Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Transkriptio

1 Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Sivu 1 (16) Kuva: Näkymä Keskutalon pihasta Lanneveden rantaan Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Lanneveden kaava-alueen rakennuskulttuuriselvitys 10-12/2008

2 2 Johdanto Lanneveden rakennuskulttuuria ja paikallishistoriaa on käsitelty useissa julkaisuissa. Kylältä on ilmestynyt Lanneveden nuorisoseura Sampon julkaisema paikallishistoriakirja Tuttua seutua Lanneves. Kaava-alueelta on Keski-Suomen museon toimesta v. 17- inventoitu 13 kohdetta, pääasiassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa rakennettuja maatilakeskuksia, julkisia rakennuksia sekä joitakin torppia. Kylän rakennuskulttuuria ja kulttuurimaisemia on selvitetty ja esitelty Eija-Liisa Lahnalan teoksissa Saarijärven rakennusperinnettä (10) ja Saarijärven reitin kulttuurimaisemaselvitys (14). Yleisellä tasolla kylän rakennuskulttuuri- ja maisema-arvoista kerrotaan Saarijärven kulttuuriympäristöohjelmassa Paavon portilta Palavasalmelle (Silén ym. 2000). Kaava-alueelta v. 17- inventoidut kohteet tarkistettiin ja tietoja päivitettiin tarpeen mukaan kyläyleiskaavahankkeen yhteydessä. Lisäksi suoritettiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 10 jälkeen rakennettuja, sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Täydennysinventoinnin laati FM, rakennustutkija Anu Taskinen Pöyry Environment Oy:ltä lokamarraskuussa Alueen yleiskuvaus Lanneveden kaava-alueella on Saarijärven keskustaajaman ohella kunnan vanhinta ja tiheintä rakennuskantaa. Lanneveden ja Summasjärven välisellä kannaksella sekä Summasjärven rannalla on ollut useita isoja maatiloja 1800-luvun puolivälistä lähtien. Kaava-alueella on säilynyt varsin runsaasti vanhaa rakennuskantaa, kuten Keskustalon, Kainalahden, Vanha- ja Uusi-Hännisen sekä Kivitalon tilojen rakennukset. Uuraistentien varteen on sijoittunut sekä maatiloja että mökkiläisten asumuksia lukujen taitteesta, ja useimpien alueen talojen pihapiireissä onkin säilynyt vähintään yksi, tyypillisimmin useita, piha- ja talousrakennuksia 1900-luvun alusta. Tien varressa on säilynyt myös useita päärakennuksia 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä: rakennuksia on peruskorjattu ja alkuperäinen ulkoasu ei välttämättä ole aivan ennallaan, mutta korjaustyöt on toteutettu vanhaa kunnioittaen. Kuva: Uuraistentien varressa on säilynyt sekä työläisten mökkejä että maatilojen rakennuksia lukujen taitteesta ja 1900-lukujen alkuvuosikymmeniltä. Lanneveden kaupallinen keskus on ollut Uuraistentien varsi Kevarinkujalta Lopotinraitille. Tienvarressa on toiminut viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana kuusi kauppaa ja pankki sekä puhelinkeskus. Nykyisin Lannevedellä ei toimi enää kyläkauppoja, sen sijaan osuuspankin konttori vielä on. Uuraistentien varrelle sijoittuvat myös Lanneveden koulu, nuorisoseurantalo Sampola sekä työväentalo Rientola. Lanneveden kylä on laajentunut kaava-alueen pohjoislaidalle Uuraistentien varteen, Mäntymäentielle ja Myllykankaalle 10- luvulla, kun taas uusin rakentaminen (2000-l) kaava-alueella sijoittuu Lanneveden rantamaisemiin Lannevedentien ja Lannejoen risteämisalueen seudulle. Lanneveden ja Summasjärven välistä kannasta leimaavat upeat pitkät näkemät peltoaukeiden yli vesistöille. Kaava-alueen pohjoislaidalla on havupuuvaltaista metsää

