KOKO Länsi-Uusimaa loppuraportti Ohjausryhmä , hyv. Toimintaryhmä , hyv.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKO Länsi-Uusimaa loppuraportti 2010 2012. Ohjausryhmä 11.12.2012, hyv. Toimintaryhmä 28.11.2012, hyv."

Transkriptio

1 Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Raasepori Siuntio loppuraportti Kuvassa: Naapuriohjelma-alueet Ohjausryhmä , hyv. Toimintaryhmä , hyv.

2 1 LÄNSI-UUSIMAA LAUKKAAN! VÄSTRA NYLAND TILL GALOPP! Ohjelman suunniteltu aikajänne oli (4 vuotta), toteutusaika jäi ja jatkettuna SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKO -OHJELMAN TOTEUTUMISEN VASTAAVUUS ALUEEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEISIIN OHJELMAN PERUSTELUT ALUEEN KILPAILUKYVYN JA TASAPAINOISEN ALUEKEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA ERIKOISTUMINEN, VAHVUUDET JA KOKO:N ROOLI NIIDEN VAHVISTAMISESSA OHJELMAN TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN HIGHLIGHTS TOP TEN + THREE TOTEUTUNEET SELVITYKSET JA RAPORTIT VUOSINA JÄRJESTETYT TILAISUUDET, TAPAHTUMAT JA TIEDOTUS VUOSINA STRATEGINEN JOHTAMINEN JA TOTEUTTAMINEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT OHJELMASSA KÄYNNISTETTYJÄ TOIMENPIDEKOKONAISUUKSIA SEURANTAKRITEERIT TALOUS... 16

3 2 1. KOKO -ohjelman toteutumisen vastaavuus alueen kehittämisen tavoitteisiin 1.1. Ohjelman perustelut alueen kilpailukyvyn ja tasapainoisen aluekehityksen näkökulmasta Ohjelman toteuttaminen tähtäsi alueen kilpailukyvyn turvaamisen ja kehittämisen kannalta seuraaviin asioihin: Alueen voimien yhdistäminen Alueen resurssien suuntaaminen (fokusointi) ja työnjako (allokointi) Alueen uudistumiskyky (uudistumistarpeiden tunnistaminen + toimenpiteet) Alueen logistiset ratkaisut Tasapainoisen aluekehityksen kannalta ohjelmatoteutus pyrki lisäksi panostamaan kestävän kehityksen dimensioiden pohjalta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti tasapainoiseen kehitykseen ja varsinainen kehitystyö jäi ohjelmakauden jälkeiselle ajalle. Länsi-Uusimaa on perinteisesti ollut vahvaa teollista aluetta, jonka elinkeinorakenne on voimakkaasti muuttumassa palvelujen suuntaan globalisaation ja kansainvälisten rahoitusmuutosten vaikutuksista. Alueen osittainen positiivinen väestökehitys ja työpaikkaomavaraisuus yhdessä logistisen sijainnin ja luontoarvojen kanssa mahdollistavat suotuisan kilpailukyvyn kehityksen osana metropolialuetta. Länsi-Uusimaa parhaimmillaan muodostaa toiminnallis-strategisen kokonaisuuden. Alueen kahdeksan kunnan - Inkoo, Hanko, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio ja Raasepori - lisäksi Vihdin osallistuminen toiminta-alueeseen on nähty toimintoja tukevaksi ja kun taas Kirkkonummi on jo osallistunut joihinkin yhteistyötoteutuksiin. Alueen kilpailukykyä ja hyvinvointia on pyritty lisäämään kuntien ja yritysten yhteistyöllä pyrkimällä yhteiseen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja elinkeinopolitiikkaan, ammatillisen koulutuksen ja osaavan työvoiman turvaamiseen alueella. Ohjelma pyrki yhdistämään Raaseporin ja Lohjan seutukuntien elinkeinopolitiikan yhteiseksi kokonaisuudeksi, jossa alueen kaksikielisyyttä huomioitiin entistä paremmin voimavarana. KOKO ohjelmakausi alkoi poikkeuksellisen vaikeassa taloudellisessa suhdannetilanteessa eikä tilanne ehtinyt parantua merkittävästi toteutuskauden jäätyä suunniteltua lyhyemmäksi. Toimintaalueella oli samanaikaisesti meneillään valmisteluja uusien kuntaliitosten toteuttamisvaihtoehtojen syntymiseksi ja nämä veivät luonnollisesti resursseja ja fokusta. Vuoden 2013 alusta yhdistyvät Nummi-Pusula ja Karjalohja Lohjan kaupunkiin. Klusteripohjaisen elinkeinojen kehittämisen ohella Länsi-Uudenmaan KOKO ohjelmassa huomioitiin klustereita tukevaa kehittämistyötä, joka näin mahdollisti tasapainoisten toimintaedellytysten toteuttamisen alueelle. Näitä olivat mm. seudullisten yrityspalvelujen kokoaminen yhteen Novago Yrityskehitys Oy yhtiöön ja yritysneuvonnan kehittäminen, osaavan työvoiman saannin turvaaminen, seutuviestintä ja yritysten omistajavaihdosten tukeminen. Merkityksellistä alueen sisäisen tasapainoisen kehityksen näkökulmasta katsottuna oli, että toiminta-alueet yhdistivät voimavaransa ja siten syntyi riittävän suuri kehitystoiminnassa mukana ollut toimijoiden ja monipuolisten yritysten joukko eri toimialoilta. Toisaalta seudut erikoistuivat tietyillä toimialoilla, ja alueen sisäinen kilpailukyky edelleen tasapainottui, mm. Karkkilan metalli- ja Länsi- Uudenmaan matkailutoimiala.

4 3 Alueen kilpailukykyä ja elinkeinoelämää pyrittiin vahvistamaan verkostoitumalla metropolialueeseen, joka on luonnollinen yhteistyökumppani Länsi-Uudellemaalle. Alueen oppilaitokset muodostavat kaksikielisyydessään uniikin osaamisen kehittymisen resurssin. Alueen pendelöintiluvut pääkaupunkiseudun suuntaan ovat suuret. Tätä työvoimapotentiaalia tulee jatkossa hyödyntää seudulla paremmin esim. kehittämällä etätyömahdollisuuksia. Pendelöinti on ollut kasvussa myös alueen sisällä, kun työssäkäynti- ja asiointialue tiivistyy. Länsi-Uusimaan logistinen sijainti pääkaupunkiseudun monialaisen toimintaympäristön ja Salon talousalueen välissä mahdollistaa edelleen alueen kehittämisen asumis- ja työpaikkaympäristönä. Kootusti Länsi-Uudenmaan kumppanit ovat: Suur-Salo, erityisesti aluestrategiaprosessi-, maatalousosaamis- ja teknologiayhteistyö Metropolialue, erityisesti korkeakoulu/teknologia- sekä hallinto- ja rahoituskumppaniyhteistyö ja mahdollisuudet urbaanin ympäristön tarjoamiin palveluihin Hyvinkää-Riihimäki, logistiikka- ja aluetalouspalvelut Näiden lisäksi yksittäisinä kuntina mainittakoon Vihti, väylälogistiikka ja kuntapalvelut sekä Kirkkonummi, elinkeinopalvelut. SeutuNet Länsi-Uusimaa alueet 2009 Uusimaa Hanko SeutuNet Länsi-Uusimaa -alue ja Uudenmaan maakunnan kunnat Hanko AKO Länsi-Uusimaa Karkkila Karkkila Karkkila Hanko Raasepori Lohja Karjalohja Inkoo Siuntio Raasepori Lohja Karjalohja Inkoo Siuntio Raasepori Lohja Karjalohja Raaseporin alue Hanko Hiiden alue Hanko Länsi-Uudenmaan yrityskeskuksen alue (Lykes) Inkoo Siuntio Hyvinkää Mäntsälä Karkkila Nummi- Järvenpää Nur m ijär vi Por nainen Pusula Tuusula Vihti Ker ava Lohja Vantaa Espoo Karjalohja Kauniainen Siuntio Helsinki Kirkkonummi Inkoo Raasepori Karkkila Nummi- Pusula Lohja Karjalohja Siuntio Kirkkonummi Inkoo Raasepori Nummi- Pusula Kirkkonummi Nummi- Pusula Kirkkonummi Nummi- Pusula Kirkkonummi Kuva 1. KOKO Länsi- Uusimaa, viitekehys 1.2. Erikoistuminen, vahvuudet ja KOKO:n rooli niiden vahvistamisessa keskittyi kolmen kilpailukyvyn kehittämisen osa-alueen parantamiseen Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa, Teknologian ja ympäristöteknologian alueelliset sovellukset Käyttäjälähtöiset palvelut. Läpileikkaavina teemoina ja samalla koko alueen vahvuuksien kehittämisessä olivat ennakointiosaaminen, käynnistetty MAL -suunnittelu- ja toteutustyömaan sekä uniikki koulutustarjonta/osaaminen. Panostuskohteet valittiin siten, että ne tukivat alueen kehittämistä taantuman jälkeisessä maailmassa aitoina kehittämistoimina eivätkä vain lamalääkkeinä.

5 4 Vahvuuksien, - kuten sijainti ja luonto sekä historiaan, kulttuuriin ja teollisuusperinteeseen liittyvät aihekokonaisuudet taustana väestön monipuolinen rakenne - tunnistaminen ja tunnustaminen sekä huomioiminen ovat antaneet hyvät raamit kehitystyössä. Alueen vahvuuksia valjastettiin käyttöön kohdistamalla kehittämistoimia alueen brändiin ja identiteettiin, verkostoituvan teknologian metallinauhaan, ympäristöteknologiaan sekä kemian teollisuuteen, matkailuun ja uudistuviin palveluihin. Mahdollisuuksia oli nähty matkailussa, logistiikassa, teollisten ja julkisten rakenteiden uudistamisessa, käden taitoihin ja luoviin aloihin liittyvissä sisällöissä sekä pendelöinnin hyödyntämisessä. Lisäksi alueen mahdollisuuksia kehittää kilpailukykyä oli mm. kaavoituksen, osaamisen, kaksikielisyyden ja yrittäjyyden näkökulmista. Koheesiota vahvistettiin panostamalla kuntien väliseen ja sisäiseen yhteistyöhön, elinkeinoelämän, hallinnon, kansalaisaktiivisuuden, maaseudun ja kaupunkien väliseen yhteistyöhön sekä nuoren sukupolven (ns. digital natives) huomioimiseen. KOKO:n rooli oli tukea alueen ja sen elinkeinorakenteen tasapainoista kehittymistä ja vastata uudistumisen tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. KOKO paneutui edellä mainittujen vahvuuksien, mahdollisuuksien ja kilpailukyvyn sekä yhteistyön eri osa-alueiden kehittämiseen. KOKO:lla oli siten merkittävä yhteisen kehittämisen moottorin rooli ja ohjelman rahoitus toimi käynnistävänä panoksena seudullisissa kehittämisavauksissa. Se vahvisti seudun omaa kykyä ja osaamista ennakoida ja saavuttaa seudullisesti keskeisiä strategisia tavoitteita sekä mahdollisti ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön. KOKO keräsi alueen toimijat verkostoiksi ja toimi aktiivisena ja puolueettomana alustana seudullisen yhteistyön kehittämiseksi.

6 Ohjelman tavoitteen toteutuminen Ohjelman tavoite pelkistettiin alueen neljästä kehittämisvaihtoehdosta sanoihin Positiivinen koheesion kierre. Muut skenaariotyön vaihtoehdot olivat Alue jakaantuu, Alue pirstaloituu tai Pääkaupunki nielee. Toteutetuista kehittämistoimenpiteistä pääosan ovat voineet hyödyntää koko toiminta-alue, mutta viime aikoina kiristynyt taloudellinen tilanne on aikaansaanut tiettyä alueen jakaantumista. Raaseporin seutu sai Äkillisen rakennemuutosalueen statuksen aiemman Karkkilan lisäksi. Alueen pirstaloitumisvaara yksittäisiksi toimijoiksi on todellinen, mutta uhka, että pääkaupunkiseutu nielisi on turha. Alueen identiteetti omana talousalueena on vahva ja yhteistyötä tulee kehittää edelleen pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa. Koheesion monisäikeistä kierrettä tulee vielä vahvistaa irrallisista säikeistä muodostuvaksi yhtenäiseksi vahvaksi köydeksi. Länsi-Uudenmaan KOKO -ohjelman tavoitteena on ollut valtakunnallisen ohjelman tavoitteen mukaisesti parantaa alueen kilpailukykyä keskittämällä kehittämisen avainkärjet tulosten aikaansaamiseksi ja tekemällä yhteistyötä naapurialueiden ja erityisesti metropolialueen kanssa. Tavoitteeseen on pyritty seudullisten avaintoimijoiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä sekä klusterikehittämistä että toimintaedellytyksiä tukevilla toimenpiteillä. Tulosten tekemiseksi tulee jatkossa laatia erillisiä kehityshankkeita suoraan ministeriöihin, maakunnan kehittämisrahaan, ELY:n, ESR- ja EAKR ohjelmiin sekä esim. Tekesiin. Alueen kehittämisen kannalta edunvalvontana tulee osallistua seuraavan EU-kauden aluekehittämisen linjauksia käsitteleviin foorumeihin. Ohjelma on toteuttanut osaltaan Maakunnan kehittämisohjelmaa ja sen vuosittaista toteuttamissuunnitelmaa Ohjelman roolina oli edesauttaa yhtenäisen, vireän talousalueen muodostumisessa, jossa alueen asukkailla, yrittäjillä, oppilaitoksilla ja muilla toimijoilla sekä vierailijoilla on mahdollisuudet toimia ja yrittää. Tavoitteiden toteutuminen jäi puolittaiseksi ohjelmakauden puolituttua ja rahoituspohjan hävittyä. Hyviä kehittämisaihioita viedään eteenpäin erillisillä uusilla rahoituksilla ja nojautuen alueen omaan tahtotilaan yhtenäisestä seudusta ja vireästä elinkeinoelämästä. Tämän kirkastamiseksi toteutettiin seudullinen elinkeino- ja elinvoimaohjelmaselvitystyö SELKO, jonka toteuttaminen takaa Positiivisen koheesion kierteen kehittymisen jatkumisen. KOKO oli alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 24 mukainen erityisohjelma, jonka ohjelma-asiakirjan, ohjelma-alueet ja verkostot valtioneuvosto hyväksyi toimintakaudeksi Valtioneuvosto teki päätöksen, jolla KOKOn kansallinen ohjelmamenettely ja ohjaus päättyivät ja että hankkeita voidaan jatkaa vuoden 2012 loppuun. Kansallisten teemaverkostojen toiminta sen sijaan jatkuu samoin kuin toimenpiteiden toteutumisten seuranta ohjelmakauden loppuun Highlights top ten + three Merkittävimpinä aluekehittämistyön aikaansaannoksina ja generoituneina vaikutuksina yhteistyöalueella voidaan nähdä: 1. Yhteisen yrityspalveluorganisaation Novago Yrityskehitys Oy:n muodostaminen aiempien alueen viiden organisaation yhdistäessä voimansa. 2. Seudullisen elinkeino- ja elinvoimaohjelma SELKOn laatiminen yhteistyön ja kehittämistoimenpiteiden pohjaksi.

7 6 3. Tietoyhteiskuntastrategia alueen sähköisen asioinnin ja maakuntaportaalin Länsi.fi kehittämisen perustaksi. 4. Alueen työllisyydenhoidon toimenpiteiden kehittäminen yhteisesti kuntien, yritysten ja työvoimahallinnon kanssa ja yritysten mukaan saaminen GO -rekry toteutukseen. 5. Seudun imagon rakentamiseksi toteutettiin seutumarkkinoinnissa valtakunnallinen yritysjulkaisu ja asukasmarkkinoinnin liite pääkaupunkiseudulle sekä yhteinen sähköinen tonttipörssipalvelu. 6. VESI -teemaa vahvistettiin ja otettiin käyttöön kattavana temaattisena mahdollisuutena elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi. 7. HINKU hiilineutraalit kunnat -hankkeen toimenpiteiden käynnistäminen osana kuntien ja yritysten toimenpiteitä energiatehokkaan ja hiilineutraalin Länsi-Uudenmaan muodostamiseksi sekä yritysten kestävän liiketoiminnan kehittämisen käynnistäminen 8. Matkailutoimialan aluetaloudellisen merkityksen vahvistaminen: myynnin ja markkinoinnin tukemisella yritysten ja kuntien yhteistä myyntiorganisaation perustamista sekä laadittiin seudun yhteinen matkailustrategia ja verkostoiduttiin erillisen TouNet rahoituksen myötä pääkaupunkiseutuun. 9. Länsi-Uudenmaan läpileikkaavien klustereiden kehittämispolkujen tukeminen teknologian ml. logistiikka, hyvinvoinnin mm. kuntien public-private palvelumarkkinat ja matkailun toimialoilla 10. Kansallisten verkostojen kehitystyön tuominen alueen yritysten tueksi: Venäjä-, Hyvinvointi- ja Innovaatioverkostot + 1. Tapaamis- ja keskustelufoorumien luominen Länsi-Uudenmaan virkamiehille, luottamushenkilöille, yrityksille ja toimijoille ja toimiminen muiden seudullisten kehittämisasioiden alustana. 2. MALe maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinot - yhteistyön tekemisen osiossa Länsi- Uudenmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön käynnistyminen Uudenmaan liiton koordinoimana. 3. Maaseutuhallinnon uudistus, maaseutuorganisaation muodostuminen: Länsi- Uudellamaalla valmisteltiin laaja-alaisesti KOKO-ohjelman puitteissa maaseutuorganisaation muodostamista ja sen toiminnan käynnistämistä vuoden 2013 alusta Toteutuneet selvitykset ja raportit vuosina Länsi-Uudenmaan Kulttuuritapahtumat 2012 (Novago) Länsi-Uudenmaan Vetovoimatutkimus 2011 (Innolink) Kulttuuri ja tapahtumatuotannon kehittämisen aiesuunnitelmat (CreaMentors) Pääomarahastokartoitus (Canelco), valmistuu 12/2012 TULOSSA EAKR rahoitteinen PUMPPU hanke, raportti valmistuu 2014 EAKR rahoitteinen TouNet hanke, raportti valmistuu Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta-reitit ja umpikujat -loppuraportti (Corporate Foresight Group CoFi / Laurea AMK) - Energiatehokkuuden parantamisen merkitys kilpailukykyyn Länsi-Uudenmaan yrityksissä ja kunnissa -loppuraportti (Senior & Sons) 2010 VESI -näkökulma Länsi-Uudenmaan kehitykseen, raportti (Jyrki Kettunen, DaWo)

8 7 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla (Ramboll Oy) Länsi-Uudenmaan matkailun alueellisen myynti- ja/tai markkinointiorganisaation muodostamisen edellytysten selvittäminen - loppuraportti (CreaMentors Oy) Länsi-Uudenmaan yhteisen yrityspalveluorganisaation käynnistämissuunnitelman laatiminen (Strateal Oy) Länsi-Uudenmaan matkailupalveluiden kartoitus -loppuraportti, Visit Southpoint Finland Ab Esiselvitys: Länsi-Uudenmaan hyvinvointiverkko (Service Park Provider Oy) Kehittämisselvitys Täktomin lentokenttä (ISS Proko Infra Oy) Yritysten kehittäminen luovan talouden näkökulmasta (CreaMentors Oy) Esiselvitys bioetanolitehtaan sijoituksesta Länsi-Uudellemaalle (Ari Pulkkinen) Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset vuosille (Innolink Oy) raportti ja esityskalvot YrittäjyysPaja (Yrkeshögskolan novia) 1.6. Järjestetyt tilaisuudet, tapahtumat ja tiedotus vuosina Länsi-Uudenmaan matkailustrategiatyöpaja Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa, Hyvinvointifoorumi & Minimessut Venäjä tarjoaa kasvua tilaisuus Hyvää Yrittäjyydestä -aamukahvi ja yritysklinikka Länsi-Uudenmaan matkailustrategiatyöpaja Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa, Hyvinvointifoorumi, Pumppu-hankkeen vuosiseminaari SELKO -seudullinen elinvoimaohjelma, työpaja SELKO -seudullinen elinvoimaohjelma, työpaja LIIKEtreffit, Metropolialue on yrityksien kontaktitapahtuma, ja yksi osatapahtuma järjestettiin Lohjalla SELKO -seudullinen elinvoimaohjelma, työpaja Hyvinvointifoorumi ICT-seminaari (Tietoyhteiskunta ja Tietoturva) Sparrausfoorumi 2 HINKU tilaisuudet, yritys- ja kuntahaastattelut, yht.15 kpl Länsi News -uutiskirje julkaistiin kuusi kertaa n tiedotelehti PALETTI julkaistiin kahdesti Länsi-Uudenmaan Yritysmarkkinointijulkaisu julkaistiin tammikuussa Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumi II Länsi-Uudenmaan Matkailun kehittämistyöpaja Venäjä -aamukahvitilaisuus -Venäjä tarjoaa kasvua pk-yrityksille! Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta, loppuseminaari Energiatehokkuus -kehityshanke, loppuraportin esittelytilaisuus Työllisyysseminaari Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi I Matkailuilta - Turismkväll Kansallinen matkailuverkoston tapaaminen Länsi News -uutiskirje julkaistiin kahdeksan kertaa n tiedotelehti PALETTI julkaistiin kahdesti

9 Kansainvälinen kilpailukyky seminaari Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta hankkeessa seminaari Luovien alojen kansainvälistyminen ja vienti -työpaja Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta hankkeessa seminaari Niin makaa kuin petaa-kuka sinua auttaa kun olet vanha?-keskustelutilaisuus Alueellinen Innovaatio -kehittämistyöpaja Lohja Forum - Mikä ihmeen palveluseteli? -tilaisuus Käyttäjälähtöiset palvelut - aloitusseminaari Hyvinvointiverkoston esiselvityksen esittely Teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi Länsi-Uusimaa uuteen nousuun! Sparrausfoorumi Kasvihuonekaasupäästöjen selvityksen esittely Lähde Länteen! asumisen erikoisliite Länsi-Uudellamaalla julkaisu Länsi News -uutiskirje julkaistiin neljä kertaa n tiedotelehti PALETTI julkaistiin kahdesti 2. Strateginen johtaminen ja toteuttaminen -ohjelman koordinaatiosta ja ohjauksesta on vastannut ohjausryhmä, johon kuuluivat luottamushenkilöiden ohella myös rahoitustahojen ja elinkeinoelämän edustajat. Toimintaryhmä Tory koostui kuntajohtajista sekä elinkeinoelämän edustajasta. Toimintaryhmän ohjauksessa valmistellut asiat esitteli ohjelmajohtaja ja raportoi edelleen muille osapuolille. Toimintalinjojen toimenpiteiden toteuttamisen vastuutahot ja ohjelmajohtaja muodostivat työryhmän, jonka toteutukset raportoitiin toimintaryhmälle ja edelleen ohjausryhmälle. Toimialakohtaisten asiantuntijaryhmien työ tuki klusterikehittämistä ja olivat osana toimintalinjojen toteutusta. Ohjelmajohtajan lisäksi oli projektikohtaisia työntekijöitä ja toimijoita varmentamassa hankkeiden toteuttamisen vaatimat asiat. Toimintatapa on ollut verkostomainen yhteistyö, jossa alueen oppilaitokset, kolmas sektori, yrityselämän edustajat sekä yrityskehityksen henkilökunta olivat osa toteutusta.

10 9 Vuosittain järjestetty Seutufoorumi linjasi alueen kehittämiskokonaisuuksia niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen ja opetussektorin tarpeet huomioiden ja tämän osana toteutettiin myös ennakointia. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman strateginen ohjaus tapahtui vuosilla seuraavasti: - ohjelmassa oli mukana 8 kuntaa. Hanketta hallinnoi Novago Yrityskehitys Oy ( alk.), joka toimi rahoituksen hakijana. - Ohjelman operationalisointi tapahtui tarkemmin kuntajohtajien tory-kokouksessa, jossa päätettiin kunkin kunnan / muun toimijan vetovastuu ohjelman osioista ja sovittiin yhteistyön orkesteroinnista. Vetovastuiden kierrätyksellä pyrittiin lisäämään osaltaan myös koheesiota. - Elinkeinopoliittisten klustereiden toteutuksesta vastasivat seudullisesti eri toimijat, esim. Novago Yrityskehitys Oy, oppilaitokset Laurean aluekehitysyksikkö, Yrkeshögskolan Novia, Yrkesskola Axxell jne. tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Yhteistyön tiivistymisen tuloksena mm. alueelle perustettiin koko läntisen Uudenmaan yhteinen kehittämisyhtiö. Toimielin (kokoukset) Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Päätöksenteko KOKO ohjausryhmä KOKO toimintaryhmä Asiantuntijaryhmät, joissa ovat olleet edustettuina alueen elinkeinoelämän edustajat, ovat ohjanneet toimialakohtaisia kehittämistarpeita teknologian, hyvinvoinnin, matkailun, logistiikan, tietointensiivisten palveluiden (kibs), kulttuurin sekä kunnallisten palveluiden kehittämisen näkökulmista. Työryhmissä, jotka ovat koostuneet kuntatoimijoista, koottiin alueen kuntayhteistyönä toteutettavia mahdollisuuksia tietohallinnon toimialalla. Seututiedottajaverkosto ja seutukehittäjäverkosto toimi perustuen käytännön tarpeisiin. Toimintaryhmän muodostivat kuntien kuntajohtajat sekä yrityskehityksen toimitusjohtaja. Toimintaryhmän puheenjohtajuus vaihtui vuosittain niin, että varapuheenjohtajasta tuli seuraavan vuoden puheenjohtaja ja että tehtävissä huomioitiin aina koko alue. Toimintaryhmän tehtävänä oli valmistella ohjausryhmälle esiteltävät asiat, vastata seudullisen elinkeinopolitiikan ja yhteisten hankkeiden koordinoinnista, asettaa teemakohtaiset vastuuhenkilöt ja asiantuntijaryhmät ja tehdä ehdotus teemakohtaisen rahoituksen kohdentamisesta. Jäsen pj Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko X Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja X Majalahti Juha kaupunginjohtaja Karkkila Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja Siuntio X Ohjausryhmän muodostivat hankkeessa mukana olevien kuntien (Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori ja Siuntio) luottamushenkilöt (yksi edustaja ja yksi varaedustaja/kunta) ja rahoittajatahojen nimeämät edustajat. Ohjausryhmän kokouksiin

11 10 osallistuvat myös toimintaryhmän jäsenet sekä henkilöstön edustaja. Ohjausryhmän tehtävänä oli hyväksyä vuosittain tehtävät toimintasuunnitelmat, määritellä toiminnan tavoitteet (hankesuunnitelmat ja rahoitushakemukset), vahvistaa ja kohdentaa rahoitus teemoittain, hyväksyä toimintakertomukset ja tilinpäätökset maksatushakemuksiin sekä hyväksyä toiminnan tavoitteille mittarit. Jäsen Varajäsen pj Lehervo Teija kh:n pj. Karjalohja Lehtonen Markku kv:n pj. x Heimberg Ulf kh:n pj Raasepori Borgman Mikael kh:n vpj. Penttinen Arto kh:n pj. Siuntio Laaksonen Merja kh:n1.vpj. x Lindström Ulf kv:n 1.vpj. Hanko Wennerqvist Kurt kh:n vpj. x Jernström Kristian kh:n pj. Inkoo Westerholm Kristian kv:n pj. Palenius Timo kv:n 1. pj. Karkkila Sintonen Risto kv:n 3.vpj. Patinen Jussi kh:n pj. Lohja Väre Jari kh:n 1.vpj. Kyttälä Kari kh:n pj. Nummi-Pusula Kaira Jorma kv:n pj. Knaapinen Petri johtaja ELY-keskus -- Hyypiä Markku erityisasiantuntija Uudenmaan -- liitto Alho Olli erityisasiantuntija TEM Streng Leila henkilöst.ed. Lohja Sainio Tiina henkilöst.ed. tory Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko -- Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo -- Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja -- Majalahti Juha kaupunginjohtaja Karkkila -- Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja -- Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula -- Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori -- Isotupa Juha- kunnanjohtaja Siuntio -- Pekka Lisäksi -- Sandström Carl- toimitusjohtaja Novago -- Johan Yrityskehitys Oy Lindblom Sanfrid hallituksen pj. Novago Yrityskehitys Oy -- KOKO -ohjelman hallinto-organisaationa toimi; Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus - Västra Nylands Företagscentral ja Novago Yrityskehitys Oy - Novago Företagsutveckling Ab KOKO -ohjelman koordinointi: - ohjelmajohtaja Erja Vaarala Sopimusten allekirjoitukset ja laskujen hyväksymiset: - toimitusjohtajat Jorma Korhonen ja Carl-Johan Sandström ohjelmajohtaja Erja Vaarala, asiatarkastus Ohjausryhmän ja toimintaryhmän asiakirjahallinto sekä taloushallinto: - hallintopäällikkö Raija Rajantaus Toimintaan liittyvät toimistotyöt: - toimistosihteeri Minna-Mari Tiihonen

12 11 Tilintarkastus: - HTM, JHTT, tilintarkastaja Tove Lindström-Koli (Oy Audiator Yhtiötarkistus Ab), Novago Yrityskehitys Oy:n tilintarkastaja Henkilökunnan toimitilat sijaitsivat Novago Yrityskehitys Oy:n tiloissa, Kauppakatu 6, Lohjalla Asiantuntijatyöryhmät Teemakohtaiset / klusterikohtaiset asiantuntijaverkostot Kunkin teeman puitteissa on koottu alueen yrittäjien ja toimijoiden yhteiset asiantuntijaverkostot, joiden näkemys ja kokemus takasivat käytännön sidoksen yrityselämään ja kehittämisen todellisiin tarpeisiin kuten hyvinvointi-, matkailu- ja teknologiaverkostot sekä kuntien asiantuntijaverkostot. Klusteriverkostojen työryhmät Alueen yrityksiä osallistui toimialakohtaisten asiantuntijaverkostojen työskentelyyn. Näitä olivat teknologiateollisuuden, logistiikan sekä HINKU- energia- ja ympäristöliiketoiminnan työryhmät, matkailun asiantuntijatyöryhmä, hyvinvoinnin- ja hoivan klusteritoiminta sekä yhteistyö PUMPPU -hankkeen kanssa, kulttuurin osa-alueella mm. Jalostamo-klinikoiden toteutus ja yritysten kehittäminen luovan talouden näkökulmasta. Lisäksi toimi seudullisen uuden Maatalousorganisaation perustamisen asiantuntijaryhmä. Aluekehittäjät/Seutukehittäjät -työryhmä Kuntien kehittämis- ja elinkeinopäälliköt kokoontuivat säännöllisesti keskustelemaan yhteisistä ajankohtaisista asioista ja näkymistä sekä pyrkivät myös yhteisiin toteutuksiin, mm. Seudun elinvoima- ja elinkeino-ohjelman SELKO työn käynnistäminen. Seudullisen SELKO elinkeino- ja elinvoimaohjelmatyön ohjaus Laaja-alaisen ohjausryhmän tarkoituksena oli huolehtia, että alueelle syntyy yhteinen elinkeino-, elinvoima- sekä kilpailukykyohjelma konkreettisine toimenpiteineen mm. elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja kuntien strategiatyön taustaksi. Matkailun strategiatyöryhmä Länsi-Uudenmaan yhteisen matkailustrategiatyön ohjaus tapahtuu laaja-alaisen yritys- ja kuntatoimijoiden asiantuntijoiden yhteistyönä sekä toimijoita osallistavina työpajatoimintoina. Seutuviestintä- ja seututiedottajatyöryhmät KOKO-alueelle koottu tiedottajaverkosto huolehti koordinoidusti ulkoisesta näkyvyydestä mm. länsi.fi portaalissa, sähköisessä Länsi-kirjeessä sekä muussa mediassa ja asiantuntijaryhmä huolehti seudun markkinointitoimenpiteiden käynnistämisestä, mm. Lähde Länteen julkaisut 2011 ja (kuvassa vas. Yritysmarkkinointijulkaisu ja asumisen erikoisliite)

13 12 Työllisyysasiantuntijatyöryhmä Alueen monialainen ohjausryhmä paneutui kuntien työttömyyden erilaisiin ratkaisuvaihtoehtoihin ja välineisiin sekä niiden kuntakohtaisiin soveltamisiin huomioiden yritysyhteistyön. MALe -yhteistyöverkosto Maankäytön-, asumisen, liikenteen ja elinkeinot työryhmään kuului edustaja kaikista osallistujakunnista sekä Uudenmaan liitosta. Länsi-Uudenmaan tulevaisuuskuvan ja rakennemallin jatkoksi käynnistettiin Liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta. OpinOvi oppilaitosverkosto Toimialueen oppilaitosten edustajien ryhmä käynnisti pohdintaa työvoiman koulutuksen haasteisiin liittyvissä asioissa yhteistyössä yrityselämän ja ennakointityön työryhmien kanssa. Tietohallinnon maakuntaverkkostrategian työskentely Seudullisen tietohallinnon asiantuntijatyöryhmä koordinoi alueen tietoyhteiskunta- ja tietoverkkostrategiatyötä maakuntaverkkoratkaisujen ja sähköisten palvelujen kehittämisen tueksi. Tonttipörssi ohjausryhmä Seudun vetovoiman ja asukasmarkkinoinnin tueksi kehitettiin sähköinen tonttipörssipalvelu, jonka ohjausryhmään osallistuivat kuntien tonttimyynnistä vastaavat henkilöt. Pääomarahasto ohjausryhmä Alueen yritysten rahoituksen tueksi selvitettiin yhteistyössä Hyvinkää-Riihimäki alueen kanssa aluksi Kehä V nimellä toimivaa Pääomarahaston perustamismahdollisuutta. Myöhemmin toiminta-aluetarkastelussa nimi vaihdettiin Kasvu-Suomen Pääomarahastoksi Kansallinen teemaverkostotyö Hyvinvointi Alueen kärkiteemana oli Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa sisältäen kulttuurin ja sen osana teemaverkoston tuomat kehittämispilotit toimivat tukena alueellemme. Alueella huomioitiin HYVÄ hankekonseptin sisältämät kokonaisuudet. Innovaatio- ja osaaminen Ohjelma-alue panosti seutujen sisäiseen koheesion ja kilpailukyvyn parantamiseen ts. yhteistyö-, verkosto- ja kumppanuustoimintaan, erilaisten innovaatioympäristöjen kehittämiseen, mm. palvelumuotoilun ja AINT -työpajatyöskentelyn avulla sekä kolme henkilöä suoritti Innoventurer - tutkinnon. MAL työ Kansallisen MAL-verkostotyön hyödyntäminen alueellamme jäi osittaiseksi. Kulttuuri- ja luova talous Asiantuntijatyötä hyödynnettiin osallistumalla Rikastamo- työpajoihin ja tietointensiivisten yritysten neuvontapalveluun.

14 13 Matkailu Matkailuverkoston asiantuntemusta hyödynnettiin alueemme myynti- ja markkinointitoimenpiteiden kehittämisessä, kansallisen EAKR-hankerahoitukseen ja Outdoors of Etelä- Suomen osallistumisessa sekä alueellemme myönnettiin Matkailumajakka tunnustus parhaasta matkailutoimialan kehittämistyöstä Russia verkosto Kansallinen verkosto järjesti Venäjälle kohdistuvia liiketoiminnan kehittämisen koulutus- ja verkostotilaisuuksia, sekä yritysten oli mahdollista osallistua yhteisiin Venäjä-matkoihin. Näitä kehittämisverkostoja ovat: Työryhmä Aluekehittäjät ja SELKO -työryhmä Tonttipörssi ohjausryhmä Matkailu -työryhmä Matkailustrategiatyöryhmä Hyvinvointi -työryhmä Kulttuurin työryhmä Teknologiateollisuus työryhmä, HINKU Seutuviestintä- ja seututiedottajatyöryhmät Työllisyys -työryhmä MAL yhteistyöverkosto OpinOvi oppilaitosverkosto, eri kokoonpanoissa Pääomarahasto ohjausryhmä Tietohallinnon maakuntaverkkostrategian työskentely TEM kansallinen TEEMAVERKOSTO tapaamiset - Innovaatio- ja osaaminen Hyvinvointi MAL Kulttuuri Matkailu Russia Ohjelmassa käynnistettyjä toimenpidekokonaisuuksia Toimenpidekokonaisuudet ryhmiteltiin valittujen kärkiteemojen mukaisesti ja aktiviteetit kohdistuivat siten uusien vahvojen alkujen kehittämiseen ja vahvistamiseen ja olemassa olevien vahvojen teemojen kestävään uudistamiseen, joita kaikkia varten tarvittiin tietoa tulevista kehityssuunnista ja muutoksista. Kysynnän ja tarjonnan tuli kohdata markkinoilla tuotteiden, palvelujen ja osaamisen suhteen.

15 14 Länsi-Uudenmaan ohjelmassa keskityttiin kärkiklustereiden Teknologian sovellukset, Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa ja Käyttäjälähtöiset palvelut - luova talous lisäksi toimintaympäristön kehittämiseen, kuten MALe työ, ja toimintaedellytysten kehittämiseen kuten seudulliset yrityspalvelut, työllisyysasiat ja ennakointi sekä kestävä yhdyskunta tavoitteenaan alueen kilpailukyvyn parantaminen. Kärkihankkeet Teknologiaklusterissa alue osallistui Tekesin rahoittamaan ja Laurean toteuttamaan Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta reitit ja umpikujat hankkeeseen, jossa laadittiin tulevaisuuden kuva osatoteutusalueena juuri Länsi-Uusimaa. Ohjelma-ajan lopuksi laadittiin hankesuunnitelma Kestävän liiketoimintaklusterin rakentamiseksi erillisen MAKERA-rahoituksen turvin. Lisäksi käynnistettiin Energiatehokkuuden parantamisen merkitys kilpailukykyyn Länsi- Uudenmaan kunnissa ja yrityksissä selvitystyö ja sen jatkosuunnittelu konkreettisten toimenpiteiden tekemiseksi. Yhteistyössä Sykkeen kanssa toteutettava Hiilineutraalit kunnat HINKU-hanke vastaa energiatehokkuuden ja hiilineutraalin ympäristön kehittämisen tarpeeseen. Satamatoimintojen selvitystyön yhteydessä käynnistettiin logistiikka-alan yritysten yhteistyö vastaamaan kehittynyttä alueen logistiikkatarvetta. Matkailutuotteiden myynnin tehostamiseksi Länsi-Uudenmaan yhteisen myynti- ja markkinointiorganisaation perustamisselvitystyön perusteella käynnistettiin toimenpiteet yritysvetoisen LUMO -matkailuyhtiön aikaansaamiseksi. Matkailuklusterissa käynnistettiin myös alueen matkailustrategiatyö ja alue on osana Etelä-Suomen Outdoors Finland hanketta. Alue osallistuu lisäksi EAKR-rahoituksella toteutettavaan Culminatumin koordinoimaan TouNet-hankkeeseen vuosina Matkailuliiketoiminnan kehittämisen visiona on kaksinkertaistaa alueen matkailutulo vuoteen 2015 mennessä.

16 15 Hyvinvoiva Länsi-Uusimaan koordinointia on hoitanut Laurea AKK:n Lohjan yksikkö ja hoivayrittäjyyden tukemiseksi yhteistyössä kunnallisten palvelutuottajien, yrittäjäedustajien ja järjestöjen kanssa selvitettiin hoivaseteli-välineen käyttöönottomahdollisuutta ja osallistuttiin kansallisen KOKO Hyvinvointi- ja Matkailuverkostojen ja yrittäjien järjestämiin tilaisuuksiin. Alueemme miniverkostojen kokoamista on jatkettu PUMPPU-hankkeen toteuttamisen yhteydessä. PUMPPU on EAKR-rahoitteinen ylimaakunnallinen teemahanke , joka keskittyy asiakaslähtöisten hyvinvointipolkujen ja välineiden kehittämistyöhön. Lisäksi perustettiin hoiva-alan verkkosivusto Länsi-Uudenmaan toimijoiden yhteiseksi alustaksi. Luovan alan kulttuuritapahtumien vuosikellon laadinta pohjaa valmisteluun yhteisten tapahtumatuotantojen tuotteistamiseksi. Palvelumuotoilun työpaja toteutettiin yrityspalvelujen näkökulmasta tammikuussa Luovan talouden näkökulmasta jalostettiin yrityskehittämisen työkalua, jonka avulla yritykset ja yrityskehittäjät saavat mm. tietoa IPR oikeuksien suojaamisesta ja tukimahdollisuuksista. Koska PKT-säätiön avulla käynnistynyt elinkeinorakenteen rikastuttamishanke HELMI jäi vaille kansallista rahoituspohjaa, pystyttiin VESI-teeman toteutus siirtämään ESR-rahoitettavaan hautomohankkeeseen. Toimintaympäristöä tukevat toiminnot Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ohjelmassa rakennettiin seudullisia yrityspalveluja tarjoava Novago Yrityskehitys Oy ja maatalousorganisaation yhdistämistä Länsi-Uudellamaalla. Lisäksi tehtiin laaja selvitystyö alueen yrittäjien atk-valmiuksista kehitettävän neuvontatyön tueksi. Yritysten sijoittumisen vetovoiman lisäämiseksi tehtiin yhteistyössä Hyvinkää-Riihimäki KOKO:n kanssa esiselvitys pääomarahaston käynnistämisestä alueellemme. Yritysvaikutusten arvioinnissa / ennakoinnissa pyritään selvittämään miten kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat yritysten toimintamahdollisuuksiin. Seutuviestinnässä rakennettiin Länsi-Uudenmaan yhteistä imagoa laatimalla ensin v Lähde Länteen asukasmarkkinointijulkaisu pääkaupunkiseudun alueelle ja v yritysmarkkinointijulkaisu Kauppalehden Option välissä koko Suomeen. Lehtisiä jaettiin lisäksi messujen ja tapahtumien yhteydessä. Kuntien yhteinen tonttipörssi-portaalin palvelu käynnistyi Alueen tiedotusta hoidettiin Paletti-julkaisuissa, sähköisillä Länsi News -kirjeillä sekä ylläpidettiin Länsi.fi alueportaalia ja KOKO -sivustoa. Seudun vetovoimatutkimuksen toteutti Innolink Oy jatkotoimenpiteiden suunnittelun pohjaksi ja mediaseurantaa toteutettiin syksyn 2011 ajan sekä lehdistössä että sosiaalisessa mediassa. Sparrausfoorumi II vuoden 2012 tammikuussa tähtäsi alueen yhteisen tahtotilan nostamiseen ennakoinnin näkökulmasta. Seudulle perustettu yhteinen työllisyyteen keskittyvä asiantuntijatyöryhmä laati aluksi ns. kuntakortit, joiden pohjalta oli mahdollista laatia kuntakohtaiset työllistämisen toimenpiteet sekä valmisteli erillisrahoitettua ERS GO-rekry hanketta, jossa yritykset otetaan kuntien lisäksi mukaan ratkaisemaan erityisesti nuorten ja kuntien vaikeasti työllistettävien työllistymisasioita. TEtoimistojen muutos- ja uudelleenorganisointi tulee jatkossa vaikuttamaan kuntien ja yritysten työllistämisyhteistyön tarpeeseen. Maankäytön-, asumisen ja liikenteen sekä elinkeinojen MALe -osiossa selvitettiin laaja-alaisesti alueen perustietoja kehittämiselle, valmistettiin asunto- ja maankäyttöstrategiat sekä osana loppuraporttia rakennettiin kuntiin näyttelyaineisto valmistelijoiden ja kuntalaisten käyttöön kunkin kunnan kunnantaloille. Hangon lentokentän kehittämistyö käynnistyi yhdeksi alueen logistiikan välineeksi ja Hanko-Hyvinkää radan sähköistämiseksi on tehty perusteellista vaikuttamistyötä. Uudenmaan liiton koordinoimana käynnistettiin 2012 alueen Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö.

17 16 4. Seurantakriteerit Seurantatietojen kokoamistyö on meneillään ja eri osatekijöiden vaikuttavuusarviointiraportti saadaan keväällä Tavoite Seurantakriteeri Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa - klusteriverkostojen synty ja yhteistyö - muuttovoitto /-tappio - huoltosuhde-indeksi - aloitetut Sitra/Tekes-rahoitteiset hankkeet Teknologian alueelliset sovellukset 5. Talous - työpaikkojen määrä - yhteistyö- ja alihankintaverkostot - GASELLI-yritykset - aloitetut Sitra/Tekes-rahoitteiset hankkeet Käyttäjälähtöiset palvelut - kuntapalveluyhteistyö - tietointensiivisten palveluyritysten määrä - palvelualan kasvuyritykset - seudun palvelubarometri - aloitetut Sitra/Tekes-rahoitteiset hankkeet Maankäyttö, liikenne, asuminen ja elinkeinot (MALe) Läpileikkaava kehittämistyö 1. seutumarkkinointi 2. ennakointi 3. nuoriso 4. yritysten toimintaympäristö - maankäytön kehityskuva - maa- ja asuntopoliittiset ohjelmat - kehityskäytävien kaavoitusnopeus - imagobarometri, tunnettuus, sosiaaliset mediat - seudun ennakointijärjestelmä - nuorisotyöllisyys - seudullinen yrityspalvelukonsepti Toiminta-alue Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio ja Raasepori - on asukkaan alue, jonka vuosittaisista budjeteista euroa ovat kunnat sitoutuneet 50 % maksuosuuteen asukaslukujen mukaan. Kuntien maksuosuus sisältyi ohjelman hallinnoijalle Novago Yrityskehitys Oy:lle maksettavaan kuntaosuuteen ja yhtiön ulkopuolisten kuntien osallistumisten osalta kuntaosuudet on laskutettu erikseen. Seudullisen kilpailukyvyn kehittäminen Rahoitus Avustus Kuntaosuus Yhteensä AKO AKO AKO KOKO KOKO

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2010

Toimintakertomus 2010 HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Toimintakertomus 2010 Käsittely: 14.6.2011 KOKO Länsi-Uusimaa ohjausryhmä, hyv. 24.5.2011 KOKO Länsi-Uusimaa toimintaryhmä, hyv. HANKO

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Toimintasuunnitelma 2010 16.3.2010 KOKO Länsi-Uusimaa ohjausryhmä 1 LÄNSI-UUSIMAA LAUKKAAN! VÄSTRA NYLAND TILL GALOPP! Ohjelmaehdotuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. www.länsi.fi/koko. 2.12.2010 KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä hyv.

Toimintasuunnitelma. www.länsi.fi/koko. 2.12.2010 KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä hyv. HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Toimintasuunnitelma 2011 KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä hyv. www.länsi.fi/koko 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 2 2. KOORDINOINTI,

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen, nimenhuuto 4. 29 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen, nimenhuuto 4. 29 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5 UUDENMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Uudenmaan kuntajohtajakokous AIKA 22.11.2012 klo 08:30-10:00 PAIKKA Finlandia-talo, Elissa-Sali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen,

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

AMOkoordinaattoritapaaminen. Kauhajoki 15.-16.9.2009

AMOkoordinaattoritapaaminen. Kauhajoki 15.-16.9.2009 AMOkoordinaattoritapaaminen Kauhajoki 15.-16.9.2009 52 aluetta 321 (+n) kuntaa neuvotteluja edelleen vastaavat hyvin toiminnallisstrategisia alueita Budjetti vuosittain 24 m (TEM 12 m ) koordinaatioon

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa tiedotuslehti PALETTI 2/2012 JAKELU: KOKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet sekä sidosryhmät

KOKO Länsi-Uusimaa tiedotuslehti PALETTI 2/2012 JAKELU: KOKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet sekä sidosryhmät Paletti KOKO Länsi-Uusimaa tiedotuslehti PALETTI 2/2012 JAKELU: KOKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet sekä sidosryhmät Kohti uusia avauksia, sivu 1-2 - Seudullinen SELKO-ohjelma -

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Turistseminarium Matkailuseminaari 2.11.2011

Turistseminarium Matkailuseminaari 2.11.2011 Turistseminarium Matkailuseminaari 2.11.2011 Esityksen rakenne Hakkaraisen Esittäytyminen Raaseporin Må-bra (voi hyvin) matkailuteema Matkailutoimen kehittämisen haasteet Kuntatataso KOKO ohjelma ja matkailu

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Miksi Länsi-Uusimaa, miksei kaikki kunnat erikseen? Länsi- Uusimaa Lahti Region Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola,

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Esitys 16.3.2010 Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimuskonsultti Kaisa Mäki Kihniä Innolink Research Oy 2009 2010 PAINOPISTEET KEHITTYVÄT

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Vuosikertomus 2011. www.novago.fi

Vuosikertomus 2011. www.novago.fi Vuosikertomus 2011 Yhden päivänvarjon alle on nyt koottu Länsi-Uudenmaan alueen yrityskehityspalvelut, olipa kyseessä yrityksen perustaminen, liiketoiminnan kehittäminen, omistajanvaihdos tai haaste yrityksen

Lisätiedot

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10. TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007 MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10. Länsi-Uudenmaan alueen MAL -suunnitelmassa 18.5. on määritelty toimenpiteet MAL -yhteistyön jatkamiseksi. MAL -suunnittelun ohjausryhmään kuuluvat: Uudenmaan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta

Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta 20.9.2011 Loppuraportin julkistamistilaisuus Hanna Tuohimaa, Laura Haapola, Pekka Kauppi, Jyrki Kettunen, Susanna Kivelä, Jukka Laitinen ja Tarja Meristö Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Olvi Oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi Tero Piippo projektipäällikkö MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot