Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen

Transkriptio

1 Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

2 Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kannen kuva: Venäläinen tukkimetsäkartta Taipalsaaresta vuodelta Kansallisarkisto. 2

3 Selvityksen taustaa Taipalsaaren rakennusperintöä on inventoitu kattavimmin 1979, jolloin Teija Mononen ja Jarmo Kankaanpää laativat inventoinnin Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelon lomakkeille. Inventointia ei ole julkaistu, mutta sen aineisto on tallennettuna Museoviraston arkistoon. Yksittäisistä rakennuksista ja pihapiireistä on varsin yksityiskohtaistakin tietoa, mutta saariasutuksen inventointi on jäänyt ymmärrettävistä syistä vajavaiseksi. Suuresta Jänkäsalosta on täytetty yleispiirteinen alueinventointikortti, jossa mainitaan seuraavat kohteet: 1. Repola 2. Hiekkaniemi 3. Peltola 4. Kekki 5. Lahdenpohja 6. Paakkola 7. Mäkiaita 8. Lahdenpohjan laivalaituri Rakennuskohtaisia inventointikortteja on tuolloin täytetty Hiekkaniemestä, Repolasta, Rehulan kansakoulusta sekä Kattelussaaren Ketveleestä ja Paakkolan Jakarasta. Näistä kohteista on inventointiin liitetty mustavalkokuvat ja asemapiirrokset. Koska inventoinnista on kulunut aikaa yli kolmekymmentä vuotta, on ymmärrettävää, että rakennusten tilassa on tapahtunut muutoksia. Muun muassa Ketveleen rakennukset on osin purettu. Etelä-Karjalan maakuntakaavoituksen yhteydessä laadittu inventointi ( : Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri) ei sisällä edellä mainittuja kohteita lukuun ottamatta Rehulan koulua. Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan alue on nyt, loka-marraskuun vaihteessa 2012 käyty läpi tarkastamalla edellä mainitut, aiemmin inventoidut kohteet. Lisäksi on käyty tarkistamassa puolisen sataa vanhaa talonpaikkaa, joiden nimet on poimittu kaavoituksen yhteydessä peruskartoista. Rakennukset on kuvattu ja valituista kohteista on laadittu kulttuurihistoriallinen luonnehdinta sekä ehdotus tarvittavaksi kaavamerkinnäksi. Selvitysajankohdasta johtuen vain joidenkin talojen asukkaat tavoitettiin. Siksi osa rakennusten ajoituksista perustuu arvioon. Selvitysalueen historiallista taustaa Tämän selvityksen yhteydessä ei ole ollut mahdollisuutta asutuksen syventävään historiatutkimukseen. Saimaan rantojen ja erityisesti saarien pysyvä asutus on kuitenkin Etelä-Karjalan kulttuurihistorian kannalta poikkeuksellisen kiinnostavaa. Varhaisimmat saariasutuksesta kertovat kartat ovat 1840-luvun pitäjänkartat, joissa Suuri Jänkäsalo on jo saanut kiinteän asutuksensa. Pieni Jänkäsalo näyttää tässä vaiheessa olleen edelleen vailla taloja. Vanhimmat saarten kartat ovat tosin venäläisiä metsäkarttoja 1770-luvulta. Niissä on keskitytty saarten metsävaroihin, joten on tietenkin mahdollista, että talot on jätetty merkitsemättä. On kuitenkin oletettavaa, että Suuren Jänkäsalon asutus on alkanut 1800-luvun alussa. Rehulan ja Kutilan kylässä venäläinen kartta näyttää asutuksen samoin kuin Kattelussaaressa ja Jakarassa, jossa talo on samalla paikalla kuin nykyinenkin talo. Kattelussaaren keskellä on Ketveleen kohdalla kaksi talonpaikkaa ja lisäksi taloja on Laitniemessä ja Riihimäen talon kohdalla. Saarten kiinteä asutus on tiivistynyt kaikesta päätellen 1800-luvun keskivaiheilta lähtien. Saimaan kanavan valmistuminen ja sitä seurannut sisävesiliikenteen kasvu ulottivat vaikutuksensa voimakkaasti myös Taipalsaaren elinkeinoalämään. Sisävesiliikenne ja erityisesti puutavaran uitto toivat 1900-luvun alkupuolella vaurautta Taipalsaarelle ja saariin rakennettiin useita uusia asuinrakennuksia. Monet 1900-luvun alun asuinrakennukset olivat huvilamaisia, vaikka niissä asuttiin pysyvästi. Myöhemmin niistäkin on tullut kesäasuntoja 1950-luvulla alkaneen huvila-asutuksen voimakkaan kasvun myötä. Myöhempi rantarakentaminen on vaikuttanut paljon saarien järvinäkymiin, mutta vanhaa asutusmaisemaa se ei ole pahemmin turmellut. Perinteisten saaritilojen rakennusryhmät eivät juuri sijainneet aivan rannoilla, mihin puolestaan kesämökit sijoittuivat. 3

4 Yllä venäläinen tukkimetsäkartta Taipalsaaren saarialueelta vuodelta Kartassa näkyy tuon ajan tiestö ja asutus. Jänkäsalon saaret näyttävät tässä vaiheessa olleen vailla pysyvää asutusta. Sen sijaan Kattelussaaressa on merkittynä neljä talonpaikkaa. Lähde Kansallisarkiston digitaaliarkisto, Viipurin kuvernementin revisionikonttorin kartta-arkisto. Viereisellä sivulla yläkuvassa Suuren Jänkäsalon asutus vuoden 1843 pitäjänkartassa. Talonniminä on Kekki, kaksi Repolaa ja kaksi Karhua, joista toinen on nykyinen Lahdenpohja, toinen nyt rakentamaton paikka. Alakuvassa Pieni Jänkäsalo samasta kartasta. Sen mukaan saari on ollut vielä 1843 asumaton. Lähde Kansallisarkiston digitaaliarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, pitäjänkartasto: Taipalsaari. 4

5 5

6 Kattelussaari vuoden 1843 pitäjänkartassa. Asutus on keskittynyt saaren keskiosaan. Lisäksi Riihimäessä on talonpaikka ja Laitniemen kärjessä on torppa. Lähde Kansallisarkiston digitaaliarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, pitäjänkartasto: Taipalsaari. 6

7 Kohdeluettelo Kohteen nimen jälkeen kiinteistötunnus Kattelussaari 1. Jakara Jakaran rakennusryhmä on vanhalla talonpaikalla, sillä jo vuoden 1776 kartassa paikalle on merkitty talo. Nykyinen suurehko puinen päärakennus on vuoden 1979 inventoinnin mukaan 1800-luvun lopulta. Kuisti on myöhäisempi. Pihapiiriä rajaa pitkä aittarivi, sekin mahdollisesti samalta ajalta. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi erillinen aitta, navetta ja sauna. Jakaran ympäristössä, erityisesti Kypärniemessä, on viime sotien aikaisten varustusten jäännöksiä. Kulttuurihistoriallisesti arvokas vanhan tilan rakennusryhmä. Päärakennus: sr Pihapiiri: /s 2. Laitniemi Laitniemen kärjessä on ollut talo jo vuoden 1776 kartan mukaan. Vuoden 1843 karttaan paikalle on merkitty torppa. Nykyinen Laitniemen rakennusryhmä sijaitsee tästä paikasta jonkin matkaa luoteeseen. Punamullattu asuinrakennus on pitkänurkkainen, saumarimalla vuorattu rakennus, joka on säilyttänyt hyvin perinteisen asunsa. Tuuliviirissä on vuosiluku 1885, mikä viitannee rakentamisaikaan. On mahdolllista, että osa rakennusrungosta on siirretty paikalle. Kuisti on myöhäisempi. Pihapiiriin kuuluu vanha hirsiaitta, sementtitiiilinen talousrakennus sekä sauna. Vanha, perinteisen asunsa säilyttänyt sisäsaariston rakennus ja maisemallisesti arvokas pihapiiri. Päärakennus: sr Pihapiiri: /s 7

8 Rehula 3. Rehulan entinen kansakoulu Rehulan kansakoulu on perustettu Saikkolan kansakoulupiiriin Toimittuaan tilapäisissä tiloissa se muutti omaan koulutaloon Hirsinen, lautavuorattu koulu edustaa 1920-luvun klassisistista tyyppiä, jonka piirustukset oli laadittu kouluylihallituksessa. Rakennus on nyt yksityiskäytössä luvun klassisistinen, arkkitehtuurinsa hyvin säilyttänyt koulurakennus. Koulurakennus: sr Suuri Jänkäsalo 4. Kekki Kekki on Suuren Jänkäsalon vanhimpia taloja, sillä se esiintyy jo vuoden 1843 pitäjänkartassa. Tila on siis perustettu viimeistään 1800-luvun alkupuolella. Pitkänurkkainen saumarimavuorattu päärakennus lienee ja 1900-luvun vaihteesta. Rakennus on umpikuisteineen säilyttänyt perinteisen asunsa. Pihapiirissä on uudistettu navetta, jonka sisällä on vanhempi kivinavetta. Pihapiiriä rajaa lisäksi kaksikerroksinen uudehko aittarivi. Talon lähistöllä on useampia hirsipintaisia vanhoja talousrakennuksia kuten riihi ja lato. Perinteisen asunsa säilyttänyt saarelaistalo pihapiireineen ja vanhoja talousrakennuksia. Päärakennus: sr Pihapiiri: /s 8

9 5. Repola Repola lukeutuu Suuren Jänkäsalon harvoihin luvun alkupuolella perustettuihin tiloihin. Repolan päärakennus on rakennustavaltaan poikkeuksellisen kiintoisa. Sen runko muurattiin 1900-luvun alussa savesta ja kanervista ja vuorattiin kymmenisen vuotta myöhemmin saumarimalla. Pihapiirissä on aitta ja vanha navetta. Rakennustavaltaan poikkeuksellisen harvinainen maatilan päärakennus. Auinrakennus: sr 6. Mäkiaita Mäkiaita on vanha saarelaistorpppa 1800-luvun jälkipuoliskolta. Torpan harmaahirsinen, vuoraamaton rakennusryhmä on säilynyt poikkeuksellisien autenttisessa asussa. Asuinrakennuksessa on umpikuisti ja alkuperäiset kuusiruutuiset ikkunat. Tuvassa on vanha leivinuuni. On ilmeistä, että rakennus on salvostettu kahdessa vaiheessa. Pihapiirissä on vanha hirsipintainen aittarivi sekä vanha navetta, josta osa on taipalsaarelaisittain tyypillisesti muurattu kivestä. Harvinaisen hyvin säilynyt saarelaistorpan pihapiiri harmaapintaisine rakennuksineen. Asuinrakennus: sr Pihapiiri /s 9

10 7. Hentula Hentulan tilan rakennukset muodostavat perinteisessä asussa säilyneen kokonaisuuden. Puinen päärakennus lienee yli satavuotias. Saumarimalla vuoratussa rakennuksessa on umpikuisti ja T-ruutuiset ikkunat. Pihamaalla on vanha hirsiaitta ja lähellä suuri kivinavetta. Kauempana on vanha riihi. Taipalsaarelaiselle saariasutukselle tyypillinen, perinteisen asunsa säilyttänyt rakennusryhmä. Pihapiiri: /s 8. Lahdenpohja Lahdenpohja on aiemmalta tilannimeltään ollut Karhu. Vuoden 1843 pitäjänkartassa samalla paikalla on Karhun tilan rakennukset. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuoden 1914 tulipalon jälkeen. Hirsiseen rakennukseen liittyy leveä poikkipääty. Rakennuksen ulkoasua on uudistettu. Avaraan pihapiiriin kuuluu vanha aittarivi, pienempi hirsinen aitta, sauna sekä vanha navetta, josta osa on taipalsaarelaisittain tyypillisesti kivestä muurattu. Tilakeskuksen itäpuolella on rannassa vanha laivalaiturin paikka. Läheisellä Työmäenniemellä (vuoden 1843 kartassa Työmehenniemi) on jäänteitä toisen maailmansodan aikaisista varustuksista, jotka ovat kuuluneet Salpalinjan taaempaan varmistusketjuun. Saaren vanhimpia asuttuja paikkoja, jolla on säilynyt vanhaa rakennuskantaa pihapiirin ympärillä. Pihapiiri: /s 10

11 9. Hiekkaniemi Hiekkaniemen harmaantunut vuoraamattomien hirsirakennusten ryhmä on säilynyt pääpiirteissään luvun asussa samannimisen niemen rannalla. Kokonaisuuteen kuuluu pitkä, arvatenkin kahdessa vaiheessa salvostettu asuinrakennus, aittarivi, yksinäisaitta, vanha hirsisauna, uusi rantasauna ja kivinavetan raunio. Asuinrakennuksessa on vanha umpikuisti ja vanhat ikkunat. Pihamaahan liittyy vanhoja kiviaitoja ja vanhaa puustoa. Poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen asunsa säilyttänyt harmaantuneitten hirsirakennusten kokonaisuus. Päärakennus: sr pihapiiri: /s 10. Mattila Mattilan pienehkö hirsipintainen, punaiseksi maalattu asuinrakennus on säilyttänyt perinteisen, mahdollisesti 1800-luvun lopun asunsa. Punamullatussa pitkänurkkaisessa talossa on kuusiruutuiset ikkunat. Pihapiirssä on vanhoja hirsiaittoja ja sauna, jota on myöhemmin laajennettu. Perinteisen asunsa säilyttänyt pientilan rakennuskokonaisuus. Päärakennus: sr pihapiiri: /s 11

12 12. Niittula (Niittylahti) Niittulan hirsinen päärakennus on 1900-luvun alkupuolelta ja se on säilyttänyt hyvin alkuperäiset jugendpiirteensä. Rakennuksessa on poikkeuksellisn korkea kivestä muurattu sokkeli. Julkisivut ovat saumarimaa ja ikkunat vanhoja moniruutuisia. Suuressa umpikuistissa on myös vanhat ikkunat, mutta ovet ja ulkoportaat ovat uudempia. Pihamaan ympärillä on vanha karjasuoja, aitta ja sauna. Karjasuojan tiilinen osa on osin purettu, mutta kivinavettaosa ja sen jatkeena oleva puurakenteinen osa ovat säilyneet. Perinteisen asunsa säilyttänyt saarelaistalon kokonaisuus. Päärakennus: /s Pieni Jänkäsalo 11. Salmela Salmelan tilan rakennukset ovat rakennettu ilmeisesti 1800-luvun jälkipuoliskolla koska niitä ei ole vuoden 1843 kartassa. Hirsinen, lautavuorattu asuinrakennus on säilyttänyt hyvin perinteisen ilmeensä. Siinä on leveä umpikuisti ja T-ruutuiset ikkunat. Pihamaata rajaa vanhojen punamullattujen aittojen pitkä rivi sekä vanha navetta, josta osa on kiviharkoista muurattu. Rannan puoleisella rinteellä on vanhan puutarhakulttuurin leima. Perinteisen asunsa säilyttänyt saarelaistalon kokonaisuus. Päärakennus: sr Pihapiiri: /s 12

13 13. Toivola Toivolan hirsinen asuinrakennus edustaa 1900-luvun alkupuolen tyypillistä saarelaisasumusta. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt pääosin alkuperäisenä, poikkipäädyn ikkuna on suurennettu. Muut ikkunat ovat vanhoja moniruutuisia. Rakennuksessa on avokuisti. Perinteinen 1900-luvun alun saarelaistalo. Asuinrakennus /s Kattelussaari 14. Uusimäki Kattelussaaren Uusimäki on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Hirsinen, vuoraamaton ja punaiseksi maalattu rakennus on säiyttänyt alkuperäiset piirteensä kuusiruutuisine ikkunoineen. Perinteisen asunsa säilyttänyt 1900-luvun alun asuinrakennus. Asuinrakennus /s Lähteet ja kirjallisuus Arkistot Museoviraston arkisto Taipalsaaren rakennusinventointi 1979 Kirjallisuus Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2. Kiven, pronssin ja raudan muokkaajat Etelä-Karjalan asuttaminen. Etelä-Karjalan liitto. Lappeenranta Kauskilasta keisarin aikaan. Lappeen historia 1. Esihistoriasta vuoteen Porvoo Lievonen, Timo, Etelä-Karjalan kulttuurihistorialliset kohteet. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4/87. Lappeenranta Sähköiset lähteet Kansallisarkiston digitaalinen arkisto /digi/dosearch.ka?new=1&haku=taipalsaari Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaali /netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx Asiantuntija-apu Etelä-Karjalan maakuntamuseo, amanuenssi Miikka Kurrin kommentit luonnokseen

14 LIITE: tarkistetut kohteet kommentoituina: (numerointi ei vastaa inventoinnin numerointia) Jakara vanha talonpaikka, sr, /s Ylätupa uusi asuinrakennus Rautio vanhoja talousrakennuksia, asuinrakennus uudistettu Tuomela uusi asuinrakennus Riihimäki vanha talonpaikka, 50-luvun? asuinrakennus Pitkäkallio pääosa vanhoista rakennuksista purettu Uusimäki 1900-l alun asuinrakennus, perint. asussa, /s Ketvele sotien jälk. asuinrakennus, rappeutuneet ulkorakennukset Ketvele uusi asuinrakennus Kiviaho sotien jälk. asuinrakennus Niemelä 1900-l alun asuinrakennus laajennettu, vanhoja talousrak Lahdenpohja ei kovin vanhaa rakennuskantaa Harjulahti uusi asuinrakennus Rehulan koulu arvokas 20-luvun koulu, sr Mäntylä uusi asuinrakennus Niemelä uusi asuinrakennus Kutila uudistettu asuinrakennus, vanhoja talousrak. kiviaita Syrjälä tyypillinen jälleenrakennuskauden kokonaisuus Kekki vanha talonpaikka, sr, /s Lehtola tavanomainen jälleenrakennuskauden asuinrakennus Hiekkaniemi poikkeuksellisen hyvin säilynyt kokonaisuus, sr, /s Repola vanha talonpaikka, sr Peltola rakennukset kylmillään, vanhoja talousrakennuksia Harju rakennukset kylmillään, huonossa kunnossa Mattila säilynyt kokonaisuus, sr, /s Kyyrölä autio? asuinrakennus, vanha aitta Marjaniemi mineriittipint. asuinrakennus, vanha aitta Marjala 1900-l. alun asuinrakennus, pihassa uusi huvila Niittula 1900-l. alun asuinrakennus kylmänä, vanhoja talousrak., päärakennus /s Hentula tasapainoinen vanhojen rakennusten kokonaisuus, /s Lahdenpohja vanha talonpaikka, /s Mäkiaita poikkeuksellisen hyvin säilynyt kokonaisuus, sr, /s Paakkola (Karhunen) 1900-luvun alun kokonaisuus Toivola 1900-luvun alkupuolen asuinrakennus, /s Saarela 1900-luvun alkupuolen asuinrakennus, aittarivi Kuusela ei kovin vanhaa rakennuskantaa Niemelä ei kovin vanhaa rakennuskantaa Salmela poikkeuksellisen hyvin säilynyt kokonaisuus, sr, /s Impivaara vanhat aitat, uusi asuinrakennus Mäkipelto ei kovin vanhaa rakennuskantaa Notko uusi asuinrakennus Karkianiemi ei kovin vanhaa rakennuskantaa x Laitniemi poikkeuksellisen hyvin säilynyt kokonaisuus, sr, /s 14

15 15

16 16