuspäivä 14.10.2013 Nuorten asunnottomuus Keitä alle 25-vuotiaat asunnottomat ovat? Minkälainen polku on johtanut asunnottomuuteen? Tutkimus voitaisiin toteuttaa

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT 2015 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT Sisällysluettelo Erikoissairaanhoito... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Ympäristöterveydenhuolto... 2 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 2 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto...

Lisätiedot

veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä

veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä EDUSKUNNAN VASTAUS 45/2011 vp Hallituksen esitys laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA. osakeyhtiö. Helsinki. Helsinki. 1. Ilmoitus. 2. Palvelujen tuottaja

ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA. osakeyhtiö. Helsinki. Helsinki. 1. Ilmoitus. 2. Palvelujen tuottaja V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Ilmoitus Kunta, jolle ilmoitus osoitetaan Toimipaikkamme on. Mutta koska kyseessä on asennusta, koulutusta

Lisätiedot

Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöministeriö

Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöministeriö Asuntoneuvos Raija Hynynen MUISTIO Rakennetun ympäristön osasto 28.9.2016 Ympäristöministeriö Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 30.9.2016, aiheena valtion talousarvioesitys vuodelle 2017,

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot