Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke"

Transkriptio

1 Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Sivu 1 (14) Kuva: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen rakennukset toimivat taajaman sisääntulon maamerkkeinä Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Tarvaalan kaava-alueen rakennuskulttuuriselvitys 10-12/2008

2 2 Alueen yleiskuvaus Tarvaalan alueen kehitystä ja rakennushistoriaa on lyhyesti kuvattu Eija-Liisa Lahnalan teoksessa Saarijärven rakennusperinnettä (1990). Alueen maisemarakennetta ja maisemallisia ominaispiirteitä puolestaan esitellään Saarijärven kulttuuriympäristöohjelmassa Paavon Portilta Palavasalmelle (Silén ym. 2007). Tarvaalalle nimensä antanut Tarvaalan uudistila syntyi vuoteen 1564 mennessä. Tilasta erotettu kappalaisen virkatalo eli Tarvaalan pappila (1691) sijaitsee Saarijärven keskustan tuntumassa. Tarvaalan kantatilasta puolestaan tuli sotilasvirkatalo, jollaisena se säilyi 1800-luvulle. Tarvaalan kylä alkoi kasvaa nykyiselle paikalleen Majakosken myllyn ja maatalousoppilaitoksen ympäristöön, kun sotilasvirkatalon maille perustettiin suomenkielinen maanviljelyskoulu Tarvaala on melko tyypillinen Uuraistentien varteen löyhästi muodostunut viljelyskylä. Majakosken ympäristöön rakennettiin 1900-luvun alkuvuosina sittemmin hävinnyt meijeri sekä asuinrakennuksia maatalouskoulun työntekijöille. Torpparivapautuslain 1918 seurauksena Tarvaalaan perustettiin kokonaisen uuden kyläkunnan verran uusia pientiloja. Tarvaalan asutus on melko nuorta. Maatalousoppilaitoksen vanhimpia rakennuksia lukuun ottamatta Tarvaalan rakennuskanta koostuu 1930-luvun jälkeisistä rakennuksista. Suurin osa Tarvaalan silloisen Saarijärven rekisterikylän - rakennuskannasta ja pelloista on syntynyt 1940-luvulla, sillä yli puolet koko Saarijärven kuntaan maanhankintalain (1945) nojalla syntyneistä tiloista perustettiin Tarvaalaan ja Kirkonkylään. Asutustiloja raivattiin etenkin Summasjärven rantaan, maatalousoppilaitoksen pelloille Satosuon alueelle sekä hieman kaava-alueen rajausta etelämmäs. Maat saatiin enimmäkseen Tarvaalan maatalouskoulutilalta. Rakennuspiirustukset valittiin aluksi melko suppeasta tyyppipiirustuskokoelmasta ja materiaalit kaadettiin lähimetsästä. Taloja rakennettiin myös ilman tyyppipiirustuksia, silti lopputulos oli varsin samankaltainen. Kuva: Vihreät pisteet ovat kaava-alueelle vuosina perustetut asutus- ja viljelystilat. (Junnila 1995: Saarijärven historia ). Maisemarakenne Maiseman ydinalue; pisimpään viljelyksessä olleita alueita, joiden kulttuurihistoriallinen merkitys on suurin Ydinalueen avoimina pidettävät pellot Maamerkki, rakennus tai rakennusryhmä Kuva: Tarvaalan maiseman ydinalueet ja avoimina säilytettävät pellot (Silén ym. 2007: Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma). Tarvaalan maisemakuva on selkeä, avoin ja yhtenäinen. Maisemalliset ominaispiirteet rakentuvat lukuisista maatilapihapiireistä peltoaukeineen. Näitä pihapiirejä on paikka paikoin Uuraistentien ja Summasjärven välissä sekä Satosuontien varressa, mutta erityisesti Kallinjärven ympärillä Puromäentien varressa ja Tuumalantien varressa. Peltoaukeita jaottelevat selvärajaiset havupuuvaltaiset sekametsälaikut. Kallinjärvi on maatalousoppilaitoksen ja Majakosken sillan lisäksi tärkeä maisemallinen elementti: järveä kiertää perin-

3 3 teinen hiekkatie, joka kulkee paikoin maatilapihapiirien läpi etenkin järven pohjoispuolella. Järven rannalta toiselle avautuu pitkiä näkymiä perinteisten maaseudun peltomaisemien ylitse. Summasjärvi ei puolestaan juuri näy maisemassa Uuraistentieltä katsoen, sillä välille jää metsiköitä. Summasjärven ranta-alueet ovat peltoina, eikä rantaan juuri sijoitu rakentamista joitain kesämökkejä ja rantasaunoja lukuun ottamatta. Uudempaa rakennuskantaa on kaava-alueella paikoitellen, keskittymiä on mm. Uuraistentien varressa ( l). Uusimmat asuinrakennukset sijoittuvat koulun lähelle Satosuontien pohjoislaidalle. Myös maatalousoppilaitosta ympäröivät uudemmat ( l) asuntola- ym. koulun toimintaan liittyvät rakennukset. Kuvat: Tarvaalan vanhin asutus rakentui maatalousoppilaitoksen seudulle Majakosken ja Kallinkosken rannoille, mutta 1800-luvulta periytyvää asuinrakennuskantaa ei alueella ole säilynyt lähes ollenkaan. Sen sijaan rannoilla on sotienjälkeisiä pientiloja peltotilkkuineen (vasemmalla). Tyypillisin rakennusmuoto Kallinjärven rannoilla, etenkin sen eteläpuolella, ovat maatilakeskukset avoimen neliömäisine pihapiireineen luvuilta (oikealla). Kuvat: Tarvaalan koulu ja samalta aikakaudelta peräisin olevat, tyylillisesti samankaltaiset 1960-luvun omakotitalot tien vastapuolella muodostavat taajaman portin etelästä saavuttaessa (vasemmalla). Tuumalantien rakennuskanta on peräisin 1940-luvulta, pika-asutuslain ja maanhankintalain ajalta, ja rakennukset sijoittuvat tien varteen peltoaukeiden laidalle (oikealla). Kaava-alue rajautuu länsilaidastaan Leuhunjokeen, joka liittyy niin Tarvaalan kuin koko Saarijärvenkin sähköntuotannon ja elinkeinoelämän historiaan. Leuhunkoskeen rakennettiin 1926 puurakenteinen voimalaitos, johon liittyy tornimainen muuntajaosa sekä 1930-luvulla rakennettu voimalaitoksen työntekijän asuintalo ulkorakennuksineen. Sähköntuotanto käynnistyi Aiemmin Leuhunkosken talolla oli ollut Heinäahon koskessa mylly ja saha, ja koski myytiin Leuhunkoski Oy:lle Yhtiössä olivat osakkaina Hännilän, Pajupuron, Leuhun ja Saarijärven kirkonkylän (johon kuuluivat myös Kolkanlahti, Rahkola, Tarvaala ja osa Linnankylästä) asukkaita ja Tarvaalan maanviljelyskoulu. Voimalaitos toimi 1960-luvun alkuun saakka, jol-

4 4 loin perustettiin Saarijärven Voima Oy Leuhunkoski Oy:n, Keski-Suomen Valo Oy:n sekä Saarijärven kunnan yhteisyrityksenä. Se rakensi uuden teräsbetonisen voimalaitoksen v Saunakosken putoukseen 300 metrin päähän entisestä voimalaitoksesta. Alakanava kaivettiin osin uuteen uomaan, ja voimalaitosrakennuksen päälle rakennettiin Tarvaalan ja Leuhun välistä paikallistietä (Tuumalantie Puromäentie) palveleva silta. Vaikka uusi voimalaitos onkin maisemallisessa mielessä vesireitin katkaiseva nk. maisemahäiriö, on uuden ja vanhan voimalaitoksen alue merkittävä seudun kulttuurihistoriaan ja elinkeinoelämän kehitykseen kytkeytyvä elementti. Tarvaalan rakennusinventoinnit Tarvaalan kaava-alueelta oli Keski-Suomen museon toimesta inventoitu kolme kohdetta, jotka sisälsivät yhteensä kuusi rakennusta tai rakennelmaa. Kyläyleiskaavahankkeen yhteydessä nämä kohteet tarkistettiin ja inventointeja päivitettiin tarpeen mukaan. Lisäksi alueella laadittiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja, sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Täydennysinventoinnin laati FM, rakennustutkija Anu Taskinen Pöyry Environment Oy:ltä lokamarraskuussa Uusia kohteita kaava-alueelta paikannettiin 12. Inventointikriteereinä olivat rakennushistoriallinen merkittävyys kuten aikakaudelleen tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde, tai harvinainen rakennustyyppi/tyyli; historiallinen merkittävyys kuten kohteen kytkeytyminen alueen kehitykseen ja historiaan; sekä maisemakuvallinen merkitys eli keskeinen asema alueen maisemallisen ilmeen rakentajana esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys.

