PERUSHARJOITTELUN TOIMINTAOHJELMA

Transkriptio

1 PERUSHARJOITTELUN TOIMINTAOHJELMA tekstiilityö syksy

2 PERUSHARJOITTELUN TOIMINTAOHJELMA 2013 TEKSTIILITYÖ vko 36 -Suunnittelu -Opetuksen seuraaminen vko 37 -Toteutus/ Seuraaminen vko 38 -Toteutus ma 2.9. Info klo 8.00 OKL A 118 Läsnäolo välttämätön. Opetusaiheet lehtorikohtaisesti klo alk. ma 9.9. Pääaineseminaari kaikille klo Norssin tsluokka ti 3.9. Peruskoulun perustunti opetuksen suunnittelu ja johtaminen klo norssin sali ke 4.9. to 5.9. pe 6.9. ti ke to pe ma ti ke to Oppilaan tuen portaat klo norssin sali vko 39 ma ti ke Asiaa arvioinnista , norssin sali pe to pe vko 40 ma ti ke to pe vko 41 -Toteutus -Norssi 50v. juhlaviikko ma ti ke to pe vko 42 -Toteutus ma ti ke to Loppuseminaari ja Best Practices klo norssin sali pe Infotilaisuus -toimintasuunnitelman esittely ma klo OKL sali A Tekstiilityön oma infotilaisuus jatkuu normaalikoululla ma 2.9. klo normaalikoulun tekstiilityön luokassa. - Aiheiden annot: Normaalikoulu ma 2.9. klo Mertalassa: ti ja Talvisalossa: ma , paikka ts-luokka. Kaikkien harjoitteluun osallistuvien läsnäolo on välttämätön. Ohjaavat lehtorit: Normaalikoulu Erja Koskelainen erja.koskelainen@uef.fi, Talvisalo Maarit Juntunen maarit.juntunen@savonlinna.fi ja Satu Partanen satu.partanen@savonlinna.fi. 2

3 Harjoittelun suunnittelu: viikko Harjoittelun toteutus: viikot Harjoittelun laajuus: Muuta huomioitavaa: 7 opintopistettä Normaalikoululla teemavuosi Norssi 50 v 1. TAVOITTEET Perusharjoittelussa: 1. Opiskelija soveltaa opettamisen oppilas- ja opettajakeskeisiä perustaitoja. 2. Opiskelija osaa käyttää koulukohtaista opetussuunnitelmaa sekä laatia jakso- ja tuntisuunnitelmia. 3. Opiskelija osaa valita tarkoituksenmukaisia opetusmalleja ja oppimista edistäviä menetelmiä ottaen huomioon erilaiset oppijat. 4. Opiskelija tulee tietoiseksi omista vuorovaikutustaidoistaan ja kykenee analysoimaan niitä erilaisissa oppimis- ja kasvatustilanteissa, opiskelijakollegoittensa kanssa sekä opetusharjoittelun ohjaustilanteissa. 2. EDELLYTYKSET Orientoiva harjoittelu sekä kasvatustieteen opinnot kahden ensimmäisen vuoden osalta. 3

4 pääaine 18 opetuksen seuranta koulun toiminta harj.koulu lehtorit didaktiikan lehtorit Norssi 50 v. 4t 3. HARJOITTELUN SISÄLTÖ Yhden opiskelijan osalta: omaa opetusta pääaineessa 18t Normaalikoululla Juhlaviikot, 50 v 4 t (talkoot mahdollisesti ti klo 14-) tavoitteellista opetuksen seuraamista sekä koulun toimintaan perehtymistä 28t. Osan seuraamisesta voi mahdollisuuksien mukaan vaihtaa esim. oman sivuaineen opetukseen. seminaareja 12 t erityisopetuksen seuraamista 2t aineenopettajan ja didaktiikan lehtoreiden yksittäis- ja ryhmäohjauksiin osallistumista 28t omatoimista työtä 95t (johon sisältyy oman opetuksen suunnittelua ja valmistelua ja koulun muita tehtäviä) Yhteensä 187 h (7 opintopistettä) 4. PERUSHARJOITTELUN TOIMINNAN KUVAUS Yhden opiskelijan osalta: seminaarit 12t Perusharjoittelu omatoiminen työ 95t oma opetus 18t tavoitteellinen seuranta/sivu aineen opetus 28t eritysopetuksen seuranta 2t ohjauksiin osallistuminen 28t muut tehtävät Jokainen opetusharjoittelija vastaa harjoittelun aikana yksin yhden ryhmän opetuksesta ja pareittain/kolmittain toisen ryhmän opetuksesta. Harjoittelija seuraa nimetyn työparin opetusta ja toimii ryhmässä resurssiopettajana. 4

5 Tekstiilityön opetuksen lisäksi opetusharjoittelijat osallistuvat Norssi 50-v. juhlaviikon suunnitteluun ja toteutukseen Opetusharjoittelija laatii henkilökohtaiset tavoitteet harjoittelulleen. Opetettavasta aineesta laaditaan jaksosuunnitelma, johon sisältyy integraatiota ja eriyttämistä. Jaksosuunnitelmasta tulee käydä ilmi yleiskuvaus opetuksen etenemisestä opetusvuoron aikana sekä luokkaa koskevat kasvatukselliset tavoitteet. Harjoittelussa käytetään ja kokeillaan monipuolisesti pedagogisia malleja (opetusmenetelmiä ja työtapoja, ainekohtaiset pedagogiset mallit, amkan välitehtävä 5). Nämä kirjataan jaksosuunnitelmaan. Opiskelija perehtyy oppimisen arviointiin sisällyttämällä jaksoon ja jaksosuunnitelmaan arviointiosuuden. Jaksosuunnitelmat jätetään ohjaajille sovittuun määräaikaan mennessä. Jaksosuunnitelma tulee olla hyväksytty ohjaajien taholta ennen harjoittelutuntien käynnistymistä. Yksittäisten oppituntien suunnitelmat laaditaan ohjaajien antamien ohjeiden mukaisesti ja jätetään ne ennakkoon tarkastettavaksi ohjaajan antamaan määrä-aikaan mennessä. Hyväksytty suunnitelma on edellytys oppitunnin pitämiselle. Harjoitteluun tulee sisältyä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa. Perusharjoittelussa jokainen opiskelija osaa käyttää luokassa olevia havainnollistamis- av- ja opetusteknologiavälineistöä opetuksensa tukena (taulu, piirtoheitin, dokumenttikamera, dataprojektori, tietokone, ipad yms.) Opiskelija laatii harjoittelujaksosta itsearviointiraportin. Raporttiin sisällytetään opetusmenetelmien ja työtapojen valintojen perusteet sekä arviointi niiden toimivuudesta. Raportin kirjoittamisen ohjeet ovat liitteenä 1. Ammatillisen kasvun välitehtävä 8. annetaan ja sen aineisto voidaan koota harjoittelun aikana. Ks. kohta 6, Erityisopetukseen perehtyminen ja liite 2 5

6 5. OPETUKSEN SEURAAMINEN Harjoitteluun kuuluu tavoitteellista opetukseen perehtymistä ja seuraamista 28 t (oppilaiden observointi, resurssiopettajana toimiminen, muita oppiaineita oman harjoitteluluokan osalta sekä muiden luokka-asteiden käsityön tunteja.) Osan seuraamisesta voi mahdollisuuksien mukaan vaihtaa oman sivuaineen /muiden oppiaineiden opetukseen joko oman harjoitteluryhmän luokassa tai muussa opetusryhmässä. Opetettavista aineista ja tuntimääristä sovitaan luokka/ opiskelijakohtaisesti erikseen. Suosituksena on seurata oppilaan kokonainen koulupäivä. Oppiaineiden seuraaminen kohdistuu oppitunnin rakenteeseen, opetusjärjestelyihin, työtapoihin, vuorovaikutukseen (kysymykset, oppilaiden huomioiminen yksilönä ja ryhmänä, ilmaisu), havainnollistamiseen, eriyttämiseen sekä oppimisen arviointiin. Seuratuista tunneista keskustellaan ryhmäohjauksissa. Opiskelija seuraa ja havainnoi harjoitteluryhmiensä oppilaita. Yhteisen ryhmän oppilaat voidaan jakaa kahteen osaan. Apuna seuraamisessa käytetään täytettävää oppilaan observointilomaketta. Seuraamiset kirjataan erilliseen seurantakorttiin ja varmennetaan ohjaavan opettajan nimikirjoituksella. Seurantakortti palautetaan harjoittelun lopussa normaalikoulun kansliaan. 6. OPPILAAN TUEN PORTAAT: YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Tuen portaista järjestetään seminaari. Oppilaan kolmiportainen tuki ks. liite 5. Opetusharjoittelijat seuraavat perusharjoitteluvaiheessa erityisopetusta vähintään 2 tuntia. Seurantatunnit varataan etukäteen normaalikoululla erityisopettajan ovissa olevista työjärjestyksistä. Talvisalossa ja Mertalassa seurantatunneista sovitaan erikseen erityisopettajien kanssa. Seuraamaan voi tulla 1-2 opiskelijaa kerralla. Erityisopetusta antavat normaalikoululla Sirpa Koivuniemi-Luomaaho(erityisopetustila) ja Katja Räisänen (4a). Mertalassa erityisopettajina toimivat Harri Latonummi, Satu Kurki ja Leena Nenonen. Talvisalon erityisopettajia ovat Taija Vuo ja Tanja Nurmela. 6

7 7. OPETUSHARJOITTELIJAN MUUT TEHTÄVÄT Perusharjoitteluvaiheessa perehdytään myös opettajan varsinaisten oppituntien ulkopuoliseen työalueeseen seuraavien tehtävien osalta; - 3 välituntivalvontaan osallistuminen ohjaavan opettajan vuoroilla - koko koulun päivänavauksiin osallistuminen torstaisin klo vanhempainilta - mahdolliset teemapäivät - mahdolliset yö- ja leirikoulut vuotisjuhlaviikko - materiaalien hankinta ja järjestely tekstiilityössä - blogimerkinnän tekeminen tekstiilityön blogiin - Ipad opetuksessa Oppituntien ulkopuolisista tehtävistä sovitaan tarkemmin ohjaustilaisuuksissa. 8. OPPITUNTIEN TALLENTAMINEN Jokainen harjoittelija huolehtii siitä, että häneltä nauhoitetaan kaksi oppituntia. Tallennettavat opetustilanteet merkitään jaksosuunnitelmaan. Arvioinnissa käytetään apuna sanattoman viestinnän arviointilomaketta sekä kuvanauhan arviointilomaketta. Opiskelija katsoo ensin itse kummankin tallenteen ja valitsee tallenteista toisen ryhmäohjaukseen. Tallenteista keskustellaan luokassa harjoittelevien opetusharjoittelijoiden ja ohjaajan kanssa yhdessä. Tallenteet toteutetaan yhteistyössä luokassa harjoittelevien kanssa. 9. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA AIHEPIIRIT Ohjauksesta vastaavat harjoittelukoulun lehtorit ja opettajat sekä didaktiikan lehtorit. Ohjaus käsittää yksittäis- ja ryhmäohjausta. Ohjaustilaisuudet ovat osa harjoittelutoimintoja, joten niissä läsnäolo on välttämätön. Kevään 2013 ammatillisen kasvun portfolio/tutkiva essee tuodaan ohjaavalle opettajalle. 7

8 Ohjaavan lehtorin ryhmäohjausaiheita ovat opetussuunnitelma ja opetusaiheiden antaminen harjoittelujakson yleissuunnittelu, oppituntien suunnittelu henkilökohtaisten harjoittelutavoitteiden laatiminen seuraamiselle asetettavat tavoitteet erilaiset pedagogiset mallit, työtavat oppimisen tukena koulun tilat ja opetusvälineet, havainnollistaminen luokan oppilaat ja oppijakeskeisyys luokan opetuksessa oppimisen arviointi seuratut oppitunnit, esiin nousseet havainnot ja kysymykset tvt:n opetuskäyttö omassa luokassa tallenteiden arviointi jakson palautekeskustelu best practices 10. TEEMASEMINAARIT JA AINEDIDAKTISET SEMINAARIT Kaikille harjoitteluun osallistuville järjestetään teemaseminaareja seuraavasti: Peruskoulun perustunti opetuksen suunnittelu ja johtaminen (oppimiskäsitys, oppimisympäristö, työtavat) ti 3.9. klo Heli Lepistö, norssin sali Tekstiilityö pääaineena ma 9.9. klo Erja Koskelainen Matematiikka pääaineena, ma klo , ma -luokka Kaija Häkkinen ja Päivi Vilska Äidinkieli ja kirjallisuus pääaineena erikseen ilmoitettavana aikana, Tapio Nenonen ja Sonja Hägg, ai-luokka Oppilaan tuen portaat to klo Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho, normaalikoulun sali Asiaa arvioinnista ke klo , Eero Kovanen ja Pirkko Valkonen normaalikoulun sali Yhteinen loppuseminaari ja best practices to klo , normaalikoulun sali Yhteinen loppuohjaus (Normaalikoulu, Talvisalo ja Mertala) ajankohta sovitaan harjoittelun aikana erikseen 8

9 11. PALAUTTEET JA ARVIOINTI Opiskelija pitää harjoittelun aikana vapaamuotoista päiväkirjaa, tai muutoin dokumentoi harjoitteluaan, jossa hän analysoi omaa työtään (esim. suunnittelu, aineenhallinta, havainnollistaminen, eriyttäminen, oppitunnin johtaminen, opetusmenetelmät, oppilaiden oppimisen arviointi), luokan oppilaiden toimintaa ja saamaansa ohjausta. Tämä tukee itsearviointiraportin ja portfolion laatimista. Jokainen opetusharjoittelija saa arviointia toiminnastaan myös työpariltaan/ luokkaryhmän jäseneltä. Palaute voi olla suullista sekä kirjallista. Ohjauksissa sovitaan, mihin seikkoihin vertaisarvioinnissa kunkin harjoittelijan kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota. Vertaisarviointi toteutetaan siten, että kukin opiskelija valitsee laatimistaan henkilökohtaisista tavoitteista 2-3 sellaista, joihin erityisesti haluaa palautetta toisilta opetusharjoittelijoilta. Nämä kirjoitetaan näkyviin esim. joko omaan vertaisarviointivihkoon tai luokan yhteiseen vertaisarviointikansioon. Näitä säilytetään luokassa siten, että tunnin seuraaja voi sieltä tavoitteet lukea ja huomioida ne kirjoittaessaan ko. dokumenttiin palautetta seuraamastaan tunnista. Tunnin seuraajan tulee osallistua palautekeskusteluun mahdollisuuksien mukaan. Kirjallista vertaispalautetta hyödynnetään itsearviointiraportissa. Jokainen opiskelija johtaa ainakin yhden arviointikeskustelun. Harjoittelujakson lopussa opiskelija arvioi omaa toimintaansa liitteenä olevien ohjaavien kysymysten avulla ja laatii tältä pohjalta itsearviointiraportin. Harjoittelujakson päätyttyä pidetään yhteinen palautekeskustelu klo alkaen normaalikoulun salissa Palautekeskustelun tarkoituksena on - esitellä onnistuneita opetustilanteita opiskelijoiden best practicesesitykset: valitaan joka luokkatasolta esitys (kesto n. 5 min.) - koota harjoittelujakson kokemukset palautekyselyn tulokset Perusharjoittelussa arvioitavat osiot ovat tavoitteellisuus, vastuullisuus ja vuorovaikutus (kts. Liite 4). Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hylätty tarkoittaa, että opetusharjoittelijalla on niin vakavia puutteita yhdessä tai useammassa arvioitavassa osiossa, että koko harjoittelujakso on uusittava. 9

10 12. PERUSHARJOITTELUUN LIITTYVÄÄ YLEISTÄ INFORMAATIOTA Talvisalon ja Mertalan koulujen yleisinformaatio toimitetaan opiskelijoille sähköisesti erikseen. Normaalikoulu Normaalikoulun opetussuunnitelma löytyy koulun kotisivuilta sekä jokaisesta luokasta myös paperiversiona. Opetusharjoittelun perusteet asiakirja on myös koulun kotisivuilla. Koulun opetusmateriaalin käytöstä ja lainaamisesta sovitaan aina luokanlehtorin kanssa. Lainaamiset kirjataan materiaalikohtaisiin varauskansioihin. Lainaaja on vastuussa kaikesta lainaamastaan koulun opetusmateriaalista ja sen palauttamisesta. Luokkaa ja harjoittelua kohti on varattu 1000 monisteen kiintiö. Monistuskiintiön käytöstä vastaa luokanlehtori. Ohjaava opettaja hyväksyy oppilaille monistettavat materiaalit allekirjoituksellaan. Kopioitava materiaali jätetään vahtimestarille hyvissä ajoin, viimeistään pidettävää oppituntia edeltävänä arkipäivänä. Varmista, että kopioit laillisesti. Kopiointisäännöistä ja tekijäoikeuksista löydät tietoa osoitteesta: Koulun ulko-ovet ovat avoinna klo Perjantaisin ovet suljetaan klo Opiskelijat voivat ruokailla koulun ruokalassa klo Ruokailu on maksullista myös silloin, kun opiskelija ruokailee oppilaiden kanssa. Aterian hinta on 3.45/4.00. Ruokailun valvonnasta sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. Normaalikoulun Makunorssi -ruokalasta vastaa Henry Pitkonen. Normaalikoulun atk-tukihenkilönä toimii Matti Tiitinen. Virastomestarina toimii Timo Makkonen ja toimistosihteerinä Maire Ruohoaho. Timo Makkonen toimii myös koulun kirjaston hoitajana. Luokan lehtorit Kari Niittymäki ja Kimmo Nyyssönen toimivat atk-asioissa tukihenkilöinä oman toimensa ohella. Koulunkäyntiohjaajina toimivat Esa Turunen (yläkoulu) sekä Mira Räsänen ja Jaana Saarinen (alakoulu). Kouluterveydenhoidosta huolehtii terveydenhoitaja Sirkku Hoffren. Terveydenhoitaja on koululla pääsääntöisesti maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin. 10

11 Koulun johtavana rehtorina on Mikko Ripatti ja perusasteen rehtorina Heli Lepistö. Koulun yhteystiedot: Savonlinnan normaalikoulu PL 86 (Kuninkaankartanonkatu 5) Savonlinna puhelimet: internet: opettajainhuone kanslia johtava rehtori perusasteen rehtori sähköpostiosoitteet: Perusharjoitteluun liittyvissä ongelmatilanteissa tulee ensisijaisesti kääntyä ohjaavan lehtorin puoleen. Tekstiilityön opetusharjoittelusuunnitelmaa koskevat huomautukset, kysymykset ja ehdotukset osoitetaan lehtori Erja Koskelaiselle puh Sairaustapauksissa opiskelija toimittaa poissaolostaan lääkärintodistuksen ohjaavalle opettajalle, jonka kanssa sovitaan korvaavuuksista. Muut poissaoloanomukset toimitetaan henkilökohtaisesti rehtori Mikko Ripatille. 11

12 LIITE 1 ITSEARVIOINTI Opiskelija laatii opettajaharjoittelustaan itsearviointiraportin (5-8 sivua fonttikoko 12 Times New Roman tai vastaava rivivälillä 1,5), jossa tarkastellaan omaa ammatillista kehitystä seuraavien viitteellisten kysymysten pohjalta. Itsearviointiraportin laadintaa varten opiskelijan tulee pitää henkilökohtaista päiväkirjaa tai tehdä muistiinpanoja harjoittelustaan ja suorittaa systemaattista itsearviointia pitämistään oppitunneista ja opetuksen seurannasta. Itsearviointiraportista keskustellaan harjoittelun ohjaajan johdolla ryhmäohjauksissa. Raportti toimitetaan ennen luokkakohtaista palautekeskustelua ohjaajalle, joka hyväksyy raportin osana harjoittelutoimintoja. Raportin jäsennys on vapaamuotoinen. OHJAAVAT KYSYMYKSET 1. Ammatilliset odotukset ja uskomukset Mitä odotuksia ja toiveita Sinulla oli harjoittelun suhteen? Millaista epävarmuutta tai pelkoja oli mielessäsi? Miten odotukset ja toiveet toteutuivat ja muuttuivat? Millaisia myönteisiä tai kielteisiä tuntemuksia koit harjoittelussa? Miten omat opetus- ja kasvatuskäsityksesi muuttuivat? 2. Ammatillinen ja persoonallinen minäkuva Käsitys itsestäsi opettajana - millainen opettajapersoona olet? Missä tunsit itsesi hyväksi ja varmaksi? (opettajan työn vahvuustekijät) Millaiseksi kuvailet omaa vastuunotto- ja tehtäviin sitoutumiskykyäsi? Arvioi itseohjautuvuus- ja itsearviointitaitojasi. Arvioi ryhmätyö- ja ihmissuhdetaitojasi. Muuttuivatko käsityksesi ammatillisesta minäkuvasta harjoittelun aikana? Miten? Mikä on alue tai ominaisuus, missä haluaisit kehittää itseäsi jatkossa? 3. Henkilökohtaiset tavoitteet/viralliset tavoitteet Mitä henkilökohtaisia tavoitteita asetit harjoittelulle? Miten saavutit asettamasi tavoitteet ja mitkä ovat ne kriteerit, joilla arvioit omaa menestymistäsi? 4. Merkittävät oppimiskokemukset Mitkä olivat merkittävimmät oppimiskokemuksesi harjoittelussa? Mikä niistä teki merkittäviä ja miten ne muuttivat ajatteluasi tai toimintaasi? Mitä opit? 5. Työtavat/opetusmenetelmät/pedagogiset mallit - Millaisia työtapoja/opetusmenetelmiä käytit omassa opetuksessasi? Miksi? Miten onnistuit oppimisympäristöjen rakentamisessa? Mitä uutta opit oppimisesta ja työtavoista /opetusmenetelmistä? 12

13 6. Yhteistyö ja vuorovaikutus Miten arvioisit omaa yhteistyötäsi ja vuorovaikutusta suhteessa ohjaajiin, muihin harjoittelijoihin ja oppilaisiin? Mikä merkitys yhteistyöllä oli ammatillisessa kasvussa? 13

14 LIITE 2 AMMATILLISEN KASVUN VÄLITEHTÄVÄ 8, Oppimisen tuki 1. Tutustu normaalikoulun kotisivuilla perusopetuksen opetussuunnitelman erityisopetus-osaan. 2. Tutustu Kolmiportaisen tuen kaavioon, joka on harjoittelusuunnitelman liitteenä (liite 5). 3. Kirjaa harjoitteluluokkasi yleisen, tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden tukikäyntöjä luokan arjessa. Harjoittelun ohjaajat antavat lisätietoja. 4. Pohdi, mitä muita keinoja opettajalla on tukea luokkansa oppilaiden toimintaa esim. sosiaaliset taidot ja yhteisöllisyys. 5. Valmistaudu esittelemään havaintosi AMKA-ryhmällesi ja koosta tehtävä jaettavaan muotoon. PALAUTA TEHTÄVÄ AMKA-RYHMÄSI VETÄJÄLLE Anne Tossavainen/Sonja Hägg (palautuspvm pe ). 14

15 LIITE 3 Harjoitteluohjaajalta saat suuntaa antavan aiheen, ja sinun tehtäväsi on muotoilla jakson tehtävä/teema/aihe/ongelma siis sellaiseksi, että se * herättää oppilaiden uteliaisuutta, * tukee oppilaiden suunnittelua, * on ajankohtainen, * liittyy jotenkin oppilaiden elämään, * integroituu aihekokonaisuuksiin tai muihin oppiaineisiin Lainaus Tarja Krögerin jaksosuunnitelmaohjeesta. TÄSSÄ SIIS LUOKKAJAOT JA OPETUSAIHEET hyvin lyhyesti. Ryhmiä voi vaihtaa sopimalla siitä suoraan toisen ryhmän opiskelijan kanssa. Ilmoita muutoksesta Heli Lepistölle. Ryhmäjaot tarkistetaan ja työparit jaetaan ensimmäisessä tekstiilityön ohjauksessa maanantaina 3.9. klo 15. Tutustu ennen ohjausta käsityön opetussuunnitelmaan osoitteessa: Normaalikoulu 4a Ti Joko virkkausta, kiinteä silmukka-> Tuotteen suunnittelu ja toteutus Anna Yrjänä Tai koneompelua, päällikeompelu johonkin käyttötuotteeseen. pyyhe, kassi, lokerikko.? Vai taidetta? 4b Ke Kati Ruotsalainen Sama kuin 4a 5a Ma Matilda Ylä-Mononen Kässäpussin ompelu. Kankaan värjäys/kuviointi persoonalliseksi kankaanpainannan/kirjonnan keinoin. Tai ompelu/yksinkertainen vaate? 5b To Katariina Tuikkala Sama kuin 5a/ipad 6a To Anu Laitinen Neulonta. Mallitilkku, nurja silmukka, neulepinnat. Neuletiheyden laskeminen. Pyöröneuleen suunnittelu ja aloittaminen. Työt valmistuvat vasta lähempänä joululomaa. Lankana isoveli/huopanen? 6b To Eeva-Liisa Särkelä Kuten 6a 7a Anna+ Kati Joko virkkausjakso tai yläosan vaatteen valmistuksen aloittaminen/ ipad 7b Pe Matilda+ Katariina Kuten 7a 8b Ke 8-10 Anu + Eeva-Liisa Villasukan suunnittelu ja sen valmistus alulle. Lankana 7 veljestä. Mallitilkku aloitettu ja toivottavasti myös neulottu jakson alkuun mennessä. *Tähdellä merkittyjen ryhmien ajat muuttuvat viikolla 42, kun 2. Jakso alkaa. 15

16 Talvisalo 6lk ke Alaosan vaate/ yöhousu Vivi Lamberg 6lk to Riikka Jaakola Alaosan vaate/ yöhousu 7lk to Sonja Tukiainen Yläosan vaate joustavasta materiaalista 8lk pe Vivi+Riikka+Sonja Villasukka *Tähdellä merkittyjen ryhmien ajat muuttuvat viikolla 42, kun 2. Jakso alkaa. Mertala 7BF ma Liisa Nivala Virkkaus: perussilmukoiden kertaus, lisäys ja kaventaminen, kirjovirkkaus, erilaisia materiaaleja( villalangan ohella matonkude,naru,c-kasetin nauha ).Voi yhdistää vesi-sokeri-tärkkäystä ja huovutusta. 7ABF ti Erika Mustonen Sama kuin edellä 7DE ke Saara Arponen Sama kuin edellä 7CD to Jonna Perälä Sama kuin edellä 6BC ti Liisa+Erika Iso ryhmä (18 opp), kaksi aihetta->käsinkirjontaa(ristipisto) ja tilkkutyönä (hirsimökki-blokki)pannulappu tai yksinkertainen kassi, jotta kaikki pääsevät joskus ompelukoneelle 6AD pe 8-10 Saara+Jonna Sama kuin edellä *Tähdellä merkittyjen ryhmien ajat muuttuvat viikolla 42, kun 2. Jakso alkaa. 16

17 PERUSHARJOITTELUSSA ARVIOITAVAT OSIOT: LIITE 4 tavoitteellisuus, vastuullisuus ja vuorovaikutus 1. Tavoitteellisuus a. opetustyön suunnittelutaidot b. oppilaiden oppimistavoitteiden asettaminen c. omien oppimistavoitteiden asettaminen d. realististen kasvatus- ja opetustavoitteiden asettaminen e. oppilaille asetettujen tavoitteiden, suunnitelmien ja työskentelyn monipuolinen arvioiminen f. muiden opetusharjoittelijoiden tavoitteiden, suunnitelmien ja työskentelyn monipuolinen arvioiminen g. omien tavoitteiden, suunnitelmien ja työskentelyn monipuolinen arvioiminen 2. Vastuullisuus a. yksittäis- ja ryhmäohjauksiin osallistuminen b. opetuksen suunnittelu kirjallisesti ja suunnitelmien esittäminen ennalta c. oppituntien pitäminen ja opetusjärjestelyistä huolehtiminen d. muut harjoittelun toimintasuunnitelmassa yksilöidyt tehtävät 3. Vuorovaikutus Vuorovaikutus oppilasryhmän kanssa a. oppilasryhmään tutustuminen b. dialogi eri opetus- ja kasvatustilanteissa c. asiallinen ja johdonmukainen ilmaisu d. selkeiden toimintaohjeiden anto e. oppilaiden motivointi ja aktivointi f. myönteisen ilmapiirin luominen g. oppimisen johtaminen ja ohjaaminen Vuorovaikutus ohjausryhmän kanssa g. halu ja kyky rakentavaan yhteistyöhön ohjaajien ja harjoitteluryhmän kanssa h. taito antaa ja ottaa vastaan monipuolista palautetta 4. Asiantuntemus a. kyky hyödyntää tarkoituksenmukaisesti lasten tai oppilaiden iän, tason ja ryhmän mukaan soveltuvia sisältöjä b. opettamisen ja opetettavan aineen perustietojen ja taitojen hallitseminen c. kyky soveltaa opettaja- ja lapsi/oppilaskeskeisiä menetelmiä ja rakentaa tavoitteellista oppimista tukevia oppimisympäristöjä d. kyky käyttää monipuolisesti erilaisia arviointimenetelmiä 17

18 LIITE 5 KOLMIPORTAINEN TUKI 18