Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke"

Transkriptio

1 Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Sivu 1 (14) Kuva: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen rakennukset toimivat taajaman sisääntulon maamerkkeinä Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Tarvaalan kaava-alueen rakennuskulttuuriselvitys 10-12/2008

2 2 Alueen yleiskuvaus Tarvaalan alueen kehitystä ja rakennushistoriaa on lyhyesti kuvattu Eija-Liisa Lahnalan teoksessa Saarijärven rakennusperinnettä (1990). Alueen maisemarakennetta ja maisemallisia ominaispiirteitä puolestaan esitellään Saarijärven kulttuuriympäristöohjelmassa Paavon Portilta Palavasalmelle (Silén ym. 2007). Tarvaalalle nimensä antanut Tarvaalan uudistila syntyi vuoteen 1564 mennessä. Tilasta erotettu kappalaisen virkatalo eli Tarvaalan pappila (1691) sijaitsee Saarijärven keskustan tuntumassa. Tarvaalan kantatilasta puolestaan tuli sotilasvirkatalo, jollaisena se säilyi 1800-luvulle. Tarvaalan kylä alkoi kasvaa nykyiselle paikalleen Majakosken myllyn ja maatalousoppilaitoksen ympäristöön, kun sotilasvirkatalon maille perustettiin suomenkielinen maanviljelyskoulu Tarvaala on melko tyypillinen Uuraistentien varteen löyhästi muodostunut viljelyskylä. Majakosken ympäristöön rakennettiin 1900-luvun alkuvuosina sittemmin hävinnyt meijeri sekä asuinrakennuksia maatalouskoulun työntekijöille. Torpparivapautuslain 1918 seurauksena Tarvaalaan perustettiin kokonaisen uuden kyläkunnan verran uusia pientiloja. Tarvaalan asutus on melko nuorta. Maatalousoppilaitoksen vanhimpia rakennuksia lukuun ottamatta Tarvaalan rakennuskanta koostuu 1930-luvun jälkeisistä rakennuksista. Suurin osa Tarvaalan silloisen Saarijärven rekisterikylän - rakennuskannasta ja pelloista on syntynyt 1940-luvulla, sillä yli puolet koko Saarijärven kuntaan maanhankintalain (1945) nojalla syntyneistä tiloista perustettiin Tarvaalaan ja Kirkonkylään. Asutustiloja raivattiin etenkin Summasjärven rantaan, maatalousoppilaitoksen pelloille Satosuon alueelle sekä hieman kaava-alueen rajausta etelämmäs. Maat saatiin enimmäkseen Tarvaalan maatalouskoulutilalta. Rakennuspiirustukset valittiin aluksi melko suppeasta tyyppipiirustuskokoelmasta ja materiaalit kaadettiin lähimetsästä. Taloja rakennettiin myös ilman tyyppipiirustuksia, silti lopputulos oli varsin samankaltainen. Kuva: Vihreät pisteet ovat kaava-alueelle vuosina perustetut asutus- ja viljelystilat. (Junnila 1995: Saarijärven historia ). Maisemarakenne Maiseman ydinalue; pisimpään viljelyksessä olleita alueita, joiden kulttuurihistoriallinen merkitys on suurin Ydinalueen avoimina pidettävät pellot Maamerkki, rakennus tai rakennusryhmä Kuva: Tarvaalan maiseman ydinalueet ja avoimina säilytettävät pellot (Silén ym. 2007: Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma). Tarvaalan maisemakuva on selkeä, avoin ja yhtenäinen. Maisemalliset ominaispiirteet rakentuvat lukuisista maatilapihapiireistä peltoaukeineen. Näitä pihapiirejä on paikka paikoin Uuraistentien ja Summasjärven välissä sekä Satosuontien varressa, mutta erityisesti Kallinjärven ympärillä Puromäentien varressa ja Tuumalantien varressa. Peltoaukeita jaottelevat selvärajaiset havupuuvaltaiset sekametsälaikut. Kallinjärvi on maatalousoppilaitoksen ja Majakosken sillan lisäksi tärkeä maisemallinen elementti: järveä kiertää perin-

