Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke
|
|
- Marjatta Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Päiväys Sivu 1 (9) Kuva: Linnan kantatilan Kuivikon hoidettua ja perinteikästä pihapiiriä Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Linnan kaava-alueen rakennuskulttuuriselvitys 10-12/2008
2 2 Alueen yleiskuvaus Linnan kylä sijaitsee n. 8 km päässä Saarijärven keskustasta. Rahkolan ja Linnan kylän rajana on Kuhnonlampi. Linnan kylän asutus keskittyy nauhamaisesti Linnantien varteen, Pyhäjärven ja Summasjärven rannoille, ja Jyväskyläntien (valtatie 13) tuntumaan. Linnankylän vanhin, 1600-luvulta periytyvä asutus rajautuu suunnittelualueen ulkopuolelle itään, lähelle Linnalahden rantaa. Linnan kylän nimi juontuu Linnan saareen 1610 perustetusta Linna-kantatilasta, josta halottiin 1766 Kuorelahden tila. Linnan tila siirrettiin saaresta mantereelle 1780-luvulla, jolloin se nimettiin Västingiksi. Kantatilan omistajan veljet perustivat Linnan ja Kuivikon torpat 1790, ja itsenäisiksi tiloikseen ne halottiin 1800-luvun lopulla. Isojaossa Västingin kantatila jaettiin viiteen osuuteen: Västinkiin, Linnaan, Kuivikkoon, Kuorelahteen ja Iisulaan. Näistä kaavaalueelle sijoittuvat Kuivikko ja Iisula. Kummankaan tilan vanha päärakennus ei ole säilynyt, mutta jotkut piharakennuksista ovat 1900-luvun alusta. Linnantien tuntumassa Otralahdentieltä Kuorepurolle on jonkin verran pientaloja luvuilta, tienvarteen sijoittuvat myös Linnan alakoulu (1912) ja entinen osuusliikkeen myymälä (1938/1963/1980-l). Kuorelahden pohjukasta Kuhnonlammelle ulottuvalla osuudella on ollut viljelyksiä, maatiloja ja torppia lukujen taitteesta saakka. Näiden tilojen nykyinen rakennuskanta on kuitenkin pääsääntöisesti luvun jälkeistä. Suurimmaksi osaksi kaava-alueen keski- ja itälaidan rakennukset ovat yksittäisiä omakotitaloja, joiden rakentamisvuodet vaihtelevat välillä Kaava-alueen koillisosassa eli Kuorelahden itäpuolella rakennuskanta koostuu enimmäkseen uudehkoista omakotitaloista ( l). Kuorelahden rannalla on perinteisesti ollut kylän yhteislaidun. Laidunmaille on rakentunut luvuilla omakotitaloalue. Linnan kaava-alueella ei juuri ole säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Oheisessa kuvassa siniset pisteet osoittavat vuosina perustetut itsenäiset tilat, mutta läheskään kaikilla tiloilla ei ole alkuperäisiä rakennuksia jäljellä. Punaiset pisteet kartalla ovat Iisula eli nykyinen Päivärinta, sekä Kuivikko. Kaava-alueen itäosassa, karttakuvan oikeassa laidassa kulkeva sinisten pisteiden jono edustaa Maksalantien varressa sijainneita lohkotiloja, jotka eivät kuitenkaan ole säilyneet. Myös useimpien muiden tilojen rakennuskanta on uusiutunut luvuilla. Kuva: Junnila 1995; Saarijärven historia
3 3 Maisemarakenne Maisemarakenteessa kaava-alueen itälaita on länsiosaa korkeammalle sijoittuvaa harvahkon nuoren havumetsän ja hiekkakankaiden aluetta, jossa väljä omakotiasutus sijoittuu kapeiden hiekkateiden varsille. Länsiosa kaava-alueesta, eli Kuorelahden pohjukan ja Kuhnonlammen välinen alue on puolestaan perinteikästä, peltojen ja vesistön leimaamaa avointa maaseudun viljelymaisemaa, jossa Linnantieltä avautuu paikoin pitkiä näkemiä Pyhäjärvelle. Asutus on keskittynyt nauhamaisesti Linnantien varteen ja paikoin myös keskemmälle peltoaukeita. Ranta on lähes täysin rakentamatonta. Maasto on tasaista, alueella erottuvat korkeammat kohdat ovat matala mutta jyrkähkösti nouseva Neuvarinmäki Kuhnonlahden kohdalla, sekä loivarinteinen ja matalahko Niemelänkangas Laajanlahden kohdalla. Linnantie kulkee Neuvarinmäen poikki ja Niemelänkankaan rinteenjuuresta sen eteläpuolitse. Maasto nousee kaava-alueen itälaitaa kohti ja esimerkiksi koulu on rinteessä muuta maastoa erottuvammalla paikalla. Rannat ovat alavia ja paikoin pellot laskevat suoraan järveen mm. Kuorelahden lounais- ja eteläpohjukassa. Linnankylän inventoinnit Linnan kaava-alueelta oli Keski-Suomen museon toimesta inventoitu viisi kohdetta. Kyläyleiskaavahankkeen yhteydessä nämä kohteet tarkistettiin ja inventointeja päivitettiin tarpeen mukaan. Lisäksi alueella laadittiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja, sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Täydennysinventoinnin laati FM, rakennustutkija Anu Taskinen Pöyry Environment Oy:ltä loka-marraskuussa Uusia kohteita kaava-alueelta paikannettiin viisi. Inventointikriteereinä olivat rakennushistoriallinen merkittävyys kuten aikakaudelleen tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde, tai harvinainen rakennustyyppi/tyyli; historiallinen merkittävyys kuten kohteen kytkeytyminen alueen kehitykseen ja historiaan; sekä maisemakuvallinen merkitys eli keskeinen asema alueen maisemallisen ilmeen rakentajana esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys.
4 4 Kuva: Inventoitujen kohteiden sijainti kaava-alueella. Oheisessa taulukossa on esitetty kaava-alueen inventoidut kohteet kuvauksineen. Luettelointiperusteet: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä ja M = maisemakuvallista merkitystä LINNANKYLÄ, INVENTOIDUT (5 kpl) Linnan kaava-alue on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristöjen kehittämisen kohdealueeksi. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista H, R Kuivikko Kuivikko on kuulunut 1700-luvulla Linnankylän ensimmäisen tilan, Linnan eli Västingin tilaan, ja on ollut saman suvun hallussa vuodesta Linnan tila jaettiin 1790-luvulla kolmelle veljekselle, joista yksi sai Kuivikon torpan. Itsenäinen tila Kuivikko on ollut luvun lopulta. Pihapiirissä on nykyään nukkuma-aitta (n. 1900), entinen navetta (1899/1950-l/1980-l) ja heinälato (ent. riihi, olkilato). Nukkuma-aitta on II-kerroksinen parviluhti, jonka molemmissa kerroksissa on ristikkokaiteet. Tilan asuinrakennus (1982) on I-kerroksinen pitkärunkoinen pientalo, alkuperäinen päärakennus purettu. Pihapiiristä on siirretty pois riviaitta ja kaksiosainen aitta-liiteri 1980-luvulla. Pihapiiri on hoidettu ja tiivis, istutukset täydentävät perinteikkään maatilakeskuksen ilmeen. Naapurina Linnaharjun 1950-lukuinen pihapiiri, joka on rakennettu Kuivikon maalle.
5 R, H MAAKUNTAKAAVA: maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Linnan ala-aste Linnan koulu on 1912 valmistunut, arkkitehti Valter Jungin suunnittelema jugendtyylinen aumakattoinen vuorattu hirsirakennus, jossa on pieniruutuiset ikkunat ja erikoinen koristekuvio toisen päädyn ikkunoiden päällä. Koulun tontti on ostettu Kuorelahden tilalta, ennen oman rakennuksen valmistumista kansakoulu toimi Kuivikolla vuokratiloissa vuodesta Alun perin hirsipintainen punamullattu rakennus lautavuorattiin 1929, pärekatto muutettiin tiilikatoksi Koulurakennus peruskorjattiin , jolloin ulkorakennuksen paikalle rakennettiin Hannu Peuran suunnittelema, vanhaan koulurakennukseen muotokielensä ja värityksensä osalta sopeutuva uudisrakennus (tekniset työtilat, liikuntatilat pukuhuoneineen sekä lämpökeskus). Pihassa on lisäksi saunarakennus (1912), joka on tyhjillään. Koulu on vilkkaassa käytössä sekä koulu- että kylätupatarkoituksissa. Jugendkoulun katto on uusittu lukujen taitteessa saumapeltikatoksi (alun perin katteena päre, sitten betonitiili) Linnan entinen osuuskauppa Linnan kylälle perustettiin Saarijärven osuusliikkeen (perustettu 1916) etämyymälä 1938.
6 6 H, M Tontti ostettiin Luotolan tilalta silloisen Äänekosken maantien varrelta. Kaupan yhteydessä toimi posti vuoteen 1978 asti. Liikehuoneisto rakennettiin SOK:n tyyppipiirustusten mukaan. Samoilla piirustuksilla rakennettiin tiettävästi myös Kolkanlahden osuuskauppa. Rakennuksessa oli alun perin liiketilan lisäksi asunto, kellari ja varasto. Asuntoa laajennettiin 1963 ja 1980-luvulla tehtiin rakennuksen taakse ulkoneva kylmähuone. Osuuskauppa toimi tiloissa vuoteen 1987, jonka jälkeen ollut yksityisasuntona ja varastona. Rakennusta on remontoitu melko paljon, hyväkuntoinen. Rakennus toimii myös Linnantien ja Maksalantien maamerkkinä sijaitessaan risteyksen itäpuolen kainalossa H Päivärinta, ent. Iisula Kuorelahti (ent. Uusi-Linna) on perustettu 1760-luvulla, jolloin Linnan tilan isäntä jätti talon pojalleen ja perusti uuden tilan, Kuorelahden. Iisulan tila on halottu 1807 Kuorelahdesta ja se nimettiin Päivärinnaksi 1930, päärakennus on vuodelta 1935 ja sitä on peruskorjattu sittemmin, mm. ikkunat vaihdettu v jälkeen. Tontille on rakennettu 1985 omakotitalo ja viereiselle Lehmusahon entiselle yhteislaitumelle on rakennettu 10 omakotitaloa Pihapiirissä on lisäksi entinen navetta (1912) ja liiteri (1923) R, H, M Suojalinna, pienviljelijäyhdistyksen talo Linnankylän pienviljelijäyhdistys (perustettu 1929) rakensi toimitalon yhdessä Suojeluskunnan Linnan osaston kanssa Kun Suojeluskuntatoiminta lopetettiin sotien jälkeen, siirtyi rakennus yksin pienviljelijäyhdistykselle. Tontti on erotettu Kuivikon tilasta, urheilukentän verran lisämaata ostettiin Koivulalta 1950-luvulla. Rakennuksessa oli alun perin näyttämösalin lisäksi ravintolatila ja keittiö, huone, eteinen ja vaatesäilö sekä yläkerrassa pieni asunto. Rakennus oli lautavuorattu mutta maalattiin vasta 1955, keltaiseksi. Rakennusta on korjattu 1970-luvulla ja se maalattiin punaiseksi Suojalinna on tyypillinen aikakautensa yhdistystalo. Rakennus on peruskorjattu pitkälti talkootyönä 1997, jolloin rakennettiin puuttuneet wc-tilat, keittiötilat uusittiin täysin, ulkoverhous ja vesikatto uusittiin, yläkertaan rakennettiin uusi kerhotila ja vanha asuinhuone saneerattiin toimistotilaksi. Rakennus on vilkkaassa käytössä ja hyvässä kunnossa. Rakennus on vilkkaassa käytössä ja hyvässä kunnossa. Vasemmalla Suojalinna v. 2008, oikealla v (O. Tuimala, Erämaasta eläväksi kyläksi)
7 7 LINNANKYLÄ, INVENTOIDUT UUDET KOHTEET 2008 (5 kpl) 001. R, M Mäkeläntie Mäkeläntie on hienosti säilynyt asuinalue Linnankylällä, näköetäisyydellä Kuorelahden rannasta. Mäkeläntien rakennukset ovat I - I½ -kerroksisia puurakenteisia pientaloja luvuilta. Pihapiireissä on asuinrakennuksen lisäksi piharakennus/liiteri/varasto. Saman aikakauden rakennuksia on muutamia myös Linnantien varressa ja koulun ympäristössä, Mäkeläntie on kuitenkin kokonaisuudessaan säilynyt ikärakenteeltaan yhtenäisimpänä. Mäkeläntien pihapiirit ovat tiiviitä ja yhtenäisiä, aikakaudelle tyypillisesti pihoissa viljellään hyötykasveja kuten marjapensaita ja omenapuita. Rakennuksia on remontoitu vain vähän (esim. vesikatto uusittu) ja ulkoasut ovat säilyneet varsin alkuperäisinä. Mäkeläntien neljä pihapiiriä edustavat alueena lukujen asuintapaa R, H Koivula Iisulan kantatilan torpan Harjun sekä mäkitupa Hännilän maat yhdistettiin Koivulan tilaksi Koivulan tilan pihapiirissä on hirsinen päärakennus (1939/2000-l), II-kerroksinen aitta ristikkokaiteilla (1939), I-kerroksinen yksinkertainen hirsinen riviaitta nurkkakivillä (1939), hirsinavetta (1928/34) sekä liiteri, varasto ja sauna (1945). Pihapiiristä on näkymä pellon yli Pyhäjärven rantaan. Piha on tyypillinen entinen maatalon piha talousrakennuksineen. Päärakennusta on remontoitu runsaasti, viimeisimmäksi 2000-luvun alussa, ulkoasussa ei alkuperäistä jäljellä muotoa lukuun ottamatta. Sisätilat hirsiseinäiset. Yksi- ja kaksikerroksiset aitat ovat alkuperäisessä asussaan. Pihapiiri on avoimen neliömäinen ja edustaa perinteistä maatilan pihapiiriä talous- ja piharakennuksineen. Koivula on isojaon aikaisten tilojen torpista kaava-alueella ainoa, jonka pihapiirissä on näin paljon alkuperäistä rakennuskantaa. Koivula 1930-luvulla (Erämaasta eläväksi kyläksi) Talon vieressä näkyvä hirsiaitta nurkkakivillä on edelleen olemassa, tosin siirretty muutama metri kauemmas talosta.
