ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (Paavo 2)

Transkriptio

1 ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (Paavo 2)

2 Asunnottomuudesta yksinäistä asunnotonta ja 450 perhettä Asunnottomuus keskittyy Helsinkiin ja pk-seudulle Pitkäaikaisasunnottomuus on vähentymässä, mutta tilapäinen asunnottomuus kasvussa Maahanmuuttajien ja nuorten asunnottomuus lisääntyi rajusti (ARA tilastot 2012) Pitkäaikaisasunnoton on henkilö, jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden mittaiseksi tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana

3 Paavo Valtion, 11 suurimman kaupungin, kirkon, järjestöjen ja yritysten yhteistyöhanke Tavoitteet: Poistaa pitkäaikaisasunnottomuus 2015 loppuun mennessä Vähentää pitkäaikaisasunnottomuuden riskiä tehostamalla sosiaalisen vuokra-asuntokannan käyttöä asunnottomuuden vähentämiseksi Tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi

4 Paavo 1 ( ) Asuntolojen muunto-ohjelma asumisyksiköiksi Merkittävä panostus asumisyksiköiden rakentamiseen Asunto ensin periaate Ideologinen ja ammatillinen muutos Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentyminen

5 Paavo 2 ( ) Hajautetut asumisratkaisut Liikkuvan tuen mallit hajautettuun asumiseen Ennaltaehkäisevän työn jäsentäminen sekä uusien työmuotojen kehittäminen ja levittäminen Yhteistyömuodot keskitettyjen ja hajautettujen asumisratkaisujen kesken Jatkoratkaisut ohjelmakauden jälkeen?

6 Asunto ensin -periaate Yksinkertaistaen kysymys asumisen aseman tunnustamisesta yksilöllisten tarpeiden keskiössä Asumisen järjestäminen on päämäärän sijasta vasta ensimmäinen lähtökohta ja edellytys sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle Asuminen turvataan tarvittaessa tukipalveluin ja tarvittavat sosiaalisen kuntoutumisen prosessit käynnistetään asumisen vakiinnuttua Lupaavia tuloksia Yhdysvalloista, Euroopasta ja Suomesta

7 AE-mallin keskeiset periaatteet 1. Valinnan vapaus 2. Asumisen ja palvelujen eriyttäminen 3. Kuntoutumien ja voimaantuminen 4. Yhteiskuntaan integroituminen 5. Asunto ensin mallin rakenne (

8 Valinnan vapaus Asiakkaiden sitoutuminen palveluihin ja motivaatio oman tilanteensa kohentamiseen voivat toteutua vain ja ainoastaan, kun asiakkaalla on oikeus itse valita toimenpiteet joita hänen kohdistetaan Mahdollisuus vaikuttaa asumismuotoon, asunnon sijaintiin ja asunnon muihin ominaisuuksiin Mahdollisuus muuttaa nopeasti valittuun asuntoon Asunnon hallinta pysyvää ilman aikarajoituksia (paitsi vuokra- tai asumissopimuksen mukaiset rajoitukset) Asunto sijaitsee normaaliasuntokannassa Asukas ei jaa asuintilaansa muiden asukkaiden kanssa

9 Asumisen ja palvelujen eriyttäminen Asukkaan ei tarvitse osoittaa erityisiä asumisvalmiuksia saadakseen asunnon Vuokrasuhteen jatkuvuutta ei sidota hoidollisiin tai palveluihin liittyviin ehtoihin Vuokralaisella on laillinen oikeus asuntoon ilman erityisehtoja vuokra- tai asumissopimuksessa Vuokralainen on oikeutettu tukipalveluihin vaikka menettäisi asuntonsa Henkilökunta on liikkuvaa, tuki tarjotaan asukkaan valitsemassa paikassa

10 Kuntoutumien ja voimaantuminen Asukas valitsee palvelun sisällön, määrän ja intensiteetin Psyykkisistä ongelmista kärsivien ei tarvitse sitoutua lääkitykseen tai hoitoon Päihderiippuvaisten ei tarvitse osallistua päihdekuntoutukseen - lähestymistapa on haittojen vähentäminen Henkilökunta käyttää motivoivaa haastattelua ja pyrkii sitouttamaan henkilökohtaiseen kuntoutussuunnitelmaan Asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä arkisten asioiden hoidossa lisätään ja tuetaan aktiivisesti

11 Yhteiskuntaan integroituminen Asukasta autetaan säilyttämään asuntonsa järjestelmällisen, yksilöllisen tuen avulla (taloudelliset asiat, vuokranmaksu, naapurustoon perehtyminen, arkiasioiden opettelu) Päihdehoitoa, mielenterveyspalveluita, työllistymispalveluita, terveydenhuollon palveluita järjestetään - samoin sosiaalista sopeutumista tukevia palveluita Sairaalahoitoon hakeutumisessa avustetaan ja kotiutus varmistetaan Kriiseihin vastataan 24/7 h puhelimitse tai muu ympärivuorokautinen tuki on saatavilla

12 Rakenteelliset periaatteet Asutetaan ensisijaisesti henkilöitä, joiden asumisratkaisut ovat hyvin haasteellisia Osallistujien ja henkilökunnan suhde on alhainen Psykiatrinen ja hallinnollinen tuki tämän lisäksi Yhteydenottokynnys asukkaisiin on erittäin alhainen turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi Henkilökunta on moniammatillista, kaikki työskentelevät kaikkien asukkaiden kanssa Henkilökunta suunnittelee ja tarkistaa päivittäin asukkaiden palvelujen sisältöä Vertaisasiantuntijat osana tiimiä Asukkaat osallistuvat toimintojen ja toimintaperiaatteiden kehittämiseen

13 Itsemääräämisoikeus Henkilön oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä sekä toteuttaa niitä (Valvira ohje 1/2013) Asumispalveluissa ja kodissa annettavassa hoidossa tulee erityisesti ottaa huomioon yksityisyydensuojaa ja kotirauhaa koskeva säätely (vrt. perustuslaki) Sosiaalipalveluissa itsemääräämisoikeus tarkoittaa mm. asiakkaan toivomusten ja mielipiteiden kunnioittamista. Asiakkaan etu on ensisijainen.

14 Itsemääräämisoikeus ja osallisuus 1. Oikeus osallistua ja vaikuttaa oman palvelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin 2. Mahdollisuus osallistua palvelujen kehittämiseen (esim. vertaisarvioijat) 3. Mahdollisuus vaikuttaa organisaation päätöksentekoon (osallistumisen keinot on määritetty ja kirjattu) (Reilu Palvelu ry.)

15 Asumisturvallisuus Jokaisella on oikeus kotirauhaan ja yksityiselämän suojaan Paloturvallisuus on tärkeä osa asumisturvallisuutta Turvallisuus on henkilökohtainen kokemus, luottamuksella on selkeä yhteys turvallisuuden kokemiseen (turvallisuuden taitajat) Turvallisuuden ja kotirauhan takaaminen vaatii joskus asukkaan toiminnan rajoittamista Rajoittamisen lähtökohtana on asukkaan asumisen jatkumisen mahdollistaminen sekä toisten asukkaiden kotirauhan ja asumisviihtyvyyden turvaaminen Rajoittamisen menettelyt ensijaisesti Huoneenvuokralaista

16 Vuokrasopimus Asuminen perustuu vuokrasopimukseen (Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 481/1995) Vuokrasopimuksen ei voida sisällyttää kohtuuttomia ehtoja Jos vuokrasopimuksen ehdon soveltaminen olisi vuokrasuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaista tai muuten kohtuutonta, ehtoa voidaan sovitella tai jättää huomioon ottamatta Määritetään mm. asukkaan oikeudet ja velvollisuudet sekä vuokrasopimuksen irtisanomis- ja purkuperusteet Vuokrasopimuksen lisäksi asukkaan kanssa voidaan tehdä ns. asumissopimus

17 Asumissopimus Asumissopimusten tarkoituksena on asiakkaan sitouttaminen palveluun ja yksikössä sovittuihin tapoihin ja sääntöihin, asumissopimus on osa hoitoa Asumissopimuksissa on voitu sopia myös mahdollisuudesta rajoittaa asukkaan oikeuksia Rajoitustoimenpisteiden tulee olla välttämättömiä, hyväksyttäviä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia ja ne tulee perustua jokaisen asukkaan kohdalla yksilölliseen ja tilannekohtaiseen harkintaan Asumissopimuksen noudattaminen ei voi johtaa siihen, että asiakas jää täysin ilman palvelua tai asumismahdollisuutta (Valvira ohje 1/2013)

18 Asumisturvallisuuden edistäminen Painopiste ennaltaehkäisyssä yhteistyössä asukkaiden, henkilöstön ja pelastusviranomaisten kanssa Yhteisesti sovitut ja kirjatut säännöt, läpinäkyvät menettelyt, perustelut ja seuraamukset Riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta, panostus vuorovaikutukseen Mielekäs tekeminen, työtoiminta Tuetaan asukasta tekemään asunnosta itselle KOTI! Koti on tunnetila

19 Kohti asumisen normaaliutta Asunnottomuus on elämäntilanne ei ihmisen ominaisuus Kehittämisen painopiste hajautetussa asumisessa, asuminen ns. normaalissa asuntokannassa. Mahdollisuus jatkaa samassa asunnossa tukijakson jälkeen (erillisten tukiasuntojen käytön vähentäminen) Tuki tuotetaan asiakkaan kotiin (liikkuvat tukiratkaisut) ja tuen määrä vaihtelee asukkaan tarpeen ja elämäntilanteen mukaan

20 Huoli asumisen kustannuksista Pula kotuuhintaisista pienvuokra-asunnoista erityisesti pkseudulla aiheuttaa asunnottomuutta ja vaikeuttaa merkittävästi pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista! Missä tilanteissa ja millä perusteella tarvitaan erityisiä paloturvallisuusratkaisuja? Miten turvallisuusratkaisut toteutetaan kustannustehokkaasti niin etteivät ne nosta asumisen hintaa entisestään? Kokemusten jakamista, yhteistyötä ja uusia innovaatioita!