3 3 ja tiheähköä asutusta nauhamaisesti maantien varressa. Kylällä on säilynyt maaseudun ilme, eikä rivitaloja tai kerrostaloja ole lainkaan. Tavallisin rakennusmateriaali on puu ja pääosa rakennuksista on lautaverhottuja. Tyypillisimmät julkisivuvärit ovat murrettuja maavärejä, kuten murretut keltainen ja punainen, joko valkoisin tai ruskein puittein. Uudemmissa rakennuksissa (10-l) on käytetty myös valko- tai punatiiliverhousta. Kuvat: Lanneveden kylän uusin asuinalue sijoittuu Mäntymäentien ja Myllykankaan seudulle kaava-alueen pohjoislaidalle. Rakennuskanta alueella on 10-lukuista. Lisäksi Jokiharjulle Lannejoen ja Lanneveden rannalle on rakentunut luvulla muutamia kartanotyyppisiä perinnetaloja. Lannevedellä on säilynyt runsaasti vanhaa rakennuskantaa. Oheisessa kuvassa näkyvät ennen vuotta 1919 perustetut tilat punaisina pisteinä, kuten Kivitalo, Keskustalo, Leppälä, Vanha-Rahkola, Vanha- ja Uusi-Hänninen. Tummansiniset pisteet osoittavat perustetut itsenäiset tilat, joita ovat mm. Koivula, Ukkola, Majala, Kivistö, Summaslahti, Kainalahti ja Rinne. Sotienjälkeisiä asutustiloja ei Lannevedelle juurikaan perustettu. Kuva: Junnila 15, Saarijärven historia Maisemaselvitys Lannevedellä on laadittu vesistöreittien kulttuurimaisemaselvitys 14 (Eija-Liisa Lahnala). Summasjärven Katiskalahden osalta todetaan, että isoa mäntymetsää kasvava Kopanniemi on kapea harju ja erottuu selvästi ympäristön loivista rantaviljelyksistä. Alue muodostaa viereisten avoimien sora- ja sahaalueiden kanssa voimakkaan maisemallisen vastakohtaparin. Kopanniemen harjumuodostelma nousee n. 130 metrin korkeuteen, joka levenee kannakselle ja Lannejoen reunalle tultaessa Paskomäki nimiseksi. Paskomäellä on ollut esihistoriallinen pyyntikuoppien ketju, joka on katkennut soranoton takia. Kopanniemi on kulttuurimaisemaltaan merkittävää aluetta, ja niemi on maisemallisesti erottuva ja merkittävä alue. Niemessä ja Porrisaaressa on yhteensä kahdeksan loma-asuntopaikkaa, eikä lisärakentamista niemeen ole kulttuurimaisemaselvityksessä suositeltu maisema-arvojen säilyttämisen vuoksi. Katiskalahden rannat ovat pääosin loivasti laskevaa laaksoa. Katiskalahden kaakkoisrannalla Kopanniemen tyvessä on Lanneveden sahan alue, joka ulottuu aivan rantaan. Saha on sijainnut alueella 10-luvulta lähtien, mutta tuhoutui tulipalossa 10-luvulla. Kyyränkylän tie kulkee maastossa huomattavan korkealla verrattuna sora-alueiden pintaan. Maatilapihapiirit sijaitsevat rantaan loivasti laskevan, n metriä leveän peltoalueen keskellä tai yläreunassa. Rakennukset ovat lähes poikkeuksetta punaisia ja tiilikattoisia, osa navetoista on sementtitiilisiä. Pihapiirit ovat tiiviitä ja rakennukset on tyypillisesti ryhmitelty avoimen neliömäisen pihan ympärille. Uuraistentie kulkee metrin päässä Katiskalahden rannasta sen länsipuolella, tie on alueen korkeimmalla kohdalla loivan harjun harjalla. Katiskalahden rannat ovat kulttuurimaisemaltaan

4 4 merkittävää aluetta, ja itäisen Järvi-Suomen maisemalle tyypillisiä loivia järvenrantaviljelyksiä niihin liittyvine maaatilapihapiireineen. Rannoilla on vain vähän loma-asuntoja, kyläasutus puolestaan keskittyy Uuraistentien varteen. Kulttuurimaisemaselvityksessä suositetaan, että uudet rakennuspaikat tulee sijoittaa tien läheisyyteen vanhan kylärakenteen täydennykseksi, ja rantaan avautuvat peltonäkymät tulee säilyttää avoimina. Pelto- ja ranta-alueille tulisi rakentaa vain olevien pihapiirien täydennykseksi. Lannejoki on verraten luonnontilainen, n. 2 km pitkä joki, joka rajaa kaava-alueen itäreunan. Harjun ja joen reunamailla on jyrkähköt penkat, muualla maasto on tasaista tai loivasti laskevaa rinnettä. Rantoja reunustavat joko kuusi- ja sekametsät tai pellot. Kyyränkylän tien lähellä on Hernesalmen myllyn miljöö, johon kuuluvat 10-luvulla rakennettu mylly ja hieman kauempana myllärintupa. Alue on merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde sekä pienialainen perinnemaisema-alue, jossa rakennukset, vesistö, heinikkokumpare ja rantametsät muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden. Lannejoen varren harvahko pientalorakennuskanta on hyvin eri-ikäistä ja erityylistä. Lannejoen varsi on maisemanäkymiltään vaihtelevaa ja kasvillisuudeltaan runsasta, mutta rakennuskannaltaan kirjavaa. Joen varteen ei suositella uusia rakennuspaikkoja alueen maisema-arvojen turvaamiseksi, Jokiharjun ja Joenniskanpellon kivikautiset asuinpaikat on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Leppälästä Rantakylään ulottuva kuuden kilometrin mittainen rantaosuus on maisemaltaan yhtenäistä Lanneveden länsirantaa. Rantavyöhyke on tasaista tai loivan laskevaa. Järven pohjoispäässä on maisemallisesti näyttävä, isoa mäntymetsää kasvava harjunreuna (Paskomäen tienoo). Uuraistentien ja järven välinen osuus on lähes kokonaan peltoaluetta, paikoin esiintyy kuusi- tai lehtimetsää. Rannat ovat kivikkoisia, osa pelloista laskee veteen asti. Maantien ja järven välimaastoon sijoittuu maatilapihapiirejä lähelle tietä. Pihapiirien rakennusten ikä vaihtelee rajustikin, pääosa kuitenkin luvuilta. Alueen maisemarakenne on yhtenäistä rantaviljelymaisemaa ja tielle avautuu useita kauniita näkymiä. Alue on kulttuurimaisemaltaan erittäin merkittävää aluetta itäisen Järvi-Suomen maisemalle tyypillisine rantaviljelyksineen ja selkeine tienvarsiasutuksineen. Rannoilla on verrattain paljon loma-asutusta. Uudet rakennukset alueella tulisi sijoittaa olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen, oleviin pihapiireihin tai niiden lähelle. Rantojen uudet mahdolliset lomaasuntopaikat tulisi sijoittaa rannan metsäisille osuuksille, avoimet näkymät peltojen ylitse tulee säilyttää avoimina ja selvärajaisina. Uudet rakennukset tulee sopeuttaa mittasuhteiltaan, rakennustavaltaan ja sijoittelultaan olevaan rakennuskantaan ja kokonaismaisemaan. Kuva: Ylimpänä ympyröity Katiskalahti ja sen itärannalla Kopanniemi, keskimmäinen ympyrä osoittaa Lannejoen ja alin ympyrä Lanneveden pohjoisrantoja sekä Leppälä Rantakylä - aluetta. Kaava-alueen inventoinnit Lanneveden kaava-alueelta on Keski-Suomen museon toimesta 17- inventoitu 13 kohdetta. Täydennysinventoinnin laati FM, rakennustutkija Anu Taskinen Pöyry Environment Oy:ltä loka-marraskuussa Uusia kohteita kaava-alueelta paikannettiin 9 kpl. Inventointikriteereinä olivat rakennushistoriallinen merkittävyys kuten aikakaudelleen tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde, tai harvinainen rakennustyyppi/tyyli; historiallinen merkittävyys kuten kohteen kytkeytyminen alueen kehitykseen ja historiaan; sekä maisemakuvallinen merkitys eli keskeinen asema alueen maisemallisen ilmeen rakentajana esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys.

5 Kuva: Inventoitujen kohteiden sijainti kaava-alueella. Harmaat neliöt ovat muinaismuistoja. 5

6 6 Oheisessa taulukossa on esitetty kaava-alueen inventoidut kohteet kuvauksineen. Luettelointiperusteet: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä ja M = maisemakuvallista merkitystä LANNEVESI, INVENTOIDUT KOHTEET 17- (13 kpl). H, R, M Alirannan kauppa, ent. osuuskassan talo (Kassala, Lisäkassala) Osuuskassan rakennus valmistui 17 Rinteen tilalta ostetulle maalle, suunnittelussa oli mukana tuottelias Jalmari Kuronen. Osuuskassa oli toiminut vuodesta 10 lauantai - iltapäivisin kansakoululla. Rakennukseen asennettiin vesikeskuslämmitys, aikakautensa tekninen uutuus, ja seinissä käytettiin vinoa tukilaudoitusta. Alakerrassa olivat pankkiasiakkaiden odotus- ja vastaanottohuoneet, yläkerrassa pankinjohtajan asunto, lisäksi kellarissa oli sauna ja autotalli. Rakennuksessa toimi myös puhelinyhtiön keskus vuodesta 17. Lanneveden osuuspankissa kehitettiin 19 huolto- eli maksupalvelutili, josta muokkautui myöhemmin käyttötili kaikkiin Osuuspankkiryhmän pankkeihin. (Vas. Osuuskassa n. 17. Rämänen, Matti. Tuttua seutua Lanneves).. R, M Osuuskassan odotushuoneessa toimi 11- kansakoulun kaksi luokkaa. Kellarikerroksen sauna muutettiin arkistotiloiksi 1959, jolloin rakennettiin erillinen pihasauna (Eeti Hännisen kehittämä tyyppisauna Rinteen sauna ). Osuuskassa muutti rakennuksesta 1966, ja muuton aikoihin talo paloi. Rakennuksesta korjattiin sekatavarakaupan tilat, joka toimi Alakerran ikkunat vaihdettiin suuriin näyteikkunoihin kaupan tarpeisiin. Kaupan lopettamisen jälkeen ollut vuokra- ja vapaa-ajan asuntona, nykyisin asuinkäytössä. Osuuskassan talo liittyy sekä pankki- että puhelinlaitoksen ja kansakoulun historiaan Lannevedellä. Rakennuksen vesikatto uusittu lukujen taitteessa, sekä lisätty parvekekuistit ja julkisivut maalattu. Kainalahti Keskustalon tila jaettiin 10-luvulla seitsemän sisaruksen kesken, jolloin yksi sai päätilan ja kuusi muita tiloja. Uusista tiloista yksi oli Kainalahti. Tilalle rakennettiin päärakennus (13) ja sementtitiilinavetta (19), sekä siirrettiin vanha aittarakennus pihapiiriin. Alun perin aitan kohdalla oli Keskustalon ja Leppälän yhteinen ruotusotamiehen mökki piharakennuksineen. Päärakennukseen asennettiin vesikeskuslämmitys, jollainen oli Lannevedellä aiemmin vain osuuskassan rakennuksessa. Kainalahden päärakennuksen suunnitteli Jalmari Kuronen: hän suunnitteli Suomen Maanviljelysseuran rakennusmestarina toimiessaan (15-63) maakuntaan yli 1000 rakennusta, pääasiassa 10-luvun klassismin tyyli-ihanteita noudattaen. Pärekatto vaihdettiin tiilikatoksi 1954 ja pystyrimalaudoitus on vaihdettu 18 lomalaudoitukseksi. Päätyyn tehtiin parveke 19. Päärakennus edustaa oman aikansa maatilarakennusten rakennusteknisiä uutuuksia, sillä siinä on käytetty vesikeskuslämmitystä ja seinissä vinoa tukilaudoitusta. Rakennukset ovat hyvässä kunnossa, pihapiiri edustaa upeasti säilynyttä 20- luvun klassistisvaikutteista rakennuskantaa 10-luvulta.