8 R, M Nurmela Nurmela on erotettu nähtävästi Kolsan tilasta vuosien välillä, samoin kuin viereinen Jynkkäläkin. Nurmelassa on rapattu tiilirakenteinen I½ -kerroksinen asuinrakennus ( l) Linnantiestä erkanevan yksityistien varressa. Pihassa asuinrakennuksen lisäksi puinen lato/aitta/liiteri-rakennus ja puusauna. Asuinrakennuksessa on betoniperustus, puupuitteiset T-ikkunat (eivät välttämättä alkuperäiset tai ainakin kunnostetut), jyrkähkö tiilikatettu satulakatto, umpinainen kaksikerroksinen lautakuisti ja puurakenteinen, vaakalaudoitettu yksikerroksinen lisäsiipi (1960-l). Pihapiiri näkyy Linnantielle, hyvin säilynyt aikakautensa edustaja R, M Veikkola Veikkola on lohkottu Niemelän tilasta 1956, Niemelä puolestaan oli lohkottu kantatila Kuorelahdesta Veikkola on alkuperäisessä asussaan säilynyt maatilan pihapiiri luvulta. Avoimen neliömäisen pihan ympärillä on I½ -kerroksinen asuinrakennus, navetta/lato sekä II-kerroksinen aitta. Pihapiiri muodostaa maisemallisen saarekkeen pellon reunaan loivalle mäenkumpareelle, metsänraja taustoittaa näkymää. Pihapiiristä ja pihatieltä avautuu näkemä pellon yli rantaan. Päärakennus on betoniperustalla, puurakenteinen ja vaakalaudoitettu, ja siinä on alkuperäinen umpinainen lautakuisti. Rakennuksiin ei ole tehty ulkoasuun vaikuttavia remontteja vesikaton uusimista lukuun ottamatta, eikä pihapiirissä ole uutta rakennuskantaa. Aitta puurakenteinen ja pystyrimalaudoitettu, navetta sementtitiilestä ja laudasta, kaikissa rakennuksissa on alkuperäiset ikkunat. Edustaa hyvin säilynyttä aikakautensa maatilapihapiiriä rakennuksineen, lisäksi maisemallisesti arvokas.
9 M Luotola Luotola on Kuorelahden tilan torppa vuodelta Itsenäiseksi tilakseen se lohkottiin 1925, jolloin pihaan rakennettiin hirsinen pärekattoinen mökki nurkkakiville. Nyky - Luotola on tiivis ja eheä maatilan pihapiiri, jonka ulkoasu on 1950-luvulta. Pihassa on I½ - kerroksinen puurakenteinen ja pystylaudoitettu asuinrakennus ja II-kerroksinen perinteinen luhtiaitta. Päärakennusta on remontoitu, mm. kuisti ja vesikatto uusittu, kuitenkin alkuperäinen muotokieli ja ilme säilynyt. Pihapiiri sijaitsee Linnantien varressa näkyvällä paikalla, pihasta avautuu näkemä Pyhäjärven rantaan. Pihaa reunustavat suuret havupuut (männyt ja kuuset). Luotola on edustava esimerkki aikakauden pihapiiristä, vaikka rakennukset eivät olekaan aivan alkuperäiskunnossa. Oikealla Luotola 1920-luvulla (O. Tuimala, Erämaasta eläväksi kyläksi) lähteet: Erämaasta eläväksi kyläksi. Saarijärven Linnan kylän kyläkirja (2000) Keski-Suomen museon inventointikortit Saarijärven kunnasta Saarijärven historia (Junnila 1995) Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma (Silén ym. 2007) Saarijärven rakennusperinnettä (Lahnala 1990) Vanhan Saarijärven historia (Kallio 1987)
10 10
Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke
Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Päiväys 28..2008 Sivu 1 (9) Kuva: Linnan kantatilan Kuivikon hoidettua ja perinteikästä pihapiiriä Saarijärven viiden
Lisätiedotkesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri
1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotSaarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke
Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija kulttuuriympäristöt ja rakennustutkimus 8.12.2008 Sivu 1 (13) Kuva: Likopellon tila on Rahkolan kantatiloja ja perinteikkyydessään alueelle ominainen näky
LisätiedotSaarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke
Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt 8.12.2008 Sivu 1 (14) Kuva: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen rakennukset toimivat taajaman sisääntulon maamerkkeinä
Lisätiedotp/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.
PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotMiljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet
1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti
LisätiedotPyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys
30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen
LisätiedotPIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA
PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa
LisätiedotRAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus
RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotLausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Lausuntopyyntö 7.11.2016 Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 Kempeleen
LisätiedotKUORTANEENJÄRVEN POHJOISOSAN OYK- RAKENNUSKULTTUURIKOHTEIDEN ARVOLUOKITUS - ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU
LIITE 6-1 (6) LUKUMÄÄRÄT YHTEENSÄ 46 24 4 Keski-Seppälä 300-401-43-69 1890/RHR. Keski-Seppälän tilan asuinrakennus on perinteistä kaksifooninkista tyyppiä. rakennusentointi 2016-17, Seppälän asutus) Se
LisätiedotSaarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke
Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija kulttuuriympäristöt ja rakennustutkimus 8..2008 Sivu 1 (13) Kuva: Likopellon tila on Rahkolan kantatiloja ja perinteikkyydessään alueelle ominainen näky
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
Lisätiedot2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339
Lisätiedotkoivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
Lisätiedot1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotPaltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit
Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti
LisätiedotRAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
Lisätiedot3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala
LisätiedotKEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ
KEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TMI LAURI PUTKONEN 25.11.2009 1 Kannen kuvat: Ylhäällä Suomutunturin kotaravintola ja Suomulinnan seuratalo, keskellä Ala-Kumpulan vanhan ulkorakennuksen
LisätiedotKalliola /10
Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotLevin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy
Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus
LisätiedotSaarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke
Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt 5.12.2008 Sivu 1 (19) Kuva: Kolkanlahdentien ja Kolkanrinteentien risteysalueen peltoaukeaa ja rakennuskantaa Saarijärven
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
Lisätiedot1(9) Pyhärannan kunta Ihoden osayleiskaava AIRIX Ympäristö Oy Vanha rakennuskanta, inventoidut kohteet ja osayleiskaavan suojelumerkinnät
1(9) KH 13.8.2018 Liite 7 Pyhärannan kunta Ihoden osayleiskaava AIRIX Ympäristö Oy 2013 Liite 4 Ihode 402 Vanha rakennuskanta, inventoidut kohteet ja osayleiskaavan suojelumerkinnät merkintä: Ihode, inventointi
LisätiedotKaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos
Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
Lisätiedot1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari
LisätiedotLIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI
LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI RANTATIE 68 (RNr 7:116) Hirsirunkoinen kesämökki on rakennettu 1930-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi
Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen
Lisätiedot2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson
LisätiedotHALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA
LIITE 2 HALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 20.2.2019 Osayleiskaavan alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön alueita tai yksittäisiä rakennuksia. Osayleiskaava-alueen
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo
LisätiedotSoturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²
Lisätiedotm kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,
LisätiedotRakennuskannan arvottaminen
12.1.2017 (luonnos) YKK62267 12.1.2017 2 (13) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KARTTATARKASTELU... 3 3 KOHTEET... 4 3.1 Osa-alue 1... 4 3.2 Osa-alue 2... 7 3.3 Osa-alue 3... 9 3.4 Osa-alue 4... 10 3.5 Virtaniemi...
LisätiedotRakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi
LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
LisätiedotJokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy
ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää
LisätiedotVT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014
LisätiedotK O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E
InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos
LisätiedotLöytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui
LisätiedotUusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem
Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem 895-483-0001-0051 1 001 Torppa 002 Vaja Postinumero: Postitoimipaikka: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Asutushistoria: Lähiympäristö:
LisätiedotAnjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia
Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun
LisätiedotSaarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke
Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt 5.12.2008 Sivu 1 (16) Kuva: Näkymä Keskutalon pihasta Lanneveden rantaan Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke
LisätiedotKOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola
KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä
LisätiedotOSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ
OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotYLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN
YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8256 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ, RAKENTEISTA
LisätiedotAsemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
LisätiedotKULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS
1 KULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS (LYHENNELMÄ) SELVITYKSEN RAKENNUS JA MILJÖÖKOHTEET Pekka Piiparinen 2011 SISÄLLYSLUETTELO: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennuskohteet
LisätiedotKylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola
Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014
RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotPunkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS
Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS 1. JOHDANTO Tarkasteltava Palojoen asutus- ja jokilaaksomaisema sijoittuu Pirkanmaalle Punkalaitumen
LisätiedotKOHDEINVENTOINTI, kohde 29
KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta.
ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Lukkarinmäen (12) kaupunginosan korttelit
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotTurtosen alueen säilynyt rakennuskanta
Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja
LisätiedotRAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 3A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotPIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE
Alueraportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/es/es_alue_raportti.aspx... 1 / 3 26.11.2018 klo 11.08 PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE Maakunta: Etelä-Savo 10494 Kunta: Pieksämäki
LisätiedotKaavahankkeen yleiskuvaus:
Kaavahankkeen yleiskuvaus: Rakennushanke käsittää 2 kadunvarteen sijoittuvaa, 6-kerroksista asuinrakennusta. Hippoksenkadun ja Kissanmaankadun kulmaan sijoittuvan rakennuksen 1.kerrokseen on varattu liiketilaa
LisätiedotPohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys
Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Keitele 51 52 Keiteleen kirkonkylä Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä alue v. 1993 luetteloinnissa Kirkko
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu...
Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä tontti jokirannassa
LisätiedotOmakotitalo. Kangasala, Saarikylät Kohdenumero h,k,2xet,wc,vintti, 240,0 m²/272,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.
Omakotitalo Kangasala, Saarikylät Kohdenumero 563253 5h,k,2xet,wc,vintti, 240,0 m²/272,0 m² Kov. 1912 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 390 000,00 Saarikylientie 893. Hirsirakenteinen v. 1912 valmistunut Saarikylien
LisätiedotKulttuuriympäristön maastokäynti
FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan
LisätiedotÖrö yleiskatsaus
Örö yleiskatsaus 17.12.2018 Örön vierasvenesatama-alue Kolme vierasvenelaituria, 1910-luvulla valmistunut myymälä ja kahviorakennus, sekä käymälä- ja tiskausrakennus. Satamaalue on kivetty terassiksi.
LisätiedotKANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS
KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen
LisätiedotSäilytettävä ryhmänsä edustajana, Vaalittava pihapiiri tai lähiympäristö Säilytettävä kohde, säilytettävä rakennus, Säilytettävä pihapiiri
Kirkonkylän rakennusperintökohteet Numero kartalla Nimi Arvioitu valmistumisaika 313 Sakkula 1949 Rakennus on säilynyt aikakaudelleen ominaisena. 266 Männistön muorin mökki 1800 l Rakennus on säilynyt,
LisätiedotRääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014
Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 5.12.2014 Oriveden rantaosayleiskaava, Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Marraskuussa
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotSIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012
SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotSEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO
SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT
LisätiedotYLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN
YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8257 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ JA RAKENNUKSISTA
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
LisätiedotTaipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen
Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taipalsaaren Kattelussaari
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotSipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen
Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012
Lisätiedotasutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti
2. LEHTINEN KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 2 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus 2-11 / Lehtinen Osoite Soukontie Alue Aluetyyppi mäkitupa-alue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus
LisätiedotLaukaan kunta Savio Vuontee alueen rakennuskulttuurikartoitus. Pöyry Environment Oy 18.12.2009
Pöyry Environment Oy 18.12.2009 Sivu 1 (20) Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Oksalankylän Kangas 2009, Anu Taskinen. Laukaan kunta Savio Vuontee alueen rakennuskulttuurikartoitus
LisätiedotSarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola
Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän
Lisätiedot