3 3 teinen hiekkatie, joka kulkee paikoin maatilapihapiirien läpi etenkin järven pohjoispuolella. Järven rannalta toiselle avautuu pitkiä näkymiä perinteisten maaseudun peltomaisemien ylitse. Summasjärvi ei puolestaan juuri näy maisemassa Uuraistentieltä katsoen, sillä välille jää metsiköitä. Summasjärven ranta-alueet ovat peltoina, eikä rantaan juuri sijoitu rakentamista joitain kesämökkejä ja rantasaunoja lukuun ottamatta. Uudempaa rakennuskantaa on kaava-alueella paikoitellen, keskittymiä on mm. Uuraistentien varressa ( l). Uusimmat asuinrakennukset sijoittuvat koulun lähelle Satosuontien pohjoislaidalle. Myös maatalousoppilaitosta ympäröivät uudemmat ( l) asuntola- ym. koulun toimintaan liittyvät rakennukset. Kuvat: Tarvaalan vanhin asutus rakentui maatalousoppilaitoksen seudulle Majakosken ja Kallinkosken rannoille, mutta 1800-luvulta periytyvää asuinrakennuskantaa ei alueella ole säilynyt lähes ollenkaan. Sen sijaan rannoilla on sotienjälkeisiä pientiloja peltotilkkuineen (vasemmalla). Tyypillisin rakennusmuoto Kallinjärven rannoilla, etenkin sen eteläpuolella, ovat maatilakeskukset avoimen neliömäisine pihapiireineen luvuilta (oikealla). Kuvat: Tarvaalan koulu ja samalta aikakaudelta peräisin olevat, tyylillisesti samankaltaiset 1960-luvun omakotitalot tien vastapuolella muodostavat taajaman portin etelästä saavuttaessa (vasemmalla). Tuumalantien rakennuskanta on peräisin 1940-luvulta, pika-asutuslain ja maanhankintalain ajalta, ja rakennukset sijoittuvat tien varteen peltoaukeiden laidalle (oikealla). Kaava-alue rajautuu länsilaidastaan Leuhunjokeen, joka liittyy niin Tarvaalan kuin koko Saarijärvenkin sähköntuotannon ja elinkeinoelämän historiaan. Leuhunkoskeen rakennettiin 1926 puurakenteinen voimalaitos, johon liittyy tornimainen muuntajaosa sekä 1930-luvulla rakennettu voimalaitoksen työntekijän asuintalo ulkorakennuksineen. Sähköntuotanto käynnistyi Aiemmin Leuhunkosken talolla oli ollut Heinäahon koskessa mylly ja saha, ja koski myytiin Leuhunkoski Oy:lle Yhtiössä olivat osakkaina Hännilän, Pajupuron, Leuhun ja Saarijärven kirkonkylän (johon kuuluivat myös Kolkanlahti, Rahkola, Tarvaala ja osa Linnankylästä) asukkaita ja Tarvaalan maanviljelyskoulu. Voimalaitos toimi 1960-luvun alkuun saakka, jol-

4 4 loin perustettiin Saarijärven Voima Oy Leuhunkoski Oy:n, Keski-Suomen Valo Oy:n sekä Saarijärven kunnan yhteisyrityksenä. Se rakensi uuden teräsbetonisen voimalaitoksen v Saunakosken putoukseen 300 metrin päähän entisestä voimalaitoksesta. Alakanava kaivettiin osin uuteen uomaan, ja voimalaitosrakennuksen päälle rakennettiin Tarvaalan ja Leuhun välistä paikallistietä (Tuumalantie Puromäentie) palveleva silta. Vaikka uusi voimalaitos onkin maisemallisessa mielessä vesireitin katkaiseva nk. maisemahäiriö, on uuden ja vanhan voimalaitoksen alue merkittävä seudun kulttuurihistoriaan ja elinkeinoelämän kehitykseen kytkeytyvä elementti. Tarvaalan rakennusinventoinnit Tarvaalan kaava-alueelta oli Keski-Suomen museon toimesta inventoitu kolme kohdetta, jotka sisälsivät yhteensä kuusi rakennusta tai rakennelmaa. Kyläyleiskaavahankkeen yhteydessä nämä kohteet tarkistettiin ja inventointeja päivitettiin tarpeen mukaan. Lisäksi alueella laadittiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja, sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Täydennysinventoinnin laati FM, rakennustutkija Anu Taskinen Pöyry Environment Oy:ltä lokamarraskuussa Uusia kohteita kaava-alueelta paikannettiin 12. Inventointikriteereinä olivat rakennushistoriallinen merkittävyys kuten aikakaudelleen tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde, tai harvinainen rakennustyyppi/tyyli; historiallinen merkittävyys kuten kohteen kytkeytyminen alueen kehitykseen ja historiaan; sekä maisemakuvallinen merkitys eli keskeinen asema alueen maisemallisen ilmeen rakentajana esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys.

5 5 Kuva: Inventoitujen kohteiden sijainti kaava-alueella. Vihreällä rajatulla alueella rakennukset ovat pääsääntöisesti lukuisia, pinkillä rajatulla alueella 1960-lukuisia. Oheisessa taulukossa on esitetty kaava-alueen inventoidut kohteet kuvauksineen. Luettelointiperusteet: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä ja M = maisemakuvallista merkitystä TARVAALA, INVENTOIDUT KOHTEET (3 kpl) Tarvaalan kaava-alue on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristöjen kehittämisen kohdealueeksi. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista H, M Majakosken silta Nykyinen silta (rakennettu 1936) on 70 metriä pitkä, 3-aukkoinen teräsbetoninen palkkisilta, jonka perustus on kivianturalla ja maatuet ja pilarit kiveä. Silta toimii kevyenliikenteen siltana, siitä n. 10 metrin päässä kulkee uusi maantiesilta (1995). Saarijärvi Uurainen - maantie rakennettiin 1840-luvulla, ja ensimmäinen silta Majakosken yli valmistui Ennen nykyistä siltaa kosken on ylittänyt ainakin kaksi siltaa. Saarijärven ja Uuraisten välisestä tiestä tuli 1890-luvulla tärkeä seudullinen kulkureitti entisten vesireittien rinnalle ja tilalle.

6 6 Tarvaalan maatalousoppilaitosta alettiin rakentaa luvuilla Majakosken viereen, jolloin koskeen rakennettiin vesisaha ja mylly tulevan koulun tarpeita varten. Myllyrakennus purettiin Majakosken silta on merkittävä maisemaelementti ja osa Saarijärven ja Uuraisten välisen tieyhteyden sekä Tarvaalan maatalousoppilaitoksen historiaa R, H, M Tarvaalan ala-aste Tarvaalan ala-aste (1961/1980-l) sijaitsee Satosuon tien risteyksessä. Alkuperäinen rakennus oli vaaleankeltainen, nykyväritys kirkkaampi. Koulurakennusta on peruskorjattu ja sisätiloja muutettu 1980-luvulla. Pihapiiriin on rakennettu 1980-luvulla uusi I-kerroksinen koulutila samantyylisesti kuin vanha rakennuskin. Koulu liittyy kansakoulun historiaan Saarijärvellä ja se edustaa tyypillistä koulurakentamista 1960-luvulta R, H, M MAAKUNTAKAAVA: valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Tarvaalan maatalousoppilaitos Tarvaalan maatalousoppilaitoksen rakennukset sijaitsevat Saarijärvi Uurainen maantien molemmin puolin. Vanhoista rakennuksista jäljellä ovat rehtorintalo ja viljamakasiini (1860- l). Muut rakennukset ovat luvuilta, 1960-luvulta sekä 1980-luvun alusta. Alkuperäinen koulun neliömäinen pihamuoto on säilynyt, piha ja koulun alue ovat hyvin hoidettuja. Koulun alueella on yhteensä 27 rakennusta, mutta ne poikkeavat varsin rajusti toisistaan tyylinsä ja materiaaliensa puolesta. Tarvaalan tilasta tehtiin luutnantin virkatalo 1691, sitä ennen se oli kruunun ja aateliston hallinnassa. Keisari Aleksanteri II määräsi Suomeen perustettavaksi seitsemän suomenkielistä maanviljelyskoulua 1856, ja Vaasan lääniin perustettava koulu sijoitettiin Tarvaalan sotilasvirkatalon maille. Maanviljelyskoulun rakennukset sijoitettiin Majakosken viereen kiviharjulle. Alkuperäiset 12 rakennusta suunnitteli Vaasan lääninarkkitehti C. Wetterberg. Rakennustyön johdossa ja rakentajina oli vaasalaisia ja kokkolalaisia ammattimiehiä. Koulurakennukset valmistuivat , koulu aloitti toimintansa Neliömäisen pihan ympärillä olivat koulurakennus, ruokala, rehtorin asuinrakennus ja tilanhoitajan rakennus, jonka toisessa päässä oli oppilashuoneita ja koulun meijeri. Pihapiirin ulkopuolelle rakennettiin vilja-aitta, navetta ja lampola sekä riihi, kalustoliiteri ja talli 16 hevoselle. Jäljellä nykyään ovat rehtorintalo ja viljamakasiini. Tarvaalan maatalouskoulu lakkautettiin 1909, tilat olivat Keski-Suomen Kansanopiston käytössä vuoteen Tiloissa aloitti karjanhoitokoulu 1915 ja uudistettu maanviljelyskoulu käynnistettiin 1918, ja alueelle rakennettiin uusia rakennuksia 1920-luvun kuluessa. Uusia opetustiloja rakennettiin myös luvuilla, sekä asuntolarakennuksia 1980-luvulla.

7 7 Rehtorintalo (1863) on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Rehtorintalossa on koristeelliset kaari- ja kasviaihein koristellut ikkunat ja länsisivulla pulpettikattoinen, lehtisahaleikkauksin koristeltu avoveranta. Rakennus oli rehtorin perheen asuinrakennus 1930-luvulle asti, jonka jälkeen vuoteen 1963 rehtorintalon toisessa päässä toimi Tarvaalan kylän posti. Sota-aikana rehtorintalo oli osittain tapaturmatoimistona, 1945 sotasairaalana ja sitten osittain koulun oppilashuoneina luvulla rakennus jaettiin kahdeksi asunnoksi. Remonteista huolimatta ulkoasu on säilynyt hyvin. Uusittu vesikatto tiiltä, ulkoverhouksena pystyrimalaudoitus, ikkunat ja ovet kunnostettu alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Julkisivuväritys aikakaudelle sopimattomasti sininen, kuitenkin murrettu väri sointuu rakennukselle ja ympäristöön. Kaksikerroksisessa vilja-aitassa (1862) on säterikatto ja pieniruutuiset ikkunat. Viljaaittaa oli koulun aittana 1960-luvulle ja sittemmin työkaluvarastona. Rakennus maalattu uudelleen punaiseksi 1970-luvulla, nykyisin se on museona. Kaksikerroksinen klassistinen koulurakennus valmistui 1928 ja peruskorjattiin 1956, siinä on ollut luokkatilojen lisäksi opettajan asunto. Vasemmalla kaksikerroksinen oppilasasuntola (1932/1956). Rapatut tiilirunkoiset rakennukset sijoittuvat vanhaan pihapiiriin. Karjasuojarakennuksen vanhin osa, entinen sikala on valmistunut 1927, navettaosa Alue laajeni luvuilla, kun rakennettiin lisää oppilasasuntoloita, jotka ovat yksikerroksisia puu- tai tiiliverhottuja rivitaloja. Uusimmat rakennukset sijaitsevat vanhan pihapiirin ja Majakosken välissä.

8 luvun alussa, koulun toiminnan laajetessa, rakennettiin uudet koulu- ja asuntolarakennukset. Uudet rakennukset olivat punatiilisiä I- tai II-kerroksisia. Lisäksi rakennettiin konepajarakennus. TARVAALA, UUDET INVENTOIDUT KOHTEET 2008 (12 kpl) 014. M Seppälä Seppälän tila on erotettu Tarvaalan maatalouskoulun maista. Uuraistentien ja Satosuontien risteyksen länsipuolelle sijoittuva maatilan perinteinen, avoimen neliömäinen pihapiiri peltoaukean keskellä. Asuinrakennus (1945) on puurakenteinen I½ -kerroksinen lautaverhottu tyyppitalomallinen pientalo, jossa lautainen umpikuisti. Pihassa myös II-kerroksinen puinen aittarakennus (1953) ja sementtitiili/lautanavetta (1951). Vaikka päärakennusta on remontoitu eikä ulkoasu ole enää aivan alkuperäinen, pihakokonaisuus edustaa hyvin aikakautensa rakentamista ja rakennusten sijoittelua pihapiirissä. Lisäksi se on näkyvä maisemaelementti alueella, koulua vastapäätä M Virtakoski ja Kuutinranta Virtakosken rannan kaksi maatilapihapiiriä luvulta. Rakennukset ovat säilyneet lähellä alkuperäistä ulkoasuaan, pihapiirit melko tiiviitä. Asuinrakennuksia remontoitu, ne ovat tyyppitalomallisia I½ -kerroksisia pientaloja lautaverhouksella. Molemmissa pihapiireissä myös sementtitiili/lautanavetta. Virtakoskella on navetan takana puinen yksikerroksinen aitta/liiteri/varastorakennus. Kuutinrannassa avoimen neliömäinen piha, jonka kolmella sivulla ovat asuinrakennus, navetta ja aitta/varasto. Pihapiirit näkyvät Uuraistentielle ja edustavat Tarvaalan kyläalueen asutushistoriaa, sillä kylä on pitkälti rakentunut pika-asutustiloista. Virtakosken tila muodostaa maisemallisen saarekkeen ranta-alueen metsänreunaan, peltoaukean laidalle, Kuutinranta on näköetäisyydellä Virtakoskesta.

9 R, M Kallinkosken rannan rakennus Kallinkosken rannassa jyrkähkön mäenharjanteen päällä sijaitsee yksinäinen lautaverhottu hirsirakennus: luonnonkivijalka, hirsirunko, pystyrimalaudoitus sekä puupuitteiset 6- ruutuiset ikkunat, jotka ovat todennäköisesti 1920-luvulta. Rakennuksen vanhimmat osat ovat 1800-luvulta, yleisilme 1920-luvun klassistisvaikutteinen. Päädyssä on uudehko puurakenteinen avokuisti; ulko-ovi ja vesikatto uusittu äskettäin. Edustaa Kallinkosken rannan vanhaa säilynyttä asuinrakentamista M, R, H Tarvaalan maatalousoppilaitoksen entinen rantasauna Rantasauna (1934) on tiilirakenteinen rapattu aumakattoinen rakennus n metrin päässä Kallinkoskesta. Eteistilaksi on rakennettu lautainen, aumakattoinen, seinän mittainen umpinainen kuisti. Tiilikatto on sammaloitunut ja maalipinta rapissut, rakennus ollut käyttämättömänä vuosia. Yksinäinen, käyttämätön rakennus on altis ilkivallalle. Sauna liittyy maatalousoppilaitoksen luvuilla valmistuneeseen rakennuskantaan.

10 M Majakoskentiestä erkaantuva pihatie Tien varressa on kolme pientalopihapiiriä alun perin 1960-luvulta. Rakennukset ovat matalia yksikerroksisia puurakenteisia omakotitaloja hoidettuine pihapiireineen. Rakennuksia on remontoitu luvuilla. Kodikas maisemallisesti yhtenäinen kokonaisuus, joka sopii alueen maaseutumaiseen ilmeeseen M Satosuon risteysalue Uuraistentien varressa Satosuon risteyksen itäpuolella on viisi 1960-lukuista yksikerroksista omakotitaloa. Rakennusten julkisivuverhouksena ovat lomalaudoitus ja/tai punatiili, ja ne ovat aikakaudelle tyypillisesti isoikkunaisia, matalan loivakattoisia ja matalasokkelisia. Yhdessä rakennuksessa on punatiiliverhotut päädyt. Julkisivuja remontoitu, mm. kaikkien rakennusten julkisivuväritys ei ole enää alkuperäinen. Rakennukset muodostavat kokonaisuuden saman aikakauden peruskoulurakennuksen kanssa, joka sijaitsee Uuraistentien vastakkaisella puolella. 1 2,3 4 5 Rakennusten numerot kartalla vastaavat rakennuskuvia

11 H, M Tuumalantien varsi Tuumalantien varren rakennukset Uuraistentien risteyksestä aina Leuhun voimalaitokselle asti ovat pääsääntöisesti pika-asutustiloja ( l). Puolitoistakerroksisia rakennuksia on remontoitu (vesikattoja, ikkunoita ja julkisivuja sekä väritystä uusittu, joissain rakennuksissa myös lukuisia lisäosia), mutta rakennukset ovat kuitenkin säilyttäneet alkuperäistä ilmettään, erityisesti muotokielensä melko hyvin. Pihoissa säilynyt myös talous- ja piharakennuksia, kuten yksittäisaittoja ja pihasaunoja, joissain pihoissa on myös navettarakennus. Alue heijastelee Tarvaalan kyläalueen kehitystä, sillä Tarvaala rakentui pääasiassa luvuilla pika-asutuslain (1940) nojalla. Tuumalanmutkassa on myös muutama 1960-lukuinen talo. Tuumalantie kulkee loppupäässään tilapihapiirien lävitse (Heinäaho, Koivukallio) ja päättyy Leuhukoskelle Puromäentien risteykseen

12 Rakennusten numerot kartalla vastaavat rakennuskuvia 021. R, M Yrjölä Maatilan pihapiiri luvulta. Rakennukset ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. Asuinrakennus on tyyppitalomallinen I½ -kerroksinen pientalo lautaverhouksella ja umpinaisella lautakuistilla. Pihapiirissä asuinrakennusta vastapäätä on kivi/lautanavetta ja pihan kolmannella sivulla puurakenteinen alueen aittarakennusperinnettä edustava IIkerroksinen aitta. Lisäksi hieman pihasta syrjempänä on puinen talousrakennus. Yrjölä on hienosti säilynyt ja aikakauttaan edustava, avoimen neliömäinen pihapiiri. Se sijaitsee peltoaukean ja metsän rajassa, tilakeskus näkyy Uuraistentielle pohjoisesta saavuttaessa.

13 R, M Satosuontien ja Puromäen risteys Satosuontien varteen Puromäentien risteysalueelle mäenrinteeseen tien ja metsänreunan väliin sijoittuu kaksi pientä ja tiivistä pihapiiriä, joiden rakennukset ovat luvuilta ja melko hyvin alkuperäisen ulkoasunsa säilyttäneitä. Pihoissa on pienten yksi- tai kaksihuoneisten mökkien lisäksi piharakennuksia kuten sauna, aitta ja varasto. Satosuontien vastapäisellä puolella on Ränssin maatilakeskus, jonka rakennukset ovat pääasiassa luvuilta. Satosuontie kulkee Ränssin ja mökkirinteen välistä. Mökkirinne on maisemallisesti mielenkiintoinen ja edustaa maaseudun mökkiläisten asuintapaa vuosisadan alkuvuosikymmeniltä M Huipuri Huipuri on hevoshakojen ja peltoaukeiden ympäröimä maatilan pihapiiri, jonka rakennuskannasta pääosa on luvulta, tosin remontoituna ja osin muutettuna. Päärakennus (1959) on I½ -kerroksinen puurakenteinen alun perin tyyppitalomallinen pientalo, rakennukseen lisätty kookas kaksikerroksinen kuisti-parveke myöhemmin ja rakennusta muutenkin remontoitu, mm. julkisivua ja vesikatto uusittu. Päärakennusta vastapäätä on avokuistillinen riviaitta, ja pihaa rajaavat kahdelta muulta sivulta sementtitiili-lautanavetta sekä toinen hirsinen riviaitta. Lisäksi pihan tuntumassa on puurakenteinen varasto/lato. Pihapiirin takana naapuritontilla on uusi (2000-l), kartanotyyppinen puurakenteinen lautaverhottu omakotitalo sekä vanha, tosin remontoitu päärakennus 1900-luvun alkupuolelta. Huipuri on maisemallisesti erottuva perinteikäs ja tiivis, avoimen neliömäinen maatilan pihapiiri R Heinäaho Tilan rakennukset ovat luvuilta, mutta pihassa on vanha päärakennus 1800-luvun puolivälistä varastokäytössä. Rakennuksen takaseinään tehty iso kulkuaukko, sisätiloissa ei juuri alkuperäistä jäljellä. Hirsirunko, 6-ruutuiset puupuiteikkunat ja avokuisti ovat alkupe-

14 14 räiset. Osa ikkunoista on rikkinäisiä, osa vaihdettu. Tuumalantie kulkee pihapiirin lävitse, vanha päärakennus aivan tien vieressä M Koivukallio Tuumalantien varressa, Heinäahon tilan naapurina on tiivis maatilan pihapiiri 1950-luvulta lähellä alkuperäistä ulkoasuaan. Päärakennus on I½ -kerroksinen puurakenteinen alkujaan tyyppitalomallinen pientalo, johon on rakennettu matala I-kerroksinen lisäsiipi 1960-luvulla. Asuinrakennuksen julkisivulaudoitus ja vesikatto uusittu. Pihapiirissä myös aitta, sementtitiili/lautanavetta sekä puinen lato/varastorakennus. Piha on hoidettu ja yhtenäinen perinteistä neliömäistä pihaa mukaileva rakennusrypäs; pihapiiri on maisemallisesti kiinnostava elementti Tuumalantien mutkassa hieman ennen Leuhukosken voimalaitosta. Lähiympäristössä naapuritilan rakennuksia luvuilta sekä 2000-luvulta, vastapäätä tien toisella puolen Heinäahon vanha (1800-l puoliväli) hirsinen päärakennus. lähteet: Keski-Suomen museon inventointikortit Saarijärven kunnasta Saarijärven museon kuva-arkisto Saarijärven historia (Junnila 1995). Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma. (Silén ym. 2007). Saarijärven rakennusperinnettä. (Lahnala 1990). Uuteen satovuoteen. Tarvaalan maatalousoppilaitoksen 125-vuotisjuhlakirja. (Määttälä 1992). Vanhan Saarijärven historia. (Kallio 1987).

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Päiväys 28.11.2008 Sivu 1 (9) Kuva: Linnan kantatilan Kuivikon hoidettua ja perinteikästä pihapiiriä Saarijärven

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija kulttuuriympäristöt ja rakennustutkimus 8.12.2008 Sivu 1 (13) Kuva: Likopellon tila on Rahkolan kantatiloja ja perinteikkyydessään alueelle ominainen näky

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Päiväys 28..2008 Sivu 1 (9) Kuva: Linnan kantatilan Kuivikon hoidettua ja perinteikästä pihapiiriä Saarijärven viiden

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt 5.12.2008 Sivu 1 (19) Kuva: Kolkanlahdentien ja Kolkanrinteentien risteysalueen peltoaukeaa ja rakennuskantaa Saarijärven

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Käärmeniemi Kohteen nimi: Inventointinumero: Pikku paratiisi 176 Tiittala 177 Kalliola, museo 179 Aavala 180 Porukka 182 Käärmeniemen raitti

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt 5.12.2008 Sivu 1 (16) Kuva: Näkymä Keskutalon pihasta Lanneveden rantaan Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Lisätiedot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija kulttuuriympäristöt ja rakennustutkimus 8..2008 Sivu 1 (13) Kuva: Likopellon tila on Rahkolan kantatiloja ja perinteikkyydessään alueelle ominainen näky

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

RAHKORANNAN ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2006

RAHKORANNAN ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2006 RAHKORANNAN ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2006 YLIVIESKAN KAUPUNKI Kuvassa Kohde 2: Rahkolan talo lännestä päin kuvattuna. Pekka Taskinen kaupunginarkkitehti Ylivieskan kaupunki JOHDANTO Asemakaavoitus vuoroon

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8257 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ JA RAKENNUKSISTA

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012

Lisätiedot

Lapin kirkonkylän asemakaavamuutosalueen

Lapin kirkonkylän asemakaavamuutosalueen Lapin kirkonkylän asemakaavamuutosalueen rakennusinventointi Olli Joukio 2014 Inventointialue sekä inventoidut kohteet. 2 Inventointityön vaiheet Lapin kirkonkylän taajama-alueella ei ole aiemmin toteutettu

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014

Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014 Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014 Olli Joukio 2014/2015 1 Inventointialue sekä inventoidut kohteet. Inventointityön vaiheiden kuvaus Vuosina 1986-88 toteutettiin Sorkan

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33. Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012

Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33. Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012 Stormin kyläosayleiskaava Kohdeinventoinnit 37-61 37. LEHTIMÄKI KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 37 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33 Osoite Käärmeenmaantie Alue

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2.

Liite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2. 1 kuuluivat luokkiin 1 ja 2. teet on esitetty aluein mukaan numerojärjestyksessä. 37 50 82 99 100 101 123 125 126 127 128 Hautausmaa ja kappeli, 21 1902 Meijeri, Meijeritie 12 1923 1951, Vihriälä, Mäkitie

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 3A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 1:93 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 1:93 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen inventointikohteet 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12 1 AO-KORTTELIT 2-12 2 Ohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä sekä ovat ohjeena rakentajille, suunnittelijoille, rakennusvalvonnalle. Tavoite on yhtenäinen lähiympäristö,

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 5.12.2014 Oriveden rantaosayleiskaava, Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Marraskuussa

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

asutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti

asutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti 2. LEHTINEN KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 2 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus 2-11 / Lehtinen Osoite Soukontie Alue Aluetyyppi mäkitupa-alue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8256 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ, RAKENTEISTA

Lisätiedot

RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016

RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016 RAUMA - KODIKSAMIN, KUOLIMAAN JA MÄENTAAN KYLIEN RAKENNUSINVENTOINTI 2015-2016 Olli Joukio 2016 2 Sisällysluettelo Inventointityön vaiheiden kuvaus 2 Kohteiden valintaperusteet 2 Kohteiden arvottaminen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: päärakennus edustaa paikallista rakennusperinnettä

rakennushistoriallinen: päärakennus edustaa paikallista rakennusperinnettä 73 51. Rakennuksen nimi: Kallis Viktoras Rnr: 49948700040120Y Osoite: Sommarösundsvägen Rakennustyyppi: Maatila Rakennusvuosi: 1928 Korjausvuodet: 1986 Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, osittain 2, piharakennus:1

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja MULTIAN KUNTA Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 Laatija

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

NS. KOLKAN TALON KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN SELVITYS

NS. KOLKAN TALON KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN SELVITYS Kolkan pohjoisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 4: Ns. Kolkan talon kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys URJALAN KUNTA NS. KOLKAN TALON KULTTUURIHISTORIALLISTEN

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa 122 89. Rakennuksen nimi: Hermannas Verneras Rnr: 49948700050096S Osoite: Sommarösundsv.476 Rakennustyyppi: pientila Rakennusvuosi: 1850 Korjausvuodet: ei tiedossa Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, piharakennukset:

Lisätiedot

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Tmi Lauri Putkonen 8.4.2009 FCG Planeko Oy Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Raportti 8.4.2009 Tilaaja: Toteutus:

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 YLIVIESKAN KAUPUNKI NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 RAKENTAMISTAPAOHJEITA MAASEUDULLE Kuva: ARKKITEHTIASEMA OY R A K E N T A M I S T A P A O H J E I T A M A A S E U D U L L E POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet 16 Ojakkala RKY 1993 5.4.86, osa-alue. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt, vuonna 1783 perustettu Kruunun uudistila edustaa uusmaalaista maatilakokonaisuutta

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Nurmijärven rakennuskulttuuri 292 JUSSILA

Nurmijärven rakennuskulttuuri 292 JUSSILA 292 JUSSILA Vanha Perttulantie 17, 01860 Perttula Perttulalalinen alkutalo, joka yhä sijaitsee kylätontillaan Perttulan mäen etelärinteen juurella, ensimmäisessä, viljelyakeaa rajaavassa ja maisemallsesti

Lisätiedot