KOKO Länsi-Uusimaa loppuraportti Ohjausryhmä , hyv. Toimintaryhmä , hyv.

Transkriptio

1 Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Raasepori Siuntio loppuraportti Kuvassa: Naapuriohjelma-alueet Ohjausryhmä , hyv. Toimintaryhmä , hyv.

2 1 LÄNSI-UUSIMAA LAUKKAAN! VÄSTRA NYLAND TILL GALOPP! Ohjelman suunniteltu aikajänne oli (4 vuotta), toteutusaika jäi ja jatkettuna SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKO -OHJELMAN TOTEUTUMISEN VASTAAVUUS ALUEEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEISIIN OHJELMAN PERUSTELUT ALUEEN KILPAILUKYVYN JA TASAPAINOISEN ALUEKEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA ERIKOISTUMINEN, VAHVUUDET JA KOKO:N ROOLI NIIDEN VAHVISTAMISESSA OHJELMAN TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN HIGHLIGHTS TOP TEN + THREE TOTEUTUNEET SELVITYKSET JA RAPORTIT VUOSINA JÄRJESTETYT TILAISUUDET, TAPAHTUMAT JA TIEDOTUS VUOSINA STRATEGINEN JOHTAMINEN JA TOTEUTTAMINEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT OHJELMASSA KÄYNNISTETTYJÄ TOIMENPIDEKOKONAISUUKSIA SEURANTAKRITEERIT TALOUS... 16

3 2 1. KOKO -ohjelman toteutumisen vastaavuus alueen kehittämisen tavoitteisiin 1.1. Ohjelman perustelut alueen kilpailukyvyn ja tasapainoisen aluekehityksen näkökulmasta Ohjelman toteuttaminen tähtäsi alueen kilpailukyvyn turvaamisen ja kehittämisen kannalta seuraaviin asioihin: Alueen voimien yhdistäminen Alueen resurssien suuntaaminen (fokusointi) ja työnjako (allokointi) Alueen uudistumiskyky (uudistumistarpeiden tunnistaminen + toimenpiteet) Alueen logistiset ratkaisut Tasapainoisen aluekehityksen kannalta ohjelmatoteutus pyrki lisäksi panostamaan kestävän kehityksen dimensioiden pohjalta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti tasapainoiseen kehitykseen ja varsinainen kehitystyö jäi ohjelmakauden jälkeiselle ajalle. Länsi-Uusimaa on perinteisesti ollut vahvaa teollista aluetta, jonka elinkeinorakenne on voimakkaasti muuttumassa palvelujen suuntaan globalisaation ja kansainvälisten rahoitusmuutosten vaikutuksista. Alueen osittainen positiivinen väestökehitys ja työpaikkaomavaraisuus yhdessä logistisen sijainnin ja luontoarvojen kanssa mahdollistavat suotuisan kilpailukyvyn kehityksen osana metropolialuetta. Länsi-Uusimaa parhaimmillaan muodostaa toiminnallis-strategisen kokonaisuuden. Alueen kahdeksan kunnan - Inkoo, Hanko, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio ja Raasepori - lisäksi Vihdin osallistuminen toiminta-alueeseen on nähty toimintoja tukevaksi ja kun taas Kirkkonummi on jo osallistunut joihinkin yhteistyötoteutuksiin. Alueen kilpailukykyä ja hyvinvointia on pyritty lisäämään kuntien ja yritysten yhteistyöllä pyrkimällä yhteiseen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja elinkeinopolitiikkaan, ammatillisen koulutuksen ja osaavan työvoiman turvaamiseen alueella. Ohjelma pyrki yhdistämään Raaseporin ja Lohjan seutukuntien elinkeinopolitiikan yhteiseksi kokonaisuudeksi, jossa alueen kaksikielisyyttä huomioitiin entistä paremmin voimavarana. KOKO ohjelmakausi alkoi poikkeuksellisen vaikeassa taloudellisessa suhdannetilanteessa eikä tilanne ehtinyt parantua merkittävästi toteutuskauden jäätyä suunniteltua lyhyemmäksi. Toimintaalueella oli samanaikaisesti meneillään valmisteluja uusien kuntaliitosten toteuttamisvaihtoehtojen syntymiseksi ja nämä veivät luonnollisesti resursseja ja fokusta. Vuoden 2013 alusta yhdistyvät Nummi-Pusula ja Karjalohja Lohjan kaupunkiin. Klusteripohjaisen elinkeinojen kehittämisen ohella Länsi-Uudenmaan KOKO ohjelmassa huomioitiin klustereita tukevaa kehittämistyötä, joka näin mahdollisti tasapainoisten toimintaedellytysten toteuttamisen alueelle. Näitä olivat mm. seudullisten yrityspalvelujen kokoaminen yhteen Novago Yrityskehitys Oy yhtiöön ja yritysneuvonnan kehittäminen, osaavan työvoiman saannin turvaaminen, seutuviestintä ja yritysten omistajavaihdosten tukeminen. Merkityksellistä alueen sisäisen tasapainoisen kehityksen näkökulmasta katsottuna oli, että toiminta-alueet yhdistivät voimavaransa ja siten syntyi riittävän suuri kehitystoiminnassa mukana ollut toimijoiden ja monipuolisten yritysten joukko eri toimialoilta. Toisaalta seudut erikoistuivat tietyillä toimialoilla, ja alueen sisäinen kilpailukyky edelleen tasapainottui, mm. Karkkilan metalli- ja Länsi- Uudenmaan matkailutoimiala.