7 7. R, H, M Keskustalo Keskustalo (ent. Juhola) on Lanneveden kantatiloja, ja se on ollut samalla suvulla ainakin 1720-luvulta lähtien. Talon virallinen nimi muutettiin Juholasta Keskustaloksi kirkonkirjoihin 10. Saarijärven kahdeksasta kestikievarista yhtä pidettiin Keskustalossa 1800-luvun lopulta vuoteen Kestikievaritoimintaa oli jälleen l. Matkalaisia kyydittiin Keskustalosta seuraaviin kestikievareihin joko Saarijärven kirkolle tai Paanalan taloon Uuraisille. Vieraiden käytössä oli päärakennuksen (rakennettu l) sali ja kamari. Pihapiiriin rakennettiin talon oman väen käyttöön uusi asuintalo 10-luvulla, sen avokuisti muutettiin umpinaiseksi 19. Vanha päärakennus ei ole säilynyt, mutta 10-luvun asuintalo on edelleen tilan päärakennus. Keskustalon maat jaettiin talon lasten kesken 10-luvulla, jolloin tilasta erotettiin 6 itsenäistä tilaa. Myös Sampolan, kansakoulun ja Lanneveden keskustan liiketalojen tontit on erotettu luvuilla Keskustalon maista. Keskustalon kaksi aittarakennusta purettiin lasten tilojen asuinrakennusten rakennustarpeiksi luvuilla. Tilan navetta on rakennettu särkykivistä 1906 eteläsuomalaisten kivirakentajien toimesta. Sitä on muutettu ja remontoitu 17. Pihapiirissä on eläinsuoja (navetta ja talli 1906/17), sekä varasto (ent. aitta, 10-l/19), lato (n. 1900) ja sauna. Päärakennuksen ikkunoita uusittu, muuten lähes alkuperäisessä ulkoasussaan. Pihapiiristä avautuu upea näkymä peltoaukean yli Lanneveden rantaan. Pihapiiri säilynyt v. 18 inventoinnin mukaisena.

8 8. R, H Koivulan pientila Koivulan tila on perustettu 10-luvulla ja tontti on ostettu Leppälän tilasta. Pihapiirissä asuinrakennus (14), johon on rakennettu lautainen umpikuisti 1960-luvulla. Entisessä tupa aitta liiteri-rakennuksessa on myöhemmin ollut sauna, autotalli ja liiteri, piharakennus jokseenkin huonokuntoinen. Rakennukset ovat aina olleet punaisia, päärakennuksen T- ikkunat ovat alkuperäiset. Pientila edustaa perinteistä kylänlaitamien mökkiasutusta. Pihapiirissä uusi pyöröhirsinen asuinrakennus (10-90-l).. R, H Lanneveden ala-aste Saarijärven kunta osti 18 maata Keskustalolta kansakoulun perustamista varten. Rakennus oli alun perin yksikerroksinen ja L-kirjaimen muotoinen. Sen toisessa päässä oli opettajan asunto, keskellä opettajanhuone ja oppilaseteinen, ja toisessa päässä luokkatilat. Rakennuksessa oli kolme sisäänkäyntiä, eri tiloille omansa. Koulutyö aloitettiin rakennuksessa 18, koululla toimi myös kirjasto, ja paikallinen nuorisoseura Sampo kokoontui tiloissa siihen asti, kun oma seurantalo valmistui 10. Koulun alkuperäinen ulkoväri oli punainen, vaaleaksi se maalattiin 12 ja vaalean kellanruskeaksi 17. Rakennusta laajennettiin 1954 (keittiö, kirjasto, vahtimestarinasunto ja kaksi luokkahuonetta), ja peruskorjattiin 17-. Pihassa on piharakennus (1954), jossa on sauna, käymälä ja varasto. Rakennusta remontoitu runsaasti.. R, H, M Lanneveden entinen osuuskauppa Lanneveden osuuskauppa avattiin ensimmäisenä Saarijärven osuusliikkeen sivumyymälänä 10 Kivistön tilan pihapytingissä. Liike ei aluksi menestynyt, mutta lopulta kaupalle rakennettiin oma rakennus 11, tontti hankittiin Keskustalolta. Osuuskaupan suunnitteli rakennusmestari Jalmari Kuronen noudattaen 10-luvun klassismin tyyli-ihanteita. Rakennus oli alun perin valkoinen, välillä keltainen/vaaleanruskea, nykyisin väri on palautettu lähemmäs alkuperäistä valkoista väriä: julkisivu vaaleanharmaa valkoisin ikkunanpuittein, kattoväri

9 9 tummanharmaa. Pihapiirissä on hirsiaitta/varasto (11) ja puurakenteinen sauna (Eeti Hännisen tyyppisaunoja, 1950-l). Lähiympäristössä ei muutoksia, paitsi naapuritontin nuorisoseurantalo Sampolan pihapiiriin on siirretty kansakoulun entinen aitta 11. Osuuskauppa oli toiminnassa vielä 18. (Lahnala, E-L. Saarijärven museon kuva-arkisto). Nykyisin julkisivuväritys palautettu lähemmäs alkuperäistä, näyteikkunat uusittu, sisäänkäynti katoksineen poistettu.. Lanneveden työväentalo eli Rientola R, H, M (Rientola Tuttua seutua Lanneves) Työväentalo valmistui talkootyönä 1919, työväenyhdistys oli perustettu Rakennuksessa oli alun perin aumattu taitekatto ja ikkunoissa vaikutteita myöhäisjugendista. Rakennusta korjattiin 19, ja katto sekä ikkunat uusittiin Sisätiloja korjattiin 1960-luvulla ja 18. Rakennus edustaa tyypillistä työväentalorakentamista ja liittyy paikallisyhdistystoiminnan historiaan. Kohtuullisessa kunnossa, kuitenkin hieman rapistunut ja maata tulisi poistaa kivijalan ympäriltä, ettei maan kosteus pääse lahottamaan puurakenteita.

10 10. R, H Rajala (ent. Pollari) Haanpään tilalta vuokratulle maalle perustettu maatyöläisen pientila lukujen taitteesta. Tila sijaitsee maantien varressa Lanneveden kylän laidalla, tien varrella on ollut useita samana aikakautena perustettuja tiloja ja torppia, joista on nykyisin jäljellä joitakin piharakennuksia. Paritupatyyppisessä mökissä on kaksi huonetta ja kylmä eteinen. Toisessa huoneessa on leivinuuni ja hella. Lautarunkoinen navetta (10-l) on puuliiterinä. Edustaa aikakautensa työväestön asumista. Nähtävästi vapaa-ajan käytössä, kohtalaisessa kunnossa. Tiilikatto, pystyrimalaudoitus, alkuperäiset ikkunat.. Ruoppila R, H inventoinnissa 18 arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi, maakuntakaavan inventoinnissa 2003 muuttunut arvokkaaksi Ruoppila (1900-l alku) on alun perin Seppälän talon torppa, ja siellä asui 1900-luvun alusta 10-luvulle kylän seppä. Sitten taloon muutti kylän suutari perheineen, asuivat talossa ilmeisesti 10-luvun lopulle. Ruoppilan pihassa pidettiin juhlat elokuussa 1918 Lanneveden miehille, jotka olivat viettäneet edellisen talven kansalaissotaa paossa piilopirtissä. Talossa asui vuokralaisia 17-65, jonka jälkeen ollut tyhjillään. Alun perin pärekattoinen, nyt huopakatto, ulko-oven eteen rakennettu alkuperäistä isompi lautaeteinen 17. Toimi viljavarastona 10-luvulla, jolloin leivinuuni ja piippu purettiin. Pihassa myös aitta- ja liiterirakennus (1910-l). Hienosti säilynyt lähellä alkuperäistä ulkoasuaan, mm. alkuperäiset ikkunat koristeellisin ikkunanpuittein. Pihatietä kunnostettu, rakennus päällisin puolin hyväkuntoinen.. R, H MAAKUNTAKAAVA: maakunnallisesti Sampola, nuorisoseurantalo Seurantalo on valmistunut 10, tontti on ostettu Keskustalolta ja siinä sijaitsi Keskustalon sikahaka. Talo rakennettiin rakennusmestari K.A. Korjan piirustusten mukaan, maanviljelijöiden lahjoitusten sekä Yhdysvalloista saatujen keräysvarojen ja pankkilainan turvin. Talossa oli alun perin juhlasali, ravintolatila, eteisaula, keittiö ja vahtimestarinhuone. Alun perin se oli hirsipintainen, aumatulla pärekatolla ja pieniruutuisin ikkunoin. 10-luvulla uusittiin vesikatto ja rakennettiin konehuone elokuvaprojektoria varten elokuvia esitettiin vuodesta 10

11 11 ar rakennettu kulttuuriympäristö eteenpäin. (Vas. Sampola 10 (Akselin, A) ja oik. 17 (Hänninen, Hannes) Tuttua seutua Lanneves) Seuran toiminta oli aktiivista erityisesti urheilun, näytelmien ja opintokerhojen osalta. Nuorisoseuran kustantamasta Sampo uutislehdestä kehittyi myöhemmin paikallislehti. Seurantalo peruskorjattiin 1956, jolloin myös ulkoväritys muuttui punaisesta vaaleaksi sinisin listoin ja ikkunat uusittiin. Rakennusta laajennettiin 10 toisella poikkipäädyllä, jolloin myös ulkoväritys palautettiin entisenlaiseksi (punainen valkoisin puittein). Sampo toimii aktiivisesti edelleen ja rakennus on sekä yhdistyksen käytössä, että kylän kokoontumistiloina ja vuokrattavana juhla- tai tapahtumatilana. Pihapiiriin on siirretty vanhan kansakoulun riviaitta. Naapuritontilla aitan takana sijaitsee Lanneveden entinen osuuskauppa. Muuten pihapiiri vuoden 18 inventoinnin mukainen, ei muutoksia lähiympäristössä.. R, H Uusi Hännisen tila Hännisen talo on ollut samalla suvulla 1606 lähtien, ja se on yksi seudun kantatiloista. Uusi Hänninen on erotettu (Vanha-)Hännisen maista 1910-luvulla. Jugend-vaikutteinen asuinrakennus valmistui Asuinrakennuksen sisätiloja muutettiin 19 ja talo punamullattiin valkoisin listoin 19. Tilalla aloitettiin tiilien valmistus palaneen suurkanalan korjauksen yhteydessä (12) ja valmistusta jatkettiin Ukko-Rakenne tehtaan perustamiseen saakka vuoteen Asuinrakennusta korjattiin 10-luvulla. Tiilitehtaan olemassaolosta kielivät useiden kylän talojen luvuilla laitetut tiilikatot. Pihapiirissä lisäksi kaksi yksittäisaittaa, joista toinen siirretty Vanha-Hännisen pihapiiristä ja toinen erään torpan pihasta 10-luvulla, tiilikatot on tehty 18. Pihassa myös varasto (ent. kivinavetta ja talli 1915), kivikellari (1915) ja lautainen liiteri (19).

12 12 (yksittäisaittojen ja navetan kuvat Lahnala, E-L. Saarijärven museon kuva-arkisto). H, M Valoharjun entinen kahvila Valoharjun kahvilan paikalla toimi Rutasen kauppa 10-luvulta lähtien, vanha kaupparakennus kuitenkin purettu. II-kerroksinen kahvilarakennus on valmistunut edellisen kaupan paikalle 16, jolloin siinä avattiin kahvila ja postitoimisto. Toiseen kerrokseen tuli vuokraasuntoja. Kahvila oli alun perin vaaleanharmaa. Pihassa on myös autotalli puuliiteri käymälärakennus (1950-l), Rakennus on osa maantien varren maisemaa ja liike- ja postitoiminnan historiaa, asuinkäytössä.. Vanha Hännisen tila R, H inventoinnissa 18 maakunnallisesti arvokkaaksi arvotettu, maakuntakaavan inventoinnissa 2003 muuttunut arvokkaaksi Vanha-Hänninen on yksi Lanneveden kylän kantatiloista ja ollut samalla suvulla vuodesta 1606 lähtien. Pihapiirissä oli 1900-luvun alussa tiettävästi 33 rakennusta joista kolme oli asuinrakennuksia. Tilalla asui henkeä (kahden veljeksen perheet, sekä näiden kolmen aikuisen pojan perheet, sekä palvelusväki). Tila jaettiin kahtia 1910-luvulla ja toinen veli perheineen muutti Uuteen-Hänniseen. Vuosisadan alun rakennuksista ovat jäljellä yksi asuinrakennus (1800-l/1909/15), kaksi yksittäistä nukkuma-aittaa (1800-l), jyvä- ja ruumisaitta (1910-l), viljankuivaamo (ent. riihi, n l/1910-l) ja sauna (1800-l/1960-l). Päärakennus on paritupatyyppinen ja sitä laajennettiin kulmittaisella osalla 1909, jolloin rakennettiin myös 6-kulmainen kuisti. Rakennus maalattiin punaiseksi 10-luvulla, kuitenkin kuisti jäi vaaleaksi. Vuonna 19 laitettu tiilikatto vaihdettu peltikatoksi. Rakennus peruskorjattiin 15, jolloin ikkunat vaihdettiin alkuperäisen tyylisiin. Pihapiiri säilynyt v. 18 inventoinnin mukaisena, viereiselle tontille rakennettu uusi talo piharakennuksineen 2000-luvulla (sijaitsee n. 20 metrin päässä Uusi-Hännisen aittojen pohjoispuolella). Vanha-Hännisen pihapiirissä sijaitsee myös Lanneveden Summasjärven kinkeripiirin lainajyvästö (1900-l alku).

13 13 LANNEVESI, UUDET INVENTOIDUT KOHTEET 2008 (9 kpl) 0. M, R (Lainajyvästö. Luotola, Matti. Saarijärven museon kuva-arkisto) Kivikkoahon mökki Kivikkoahon pienen asutusalueen rakennuskannasta suurin osa on peräisin luvuilta, mutta vanhin säilynyt pihapiiri (1910-l) sijaitsee Valoharjun kahvilan takana Uuraistentien varressa loivalla mäellä. Asuinrakennus on I-kerroksinen hirsimökki T-ikkunoin. Pihassa on kasvimaa ja muuta hyötykasviviljelyä, edustava ja perinteikäs aikakautensa mökkipiha maisemallisesti tärkeällä paikalla.

14 14 0. H entisen Kivistön tilan mailla oleva mökki Kivistön tila itsenäistyi vuoden 1919 jälkeen, sen rakennukset ovat kuitenkin hävinneet pihapytinkiä lukuun ottamatta, jonka hirsistä on rakennettu viereisen Kivitalon tilan päärakennus lukujen taitteessa. Kivistön tilan mailla on jäljellä hirsiset yhden huoneen mökki ja aitta (10-40-l). Asuinrakennuksessa on 10-luvulla rakennettu umpikuisti/lisäsiipi. Mökin vanhin osa on mahdollisesti Kivistön tilan entinen aittarakennus. Rakennus sijoittuu maisemallisesti kiinnostavalle paikalle kannaksen vanhimpien tilojen peltoaukeiden laitaan. Pihapiiriä rajaavat puut ja pensaat, tyhjilleen jäänyt mökki ei juuri näy Uuraistentielle tällä hetkellä. Tuttua Seutua Lanneves - kirjassa s. 10 valokuvassa 10-luvulta näkyy Kivistön tilan aitta, joka on kyseisen mökin kokoinen ja näköinen, sekä samalla paikalla. On mahdollista, että ko. mökki on alkujaan Kivistön yksittäisaitta M, H entinen Urheilutarvike Valoharjun kahvilan vieressä on I½-kerroksinen rapattu tyyppitalomallinen pientalo (1951) ja puurakenteinen aitta/varasto. Pihapiiri sijaitsee Uuraistentien varressa Valoharjun kahvilan naapurissa jyrkähköllä mäellä, Lanneveden keskusta-alueen maamerkkinä. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ilmeensä (ikkunat alkuperäiset, ei lisäeristystä tai lisäosia eri aikakausilta). Rakennuksessa on toiminut Urheilutarvike-nimisen liikkeen lisäksi Edvin Honkasen talouskauppa sekä alakerrassa lihakauppa. Kaupanteko loppui 10, muutettu asuintaloksi. Edvin Honkanen piti kauppaa aluksi Honkasen talossa kansakoulun lähellä, kunnes siirtyi tähän kiinteistöön ja rakensi sen jälkeen vielä yhden kaupparakennuksen Valoharjun kahvilan toiselle puolen (Kyläkauppa Eki). Liittyy Lanneveden kaupankäynnin historiaan, sekä pitkäaikaisen kyläkauppiasuran tehneen Edvin Honkasen henkilöhistoriaan.

15 15 (Urheilutarvikkeen myymälä ennen vuotta 10. Haaparanta, Eino. Tuttua seutua Lanneves). 0. R, H, M Kivitalo Kivitalon tila on Lanneveden vanhin tila, se on asutettu jo Kivitalosta on halottu jo hävinnyt naapuritila Kivistö sekä entinen Juhola, nykyinen Keskustalo. Kivitalon säilyneen vanhan päärakennuksen rakennustarpeet saatiin Kivistön tilan pihapytingin hirsistä luvulla. Päärakennus on lähellä alkuperäisasuaan säilynyt, luonnonkiville perustettu hirsirakennus (10-l), jossa on huopakatto, kuusiruutuiset ikkunat ja umpinainen lautakuisti. Kivistön tilan pihapytingissä toimi 10-luvulla osuusliikkeen myymälä, jonka lakkautumisen jälkeen rakennus siirrettiin Kivitalon pihapiiriin. Rakennuksessa on umpinainen lautakuisti (1960-l). Pihapiirissä uudehko asuinrakennus pyöröhirsistä (10-l) sekä uudehko varasto/piharakennus. Pihapiiriä rajaavat puut, ja Kivitalon tila muodostaa maisemallisen saarekkeen peltoaukean laitamalle Uuraistentieltä katsoen. (mustavalkokuvassa Kivistön pihapiiri, pihapytinki on oikeanpuoleinen rakennus. Kivinen, Onni. Tuttua seutua Lanneves) M, H Entinen K-Kyläkauppa Eki Viimeisin Lannevedellä toiminut kyläkauppa Valoharjun kahvilan naapurissa sen eteläpuolella. Uuraistentien varressa sijaitseva, 1950-lukuinen vaakalaudoitettu puolitoistakerroksinen pientalo, jossa on 1960-lukuinen matala ja suuri-ikkunainen siipiosa, kaupan sisäänkäynti maantien puolelta näyteikkunoiden välistä. Rakennuksen on rakentanut pitkän kauppiasuran Lannevedellä tehnyt Edvin Honkanen, jonka jälkeen rakennuksessa on asunut ja pitänyt kauppaa kaksi muuta yrittäjää. Kaupan pito loppui 2000-luvulla, nykyisin asuinkäytössä R Mökki Vanha-Rahkosen mailla Koulun naapurissa Rahkosenpuron pohjoispuolella sijaitsee yhden huoneen hirsimökki (10- l), jossa on betoniperustus/betonoitu luonnonkiviperustus, tiilikatto, pystyrimalaudoitus ja osa ikkunoista kuusiruutuisia. Tyhjilleen jäänyt. Mökki on mahdollisesti jäljelle jäänyt osa Vanhan- Rahkosen (1800-l) rakennusta tai sen hirsistä rakennettu.

16 16 Rahkonen, 1900-l alkupuoli. Tuttua seutua Lanneves) M, H (Vanha- Honkasen entinen kaupparakennus Rakennuksessa toimi Edvin Honkasen ensimmäinen kauppa vuodesta 19 eteenpäin. Honkanen perusti sittemmin kaksi muutakin kauppaa kylälle. Honkasen ensimmäisellä kaupalla oli useita eri pitäjiä, mm. Alirannat , jotka ostivat 1966 entisen Osuuskassan talon ja kunnostivat siitä Alirannan kaupan. Honkasen kaupparakennus jäi myymäläkäytöstä lukujen taitteessa. Rakennus on peruskorjattu asuintaloksi vuoden 18 jälkeen sekä uudelleen 10-luvulla, alkuperäistä ilmettä ei juuri ole jäljellä hirsirunkoa ja ikkunan paikkoja lukuun ottamatta. (Vas. Honkasen kaupparakennus 10-luvulla (Keskustalo, Aatto. Tuttua seutua Lanneves) ja oikealla sama rakennus 18 (Lahnala, E-L. Saarijärven museon kuva-arkisto). Alakuvissa rakennus pihapiireineen M, H Paavonseudun entinen kaupparakennus Paavonseutu-nimisen osuuskaupan haarakonttori-myymälärakennus valmistui Lannevedelle 11, kauppaa oli tosin käyty vuokratiloissa vuodesta 10. Myymälässä oli kirjakauppa muutaman vuoden ajan 1950-luvulla, kaupan pito loppui 18. Kaupparakennus sijaitsee Honkasen entisen kaupparakennuksen naapurissa ja on asuinkäytössä. Tässä myymälässä, ensimmäisessä työpaikassaan aloitti uransa Kirsti Poikonen, nykyinen Paakkanen, Marimekon entinen omistaja.

17 17 Tuttua seutua Lanneves. Paavonseutu Rämänen, Matti. Entisen Paavonseudun myymälärakennuksen takana on pihapiiri 10-luvulta. Hyvin säilyneessä pihapiirissä on hirsirunkoinen, pystyrimalaudoitettu asuinrakennus sekä kaksi aittaa. 0. R, M Rinne Erittäin kauniisti hoidettu Rinteen pihapiiri sijaitsee metsän laidalla pienen lammen rannalla Lanneveden koululta n. 100 metrin päässä, Uuraistentien vastakkaisella puolella. Pihassa on betoniperustuksinen hirsinen I½ -kerroksinen vaakalaudoitettu päärakennus (10-l), jossa on tiilikatto ja kuusiruutuiset ikkunat. Avokuistin pylväät ja kaiteet koristeelliset, todennäköisesti kuitenkin uutta tuotantoa (rakennusta remontoitu äskettäin). Pihapiirissä myös yksittäisaitta ja riviaitta (10-l). Riviaitassa muistumia 10-luvun klassismista. Pihapiiriä rajaavat kuuset itälaidalta, joten rakennusryhmä kauniine pihoineen ei näy maantielle tai pihatiellekään. Kuitenkin pihapiiri on erittäin edustava ja mikäli pihapuita joskus harvennetaan, rakennusryhmällä on maisemallista merkitystä myös maantieltä katsoen. Rakennusten ulkoasussa on yhtäläisyyksiä Kainalahden tilan päärakennukseen sekä Linnankylän Konttikallion aittaan, jotka on suunnitellut rakennusmestari J. Kuronen. Mahdollisesti osallistunut myös Rinteen suunnitteluun, tai tähän on saatu vaikutteita Kurosen töistä.

18 18 lähteet: Keski-Suomen museon inventointikortit Saarijärven kunnasta 17-. Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma (Silén, ym. 2007) Saarijärven museon kuva-arkisto. Saarijärven rakennusperinnettä. (Lahnala 10) Tuttua seutua Lanneves. Sampo-nuorisoseura 19.

19 Pyyntikuoppia Kivik.asuinpaikka Honkalanlahti Alasalmi Lannejoki Kyyränkylä Hernesalmi Pukkipuro Aidaskorpi Kirkkoharju Voiniemi Kokkila Voiniemi Jauhoniemi Pyöreäsaari Kirrinkallio Koivuniemi Ukkola Pyörälä Hiekkaniemi Kässiluoto 720 Jousanluoto Toikkasenluoto Jokiharju Jokela Heposuo Miekkakaarre Saltti Honkala Haarala Harjuntaus Paskomäki Likosaaret S.talo Leppälä Summaslahti Keskustalo Kainalahti Kivitalo Honkaniemi Paskolampi Hakaniemi Ruunasuo Kiviharjunmäki Savipuro Koivula Kivirinne Leppämäki Reittola Kytölä Tonttukynnäs Lannevesi Urh. Koulu Kpa Seppälä Rinne Majala Kivikkoaho Hänninen Kopanniemi Porrisaari Eeronvalkama Mattila Levaanniemi Akkosaari Katiskalahti Uusi-Hänninen Kotiranta Männikkö Haanpää Rinteelä Rahkosenpuro Patapölkynneva Pitkämäki Pirttikallio Patapölkynmäki Tervapuro.0 Uusitalo 6304 Hässälänmäki Laiha Mäkelä Rajala Kanasenmäki Hepokorpi Sakasti Puroaho Muuramsuo Räkämäki Takala LANNEVESI Muinaisjäännökset rakennuskulttuurikohteet Muinaisjäännös Muinaisjäännös, inv Muinaisjäännösalue Paikallisesti ar Maakunnallisesti ar Valtakunnallisesti ar Rky 19 -rajaus Rakennettu ympäristö, luku Rakennettu ympäristö, luku Rakennettu ympäristö, luku Kaava-alueen raja 1 km 0,5 0 Saarijärven kaupunki Viiden kylän kyläyleiskaava RAKENNUSKULTTUURISELVITYS Lanneveden alue