Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Transkriptio

1 Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Sivu 1 (14) Kuva: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen rakennukset toimivat taajaman sisääntulon maamerkkeinä Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Tarvaalan kaava-alueen rakennuskulttuuriselvitys 10-12/2008

2 2 Alueen yleiskuvaus Tarvaalan alueen kehitystä ja rakennushistoriaa on lyhyesti kuvattu Eija-Liisa Lahnalan teoksessa Saarijärven rakennusperinnettä (1990). Alueen maisemarakennetta ja maisemallisia ominaispiirteitä puolestaan esitellään Saarijärven kulttuuriympäristöohjelmassa Paavon Portilta Palavasalmelle (Silén ym. 2007). Tarvaalalle nimensä antanut Tarvaalan uudistila syntyi vuoteen 1564 mennessä. Tilasta erotettu kappalaisen virkatalo eli Tarvaalan pappila (1691) sijaitsee Saarijärven keskustan tuntumassa. Tarvaalan kantatilasta puolestaan tuli sotilasvirkatalo, jollaisena se säilyi 1800-luvulle. Tarvaalan kylä alkoi kasvaa nykyiselle paikalleen Majakosken myllyn ja maatalousoppilaitoksen ympäristöön, kun sotilasvirkatalon maille perustettiin suomenkielinen maanviljelyskoulu Tarvaala on melko tyypillinen Uuraistentien varteen löyhästi muodostunut viljelyskylä. Majakosken ympäristöön rakennettiin 1900-luvun alkuvuosina sittemmin hävinnyt meijeri sekä asuinrakennuksia maatalouskoulun työntekijöille. Torpparivapautuslain 1918 seurauksena Tarvaalaan perustettiin kokonaisen uuden kyläkunnan verran uusia pientiloja. Tarvaalan asutus on melko nuorta. Maatalousoppilaitoksen vanhimpia rakennuksia lukuun ottamatta Tarvaalan rakennuskanta koostuu 1930-luvun jälkeisistä rakennuksista. Suurin osa Tarvaalan silloisen Saarijärven rekisterikylän - rakennuskannasta ja pelloista on syntynyt 1940-luvulla, sillä yli puolet koko Saarijärven kuntaan maanhankintalain (1945) nojalla syntyneistä tiloista perustettiin Tarvaalaan ja Kirkonkylään. Asutustiloja raivattiin etenkin Summasjärven rantaan, maatalousoppilaitoksen pelloille Satosuon alueelle sekä hieman kaava-alueen rajausta etelämmäs. Maat saatiin enimmäkseen Tarvaalan maatalouskoulutilalta. Rakennuspiirustukset valittiin aluksi melko suppeasta tyyppipiirustuskokoelmasta ja materiaalit kaadettiin lähimetsästä. Taloja rakennettiin myös ilman tyyppipiirustuksia, silti lopputulos oli varsin samankaltainen. Kuva: Vihreät pisteet ovat kaava-alueelle vuosina perustetut asutus- ja viljelystilat. (Junnila 1995: Saarijärven historia ). Maisemarakenne Maiseman ydinalue; pisimpään viljelyksessä olleita alueita, joiden kulttuurihistoriallinen merkitys on suurin Ydinalueen avoimina pidettävät pellot Maamerkki, rakennus tai rakennusryhmä Kuva: Tarvaalan maiseman ydinalueet ja avoimina säilytettävät pellot (Silén ym. 2007: Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma). Tarvaalan maisemakuva on selkeä, avoin ja yhtenäinen. Maisemalliset ominaispiirteet rakentuvat lukuisista maatilapihapiireistä peltoaukeineen. Näitä pihapiirejä on paikka paikoin Uuraistentien ja Summasjärven välissä sekä Satosuontien varressa, mutta erityisesti Kallinjärven ympärillä Puromäentien varressa ja Tuumalantien varressa. Peltoaukeita jaottelevat selvärajaiset havupuuvaltaiset sekametsälaikut. Kallinjärvi on maatalousoppilaitoksen ja Majakosken sillan lisäksi tärkeä maisemallinen elementti: järveä kiertää perin-

3 3 teinen hiekkatie, joka kulkee paikoin maatilapihapiirien läpi etenkin järven pohjoispuolella. Järven rannalta toiselle avautuu pitkiä näkymiä perinteisten maaseudun peltomaisemien ylitse. Summasjärvi ei puolestaan juuri näy maisemassa Uuraistentieltä katsoen, sillä välille jää metsiköitä. Summasjärven ranta-alueet ovat peltoina, eikä rantaan juuri sijoitu rakentamista joitain kesämökkejä ja rantasaunoja lukuun ottamatta. Uudempaa rakennuskantaa on kaava-alueella paikoitellen, keskittymiä on mm. Uuraistentien varressa ( l). Uusimmat asuinrakennukset sijoittuvat koulun lähelle Satosuontien pohjoislaidalle. Myös maatalousoppilaitosta ympäröivät uudemmat ( l) asuntola- ym. koulun toimintaan liittyvät rakennukset. Kuvat: Tarvaalan vanhin asutus rakentui maatalousoppilaitoksen seudulle Majakosken ja Kallinkosken rannoille, mutta 1800-luvulta periytyvää asuinrakennuskantaa ei alueella ole säilynyt lähes ollenkaan. Sen sijaan rannoilla on sotienjälkeisiä pientiloja peltotilkkuineen (vasemmalla). Tyypillisin rakennusmuoto Kallinjärven rannoilla, etenkin sen eteläpuolella, ovat maatilakeskukset avoimen neliömäisine pihapiireineen luvuilta (oikealla). Kuvat: Tarvaalan koulu ja samalta aikakaudelta peräisin olevat, tyylillisesti samankaltaiset 1960-luvun omakotitalot tien vastapuolella muodostavat taajaman portin etelästä saavuttaessa (vasemmalla). Tuumalantien rakennuskanta on peräisin 1940-luvulta, pika-asutuslain ja maanhankintalain ajalta, ja rakennukset sijoittuvat tien varteen peltoaukeiden laidalle (oikealla). Kaava-alue rajautuu länsilaidastaan Leuhunjokeen, joka liittyy niin Tarvaalan kuin koko Saarijärvenkin sähköntuotannon ja elinkeinoelämän historiaan. Leuhunkoskeen rakennettiin 1926 puurakenteinen voimalaitos, johon liittyy tornimainen muuntajaosa sekä 1930-luvulla rakennettu voimalaitoksen työntekijän asuintalo ulkorakennuksineen. Sähköntuotanto käynnistyi Aiemmin Leuhunkosken talolla oli ollut Heinäahon koskessa mylly ja saha, ja koski myytiin Leuhunkoski Oy:lle Yhtiössä olivat osakkaina Hännilän, Pajupuron, Leuhun ja Saarijärven kirkonkylän (johon kuuluivat myös Kolkanlahti, Rahkola, Tarvaala ja osa Linnankylästä) asukkaita ja Tarvaalan maanviljelyskoulu. Voimalaitos toimi 1960-luvun alkuun saakka, jol-

4 4 loin perustettiin Saarijärven Voima Oy Leuhunkoski Oy:n, Keski-Suomen Valo Oy:n sekä Saarijärven kunnan yhteisyrityksenä. Se rakensi uuden teräsbetonisen voimalaitoksen v Saunakosken putoukseen 300 metrin päähän entisestä voimalaitoksesta. Alakanava kaivettiin osin uuteen uomaan, ja voimalaitosrakennuksen päälle rakennettiin Tarvaalan ja Leuhun välistä paikallistietä (Tuumalantie Puromäentie) palveleva silta. Vaikka uusi voimalaitos onkin maisemallisessa mielessä vesireitin katkaiseva nk. maisemahäiriö, on uuden ja vanhan voimalaitoksen alue merkittävä seudun kulttuurihistoriaan ja elinkeinoelämän kehitykseen kytkeytyvä elementti. Tarvaalan rakennusinventoinnit Tarvaalan kaava-alueelta oli Keski-Suomen museon toimesta inventoitu kolme kohdetta, jotka sisälsivät yhteensä kuusi rakennusta tai rakennelmaa. Kyläyleiskaavahankkeen yhteydessä nämä kohteet tarkistettiin ja inventointeja päivitettiin tarpeen mukaan. Lisäksi alueella laadittiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja, sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Täydennysinventoinnin laati FM, rakennustutkija Anu Taskinen Pöyry Environment Oy:ltä lokamarraskuussa Uusia kohteita kaava-alueelta paikannettiin 12. Inventointikriteereinä olivat rakennushistoriallinen merkittävyys kuten aikakaudelleen tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde, tai harvinainen rakennustyyppi/tyyli; historiallinen merkittävyys kuten kohteen kytkeytyminen alueen kehitykseen ja historiaan; sekä maisemakuvallinen merkitys eli keskeinen asema alueen maisemallisen ilmeen rakentajana esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys.

5 5 Kuva: Inventoitujen kohteiden sijainti kaava-alueella. Vihreällä rajatulla alueella rakennukset ovat pääsääntöisesti lukuisia, pinkillä rajatulla alueella 1960-lukuisia. Oheisessa taulukossa on esitetty kaava-alueen inventoidut kohteet kuvauksineen. Luettelointiperusteet: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä ja M = maisemakuvallista merkitystä TARVAALA, INVENTOIDUT KOHTEET (3 kpl) Tarvaalan kaava-alue on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristöjen kehittämisen kohdealueeksi. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista H, M Majakosken silta Nykyinen silta (rakennettu 1936) on 70 metriä pitkä, 3-aukkoinen teräsbetoninen palkkisilta, jonka perustus on kivianturalla ja maatuet ja pilarit kiveä. Silta toimii kevyenliikenteen siltana, siitä n. 10 metrin päässä kulkee uusi maantiesilta (1995). Saarijärvi Uurainen - maantie rakennettiin 1840-luvulla, ja ensimmäinen silta Majakosken yli valmistui Ennen nykyistä siltaa kosken on ylittänyt ainakin kaksi siltaa. Saarijärven ja Uuraisten välisestä tiestä tuli 1890-luvulla tärkeä seudullinen kulkureitti entisten vesireittien rinnalle ja tilalle.

6 6 Tarvaalan maatalousoppilaitosta alettiin rakentaa luvuilla Majakosken viereen, jolloin koskeen rakennettiin vesisaha ja mylly tulevan koulun tarpeita varten. Myllyrakennus purettiin Majakosken silta on merkittävä maisemaelementti ja osa Saarijärven ja Uuraisten välisen tieyhteyden sekä Tarvaalan maatalousoppilaitoksen historiaa R, H, M Tarvaalan ala-aste Tarvaalan ala-aste (1961/1980-l) sijaitsee Satosuon tien risteyksessä. Alkuperäinen rakennus oli vaaleankeltainen, nykyväritys kirkkaampi. Koulurakennusta on peruskorjattu ja sisätiloja muutettu 1980-luvulla. Pihapiiriin on rakennettu 1980-luvulla uusi I-kerroksinen koulutila samantyylisesti kuin vanha rakennuskin. Koulu liittyy kansakoulun historiaan Saarijärvellä ja se edustaa tyypillistä koulurakentamista 1960-luvulta R, H, M MAAKUNTAKAAVA: valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Tarvaalan maatalousoppilaitos Tarvaalan maatalousoppilaitoksen rakennukset sijaitsevat Saarijärvi Uurainen maantien molemmin puolin. Vanhoista rakennuksista jäljellä ovat rehtorintalo ja viljamakasiini (1860- l). Muut rakennukset ovat luvuilta, 1960-luvulta sekä 1980-luvun alusta. Alkuperäinen koulun neliömäinen pihamuoto on säilynyt, piha ja koulun alue ovat hyvin hoidettuja. Koulun alueella on yhteensä 27 rakennusta, mutta ne poikkeavat varsin rajusti toisistaan tyylinsä ja materiaaliensa puolesta. Tarvaalan tilasta tehtiin luutnantin virkatalo 1691, sitä ennen se oli kruunun ja aateliston hallinnassa. Keisari Aleksanteri II määräsi Suomeen perustettavaksi seitsemän suomenkielistä maanviljelyskoulua 1856, ja Vaasan lääniin perustettava koulu sijoitettiin Tarvaalan sotilasvirkatalon maille. Maanviljelyskoulun rakennukset sijoitettiin Majakosken viereen kiviharjulle. Alkuperäiset 12 rakennusta suunnitteli Vaasan lääninarkkitehti C. Wetterberg. Rakennustyön johdossa ja rakentajina oli vaasalaisia ja kokkolalaisia ammattimiehiä. Koulurakennukset valmistuivat , koulu aloitti toimintansa Neliömäisen pihan ympärillä olivat koulurakennus, ruokala, rehtorin asuinrakennus ja tilanhoitajan rakennus, jonka toisessa päässä oli oppilashuoneita ja koulun meijeri. Pihapiirin ulkopuolelle rakennettiin vilja-aitta, navetta ja lampola sekä riihi, kalustoliiteri ja talli 16 hevoselle. Jäljellä nykyään ovat rehtorintalo ja viljamakasiini. Tarvaalan maatalouskoulu lakkautettiin 1909, tilat olivat Keski-Suomen Kansanopiston käytössä vuoteen Tiloissa aloitti karjanhoitokoulu 1915 ja uudistettu maanviljelyskoulu käynnistettiin 1918, ja alueelle rakennettiin uusia rakennuksia 1920-luvun kuluessa. Uusia opetustiloja rakennettiin myös luvuilla, sekä asuntolarakennuksia 1980-luvulla.

7 7 Rehtorintalo (1863) on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Rehtorintalossa on koristeelliset kaari- ja kasviaihein koristellut ikkunat ja länsisivulla pulpettikattoinen, lehtisahaleikkauksin koristeltu avoveranta. Rakennus oli rehtorin perheen asuinrakennus 1930-luvulle asti, jonka jälkeen vuoteen 1963 rehtorintalon toisessa päässä toimi Tarvaalan kylän posti. Sota-aikana rehtorintalo oli osittain tapaturmatoimistona, 1945 sotasairaalana ja sitten osittain koulun oppilashuoneina luvulla rakennus jaettiin kahdeksi asunnoksi. Remonteista huolimatta ulkoasu on säilynyt hyvin. Uusittu vesikatto tiiltä, ulkoverhouksena pystyrimalaudoitus, ikkunat ja ovet kunnostettu alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Julkisivuväritys aikakaudelle sopimattomasti sininen, kuitenkin murrettu väri sointuu rakennukselle ja ympäristöön. Kaksikerroksisessa vilja-aitassa (1862) on säterikatto ja pieniruutuiset ikkunat. Viljaaittaa oli koulun aittana 1960-luvulle ja sittemmin työkaluvarastona. Rakennus maalattu uudelleen punaiseksi 1970-luvulla, nykyisin se on museona. Kaksikerroksinen klassistinen koulurakennus valmistui 1928 ja peruskorjattiin 1956, siinä on ollut luokkatilojen lisäksi opettajan asunto. Vasemmalla kaksikerroksinen oppilasasuntola (1932/1956). Rapatut tiilirunkoiset rakennukset sijoittuvat vanhaan pihapiiriin. Karjasuojarakennuksen vanhin osa, entinen sikala on valmistunut 1927, navettaosa Alue laajeni luvuilla, kun rakennettiin lisää oppilasasuntoloita, jotka ovat yksikerroksisia puu- tai tiiliverhottuja rivitaloja. Uusimmat rakennukset sijaitsevat vanhan pihapiirin ja Majakosken välissä.

8 luvun alussa, koulun toiminnan laajetessa, rakennettiin uudet koulu- ja asuntolarakennukset. Uudet rakennukset olivat punatiilisiä I- tai II-kerroksisia. Lisäksi rakennettiin konepajarakennus. TARVAALA, UUDET INVENTOIDUT KOHTEET 2008 (12 kpl) 014. M Seppälä Seppälän tila on erotettu Tarvaalan maatalouskoulun maista. Uuraistentien ja Satosuontien risteyksen länsipuolelle sijoittuva maatilan perinteinen, avoimen neliömäinen pihapiiri peltoaukean keskellä. Asuinrakennus (1945) on puurakenteinen I½ -kerroksinen lautaverhottu tyyppitalomallinen pientalo, jossa lautainen umpikuisti. Pihassa myös II-kerroksinen puinen aittarakennus (1953) ja sementtitiili/lautanavetta (1951). Vaikka päärakennusta on remontoitu eikä ulkoasu ole enää aivan alkuperäinen, pihakokonaisuus edustaa hyvin aikakautensa rakentamista ja rakennusten sijoittelua pihapiirissä. Lisäksi se on näkyvä maisemaelementti alueella, koulua vastapäätä M Virtakoski ja Kuutinranta Virtakosken rannan kaksi maatilapihapiiriä luvulta. Rakennukset ovat säilyneet lähellä alkuperäistä ulkoasuaan, pihapiirit melko tiiviitä. Asuinrakennuksia remontoitu, ne ovat tyyppitalomallisia I½ -kerroksisia pientaloja lautaverhouksella. Molemmissa pihapiireissä myös sementtitiili/lautanavetta. Virtakoskella on navetan takana puinen yksikerroksinen aitta/liiteri/varastorakennus. Kuutinrannassa avoimen neliömäinen piha, jonka kolmella sivulla ovat asuinrakennus, navetta ja aitta/varasto. Pihapiirit näkyvät Uuraistentielle ja edustavat Tarvaalan kyläalueen asutushistoriaa, sillä kylä on pitkälti rakentunut pika-asutustiloista. Virtakosken tila muodostaa maisemallisen saarekkeen ranta-alueen metsänreunaan, peltoaukean laidalle, Kuutinranta on näköetäisyydellä Virtakoskesta.

9 R, M Kallinkosken rannan rakennus Kallinkosken rannassa jyrkähkön mäenharjanteen päällä sijaitsee yksinäinen lautaverhottu hirsirakennus: luonnonkivijalka, hirsirunko, pystyrimalaudoitus sekä puupuitteiset 6- ruutuiset ikkunat, jotka ovat todennäköisesti 1920-luvulta. Rakennuksen vanhimmat osat ovat 1800-luvulta, yleisilme 1920-luvun klassistisvaikutteinen. Päädyssä on uudehko puurakenteinen avokuisti; ulko-ovi ja vesikatto uusittu äskettäin. Edustaa Kallinkosken rannan vanhaa säilynyttä asuinrakentamista M, R, H Tarvaalan maatalousoppilaitoksen entinen rantasauna Rantasauna (1934) on tiilirakenteinen rapattu aumakattoinen rakennus n metrin päässä Kallinkoskesta. Eteistilaksi on rakennettu lautainen, aumakattoinen, seinän mittainen umpinainen kuisti. Tiilikatto on sammaloitunut ja maalipinta rapissut, rakennus ollut käyttämättömänä vuosia. Yksinäinen, käyttämätön rakennus on altis ilkivallalle. Sauna liittyy maatalousoppilaitoksen luvuilla valmistuneeseen rakennuskantaan.

10 M Majakoskentiestä erkaantuva pihatie Tien varressa on kolme pientalopihapiiriä alun perin 1960-luvulta. Rakennukset ovat matalia yksikerroksisia puurakenteisia omakotitaloja hoidettuine pihapiireineen. Rakennuksia on remontoitu luvuilla. Kodikas maisemallisesti yhtenäinen kokonaisuus, joka sopii alueen maaseutumaiseen ilmeeseen M Satosuon risteysalue Uuraistentien varressa Satosuon risteyksen itäpuolella on viisi 1960-lukuista yksikerroksista omakotitaloa. Rakennusten julkisivuverhouksena ovat lomalaudoitus ja/tai punatiili, ja ne ovat aikakaudelle tyypillisesti isoikkunaisia, matalan loivakattoisia ja matalasokkelisia. Yhdessä rakennuksessa on punatiiliverhotut päädyt. Julkisivuja remontoitu, mm. kaikkien rakennusten julkisivuväritys ei ole enää alkuperäinen. Rakennukset muodostavat kokonaisuuden saman aikakauden peruskoulurakennuksen kanssa, joka sijaitsee Uuraistentien vastakkaisella puolella. 1 2,3 4 5 Rakennusten numerot kartalla vastaavat rakennuskuvia

11 H, M Tuumalantien varsi Tuumalantien varren rakennukset Uuraistentien risteyksestä aina Leuhun voimalaitokselle asti ovat pääsääntöisesti pika-asutustiloja ( l). Puolitoistakerroksisia rakennuksia on remontoitu (vesikattoja, ikkunoita ja julkisivuja sekä väritystä uusittu, joissain rakennuksissa myös lukuisia lisäosia), mutta rakennukset ovat kuitenkin säilyttäneet alkuperäistä ilmettään, erityisesti muotokielensä melko hyvin. Pihoissa säilynyt myös talous- ja piharakennuksia, kuten yksittäisaittoja ja pihasaunoja, joissain pihoissa on myös navettarakennus. Alue heijastelee Tarvaalan kyläalueen kehitystä, sillä Tarvaala rakentui pääasiassa luvuilla pika-asutuslain (1940) nojalla. Tuumalanmutkassa on myös muutama 1960-lukuinen talo. Tuumalantie kulkee loppupäässään tilapihapiirien lävitse (Heinäaho, Koivukallio) ja päättyy Leuhukoskelle Puromäentien risteykseen

12 Rakennusten numerot kartalla vastaavat rakennuskuvia 021. R, M Yrjölä Maatilan pihapiiri luvulta. Rakennukset ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. Asuinrakennus on tyyppitalomallinen I½ -kerroksinen pientalo lautaverhouksella ja umpinaisella lautakuistilla. Pihapiirissä asuinrakennusta vastapäätä on kivi/lautanavetta ja pihan kolmannella sivulla puurakenteinen alueen aittarakennusperinnettä edustava IIkerroksinen aitta. Lisäksi hieman pihasta syrjempänä on puinen talousrakennus. Yrjölä on hienosti säilynyt ja aikakauttaan edustava, avoimen neliömäinen pihapiiri. Se sijaitsee peltoaukean ja metsän rajassa, tilakeskus näkyy Uuraistentielle pohjoisesta saavuttaessa.

13 R, M Satosuontien ja Puromäen risteys Satosuontien varteen Puromäentien risteysalueelle mäenrinteeseen tien ja metsänreunan väliin sijoittuu kaksi pientä ja tiivistä pihapiiriä, joiden rakennukset ovat luvuilta ja melko hyvin alkuperäisen ulkoasunsa säilyttäneitä. Pihoissa on pienten yksi- tai kaksihuoneisten mökkien lisäksi piharakennuksia kuten sauna, aitta ja varasto. Satosuontien vastapäisellä puolella on Ränssin maatilakeskus, jonka rakennukset ovat pääasiassa luvuilta. Satosuontie kulkee Ränssin ja mökkirinteen välistä. Mökkirinne on maisemallisesti mielenkiintoinen ja edustaa maaseudun mökkiläisten asuintapaa vuosisadan alkuvuosikymmeniltä M Huipuri Huipuri on hevoshakojen ja peltoaukeiden ympäröimä maatilan pihapiiri, jonka rakennuskannasta pääosa on luvulta, tosin remontoituna ja osin muutettuna. Päärakennus (1959) on I½ -kerroksinen puurakenteinen alun perin tyyppitalomallinen pientalo, rakennukseen lisätty kookas kaksikerroksinen kuisti-parveke myöhemmin ja rakennusta muutenkin remontoitu, mm. julkisivua ja vesikatto uusittu. Päärakennusta vastapäätä on avokuistillinen riviaitta, ja pihaa rajaavat kahdelta muulta sivulta sementtitiili-lautanavetta sekä toinen hirsinen riviaitta. Lisäksi pihan tuntumassa on puurakenteinen varasto/lato. Pihapiirin takana naapuritontilla on uusi (2000-l), kartanotyyppinen puurakenteinen lautaverhottu omakotitalo sekä vanha, tosin remontoitu päärakennus 1900-luvun alkupuolelta. Huipuri on maisemallisesti erottuva perinteikäs ja tiivis, avoimen neliömäinen maatilan pihapiiri R Heinäaho Tilan rakennukset ovat luvuilta, mutta pihassa on vanha päärakennus 1800-luvun puolivälistä varastokäytössä. Rakennuksen takaseinään tehty iso kulkuaukko, sisätiloissa ei juuri alkuperäistä jäljellä. Hirsirunko, 6-ruutuiset puupuiteikkunat ja avokuisti ovat alkupe-

14 14 räiset. Osa ikkunoista on rikkinäisiä, osa vaihdettu. Tuumalantie kulkee pihapiirin lävitse, vanha päärakennus aivan tien vieressä M Koivukallio Tuumalantien varressa, Heinäahon tilan naapurina on tiivis maatilan pihapiiri 1950-luvulta lähellä alkuperäistä ulkoasuaan. Päärakennus on I½ -kerroksinen puurakenteinen alkujaan tyyppitalomallinen pientalo, johon on rakennettu matala I-kerroksinen lisäsiipi 1960-luvulla. Asuinrakennuksen julkisivulaudoitus ja vesikatto uusittu. Pihapiirissä myös aitta, sementtitiili/lautanavetta sekä puinen lato/varastorakennus. Piha on hoidettu ja yhtenäinen perinteistä neliömäistä pihaa mukaileva rakennusrypäs; pihapiiri on maisemallisesti kiinnostava elementti Tuumalantien mutkassa hieman ennen Leuhukosken voimalaitosta. Lähiympäristössä naapuritilan rakennuksia luvuilta sekä 2000-luvulta, vastapäätä tien toisella puolen Heinäahon vanha (1800-l puoliväli) hirsinen päärakennus. lähteet: Keski-Suomen museon inventointikortit Saarijärven kunnasta Saarijärven museon kuva-arkisto Saarijärven historia (Junnila 1995). Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma. (Silén ym. 2007). Saarijärven rakennusperinnettä. (Lahnala 1990). Uuteen satovuoteen. Tarvaalan maatalousoppilaitoksen 125-vuotisjuhlakirja. (Määttälä 1992). Vanhan Saarijärven historia. (Kallio 1987).