MPHASIS. Mutual Progress on Homelessness through Advancing and Strengthening Information Systems
|
|
- Eveliina Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MPHASIS Mutual Progress on Homelessness through Advancing and Strengthening Information Systems Funded by EUROPEAN COMMISSION Employment, Social Affairs and Equal Opportunities DG National Position Paper (Finnish version) Finland Peter Fredriksson Ministry of the Environment February
2 Research and action of the MPHASIS project are funded by the European Commission - Employment, Social Affairs and Equal Opportunities DG under the employment and social solidarity programme known as PROGRESS (VS/2007/0617 SI ). Main contractor: Town and Regional Planning University of Dundee Nethergate Dundee, DD1 4HN Scotland, United Kingdom Contact Details: Bill Edgar: w.m.edgar@dundee.ac.uk Barbara Illsley: b.m.illsley@dundee.ac.uk Volker Busch-Geertsema: vbg@giss-ev.de Matt Harrison: matt.harrison@ris.org.uk Peter Watson: peter.watson@ris.org.uk The contents of this report do not necessarily reflect the opinion or position of the European Commission, Directorate- General for Employment, Social Affairs and Equal Opportunities European Commission 2
3 ASUNNOTTOMUUTTA KOSKEVA TIEDONHANKINTA SUOMESSA Nykyinen tilanne (Present situation) Suomessa tiedot asunnottomien määrästä kerätään kerran vuodessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kunnista kyselylomakkeella keräämillä tiedoilla, jotka kootaan vuosittain poikkileikkaushetkellä. Suomessa on tuotu esille laadullista tietoa asunnottomien profiilista tapausesimerkkien (Kärkkäinen 2005) sekä ulkona ja asuntoloissa olevien asunnottomien oman äänen esille tuovien haastattelututkimusten (mm. Kulmala 2006; Sarantaus 2006; Suvanto & Suvanto 2004; Vanhala 2005; Korhonen 2002; Granfelt 1998) ja haastatteluiden lisäksi tietojärjestelmiä hyödyntävien selvitysten (Kouhi, Rauhala & Pätsi 2008) avulla. Asunnottomuuden profiilia on selvitetty kaupunkitasolla Helsingissä, jossa on toteutettu asiakasrekisteritietojen pohjalta nuorten asunnottomien profiilia selvittävä tutkimus (Josefsson 2007). Lisäksi Suomessa on tutkittu pääkaupunkiseudulla asunnottomien asumispalveluita yksityisten sosiaalipalvelun asumispalvelun tuottajille ja asuntoloiden johtajille suunnatun strukturoidun kyselyn sekä asunnottomien kanssa työskentelevien työntekijöiden ja pitkäaikaisasunnottomien asiakkaiden haastatteluiden avulla. Tutkimuksessa on selvitetty pääkaupunkiseudun asunnottomien asuntolapalveluiden määrää, laatua ja kustannuksia. (Tainio 2007.) Vaikka Suomessa selvitetään kuntien asuntomarkkinakyselyn avulla asunnottomien määrää koskevia tietoja, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta poiketen Suomessa ei ole tehty valtakunnallisista kyselytutkimusta asunnottomuuden profiilista eri asunnottomuusluokitteluiden sisällä. Suomessa oli vuonna 2007 yhteensä noin yksinäistä asunnotonta ja noin 300 asunnotonta perhettä. Yksinäisten asunnottomien määrä on vähentynyt 2000-luvulla, sillä vuonna 2000 asunnottomia oli lähes Vaikka asunnottomuus on hieman laskenut edellisestä vuodesta, se on aiempaa enemmän keskittynyt niihin kuntiin, joissa on yli 25 asunnotonta. Yksinäisistä asunnottomista on ollut noin 1000 ensisuojiin, asuntoloihin ja majoitusliikkeisiin tilapäisesti majoittuneita ja noin erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvia. Yleisen asunnottomuuden tavoin myös asuntoloissa ja erilaisissa laitoksissa asuvien määrä on vähentynyt vuosien välillä noin asunnottomasta noin asunnottomaan. (Tiitinen 2007). ARAn asuntomarkkinakyselyn perusteella kuntien asunnottomuuslukemissa on ollut vuonna 2007 asunnottomista keskimäärin 52 % asunnottomista asunnon puutteen vuoksi tilapäis- tai laitosmajoituksessa olevia ja 54 % pitkäaikaisasunnottomia. Kuntien asunnottomuuslukemissa asunnon puutteen vuoksi tilapäis- tai laitosmajoituksessa olevien osuus vaihtelee kunnittain liikkuen kokonaisasunnottomuusmäärästä 31 ja 97 prosentin välillä sekä pitkäaikaisasunnottomien määrästä 0 ja 90 % välillä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tiedontarpeet (Data Needs for the National Programme to Reduce Longterm Homelessness) Suomessa on käynnistynyt osana hallituksen asuntopoliittista toimenpideohjelmaa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ( ), jonka tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä ja poistaa se vuoteen 2015 mennessä. Osassa suurimmista asunnottomuuskunnista on arvioitu, että yli puolet yksinäistä asunnottomista on ollut vähintään vuoden asunnottomana olleita pitkäaikaisasunnottomia. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmaa valmistelleessa työryhmässä on kiinnitetty huomiota suomalaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi olevien suureen määrään. Laitoksissa asuvista asunnottomista ei ole saatavilla tutkimustietoa, mutta pääosan on arvioitu 3
4 olevan päihdehuollon laitoksissa olevia asunnottomia. Ryhmässä arvioidaan olevan myös ilman pysyvämpää hoitopaikkaa olevia psykiatrisissa sairaaloissa olevia asunnottomia, laitoksissa olevia kehitysvammaisia ja sairaalahoidossa olevia neurologisesti monivammaisia potilaita. (Nimi 2007.) Kuten edellä todettiin, erot kuntien välillä tilapäis- ja laitosmajoituksessa olevien asunnottomien osuuksissa ovat suuret. Tilapäismajoituksessa ja laitoksissa asuvia koskevan tiedon vähäisyyden ohella myös pitkäaikaisasunnottomuudesta on saatavilla vähän tietoa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tekemässä asuntomarkkinakyselyssä ei ole saatu kaikista kunnista tietoja pitkäaikaisasunnottomien määrästä, joten muunlaisella tiedonhankintatavalla voidaan pyrkiä lisäämään tietoa suurimpien asunnottomuuskuntien pitkäaikaisasunnottomuudesta. Vaikka kattavaa määrällistä tietoa on hyvin vaikea saada tilapäismajoituksessa ja laitoksessa asunnon puutteen vuoksi olevista, erilaisilla tiedonhankintavoilla voidaan täydentää jo olemassa olevaa tietoa aiheesta. Asunnottomuuden vähentämistä koskevassa keskustelussa on ryhdytty huomioimaan asuntojen hankkimisen lisäksi myös asunnottomille tarjottavien asumisen tukipalveluiden merkitys, joka oli yhtenä suomalaisten 2000-luvun alkupuolen asunnottomuusohjelmien lähtökohtana ja niiden keskeisenä saavutuksena. (Kaakinen, Nieminen & Pitkänen 2006) Käynnistyneessä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa yhdistyvät asuntojen hankinta ja riittävät asumisen tukipalvelut. Tukipalveluiden korostaminen ilmenee myös siinä, kuinka kymmenen suurimman asunnottomuuskunnan aiesopimuksissa pitkäaikaisasunnottomuuden kriteerinä ei ole asunnottomuuden kesto, vaan tuen tarve. Pitkäaikaisasunnottomuudelle ei ole ollut olemassa virallista määritelmää. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kunnille osoittamassa asuntomarkkinakyselyssä on määritelty vuonna 2007 pitkäaikaisasunnottomuus asunnottomuutta, joka on kestänyt vähintään yhden vuoden. Käytetty käsite on ollut suppeampi kuin käynnistyneessä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa käytetty, joten tarvetta on ollut määritelmien yhdenmukaistamiselle pitkäaikaisasunnottomuutta koskevan muutoksen seuraamiseksi. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena yhtenä tavoitteena on vastata paremmin erityisryhmien asumisen määrällisiin ja laadullisiin tarpeisiin (Pitkäaikaisasunnottomuuden 2008). Asunnottomien asumispalveluista on tehty pääkaupunkiseutua koskevia yleisiä kartoituksia (Pitkänen & Kaakinen 2004) sekä syvemmälle toimipaikkatasoa tarkastelleita tutkimuksia (Tainio 2007), mutta valtakunnallista tietoa aiheesta ei ole ollut saatavilla. Uusin selvitys (New research results) Suurimmille asunnottomuuskunnille osoitetun kyselyn (Pitkänen & Kaakinen 2009) perusteella kunnissa on käytössä erilaisia malleja asunnottomuuden laskentaan. Kunnissa tehdään tyypillisesti yhteistyötä sosiaalitoimen ja asuntoimen/vuokranantajien sekä myös järjestöjen kanssa, vaikka osassa kunnista tieto asunnottomien määristä selvitetään pääosin sosiaalitoimessa. Asunnottomien määrän selvittämisessä käytetään erilaisia rekistereitä kuten sosiaalitoimen asiakasrekisteriä, vuokra-asuntojen hakijarekisteriä, maksusitoutumisrekistereitä ja järjestöjen asiakasrekistereitä, minkä lisäksi käytössä on mm. asunnottomuutta selvittävä kysely. Kunnissa on vaihtelevia käytäntöjä sille, kuinka erilaisissa tilapäismajoitukseen tarkoitetuissa toimipaikoissa tai laitoksissa asuvat luokitellaan asunnottomiksi. Myös se, kuinka eri kunnissa on erilaisia toimipaikkoja mukana asunnottomuuslaskennoissa, selittää eroja ARAn asunnottomuustilastojen tilapäismajoitus- ja laitosasumisen osuuksissa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan kuuluvien kuntien lisäksi muissa suurimmissa asunnottomuuskunnissa on käynnissä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen liittyviä toimia. 4
5 Toimipaikkakyselyn mukaan asunnottomat asuvat asunnollisia useammin huoneissa omien asuntojen sijasta ja heitä yleisemmin monen hengen huoneissa, minkä lisäksi asunnottomien huoneiden varusteltutaso on keskimäärin huonompi kuin asunnollisten henkilöiden. Suurin osa toimipaikkojen asunnottomista on pitkäaikaisasunnottomia. Pidempiaikaisesti toimipaikassa olevia asiakkaita on selvästi vähemmän kuin asunnottomia. Vähiten asiakkaissa on akuutin asunnottomuusuhan alaisia henkilöitä. Asunnottomuus, asunnottomuusuhan alaisuus ja pitkäaikaisasunnottomuus on tyypillistä asuntoloiden, ensisuojien, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä päihdekuntoutujille tarkoitettujen asumispalveluyksiköiden asiakkaille. Pitkäaikaisasunnottomia on asiakkaina runsaasti myös sosiaali- ja terveysneuvontapisteissä. Pitkäaikaisesti toimipaikoissa asuvia on eniten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköiden asiakkaissa, joilla on vankien ja päihdekuntoutujien tavoin vaikeuksia saada itsenäistä asuntoa elämäntilanteensa paranemisesta huolimatta. Tulokset kertovat toimipaikkojen asiakkaiden olevan heikossa asemassa asuntomarkkinoilla ja esitettyjen kuvausten mukaan muutoinkin huono-osaisia yhteiskunnassa. Tutkimuksen perusteella asiakkaista kootaan kattavasti tietoa etenkin asunnottomia majoittavissa toimipaikoissa. Vaikka tietoa olisi saatavilla tavallisimmin sähköisten asiakasrekistereiden kautta, toimipaikkojen asiakkaiden kanssa tarvittaessa avustetusti täytettävää kyselylomaketta pidetään yleisimmin parhaana tiedonhankintatapana asunnottomuutta koskevia tutkimuksia varten. Toimipaikkojen edustajat pitävät pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa käytettäviä toimenpiteitä mielekkäinä keinoina asunnottomuuden vähentämiseksi. Väestötietojärjestelmän hyödyntäminen ( Population Register and Homelessness) Väestötietojärjestelmään merkitään väestötietolain (507/1993) 4 mukaan tieto henkilön kotikunnasta ja siellä olevasta asuinpaikasta. Asuinpaikan ilmoittamisesta maistraatille, joka merkitsee tiedon väestötietojärjestelmään, on säädetty kotikuntalaissa (201/1994). Kotikuntalain 9 mukaan henkilö, jolla ei ole asuntoa, merkitään väestötietojärjestelmään kunnassa vailla vakinaista asuntoa (VVA) olevaksi. Kotikuntalain 2 :ssä säädetään henkilön, myös vailla vakinaista asuntoa olevan henkilön, kotikunnan määräytymisen perusteista seuraavasti: Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta, jossa hänen äidillään on kotikunta lapsen syntyessä. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys. Jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei ole voitu selvittää, hänen kotikuntansa on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta. 5
6 Väestötietojärjestelmän vailla vakinaista asuntoa olevien henkilöiden ryhmä on sellainen joukko, jota voitaisiin käyttää koeluontoisesti pitkäaikaisasunnottomien "kandidaattijoukkona"; jolloin yhdistämällä tämän joukon tiedot muista rekistereistä peräisin oleviin tietoihin saataisiin määriteltyä ja analysoitua pitkäaikaisasunnottomien joukko Suomessa. Minkään laista "laatutakuuta" sille, että tämä onnistuu ja tuottaa hyödyntämiskelpoisia tuloksia, Väestörekisterikeskus ei uskalla antaa - asia selviää vasta kokeilun tuloksena. Väestötietojärjestelmässä henkilöt on jaettavissa asumisen perusteella seuraaviin kolmeen pääryhmään: - vakinaisen asunnon Suomessa omaavat henkilöt, joilla on kotikuntana ko. asunnon sijaintikunta - henkilöt, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa (ulkomaille muuton takia) - henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa, mutta ei asuntoa (Suomessa) Viimeinen ryhmä on jaettavissa seuraaviin neljään alaryhmään Ryhmä Hlö lkm v Vailla vakinaista asuntoa Laitoksessa, tilapäisesti ulkomailla ym. erityisryhmät Tietymättömissä Lähetystössä ulkomailla 636 Henkilö, joka ilmoittaa maistraatille olevansa asunnoton, merkitään vailla vakinaista asuntoa olevien alaryhmään. Todennäköistä on, että pitkäaikaisasunnottomiin kuuluu henkilöitä, jotka eivät ole itse mitenkään kontaktissa maistraattiin, ja heidät merkitään maistraatin toimesta tietymättömissä olevien ryhmään. Näin voi käydä esim. tilanteessa, kun tällaisen henkilön aikaisemmin käyttämään asuntoon muuttaa ja tekee muuttoilmoituksen uusi asukas. Täten lähtö-otokseen tulisi ottaa mukaan myös tietymättömissä oleviksi rekisteröidyt henkilöt. Väestörekisterikeskuksen tiedossa on, että vailla vakinaista asuntoa olevien ryhmään on tosiasiallista tilannetta vastaamattomasti rekisteröitynä ainakin seuraavia "profiileja" edustavia henkilöitä: - asunnottomuusjakson jälkeen asunnon saaneita henkilöitä, jota eivät ole tehneet maistraatille muuttoilmoitusta (huom. KELA ei myönnä asumistukea, ellei asuntoon ole tehty muuttoilmoitusta - tämä tosiasia pitää tämän ryhmän lukumääräisesti melko pienenä) - ulkomaille muuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole tehneet maastamuuttoilmoitusta - henkilöitä, jotka asuvat jossain sellaisessa rakennuksessa, jota ei ole tarkoitettu vakinaiseen asuinkäyttöön (kesämökit, toimitilarakennukset) - henkilöt ovat jättäneet tarkoituksellisesti muuttoilmoituksen tekemättä välttääkseen asumista ja rakentamista valvovien viranomaisten huomion, tai maistraatti ei ole hyväksynyt muuttoilmoitusta, koska asuinpaikka ei ole asuinkäyttöön tarkoitetussa ja hyväksytyssä rakennuksessa (esim. pääkaupunkiseudulla kierrellessä voi todeta, että merkkejä toimitilarakennuksissa ja -huoneistoissa asumisesta ainakin tilapäisluontoisesti on. Myös kiinteistövälittäjien ilmoituksissa on joskus asuntoilmoitusten seassa ns. kivijalkakauppojen myynti-ilmoituksia, joista voi arvella että ko. tila sopisi asuinkäyttöönkin) 6
7 - henkilöt, joilla on tilapäisenä tai väliaikaisena tai muuten "vakiintumattomana" pitämänsä asunto Suomessa tai ulkomailla. Niissä tapauksissa kuin tieto tilapäisestä asumisesta on rekisteröitynä väestötietojärjestelmään, nämä henkilöt on helppo jättää hakujen ja analyysien ulkopuolelle. Monesti tällainen asuminen jää kuitenkin rekisteröimättä, koska asianosainen henkilö ei halua aiheuttaa vaivaa tai haittaa (esim. kohonneita vesimaksuja tai asumistuen menetystä) asunnon varsinaiselle asukkaalle. Näin varsinkin yhteiselämän (avoliiton) aloittamiseen liittyvissä tilanteissa, kun yhdessä asumisesta ei haluta tehdä heti "virallista" tekemällä muuttoilmoitusta - Rikolliset ja muut yhteiskuntavastaiset henkilöt, jotka ovat tahallisesti antaneet maistraatille harhauttavaa ja virheellistä tietoa asunnottomuudestaan. Käytännössä tavanomaisen elämän viettäminen ja "täysivaltainen" asuminen jossain huoneistossa, ainakin asunto-osakeyhtiössä, on kuitenkin melko vaikeaa, ellei tietoa asumisesta ole merkitty väestötietojärjestelmään. Päinvastaisiakin uskomuksia on joillain viranomaisilla, mutta Väestörekisterikeskuksen käsityksen mukaan kysymys on hyvin marginaalisesta ryhmästä. Lukumääriä tai prosentteja yllä mainitun tyyppisten tapausten yleisyydestä ei pystytä antamaan. Erilaiset tilanteet ja variaatiot ovat tulleet tutuksi kansalaisten ja maistraattien työntekijöiden kanssa keskusteltaessa ja yleisen elämänkokemuksenkin kautta. Väestörekisterikeskus katsoo, että vailla vakinaista asuntoa olevien ryhmän tilastointi ja tietosuojasäädösten niin mahdollistaessa myös analysointi rekisteritietoja yhdistelemällä palvelisi myös väestötietojärjestelmän ylläpidon prosessien laaduntarkkailun ja mahdollisen tarkistamisen tarpeita, mikäli Väestörekisterikeskus saa käyttöoikeuden valmistuviin selvityksiin. Väestörekisterikeskus voi tarjota seuraavia panoksia pitkäaikaisasunnottomien asiaan liittyvissä selvityksissä: - ajantasaisten tilastotietojen luovuttaminen vailla vakinaista asuntoa sekä tietymättömissä olevien ryhmistä (näitä tietoja on oletettavasti saatavissa myös Tilastokeskukselta). VRK voi toimittaa koko maan tiedot maksutta ja mahdollisuus kuntakohtaisten tilastojen valmistaminen maksutta selvitetään vielä erikseen - tietojen luovutusta koskevan säätelyn mahdollistaessa (mikä asia tutkitaan erikseen), kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tietoja. Huom. tiedot ovat jo Tilastokeskuksen käytettävissä joten erillinen tietojen irrottaminen ja luovuttaminen ei ole tarpeen, jos Tilastokeskus tekee tarvittavat analyysit - asiantuntijatukea väestötietojärjestelmän tietojen sisältöä ja niiden laatua sekä käytettävyyttä koskevien kysymysten osalta 7
Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
LisätiedotARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi
ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien
LisätiedotVakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö
Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,
LisätiedotKotikunnan rekisteröinti maistraatissa UMTI/AS
Kotikunnan rekisteröinti maistraatissa UMTI/AS 15.6.2017 VTVPL 9 :n 1 momentissa on säädetty niistä seikoista, joiden on oltava olemassa, jotta ulkomaalaisen tiedot voidaan tallettaa väestötietojärjestelmään:
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotPitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma Tausta Kh hyväksyi valtion ja Espoon kaupungin välisen aiesopimuksen 2012-2015 pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi 18.6.2012.
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 28.11.2016 Sivu 1 / 1 3850/2016 00.04.00.00 Sosiaali- ja terveyslautakunta 131 26.10.2016 361 Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 12.09.2016 Sivu 1 / 1 2502/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 211 20.6.2016 Valtuusto 104 22.8.2016 122 Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotUlkomaille muutto ja kotikunta
Ulkomaille muutto ja kotikunta Kelan kv-kesätilaisuus 26./27.8.2016 Torbjörn Sandell Sisältö Väestökirjahallinnon lyhyt esittely Kotikunnan määräytyminen Pääsääntö ja poikkeukset Maastamuutto ja maahanmuutto
LisätiedotKunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:
LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotSelvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.
1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215
LisätiedotMiikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen
Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen 2016 SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen AIMO-työ koostuu kolmesta osa-alueesta: Jalkautuva palveluohjaus ja starttikotiasuminen Asumisen tuen keskus
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. +358 40 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. +358 400 996 067. Selvitys 4/2011.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. +358 40 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. +358 400 996 067 Selvitys 4/2011 Asunnottomat 2010 23.3.2011 Sisällys 1 ASUNNOTTOMIEN MÄÄRÄ KÄÄNTYI LASKUUN...
LisätiedotAUNE tilannekatsaus K E VÄT S EMI N A A R I
AUNE tilannekatsaus K E VÄT S EMI N A A R I 1 7. 4. 2 0 1 9 2018 asunnottomuustilanne lyhyesti Suomessa oli yhteensä 5 482 asunnotonta, joista yksineläviä oli 4 882. Yksinelävistä: Pitkäaikaisasunnottomia
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotTietojen kerääminen, tallentaminen ja lähettäminen ARAan
LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Kunnat lähettävät asuntomarkkinaselvityksen ARAan 8.12.2017 mennessä. Vastaukset lähetetään ARA3b verkkolomakkeella: https://lomake.fi/forms/xml/ara/ara3b/fi Lomakkeelle kirjaudutaan
LisätiedotSelvitys 1/2017. Asunnottomat
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lisätiedot: Hannu Ahola Puh. 0400 996 067 Selvitys
LisätiedotTietoja perheiden asumisen ongelmasta
Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista
LisätiedotAsumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut
Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma 10.11.2017 Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut Esityksen sisältö Tuettua asumista hakevien asiakkaiden toimintakyky (käytäntötutkimus)
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2015
Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotRAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013
Periaatteita ja kriteerejä 1 (6) Asunnottomuuden ja erityisryhmän käsitteet RAY:n avustamien kohteiden asukasvalinnassa Taustaa Suomen hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti
LisätiedotAUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ
AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ 26.11.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asunto ensin periaate asunnottomuustyön johtavaksi periaatteeksi Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu
LisätiedotMaahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro
Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena
LisätiedotUlkomaille muutto ja kotikunta
Ulkomaille muutto ja kotikunta Kelan kv-kesätilaisuus 28./29.8.2018 Torbjörn Sandell Sisältö Kotikunnan määräytyminen Muuttajan velvollisuudet Muuttoilmoitus Väestötietojen pitäminen ajan tasalla Kotikunnan
LisätiedotLaki. kotikuntalain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 99/2004 vp Hallituksen esitys laiksi kotikuntalain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi kotikuntalain muuttamisesta (HE 67/2004 vp). Valiokuntakäsittely
LisätiedotSuomeen ulkomailta adoptoitujen lasten määrä väheni vuonna 2007
Väestö 2008 Adoptiot 2007 Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten määrä väheni vuonna 2007 Tilastokeskuksen mukaan Suomeen adoptoitiin vuoden 2007 aikana 207 ulkomailla syntynyttä lasta. Määrä on 20 vähemmän
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotHenkilötunnuksen ja kotikunnan saaminen ulkomaan kansalaiselle
Henkilötunnuksen ja kotikunnan saaminen ulkomaan kansalaiselle Kelan kv-kesätilaisuus 28.8.2018 Torbjörn Sandell Henkilötunnuksen ja kotikunnan saaminen Rekisteröintiprosessi Sisältö Henkilötunnuksen ja
LisätiedotVALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI
VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Tämän valtion ja Vantaan kaupungin välisen aiesopimuksen tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta
LisätiedotVäestötietojärjestelmän osoitteet. 28.11.2014 Osoitteet-työpaja Paikkatietoverkostossa Riitta Haggrén
Väestötietojärjestelmän osoitteet 28.11.2014 Osoitteet-työpaja Paikkatietoverkostossa Riitta Haggrén Rakennusten osoitteet Kiinteistöjen osoitteet Liikeyritysten + toimitilojen osoitteet Henkilöiden osoitteet
LisätiedotPAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen
PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 04 517 3400. Selvitys 5/2010. Asunnottomat 2009 3.5.2010
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 04 517 3400 Selvitys 5/2010 Asunnottomat 2009 3.5.2010 Asunnottomat 2009 Asunnottomien määrä on jonkin verran lisääntynyt Vuoden 2009 marraskuun puolivälissä
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (6) Sosiaalilautakunta Sosj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2011 1 (6) 340 Pitkäaikaisasunnottomien asumispalvelujen hankinta HEL 2011-002468 T 05 07 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2010
Väestö 2011 Suomen kansalaisuuden saamiset 2010 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä suureni vähän vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2010 aikana 4 350 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotTietojen kerääminen, tallentaminen ja lähettäminen ARAan
LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys lähetetään ARAan 8.12.2016 mennessä ARA3b verkkolomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/
LisätiedotSuomen asunnottomuusstrategia Kansainvälinen arvio
Suomen asunnottomuusstrategia Kansainvälinen arvio Nicholas Pleace, Dennis P. Culhane, Riitta Granfelt ja Marcus Knutagård Onnistumiset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisessä Pitkäaikaisasunnottomuuden
LisätiedotASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN RAPORTTEJA 2 2010. ja tilastoinnista. Sari Pitkänen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN RAPORTTEJA 2 2010 Selvitys pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelystä ja tilastoinnista Sari Pitkänen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ASUMISEN RAHOITUS-
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (6) 492 V Stj / Valtuutettu Sirpa Puhakan aloite tuetun asumisen sekä palveluasumisen yksiköiden lisäämisestä HEL 2012-013808 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,
LisätiedotSelvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2013 Asunnottomat 2012 11.2.2013 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
LisätiedotY-Säätiön toiminta ja asunnottomuus. Pieksämäen koulukunta Tutkija, YTT, Maria Ohisalo
Y-Säätiön toiminta ja asunnottomuus 1 Pieksämäen koulukunta 12.6.2018 Tutkija, YTT, Maria Ohisalo Y-Säätiön toiminta ja asunnottomuus Y-Säätiöstä Asunnottomuus Suomessa Mitä tarttis tehdä? 2 3 Y-Säätiöstä
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
LisätiedotYleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä
LisätiedotLIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen
LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta Lars Benjaminsen Esityksen teemat Yleiskatsaus Tanskan asunnottomuusohjelmaan Liikkuvan tuen malli Kokemuksia ACT-mallista Asunnottomuustilanteen
LisätiedotAskelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille Seppo Eronen
Askelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille 4.10.2018 Seppo Eronen MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN ASUMINEN ENNEN NYT TAVOITE TULEVAISUUDESSA Asuminen psyk. sairaaloissa Asuminen
LisätiedotPITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUS JA ASUNTO ENSIN PERIAATTEEN SOVELTAMINEN SUOMESSA ( )
PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUS JA ASUNTO ENSIN PERIAATTEEN SOVELTAMINEN SUOMESSA (2011-2015) Kirsi Juhila & Riitta Granfelt & Kirsi Nousiainen & Marko Kettunen & Suvi Raitakari Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden
LisätiedotASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019. Asunto ensin konseptit ja sovellukset. Yhteiskehittäminen
ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019 ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISY ASUNNOTTOMUUDEN UUSIUTUMISEN TORJUNTA Aune EDULLISTEN VUOKRA-ASUNTOJEN TURVAAMINEN Vuokra-asuntojen
LisätiedotNOSTOJA VÄLIRAPORTISTA
NOSTOJA VÄLIRAPORTISTA Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 J. Karppinen Rahoitus 2012-2013 Avustuksia: - Rakentamiseen ja asuntojen hankintaan myönnetty noin 21 M - Palvelujen tuottamiseen
LisätiedotKohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011
Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita
Lisätiedot- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali
- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta
LisätiedotValtion tuki asumiseen: vuokra-asuntojen rakentamisen tuotantotukimuodot (joskus myös hankinta)
Valtion tuki asumiseen: vuokra-asuntojen rakentamisen tuotantotukimuodot (joskus myös hankinta) Korkotukilaina ja täytetakaus + investointi avustus (=100%) Korjausavustus: esim. puuttuvien hissien rakentaminen
LisätiedotSisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilapäismajoituksen tarpeet ja asunnottomuuden kokemukset
Sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilapäismajoituksen tarpeet ja asunnottomuuden kokemukset Tietoa kyselystä: Tällä kyselyllä kerätään sisäilmasta oirelevien tai sairastuneiden kokemuksia asunnottomuudesta
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
Lisätiedot#Kotiin2026 Miten poistaa asunnottomuus kahdessa hallituskaudessa? Y-SÄÄTIÖN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET
#Kotiin2026 Miten poistaa asunnottomuus kahdessa hallituskaudessa? Y-SÄÄTIÖN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1 2 Keitä me olemme? Yli 6 500 asuntoa erityisryhmille ERITYISASUMINEN KOHTUUHINTAINEN VUOKRA-ASUMINEN
LisätiedotElämä on Laiffii 14-15.4.2015
Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Asuminen Pohjoismaissa Suomi rakentamassa uutta! Projektijohtaja Maarit Aalto, Pohjoismainen hyvinvointikeskus 16-04-2015 Nordens Velfærdscenter 1 Miksi juuri tämä aihe? YK:n
LisätiedotAdoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014
Väestö 2015 Adoptiot 2014 Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 445 adoptointia vuonna 2014. Määrä on neljätoista pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaisten adoptioiden
LisätiedotLaki. väestötietolain muuttamisesta
EV 27711998 vp - HE 192/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen Iaeiksi väestötietolain ja rekisterihallintolain 2 :n muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 192/1998 vp
LisätiedotPAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014
PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita
LisätiedotSepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011
Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin Aila Törmänen 11.5.2011 Asunto ensin Valinnanvapauden filosofia Asumisen ja palveluiden eriyttäminen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (5) 105 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta selvityksen tekemisestä asuinyksiköiden käytännöistä ja työpajojen järjestämisestä HEL 2013-001439
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Seurantaraportti pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteutumisesta HEL 2012-007586 T 00 01 06 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää merkitä
LisätiedotAsuntomarkkina- ja väestötietoja 2010
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotRikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella
Rikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari 12.9.2019 Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella Hankepäällikkö Heidi Lind Taustaa AUNE RIKOSSEURAAMUSALALLA Rikosseuraamuslaitos
LisätiedotPOPUP- ASUMISNEUVONTA
POPUP- ASUMISNEUVONTA - Asumisneuvontakioski ja asumistaitokurssit päihde- ja mielenterveysasiakkaille 03/2017 03/2017 SININAUHASÄÄTIÖ ON INNOSTAVA TIENNÄYTTÄJÄ JA PERIKSI ANTAMATON IHMISARVON PUOLUSTAJA
LisätiedotAsunto ensin -periaate
Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
LisätiedotAsumissosiaalinen työ rikosseuraamusalalla
Asumissosiaalinen työ rikosseuraamusalalla AUNE seminaari 15.12.2017 Sanna Sunikka Kriminaalihuollon tukisäätiö Aluksi Kehitetään ja vahvistetaan Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstön asumissosiaalisen työn
LisätiedotAsunnottomat Selvitys 3/ Ulkona, ensisuojissa. Asuntoloissa. Laitoksissa asunnon puutteen vuoksi
Selvitys 3/2019 Asunnottomat 2018 5.3.2019 822 ( 17 %) 283 (6 %) 229 (4 %) Ulkona, ensisuojissa 381 (8 %) Asuntoloissa Laitoksissa asunnon puutteen vuoksi Tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona Ei
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015
Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?
LisätiedotKaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak
Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen
LisätiedotHALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 17/2002 vp. Lakialoite laiksi kotikuntalain 7 :n muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo. Asiantuntijat LAKIALOITE
HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 17/2002 vp Lakialoite laiksi kotikuntalain 7 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 2001 lähettänyt hallintovaliokuntaan käsiteltäväksi lakialoitteen
LisätiedotHyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa Hankepäällikkö Heidi Lind
Hyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa 9.5.2019 Hankepäällikkö Heidi Lind Taustaa AUNE RIKOSSEURAAMUSALALLA Rikosseuraamuslaitos osallistuu hallituksen asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaan
LisätiedotAsuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2011
Väestö 2012 Suomen kansalaisuuden saamiset 2011 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä kasvoi vähän vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2011 aikana 4 550 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 481 Diaarinumero 2665/3/12 1 (7) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,
LisätiedotAJANKOHTAISTA. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma
AJANKOHTAISTA Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 Paavo 2 Valtion, suurimpien kaupunkien, kirkon, järjestöjen ja yritysten hanke pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi Suomesta (hallitusohjelmassa)
LisätiedotPAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö
PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)
LisätiedotAsunnottomuus - Helsinki 2013
Asunnottomuus - Helsinki 2013 HELSINKI asunnottomia 2013 pitkäaikaisia Vuosimuutos (hlöä) ensisuojissa yms. 90 70-10 -5 Asuntoloissa, majoitusliikkeissä 210 90-60 -20 350 220 50 20 Vapautuvat vangit (ei
LisätiedotPitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso 19.3.2013 Paavo 1 Espoo ylitti aiesopimuksessa asetetun määrällisen tavoitteen - 125 asuntoa - 105:llä asunnolla.
LisätiedotAsunnottomat Selvitys 2/ Lisätiedot: Hannu Ahola, p Hanna Dhalmann, p Asunnottomat perheet
Lisätiedot: Hannu Ahola, p. 029 525 0855 Hanna Dhalmann, p. 029 525 0851 Selvitys 2/2018 Asunnottomat 2017 5.3.2018 20000 18000 16000 14000 12000 Asunnottomat perheet Laitoksissa Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa
LisätiedotKoditta kotoutujat Tutkimus maahanmuuttajataustaisista asunnottomista nuorista
Koditta kotoutujat Tutkimus maahanmuuttajataustaisista asunnottomista nuorista Tutkija Marja Katisko (VTT) Diakonia-ammattikorkeakoulu Metropolialue muutoksessa KatuMetro/Helsingin yliopisto 31.3.2015
LisätiedotSosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen
Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA. Tinka Pöyry ja Nowzar Nazari
ESPOON KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA Tinka Pöyry ja Nowzar Nazari 5.9.2018 Yleistä Espoon kaupungin asumisneuvonnasta Hanke on osa Espoon Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma (AUNE 2016-2019).
LisätiedotSosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki
Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja
LisätiedotAsumissosiaalisen työn teemapäivä
Asumissosiaalisen työn teemapäivä Keinoja ja vinkkejä asiakkaan asumisen turvaamiseksi! VÄLITÄ VARHAIN Katse asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn Vuonna 2008 käynnistyneen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman
LisätiedotKiinteistökeskus Harjuseutu Oy 1
ASUNTOHAKEMUS Hakemus on voimassa 4kk jättöpäivästä Hakijoilta tarkistetaan luottotiedot luottotietorekisteristä HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Nykyinen osoite Postinumero Toimipaikka Arvo tai ammatti Työnantaja
LisätiedotASUNNOTTOMUUSTYÖTÄ 10 VUOTTA LAHDESSA
ASUNNOTTOMUUSTYÖTÄ 10 VUOTTA LAHDESSA Asumissosiaalisen työn teemapäivä 15.10.2018 Lahti Ari Juhanila, asuntoasiainpäällikkö PAAVOSTA AUNEEN JA AKUUN JA ASTAAN PAAVO metsien mies, ikääntynyt alkoholisti
LisätiedotISSN Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh Selvityksiä 3/2009. Asunnottomat 2008
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +35840 517 3400 Selvityksiä 3/2009 Asunnottomat 2008 30.4.2009 Asunnottomat 2008 Asunnottomien määrä on lisääntynyt Vuoden 2008 marraskuun puolivälissä Suomessa
LisätiedotHELSINKILÄISTEN ASUNNOTTOMUUSPOLUT ALUSTAVIA TULOKSIA KYSELYSTÄ
HELSINKILÄISTEN ASUNNOTTOMUUSPOLUT ALUSTAVIA TULOKSIA KYSELYSTÄ Eeva Kostiainen/ PAAVO Kevätseminaari 21.3.2014 Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa Tutkimuksen tausta ja tavoite Tavoitteena saada tietoa
LisätiedotAsiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä
Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen
Lisätiedot