5 5 Kuva: Inventoitujen kohteiden sijainti kaava-alueella. Vihreällä rajatulla alueella rakennukset ovat pääsääntöisesti lukuisia, pinkillä rajatulla alueella 1960-lukuisia. Oheisessa taulukossa on esitetty kaava-alueen inventoidut kohteet kuvauksineen. Luettelointiperusteet: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä ja M = maisemakuvallista merkitystä TARVAALA, INVENTOIDUT KOHTEET (3 kpl) Tarvaalan kaava-alue on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristöjen kehittämisen kohdealueeksi. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista H, M Majakosken silta Nykyinen silta (rakennettu 1936) on 70 metriä pitkä, 3-aukkoinen teräsbetoninen palkkisilta, jonka perustus on kivianturalla ja maatuet ja pilarit kiveä. Silta toimii kevyenliikenteen siltana, siitä n. 10 metrin päässä kulkee uusi maantiesilta (1995). Saarijärvi Uurainen - maantie rakennettiin 1840-luvulla, ja ensimmäinen silta Majakosken yli valmistui Ennen nykyistä siltaa kosken on ylittänyt ainakin kaksi siltaa. Saarijärven ja Uuraisten välisestä tiestä tuli 1890-luvulla tärkeä seudullinen kulkureitti entisten vesireittien rinnalle ja tilalle.

6 6 Tarvaalan maatalousoppilaitosta alettiin rakentaa luvuilla Majakosken viereen, jolloin koskeen rakennettiin vesisaha ja mylly tulevan koulun tarpeita varten. Myllyrakennus purettiin Majakosken silta on merkittävä maisemaelementti ja osa Saarijärven ja Uuraisten välisen tieyhteyden sekä Tarvaalan maatalousoppilaitoksen historiaa R, H, M Tarvaalan ala-aste Tarvaalan ala-aste (1961/1980-l) sijaitsee Satosuon tien risteyksessä. Alkuperäinen rakennus oli vaaleankeltainen, nykyväritys kirkkaampi. Koulurakennusta on peruskorjattu ja sisätiloja muutettu 1980-luvulla. Pihapiiriin on rakennettu 1980-luvulla uusi I-kerroksinen koulutila samantyylisesti kuin vanha rakennuskin. Koulu liittyy kansakoulun historiaan Saarijärvellä ja se edustaa tyypillistä koulurakentamista 1960-luvulta R, H, M MAAKUNTAKAAVA: valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Tarvaalan maatalousoppilaitos Tarvaalan maatalousoppilaitoksen rakennukset sijaitsevat Saarijärvi Uurainen maantien molemmin puolin. Vanhoista rakennuksista jäljellä ovat rehtorintalo ja viljamakasiini (1860- l). Muut rakennukset ovat luvuilta, 1960-luvulta sekä 1980-luvun alusta. Alkuperäinen koulun neliömäinen pihamuoto on säilynyt, piha ja koulun alue ovat hyvin hoidettuja. Koulun alueella on yhteensä 27 rakennusta, mutta ne poikkeavat varsin rajusti toisistaan tyylinsä ja materiaaliensa puolesta. Tarvaalan tilasta tehtiin luutnantin virkatalo 1691, sitä ennen se oli kruunun ja aateliston hallinnassa. Keisari Aleksanteri II määräsi Suomeen perustettavaksi seitsemän suomenkielistä maanviljelyskoulua 1856, ja Vaasan lääniin perustettava koulu sijoitettiin Tarvaalan sotilasvirkatalon maille. Maanviljelyskoulun rakennukset sijoitettiin Majakosken viereen kiviharjulle. Alkuperäiset 12 rakennusta suunnitteli Vaasan lääninarkkitehti C. Wetterberg. Rakennustyön johdossa ja rakentajina oli vaasalaisia ja kokkolalaisia ammattimiehiä. Koulurakennukset valmistuivat , koulu aloitti toimintansa Neliömäisen pihan ympärillä olivat koulurakennus, ruokala, rehtorin asuinrakennus ja tilanhoitajan rakennus, jonka toisessa päässä oli oppilashuoneita ja koulun meijeri. Pihapiirin ulkopuolelle rakennettiin vilja-aitta, navetta ja lampola sekä riihi, kalustoliiteri ja talli 16 hevoselle. Jäljellä nykyään ovat rehtorintalo ja viljamakasiini. Tarvaalan maatalouskoulu lakkautettiin 1909, tilat olivat Keski-Suomen Kansanopiston käytössä vuoteen Tiloissa aloitti karjanhoitokoulu 1915 ja uudistettu maanviljelyskoulu käynnistettiin 1918, ja alueelle rakennettiin uusia rakennuksia 1920-luvun kuluessa. Uusia opetustiloja rakennettiin myös luvuilla, sekä asuntolarakennuksia 1980-luvulla.

7 7 Rehtorintalo (1863) on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Rehtorintalossa on koristeelliset kaari- ja kasviaihein koristellut ikkunat ja länsisivulla pulpettikattoinen, lehtisahaleikkauksin koristeltu avoveranta. Rakennus oli rehtorin perheen asuinrakennus 1930-luvulle asti, jonka jälkeen vuoteen 1963 rehtorintalon toisessa päässä toimi Tarvaalan kylän posti. Sota-aikana rehtorintalo oli osittain tapaturmatoimistona, 1945 sotasairaalana ja sitten osittain koulun oppilashuoneina luvulla rakennus jaettiin kahdeksi asunnoksi. Remonteista huolimatta ulkoasu on säilynyt hyvin. Uusittu vesikatto tiiltä, ulkoverhouksena pystyrimalaudoitus, ikkunat ja ovet kunnostettu alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Julkisivuväritys aikakaudelle sopimattomasti sininen, kuitenkin murrettu väri sointuu rakennukselle ja ympäristöön. Kaksikerroksisessa vilja-aitassa (1862) on säterikatto ja pieniruutuiset ikkunat. Viljaaittaa oli koulun aittana 1960-luvulle ja sittemmin työkaluvarastona. Rakennus maalattu uudelleen punaiseksi 1970-luvulla, nykyisin se on museona. Kaksikerroksinen klassistinen koulurakennus valmistui 1928 ja peruskorjattiin 1956, siinä on ollut luokkatilojen lisäksi opettajan asunto. Vasemmalla kaksikerroksinen oppilasasuntola (1932/1956). Rapatut tiilirunkoiset rakennukset sijoittuvat vanhaan pihapiiriin. Karjasuojarakennuksen vanhin osa, entinen sikala on valmistunut 1927, navettaosa Alue laajeni luvuilla, kun rakennettiin lisää oppilasasuntoloita, jotka ovat yksikerroksisia puu- tai tiiliverhottuja rivitaloja. Uusimmat rakennukset sijaitsevat vanhan pihapiirin ja Majakosken välissä.

8 luvun alussa, koulun toiminnan laajetessa, rakennettiin uudet koulu- ja asuntolarakennukset. Uudet rakennukset olivat punatiilisiä I- tai II-kerroksisia. Lisäksi rakennettiin konepajarakennus. TARVAALA, UUDET INVENTOIDUT KOHTEET 2008 (12 kpl) 014. M Seppälä Seppälän tila on erotettu Tarvaalan maatalouskoulun maista. Uuraistentien ja Satosuontien risteyksen länsipuolelle sijoittuva maatilan perinteinen, avoimen neliömäinen pihapiiri peltoaukean keskellä. Asuinrakennus (1945) on puurakenteinen I½ -kerroksinen lautaverhottu tyyppitalomallinen pientalo, jossa lautainen umpikuisti. Pihassa myös II-kerroksinen puinen aittarakennus (1953) ja sementtitiili/lautanavetta (1951). Vaikka päärakennusta on remontoitu eikä ulkoasu ole enää aivan alkuperäinen, pihakokonaisuus edustaa hyvin aikakautensa rakentamista ja rakennusten sijoittelua pihapiirissä. Lisäksi se on näkyvä maisemaelementti alueella, koulua vastapäätä M Virtakoski ja Kuutinranta Virtakosken rannan kaksi maatilapihapiiriä luvulta. Rakennukset ovat säilyneet lähellä alkuperäistä ulkoasuaan, pihapiirit melko tiiviitä. Asuinrakennuksia remontoitu, ne ovat tyyppitalomallisia I½ -kerroksisia pientaloja lautaverhouksella. Molemmissa pihapiireissä myös sementtitiili/lautanavetta. Virtakoskella on navetan takana puinen yksikerroksinen aitta/liiteri/varastorakennus. Kuutinrannassa avoimen neliömäinen piha, jonka kolmella sivulla ovat asuinrakennus, navetta ja aitta/varasto. Pihapiirit näkyvät Uuraistentielle ja edustavat Tarvaalan kyläalueen asutushistoriaa, sillä kylä on pitkälti rakentunut pika-asutustiloista. Virtakosken tila muodostaa maisemallisen saarekkeen ranta-alueen metsänreunaan, peltoaukean laidalle, Kuutinranta on näköetäisyydellä Virtakoskesta.

9 R, M Kallinkosken rannan rakennus Kallinkosken rannassa jyrkähkön mäenharjanteen päällä sijaitsee yksinäinen lautaverhottu hirsirakennus: luonnonkivijalka, hirsirunko, pystyrimalaudoitus sekä puupuitteiset 6- ruutuiset ikkunat, jotka ovat todennäköisesti 1920-luvulta. Rakennuksen vanhimmat osat ovat 1800-luvulta, yleisilme 1920-luvun klassistisvaikutteinen. Päädyssä on uudehko puurakenteinen avokuisti; ulko-ovi ja vesikatto uusittu äskettäin. Edustaa Kallinkosken rannan vanhaa säilynyttä asuinrakentamista M, R, H Tarvaalan maatalousoppilaitoksen entinen rantasauna Rantasauna (1934) on tiilirakenteinen rapattu aumakattoinen rakennus n metrin päässä Kallinkoskesta. Eteistilaksi on rakennettu lautainen, aumakattoinen, seinän mittainen umpinainen kuisti. Tiilikatto on sammaloitunut ja maalipinta rapissut, rakennus ollut käyttämättömänä vuosia. Yksinäinen, käyttämätön rakennus on altis ilkivallalle. Sauna liittyy maatalousoppilaitoksen luvuilla valmistuneeseen rakennuskantaan.

10 M Majakoskentiestä erkaantuva pihatie Tien varressa on kolme pientalopihapiiriä alun perin 1960-luvulta. Rakennukset ovat matalia yksikerroksisia puurakenteisia omakotitaloja hoidettuine pihapiireineen. Rakennuksia on remontoitu luvuilla. Kodikas maisemallisesti yhtenäinen kokonaisuus, joka sopii alueen maaseutumaiseen ilmeeseen M Satosuon risteysalue Uuraistentien varressa Satosuon risteyksen itäpuolella on viisi 1960-lukuista yksikerroksista omakotitaloa. Rakennusten julkisivuverhouksena ovat lomalaudoitus ja/tai punatiili, ja ne ovat aikakaudelle tyypillisesti isoikkunaisia, matalan loivakattoisia ja matalasokkelisia. Yhdessä rakennuksessa on punatiiliverhotut päädyt. Julkisivuja remontoitu, mm. kaikkien rakennusten julkisivuväritys ei ole enää alkuperäinen. Rakennukset muodostavat kokonaisuuden saman aikakauden peruskoulurakennuksen kanssa, joka sijaitsee Uuraistentien vastakkaisella puolella. 1 2,3 4 5 Rakennusten numerot kartalla vastaavat rakennuskuvia

11 H, M Tuumalantien varsi Tuumalantien varren rakennukset Uuraistentien risteyksestä aina Leuhun voimalaitokselle asti ovat pääsääntöisesti pika-asutustiloja ( l). Puolitoistakerroksisia rakennuksia on remontoitu (vesikattoja, ikkunoita ja julkisivuja sekä väritystä uusittu, joissain rakennuksissa myös lukuisia lisäosia), mutta rakennukset ovat kuitenkin säilyttäneet alkuperäistä ilmettään, erityisesti muotokielensä melko hyvin. Pihoissa säilynyt myös talous- ja piharakennuksia, kuten yksittäisaittoja ja pihasaunoja, joissain pihoissa on myös navettarakennus. Alue heijastelee Tarvaalan kyläalueen kehitystä, sillä Tarvaala rakentui pääasiassa luvuilla pika-asutuslain (1940) nojalla. Tuumalanmutkassa on myös muutama 1960-lukuinen talo. Tuumalantie kulkee loppupäässään tilapihapiirien lävitse (Heinäaho, Koivukallio) ja päättyy Leuhukoskelle Puromäentien risteykseen

12 Rakennusten numerot kartalla vastaavat rakennuskuvia 021. R, M Yrjölä Maatilan pihapiiri luvulta. Rakennukset ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. Asuinrakennus on tyyppitalomallinen I½ -kerroksinen pientalo lautaverhouksella ja umpinaisella lautakuistilla. Pihapiirissä asuinrakennusta vastapäätä on kivi/lautanavetta ja pihan kolmannella sivulla puurakenteinen alueen aittarakennusperinnettä edustava IIkerroksinen aitta. Lisäksi hieman pihasta syrjempänä on puinen talousrakennus. Yrjölä on hienosti säilynyt ja aikakauttaan edustava, avoimen neliömäinen pihapiiri. Se sijaitsee peltoaukean ja metsän rajassa, tilakeskus näkyy Uuraistentielle pohjoisesta saavuttaessa.

13 R, M Satosuontien ja Puromäen risteys Satosuontien varteen Puromäentien risteysalueelle mäenrinteeseen tien ja metsänreunan väliin sijoittuu kaksi pientä ja tiivistä pihapiiriä, joiden rakennukset ovat luvuilta ja melko hyvin alkuperäisen ulkoasunsa säilyttäneitä. Pihoissa on pienten yksi- tai kaksihuoneisten mökkien lisäksi piharakennuksia kuten sauna, aitta ja varasto. Satosuontien vastapäisellä puolella on Ränssin maatilakeskus, jonka rakennukset ovat pääasiassa luvuilta. Satosuontie kulkee Ränssin ja mökkirinteen välistä. Mökkirinne on maisemallisesti mielenkiintoinen ja edustaa maaseudun mökkiläisten asuintapaa vuosisadan alkuvuosikymmeniltä M Huipuri Huipuri on hevoshakojen ja peltoaukeiden ympäröimä maatilan pihapiiri, jonka rakennuskannasta pääosa on luvulta, tosin remontoituna ja osin muutettuna. Päärakennus (1959) on I½ -kerroksinen puurakenteinen alun perin tyyppitalomallinen pientalo, rakennukseen lisätty kookas kaksikerroksinen kuisti-parveke myöhemmin ja rakennusta muutenkin remontoitu, mm. julkisivua ja vesikatto uusittu. Päärakennusta vastapäätä on avokuistillinen riviaitta, ja pihaa rajaavat kahdelta muulta sivulta sementtitiili-lautanavetta sekä toinen hirsinen riviaitta. Lisäksi pihan tuntumassa on puurakenteinen varasto/lato. Pihapiirin takana naapuritontilla on uusi (2000-l), kartanotyyppinen puurakenteinen lautaverhottu omakotitalo sekä vanha, tosin remontoitu päärakennus 1900-luvun alkupuolelta. Huipuri on maisemallisesti erottuva perinteikäs ja tiivis, avoimen neliömäinen maatilan pihapiiri R Heinäaho Tilan rakennukset ovat luvuilta, mutta pihassa on vanha päärakennus 1800-luvun puolivälistä varastokäytössä. Rakennuksen takaseinään tehty iso kulkuaukko, sisätiloissa ei juuri alkuperäistä jäljellä. Hirsirunko, 6-ruutuiset puupuiteikkunat ja avokuisti ovat alkupe-

14 14 räiset. Osa ikkunoista on rikkinäisiä, osa vaihdettu. Tuumalantie kulkee pihapiirin lävitse, vanha päärakennus aivan tien vieressä M Koivukallio Tuumalantien varressa, Heinäahon tilan naapurina on tiivis maatilan pihapiiri 1950-luvulta lähellä alkuperäistä ulkoasuaan. Päärakennus on I½ -kerroksinen puurakenteinen alkujaan tyyppitalomallinen pientalo, johon on rakennettu matala I-kerroksinen lisäsiipi 1960-luvulla. Asuinrakennuksen julkisivulaudoitus ja vesikatto uusittu. Pihapiirissä myös aitta, sementtitiili/lautanavetta sekä puinen lato/varastorakennus. Piha on hoidettu ja yhtenäinen perinteistä neliömäistä pihaa mukaileva rakennusrypäs; pihapiiri on maisemallisesti kiinnostava elementti Tuumalantien mutkassa hieman ennen Leuhukosken voimalaitosta. Lähiympäristössä naapuritilan rakennuksia luvuilta sekä 2000-luvulta, vastapäätä tien toisella puolen Heinäahon vanha (1800-l puoliväli) hirsinen päärakennus. lähteet: Keski-Suomen museon inventointikortit Saarijärven kunnasta Saarijärven museon kuva-arkisto Saarijärven historia (Junnila 1995). Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma. (Silén ym. 2007). Saarijärven rakennusperinnettä. (Lahnala 1990). Uuteen satovuoteen. Tarvaalan maatalousoppilaitoksen 125-vuotisjuhlakirja. (Määttälä 1992). Vanhan Saarijärven historia. (Kallio 1987).

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta.

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Lukkarinmäen (12) kaupunginosan korttelit

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Säilytettävä ryhmänsä edustajana, Vaalittava pihapiiri tai lähiympäristö Säilytettävä kohde, säilytettävä rakennus, Säilytettävä pihapiiri

Säilytettävä ryhmänsä edustajana, Vaalittava pihapiiri tai lähiympäristö Säilytettävä kohde, säilytettävä rakennus, Säilytettävä pihapiiri Kirkonkylän rakennusperintökohteet Numero kartalla Nimi Arvioitu valmistumisaika 313 Sakkula 1949 Rakennus on säilynyt aikakaudelleen ominaisena. 266 Männistön muorin mökki 1800 l Rakennus on säilynyt,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2.

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2. 1 kuuluivat luokkiin 1 ja 2. teet on esitetty aluein mukaan numerojärjestyksessä. 37 50 82 99 100 101 123 125 126 127 128 Hautausmaa ja kappeli, 21 1902 Meijeri, Meijeritie 12 1923 1951, Vihriälä, Mäkitie

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 58 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 59 Kihniö Virrat IKAALINEN Poltinjoen kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Ruovesi

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 188 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 189 Kihniö Virrat PÄLKÄNE Varalan-Kirvun-Iharin kulttuurimaisema Parkano

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHEN KAUPUNKI 5. kaupunginosa kortteli 20 RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS osa ja arvottaminen 30.4.2009 FG Planeko Oy Esko Puijola arkkitehti SAFA Raahen 5. kaupunginosan korttelin 20 rakennushistoriallinen

Lisätiedot

Rautavaara, kulttuuriympäristöt

Rautavaara, kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöt Rautavaara, kulttuuriympäristöt 1 Rautavaara sekä osa Kaavia ja Sonkajärveä kuuluvat Vaara-Karjalan maisemamaakuntaa. Vaara-Karjalan maisemalle antavat leimaansa luoteesta kaakkoon

Lisätiedot

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito (8.8.2002) 170 Tihilä Pohjoisin Kiuruveden kylä, Tihilä, sijaitsee Pyhännälle johtavan tien varrella noin 30 km etäisyydellä taajamasta. Asutusmaisema rajautuu

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016

RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016 RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016 Olli Joukio 2016 2 Sisällysluettelo Inventointityön vaiheiden kuvaus 2 Kohteiden valintaperusteet 2 Kohteiden arvottaminen

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 1:93 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 1:93 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Savonmäki Kohteen nimi: Inventointinumero: Muuntoaseman alue (aluekohde) 11 Muuntoasema 12 Ala- ja Yläkankun hautausmaat 17 Savonmäki (aluekohde)

Lisätiedot

LAMMINPÄÄ-2024-8, MURRONKORVENTIE 15. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KARTTA NRO 8336. Kaava-alueen sijainti ja luonne

LAMMINPÄÄ-2024-8, MURRONKORVENTIE 15. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KARTTA NRO 8336. Kaava-alueen sijainti ja luonne LAMMINPÄÄ-2024-8, MURRONKORVENTIE 15. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KARTTA NRO 8336. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18. päivänä elokuuta 2011 päivättyä ja 5.1.2012

Lisätiedot

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet 16 Ojakkala RKY 1993 5.4.86, osa-alue. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt, vuonna 1783 perustettu Kruunun uudistila edustaa uusmaalaista maatilakokonaisuutta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 120 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 121 Kihniö Virrat KIHNIÖ Korhoskylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 17.1.2013 16.2.2013. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen 28.2.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit 1. Haasianmaa Haasianmaa on paikallisesti rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas tyylillisesti yhtenäinen metsätyönjohtajan

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 RAAHEN KAUPUNKI akm 219 Pyhtilänkankaan asutus- ja käyttöhistoria 1.6.2012 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 2 Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 Pattijoella on pitkä historia

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 50 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 51 Kihniö Virrat HÄMEENKYRÖ Urjaisen-Osaran-Kostulan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Ristijärven kirkonkylän yleiskaava 2035. Kirkonkylän taajamakuva ja rakennusinventoinnin täydennys LUONNOS

Ristijärven kirkonkylän yleiskaava 2035. Kirkonkylän taajamakuva ja rakennusinventoinnin täydennys LUONNOS Ristijärven kirkonkylän yleiskaava 2035 Kirkonkylän taajamakuva ja rakennusinventoinnin täydennys LUONNOS Johdanto Tämä selvitysluonnos on laadittu Ristijärven kirkonkylän yleiskaavoitusta varten. Kaava-alueen

Lisätiedot

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2.

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Lappilainen rakentaminen noudattaa pitkälti muun Suomen, lähinnä Pohjois- Pohjanmaan rakentamistapaa. Saamelaisten asumiskulttuuria edustava

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen mielipiteet ja kaavanlaatijan vastine

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen mielipiteet ja kaavanlaatijan vastine LIITE 8 KOKKOLAN KAUPUNKI ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA Luonnosvaiheen mielipiteet ja kaavanlaatijan vastine FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 26.9.2016 P23496 FINNISH CONSULTING GROUP OY luonnosvaiheen mielipiteet

Lisätiedot

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53101 LAPPEENRANTA 15.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi OMAKOTITALO

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta

Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta 1. lähtöaineisto 2. menetelmän kuvaus 3. luokitteluperusteet (I-III, kohde/alue) 4. määrät ja esimerkkikohteet

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Rakennushistorian osasto Juha Vuorinen RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN

Rakennushistorian osasto Juha Vuorinen RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN Museovirasto MUISTIO Rakennushistorian osasto Juha Vuorinen 14.11.2007 RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN Rakentuminen ja käytön päävaiheita Hyrylän kyläilmeen

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

4. Historialliset tiet

4. Historialliset tiet 4. Historialliset tiet Muinaisten huomattavien kulkuteiden jäännökset ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (Muinaismuistolaki 2 ). Lain tarkoittamien teiden lähtökohtana pidetään

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot