POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN TUKIPALVELUT 2020

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN TUKIPALVELUT 2020 VÄLIRAPORTTI 02/2018

2 Väliraportti 02/ (13) Sisällys Tukipalvelut -työryhmän väliraportti 02/ Työryhmän tehtävä ja tavoitetila...2 Selvitykset...2 Tukipalveluista Pohjois-Savossa...3 Tukipalvelut Pohjois-Savossa pl. Kuopio ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri...4 Tukipalvelut Kuopio ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri - Servica...4 Maakunnan tukipalvelujen järjestämisen ja toteuttamisen vaihtoehdot...5 Tukipalvelut omana tuotantona maakunnan liikelaitoksessa...6 Tukipalvelujen tuottaminen maakunnan tai usean maakunnan omistamassa...7 sidosyhtiössä (in house -yhtiö)...7 Tukipalvelujen tuottaminen maakunnan ja kuntien yhteisesti omistamassa...8 sidosyhtiössä (in house)...8 Tukipalvelujen ostaminen markkinoilta ja tukipalvelujen tuottaminen...10 maakunnan tai maakunnan ja kuntien omistamassa markkinoilla...10 toimivassa yhtiössä (ei sidosyksikkö)...10 Useammasta vaihtoehdosta rakentuvat tukipalvelut...11 Siirtymäajasta...11 Sidosyhtiöiden välisestä työnjaosta...12 Huomiot jatkovalmistelusta...13 Tukipalvelut työryhmä...13

3 Väliraportti 02/ (13) Tukipalvelut -työryhmän väliraportti 02/2018 Tukipalvelut -työryhmän väliraportti yhdessä KPMG Oy Ab:ltä tilatun asiantuntijaselvityksen kanssa on johdanto Pohjois-Savon tulevan maakunnan sekä alueen kuntien tukipalveluista ja niiden järjestämistavasta käytävään keskusteluun. Järjestipä maakunta tukipalvelunsa millä tavoin tahansa, ratkaisu vaikuttaa alueen kuntien toimintoihin hieman toisin kuin sote-palveluiden siirtyminen maakuntiin: maakuntauudistuksen jälkeenkin kuntien tehtäviin kuuluu edelleen siivousta, ruokapalvelua, kiinteistöhuoltoa jne, toisin sanoen samoja tukipalveluja, joita myös maakunta (tai Maakuntien tilakeskus Oy) tulee järjestämään. Nykyisin kunnat voivat tuottaa tukipalvelun samasta yksiköstä sekä sotepalveluille että muihin toimintoihin (esim. ateriat soteen ja koulutoimelle), ja kunnat voivat myydä tukipalveluja kuntayhtymälle. Maakuntauudistuksen jälkeen kunta ei voi tuottaa tukipalvelua maakunnalle. Maakunnan on joko tuotettava tukipalvelut itse tai ostettava ne sidosyhtiöiltä tai kilpailuttamalla markkinoilta. Työryhmän tehtävä ja tavoitetila Selvitykset Työryhmän tehtävä on laatia perusteltu esitys Pohjois-Savon maakunnan tukipalvelujen järjestämis- ja toteuttamistavasta. Tavoite ja lähtökohta on, että maakunnalla ja sen yhteisöillä on toimivat, maakuntauudistuksen tavoitteet huomioiden ja koko maakunnan etua ajatellen tarkoituksenmukaisella tavalla järjestetyt tukipalvelut maakunnan toiminnan ensimmäisestä päivästä alkaen. Pohjois-Savon maakuntavalmistelu / Tukipalvelut työryhmä on tilannut KPMG Oy Ab:ltä selvityksen Pohjois-Savon tulevan maakunnan tukipalvelujen järjestämisvaihtoehtojen arviointi ja selvitys vaihtoehtojen reunaehdoista. Selvitys on luovutettu KPMG Oy Ab:n selvitys koostuu seuraavista osioista: 1. Lähtökohdat - maakuntien palvelutuotannon peruslähtökohdat. 2. Hankinta-ja kilpailulainsäädännön asettamat reunaehdot - keskeinen hankinta-ja kilpailuoikeudellinen säännöstö. 3. Eri vaihtoehtojen analysointi analyysi ja johtopäätös vaihtoehtoisista toimintamalleista

4 Väliraportti 02/ (13) 4. Vero-oikeudelliset reunaehdot - vero-oikeudelliset arviot. 5. Yhtiöoikeudelliset huomiot yhtiövaihtoehdon erityiskysymyksiä 6. Kuntien asema - erityiskysymyksenä kuntien rooli tukipalveluissa 7. Henkilöstön asema lyhyesti henkilöstön asemaan liittyviä kysymyksiä eri toteutusvaihtoehdoissa 8. Johtopäätökset KPMG:n suositus tukipalvelujen järjestämistavasta ja suositeltavat jatkotoimenpiteet. Tukipalveluista aiemmin kerätty, työryhmän käytettävissä ollut tieto: Pohjois-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen / Tukipalvelutyöryhmä / Väliraportti Tukipalveluryhmä, nykytilan kartoitus koonti siirtyvästä laitoshuolto- ja ruokapalveluhenkilöstöstä koonti muusta siirtyvästä tukipalveluhenkilöstöstä Em. selvitykset eivät kata koko maakuntaa. Pohjois-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen / Tukipalvelutyöryhmän väliraportissa on todettu Voluumeista neljän suurimman toimijan osuus arvioitiin olevan noin % kokonaisuudesta, joten työryhmä totesi, että pienimpien toimijoiden osuuksia on mahdollista arvioida ilman merkittävää vaikutusta lopputulokseen. Tukipalvelut -työryhmä on arvioinut samoin. Tukipalveluista Pohjois-Savossa Tässä väliraportissa tukipalveluilla tarkoitetaan seuraavia palveluita: ruokapalvelut siivouspalvelut (laitoshuolto) varasto (keskusvarastot, terminaalit, lähipalveluvarastot) sisä- ja ulkologistiikka lähettipalvelut, postit sairaalasiivous/-laitoshuolto (määritelty terveydenhuoltopalveluksi) laite- ja välinehuolto (lääkintälaitteet) sairaalatekniset palvelut lääkintätekniikka Tukipalvelut, joiden järjestäminen ei edellytä uudelleenjärjestelyitä Tekstiili- ja vaatehuolto: palvelun tuottaa Sakupe Oy, joka on mm. Pohjois-Savon kuntien ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sidosyksikkö. Sairaanhoitopiirin omistamat osakkeet tulevat maakunnan

5 Väliraportti 02/ (13) omistukseen, joten Sakupe Oy tulee olemaan myös maakunnan sidosyksikkö (in house yhtiö). Hankinnat: Hankintayhtiönä sairaanhoitopiirille ja Pohjois-Savon kunnille toimii IS-Hankinta Oy, josta tulee maakunnan sidosyhtiö, valtion virastoissa hankintayhtiö on Hansel Oy. Molempien hankintayhtiöiden palvelut ovat (tämän hetkisen tiedon mukaan) tulevan maakunnan käytettävissä. Palveluhankinnat Istekki Oy:ltä, mm. lääkintätekniikka KYS:ssä jne. PSSHP on Istekin omistajia, osakkeet siirtyvät maakunnalle. Kiinteistöhuollosta Maakunnan omistukseen siirtyvien kiinteistöjen (sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, maakunnan liiton kiinteistöt) kiinteistöhuollosta vastaa Maakuntien tilakeskus Oy. Maakuntien tilakeskus Oy ei järjestä ko. tilojen siivousta, vaan sen järjestää maakunta. Maakunnan