4 3 Alueen kilpailukykyä ja elinkeinoelämää pyrittiin vahvistamaan verkostoitumalla metropolialueeseen, joka on luonnollinen yhteistyökumppani Länsi-Uudellemaalle. Alueen oppilaitokset muodostavat kaksikielisyydessään uniikin osaamisen kehittymisen resurssin. Alueen pendelöintiluvut pääkaupunkiseudun suuntaan ovat suuret. Tätä työvoimapotentiaalia tulee jatkossa hyödyntää seudulla paremmin esim. kehittämällä etätyömahdollisuuksia. Pendelöinti on ollut kasvussa myös alueen sisällä, kun työssäkäynti- ja asiointialue tiivistyy. Länsi-Uusimaan logistinen sijainti pääkaupunkiseudun monialaisen toimintaympäristön ja Salon talousalueen välissä mahdollistaa edelleen alueen kehittämisen asumis- ja työpaikkaympäristönä. Kootusti Länsi-Uudenmaan kumppanit ovat: Suur-Salo, erityisesti aluestrategiaprosessi-, maatalousosaamis- ja teknologiayhteistyö Metropolialue, erityisesti korkeakoulu/teknologia- sekä hallinto- ja rahoituskumppaniyhteistyö ja mahdollisuudet urbaanin ympäristön tarjoamiin palveluihin Hyvinkää-Riihimäki, logistiikka- ja aluetalouspalvelut Näiden lisäksi yksittäisinä kuntina mainittakoon Vihti, väylälogistiikka ja kuntapalvelut sekä Kirkkonummi, elinkeinopalvelut. SeutuNet Länsi-Uusimaa alueet 2009 Uusimaa Hanko SeutuNet Länsi-Uusimaa -alue ja Uudenmaan maakunnan kunnat Hanko AKO Länsi-Uusimaa Karkkila Karkkila Karkkila Hanko Raasepori Lohja Karjalohja Inkoo Siuntio Raasepori Lohja Karjalohja Inkoo Siuntio Raasepori Lohja Karjalohja Raaseporin alue Hanko Hiiden alue Hanko Länsi-Uudenmaan yrityskeskuksen alue (Lykes) Inkoo Siuntio Hyvinkää Mäntsälä Karkkila Nummi- Järvenpää Nur m ijär vi Por nainen Pusula Tuusula Vihti Ker ava Lohja Vantaa Espoo Karjalohja Kauniainen Siuntio Helsinki Kirkkonummi Inkoo Raasepori Karkkila Nummi- Pusula Lohja Karjalohja Siuntio Kirkkonummi Inkoo Raasepori Nummi- Pusula Kirkkonummi Nummi- Pusula Kirkkonummi Nummi- Pusula Kirkkonummi Kuva 1. KOKO Länsi- Uusimaa, viitekehys 1.2. Erikoistuminen, vahvuudet ja KOKO:n rooli niiden vahvistamisessa keskittyi kolmen kilpailukyvyn kehittämisen osa-alueen parantamiseen Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa, Teknologian ja ympäristöteknologian alueelliset sovellukset Käyttäjälähtöiset palvelut. Läpileikkaavina teemoina ja samalla koko alueen vahvuuksien kehittämisessä olivat ennakointiosaaminen, käynnistetty MAL -suunnittelu- ja toteutustyömaan sekä uniikki koulutustarjonta/osaaminen. Panostuskohteet valittiin siten, että ne tukivat alueen kehittämistä taantuman jälkeisessä maailmassa aitoina kehittämistoimina eivätkä vain lamalääkkeinä.

5 4 Vahvuuksien, - kuten sijainti ja luonto sekä historiaan, kulttuuriin ja teollisuusperinteeseen liittyvät aihekokonaisuudet taustana väestön monipuolinen rakenne - tunnistaminen ja tunnustaminen sekä huomioiminen ovat antaneet hyvät raamit kehitystyössä. Alueen vahvuuksia valjastettiin käyttöön kohdistamalla kehittämistoimia alueen brändiin ja identiteettiin, verkostoituvan teknologian metallinauhaan, ympäristöteknologiaan sekä kemian teollisuuteen, matkailuun ja uudistuviin palveluihin. Mahdollisuuksia oli nähty matkailussa, logistiikassa, teollisten ja julkisten rakenteiden uudistamisessa, käden taitoihin ja luoviin aloihin liittyvissä sisällöissä sekä pendelöinnin hyödyntämisessä. Lisäksi alueen mahdollisuuksia kehittää kilpailukykyä oli mm. kaavoituksen, osaamisen, kaksikielisyyden ja yrittäjyyden näkökulmista. Koheesiota vahvistettiin panostamalla kuntien väliseen ja sisäiseen yhteistyöhön, elinkeinoelämän, hallinnon, kansalaisaktiivisuuden, maaseudun ja kaupunkien väliseen yhteistyöhön sekä nuoren sukupolven (ns. digital natives) huomioimiseen. KOKO:n rooli oli tukea alueen ja sen elinkeinorakenteen tasapainoista kehittymistä ja vastata uudistumisen tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. KOKO paneutui edellä mainittujen vahvuuksien, mahdollisuuksien ja kilpailukyvyn sekä yhteistyön eri osa-alueiden kehittämiseen. KOKO:lla oli siten merkittävä yhteisen kehittämisen moottorin rooli ja ohjelman rahoitus toimi käynnistävänä panoksena seudullisissa kehittämisavauksissa. Se vahvisti seudun omaa kykyä ja osaamista ennakoida ja saavuttaa seudullisesti keskeisiä strategisia tavoitteita sekä mahdollisti ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön. KOKO keräsi alueen toimijat verkostoiksi ja toimi aktiivisena ja puolueettomana alustana seudullisen yhteistyön kehittämiseksi.

6 Ohjelman tavoitteen toteutuminen Ohjelman tavoite pelkistettiin alueen neljästä kehittämisvaihtoehdosta sanoihin Positiivinen koheesion kierre. Muut skenaariotyön vaihtoehdot olivat Alue jakaantuu, Alue pirstaloituu tai Pääkaupunki nielee. Toteutetuista kehittämistoimenpiteistä pääosan ovat voineet hyödyntää koko toiminta-alue, mutta viime aikoina kiristynyt taloudellinen tilanne on aikaansaanut tiettyä alueen jakaantumista. Raaseporin seutu sai Äkillisen rakennemuutosalueen statuksen aiemman Karkkilan lisäksi. Alueen pirstaloitumisvaara yksittäisiksi toimijoiksi on todellinen, mutta uhka, että pääkaupunkiseutu nielisi on turha. Alueen identiteetti omana talousalueena on vahva ja yhteistyötä tulee kehittää edelleen pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa. Koheesion monisäikeistä kierrettä tulee vielä vahvistaa irrallisista säikeistä muodostuvaksi yhtenäiseksi vahvaksi köydeksi. Länsi-Uudenmaan KOKO -ohjelman tavoitteena on ollut valtakunnallisen ohjelman tavoitteen mukaisesti parantaa alueen kilpailukykyä keskittämällä kehittämisen avainkärjet tulosten aikaansaamiseksi ja tekemällä yhteistyötä naapurialueiden ja erityisesti metropolialueen kanssa. Tavoitteeseen on pyritty seudullisten avaintoimijoiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä sekä klusterikehittämistä että toimintaedellytyksiä tukevilla toimenpiteillä. Tulosten tekemiseksi tulee jatkossa laatia erillisiä kehityshankkeita suoraan ministeriöihin, maakunnan kehittämisrahaan, ELY:n, ESR- ja EAKR ohjelmiin sekä esim. Tekesiin. Alueen kehittämisen kannalta edunvalvontana tulee osallistua seuraavan EU-kauden aluekehittämisen linjauksia käsitteleviin foorumeihin. Ohjelma on toteuttanut osaltaan Maakunnan kehittämisohjelmaa ja sen vuosittaista toteuttamissuunnitelmaa Ohjelman roolina oli edesauttaa yhtenäisen, vireän talousalueen muodostumisessa, jossa alueen asukkailla, yrittäjillä, oppilaitoksilla ja muilla toimijoilla sekä vierailijoilla on mahdollisuudet toimia ja yrittää. Tavoitteiden toteutuminen jäi puolittaiseksi ohjelmakauden puolituttua ja rahoituspohjan hävittyä. Hyviä kehittämisaihioita viedään eteenpäin erillisillä uusilla rahoituksilla ja nojautuen alueen omaan tahtotilaan yhtenäisestä seudusta ja vireästä elinkeinoelämästä. Tämän kirkastamiseksi toteutettiin seudullinen elinkeino- ja elinvoimaohjelmaselvitystyö SELKO, jonka toteuttaminen takaa Positiivisen koheesion kierteen kehittymisen jatkumisen. KOKO oli alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 24 mukainen erityisohjelma, jonka ohjelma-asiakirjan, ohjelma-alueet ja verkostot valtioneuvosto hyväksyi toimintakaudeksi Valtioneuvosto teki päätöksen, jolla KOKOn kansallinen ohjelmamenettely ja ohjaus päättyivät ja että hankkeita voidaan jatkaa vuoden 2012 loppuun. Kansallisten teemaverkostojen toiminta sen sijaan jatkuu samoin kuin toimenpiteiden toteutumisten seuranta ohjelmakauden loppuun Highlights top ten + three Merkittävimpinä aluekehittämistyön aikaansaannoksina ja generoituneina vaikutuksina yhteistyöalueella voidaan nähdä: 1. Yhteisen yrityspalveluorganisaation Novago Yrityskehitys Oy:n muodostaminen aiempien alueen viiden organisaation yhdistäessä voimansa. 2. Seudullisen elinkeino- ja elinvoimaohjelma SELKOn laatiminen yhteistyön ja kehittämistoimenpiteiden pohjaksi.

7 6 3. Tietoyhteiskuntastrategia alueen sähköisen asioinnin ja maakuntaportaalin Länsi.fi kehittämisen perustaksi. 4. Alueen työllisyydenhoidon toimenpiteiden kehittäminen yhteisesti kuntien, yritysten ja työvoimahallinnon kanssa ja yritysten mukaan saaminen GO -rekry toteutukseen. 5. Seudun imagon rakentamiseksi toteutettiin seutumarkkinoinnissa valtakunnallinen yritysjulkaisu ja asukasmarkkinoinnin liite pääkaupunkiseudulle sekä yhteinen sähköinen tonttipörssipalvelu. 6. VESI -teemaa vahvistettiin ja otettiin käyttöön kattavana temaattisena mahdollisuutena elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi. 7. HINKU hiilineutraalit kunnat -hankkeen toimenpiteiden käynnistäminen osana kuntien ja yritysten toimenpiteitä energiatehokkaan ja hiilineutraalin Länsi-Uudenmaan muodostamiseksi sekä yritysten kestävän liiketoiminnan kehittämisen käynnistäminen 8. Matkailutoimialan aluetaloudellisen merkityksen vahvistaminen: myynnin ja markkinoinnin tukemisella yritysten ja kuntien yhteistä myyntiorganisaation perustamista sekä laadittiin seudun yhteinen matkailustrategia ja verkostoiduttiin erillisen TouNet rahoituksen myötä pääkaupunkiseutuun. 9. Länsi-Uudenmaan läpileikkaavien klustereiden kehittämispolkujen tukeminen teknologian ml. logistiikka, hyvinvoinnin mm. kuntien public-private palvelumarkkinat ja matkailun toimialoilla 10. Kansallisten verkostojen kehitystyön tuominen alueen yritysten tueksi: Venäjä-, Hyvinvointi- ja Innovaatioverkostot + 1. Tapaamis- ja keskustelufoorumien luominen Länsi-Uudenmaan virkamiehille, luottamushenkilöille, yrityksille ja toimijoille ja toimiminen muiden seudullisten kehittämisasioiden alustana. 2. MALe maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinot - yhteistyön tekemisen osiossa Länsi- Uudenmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön käynnistyminen Uudenmaan liiton koordinoimana. 3. Maaseutuhallinnon uudistus, maaseutuorganisaation muodostuminen: Länsi- Uudellamaalla valmisteltiin laaja-alaisesti KOKO-ohjelman puitteissa maaseutuorganisaation muodostamista ja sen toiminnan käynnistämistä vuoden 2013 alusta Toteutuneet selvitykset ja raportit vuosina Länsi-Uudenmaan Kulttuuritapahtumat 2012 (Novago) Länsi-Uudenmaan Vetovoimatutkimus 2011 (Innolink) Kulttuuri ja tapahtumatuotannon kehittämisen aiesuunnitelmat (CreaMentors) Pääomarahastokartoitus (Canelco), valmistuu 12/2012 TULOSSA EAKR rahoitteinen PUMPPU hanke, raportti valmistuu 2014 EAKR rahoitteinen TouNet hanke, raportti valmistuu Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta-reitit ja umpikujat -loppuraportti (Corporate Foresight Group CoFi / Laurea AMK) - Energiatehokkuuden parantamisen merkitys kilpailukykyyn Länsi-Uudenmaan yrityksissä ja kunnissa -loppuraportti (Senior & Sons) 2010 VESI -näkökulma Länsi-Uudenmaan kehitykseen, raportti (Jyrki Kettunen, DaWo)

8 7 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla (Ramboll Oy) Länsi-Uudenmaan matkailun alueellisen myynti- ja/tai markkinointiorganisaation muodostamisen edellytysten selvittäminen - loppuraportti (CreaMentors Oy) Länsi-Uudenmaan yhteisen yrityspalveluorganisaation käynnistämissuunnitelman laatiminen (Strateal Oy) Länsi-Uudenmaan matkailupalveluiden kartoitus -loppuraportti, Visit Southpoint Finland Ab Esiselvitys: Länsi-Uudenmaan hyvinvointiverkko (Service Park Provider Oy) Kehittämisselvitys Täktomin lentokenttä (ISS Proko Infra Oy) Yritysten kehittäminen luovan talouden näkökulmasta (CreaMentors Oy) Esiselvitys bioetanolitehtaan sijoituksesta Länsi-Uudellemaalle (Ari Pulkkinen) Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset vuosille (Innolink Oy) raportti ja esityskalvot YrittäjyysPaja (Yrkeshögskolan novia) 1.6. Järjestetyt tilaisuudet, tapahtumat ja tiedotus vuosina Länsi-Uudenmaan matkailustrategiatyöpaja Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa, Hyvinvointifoorumi & Minimessut Venäjä tarjoaa kasvua tilaisuus Hyvää Yrittäjyydestä -aamukahvi ja yritysklinikka Länsi-Uudenmaan matkailustrategiatyöpaja Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa, Hyvinvointifoorumi, Pumppu-hankkeen vuosiseminaari SELKO -seudullinen elinvoimaohjelma, työpaja SELKO -seudullinen elinvoimaohjelma, työpaja LIIKEtreffit, Metropolialue on yrityksien kontaktitapahtuma, ja yksi osatapahtuma järjestettiin Lohjalla SELKO -seudullinen elinvoimaohjelma, työpaja Hyvinvointifoorumi ICT-seminaari (Tietoyhteiskunta ja Tietoturva) Sparrausfoorumi 2 HINKU tilaisuudet, yritys- ja kuntahaastattelut, yht.15 kpl Länsi News -uutiskirje julkaistiin kuusi kertaa n tiedotelehti PALETTI julkaistiin kahdesti Länsi-Uudenmaan Yritysmarkkinointijulkaisu julkaistiin tammikuussa Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumi II Länsi-Uudenmaan Matkailun kehittämistyöpaja Venäjä -aamukahvitilaisuus -Venäjä tarjoaa kasvua pk-yrityksille! Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta, loppuseminaari Energiatehokkuus -kehityshanke, loppuraportin esittelytilaisuus Työllisyysseminaari Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi I Matkailuilta - Turismkväll Kansallinen matkailuverkoston tapaaminen Länsi News -uutiskirje julkaistiin kahdeksan kertaa n tiedotelehti PALETTI julkaistiin kahdesti

9 Kansainvälinen kilpailukyky seminaari Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta hankkeessa seminaari Luovien alojen kansainvälistyminen ja vienti -työpaja Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta hankkeessa seminaari Niin makaa kuin petaa-kuka sinua auttaa kun olet vanha?-keskustelutilaisuus Alueellinen Innovaatio -kehittämistyöpaja Lohja Forum - Mikä ihmeen palveluseteli? -tilaisuus Käyttäjälähtöiset palvelut - aloitusseminaari Hyvinvointiverkoston esiselvityksen esittely Teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi Länsi-Uusimaa uuteen nousuun! Sparrausfoorumi Kasvihuonekaasupäästöjen selvityksen esittely Lähde Länteen! asumisen erikoisliite Länsi-Uudellamaalla julkaisu Länsi News -uutiskirje julkaistiin neljä kertaa n tiedotelehti PALETTI julkaistiin kahdesti 2. Strateginen johtaminen ja toteuttaminen -ohjelman koordinaatiosta ja ohjauksesta on vastannut ohjausryhmä, johon kuuluivat luottamushenkilöiden ohella myös rahoitustahojen ja elinkeinoelämän edustajat. Toimintaryhmä Tory koostui kuntajohtajista sekä elinkeinoelämän edustajasta. Toimintaryhmän ohjauksessa valmistellut asiat esitteli ohjelmajohtaja ja raportoi edelleen muille osapuolille. Toimintalinjojen toimenpiteiden toteuttamisen vastuutahot ja ohjelmajohtaja muodostivat työryhmän, jonka toteutukset raportoitiin toimintaryhmälle ja edelleen ohjausryhmälle. Toimialakohtaisten asiantuntijaryhmien työ tuki klusterikehittämistä ja olivat osana toimintalinjojen toteutusta. Ohjelmajohtajan lisäksi oli projektikohtaisia työntekijöitä ja toimijoita varmentamassa hankkeiden toteuttamisen vaatimat asiat. Toimintatapa on ollut verkostomainen yhteistyö, jossa alueen oppilaitokset, kolmas sektori, yrityselämän edustajat sekä yrityskehityksen henkilökunta olivat osa toteutusta.

10 9 Vuosittain järjestetty Seutufoorumi linjasi alueen kehittämiskokonaisuuksia niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen ja opetussektorin tarpeet huomioiden ja tämän osana toteutettiin myös ennakointia. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman strateginen ohjaus tapahtui vuosilla seuraavasti: - ohjelmassa oli mukana 8 kuntaa. Hanketta hallinnoi Novago Yrityskehitys Oy ( alk.), joka toimi rahoituksen hakijana. - Ohjelman operationalisointi tapahtui tarkemmin kuntajohtajien tory-kokouksessa, jossa päätettiin kunkin kunnan / muun toimijan vetovastuu ohjelman osioista ja sovittiin yhteistyön orkesteroinnista. Vetovastuiden kierrätyksellä pyrittiin lisäämään osaltaan myös koheesiota. - Elinkeinopoliittisten klustereiden toteutuksesta vastasivat seudullisesti eri toimijat, esim. Novago Yrityskehitys Oy, oppilaitokset Laurean aluekehitysyksikkö, Yrkeshögskolan Novia, Yrkesskola Axxell jne. tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Yhteistyön tiivistymisen tuloksena mm. alueelle perustettiin koko läntisen Uudenmaan yhteinen kehittämisyhtiö. Toimielin (kokoukset) Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Päätöksenteko KOKO ohjausryhmä KOKO toimintaryhmä Asiantuntijaryhmät, joissa ovat olleet edustettuina alueen elinkeinoelämän edustajat, ovat ohjanneet toimialakohtaisia kehittämistarpeita teknologian, hyvinvoinnin, matkailun, logistiikan, tietointensiivisten palveluiden (kibs), kulttuurin sekä kunnallisten palveluiden kehittämisen näkökulmista. Työryhmissä, jotka ovat koostuneet kuntatoimijoista, koottiin alueen kuntayhteistyönä toteutettavia mahdollisuuksia tietohallinnon toimialalla. Seututiedottajaverkosto ja seutukehittäjäverkosto toimi perustuen käytännön tarpeisiin. Toimintaryhmän muodostivat kuntien kuntajohtajat sekä yrityskehityksen toimitusjohtaja. Toimintaryhmän puheenjohtajuus vaihtui vuosittain niin, että varapuheenjohtajasta tuli seuraavan vuoden puheenjohtaja ja että tehtävissä huomioitiin aina koko alue. Toimintaryhmän tehtävänä oli valmistella ohjausryhmälle esiteltävät asiat, vastata seudullisen elinkeinopolitiikan ja yhteisten hankkeiden koordinoinnista, asettaa teemakohtaiset vastuuhenkilöt ja asiantuntijaryhmät ja tehdä ehdotus teemakohtaisen rahoituksen kohdentamisesta. Jäsen pj Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko X Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja X Majalahti Juha kaupunginjohtaja Karkkila Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja Siuntio X Ohjausryhmän muodostivat hankkeessa mukana olevien kuntien (Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori ja Siuntio) luottamushenkilöt (yksi edustaja ja yksi varaedustaja/kunta) ja rahoittajatahojen nimeämät edustajat. Ohjausryhmän kokouksiin

11 10 osallistuvat myös toimintaryhmän jäsenet sekä henkilöstön edustaja. Ohjausryhmän tehtävänä oli hyväksyä vuosittain tehtävät toimintasuunnitelmat, määritellä toiminnan tavoitteet (hankesuunnitelmat ja rahoitushakemukset), vahvistaa ja kohdentaa rahoitus teemoittain, hyväksyä toimintakertomukset ja tilinpäätökset maksatushakemuksiin sekä hyväksyä toiminnan tavoitteille mittarit. Jäsen Varajäsen pj Lehervo Teija kh:n pj. Karjalohja Lehtonen Markku kv:n pj. x Heimberg Ulf kh:n pj Raasepori Borgman Mikael kh:n vpj. Penttinen Arto kh:n pj. Siuntio Laaksonen Merja kh:n1.vpj. x Lindström Ulf kv:n 1.vpj. Hanko Wennerqvist Kurt kh:n vpj. x Jernström Kristian kh:n pj. Inkoo Westerholm Kristian kv:n pj. Palenius Timo kv:n 1. pj. Karkkila Sintonen Risto kv:n 3.vpj. Patinen Jussi kh:n pj. Lohja Väre Jari kh:n 1.vpj. Kyttälä Kari kh:n pj. Nummi-Pusula Kaira Jorma kv:n pj. Knaapinen Petri johtaja ELY-keskus -- Hyypiä Markku erityisasiantuntija Uudenmaan -- liitto Alho Olli erityisasiantuntija TEM Streng Leila henkilöst.ed. Lohja Sainio Tiina henkilöst.ed. tory Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko -- Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo -- Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja -- Majalahti Juha kaupunginjohtaja Karkkila -- Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja -- Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula -- Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori -- Isotupa Juha- kunnanjohtaja Siuntio -- Pekka Lisäksi -- Sandström Carl- toimitusjohtaja Novago -- Johan Yrityskehitys Oy Lindblom Sanfrid hallituksen pj. Novago Yrityskehitys Oy -- KOKO -ohjelman hallinto-organisaationa toimi; Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus - Västra Nylands Företagscentral ja Novago Yrityskehitys Oy - Novago Företagsutveckling Ab KOKO -ohjelman koordinointi: - ohjelmajohtaja Erja Vaarala Sopimusten allekirjoitukset ja laskujen hyväksymiset: - toimitusjohtajat Jorma Korhonen ja Carl-Johan Sandström ohjelmajohtaja Erja Vaarala, asiatarkastus Ohjausryhmän ja toimintaryhmän asiakirjahallinto sekä taloushallinto: - hallintopäällikkö Raija Rajantaus Toimintaan liittyvät toimistotyöt: - toimistosihteeri Minna-Mari Tiihonen

12 11 Tilintarkastus: - HTM, JHTT, tilintarkastaja Tove Lindström-Koli (Oy Audiator Yhtiötarkistus Ab), Novago Yrityskehitys Oy:n tilintarkastaja Henkilökunnan toimitilat sijaitsivat Novago Yrityskehitys Oy:n tiloissa, Kauppakatu 6, Lohjalla Asiantuntijatyöryhmät Teemakohtaiset / klusterikohtaiset asiantuntijaverkostot Kunkin teeman puitteissa on koottu alueen yrittäjien ja toimijoiden yhteiset asiantuntijaverkostot, joiden näkemys ja kokemus takasivat käytännön sidoksen yrityselämään ja kehittämisen todellisiin tarpeisiin kuten hyvinvointi-, matkailu- ja teknologiaverkostot sekä kuntien asiantuntijaverkostot. Klusteriverkostojen työryhmät Alueen yrityksiä osallistui toimialakohtaisten asiantuntijaverkostojen työskentelyyn. Näitä olivat teknologiateollisuuden, logistiikan sekä HINKU- energia- ja ympäristöliiketoiminnan työryhmät, matkailun asiantuntijatyöryhmä, hyvinvoinnin- ja hoivan klusteritoiminta sekä yhteistyö PUMPPU -hankkeen kanssa, kulttuurin osa-alueella mm. Jalostamo-klinikoiden toteutus ja yritysten kehittäminen luovan talouden näkökulmasta. Lisäksi toimi seudullisen uuden Maatalousorganisaation perustamisen asiantuntijaryhmä. Aluekehittäjät/Seutukehittäjät -työryhmä Kuntien kehittämis- ja elinkeinopäälliköt kokoontuivat säännöllisesti keskustelemaan yhteisistä ajankohtaisista asioista ja näkymistä sekä pyrkivät myös yhteisiin toteutuksiin, mm. Seudun elinvoima- ja elinkeino-ohjelman SELKO työn käynnistäminen. Seudullisen SELKO elinkeino- ja elinvoimaohjelmatyön ohjaus Laaja-alaisen ohjausryhmän tarkoituksena oli huolehtia, että alueelle syntyy yhteinen elinkeino-, elinvoima- sekä kilpailukykyohjelma konkreettisine toimenpiteineen mm. elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja kuntien strategiatyön taustaksi. Matkailun strategiatyöryhmä Länsi-Uudenmaan yhteisen matkailustrategiatyön ohjaus tapahtuu laaja-alaisen yritys- ja kuntatoimijoiden asiantuntijoiden yhteistyönä sekä toimijoita osallistavina työpajatoimintoina. Seutuviestintä- ja seututiedottajatyöryhmät KOKO-alueelle koottu tiedottajaverkosto huolehti koordinoidusti ulkoisesta näkyvyydestä mm. länsi.fi portaalissa, sähköisessä Länsi-kirjeessä sekä muussa mediassa ja asiantuntijaryhmä huolehti seudun markkinointitoimenpiteiden käynnistämisestä, mm. Lähde Länteen julkaisut 2011 ja (kuvassa vas. Yritysmarkkinointijulkaisu ja asumisen erikoisliite)

13 12 Työllisyysasiantuntijatyöryhmä Alueen monialainen ohjausryhmä paneutui kuntien työttömyyden erilaisiin ratkaisuvaihtoehtoihin ja välineisiin sekä niiden kuntakohtaisiin soveltamisiin huomioiden yritysyhteistyön. MALe -yhteistyöverkosto Maankäytön-, asumisen, liikenteen ja elinkeinot työryhmään kuului edustaja kaikista osallistujakunnista sekä Uudenmaan liitosta. Länsi-Uudenmaan tulevaisuuskuvan ja rakennemallin jatkoksi käynnistettiin Liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta. OpinOvi oppilaitosverkosto Toimialueen oppilaitosten edustajien ryhmä käynnisti pohdintaa työvoiman koulutuksen haasteisiin liittyvissä asioissa yhteistyössä yrityselämän ja ennakointityön työryhmien kanssa. Tietohallinnon maakuntaverkkostrategian työskentely Seudullisen tietohallinnon asiantuntijatyöryhmä koordinoi alueen tietoyhteiskunta- ja tietoverkkostrategiatyötä maakuntaverkkoratkaisujen ja sähköisten palvelujen kehittämisen tueksi. Tonttipörssi ohjausryhmä Seudun vetovoiman ja asukasmarkkinoinnin tueksi kehitettiin sähköinen tonttipörssipalvelu, jonka ohjausryhmään osallistuivat kuntien tonttimyynnistä vastaavat henkilöt. Pääomarahasto ohjausryhmä Alueen yritysten rahoituksen tueksi selvitettiin yhteistyössä Hyvinkää-Riihimäki alueen kanssa aluksi Kehä V nimellä toimivaa Pääomarahaston perustamismahdollisuutta. Myöhemmin toiminta-aluetarkastelussa nimi vaihdettiin Kasvu-Suomen Pääomarahastoksi Kansallinen teemaverkostotyö Hyvinvointi Alueen kärkiteemana oli Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa sisältäen kulttuurin ja sen osana teemaverkoston tuomat kehittämispilotit toimivat tukena alueellemme. Alueella huomioitiin HYVÄ hankekonseptin sisältämät kokonaisuudet. Innovaatio- ja osaaminen Ohjelma-alue panosti seutujen sisäiseen koheesion ja kilpailukyvyn parantamiseen ts. yhteistyö-, verkosto- ja kumppanuustoimintaan, erilaisten innovaatioympäristöjen kehittämiseen, mm. palvelumuotoilun ja AINT -työpajatyöskentelyn avulla sekä kolme henkilöä suoritti Innoventurer - tutkinnon. MAL työ Kansallisen MAL-verkostotyön hyödyntäminen alueellamme jäi osittaiseksi. Kulttuuri- ja luova talous Asiantuntijatyötä hyödynnettiin osallistumalla Rikastamo- työpajoihin ja tietointensiivisten yritysten neuvontapalveluun.

14 13 Matkailu Matkailuverkoston asiantuntemusta hyödynnettiin alueemme myynti- ja markkinointitoimenpiteiden kehittämisessä, kansallisen EAKR-hankerahoitukseen ja Outdoors of Etelä- Suomen osallistumisessa sekä alueellemme myönnettiin Matkailumajakka tunnustus parhaasta matkailutoimialan kehittämistyöstä Russia verkosto Kansallinen verkosto järjesti Venäjälle kohdistuvia liiketoiminnan kehittämisen koulutus- ja verkostotilaisuuksia, sekä yritysten oli mahdollista osallistua yhteisiin Venäjä-matkoihin. Näitä kehittämisverkostoja ovat: Työryhmä Aluekehittäjät ja SELKO -työryhmä Tonttipörssi ohjausryhmä Matkailu -työryhmä Matkailustrategiatyöryhmä Hyvinvointi -työryhmä Kulttuurin työryhmä Teknologiateollisuus työryhmä, HINKU Seutuviestintä- ja seututiedottajatyöryhmät Työllisyys -työryhmä MAL yhteistyöverkosto OpinOvi oppilaitosverkosto, eri kokoonpanoissa Pääomarahasto ohjausryhmä Tietohallinnon maakuntaverkkostrategian työskentely TEM kansallinen TEEMAVERKOSTO tapaamiset - Innovaatio- ja osaaminen Hyvinvointi MAL Kulttuuri Matkailu Russia Ohjelmassa käynnistettyjä toimenpidekokonaisuuksia Toimenpidekokonaisuudet ryhmiteltiin valittujen kärkiteemojen mukaisesti ja aktiviteetit kohdistuivat siten uusien vahvojen alkujen kehittämiseen ja vahvistamiseen ja olemassa olevien vahvojen teemojen kestävään uudistamiseen, joita kaikkia varten tarvittiin tietoa tulevista kehityssuunnista ja muutoksista. Kysynnän ja tarjonnan tuli kohdata markkinoilla tuotteiden, palvelujen ja osaamisen suhteen.

15 14 Länsi-Uudenmaan ohjelmassa keskityttiin kärkiklustereiden Teknologian sovellukset, Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa ja Käyttäjälähtöiset palvelut - luova talous lisäksi toimintaympäristön kehittämiseen, kuten MALe työ, ja toimintaedellytysten kehittämiseen kuten seudulliset yrityspalvelut, työllisyysasiat ja ennakointi sekä kestävä yhdyskunta tavoitteenaan alueen kilpailukyvyn parantaminen. Kärkihankkeet Teknologiaklusterissa alue osallistui Tekesin rahoittamaan ja Laurean toteuttamaan Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta reitit ja umpikujat hankkeeseen, jossa laadittiin tulevaisuuden kuva osatoteutusalueena juuri Länsi-Uusimaa. Ohjelma-ajan lopuksi laadittiin hankesuunnitelma Kestävän liiketoimintaklusterin rakentamiseksi erillisen MAKERA-rahoituksen turvin. Lisäksi käynnistettiin Energiatehokkuuden parantamisen merkitys kilpailukykyyn Länsi- Uudenmaan kunnissa ja yrityksissä selvitystyö ja sen jatkosuunnittelu konkreettisten toimenpiteiden tekemiseksi. Yhteistyössä Sykkeen kanssa toteutettava Hiilineutraalit kunnat HINKU-hanke vastaa energiatehokkuuden ja hiilineutraalin ympäristön kehittämisen tarpeeseen. Satamatoimintojen selvitystyön yhteydessä käynnistettiin logistiikka-alan yritysten yhteistyö vastaamaan kehittynyttä alueen logistiikkatarvetta. Matkailutuotteiden myynnin tehostamiseksi Länsi-Uudenmaan yhteisen myynti- ja markkinointiorganisaation perustamisselvitystyön perusteella käynnistettiin toimenpiteet yritysvetoisen LUMO -matkailuyhtiön aikaansaamiseksi. Matkailuklusterissa käynnistettiin myös alueen matkailustrategiatyö ja alue on osana Etelä-Suomen Outdoors Finland hanketta. Alue osallistuu lisäksi EAKR-rahoituksella toteutettavaan Culminatumin koordinoimaan TouNet-hankkeeseen vuosina Matkailuliiketoiminnan kehittämisen visiona on kaksinkertaistaa alueen matkailutulo vuoteen 2015 mennessä.

16 15 Hyvinvoiva Länsi-Uusimaan koordinointia on hoitanut Laurea AKK:n Lohjan yksikkö ja hoivayrittäjyyden tukemiseksi yhteistyössä kunnallisten palvelutuottajien, yrittäjäedustajien ja järjestöjen kanssa selvitettiin hoivaseteli-välineen käyttöönottomahdollisuutta ja osallistuttiin kansallisen KOKO Hyvinvointi- ja Matkailuverkostojen ja yrittäjien järjestämiin tilaisuuksiin. Alueemme miniverkostojen kokoamista on jatkettu PUMPPU-hankkeen toteuttamisen yhteydessä. PUMPPU on EAKR-rahoitteinen ylimaakunnallinen teemahanke , joka keskittyy asiakaslähtöisten hyvinvointipolkujen ja välineiden kehittämistyöhön. Lisäksi perustettiin hoiva-alan verkkosivusto Länsi-Uudenmaan toimijoiden yhteiseksi alustaksi. Luovan alan kulttuuritapahtumien vuosikellon laadinta pohjaa valmisteluun yhteisten tapahtumatuotantojen tuotteistamiseksi. Palvelumuotoilun työpaja toteutettiin yrityspalvelujen näkökulmasta tammikuussa Luovan talouden näkökulmasta jalostettiin yrityskehittämisen työkalua, jonka avulla yritykset ja yrityskehittäjät saavat mm. tietoa IPR oikeuksien suojaamisesta ja tukimahdollisuuksista. Koska PKT-säätiön avulla käynnistynyt elinkeinorakenteen rikastuttamishanke HELMI jäi vaille kansallista rahoituspohjaa, pystyttiin VESI-teeman toteutus siirtämään ESR-rahoitettavaan hautomohankkeeseen. Toimintaympäristöä tukevat toiminnot Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ohjelmassa rakennettiin seudullisia yrityspalveluja tarjoava Novago Yrityskehitys Oy ja maatalousorganisaation yhdistämistä Länsi-Uudellamaalla. Lisäksi tehtiin laaja selvitystyö alueen yrittäjien atk-valmiuksista kehitettävän neuvontatyön tueksi. Yritysten sijoittumisen vetovoiman lisäämiseksi tehtiin yhteistyössä Hyvinkää-Riihimäki KOKO:n kanssa esiselvitys pääomarahaston käynnistämisestä alueellemme. Yritysvaikutusten arvioinnissa / ennakoinnissa pyritään selvittämään miten kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat yritysten toimintamahdollisuuksiin. Seutuviestinnässä rakennettiin Länsi-Uudenmaan yhteistä imagoa laatimalla ensin v Lähde Länteen asukasmarkkinointijulkaisu pääkaupunkiseudun alueelle ja v yritysmarkkinointijulkaisu Kauppalehden Option välissä koko Suomeen. Lehtisiä jaettiin lisäksi messujen ja tapahtumien yhteydessä. Kuntien yhteinen tonttipörssi-portaalin palvelu käynnistyi Alueen tiedotusta hoidettiin Paletti-julkaisuissa, sähköisillä Länsi News -kirjeillä sekä ylläpidettiin Länsi.fi alueportaalia ja KOKO -sivustoa. Seudun vetovoimatutkimuksen toteutti Innolink Oy jatkotoimenpiteiden suunnittelun pohjaksi ja mediaseurantaa toteutettiin syksyn 2011 ajan sekä lehdistössä että sosiaalisessa mediassa. Sparrausfoorumi II vuoden 2012 tammikuussa tähtäsi alueen yhteisen tahtotilan nostamiseen ennakoinnin näkökulmasta. Seudulle perustettu yhteinen työllisyyteen keskittyvä asiantuntijatyöryhmä laati aluksi ns. kuntakortit, joiden pohjalta oli mahdollista laatia kuntakohtaiset työllistämisen toimenpiteet sekä valmisteli erillisrahoitettua ERS GO-rekry hanketta, jossa yritykset otetaan kuntien lisäksi mukaan ratkaisemaan erityisesti nuorten ja kuntien vaikeasti työllistettävien työllistymisasioita. TEtoimistojen muutos- ja uudelleenorganisointi tulee jatkossa vaikuttamaan kuntien ja yritysten työllistämisyhteistyön tarpeeseen. Maankäytön-, asumisen ja liikenteen sekä elinkeinojen MALe -osiossa selvitettiin laaja-alaisesti alueen perustietoja kehittämiselle, valmistettiin asunto- ja maankäyttöstrategiat sekä osana loppuraporttia rakennettiin kuntiin näyttelyaineisto valmistelijoiden ja kuntalaisten käyttöön kunkin kunnan kunnantaloille. Hangon lentokentän kehittämistyö käynnistyi yhdeksi alueen logistiikan välineeksi ja Hanko-Hyvinkää radan sähköistämiseksi on tehty perusteellista vaikuttamistyötä. Uudenmaan liiton koordinoimana käynnistettiin 2012 alueen Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö.

17 16 4. Seurantakriteerit Seurantatietojen kokoamistyö on meneillään ja eri osatekijöiden vaikuttavuusarviointiraportti saadaan keväällä Tavoite Seurantakriteeri Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa - klusteriverkostojen synty ja yhteistyö - muuttovoitto /-tappio - huoltosuhde-indeksi - aloitetut Sitra/Tekes-rahoitteiset hankkeet Teknologian alueelliset sovellukset 5. Talous - työpaikkojen määrä - yhteistyö- ja alihankintaverkostot - GASELLI-yritykset - aloitetut Sitra/Tekes-rahoitteiset hankkeet Käyttäjälähtöiset palvelut - kuntapalveluyhteistyö - tietointensiivisten palveluyritysten määrä - palvelualan kasvuyritykset - seudun palvelubarometri - aloitetut Sitra/Tekes-rahoitteiset hankkeet Maankäyttö, liikenne, asuminen ja elinkeinot (MALe) Läpileikkaava kehittämistyö 1. seutumarkkinointi 2. ennakointi 3. nuoriso 4. yritysten toimintaympäristö - maankäytön kehityskuva - maa- ja asuntopoliittiset ohjelmat - kehityskäytävien kaavoitusnopeus - imagobarometri, tunnettuus, sosiaaliset mediat - seudun ennakointijärjestelmä - nuorisotyöllisyys - seudullinen yrityspalvelukonsepti Toiminta-alue Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio ja Raasepori - on asukkaan alue, jonka vuosittaisista budjeteista euroa ovat kunnat sitoutuneet 50 % maksuosuuteen asukaslukujen mukaan. Kuntien maksuosuus sisältyi ohjelman hallinnoijalle Novago Yrityskehitys Oy:lle maksettavaan kuntaosuuteen ja yhtiön ulkopuolisten kuntien osallistumisten osalta kuntaosuudet on laskutettu erikseen. Seudullisen kilpailukyvyn kehittäminen Rahoitus Avustus Kuntaosuus Yhteensä AKO AKO AKO KOKO KOKO