Laukaan kunta Savio Vuontee alueen rakennuskulttuurikartoitus. Pöyry Environment Oy
|
|
- Simo Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pöyry Environment Oy Sivu 1 (20) Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Oksalankylän Kangas 2009, Anu Taskinen. Laukaan kunta Savio Vuontee alueen rakennuskulttuurikartoitus
2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HISTORIAA TUTKIMUSALUEEN YLEISKUVAUS Savio Puttola, Kivelänmäki ja Hyyppäänvuori Salmelankylä Oksalankylä Vuontee RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Alueen rakennuskanta Rakennuskulttuurin huomiointi kaavoituksessa RAKENNUSINVENTOINNIT Rakennuskannan ikärakenne Inventoitujen kohteiden arvottaminen Savio Puttola, Lummelahti ja Hyyppäänvuori Kivelänmäki Salmelankylä Vuontee ja Oksalankylä...17
3 1 JOHDANTO Laukaan kunta teetti marras- joulukuussa 2009 Savion Vuonteen kyläalueiden rakennuskulttuuri- ja kulttuuriympäristöselvityksen. Selvitystä käytetään maankäytön suunnittelun tukena ja tulevien kaavatarkastelujen pohjatietona. Selvityksen teki FM, kulttuuriympäristösuunnittelija Anu Taskinen Pöyry Environment Oy:stä. Tutkimusalueeseen kuuluvat Savion, Vuonteen, Oksalankylän, Salmelankylän ja Puttolan kylät, Pyhtäänjärvi Mataroinen järvien välinen kannas sekä Lummelahden, Hyyppäänvuoren ja Kivelänmäen pienemmät asutuskeskittymät. Asutuskeskittymien ulkopuolinen rakentaminen koostuu muutamista omakotitaloista ja maatiloista, lisäksi vesistöjen rannoilla on runsaasti pieniä vapaa-ajan asuntoja. Tutkimusalue on aiemmin inventoitu v (Osmo Kaitalehto), jolloin on keskitytty vain luvuilta periytyvään rakennuskantaan eli vanhimpiin säilyneisiin rakennuksiin. Alueelta on tuolloin inventoitu 23 rakennuskohdetta, enimmäkseen vanhoja talousrakennuksia. Inventoinnissa ei ollut paria poikkeusta lukuun ottamatta lainkaan tarkasteltu vuotta 1900 uudempaa rakentamista. Tässä selvityksessä tarkistettiin ja päivitettiin aiempaa inventointitietoa sekä laajennettiin tarkastelu ulottumaan ennen vuotta 1960 valmistuneisiin rakennuksiin. Tavoitteena oli luoda kattava yleiskuva alueen rakennuskannasta ja sen arvoista. Tutkimusalueelta ja sen lähistöltä inventoitiin yhteensä 51 kohdetta, joista 40 on sisällytetty tähän raporttiin paikallisesti tai maakunnallisesti arvokkaina. Suojelua tai muita kaavallisia säilyttämistoimia ehdotetaan 27 kohteelle. Kuva: Kulttuuriympäristökartoituksen aluerajaus.
4 4 2 HISTORIAA Tutkimusalue koostuu vanhasta Iso-Oksalan kylästä, jonka nimi periytyy kantatila Iso-Oksalasta 1500-luvulta. Sittemmin kylä nimettiin Savioksi. Oksala Salmelankylä Vuontee alue on osa Saviota, Puttola puolestaan on oma kyläalueensa. 1 Laukaasta kuljettiin Mikkeliin luvuilla Pernasaaren ja Savion kylän läpi, suunnilleen nykyistä Saviontietä pitkin. Vuonteensalmen ylitti lauttasilta. Oksalankylästä kuljettiin talvisin Kivelänmäelle Pyhtäänjärven poikki Markkulaan vievää talvitietä. Saviontie kunnostettiin ja levennettiin Tie on edelleen tärkein yhteys Lievestuoreelta Laukaan kirkonkylälle, ja tietä perusparannettiin viimeksi Vuonteensalmen ylittävä silta on tiettävästi 1930-luvulta ja nykyisin sekä leveydeltään että korkeudeltaan liikenteelle riittämätön. Siltaa uusittaessa tulisi tutkia mahdollisuus säästää vanha silta esimerkiksi kevyenliikenteen väylänä. Kartta: Kirjasta Kohisevien koskien Laukaa. Saviontie lukujen taitteesta merkitty katkoviivalla. Tärkeimpänä liikenneväylänä Suomessa, myös Laukaassa, säilyivät pitkään vesireitit, jotka sanelivat asutuksen sijoittumista. Leppäveden rannan Vuontee on ollut luvulta saakka asuin- ja hallintokäytössä. Myös Savion vanhin tila Iso-Oksala sijaitsi Leppäveden rannassa Vanhanpaikan alueella. Kuva: Alueen ensimmäiset, vuoteen 1539 mennessä perustetut talot. Pärnasaloon tuli sittemmin sotilasvirkatalo, jonka päärakennus vuodelta 1806 on säilynyt. Naarantaipaleen tilasta tuli Vanhala, josta halottiin Naaranputtola. Iso-Oksalasta muodostuivat mm. Vilppula, Mäkelä, Mattila, Jussila (Savio) ja Naaranlahti. Juntula ja Puttola ovat hävinneet. Kartta kirjasta Kohisevien koskien Laukaa, Maija Höylän piirros P.Kiellmanin ja E. Tulindbergin kartan mukaan. Savion asutus lähes kaksinkertaistui 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun puoliväliin tultaessa, vajaasta seitsemästäsadasta reiluun tuhanteenkahteensataan. Toinen väestönlisäysaalto Laukaan kunnassa koettiin välirauhan aikaan, kun kuntaan asutettiin lähes 3000 evakkoa: 1950-luvulla siirtoväen määrä oli n. 17 % kunnan väkiluvusta. Savio oli 1950-luvulla Laukaan kunnan 17 kylästä viidenneksi suurin. Saviolla toimi pitäjän toiseksi vanhin kansakoulu Mikkolan talossa ja vuodesta 1900 Harjun talossa, kunnes oma koulurakennus saatiin Koululaitoksen kehityksen myötä perustetut piirikirjastot toimivat Saviolla ja Vuonteella 1930-luvulta vuoteen Saviolle perustettiin postipysäkki 1910, posti on siirretty Vuonteen kylälle asiamiespostiksi Nykyisin Saviolla ei juuri ole palveluja. Kuitenkin Saviolle rakennetaan jatkuvasti uusia asuintaloja, sillä alue kuuluu sekä Laukaan että Jyväskylän työssäkäyntialueeseen ja maaseutumaisessa ympäristössä asuminen kiinnostaa. 1 Kiinnostavan lähdeaineiston alueen kulttuuri- ja rakennushistoriaan muodostavat Savion, Puttolan, Oksalankylän, Salmelankylän ja Vuonteen alueilta tulleiden Keski-Suomen opiston oppilaiden kouluainevihkot aikaväliltä Säilytyspaikka on Keski-Suomen museon arkisto.
5 3 TUTKIMUSALUEEN YLEISKUVAUS Savio Merkityksellisiä luonnonpaikkoja Saviolla ovat olleet Onkiniemen hiekkaranta Mattilan tilan rannassa, sekä Onkiniemestä hieman pohjoiseen oleva Majakaarteen ranta. Onkiniemen luonnonranta on ollut vuosikymmenien ajan suosittu uimapaikka ja nuorten tapaamispaikka, ja Majakaarteessa on tiettävästi ollut alueen ensimmäinen kalasauna eli Savion asutuksen jalansija, ennen varsinaisen pysyvän asuttamisen alkua. Majakaarre oli myös kirkkoveneranta. Kuvat: Saviolle etelästä saavuttaessa avautuu peltojen yli vesistönäkymiä. Vasemmalla Leppäveden rantaa, oikealla Mattilan rakennukset Saviontieltä nähtynä. Savion sijoittuu Leppäveden ja Pyhtäänjärven väliselle kannakselle. Alueen koillispuolella on harjualue. Viljavat ja rantaan saakka laskevat pellot ovat alueen tunnusmerkki. Peltonäkymää elävöittävät pienet puu - ja metsäsaarekkeet. Savion kylän läpi kulkee vanha kylätie, jonka varteen asutus, mukaan lukien vanhimmat tilapihapiirit sijoittuvat. Tietä reunustavat vanhat puut, joiden lomasta aukeaa näkymiä molemmin puolin järvelle ja peltomaisemaan. Kylälle etelästä saavuttaessa raitinvarressa on uudehkojen ( l) omakotitalojen lomassa satunnaisia tyhjilleen jääneitä luvun mökkejä muistumina vanhasta asutuksesta. Onkiniementien ja Puttolantien välillä rakennuskanta koostuu pääasiassa entisistä 1940-luvun pientiloista piharakennuksineen, useimpien talojen pihaan kuuluu jokin talousrakennus 1900-luvun alusta. Kuvat: Pihapiirejä Saviontien varrella.
6 3.2 Puttola, Kivelänmäki ja Hyyppäänvuori 6 Kuvat: Vasemmalla Naaranlahden pihaa. Oikealla Myllylän tila Iso-Kotavuori taustanaan, näkymä Lummelahdentieltä länteen. Puttolan asutus sijoittuu nauhamaisesti Puttolantien varteen. Puttolantiellä on enimmäkseen lukuista rintamamiestalotyyppistä rakentamista. Joukossa on joitain mökkejä vuosisadan alkupuolelta, mutta myös aivan uusia, osin vielä kesken olevia puurakenteisia omakotitaloja. Puttolan kansakoulu Marjokorpi (1946) jäi käytöstä jo 1964, rakennus on nykyisin yksityiskäytössä. Savion alakoulu (rak.v. 1965) sijaitsee Puttolantien varressa. Pohjoiseen Tahkovuorentielle suunnattaessa ohitetaan alueen vanhin tila, kantatila Naaranlahti. Se on ajallisesti poikkeuksellisen eheänä ja alkuperäisenä säilynyt pihapiiri, jonka rakennuskanta on 1800-luvulta. Lummelahdentien ja järvenrannan välillä, peltoaukean reunalla metsänrajalla on näköetäisyydellä toisistaan eri-ikäisten tilakeskusten muodostama nauha: Västinki, Riihipelto, Majala ja Lummelahti. Lummelahti on vanha tila, jonka pohjalaisvaikutteinen hirsinen päärakennus purettiin vuoden 1950 kieppeillä uuden rapatun omakotitalon valmistuttua. Säilynyttä vanhaa rakennuskantaa ovat yksittäisaitat 1800-luvun lopulta. Ehein vanha pihapiiri löytyy Lampilasta, jonka hirsi- ja puurakennukset ovat 1920-luvulta. Hyyppäänvuoren seudun muutamat maatilat ja pientalot ovat luvuilta. Savion ja Puttolan väki pakeni muistitiedon mukaan Hyyppäänvuoren rinteille Suomen sodassa , kun seudulla liikkui venäläistä sotaväkeä. Kivelänmäen muutaman talon asutuskeskittymä on rakentunut Puttolantien Tahkovuorentien ja Haukkaniementien risteyksen tuntumaan. Risteysalueen ttaloista suurin osa on luvuilta. Vanhimman pihapiirin, Naaranputtolan, rakennukset ovat 1800-luvulta. Simon, Korven ja Vanhalan rakennuksista osa on luvuilta. Haukkaniementien päähän sijoittuu yksittäinen vanha tila 1800-luvun puolelta, Havukkaniemi (ent. Haukkataipale).
7 7 Kuvat: Sisääntuloja Kivelänmäen vanhimmille tiloille. Vasemmalla Naaranputtola eli Tulla. Oikealla Vanhalan pihatie. 3.3 Salmelankylä Kuvat: Salmelankylällä vuorottelevat valoisa mäntykangas ja laajat peltoaukeat. Vasemmalla Salmelankylän Peltola, oikealla seudulle tyypillistä metsää. Vuonteen ja Salmelankylän välinen maasto on pääosin mäntyvaltaista kangasmetsää, paikoitellen on uudehkoa omakotiasutusta ja entisiä maatiloja. Salmelankylä on kymmenkunnan maatilan keskittymä, jonka rakennuskanta on suurimmaksi osaksi aikakaudelta Vanhin säilynyt tila on 1920-luvun Peltola. Haukkalan vanhempi mökki on 1800-luvun lopulta ja Tallilan huonokuntoinen vanha päärakennus vuodelta Muutoin rakennukset ovat pääosin 1950-luvulta, ainakin nykyulkoasultaan. Salmelankylän tilat sijaitsevat peltoaukealla tiiviinä ryppäinä, kaukaisimmatkin näköetäisyydellä toisistaan. Peltomaaston avoimuus ja tilakeskusten tiiviys on kylälle tyypillinen kulttuuriympäristön piirre, jota tulisi kaavoituksella tukea. 3.4 Oksalankylä Oksalankylä edustaa Vähä-Oksalan tilan jaon myötä 1800-luvun mittaan syntynyttä vaurasta ja hyvin säilyttänyttä maatilakeskittymää. Kylä sijaitsee Pyhtäänjärven länsirannalla. Neljä vanhinta tilaa Kangas, Keskinen, Moisio ja Perintölä ovat ryhmittyneet tiiviiksi muodostelmaksi, jota peltoaukeat reunustavat. Oksalankylä on perustettu 1600-luvulla, mutta myös varhaisempia, esihistoriallisia, asutuksen jälkiä on löydettävissä. Muu rakennuskanta Oksalankylässä on pääosin pientilarakentamista luvuilta, joukossa on pari upouutta omakotitaloa.
8 3.5 Vuontee 8 Kuvat: Vuonteen maisemia leimaa vesi. Vasemmalla näkymä Torronselälle, oikealla Antinlampi. Vuonteensalmi on ollut tärkeä tukinuittoväylä. Karisaaren puolella salmen rannalla säilynyt tukinuiton työnjohtajien asuintalo on nykyisin yksityisasuntokäytössä. Leppäveden ja Torronselän vedet, sekä pienemmät lammet hallitsevat maisemia. Torronselän rantavyöhyke on avointa peltoa, jota 1950-luvun tilakeskukset täplittävät. Vuonteen Pernasaari (ent. Pärnäsaari) on maisemallisesti ja historiallisesti merkittävä alue, sillä se on ollut ihanteellisen maantieteellisen sijaintinsa ja hyvien vesiliikenneyhteyksien vuoksi asuin- ja hallintokäytössä 1500-luvulta saakka. Nimismiesten tilana Pernasaari oli lähes koko 1600-luvun ajan, ja puustelliksi eli sotilasvirkataloksi Pernasaari muodostettiin Tässä käytössä tila oli aina vuoteen 1819 asti, jolloin Pernasaaren tilasta tuli vuokratalo kapteeni ja ritari Wolmar Johan Schildtille. 2 Eva-Fredriikka lesken omistuskauden jälkeen tila siirtyi apteekkari Magnus Enckellille ja tämän perikunnalle. Valtio osti Pernasaaren tilan koulukotikäyttöön Tilan säilynyt vanha päärakennus on puustelli vuodelta 1806, keskeissalityyppinen I-kerroksinen, todennäköisesti alkujaan punamullattu hirsirakennus. Päärakennusta korotettiin ja ulkolaudoitus ja väritys uusittiin ajan tyylin mukaisesti vaaleaksi 1929, kun rakennuksesta tehtiin koulukodin johtajan asunto. Kuva: Puustellin päärakennus (1806/1929). Kuva kirjasta Laukaalaista kulttuurimaisemaa ja rakennusperinnettä/olli Kaitalehto Koulukoti lakkautettiin 1994, jonka jälkeen alueelle sijoitettiin Laukaan vankila. Historialliset puustellin ajan sekä koulukotikauden aikaiset rakennukset ovat vankilan käytössä. Alueella on yhteensä 31 rakennusta aikaväliltä Koulukodin suljettuna osastona toiminut Leppäniemi rakennus (arkkitehti A. V. Stenfors 1930/34) on museoviraston mukaan erityinen kohde koulukotilaitoksen kehityksen edustajana. Alue on kokonaisuudessaan merkittävä niin historiallisessa kuin rakennushistoriallisessakin mielessä, ja alueen yhtenäisyys sekä ajallisesti kerrostuneen rakennuskannan säilyminen tulee turvata kaavoituksella. 2 Pernasaaren merkkihenkilö on Wolmar ja Eva-Fredriikka Schildtin poika Wolmar Schildt Kilpinen ( ), joka toimi Saarijärven ja Jyväskylän piirien lääkärinä ja vaikutti kulttuuri- ja sivistystehtävissä. Hän oli tuottelias suomen kielen kehittäjä ja aseman parantaja, ja mm. keksi runsaasti uudissanojahänen myötävaikutuksellaan syntyivät maan ensimmäinen suomenkielinen yliopisto eli Jyväskylän seminaari, sekä Keski-Suomen lääni. Schildtin lapsuudenkodin eli puustellin sali sisustettiin säätyläiskotimuseoksi Keski-Suomen museon toimesta.
9 4 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Alueen rakennuskanta Tutkimusalueen rakennuskanta koostuu pientaloista ja maatiloista, lisäksi vesistöjen rannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta. Palveluja alueella ovat Savion alakoulu, Vuonteen alakoulu, Savion tanssilava sekä Jyväskylän kaupungin omistama Mattilan leirikeskus, johon kuuluvat entisen Mattilan tilan rakennusten lisäksi Savion entinen kansakoulu ja entinen seurantalo. Vuonteen Pernasaaressa entisen sotilasvirkatalon ja sittemmin koulukodin mailla ja tiloissa toimii Laukaan avovankila. Teollista maataloustuotantoa edustaa Vuonteella Laukaan koetaimiasema. Savion, Puttolan, Vuonteen, Oksalankylän ja Salmelankylän alueiden rakennukset on kattavasti luetteloitu Botnia-Foto Oy:n teoksessa Kotiseutumme Hankasalmi Laukaa Kirjaan on koottu perustietoineen eli rakennusvuosineen, omistajatietoineen ja valokuvineen n. 90 kaikenikäistä rakennusta alueelta, eli tutkimusalueen lähes koko rakennuskanta. 4.2 Rakennuskulttuurin huomiointi kaavoituksessa Tutkimusalueelta ei ole luetteloitu kohteita Museoviraston ylläpitämään valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen listaan (RKY1993). Keski-Suomen maakuntakaavaan tutkimusalueelta on merkitty 5 maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristökohdetta, joista kaksi on kyläalueita (Oksalankylä ja Savio). Tutkimusalueen maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, Keski-Suomen maakuntakaava 2009 Nro yleiskaavassa Kohteen nimi 302 Naaranlahti 303 Naaran Puttola eli Tulla 304 Oksalankylä (Kangas, Keskinen, Perintölä ja Moisio) 307 Pernasaaren vankila-alue 309 Savio Kuva: Maakuntakaavaan merkittyjen kulttuuriympäristöjen sijainti tutkimusalueella.
10 10 5 RAKENNUSINVENTOINNIT 5.1 Rakennuskannan ikärakenne Selkeimmät ikärakenteeltaan yhtenäiset alueet ovat Oksalankylän ydin (1800-l), Savion Mattilan seutu (1800-lukuisia tiloja; koulu, seurantalo ja pientila 1920-luvulta), sekä Puttolantien varsi Lummelahdentielle ja Hyyppäätielle asti (pääosin l rakennuskantaa, joukossa myös muutamia 1900-luvun alun mökkejä ja aivan uusia rakennuksia). Vuonteen ja Salmelankylän välinen Torronkorven alue on lukuista, samoin pitkälti Salmelankylä. Muutoin rakennuskanta on iältään hajanaista ja vaihtelee alkuperäiseltä rakennusajaltaan aikavälillä l. Oheiseen karttaan on merkitty iältään vanhimmat, sekä ajallisesti ja ulkoasultaan yhtenäisimmät alueet pääasiallisen rakennuskantansa mukaan.
11 Inventoitujen kohteiden arvottaminen Tutkimusalueelta ja sen lähituntumasta inventoitiin yhteensä 51 kohdetta. Näistä 21 on aiemmin inventoituja ja 30 uusia kohteita. Selvitysraporttiin valikoitui 40 kohdetta niiden paikallisen merkityksen vuoksi, loput 11 kohdetta on luetteloitu rakennusinventointitietokanta KIOSKI:iin. Kaikilla raportoiduilla kohteilla on historiallista, rakennushistoriallista ja / tai maisemallista arvoa, mutta kaikkia kohteita ei ole tarpeen huomioida kaavoituksessa erityisin suojelutoimin. Kohteet ovat kyläalueita, naapuritilojen muodostamia kokonaisuuksia, pihapiirejä ja paikoin yksittäisiä rakennuksia. Vuosien inventoinneissa luetteloiduista kolme kohdetta oli muuttunut eli vanhaa rakennuskantaa oli hävinnyt siinä määrin, että ne jätettiin tämän selvityksen ulkopuolelle (Huttula, Nokki ja Taivallahti). Tässä raportissa on annettu ehdotukset 27:sta suojelua tai alueen säilyttämistä edellyttävästä kohteesta (sivut 12 20): kohteen nimen perään on merkitty symboli SR, jos suojelutoimenpiteet kaavoituksessa ovat paikallaan. SR merkintä koskee päärakennusta, jos toisin ei ole mainittu. Alueen yhtenäisyyttä säilyttävä merkintä /s on osoitettu silloin, jos pihapiiri tai alue muodostaa kaikkine rakennuksineen säilyttämisen arvoisen kokonaisuuden ja jonka muutoksiin tai lisärakentamisen ohjaamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. 5.3 Savio Savion inventoidut rakennukset Kuva: Savion inventoitujen kohteiden sijainnit.
12 1. Harju SR, /s 2. Jussila SR, /s Savion entinen kansakoulu SR Harjun (4:528) tila on perustettu 1811, lohkomalla kantatila Iso- Oksalasta halotusta Mattilasta. Harjun pihapiiriin kuuluvat peruskorjattu päärakennus (1846), sekä talousrakennukset eli aitat, talli ja tienvarren yksittäisaitat ( ). Kolmen yksittäisaitan rivi on tien vastakkaisella puolella. 4. Mattila SR, /s Jo 1500-luvulla perustettu kantatila Iso-Oksala jaettiin Mattilan, Jussilan ja Naaranlahden tiloiksi n Jussilan (4:475) kaksikuistinen päärakennus on alkujaan vuodelta 1878, pihapiirissä riviaitta 1910 ja särkykivinavetta (asuinkäyttöön remontoitu) v. 1914, sekä pellolla otsa-aitta 1700-luvun lopulta. Savion koulupiiri perustettiin 1900, jolloin koulua alettiin pitää Harjun talossa vuoteen 1924 saakka. Oma koulutalo (4:18) valmistui 1925 rouva Enckellin lahjoittamalle tontille. Lautavuoratussa hirsirakennuksessa on 1920-luvun klassismille sekä myöhäiskansallisromantiikalle tyypillisiä tyylipiirteitä. Mattila (4:575) on kantatila Iso-Oksalasta halottu 1760-luvulla. Mattilasta on halottu useita tiloja, mm. viereinen Harju Mattilan rakennuskanta on pääosin aikaväliltä Tila on poikkeuksellisen eheänä säilynyt, merkittävä kulttuurimaisema-alue Saviontien ja Leppäveden välillä, peltoaukean laidalla. Mattila on Jyväskylän kaupungin leirikeskuksena, johon kuuluvat nykyisin myös ent. Savion kansakoulu sekä ent. Savion seurantalo, molemmat noin 300 metrin päässä Mattilasta. Mattilan säilyttäminen eheänä pihapiirinä on yksittäisten rakennusten suojelun ohella tärkeää. 5. Pohjola SR 6. Kangas /s 7. Juhola SR Pohjola (4:430) on entinen torppa, jonka vanha puoli on vuodelta 1882 ja uudempi n. v Saviontien varren rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin. Ei käytössä, silti kunnossapidetty. Kankaan (4:189) vanha asuinrakennus on 1920-luvun alusta, pihapiirissä 4 ulkorakennusta. Uusi asuinrakennus Entinen Savion seurantalo (4:575) Juhola (1924) kuuluu nykyisin Mattilan leirikeskukseen. Talon rakensi raittiusseura Sulku kyläläisten lahjoitusmateriaaleista. lohkokivinavetta (1915), päärakennus ja osa talousrakennuksista uusia. 8. Mäkelä /s Mäkelä (4:383) on Savion vanhimpia tiloja, se on lohkottu Iso- Oksalan tilasta yhdessä Vilppulan kanssa 1700-luvulla. Tilanpaikka siirrettiin rannasta Saviontien varteen Pihana perinteinen kenttäpiha, vanhin rakennus komea
13 9. Vilppula 10. Kirsti Ala-Rimpi Vilppula (4:443) on lohkottu Iso- Oksalan tilasta 1700-luvulla. Nykyrakennuskanta alkujaan 1918, useita peruskorjauksia, ulkoasu 1980-luvulta. Näkyvällä paikalla mäen päällä peltoaukean keskellä. 12. Törmälä Kirstin (23:0) muu rakennuskanta uutta ( l), vanha päärakennus ( l) säästetty pihapirin reunalla. Tila on lohkottu Yrjölästä Maisemallisesti näkyvällä paikalla Puttolantien tuntumassa. 13. Savion tanssilava Ala-Rimpi (4:384) on Saviontien ja Rimpilammen välillä säilynyt 1900-l alkuvuosikymmenten hirsipintainen asuinmökki. Osa saman aikakauden pientä asutusryhmää. 14. Savion alakoulu Törmälän (4:160) rakensi suutari Kautto, joka sai mökinpaikan sotatoveriltaan Väinö Lummelahdelta nimelliseen 1 markan kauppahintaan. Saviontien ja Rimpilammen välissä sijaitseva mökki vuodelta 1940 on alkuperäisulkoasussaan. Tanssilava on perustettu 1949, lavaa on korjattu n. kerran vuosikymmenessä, viimeisin laajennus 1996, jolloin valmistuivat olutterassi ja grillikatos. Maisemallisesti upealla rantapaikalla, aktiivikäytössä oleva tanssilavakulttuurin ylläpitäjä. Savion entinen kansakoulu, samoin Puttolan vanha kansakoulu lakkautettiin 1964 ja Savion alakoulu otettiin käyttöön Rakennus on aikakaudelleen tyypillinen matala, tummanvihreä koulurakennus. Laajennus ja remontteja 1990-l. 5.4 Puttola, Lummelahti ja Hyyppäänvuori Kuva: Puttolan, Lummelahden ja Hyyppäänvuoren seudun inventoidut kohteet.
14 Västinki 16. Lampila /s 17. Marjoranta eli Marjokorpi Västinki (4:414) on vuodelta 1929, peruskorjattu 1962 ja Rakennus on osa Puttolanlahden ja Lummelahdentien välistä maatilakantaa, kiinnostava osana kokonaisuutta ja seudun asutushistoriaa. 18. Lummelahti /s Lampila (4:156) on eheä pientilapihapiiri vuodelta Neljän rakennuksen kokonaisuus sijaitsee upealla paikalla Kotalammen rannalla Lummelahdentien varressa. Marjokorven (4:540) talo toimi Puttolan kansakouluna Nykyisin yksityiskäytössä. Aikakaudelleen tyypillinen vaakalaudoitettu 1 ½-kerroksinen hirsirakennus. 19. Vuorenpää Lummelahti (4:449) on vanha tila, nykyisin vanhinta rakennuskantaa ovat yksittäisaitat 1800-luvun alusta, sekä luhtiaitta (1940-l). Vanha pohjalaistyyppinen asuintalo purettiin vuoden 1950 tienoilla uuden rapatun omakotitalon valmistuttua. 20. Naaranlahti SR, /s Vuorenpää (25:0) on Hyyppäänvuoren vanhinta säilynyttä rakennuskantaa, vapaa-ajan käytössä oleva asuinmökki on vuodelta Muut seudun rakennukset ovat ajalta l. Naaranlahti (4:484) on yksi kolmesta ensimmäisestä kantatila Iso-Oksalasta halotusta tilasta, se on perustettu 1780-luvulla. Päärakennus on komea, kartanohenkinen hirsitalo frontonilla, koristeellisilla ikkunakarmeilla ja kuistilla. Talossa on rakennusajankohdan 1899 nikkarityylin vaikutteita. Muut rakennukset (navetta, otsa-aitta, riviaitta, puuliiteri, kaksi riihtä, heinälatoja) aikaväliltä , vanhan riihen seinähirressä vuosiluku Onnela, Paatelahti, Salakivi 21a. Onnela (12:463), 21b. Paatelahti (12:496) ja 21c. Salakivi (12:159) ovat Hyyppäänvuoren seudun lukujen rakennuskantaa ja kertovat Savion seudun asutuksen laajenemisesta Leppäveden rannalta kohti Lievestuoreenjärveä ja Puttolanlahtea. Hyyppäänvuori on muistitiedon mukaan ollut saviolaisten sota-ajan pakopaikka Suomen sodan aikaan
15 Kivelänmäki Kuva: Kivelänmäen inventoidut kohteet. 22. Havukkaniemi, ent. Haukkataipale /s 23. Vanhala Havukkaniemi (4:19) on lohkottu Naaranputtolasta Tilan päärakennus on alkujaan vuodelta 1884, muu rakennuskanta väliltä l. Päärakennusta on remontoitu mm. 1920, 1954, 1992 ja 2000-luvulla, ulkokuori uusittu täysin, tyyli kuitenkin säilytetty. 24. Naaranputtola l. Tulla SR, /s Vanhalan (5:47) alkuperäinen nimi on Naarantaipale. Tila halottiin kahtia 1762, jolloin viereinen tila sai nimen Naarantaipale (sittemmin Naaranputtola) ja vanha tila nimettiin Vanhalaksi. Nykyrakennuskanta melko nuorta, vanhin rakennus kesäasuttavaksi remontoitu lohkokivinavetta (1933), asuinrakennus Pihasta viety vanha kokkitalli (1637) Laukaan museoon. Naaranputtola (4:31) on lohkottu Vanhalasta, alkuperäisestä Naarantaipaleesta Rakennukset (päärakennus, riviaitta, lohkokivi-puunavetta ja luhtiaitta) ovat noin vuodelta Päärakennuksen tupaosa 1800-luvun alusta, jatko-osa ja nykyilme noin vuodelta Talossa on kaksi eri-ikäistä kuistia ja kattolistan yläpuolinen frontoni. Naaranputtola on poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen asunsa pitänyt, iällisesti yhtenäinen pihapiiri, jonka kokonaisuutena säilyttäminen on tärkeää.
16 Simo /s 26. Korpi Simon (4:3) rakennukset ovat n. vuodelta Pihapiirissä on hirsinen pystyrimalaudoitettu asuinrakennus lohkokiviperustuksella ja tiilikatolla. Aitassa on luvun tyylivaikutteita (koristelistat). Neliömäisessä pihassa myös puunavetta ja toinen ulkorakennus. Pihapiiri on hyvin hoidettu yhtenäinen kokonaisuus. Korven (5:63) talosta on ristiriitaista tietoa: toisten lähteiden mukaan talo on alkujaan Uudentalon torppa, toisten puolestaan Korpi olisi ollut kantatila, josta on lohkottu lähiseudun tiloja. Pikkumökki on vuodelta 1922, nykyään vapaa-ajan asuntona. 5.6 Salmelankylä Kuva: Salmelankylän inventoidut kohteet. 27. Mataroinen SR, /s 28. Haukkala /s 29. Tallila Mataroinen on kauniisti säilynyt, hoidettu maatilapihapiiri pääosin 1920-luvulta. Neliönmuotoisen pihan ympärillä L:n muotoinen navetta-lato, asuinrakennus (jonka taloussiipi l taitteesta) sekä luhtiaitta (1918). Tila sijaitsee upealla paikalla Mataroisen niemellä. Haukkalan (2:20) vanha mökki on 1800-luvun lopulta, uudempi asuinrakennus on vuodelta Pihapiirissä myös puuliiteri, sauna ja entinen navetta. Maisemallisesti osa Salmelankylän tilarypästä, kaikki kylän tilat ovat näköetäisyydellä toisistaan peltoaukealla ja reunoilla. Tallila (2:96) on lohkottu kantatila Tuomelasta, vanha asuinrakennus on vuodelta Talo on osa Salmelankylän tilarypästä, lähimmät naapurit ovat Pietilä, Harjula, Peltola ja Salmela. Talo erittäin huonokuntoinen, ei säilymisedellytyksiä.
17 Peltola /s 31. Harjula 32. Kukkokangas Peltola (2:101) on vanhin sellaisenaan säilynyt pihapiiri Salmelankylässä. Rakennukset ovat n. vuodelta 1920 ja lähes alkuperäisasussaan. Erottuvalla paikalla peltoaukean keskellä, naapuritiloina Pietilä, Tallila ja Salmela. Harjula (2:105) kuuluu Salmelankylän maatilakeskittymään ja on maisemallisesti olennainen osa näkymiä. Tilan rakennukset alkujaan vuodelta 1929, nykyasu 1950-luvulta. Kukkokangas (21:5) on osa Salmelankylän miljöötä. Se on pellon ja metsänrajan väliin sijoittuva tila vuodelta 1948, peruskorjaus 1960 muuttanut alkuperäistä ilmettä hieman, mm. asuintalon ikkunat uusittu. 5.7 Vuontee ja Oksalankylä Kuva: Vuonteen ja Oksalankylän inventoidut kohteet. 33. Kangas SR, /s 34. Moisio /s Kangas (3:152) kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Oksalan talokeskittymään. Tila syntyi Vähä-Oksalan halkomisessa Päärakennuksen vanha savutupaosa on Moisio (3:147) on halottu kantatila Vähä-Oksalasta yhdessä Kankaan, Keskisen ja Perintölän kanssa.
18 1700-luvun lopulta, kamarit 1800-luvulta ja poikkipääty noin vuodelta 1900, kuten harmaakivinavetta, kivikellari, kokkitalli, riviaitta, paja ja riihikin. Eloaitta 1800-luvun alusta. Kankaantien molemmin puolin sijaitseva, vanhan rakennuskantansa kattavasti säilyttänyt vaurastyyppinen tilapihapiiri. 35. Perintölä /s 18 Moision päärakennus on alkujaan 1840-luvulta, mutta rakennus on peruskorjattu 1980-luvulla, tosin vanhaa tyyliä mukaillen. Eloaitta (1783) ja varastoaitta (n. 1900) hävinneet. Osa maakunnallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta. 36. Vuonteen koulu SR Perintölän (3:119) vanhan päärakennuksen tilalla on matala punatiilinen omakotitalo 1980-luvulta. Pihan laidalla Oksalantietä reunustamassa on aitta, jossa vuosiluku Vastapäätä asuinrakennusta on sementtitiilipuunavetta 1950-luvulta. Perintölä, Keskinen, Kangas, ja Moisio on halottu Vähä-Oksalan tilasta 1800-luvun mittaan. Osa maakunnallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta Keskinen SR, /s Keskinen (3:61) kuuluu Oksalankylän maatilakeskittymään, joka muodostui Vähä-Oksalan talosta halkomalla 1800-luvun mittaan. Oksalan kansakoulu, sittemmin Vuonteen alakoulu (2:31) on perustettu Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin: mm. rungon muoto ja väritys, nurkkapilasterit, päätykolmiot, päätyjen lunetti-ikkunat ja 9- ja 6-ruutuiset ikkunat kuuluvat alkuperäiseen tyyliin. 38. Rauhala /s Päärakennuksen vanhin osa, eteläpäädyn savutupa, on 1700-luvun lopulta, kamaripääty vuodelta Sisäänkäynnissä on rakennuksen korkuinen, Laukaassa harvinainen kuisti. Rakennus on peruskorjattu 1979 ja sitä on kunnostettu myös sittemmin, kuitenkin alkuperäistä kunnioittaen. Pihapiirissä on runsaasti (8 kpl pihassa, Oksalantien vastapuolella 6 kpl) eri-ikäisiä maatilan talousrakennuksia. Vanhimmat rakennukset ovat kokkitalli ja aitat, joissa vuosilukuja 1706, 1708 ja Eloaitta on tiettävästi 1770-luvulta ja entinen ruumisaitta n. v Rauhalan (3:90) aitassa toimi useaan otteeseen kauppa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Oksalantien varren rakennukset ovat 1910-luvulta. Rauhalan vanha asuinrakennus on pitkänurkkainen hirsitalo, sisäänkäynti avokuistilta, ikkunat T-malliset ja mahdollisesti alkuperäiset. Karmilaudat yksinkertaisen koristeelliset, kuten kuistikin. Aittarakennus kauppatoimintoineen liittyy Oksalankylän elinkeinohistoriaan. 39. Torronkorpi: 39a. Kallioniemi (13:2), 39b. Koivukallio (16:2), 39c. Koivuranta (15:2) ja 39d. Uutela (25:0) Torronkorvessa, Torronselän rannan tuntumassa on näköetäisyydellä toisistaan 4 saman aikakauden maatilaa luvuilta. Kaikkien tilojen pihapiirissä on eri-ikäistä maatilan rakennuskantaa ja päärakennuksia on paikoin korjattu ja muuteltu runsaastikin. Tilat sijaitsevat nauhamaisesti Rantatien varressa, rakennusryppäiden länsipuolella on rantametsää ja Torronselän ranta, länsipuolella avautuvat laajat peltoaukeat. Korjailtuinakin tilakeskukset muodostavat tyypillisen 1900-luvun puolivälin ja jälkipuoliskon maalaismaiseman, ja ovat arvokkaita maisemakokonaisuuden osina.
19 Pernasaari /s; Puustelli. koulukodin apulaisjohtajan virka-asunto ja Leppäniemen suljettu osasto SR Pernasaaren alueella on yhteensä 31 eri-ikäistä rakennusta aikaväliltä Kuvat: ylävasemmalla puustelli (1806/1929), keskellä ylhäällä Leppäniemi (1930/34), yläoikealla koulukodin apulaisjohtajan virka-asunto (1934), alavasemmalla vankilan työntekijöiden asunto (1958), keskellä alhaalla opetus- ja juhlatila (1934), alaoikealla liikuntahalli (1960-l). Kuvat Botnia-Foto Oy Pernasaari on ollut asuin- ja hallintokäytössä 1500-luvulta, mm. nimismiesten asuintilana koko 1600-luvun. Vauraan sotilasvirkatalon päärakennus rakennettiin vuonna 1806 ja sitä muutettiin 1920-luvulla klassistisen tyylin mukaiseksi. Pernasaaren koulukoti aloitti toimintansa vuonna Koulukotia varten alueelle rakennettiin klassismia edustavia koulu- ja asuinrakennuksia. Rakennukset suunnitteli lääninarkkitehti A.U. Stenfors, erityisesti suljettuna osastona ollut Leppäniemi-rakennus on aikakauden tyyliä hienosti edustava kohde. Pernasaaren alueeseen kuuluu myös suuri tiilinen navettarakennus 1930-luvulta, erilaisia varastorakennuksia ja mylly. Alueella on ollut jatkuvasti myös uudisrakentamista: 1960-luvulla valmistui kaksi rakennusta, joista toiseen tuli vankien majoitustilat, ruokala ja hallinto-osasto ja toiseen urheilusali. Puuleikkauksin koristeltu, vaakalaudoitettu ja vaaleansävyinen päärakennus muutettiin asuin- ja museokäyttöön vuonna Nykyisin se on asuinkäytössä. Vuonna 1989 Pernasaareen valmistui hallintorakennus ja 2000-luvulla talousrakennuksiin kunnostettiin puutyöverstaat varastoineen. Pernasaari toimii edelleen avovankilana. Alue tulisi säilyttää historiallisesti kerrostuneena kokonaisuutena.
20 20 Kuva: Suojeltaviksi tai säilytettäviksi ehdotettavien kohteiden sijainti. Lähteet: Hänninen, Helena (toim.) 1993: Kohisevien koskien Laukaa. Hänninen, Helena 1991: Laukaalaista kulttuurimaisemaa ja rakennusperinnettä. Kaitalehto, Osmo : Laukaan kunta, rakennusinventointikortit. Keski-Suomen museon arkisto: valokuva-arkisto, rakennustietoarkisto, kouluainevihkoarkisto. Kotiseutumme Hankasalmi Laukaa Botnia Foto Oy. Kuokkanen, Pertti 1983: Laukaan historia III.
kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri
1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotKUORTANEENJÄRVEN POHJOISOSAN OYK- RAKENNUSKULTTUURIKOHTEIDEN ARVOLUOKITUS - ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU
LIITE 6-1 (6) LUKUMÄÄRÄT YHTEENSÄ 46 24 4 Keski-Seppälä 300-401-43-69 1890/RHR. Keski-Seppälän tilan asuinrakennus on perinteistä kaksifooninkista tyyppiä. rakennusentointi 2016-17, Seppälän asutus) Se
LisätiedotPIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA
PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa
LisätiedotPyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys
30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen
LisätiedotMiljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet
1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti
Lisätiedotp/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.
PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,
LisätiedotLevin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy
Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
Lisätiedotkoivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotLausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Lausuntopyyntö 7.11.2016 Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 Kempeleen
LisätiedotRAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus
RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.
LisätiedotTurtosen alueen säilynyt rakennuskanta
Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja
LisätiedotSaarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke
Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Päiväys 28.11.2008 Sivu 1 (9) Kuva: Linnan kantatilan Kuivikon hoidettua ja perinteikästä pihapiiriä Saarijärven
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
LisätiedotPaltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit
Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti
LisätiedotRakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi
LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin
LisätiedotSipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen
Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012
LisätiedotRakennuskannan arvottaminen
12.1.2017 (luonnos) YKK62267 12.1.2017 2 (13) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KARTTATARKASTELU... 3 3 KOHTEET... 4 3.1 Osa-alue 1... 4 3.2 Osa-alue 2... 7 3.3 Osa-alue 3... 9 3.4 Osa-alue 4... 10 3.5 Virtaniemi...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:
LisätiedotRAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
Lisätiedot1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotKEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ
KEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TMI LAURI PUTKONEN 25.11.2009 1 Kannen kuvat: Ylhäällä Suomutunturin kotaravintola ja Suomulinnan seuratalo, keskellä Ala-Kumpulan vanhan ulkorakennuksen
LisätiedotHALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA
LIITE 2 HALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 20.2.2019 Osayleiskaavan alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön alueita tai yksittäisiä rakennuksia. Osayleiskaava-alueen
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
Lisätiedot3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala
Lisätiedot2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu...
Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä tontti jokirannassa
LisätiedotYLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN
YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8256 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ, RAKENTEISTA
Lisätiedot1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi
Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen
LisätiedotAnjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia
Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun
LisätiedotSIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012
SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo
LisätiedotLöytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui
LisätiedotVT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotTARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula
LisätiedotVastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)
Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
LisätiedotRAHKORANNAN ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2006
RAHKORANNAN ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2006 YLIVIESKAN KAUPUNKI Kuvassa Kohde 2: Rahkolan talo lännestä päin kuvattuna. Pekka Taskinen kaupunginarkkitehti Ylivieskan kaupunki JOHDANTO Asemakaavoitus vuoroon
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
50 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 51 Kihniö Virrat HÄMEENKYRÖ Urjaisen-Osaran-Kostulan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
LisätiedotKulttuuriympäristön maastokäynti
FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön
LisätiedotK O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E
InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos
LisätiedotSaarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke
Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija kulttuuriympäristöt ja rakennustutkimus 8.12.2008 Sivu 1 (13) Kuva: Likopellon tila on Rahkolan kantatiloja ja perinteikkyydessään alueelle ominainen näky
LisätiedotTUUSULAN PERHETUKIKESKUS
TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus
LisätiedotPunkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS
Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS 1. JOHDANTO Tarkasteltava Palojoen asutus- ja jokilaaksomaisema sijoittuu Pirkanmaalle Punkalaitumen
LisätiedotPIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE
Alueraportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/es/es_alue_raportti.aspx... 1 / 3 26.11.2018 klo 11.08 PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE Maakunta: Etelä-Savo 10494 Kunta: Pieksämäki
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotKor eli 3. Ai akarinkatu 6 Arvoluokka: A
O eita Vanhan Rauman maailmanperintökohteen suoja-alueen rakennusinventoinnista Kirsi Niukko ja Olli Joukio 18.2.-15.6.2013, Satakunnan Museo (sivut 89-93) Tarvonsaaren alueella inventoidut kohteet eivät
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotKULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS
1 KULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS (LYHENNELMÄ) SELVITYKSEN RAKENNUS JA MILJÖÖKOHTEET Pekka Piiparinen 2011 SISÄLLYSLUETTELO: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennuskohteet
Lisätiedotsm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 5 5 5 5 5 5 5 5 5 6 6 6 6 6 6 6 6 6 7 7 7 7 7 7 7 7 7 8 8 8 8 8 8 8 8 8 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1
LisätiedotUusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem
Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem 895-483-0001-0051 1 001 Torppa 002 Vaja Postinumero: Postitoimipaikka: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Asutushistoria: Lähiympäristö:
LisätiedotSaarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke
Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt 8.12.2008 Sivu 1 (14) Kuva: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen rakennukset toimivat taajaman sisääntulon maamerkkeinä
LisätiedotYLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN
YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8257 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ JA RAKENNUKSISTA
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi
LisätiedotHistorialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen
Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 20.11.2007 FG Suunnittelukeskus Oy Raahen 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys 1 Säilyneisyyden
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
Lisätiedot5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 3:120 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 3:120 5. Kaup.osa/kortteli/talo
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
Lisätiedotalun ulkoasunsa. Pihassa talousrakennus. 1554854 6729249
NRO KYLÄ KIINTUNNUS KIINTEISTÖ KULTHISTAR ARVOTUS PERUSTELU KOORDX KOORDY Suurikokoinen kolmilaivainen harmaakivikirkko, jonka länsipäässä tornin jalusta. Runkohuone ja holvaus noin vuodelta 1300, tornin
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari
LisätiedotMAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos
LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta
LisätiedotKiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä
Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito (8.8.2002) 170 Tihilä Pohjoisin Kiuruveden kylä, Tihilä, sijaitsee Pyhännälle johtavan tien varrella noin 30 km etäisyydellä taajamasta. Asutusmaisema rajautuu
Lisätiedot3. Sumiaisten kulttuuriympäristön arvot ja kehittäminen
3. Sumiaisten kulttuuriympäristön arvot ja kehittäminen Sumiaisten kirkonkylän kulttuuriympäristön arvot ja kehittämiskohteet on kuvattu lkartoilla A-E. Kohdeluetteloihin on koottu yhteenveto inventointiaineistoista
LisätiedotKylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola
Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi
LisätiedotLOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT
LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT Ruovedellä myynnissä olevat kunnan omistamat lomarakennuspaikat sijaitsevat pienempien järvien rannoilla, joita ovat mm. Luomajärvi ja Kankijärvi Helvetinjärven kansallispuiston
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Käärmeniemi Kohteen nimi: Inventointinumero: Pikku paratiisi 176 Tiittala 177 Kalliola, museo 179 Aavala 180 Porukka 182 Käärmeniemen raitti
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotSarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola
Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotTaipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen
Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taipalsaaren Kattelussaari
LisätiedotKANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS
KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.
INVENTOINTIRAPORTTI Sotkamo Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi 5.7.2016 Arkeologiset kenttäpalvelut Vesa Laulumaa Tiivistelmä Sotkamon Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen
LisätiedotSarkkirannan lähikaupan asemakaavamuutoshankkeen edellytykset
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 16.8.2016 Lausuntopyyntö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Kempeleen seurakunta Viite Suomen Lähikauppa Oy:n aloite uuden lähikaupan
LisätiedotLAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta
LAUKON KARTANON ALUE Laukon rakennuksia 1840-luvulta. Osasuurennos J.Knutsonin piirroksesta kirjasta 'Finland framstäldt i teckningar' vuodelta 1845-52 KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI
LisätiedotKÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen mielipiteet ja kaavanlaatijan vastine
LIITE 8 KOKKOLAN KAUPUNKI ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA Luonnosvaiheen mielipiteet ja kaavanlaatijan vastine FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 26.9.2016 P23496 FINNISH CONSULTING GROUP OY luonnosvaiheen mielipiteet
Lisätiedot