hallintaan siirtyvien eli vuokrattavien tilojen osalta kiinteistöhuollosta vastaa ao. tilojen vuokranantaja (esim. kunnalta vuokrattavien sote-kiinteistöjen osalta kunta). Myös siivouksesta vastaa lähtökohtaisesti vuokranantaja, ellei toisin sovita. Pohjois-Savon maakunta ei tämän hetkisen tiedon mukaan järjestä lainkaan kiinteistöhuoltoa. Tukipalvelut Pohjois-Savossa pl. Kuopio ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Tukipalvelut tuotetaan pääosin kuntien ja kuntayhtymien omana tuotantona tai kuntayhtymän jäsenkunnalta ostamana. Maakuntaan siirtyvä tukipalveluhenkilöstö arviolta n henkilöä (suuntaa antava arvio, koska 50 % sääntö & sop.). Sote-tukipalveluiden kustannukset (pl. hankinnat) arviolta n milj. euroa, josta kiinteistöhuollon (sisä- ja ulkoalueet) osuus 2-3 milj. euroa. (summat ainoastaan suuntaa antavia: em. nykytilan kartoitus , ei kattava, ei täydellinen). Tukipalvelut Kuopio ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri - Servica Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Servica tuottaa tukipalvelut sairaanhoitopiirille ja Kuopiolle (sairaalat, muut sotepalvelut, kaupungin muut toimialat). Servican palveluvalikoima kattaa käytännössä lähes kaikki nyt puheena olevat, maakunnan järjestettävät tukipalvelut l. ruokapalvelut, laitoshuollon, sairaalalaitoshuollon, väline- ja apuvälinehuollon, kiinteistöhuollon, logistiikan, keskusvarastopalvelut, aulapalvelut ja potilaskuljetukset.

6 Väliraportti 02/ (13) Maakuntauudistuksessa Servica ei voi jatkaa liikelaitoskuntayhtymänä: kuntayhtymä on joko purettava tai yhtiöitettävä. Servican nykyinen omistus: Kuopio 51,53 %, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 48,47 %. Servican yhtiöittäminen todennäköistä kesällä Jos yhtiöitetään, sairaanhoitopiirin osakkeet siirtyvät maakunnan omistukseen. Henkilöstö ei siirry maakunnalle, vaan jatkaa Servica Oy:n palveluksessa. Servican liikevaihto 80,9 milj. /2016, henkilöstöä n henk. Nykytilan kartoitus : ilmoitetut sote-tukipalveluostot (pl. hankinnat) Kuopio n. 11,5 milj. ja KYS n. 24 milj.. kiinteistöhuolto & Servica & Maakuntien tilakeskus Oy: Servica, olettaen että se yhtiöitetään, voi voimassa olevien sopimusten nojalla toimittaa kiinteistöhuollon maakunnan omistukseen siirtyviin (sairaanhoitopiirin) kiinteistöihin siirtymäkauden ajan (3 v). Maakunnan tukipalvelujen järjestämisen ja toteuttamisen vaihtoehdot Maakunnan tukipalvelujen järjestämis- ja toteuttamisvaihtoehtoja ovat: 1. Tukipalvelut omana tuotantona maakunnan liikelaitoksessa 2. Tukipalvelujen tuottaminen maakunnan tai usean maakunnan omistamassa yhtiössä (in house- tai markkinoilla toimiva yhtiö) 3. Tukipalvelujen tuottaminen maakunnan ja kunnan tai kuntien yhteisesti omistamassa yhtiössä (in house/markkinoilla) 4. Tukipalvelujen ostaminen markkinoilta 5. Useammasta em. vaihtoehdosta rakentuvat tukipalvelut Vaihtoehdot yllä tai alla eivät ole arvotetussa järjestyksessä, järjestys on KPMG:ltä tilatun selvityksen kanssa yhdenmukainen.

7 Väliraportti 02/ (13) Tukipalvelut omana tuotantona maakunnan liikelaitoksessa Liikelaitos on osa maakuntaa, ei itsenäinen oikeushenkilö. Tukipalvelut ovat liikelaitoksen osasto/taseyksikkö. Liikelaitosmallin etuja Maakunnan sote-palvelutuotanto voi tilata tukipalvelut suoraan omalta liikelaitokseltaan ja muilta maakunnan sidosyhtiöiltä, ei sido resursseja kilpailuttamiseen Liikelaitoksen toiminnan julkisuus, kustannusten läpinäkyvyys Saman johdon alla kuin palvelutuotanto, yhtenäiset tavoitteet Palvelutuotannon ohjaus ja valvonta yksinkertaisinta Oma palvelutuotanto vastaa tasalaajuisista palveluista läpi maakunnan Yhtenäinen hinnoittelu palvelutuotannolle, oman palvelutuotannon turvaaminen Henkilöstön asemaan ei merkittäviä muutoksia, valmiita työyhteisöjä Kohteiden toiminnan tunteva henkilöstö, pääasiassa kokoaikaiset työsuhteet Ison organisaation edut: voluumit/yksikköhinnat, investointien kannattavuus/käyttöaste, toiminta- ja toimitusvarmuus, sijaisuudet, toiminnan kehittämismahdollisuudet, koulutuksen ja etenemisen mahdollisuudet, rekrytoinneissa vetovoimainen, jne. Arvonlisäverosta Liikelaitoksella osana maakuntaa on oikeus vähentää verolliseen liiketoimintaan liittyviin kuluihin sisältyvä arvonlisävero sekä saada alvvähennyskelvottomaan toimintaan kohdistuviin kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero kompensoitua valtion varoista (talousarviomenettely). Liikelaitosmallin rajoitteet Liikelaitos ei voi ostaa tukipalveluja kunnilta. Maakunta/liikelaitos voi ostaa palveluita kuntien omistamilta markkinayhtiöiltä, jos ne pärjäävät tarjouskilpailuissa sikäli kuin liikelaitoksen oman tuotannon ulkopuolisille hankinnoille & tarjouskilpailuille on tarvetta. Ruokapalveluiden haaste: nykyiset kuntien omistamat yhteiskeittiöt eivät voi tuottaa aterioita sotelle (kunta ei voi myydä, maakunta ei voi kilpailuttamatta ostaa).

8 Väliraportti 02/ (13) Kunnat eivät voi ostaa tukipalveluja liikelaitokselta. Maakunnan liikelaitos ei voi myydä tukipalveluja ulos. Liikelaitosmallin epävarmuustekijöitä Kapasiteetin optimointi muuttuvien tukipalvelutarpeiden mukaan haasteellista Mahdollisesti pieneksi jäävien alueellisten yksiköiden haavoittuvuus Kunnille jääviin tukipalveluihin muutoksia, kunnan järjestämien tukipalveluiden yksikkökustannukset kasvavat (voluumit laskevat). Tukipalvelutuotanto-organisaation perustaminen Liikelaitosmalli & Servica vaihtoehdot: / Servica liikelaitoskuntayhtymä puretaan, (aiottua yhtiöittämistä ei toteuteta) > Servicaan tehtyjen investointien osittainen menettäminen. Servicasta PSSHP:lle/maakunnalle tuleva osuus maakunnan liikelaitokseen. / Yhtiöitetty Servica Oy puretaan tai se jakautuu ja jakautumisessa saatu yhtiö puretaan (osakeyhtiön purkautuminen) > Servicaan tehtyjen investointien osittainen menettäminen. Maakunnalle tuleva osuus maakunnan liikelaitokseen. / Servica Oy jatkaa Kuopion ja PSSHP:n/maakunnan sidosyhtiönä, liikelaitoksen toiminnot rakentuvat maakunnan muista tukipalvelutoiminnoista. Tukipalvelujen tuottaminen maakunnan tai usean maakunnan omistamassa sidosyhtiössä (in house -yhtiö) Ainoastaan Pohjois-Savon maakunnan omistama tukipalveluyhtiö vastaisi kooltaan liikelaitosmallia. Maakunnan sote-tuotanto voi ostaa palvelut kilpailuttamatta omalta yhtiöltä, mutta suhteessa kuntiin yhtiön hankintaoikeudellinen asema on rajoitettu: sidosyhtiön ulosmyynti voi olla vain 5 % liikevaihdosta ja enintään /v. Sidosyhtiö on myös julkinen hankintayksikkö, jonka tulee kilpailuttaa omat hankintansa, joten suorahankinnat esim. kunnan yhtiöltä eivät ole mahdollisia. Sidosyhtiömallin etuna liikelaitosmalliin verrattuna on mahdollisuus omistuspohjan laajentamiseen (kuntiin, maakuntiin) ja fuusioitumiseen muiden julkisomisteisten tukipalveluyhtiöiden kanssa. Oman sidosyhtiön rajoitteista ja epävarmuustekijöista, ks. soveltuvin osin ks. kohta 5.3.

9 Väliraportti 02/ (13) Usean maakunnan omistaman tukipalveluyhtiön osalta työryhmä katsoo, että muutosmyllerryksen tässä vaiheessa usean maakunnan yhteinen tukipalveluyhtiö ei ole realistinen vaihtoehto. Mikäli sellainen aikanaan osoittautuisi tavoiteltavaksi, oman yhtiön fuusioituminen (samoin kuin liikelaitokseen sijoitettujen tukitoimintojen yhtiöittäminen) on myöhemmin mahdollista. Maakunnan sidosyhtiömalli & Servica vaihtoehdot: / Servica puretaan/jaetaan ja sidosyhtiö rakennetaan maakunnan Servican jaossa saaman henkilöstön & omaisuuden pohjalle. / Servica jatkaa Kuopion ja PSSHP:n/maakunnan sidosyhtiönä, toinen, perustettava sidosyhtiö rakentuu maakunnan muista tukipalveluista. Tukipalvelujen tuottaminen maakunnan ja kuntien yhteisesti omistamassa sidosyhtiössä (in house) Yhteisen sidosyhtiön etuja mahdollistaa maakunnan ja kuntien yhteisen tukipalvelutuotannon esim. yhteiskeittiö voi edelleen tuottaa ateriat sotelle ja koulutoimelle, laitoshuoltaja voi palvella sotea ja kiinteistöhuoltoa (siivous). maakunta ja kunnat voivat ostaa tukipalvelut kilpailuttamatta yhteiseltä sidosyhtiöltä, ei sido resursseja kilpailutukseen in house yhtiön toiminnan tarkoitus on palvella omistajia Tukipalveluiden joustavuus ja jatkuvuus, voluumien hallinta, ostetaan tarvittava määrä palvelua Yhtenäinen toimintatapa koko maakunnassa / osakaskunnissa Kunnissa ei vastaavia yli- tai alikapasiteettiongelmia ja voluumien laskusta johtuvia yksikkökustannusten kasvua kuten liikelaitos- ja maakunnan sidosyhtiömalleissa, joissa kuntien tukitoimintoja jaetaan tai toiminnon asiakas katoaa. Pääasiassa kokoaikaiset työsuhteet, olemassa olevia työyhteisöjä Maakunnan liikelaitosta/yhtiötä merkittävästi isomman organisaation edut: voluumit/yksikköhinnat, investointien kannattavuus/käyttöaste, toiminta- ja toimitusvarmuus, sijaisuudet, toiminnan kehittämismahdollisuudet, koulutuksen ja etenemisen mahdollisuudet, rekrytoinneissa vetovoimainen, jne.

10 Väliraportti 02/ (13) Yhteisen sidosyhtiön rajoitteet Yhtiön ohjaus on osakkaiden omistajaohjausta: päätöksenteko sidosyhtiössä ei ole maakunnan tai kunnan päätöksentekoa. Arvonlisävero: Sidosyhtiön liikelaitokselle tuottamat tukipalvelut ovat arvonlisäverolain alaista myyntiä toisin kuin liikelaitosmallissa, jossa tukipalvelut ovat maakunnan sisäistä toimintaa (ei alv-myyntiä). Jos sidosyhtiön toiminta on osittain arvonlisäverotonta ja osittain arvonlisäverollista, arvonlisäverottomaan toimintaan liittyvien hankintojen arvonlisäveroa ei voida vähentää eikä sitä myöskään saada kompensaationa valtion varoista. Yhteisen sidosyhtiön epävarmuustekijöitä Tarvitaan aktiivista omistajaohjausta, omistajien yhtenäinen/ epäyhtenäinen näkemys - tavoitteiden yhtenäisuus sote vs. kunnat? Maakunnasta, kunnista ja sote-palvelutuotannosta erillinen organisaatio ja johto, tiedonkulun haasteet Palvelutuotannosta erillinen henkilökunta, tiedonkulun haaste, sitoutuneisuus yhteistyöhön? Avoimia kysymyksiä In-house yhtiön kustannuksiin perustuva hinnoittelu, onko yhtiön palvelutuotanto kilpailukykyistä? Onko hinnoittelu tasapuolista eri puolilla maakuntaa? Osakeyhtiömuotoisen toiminnan julkisuus? Työpaikkojen säilyminen paikkakunnilla? Yksityistämisen pelko? (Omistajat päättävät yhtiön toiminnasta, esim. Servican nykyisten omistajien linjaus on, että Servicasta tulee omistajien tarpeita palveleva in house yhtiö.) Yhteinen sidosyhtiö & Servica - vaihtoehdot: / Yhtiöitettynä Servicasta tulee maakunnan ja ainakin yhden kunnan yhteinen sidosyhtiö > maakunnan tukipalvelut rakennetaan Servican pohjalle. Alueen muiden kuntien on mahdollista liittyä Servican omistajiksi. / Servica jatkaa Kuopion ja PSSHP:n/maakunnan sidosyhtiönä, toinen sidosyhtiö rakentuu maakunnan muista tukipalveluista. / Servica purkautuu/jaetaan, maakunta ja halukkaat kunnat perustavat uuden yhteisen sidosyhtiön.

11 Väliraportti 02/ (13) Tukipalvelujen ostaminen markkinoilta ja tukipalvelujen tuottaminen maakunnan tai maakunnan ja kuntien omistamassa markkinoilla toimivassa yhtiössä (ei sidosyksikkö) Markkinayhtiö olisi maakunnalle yhtiön osalta perustamis- ja käynnistämisvaiheen jälkeen - hallinnollisesti yksinkertainen malli (omistajaohjaus). Toisaalta palveluiden hankkiminen markkinoilta edellyttää vastaavasti resurssointia hankintaan, palvelutuotannon ohjaukseen ja valvontaan. Tukipalvelut työryhmä katsoo, että maakunnan tai maakunnan ja kuntien yhteinen markkinoilla toimiva tukipalveluyhtiö ei ole ainakaan maakunnan perustamisvaiheessa tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Perusteluina näkemykselle mm. seuraavaa: Maakunta/liikelaitos/kunta ei voi ostaa omalta yhtiöltään, ellei yhtiö menesty tarjouskilpailuissa. Maakunnan muut sidosyhtiöt (esim. Sakupe Oy) voivat vain rajoitetusti (tai ei ollenkaan) myydä palvelua maakunnan markkinayhtiölle. Maakuntauudistuksen yhteydessä kaikkien osatekijöiden muutosten summa on valtava. Suuri määrä tukipalveluhenkilöstöä ja omaisuutta siirtyy maakuntaan ja tässä mallissa markkinayhtiölle. Markkinayhtiö lähtisi opettelemaan markkinaehtoista liiketoimintaa em. syliin tulevalla alkupaketilla ja eräänlaisesta nollatilanteesta: se saisi tulorahoitusta ainoastaan mahdollisesti voimassa olevista ja aikanaan päättyvistä sopimuksista. Uutta tulorahoitusta yhtiö saisi asiakashankinnalla (ei-julkisyhteisöistä) ja tarjouskilpailuissa menestymisen myötä. Maakunta ei voi tukea yhtiötä, ainoastaan rahoittaa. Oman markkinayhtiön hyöty maakunnalle (tai kunnille) on vähintäänkin epävarmaa. Tukipalvelujen hankinta kilpailluilta markkinoilta voi luonnollisesti tuottaa kustannushyötyjä palvelujen hankinnassa, mutta takamatkalta markkinoille lähteneen oman yhtiön osalta kilpailuolosuhteet realisoituvat todennäköisemmin rahoitustarpeena omistajilta, jopa investointien menetyksenä (konkurssi). Markkinayhtiö on maakunnalle merkittävä taloudellinen riski. Markkinayhtiö on riski henkilökunnan kannalta. Kilpailukykyisen yhtiön rakentaminen vie joka tapauksessa aikaa. Työryhmä katsoo, että yhtiön markkinoille laittamisen aika ei ole ainakaan maakuntauudistuksen yhteydessä.

12 Väliraportti 02/ (13) Markkinayhtiö & Servica- vaihtoehdot: / markkinayhtiö rakennetaan Servican pohjalle, jos Kuopio olisi ajatuksessa mukana (nykyisen linjauksen mukaan ei olisi). / markkinayhtiö rakennetaan Servicasta saadun osuuden pohjalle Servican purkamisen/jakautumisen jälkeen. / Servica jatkaa Kuopion ja PSSHP:n/maakunnan sidosyhtiönä, markkinayhtiö rakentuu maakunnan muista tukipalveluista. Tukipalveluiden siirtäminen markkinayhtiöön ja samalla tukipalveluiden hankinta markkinoilta olisi poliittinen tai voimakkaan strateginen valinta. Huomio markkinayhtiöstä: markkinoilla toimivan yhtiön, siis myös Servican pohjalle rakennetun, osakkeet ovat myytävissä. Mahdollisiin ostajiin tai sellaisten olemassa oloon työryhmä ei ota kantaa. Useammasta vaihtoehdosta rakentuvat tukipalvelut Maakunta voi hankkia osan tukipalveluista markkinoilta vaikka sillä olisi sidosyhtiö tai palvelut tuotettaisiin maakunnan liikelaitoksessa. Täydennyshankintoja tehtäneen joka tapauksessa kohteisiin, joihin sopimustoimittaja ei syystä tai toisesta pysty palveluja toimittamaan, ja joidenkin palveluiden osalta ostopalvelu on välttämättömyys, esim. laitevalmistajan toimittama huolto tuotesalaisuudesta johtuen. Siirtymäajasta Alue- ja elinkeinopoliittisista tai strategisista lähtökohdista voi myös tulla arvioitavaksi tukipalveluiden hankinta jonkin osuuden tai joidenkin kohteiden, alueiden, osa-alueiden osalta markkinoilta, vaikka pääosan tukipalveluista tuottaisikin sidosyhtiö tai liikelaitos. Maakuntaan siirtyvien organisaatioiden voimassa olevat sopimukset sekä kuntaa/kuntayhtymää sitovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät sopimukset siirtyvät maakunnalle. Olettaen että em. koskee myös kuntayhtymien ja kuntien välisiä sopimuksia, ja sote-kuntayhtymällä on sopimus tukipalvelusta kunnan kanssa, maakunta voi ko. sopimuksen nojalla ostaa palvelua kunnalta (sopimuskauden ajan tai yhden vuoden siirtymäkauden ajan - avoin). Sopimuskauden/siirtymäajan päätyttyä ostaminen kunnalta päättyy, eikä sitä voi jatkaa.

13 Väliraportti 02/ (13) Mikäli sekä sote- että tukipalvelu ovat kunnan omaa tuotantoa tai mikäli kuntayhtymä puretaan ennen maakunnan toiminnan alkamista , siirtyvää sopimusta ei tällöin ole, eikä maakunta voi ostaa kunnalta ko. palvelua. Tässä tapauksessa ei ole myöskään siirtymäaikaa, koska taustalla ei ole sopimusta. Sidosyhtiöiden välisestä työnjaosta KPMG:n tukipalveluselvityksessä on mainittu, että sidosyhtiöiden välistä tehtävienjakoa voi olla tarvetta arvioida uudelleen (s. 72, kohta 4.). Kommenttia on täydennetty selvityksen luovutuksen jälkeen: Ajatuksemme kohdan 4 taustalla oli, että Servican roolia mietittäessä on perusteltua myös arvioida sen suhdetta ko. toimijoihin, esimerkiksi miten logistiikka, varastointi ja hankintapalvelu kannattaa järjestää. Olisiko esimerkiksi järkevää, että laajempi Servica tuottaisi myös yhteishankintapalveluita. Eli yksinkertaistettuna mielestämme on suositeltavaa arvioida kaikkien toimijoiden keskinäiset suhteet ja työnjako tilanteessa, jossa yhden toimijan rooli olennaisesti muuttuisi (kuten suosituksemme perusteella käytännössä kävisi). (Annukka Mannerkoski/ KPMG, sähköposti ) Yhteishankintapalvelut kunnille ja sairaanhoitopiirille tarjoaa tällä hetkellä IS-Hankinta Oy. Yllä mainittu tarkoittaisi käytännössä IS-Hankinnan ja Servican toimintojen yhdistämistä l. fuusioitumista, koska maakunnallisen yhteishankintatoimen perustamista Servicaan ei voi pitää tavoiteltavana. Toisaalta Yhteistyöalueen sopimuksen valmistelutyön käynnistäminen - työryhmän tilaamassa Logistiikkaselvityksessä on esitetty ajatus YTAalueen hankintojen ja logistiikkakeskuksen yhdistämisestä (Logistiikkaselvitys , ks. Järvi-Suomen malli ). YTA-tasoinen yhteistoiminta toisi mm. maakunnalle volyymietuja hankintoihin ja järjestelmäkustannushyötyjä ainakin YTA-alueen mittakaavassa. Yhteishankintojen ja logistiikkakeskuksen yhdistäminen voisi tarkoittaa esim. Servican keskusvarastotoimintojen siirtämistä IS-Hankinta Oy:öön. IS-Hankinta Oy:llä on 78 omistajaa: 23 kuntaa, kuntayhtymiä, kaksi sairaanhoitopiiriä, energiayhtiöitä sekä muita julkisyhteisöjä.

14 Väliraportti 02/ (13) Huomiot jatkovalmistelusta Jatkovalmistelun toimenpiteet määräytyvät valittavan tukipalvelujen järjestämis- ja toteuttamismallin mukaan. KPMG:n asiantuntijaselvitys on asettanut ensijaiseksi vaihtoehdoksi maakunnan ja kuntien yhteisen sidosyhtiön ja toiminnan rakentamisen Servican pohjalle. Tukipalvelujen osalta maakuntauudistus vaikuttaa myös kunnille jääviin toimintoihin, joten kuntiin jaetaan tietoa uudistuksen vaikutuksista kunnan tukipalvelutuotantoon. Maakuntavalmistelu / tukipalvelutyöryhmä järjestää kunnille yhteisen tilaisuuden tukipalveluasioista. Henkilöstöstä Mikäli tai niiltä osin kuin toteutuva tukipalvelumalli on jokin muu kuin maakunnan ja kuntien yhteinen sidosyhtiö, tukipalveluhenkilöstön osalta maakuntavalmistelussa tulee selvitettäväksi ja kuntien kanssa sovittaviksi henkilöstön siirtymistä koskevan 50 %:n säännön mukaiset siirtymiset. Tukipalveluissa on mm. laitoshuoltajia, joiden tehtäviin kuuluu sekä sotepalvelua että siivousta (kiinteistöhuoltoa - kunta vuokranantajana vastaa), keittiöhenkilökunta tekee aterioita soteen ja koulutoimeen jne. Tukipalvelut työryhmä Minkä tahansa tukipalvelujen järjestämisvaihtoehdon toteuttaminen ottaa oman aikansa, ja kun pääosa tukipalveluista ei voi olla poissa pelistä päivääkään, on tahtotilojen ilmaisuihin ja ratkaisuihin kyettävä hyvissä ajoin. - puheenjohtaja: johtava lakimies Kari Kokkonen (ELY-keskus) - tukipalvelupäällikkö Anne-Mari Lappalainen (Ylä-Savon SOTE), - hankintapäällikkö Esa Miettinen (KYS) - 11/17 saakka tekninen johtaja Arto Lehtonen (Varkaus) - 01/2018 alkaen asiakkuuspäällikkö Petri Koponen (Kuopion Tilakeskus) Kari Kokkonen, pj. s-posti: kari.kokkonen@ely-keskus.fi / Puh: